Mitä maanmittarille kuuluu tulevaisuudessa Aalto-yliopiston kuulumiset Prof. Kauko Viitanen Maankäyttötieteiden laitos, Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu Maanmittauspäivät 21.3.2014 Seinäjoki
Puheenjohtajan antamia otsikoita Maanmittausalan rakennemuutos onko sellaista? Toimintaympäristön muutos? Teknologinen muutos? Poliittinen muutos? Mitä maanmittarille kuuluu tulevaisuudessa? Miten DI- ja AMK-koulutuksessa huomioidaan maanmittausalan rakennemuutos? Onko lainsäädännössä tullut/tulossa muutoksia, jotka näkyvät tulevaisuuden mittarin arjessa? Poliittiset muutokset?
Maanmittausalan rakennemuutos onko sellaista? Katastrofivaihtoehtoja ei tarkastella Toimintaympäristön muutos? Suuret ikäluokat eläkkeellä 10 vuoden sisällä Vanhat kahleet irtoavat Uudet ajatukset ja toimintatavat saavat valtaa Yksityissektorin merkitys vahvistuu Keskittyminen kaupunkialueille ja erityisesti PKS-alueelle jatkuu Ulkomaalaisten määrä kasvaa voimakkaasti - väestönkasvu Teknologinen muutos? Jatkuu voimakkaana Poliittinen muutos? Monia vaihtoehtoja Edustuksellinen demokratia kohtaa isoja haasteita
Maanmittausalan rakennemuutos onko sellaista? Maanmittausala on marginaalinen asiantuntija-ala Kohtaa väistämättä yhteiskunnan muutokset ja sopeutuu Alan ammattirakenne monipuolistuu Maanmittauksen perinteiset rajat hämärtyvät Rooli ja merkitys yhteiskuntapolitiikassa pienenee Järjestöllisesti yhdistyy tai liukenee/liudentuu isompiin -> ala väistämättä kohtaa rakennemuutoksen Itse asiassa se on ikuista Meillä on mahdollisuus vaikuttaa alaamme kohtaamaan muutoksen, siihen miten ja kuinka nopeasti se toteutuu Aktiivinen toimija <-> ajopuu Kohdistuu eri alueillemme erilailla ja eriaikaisesti
Mitä maanmittarille kuuluu tulevaisuudessa? Miten DI- ja AMK-koulutuksessa huomioidaan maanmittausalan rakennemuutos? Aalto-yliopistossa maanmittaus kuuluu Insinööritieteiden korkeakouluun ja Maankäyttötieteiden laitokseen Korkeakoulu vastaa koulutuksesta Laitokset hoitavat koulutuksen käytännössä Koulutus Aalto-yliopistossa on muutoksessa Tavoitteena on korkeatasoinen koulutus Asetuksella määrätään koulutusvastuualueet Tämän vuoden alusta maanmittausta, geomatiikkaa, kiinteistötaloutta, maankäyttötieteitä tms. alaa ei enää ole määritetty Aallon vastuualueisiin Käytännössä luettaneen nyt rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutusvastuualueeseen sisältyväksi toissijaisina ehkä tietotekniikka ja tuotantotalous OKM:n
Mitä maanmittarille kuuluu tulevaisuudessa? Miten DI- ja AMK-koulutuksessa huomioidaan maanmittausalan rakennemuutos? Koulutus Aalto-yliopistossa on muutoksessa (jatkuu) OKM:n tulosmittarit vaikuttavat käytännössä toimimiseen Määrät Valmistumisajat Työllistyminen Kansainvälisyys Palautekyselyt Ohjelma ei voi olettaa voivansa säilyä ilman hyviä tuloksia Vaaditaan välttämättä myös korkeatasoisia tieteellisiä tuloksia Tuloksia haetaan erityisesti professorinimitysten kautta Saadaan aukaistuksi vain alueille, joilla voidaan päästä huipulle Haut kansainvälisiä kilpailuja Ei täytetä, ellei tasokkaita hakijoita riittävästi Opetus suuntautuu tutkimuksen ja henkilöiden mukaan
INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULUN UUSI TUTKINTORAKENNE HAKUKOHTEET 2013
Professors (pun. Eläkkeelle viim. 2020) Geoinformatics Research Group Geodesy (Prof. Martin Vermeer Ph.D, HY) Cartography and Geoinformatics (Prof. Kirsi Virrantaus D.Sc, TKK) Photogrammetry and Remote Sensing (Prof. Henrik Haggrén D.Sc, TKK) Spatial Environmental Research Utilising Sensor Based Surveys and Geoinformation (Adjunct Prof. Petteri Alho Ph.D, TU) Real Estate Economics Research Group Economic Law (Prof. Ari Ekroos D.Jur, HY) Land Management and Cadastral Techniques (Prof. Arvo Vitikainen D.Sc, TKK) Real Estate Economics and Valuation (Prof. Kauko Viitanen D.Sc, KTH) Real Estate Business (Prof. Seppo Junnila D.Sc, TKK) YTK Land Use Planning and Urban Studies Group Strategic Urban and Regional Planning (Prof. Raine Mäntysalo D.Sc, OY) Land Use Planning (Prof. Marketta Kyttä D.Sc., TKK) Research Institute of Measuring and Modeling for the Built Environment Head of the Institute, PoP Hannu Hyyppä, D.Sc. (Tech.) TKK
Tenure Slots Plan 2014-2020 Geocomputation & spatial data science (Geoinformatics) Land management and 3D cadastral systems (Kiinteistötekniikka) Smart City Planning (Land use planning) (New) Location & navigation technologies (Geodesy) Measuring and modeling for the built environment (New) Photogrammetry & 4D laser scanning (Photogrammetry) Livable cities and housing (Planning and housing) (New) Sustainable cities (Urban land economy) (New) Real estate informatics (in the filling process) Remote Sensing (60%) (in the filling process) New openings for parallel tenure in cross-university areas Internet of Buildings Big Data Science in Society (Science observatory) Laitoksen nimi 26.3.2014 10
Mitä maanmittarille kuuluu tulevaisuudessa? Miten DI- ja AMK-koulutuksessa huomioidaan maanmittausalan rakennemuutos? Koulutus Aalto-yliopistossa on muutoksessa (jatkuu) Maanmittarit professoreina Nyt 3 kotimaista tutkintoa, kaikki eläköityvät muutaman vuoden sisällä Uusissa täytöissä pärjääminen edellyttää kovatasoista kansainvälisissä kanavissa aktiivisesti julkaisevaa tohtoria Näitä ei vallankaan kiinteistöpuolella juuri ole Suomessa Nyt aloittava opiskelija oppii kutakuinkin saman kuin nykyinenkin Opetus riippuu käytännössä tutkimustaustasta ja tutkimuksesta Todennäköisesti vain vähän tilaa ns. alan tarpeille Yhteistyö amkien kanssa Mielenkiintoinen vaihtoehto Kandivaihe amk:ssa, DI Aallossa Vain hyvin menestyneet voivat päästä sisään Aaltoon
Mitä maanmittarille kuuluu tulevaisuudessa? Onko lainsäädännössä tullut/tulossa muutoksia, jotka näkyvät tulevaisuuden mittarin arjessa? Maa ihmisten toimintojen järjestämisessä pysyy samassa välttämättömässä merkityksessä kuin aina Maata tullaan käyttämään ja omistamaan/hallitsemaan Ihmiskunnan kasvu lisää tarvetta Maalla tulee olemaan markkinat jatkossakin Maa ei mene pois muodista
Mitä maanmittarille kuuluu tulevaisuudessa? Poliittiset muutokset? Mikään järjestelmä tai systeemi ei pysy Ainoa varma asia on, että kilpailu työtehtävistä ei ainakaan vähene Pärjääminen edellyttää oman kilpailukyvyn optimoimista Kilpailua ei rajoitettane yhtä paljon koulutuksella Sertifioinnit ja auktorisoinnit kuitenkin lisääntynevät Yksityisyrittäjyyden merkitys kasvanee Robotilla korvattavissa olevat tehtävät ovat erityisessä vaarassa Parhaiden kykyjen houkuttelemiseksi työpaikkojenkin on oltava kilpailukykyisiä kiinnostavia Työnantajien on syytä huolehtia kiinnipitämiskyvystään
Kauko.viitanen(at)aalto.fi KIITOS!