Kalaveden arvottaminen Tampere 26.11.2009 Uudenmaan TE-keskus Kai Samanen
Kansallisomaisuus! Kansalliskala Kalevalan pyhä kala Kaikkein kallein kala
Itse pyydettynä tai ostettuna Edullista Kansallisomaisuus omissa Vesissä! Tehokasta ravintoa Terveysvaikutteinen Omega- 3 Luomua 100%! turvallinen, ei lisäaineita Läheltä tuoretta ja ekologista KALA ON; Eettistä kestävästi pyydetty ja alkuperä tiedossa Terveellinen liikunta ja ympäristö Nautinnollinen ateriakokemus Elämyksellinen luksusta elämään Helppokäyttöinen Fileointia muutama minuutti ja hetkessä valmista
Sinun, minun ja se oikea näkemys
Mihin on tultu 0,10 / kg Pakko tyytyä loheen kun silakkaa ei saa Ihan sama asenne, osta istukkaita Kala on sekä ruokaa että elämys Kädentaidot katoavat eli kyky oppia Elämäntapavammaisuus Kalastuspolitiikan rappio, nomenklatuura ja sen mukaiset toimintatavat Toimialan oma arvostus runtattu 1 800 000 kalastaneen henkilön resurssi, vielä Kalatalousideologia vääränä tietoisuutena on legitimoitu jolloin vapaa-ajankalastajan eli yhteiskunnan (enemmistön) etu joutuu diskriminoiduksi
Mitä olisi tehtävä Rajoittaa verkkokalastusta Säädellä kalaistutuksia Kunnostaa virtavesiä Lisätä kalastamisen neuvontaa ja valvontaa Vahvistaa ohjausta Luoda taloudellinen seurantajärjestelmä KALASTUKSENHOIDON RAHOITUS / vuosi ; Kalastuksen hoitomaksuvarat 5.7 milj. Viehekorttimaksut 2.8 milj. Vesienomistajien lupatulot n. 7 milj. Velvoite- ja sopimuskasvatus 2.3 +1.1 milj. Kunnostusmäärärahat 0,7 milj. YHTEENSÄ : n. 19 600 000 euroa
Esimerkki nro 1. Vaihtoehto Meritaimenen alamitta Verkon silmäkoko ja lukumäärä Rauhoitusalue Ennuste meritaimenen luonnonkannoille 1 65 cm 65 mm > ei rajoituksia verkkomäärissä luonnonkantajoet,meri 10-30km jokisuulta kannat elpyvät suhteellisen nopeasti 2 45 cm 55 mm > 6 kpl luonnonkantajoet,meri 5-15 km jokisuulta kannat elpyvät hitaasti 3 40 cm ei rajoituksia kalastuslain mukaiset säädökset luonnonkannat häviävät (nykyinen tilanne)
KUHA esim. 20,6 cm 25,8 cm 36,6 cm 41,7 cm 46,1 cm 1 v. 2v. 3 v. 4 v. 5 v. 6 v. 20 000 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 1800 - - - -- - --- -- -- -- -- - - - - KAPPALEITA / HEHTAARI 6 20 kpl / ha -Terveen kuhakannan merkkinä voidaan pitää sitä jos saaliskuhien keskipaino on n. 1,5 2,5 kg -Kuhasaalis voidaan kaksinkertaistaa nostamalla keskikokoa -Silmäkoon nostaminen 60-65 mm ei välttämättä ole edes riittävä säätelytoimenpide, vaan pyydysten määrää tulee rajoittaa, ajallistaa tai kieltää kokonaan esim. Lohjanjärven kuha on 7 v. 47,4 cm ja n. 1kg
Esimerkki SAALISKALOJEN KOKOA SÄÄTELEMÄLLÄ PYRITÄÄN ; Maksimoimaan saalis kappale ja kilomääräisesti Estämään liian voimakas kalastuspaine ja tätä kautta kalakannan romahdus Pitämään kalakantojen rakenne vakaana Ylläpitämään tehokas kasvu, tuotanto ja lisääntymispotentiaali Optimoimaan kalan laatua ja kalastuksen tuottavuutta Eli ; Arvo kasvaa!!!!, mutta mitä tapahtuu
Esimerkki nro 2 Pieneen tehohoidettuun ns. istuta-kalasta järveen laitetaan vuosittain n. 2000 pyyntikokoista kirjolohta. Järvellä käy 200 kalastajaa vuoden aikana n. 10 kertaa. Jokainen kalastaja ottaa vain YHDEN KALAN. KYSYMYS: mitä kalastamme ensi vuonna? Suomenlahteen istutetaan vuosittain n 100 000 kpl meritaimenta. Kalastajia käy alueella 304 000 ja keskimäärin 10 kalastusvuorokautta, 100 taimenesta saadaan yli 80 kappaletta VERKKOPYYDYKSILLÄ. KYSYMYS: montako meritaimenta tyrskykalastaja saa vuodessa tai montako meritaimenta pääsee kudulle jokeen? Pyyntikokoisten kuhien määrä on yleensä n. 10 kuhaa/ hehtaari. 500 ha järvellä kalastaa 20 ruokakuntaa 2 kahdella verkolla n. 60 päivää vuodessa. Keskisaalis 2 kuhaa/kerta. KYSYMYS: kutukannan koko keväällä? Nirhaako..
Todetaan päätelmiä; Verkko tappaa parhaat yksilöt Istutukset heikentävät lajin ominaisuuksia Ja kukaan ei ole valmis objektiivisiin päätöksiin, koska ei ymmärrä asiaa, saati kokonaisuutta Kalastusalueet lukittu passiivitilaan Seurantajärjestelmät puuttuvat
Kateus vie kalatkin..ja järjen J.K.Paasikivi; Suomen kansa on tyhmä kansa! Tavoite - Ajanmukainen KHS, joka menee käytäntöön ja tuottaa tietoa kalastuksen arvoista. - Metsähallituksella valmis malli Mitä tekoja tarvitaan - PÄÄTÖKSIÄ!! Eikä maksa mitään. - haluta saa järjen pitäisi voittaa asenteen eli periaatteen / tunteen Miten resurssi jaetaan - Tulosvastuullisesti ja suurimpien hyötyjen mukaan (arvo yhteiskunnalle) - etsitään ratkaisuja, ei ongelmia, oikea asenne!
Alueen käyttökapasiteetti on rajallinen eli sillä on tietty kantokyky KANTOKYKY ON ENIMMÄISMÄÄRÄ IHMISIÄ, JOTKA VOIVAT VIERAILLA KOHTEESSA ILMAN, ETTÄ ALUEEN YMPÄRISTÖ JA KÄVIJÖIDEN KOKEMUSTEN LAATU HEIKKENEE HÄIRITSEVÄSTI (huom. Vrt. Sietokyky) FYYSISET VAIKUTUKSET= MAISEMA / EKOLOGIA SOSIAALISET VAIKUTUKSET = ELÄMÄNTAPA / KULTTUURIPERINNE TALOUDELLISET VAIKUTUKSET = POLITIIKKA / INFRA KOSKEE MYÖS VESIALUEITA JA KALASTUSTA!! Saaliskapasiteetti ( Maximum Sustainable Yield ) Se osa kantaa joka voidaan pyytää vaarantamatta tulevaisuuden saaliita. Kalastajan asiakastyytyväisyys? YKSILÖT Fyysinen ja psyykkinen terveys, työkyky ja sosiaaliset suhteet paranevat sekä ihminen kasvaa henkisesti, työllistävä vaikutus (1000 lupaa/ 1 htv) YHTEISKUNTA Kansanterveys, tuottavuus ja sopeutuminen yhteiskuntaan paranee. Myönteinen ajan vietto muoto, joka lisää matkailua sekä työpaikkoja Ovh. 795;- VIRKISTYSKALASTUS HARRASTUKSENA SISÄLTÄÄ KOKO JOUKON YHTEISKUNNAN TAVOITTEIDEN MUKAISIA HYVIÄ OMINAISUUKSIA, KUTEN KORKEA VIREYSTASO, SOPIVUUS KAIKEN IKÄISILLE,ALHAISET YHTEISKUNNAN KUSTANNUKSET,YKSILÖN HYVINVOINTIA LISÄÄVÄT VAIKUTUKSET SEKÄ VAHVISTAA LUONTOSUHDETTA. VIRKISTYSKALASTUS TOIMII HYVÄNÄ SUOJANA PASSIVOITUMISTA JA RAJOITTUNEISUUTTA VASTAAN OLLEN ERITYISEN TÄRKEÄTÄ MM. LAPSIPERHEILLE,VAMMAISILLE, KIIREISEN KAUPUNKIELÄMÄN STRESSAAMILLE. MERKITTÄVIN ULKOILUHARRASTUS ja mitä valtio satsaa 1,5 x plus
Karkeita lukuja KÄYTTÖARVO - OPTIOARVO - OLEMASSAOLON ARVO - LAJIEN SÄILYTTÄMISARVO SUOMALAISEN JÄRVEN KALASTUSMAHDOLLISUUDEN ARVOKSI ON ARVIOITU n. 9.000,- / ruokakunta KALASTUKSEN KOKONAISARVO JÄRVILLÄ vähintään n. 300,- / ha LASKENNALLISET (LUPA) TULOT JA (HOITO) MENOT OVAT n. 3,- / ha (Sipponen,1991) SAALIS KESKIMÄÄRIN 1-5 kg / ha KALAVESILLE EI OLE ASETETTU RIITTÄVIÄ TALOUDELLISIA TAVOITTEITA KALAVEDEN ARVO SYNTYY VAIN KALASTUKSESTA JOKA MÄÄRÄYTYY KYSYNNÄN JA TARJONNAN MUKAAN
Kalastuslain 2012 - - 2014 henki ratkaisee Läänikohtainen viehekortti on koko Suomen parlamentin olemassaolon ajan merkittävin päätös, minkä eduskunta on nyt tehnyt! Timo Harakka / Suomen Kuvalehti Vaikuttavuusulottuvuudet 1. Taloudelliset 2. Tiedolliset 3. Tuotannolliset 4. Vaikutukset yhteistyöhön 5. Inhimilliseen pääomaan 6. Sosiaaliseen ympäristöön 7. Ympäristöön 8. Vaikutukset päätöksentekoon ja keskusteluun 9. Tieteelliset 10. V Kalatalouden rekonstituutio on taas ajankohtainen ja siinä tarvitaan viisautta
Tiivistelmä Väärät parametrit (kiloina) Luvuilla ei merkitystä - tuloksilla on Emme ota huomioon kalakantojen sisäistä dynamiikkaa ja populaatiogenetiikkaa, saati yleistä tietoa ( kalastuskulttuurimme ) Sisäänrakennettu vanha tapa toimia (omistaja - ja valtiovetoisuus), asiakaslähtöisyydestä ei tietoakaan.. Kalavesiämme, suurta kansallisomaisuuttamme ei ole arvotettu riittävän taloudellisesti, eikä arvostettu. Kalaan liittyvä yhteiskuntataloudellinen kannattavuus ei ole tarkasti tiedossa/tiedostettu alueellisesti ja mm. tästä syystä toiminnallisiin johtopäätöksiin ei kyetä. Kalan ja kalastuksen ekologinen (VPD) ja ekonominen tarkastelu on heikkotasoista, mutta niiden yhdistäjä on tulevaisuuden voittaja.