GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN"

Transkriptio

1 TEKNILLINEN KORKEAKOULU MAANMITTAUSOSASTO GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN OPINTO-OPAS Toimittanut Päivi Kauppinen OTANIEMI 2006

2 SISÄLLYSLUETTELO 2 1. OSASTON ESITTELY Yleistä Hallinto 7 2. TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE Alempi perustutkinto Ylempi perustutkinto Jatkotutkinto Geomatiikan tutkinto-ohjelman tavoitteet ja rakenne Kiinteistötalouden tutkinto-ohjelman tavoitteet ja rakenne OPISKELUUN LIITTYVÄT KÄYTÄNNÖT Opetus- ja tenttijaksot Luku- ja tenttijärjestykset HOPS Tutkintorakenteen siirtymäkautena huomattavaa Kurssit ja opintojaksot Tentit ja välikokeet Suoritusmerkinnät ja välikokeet Opintosuoritukset, oikeusturva ja kurinpito Tutkinto-ohjelman ja koulutusohjelman vaihto Opintohyvitykset muualla suoritetuista opinnoista Tutkintotodistukset ja valmistuminen Kirjastot OHJAUS JA NEUVONTA Tuutorointi Opintojen suunnittelu ja HOPS Opinto- ja harjoitteluneuvojat Kanslia Opintososiaaliset asiat sekä muu neuvonta ja ohjaus OPETUS, ARVIOINTI JA PALAUTE Opetusmenetelmät Arviointi ja arvostelu Opetuksen arviointi ja kehittäminen HARJOITTELU Työnhakuun ja harjoitteluun liittyvät palvelut TKK:lla Harjoittelun tavoitteet Harjoittelupaikan hakeminen Kansainvälinen harjoittelu Ulkomaan harjoittelun apurahat Harjoittelun hyväksymistä koskevat ohjeet OPINNOT MUISSA YLIOPISTOISSA Valtakunnallinen JOO-sopimus Kansainvälinen opiskelu Suomen virtuaaliyliopisto 60

3 3 8. KANDIDAATINTYÖ JA KANDIDAATTISEMINAARI Kandidaatintyön ja kandidaattiseminaarin tavoitteet ja sisältö Kandidaatintyön ja kypsyysnäytteen kielivaatimukset Kandidaattiseminaarin toteutus DIPLOMITYÖ Diplomityön tekeminen Kypsyysnäyte AVOIN YLIOPISTO-OPETUS TIETEELLINEN JATKOKOULUTUS Jatko-opintojen aloittaminen Jatkotutkintoon kuuluvat opinnot Lisätietoja jatko-opinnoista STUDIERÅDGIVNING Avdelningen för lantmäteri Examensstruktur och målsättning Att studera vid Tekniska högskolan Studier vid andra högskolor Studiehandledning KURSSIT JA OPINTOJAKSOT LUKUVUONNA Osaston yhteiset Geodesia Kiinteistöoppi Talousoikeus Fotogrammetria Kartografia ja geoinformatiikka KURSSEIHIN JA OPINTOJAKSOIHIN LIITTYVIÄ MUUTOKSIA Muutoksia lukuvuonna Muutoksia edellisellä lukuvuodella Lukuvuoden jälkeen tulevia muutoksia 114 LIITTEET 116 Liite 1. Muistio valmistuvalle 116 Liite 2. Tenttijärjestys lukuvuodelle Liite 3. Mallilukujärjestys 126 Liite 4. Ohjeita tenttiin osallistujalle 130

4 4

5 1. OSASTON ESITTELY Yleistä Nykyinen korkeakoulutasoinen opetus aloitettiin vuonna 1908, kun Polytekninen opisto muuttui korkeakouluksi. Maanmittauksen opetus oli aluksi 3-vuotinen. Vuonna 1933 se muutettiin asetuksella 4-vuotiseksi. Vuonna 1979 uusittiin Teknillisen Korkeakoulun tutkintosääntö, jonka mukaan maanmittauksen opetuksesta kokonaisuudessaan vastaa maanmittauksen koulutusohjelma. Vuoden 1986 loppuun saakka Maanmittausosasto oli itsenäinen osasto. Vuoden 1987 alussa muodostettiin Maanmittaus- ja rakennustekniikan osasto, jossa maanmittauksen koulutusohjelmasta vastaavana yksikkönä oli Maanmittaustekniikan laitos. Osaston nimi muuttui Rakennus- ja maanmittaustekniikan osastoksi Rakennus- ja maanmittaustekniikan osasto jakautui Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan osastoksi ja Maanmittausosastoksi. Syksystä 1993 lähtien koulutusohjelma jaettiin kahdeksi suuntautumisvaihtoehdoksi, joihin oppilaat valittiin pääsykokeilla. Syksyllä 1994 maanmittauksen koulutusohjelma siirtyi vuoden 1995 tutkintosäännön mukaiseen tutkintorakenteeseen, jossa suuntautumisvaihtoehdot muutettiin opintosuunniksi. Syksyllä 2001 maanmittauksen koulutusohjelma jaettiin geomatiikan ja kiinteistötalouden koulutusohjelmiksi. Tutkintorakenneuudistuksen myötä koulutusohjelmat muutettiin alkaen tutkintoohjelmiksi eli Maanmittausosastolla opiskellaan geomatiikan tai kiinteistötalouden tutkintoohjelmissa. Maanmittauksen tutkinto-ohjelmien mukaista korkeakouluopetusta antaa Suomessa vain TKK:n Maanmittausosasto. Vuosittain uusia opiskelijoita otetaan geomatiikan tutkinto-ohjelmaan noin 40 ja kiinteistötalouden tutkinto-ohjelmaan noin 50. Läsnäolevia perusopiskelijoita oli yhteensä 452, joista naisia 153 ja miehiä 299. Poissaolevaksi oli ilmoittautunut 73 opiskelijaa. Läsnäolevaksi jatko-opiskelijaksi oli ilmoittautunut 140, joista naisia 56. Maanmittausosasto on jakaantunut neljään laboratorioon: kiinteistöopin, talousoikeuden, geoinformaatio- ja paikannustekniikan sekä fotogrammetrian ja kaukokartoituksen laboratorioihin. Geoinformaatio- ja paikannustekniikan laboratorion opetusala jakautuu kolmeen osaalueeseen: geoinformatiikkaan (Maa-123), kartografiaan (Maa-123) ja geodesiaan (Maa-6). Geoinformatiikan opetus käsittelee paikkatiedon mallinnusta ja hallintaa, sijaintitietorakenteita- ja algoritmeja, paikkatietojen spatiotilastollista analyysiä, matemaattisten mallien ja mm. geosimulointimenetelmien soveltamista. Opetus antaa myös valmiudet suunnitella ja toteuttaa erilaisia paikkatietojärjestelmiä ja -sovelluksia sekä kaupallisten alustojen että ohjelmoinnin keinoin. Opetuksen sisältö painottuu siten, että kandidaattivaiheen opinnot sisältävät yleisempiä ja luonteeltaan teknisempiä aiheita, kun taas diplomi-insinööriopinnoissa opintojaksojen sisältö on teoreettisempaa. Kartografian opetus koskee karttojen visuaalista suunnittelua ja niiden teknistä tuottamista. Opinnoissa perehdytään kandidaattivaiheessa kartan ilmaisukeinoihin ja paikkatiedon esittämisessä yleisimmin käytettävien teemakarttojen laatimiseen ja diplomiinsinööriopinnoissa paikkatiedon visuaaliseen analyysiin, maasto- ja merikarttojen erityispiirteisiin sekä webbikarttojen suunnitteluun ja toteutukseen. Geodesian opetus käsittelee karttojen pohjana olevan koordinaattijärjestelmän luomista ja ylläpitoa, kartoitusta varten tarvittavien kiintopisteiden mittaamista, geodeettista kartoitusta

6 6 sekä navigointia ja paikanmääritystä GPS-satelliittipaikannukseen perustuen. Opintoihin kuuluu myös maastoharjoituksia. Lisäksi opetusta annetaan insinöörigeodesiassa, joka koskee rakennus-, silta-, teollisuus- ym. mittauksia. Fotogrammetrian ja kaukokartoituksen laboratorion opetuksessa keskitytään mm. satelliittiilma- ja maakuvien käsittelyyn. Tavoitteena on tiedon hankinta kuvatusta kohteesta kuten maastosta, rakennuksista, ihmisestä tai esineestä. Fotogrammetrian menetelmiä hyödynnetään mm. ympäristön tilan seurannassa, arkeologisten kaivausten etenemisen havainnollistamisessa, lääketieteessä ja elokuvateollisuudessa. Ala on vanha, mutta sovellusten valtava määrä ja uusi tekniikka avaa ovet monenlaisiin haasteisiin. Esimerkiksi laserkeilaus nopeuttaa yksityiskohtaisten 3D-mallien rakentamista. Opetus ja tutkimus jakautuvat fotogrammetriaan (=kuvamittaus), kuvatulkintaan ja kaukokartoitukseen. Fotogrammetrian päätehtävänä on määrittää kuvilta kohteiden geometrisia ominaisuuksia esim. muoto, koko ja sijainti. Kuvatulkinnassa keskitytään kohteiden etsintään, tunnistamiseen ja luokitteluun niiden laatuominaisuuksien perusteella. Kaukokartoituksessa em. tehtäviin sovelletaan tavallisimmin satelliittien kuvauslaitteiden ottamia, usein numeerisessa muodossa olevia kuvia. Kaukokartoituksessa kuvien käsittelyssä käytetään avuksi mm. digitaalista kuvankäsittelyä, hahmontunnistusta ja tekoälyä. Näiden tietojen pohjalta voidaan rakentaa erilaisia malleja ja esittää niitä hyvin todentuntuisina. Erona perinteiseen virtuaalitodellisuuteen on mittatarkkuus. Malli on oikeasta maailmasta. Kiinteistöopin laboratorio vastaa teknillisessä korkeakoulussa annettavasta kiinteistöalan opetus- ja tutkimustoiminnasta. Se on kiinteistöalalla maamme laaja-alaisinta ja monipuolisinta. Kiinteistöopin opinnoissa on mahdollisuus erikoistua joihinkin seuraavista kiinteistösektorin painopistealueista: kiinteistötalouteen ja -arviointiin, kiinteistöjohtamiseen ja kiinteistötekniikkaan. Kiinteistötalous ja -arviointi syventyy erilaisiin kiinteistöjen arviointimenetelmiin ja - tilanteisiin, kiinteistöjen arvonmuodostukseen vaikuttaviin tekijöihin, kiinteistötalouteen sekä kiinteistömarkkinoiden toimintaan. Kiinteistöjohtaminen käsittelee mm. kiinteistösijoittamista ja -liiketoimintaa, kiinteistöhallintoa sekä kiinteistösektorin johtamistaitoja ja Kiinteistötekniikka perehdyttää kiinteistöjärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen, kiinteistötoimitusten suorittamiseen sekä kiinteistörakenteen suunnittelua koskeviin tehtäviin. Talousoikeuden laboratorion tehtävänä on paitsi vastata korkeakoulun oikeustieteellisestä opetuksesta yleensä antaa maanmittausalan koulutuksessa tarpeellista maankäyttöä, kiinteistöjärjestelmää, kiinteistönmuodostusta sekä muita kiinteistö- ja ympäristökysymyksiä koskevaa oikeudellista opetusta ja harjoittaa alan tutkimusta. Osastolla on kansainvälinen Real Estate Investment and Finance maisteriohjelma yhteistyössä Svenska Handelshögskolanin kanssa. Lisäksi osastolla on yhteistyössä TKK:n rakennus- ja ympäristötekniikan sekä tietotekniikan osastojen kanssa soveltavan geoinformatiikan sivuaineohjelma Helsingin yliopiston kanssa.

7 7 Tutkimusta ja opetusta hoitavat osaston professorit, opettavat tutkijat, yliassistentit, assistentit ja lehtorit. Geoinformaatio- ja paikannustekniikan, kiinteistöopin sekä fotogrammetrian ja kaukokartoituksen laboratorioissa on kussakin yksi laboratorioinsinööri. Lisäksi osastolla on teknistä- ja toimistohenkilökuntaa. Dosentit, erikoisopettajat ja tuntiassistentit opettavat osapäiväisesti. 1.2 Hallinto Osaston toimintaa johtaa osastoneuvosto, jossa ovat jäseninä kuusi professoria tai apulaisprofessoria. Lisäksi osastoneuvostoon kuuluvat kolme muun henkilökunnan edustajaa, kolme osaston opiskelijoiden edustajaa ja yliopiston ulkopuolinen jäsen. Osastoneuvoston sihteerinä toimii osaston sihteeri ja esittelijöinä suunnittelija ja osaston hallintopäällikkö. Osastoneuvoston puheenjohtajana toimii osaston johtaja. Osastoneuvosto valitsee keskuudestaan osastonjohtajan ja varajohtajan kolmeksi vuodeksi kerrallaan osaston professoreista. Osastoneuvoston kokoonpano on seuraava: Kauko Viitanen Ari Ekroos Henrik Haggrén Kari I. Leväinen Kirsi Virrantaus Martin Vermeer Hannu Aarnio Jaakko Santala Suvi Tuomi Salli Lahtinen Merituuli Pyykkönen Kuisma Reinikainen Jaana Mäkelä Soile Koukkari Päivi Kauppinen Airi Lehtimäki prof., osastonjohtaja, puheenjohtaja prof. prof. prof. prof. prof. yli-ins. dos., yliass. tstosiht. tekn.yo. tekn.yo. tekn.yo. johtaja osaston hallintopäällikkö, esittelijä suunnittelija, esittelijä osastosihteeri, sihteeri Osastoneuvosto voi tarvittaessa asettaa asioita valmistelemaan pysyviä tai tilapäisiä toimikuntia. 1.3 Toimikunnat ja työryhmät Koulutusohjelmatoimikunta on opiskeluun liittyviä kysymyksiä valmisteleva toimikunta. Koulutusohjelmatoimikunnan puheenjohtajana toimii professori Arvo Vitikainen ja sihteerinä osaston suunnittelija. Jatkokoulutustoimikunta käsittelee jatkokoulutukseen liittyviä kysymyksiä. Toimikunnan tehtävänä on edistää jatko-opintoihin liittyviä hallinto-, tiedottamis- ja tutkimustehtäviä sekä

8 8 muita jatkokoulutuksen kannalta tärkeitä asioita. Toimikunnan puheenjohtajana toimii professori Henrik Haggrén ja sihteerinä osaston suunnittelija. Markkinointityöryhmä edistää osaston tunnetuksi tulemista. Työryhmän toimialaan kuuluvat mm. tutkinto-ohjelmien esitteiden laatiminen ja abi-infojen koordinointi. Työryhmän puheenjohtajana toimii professori Arvo Vitikainen ja sihteerinä osaston suunnittelija. 1.4 Laboratoriot (henkilökunta) Korkeakoulun ulkopuolelta soitettaessa voi käyttää ohivalintanumeroa, joka on alanumero. Puhelinkeskuksen numero on Laboratoriot puhelin huone Fotogrammetria ja kaukokartoitus Haggrén Henrik, prof M223 Laiho-Heikkinen Anita, lab.ins M226 Inkilä Keijo, yliopinto-opettaja M224 Koistinen Katri, assistentti (vv.), sij. Junnilainen Hanne M225 Ahlavuo Marika, verkostosihteeri M222 Geoinformaatio- ja paikannustekniikka Virrantaus Kirsi, prof M202 Vermeer Martin, prof M309 Jolma Ari, prof M213 Santala Jaakko, opettava tutkija M214 Ahonen-Rainio Paula, lehtori M324 Häggman Dan, lab.ins M204 Salo Panu, assistentti (vv.), sij. Väisänen Mauri M215 Sunila Rangsima, assistentti (vv.), sij. Horttanainen Pekka M116 Laitikas Ritva, sihteeri M211 Kiinteistöoppi Viitanen Kauko, prof M105 Leväinen Kari I., prof M325 Vitikainen Arvo, prof M103 Aarnio Hannu, yli-ins M104 Ari Hiltunen, opettava tutkija M114 Anna-Liisa Lindholm, opettava tutkija (vv.) sij. Dettwiler Paul M326 Elina Erkkilä, assistentti M118 Huuhtanen Marjatta, siht M110 - osasuoritusrekisteri

9 Talousoikeus Ekroos Ari, prof M132 Werdi Erja, lehtori (vv.), sij. Laihonen Matti M131 Nuuja Katri, assistentti M130 Tuomi Suvi, sihteeri M117 Muuta henkilökuntaa Osaston hallintopäällikkö Soile Koukkari R154b Suunnittelija Päivi Kauppinen M111 Osastosihteeri Airi Lehtimäki M303 - osastoneuvoston sihteeri - osastoneuvostoon menevät asiat - työharjoittelun pisteyttäminen - opintosuoritusrekisterin pito Vahtimestarit: Kari-Pekka Lasanen M112 Tauno Viherlaakso M112 9

10 10 2. TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE Teknillinen korkeakoulu on siirtynyt kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen. Opiskelijat suorittavat ensin alemman korkeakoulututkinnon, tekniikan kandidaatin tutkinnon ja sen jälkeen ylemmän korkeakoulututkinnon. Ylempiä tutkintoja ovat diplomi-insinöörin, arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin tutkinnot. Opintojen laajuutta mitataan opintopisteillä (op). Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä (op). Tekniikan kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja se on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. Diplomi-insinöörin, arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkintojen laajuus on 120 opintopistettä ja tutkinnot voidaan suorittaa päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. Perustutkintoihin johtava koulutus suunnitellaan ja järjestetään teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäväalueisiin suuntautuvina tutkinto-ohjelmina. 2.1 Alempi perustutkinto Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (10 ). Alempaan perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: tutkinto-ohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen; valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet; edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää ja eritellä tekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä; kyky yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn; edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; tutkintoasetuksen vaatima suomen ja ruotsin kielen sekä vieraan kielen taito; sekä työelämässä tarvittavat hyvät viestintätaidot. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin Alemman perustutkinnon rakenne Alemman perustutkinnon opinnot koostuvat (kuva 1): perusopintojen moduulista (80 op), joka sisältää tutkinto-ohjelman edellyttämiä matemaattisluonnontieteellisiä ja muita perusopintoja; ohjelman yhteisten opintojen moduulista (20 op);

11 11 kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla omaan tutkinto-ohjelmaan kuuluva jatkomoduuli ( op); vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 10 op); sekä kandidaattiseminaarista ja siihen kuuluvastasta kandidaatintyöstä (yhteensä 10 op). Jatkomoduuli A2 20 op Perusmoduuli B1 20 op Kandidaatintyö ja seminaari K 10 op Vapaasti valittavat opinnot V 10 op Perusopinnot P 80 op Perusmoduuli A1 20 op Ohjelman yhteiset opinnot O 20 op Kuva 1. Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 op Pää- ja sivuaine Alemman perustutkinnon pääaine muodostuu tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista. Sivuaine muodostuu toisesta perusmoduulista tai pääaineen perusmoduuliin pohjautuvasta toisesta jatkomoduulista. Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö Kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jossa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaattiseminaaria ja kandidaatintyötä käsitellään luvussa 8. Kielitaito Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa (TS 9 ): 1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä 2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen.

12 12 Opiskelijan, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, on alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoitettava saavuttaneensa ainoastaan edellisen momentin 2 kohdassa edellytetyn vieraan kielen taidon. Mikäli tällainen opiskelija on hyväksytty suorittamaan alempaa ja ylempää perustutkintoa, tulee hänen lisäksi suorittaa alemman perustutkinnon suorittamisen yhteydessä vähintään 2 opintopisteen laajuiset kieliopinnot valitsemassaan vieraassa kielessä. Näitä opintoja ei voi suorittaa opiskelijan omassa koulusivistyskielessä. Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla kandidaatintyöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Lisää tietoa toisen kotimaisen kielen suorittamisesta löydät osoitteesta ja vieraan kielen suorittamisesta osoitteesta Harjoittelu Alempaan perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Pakollinen harjoittelu sisältyy perusopintoihin ja vapaaehtoinen harjoittelu vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta lisää luvussa Ylempi perustutkinto Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (21 ). Ylempään perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: tutkinto-ohjelmaan kuuluvan pääaineen hyvä tuntemus; valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön sekä valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta; valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; riittävä kielitaito toimia alan kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä; sekä

13 13 valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin Ylemmän perustutkinnon rakenne Ylemmän perustutkinnon opinnot koostuvat (kuva 2): tieteen metodiikan opinnoista (10 op); kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla oman tutkinto-ohjelman pääaineen syventävä moduuli ja joista korkeintaan yksi voi olla perusmoduuli ( op); vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 20 op); sekä diplomityöstä (30 op) Aine- ja syventävät opinnot sisältyvät moduuleihin. Erikoismoduuli (20 op) voi olla osaston suunnittelema moduuli tai opiskelijan henkilökohtaisista opinnoista koostuva moduuli, jonka sisällön osasto hyväksyy. Vapaasti valittavat opinnot W 20 op Tieteen metodiikka M 10 op Diplomityö D 30 op Syventävä moduuli A3 20 op Jatkomoduuli B2 20 op Erikoismoduuli C 20 op Kuva 2. Diplomi-insinöörin tutkinto 120 op Pää- ja sivuaine Ylemmän perustutkinnon pääaine pohjautuu sisällöltään tarkoituksenmukaisesti suunnattuihin aineopintoihin. Opiskelijan pääaine muodostuu kolmesta tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta moduulista: alemman tai ylemmän perustutkinnon yhteydessä suoritetusta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista sekä mainitun jatkomoduulin yhdestä syventävästä moduulista. Vaikka opiskelija suorittaisi useamman samaan jatkomoduuliin perustuvan syventävän moduulin, hänen tutkintoonsa sisältyy ainoastaan yksi pääaine. Opiskelijalle muodostuu sivuaine perusmoduulista ja sen jatkomoduulista tai jatkomoduulista ja sen syventävästä moduulista. Opiskelijan pää- ja sivuaineeseen ei voi kuulua samoja moduuleja. Tutkintosäännön 24 :ssä

14 14 on määritelty tarkemmin miten pää- ja sivuaine muodostuvat moduuleista. Opiskelijan ainevalinnat vahvistetaan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. Opiskelija voi valita sivuaineen myös muista tutkinto-ohjelmista tai toisesta koti- tai ulkomaisesta yliopistosta edellyttäen, että se hyväksytään opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Ylempi tutkinto-ohjelma on mahdollista suorittaa myös ilman sivuainetta. Lisätietoja tutkinto- rakenteesta löytyy osoitteesta htm#moduuliketjuvaihtoehtoja. Tieteen metodiikan opinnot Ylempään perustutkintoon kuuluvat tieteen metodiikan opinnot (10 op) koostuvat tieteellisistä menetelmäopinnoista. Tieteen metodiikan moduuliin sisällytettävien kurssien laajuus on 5 op. Opiskelija valitsee kurssit tieteen metodiikan kurssiluettelosta siten, että opinnot tukevat diplomityön tekemistä. Tutkinto-ohjelma voi määrätä tietyn metodikurssin pakolliseksi moduuliin, mutta toisen kursseista tulee aina olla opiskelijan valittavissa em. kurssitarjonnasta. Tieteen metodiikan kurssiluettelo tullaan kokoamaan lukuvuoden opetusohjelmaan. Lukuvuonna tutkinto-ohjelmien M-moduulin sisällöt eivät noudata yllämainittua yleisohjetta. Diplomityö Diplomityö tehdään pääaineeseen liittyvästä aiheesta, josta se opettaja, jonka alaan aihe kuuluu, ja opiskelija keskenään sopivat. Perustellusta syystä osasto voi antaa luvan diplomityön laatimiseen myös sivuaineeseen liittyvästä aiheesta. Diplomityöstä lisää luvussa 9. Kielitaidon osoittaminen (Tutkintosäännön 9 :n kielitaitovaatimukset, ks. alempi perustutkinto ) Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla diplomityöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylempää perustutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä. Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe.

15 15 Mikäli opiskelija on osoittanut toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen taitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulu tutkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä. Harjoittelu Ylempään perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Harjoittelu voi olla pakollista harjoittelua, jolloin se sisältyy johonkin tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmassa määrättyyn moduuliin, tai vapaaehtoista harjoittelua, jolloin se sisältyy vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta lisää kappaleessa Jatkotutkinto Teknillisessä korkeakoulussa suoritetaan jatkotutkintoina pääsääntöisesti tekniikan lisensiaatin ja tekniikan tohtorin tutkintoja. Tohtorin tutkinnon voi suorittaa suoraan ylemmän perustutkinnon jälkeen suorittamatta ensin tekniikan lisensiaatin tutkintoa. Erityisin perustein voidaan suorittaa filosofian tohtorin tutkinto. Teknillisessä korkeakoulussa ei ole mahdollista suorittaa filosofian lisensiaatin tutkintoa Jatkotutkinnon tavoitteet Jatkokoulutuksen tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (34 ). Jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija: perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa; perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; sekä saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen. Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin kohdalla jatkokoulutuksen tavoitteena on lisäksi, että opiskelija kykenee syvällisesti ymmärtämään taiteellisen ilmaisun aseman tutkimusaiheensa tavoittelussa Jatkotutkinnon rakenne Jatkotutkinto koostuu teoreettisista opinnoista ja tutkimustyöstä. Pääpaino on tieteellisellä tutkimustyöllä.

16 16 Väitöskirja Lisensiaatintutkimus Tutkimusala T 40 op Täydentävän aihealueen opinnot S 20 op Tieteen käytännöt ja periaatteet Y 10 op Kuva 3: Jatkotutkinnon rakenne Teoreettiset opinnot Jatko-opintoihin kuuluvat teoreettiset opinnot, yhteensä 70 opintopistettä, suoritetaan moduuleina. Tutkimusalan moduulin laajuus on 40 op. Opiskelija valitsee tutkimusalansa jatkokoulutuksen tutkimusaloista, jotka vahvistetaan vuosittain. Tutkimusalan lisäksi suoritetaan toinen moduuli, laajuudeltaan 20 op, jonka tarkoituksena on tukea opiskelijan tutkimusalan opintoja ja tutkimustyön tekemistä. Teoreettisiin opintoihin kuuluu myös jatkoopintoihin johdattava moduuli, 10 op. Tähän moduuliin hyväksyttävissä opinnoissa on osastokohtaisia, eri tutkimusalojen tarpeista johtuvia eroavaisuuksia. Tutkimusalat löytyvät TKK:n opetusohjelmasta ( Osana jatkotutkintoon voidaan hyväksyä myös sellaisia ennen perustutkintoa suoritettuja jatko-opintotasoisia kursseja, jotka eivät sisälly perustutkintoon. Myös muissa yliopistoissa suoritettuja jatko-opintotasoisia kursseja voidaan hyväksyä osasuorituksena jatkotutkintoon. Osasto voi asettaa jatko-opinnoille esitietovaatimuksia ja ylemmän korkeakoulututkinnon arvosanoille vähimmäisvaatimuksia. Opinnäytetyö Jatkotutkinnon tärkein osuus on tutkimustyö. Lisensiaatintutkintoon tehdään lisensiaatintutkimus. Tohtorintutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on laadittava ja julkaistava väitöskirja sekä puolustettava sitä julkisesti. Mikäli teoreettiset opinnot on suoritettu lisensiaatintutkinnon yhteydessä, tohtoriopintoihin kuuluu ainoastaan väitöskirjatyö. Osasto hyväksyy jatkotutkintoon kuuluvan opinnäytetyön aiheen, määrää työlle valvojan, yhden tai useamman ohjaajan sekä päättää työn kielestä, tarkastamisesta ja hyväksymisestä.

17 17 Lisätietoja jatko-opiskeluun liittyen löytyy osoitteesta Geomatiikan tutkinto-ohjelman tavoitteet ja rakenne Geomatiikan tutkinto-ohjelman ammatillisena perustana ovat geodesian, kartografian, geoinformatiikan, fotogrammetrian ja kaukokartoituksen alaan kuuluvan tutkimuksen, suunnittelun, toteuttamisen ja valvonnan asiantuntemusta edellyttävät tehtävät. Tutkintoohjelman ammatillisena tavoitteena on antaa tiedot em. aloista ja niiden tieteellisistä perusteista sekä valmiudet niiden kehittämiseen, suunnittelu- ja johtotehtäviin. Tutkintoohjelman tieteellisenä tavoitteena on antaa valmius itsenäiseen tieteelliseen tiedon hankintaan ja arviointiin, ongelmien ratkaisemiseen sekä tutkimustyöhön, jatko-opintoihin ja asiantuntijatehtäviin Jatkossa esitellään geomatiikan tutkinto-ohjelman pää- ja sivuaineen muodostumista, moduulien koodit, nimet, laajuus opintopisteinä sekä moduuleihin kuuluvien kurssien koodit, nimet ja laajuus. Geomatiikan tutkinto-ohjelmassa kaikki opiskelijat suorittavat moduulit M902-P Perusopinnot, M902-O Geomatiikka ja M117-1 Geomatiikan perusmoduuli A1. Tekniikan kandidaatin tutkinnon pääaineen muodostaa M117-1 Geomatiikan perusmoduuli A1 ja M118-2 Geodesian ja fotogrammetrian jatkomoduuli A2 tai M117 Geomatiikan perusmoduuli A1 ja M119-2 Geoinformatiikan jatkomoduuli A2. Sivuaine voi muodostua toisesta perusmoduulista tai siihen pohjautuvasta jatkomoduulista. Diplomi-insinöörin tutkinnon pääaine muodostuu perusmoduulista A1, sen jatkomoduulista A2 sekä mainitun jatkomoduulin yhdestä syventävästä moduulista A3. Pääaineeseen sisältyy vähintään yksi seuraavista syventävistä moduuleista: M122-3 Fotogrammetrian ja kaukokartoituksen syventävä moduuli A3, M123-3 Geodesian syventävä moduuli A3 tai M124-3 Geoinformatiikan syventävä moduuli A3. Sivuaine voi koostua perusmoduulista ja sen jatkomoduulista tai jatkomoduulista ja sen syventävästä moduulista. Pää- ja sivuaineeseen ei kuitenkaan voi kuulua samoja moduuleja. Moduulien välisiä yhteyksiä on havainnollistettu kahdella seuraavilla sivuilla.

18 GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMA 18 TEKNIIKAN KANDIDAATIN TUTKINTO PERUSOPINNOT PERUSMODUULI JATKOMODUULI YHTEISET OPINNOT Geomatiikan perusmoduuli A1 20 op Geodesian ja fotogrammetrian jatkomoduuli A2 20 op Geoinformatiikan jatkomoduuli A2 20 op Perusopinnot P 80 op Ohjelman yhteiset opinnot O 20 op Perusmoduuli B1 20 op Suositeltavia: --Omasta tutkintoohjelmasta --Tietotekniikka --Kiinteistötalous --Viestintätekniikka --Informaatiotekniikka Kandidaattityö- ja seminaari K 10 op Vapaasti valittavat opinnot V 10 op

19 19 GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMA KANDIDAATIN TUTKINTO DIPLOMI-INSINÖÖRIN TUTKINTO JATKOMODUULI SYVENTÄVÄ MODUULI ERIKOISMODUULI Geodesian erikoismoduuli C 20 op Geodesian ja fotogrammetrian jatkomoduuli A2 20 op Geodesian syventävä moduuli A3 20 op Fotogrammetrian ja kaukokartoituksen syventävä moduuli A3 20 op Navigoinnin ja paikannuksen erikoismoduuli C 20 op Fotogrammetrian erikoismoduuli C 20 op Kaukokartoituksen erikoismoduuli C 20 op Geoinformatiikan jatkomoduuli A2 20 op Geoinformatiikan syventävä moduuli A3 20 op Kartografian erikoismoduuli C 20 op Geoinformatiikan erikoismoduuli C 20 op Jatkomoduuli B2 20 op Suositeltavia ovat oman tutkinto-ohjelman, tietotekniikan, kiinteistötalouden, viestintätekniikan ja informaatiotekniikan moduulit Tieteen metodii kan opinnot M 10 op Diplomityö D 30 op Vapaasti valittavat opinnot W 20 op

20 20 Geomatiikan tutkinto-ohjelma, tekniikan kandidaatin tutkinto (180 op) M902-P Perusopinnot (80 op) Koodi Kurssin nimi op Eri Johdatus opiskeluun 0 Mat Matematiikan peruskurssi C1 10 Mat Matematiikan peruskurssi C2 10 Mat Matematiikan peruskurssi C3-1 5 Mat Sovellettu todennäköisyyslaskenta B 5 Mat Tilastollisen analyysin perusteet 4 Tfy Fysiikka IA 3 Tfy Fysiikka IB 3 Tfy Fysiikka IIA 3 Tfy Fysiikka IIB 3 Tfy Fysiikan laboratoriotyöt I 3 T Tietokone työvälineenä 2 T Ohjelmoinnin perusteet Y 5 T Tietotekniikan työkurssi* 3 T Ohjelmoinnin jatkokurssi L1 (Java)* 6 T Tietorakenteet ja algoritmit Y 5 Maa Oikeustieteen perusteet 2 TU Tuotantotalouden peruskurssi 4 Yhd Ympäristönsuojelun perusteet 3 Kie Toisen kotimaisen kielen kokeen (ruotsi) kirjallinen osio 1 Kie Toisen kotimaisen kielen kokeen (ruotsi) suullinen osio 1 Kie-98.xxxx Vieras kieli (tutkintosäännön edellytykset täyttävä) 3 Vie Puheviestintä 2 Yhteensä 80 * Vaihtoehtoisesti opiskelija voi suorittaa kurssin T Tietotekniikan työkurssi (3 op.) TAI T Ohjelmoinnin jatkokurssi L1 (6 op). M902-O Geomatiikka (20 op) Koodi Kurssin nimi op Maa Kiinteistötekniikan perusteet 3 Maa Kiinteistöarvioinnin perusteet 3 Maa Kiinteistöoikeuden perusteet (3-6 p) 3 Maa Maanmittaus ammattina ja tieteenalana 1 Maa Johdanto geodesiaan 3 Maa Johdanto valokuvaukseen, fotogrammetriaan ja kaukokart. 4 Maa Introduction to Cartography and Geoinformatics 3

Geomatiikan tutkinto-ohjelman moduulirakenne

Geomatiikan tutkinto-ohjelman moduulirakenne Geomatiikan tutkinto-ohjelman moduulirakenne 2010-2011 7.5.2010 Tekniikan kandidaatin tutkinto (180 op) M902-P Perusopinnot (80 op) Mat-1.1110 Matematiikan peruskurssi C1 10 Mat-1.1120 Matematiikan peruskurssi

Lisätiedot

GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMA JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMA

GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMA JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMA TEKNILLINEN KORKEAKOULU MAANMITTAUSOSASTO GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMA JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMA OPINTO-OPAS 2005-2006 OTANIEMI 2005 ISSN 1795-8318 SISÄLLYSLUETTELO 2 1. OSASTON ESITTELY...5

Lisätiedot

GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN

GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN TEKNILLINEN KORKEAKOULU MAANMITTAUSOSASTO GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN OPINTO-OPAS 2007-2008 Toimittanut Päivi Kauppinen OTANIEMI 2007 ISNN 1795-8318 2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Kiinteistötalouden tutkinto-ohjelman moduulirakenne lukuvuonna

Kiinteistötalouden tutkinto-ohjelman moduulirakenne lukuvuonna Kiinteistötalouden tutkinto-ohjelman moduulirakenne lukuvuonna 2010-2011 Tekniikan kandidaatin tutkinto (180 op) M901-P Perusopinnot Mat-1.1410 Matematiikan peruskurssi P1* 10 Mat-1.1420 Matematiikan peruskurssi

Lisätiedot

GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN

GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN TEKNILLINEN KORKEAKOULU INSINÖÖRITIETEIDEN JA ARKKITEHTUURIN TIEDEKUNTA MAANMITTAUSTIETEIDEN LAITOS GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN OPINTO-OPAS 2008-2009 Toimittanut

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

TENTTIJÄRJESTYS LUKUVUONNA

TENTTIJÄRJESTYS LUKUVUONNA 1 torstai 26.8.2010 klo 13.30-16.30, sali C Maa-6.2279 Satelliittipaikanmääritys Maa-6.3241 Geodeettinen metrologia Maa-6.3282 Tilastolliset menetelmät geodesiassa /Statistical Methods in Geodesy Maa-20.1123

Lisätiedot

GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN

GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN TEKNILLINEN KORKEAKOULU INSINÖÖRITIETEIDEN JA ARKKITEHTUURIN TIEDEKUNTA MAANMITTAUSTIETEIDEN LAITOS GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN OPINTO-OPAS 2009-2010 Toimittanut

Lisätiedot

TENTTIJÄRJESTYS LUKUVUONNA

TENTTIJÄRJESTYS LUKUVUONNA Perjantai / Friday 29.8.2014 klo 9-12 sali D Maa-123.1310 Theories and Techniques of Geoinformatics Maa-123.1320 Geoinformatics for Real Estate Economics Maa-123.3461 Topographic Data and Maps Maa-20.1125

Lisätiedot

Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa.

Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. Asetus teologisista tutkinnoista 7.4.1995/517 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Koulutusvastuu Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. 2 Tutkinnot

Lisätiedot

Geomatiikan koulutusohjelman moduulirakenne Tekniikan kandidaatin tutkinto (180 op) M902-P Perusopinnot (80 op)

Geomatiikan koulutusohjelman moduulirakenne Tekniikan kandidaatin tutkinto (180 op) M902-P Perusopinnot (80 op) Geomatiikan koulutusohjelman moduulirakenne 2011-2012 Tekniikan kandidaatin tutkinto (180 op) M902-P Perusopinnot (80 op) Moduulin oppimistavoitteena on omaksua vankat matemaattis-luonnontieteelliset ja

Lisätiedot

AALTO-YLIOPISTO INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU GEOMATIIKAN KOULUTUSOHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN KOULUTUSOHJELMAN OPINTO-OPAS 2011-2012

AALTO-YLIOPISTO INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU GEOMATIIKAN KOULUTUSOHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN KOULUTUSOHJELMAN OPINTO-OPAS 2011-2012 AALTO-YLIOPISTO INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU GEOMATIIKAN KOULUTUSOHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN KOULUTUSOHJELMAN OPINTO-OPAS 2011-2012 Toimittanut Päivi Kauppinen OTANIEMI 2011 2 3 SISÄLLYSLUETTELO 1.

Lisätiedot

Tärkeää huomioitavaa:

Tärkeää huomioitavaa: Siirtymäohjeistus tuotantotalouden kandidaattivaiheen opiskelijoille 2005 tutkintorakenteesta 2013 Teknistieteellisen kandidaattiohjelman tuotantotalouden pääaineeseen Tärkeää huomioitavaa: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Koodi Kurssin nimi op Eng Mat

Koodi Kurssin nimi op Eng Mat Geomatiikan koulutusohjelman moduulirakenne 2012-2013 Tekniikan kandidaatin tutkinto (180 op) M902-P Perusopinnot (80 op) Moduulin oppimistavoitteena on omaksua vankat matemaattis-luonnontieteelliset ja

Lisätiedot

Koodi Kurssin nimi op Eng Mat

Koodi Kurssin nimi op Eng Mat Geomatiikan koulutusohjelman moduulirakenne 2012-2013 Tekniikan kandidaatin tutkinto (180 op) M902-P Perusopinnot (80 op) Moduulin oppimistavoitteena on omaksua vankat matemaattis-luonnontieteelliset ja

Lisätiedot

GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN

GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN AALTO-YLIOPISTO TEKNILLINEN KORKEAKOULU INSINÖÖRITIETEIDEN JA ARKKITEHTUURIN TIEDEKUNTA MAANMITTAUSTIETEIDEN LAITOS GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN OPINTO-OPAS 2010-2011

Lisätiedot

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ 608 PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ TKK:ssa on vuodesta 1995 voinut suorittaa erityisen perusaineiden laajan oppimäärän. Ohjelmassa opiskeleville matematiikan, fysiikan ja tietotekniikan opetus on laajempaa

Lisätiedot

TENTTIJÄRJESTYS LUKUVUONNA

TENTTIJÄRJESTYS LUKUVUONNA 1 torstai 30.8.2012 klo 13-16, sali M Maa-6.3273 Physical Geodesy Maa-6.3287 Mathematical Geodesy Maa-20.1123 Kiinteistöarvioinnin perusteet Maa-20.3338 Kiinteistötaloustieteen erikoiskurssi Maa-123.1110

Lisätiedot

Geoinformatiikan maisteriohjelman (GIMP) toteutus Teknillisessä Korkeakoulussa. GIMP tiedotustilaisuus Ari Jolma, prof. (geoinformatiikka)

Geoinformatiikan maisteriohjelman (GIMP) toteutus Teknillisessä Korkeakoulussa. GIMP tiedotustilaisuus Ari Jolma, prof. (geoinformatiikka) Geoinformatiikan maisteriohjelman (GIMP) toteutus Teknillisessä Korkeakoulussa GIMP tiedotustilaisuus 6.4.2006 Ari Jolma, prof. (geoinformatiikka) Maisteriopinnot TKK:lla muodostuvat neljästä 20 pisteen

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 7. päivänä kesäkuuta 2011. Niissä kohdissa, joissa päättäjä johtuu jostain muusta säännöstä

Lisätiedot

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 17.6.2013. (Muutokset 4.11.2013 ja 18.5.2015 mukaan lukien) I Yleisiä säännöksiä 1 Tehtävä Aalto-korkeakoulusäätiön

Lisätiedot

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Filosofinen tiedekunta / Hallintotieteet Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat opetusta ja tutkintoja sääteleviä lakeja,

Lisätiedot

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö 1 Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa 27.5.2013. Täydennetty 9.9.2013 ja 2.2.2015 1 Yleisiä säännöksiä 1

Lisätiedot

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot

Tärkeää huomioitavaa:

Tärkeää huomioitavaa: Siirtymäohjeistus tietotekniikan kandivaiheen opiskelijoille 2005 tutkintorakenteesta 2013 Teknistieteellisen kandidaattiohjelman tietotekniikan pääaineeseen Tärkeää huomioitavaa: Yli 7 vuotta vanhoilla

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa 27.5.2013. Koulutuksen kehittämistyöryhmän tilaisuus 3.6.2013 Marjo Immonen

Lisätiedot

AALTO-YLIOPISTO INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU GEOMATIIKAN KOULUTUSOHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN KOULUTUSOHJELMAN OPINTO-OPAS 2012-2013

AALTO-YLIOPISTO INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU GEOMATIIKAN KOULUTUSOHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN KOULUTUSOHJELMAN OPINTO-OPAS 2012-2013 AALTO-YLIOPISTO INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU GEOMATIIKAN KOULUTUSOHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN KOULUTUSOHJELMAN OPINTO-OPAS 2012-2013 Toimittanut Päivi Kauppinen OTANIEMI 2012 2 3 Lukijalle Tämä opinto-opas

Lisätiedot

Visualisointi informaatioverkostojen Opintoneuvoja Teemu Meronen (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta)

Visualisointi informaatioverkostojen Opintoneuvoja Teemu Meronen (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Visualisointi informaatioverkostojen opinto-oppaasta 2008-2009 Opintoneuvoja Teemu Meronen 29.10.2008 (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö (30

Lisätiedot

Geomatiikan koulutusohjelman moduulirakenne lukuvuonna

Geomatiikan koulutusohjelman moduulirakenne lukuvuonna Geomatiikan koulutusohjelman moduulirakenne lukuvuonna 2013-2014 Diplomi-insinöörin tutkinto (120 op) (M3006) Fotogrammetria ja kaukokartoitus Moduuli antaa laajat tiedot fotogrammetriseen kartoitukseen

Lisätiedot

Tutkinnon uudistus. Tekniikan kandidaatin ja diplomiinsinöörin. rakenne

Tutkinnon uudistus. Tekniikan kandidaatin ja diplomiinsinöörin. rakenne Tutkinnon uudistus Tekniikan kandidaatin ja diplomiinsinöörin tutkintojen tavoitteet ja rakenne HUOM: tämä kalvosarja ei edusta mitään virallista kantaa. Se perustuu Nevanlinnan vetämässä tavoitetyöryhmässä

Lisätiedot

Pv Pvm Aika Kurssin koodi ja nimi Sali Tentti/Vk Viikko. Pe :00-12:00 BECS-C2201 Fysiologia A, B, C, D, E, M T01 51

Pv Pvm Aika Kurssin koodi ja nimi Sali Tentti/Vk Viikko. Pe :00-12:00 BECS-C2201 Fysiologia A, B, C, D, E, M T01 51 Tenttijärjestys (Otakaari 1) 2013-2014 kursseittain Linda Havola 15.11.2013 Tarkista aina viimeisin tieto WebOodista! Pv Pvm Aika Kurssin koodi ja nimi Sali Tentti/Vk Viikko Pe 20.12.13 09:00-12:00 BECS-C2201

Lisätiedot

VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT

VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT TEKNILLINEN KORKEAKOULU REHTORIN PÄÄTÖS 15.6.2005 VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT Teknillisen korkeakoulun rehtori on tänään tekemällään päätöksellä hyväksynyt liitteenä olevan tutkintorakennetyöryhmän

Lisätiedot

Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta Opintoneuvoja Teemu Meronen (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta)

Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta Opintoneuvoja Teemu Meronen (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta 2009-2010 Opintoneuvoja Teemu Meronen 10.9.2009 (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö

Lisätiedot

Kiinteistötalouden koulutusohjelman moduulirakenne lukuvuonna

Kiinteistötalouden koulutusohjelman moduulirakenne lukuvuonna Kiinteistötalouden koulutusohjelman moduulirakenne lukuvuonna 2011-2012 Tekniikan kandidaatin tutkinto (180 op) M901-P Perusopinnot Perusopintojen tavoitteena on, että opiskelija osaa ne suoritettuaan

Lisätiedot

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan?

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden

Lisätiedot

1 OSASTON ESITTELY...

1 OSASTON ESITTELY... 1 1 OSASTON ESITTELY... 1 1.1 Yleistä... 1 1.2 Hallinto ja yhteystiedot... 1 1.3 Osastoneuvosto... 1 1.4 Opintotoimikunta... 2 1.5 Laboratoriot... 2 1.6 Tietotekniikan kirjasto... 3 2. TUTKINTOJEN TAVOITTEET

Lisätiedot

Kauppatieteiden maisteri KTM. 31.8.2015 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä

Kauppatieteiden maisteri KTM. 31.8.2015 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä Kauppatieteiden maisteri KTM Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta Kaisu Säilä Luennon sisältö Kauppatieteiden maisterin (KTM) tutkinto tutkinnon rakenne Tutkinto-ohjelman osaamistavoitteet Täydentävät

Lisätiedot

Viestintätieteiden kandidaattiohjelma

Viestintätieteiden kandidaattiohjelma Viestintätieteiden kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 30.8.2018 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta Informaatioverkostojen kilta Athene ry Opintovastaava Janne Käki 19.9.

Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta Informaatioverkostojen kilta Athene ry Opintovastaava Janne Käki 19.9. Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta 2005-2006 Informaatioverkostojen kilta Athene ry Opintovastaava Janne Käki 19.9.2006 Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö (30 op) Tieteen

Lisätiedot

Visualisointi informaatioverkostojen 2011-2012. Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta)

Visualisointi informaatioverkostojen 2011-2012. Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Visualisointi informaatioverkostojen opinto-oppaasta 2011-2012 Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö

Lisätiedot

Insinööritieteiden korkeakoulu

Insinööritieteiden korkeakoulu Insinööritieteiden korkeakoulu Insinööritieteiden kandidaattiohjelman hakukohteet 2014 Koe Kampus! 31.10.2014 Kaksivaiheinen tutkinto Kandidaatti 180 op, 3 vuotta Diplomi-insinööri 120 op, 2 vuotta Hakukohteet

Lisätiedot

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot Rakennustekniikka 14. TIETOJOHTAMINEN 14.1. Tavoitteet 163 on koulutusohjelma, joka on suunniteltu vastaamaan tietoteknisen, taloudellisen sekä viestinnällisen johtamisen haasteisiin. Tietojohtamisen opinnot

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

FILOSOFIAN TOHTORIN TUTKINNON TAVOITTEET, RAKENNE JA SISÄLTÖ

FILOSOFIAN TOHTORIN TUTKINNON TAVOITTEET, RAKENNE JA SISÄLTÖ Ote humanistisen tiedekunnan jatkotutkinto-oppaasta 3. FILOSOFIAN TOHTORIN TUTKINNON TAVOITTEET, RAKENNE JA SISÄLTÖ Tavoitteet Filosofian tohtorin tutkinnon tavoitteena on kouluttaa tieteellisiä asiantuntijoita,

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden akateemisessa komiteassa 6. päivänä kesäkuuta 2011. 1 LUKU Yleisiä määräyksiä 1 Tehtävä Aalto-yliopiston insinööritieteiden

Lisätiedot

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun tutkintosääntö

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Perustieteiden akateemisessa komiteassa 14. päivänä kesäkuuta 2011. 1 luku Yleisiä määräyksiä 1 Tehtävä Aalto-yliopiston perustieteiden

Lisätiedot

Opintosuunnitelma. Suunta: Tietoliikenneohjelmistot ja -sovellukset Pääaine: Tietoliikenneohjelmistot Sivuaine: Yritysturvallisuus

Opintosuunnitelma. Suunta: Tietoliikenneohjelmistot ja -sovellukset Pääaine: Tietoliikenneohjelmistot Sivuaine: Yritysturvallisuus Opintosuunnitelma Janne Paalijärvi Koulutusohjelma ja vuosikurssi: T II Opiskelijanumero: 57375S Sähköpostiosoite: jpaalija cc hut fi Opinto-opas: 2003-2004 Kirjastonkäyttöharjoitus suoritettu: 27.09.2004

Lisätiedot

Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma

Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma ssa opiskellaan suomea ja ruotsia aidosti kaksikielisessä ympäristössä. Ohjelmaan sisältyy kolme pääainetta: suomenkieliset opiskelevat pääaineenaan ruotsia, ruotsinkieliset joko ruotsia äidinkielenä tai

Lisätiedot

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat?

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat? Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/6 TEKNILLISEN KORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ (http://www.hut.fi/yksikot/opintotoimisto/lait/tutkintosaanto_111200_voimassaoleva.htm) 1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

Pv Pvm Aika Kurssin koodi ja nimi Sali Tentti/Vk Viikko

Pv Pvm Aika Kurssin koodi ja nimi Sali Tentti/Vk Viikko TENTTIJÄRJESTYS 2012-2013 kronologinen 5.6.2012 katriina.korhonen at aalto.fi Pv Pvm Aika Kurssin koodi ja nimi Sali Tentti/Vk Viikko Ma 27.08.12 09:00-12:00 Mat-2.2103 Koesuunnittelu ja tilastolliset

Lisätiedot

Kiinteistötalouden koulutusohjelman moduulirakenne lukuvuonna

Kiinteistötalouden koulutusohjelman moduulirakenne lukuvuonna Kiinteistötalouden koulutusohjelman moduulirakenne lukuvuonna 2012-2013 Tekniikan kandidaatin tutkinto (180 op) M901-P Perusopinnot Perusopintojen tavoitteena on, että opiskelija osaa ne suoritettuaan

Lisätiedot

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA 5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA Arkkitehtuurin osaston ja koulutusohjelman johtaja, professori Juhani Katainen, huone RJ308, puhelin 3115 3234 juhani.katainen@tut.fi Osaston

Lisätiedot

KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET

KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET 1.10.2010 Sivu 1 / 7 Kauppatieteellisessä ja teknillisessä tiedekunnassa suoritettavista kauppatieteellisen alan tutkinnoista ja opinnoista sekä opetuksesta ja

Lisätiedot

Tavoitteet 3.9. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA. Yleistavoitteet. Oppimistavoitteet.

Tavoitteet 3.9. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA. Yleistavoitteet. Oppimistavoitteet. 3.9. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA n osaston ja koulutusohjelman johtaja, professori Juhani Katainen, huone RJ308, puhelin 365 3234 email: juhani.katainen@cc.tut.fi Osaston

Lisätiedot

PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2010 informaatiotilaisuudet: to 2.9. klo L-salissa / pe 3.9. klo F-salissa TERVETULOA!

PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2010 informaatiotilaisuudet: to 2.9. klo L-salissa / pe 3.9. klo F-salissa TERVETULOA! PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2010 informaatiotilaisuudet: to 2.9. klo 14.15-15 L-salissa / pe 3.9. klo 12.15-13 F-salissa TERVETULOA! prof. Juhani Pitkäranta (mat.) tutk. Antti Hakola(fys.) suunn.

Lisätiedot

Perustutkintojen suorittamista koskevat määräykset

Perustutkintojen suorittamista koskevat määräykset 109 Hallintotieteiden tiedekunta Hyväksytty hallintotieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 5.6.2007. 1. Tutkintoja ja opiskelua koskevat määräykset Tutkintojen suorittamisessa noudatetaan

Lisätiedot

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 7. päivänä kesäkuuta 2011. Tutkinnot suoritetaan siten kuin yliopistojen tutkinnoista 19. päivänä elokuuta

Lisätiedot

PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2011 informaatiotilaisuudet: PE 2.9. klo L-salissa TERVETULOA!

PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2011 informaatiotilaisuudet: PE 2.9. klo L-salissa TERVETULOA! PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2011 informaatiotilaisuudet: PE 2.9. klo 13.15-15 L-salissa TERVETULOA! prof. Juhani Pitkäranta (mat.) tutk. Antti Hakola(fys.) suunn. Katriina Korhonen Guru ry. 1

Lisätiedot

Myös opettajaksi aikova voi suorittaa LuK-tutkinnon, mutta sillä ei saa opettajan kelpoisuutta.

Myös opettajaksi aikova voi suorittaa LuK-tutkinnon, mutta sillä ei saa opettajan kelpoisuutta. Tietojenkäsittelytiede Tutkintovaatimukset Perustutkinnot LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO (VÄHINTÄÄN 120 OV) 1. Tietojenkäsittelytieteen cum laude approbatur -oppimäärä (vähintään 55 ov) ja kypsyysnäyte

Lisätiedot

PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2012 informaatiotilaisuudet: TO 6.9. klo L-salissa TERVETULOA!

PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2012 informaatiotilaisuudet: TO 6.9. klo L-salissa TERVETULOA! PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2012 informaatiotilaisuudet: TO 6.9. klo 14.15-16 L-salissa TERVETULOA! prof. Juhani Pitkäranta (mat.) tutk. Antti Hakola(fys.) suunn. Linda Havola Guru ry. 1 Valintaperusteet

Lisätiedot

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat:

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat: VERO-OIKEUS Tax Law Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen tavoitteet Vero-oikeus pääaineena suoritettavan hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon (120 ov) ja maisterin tutkinnon (160 ov)

Lisätiedot

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA 28 5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA n osaston ja koulutusohjelman johtaja, professori Juhani Katainen, huone RJ308, puhelin 3115 3234 email: juhani.katainen@tut.fi Osaston

Lisätiedot

Visualisointi informaatioverkostojen Opintoneuvoja Janne Käki

Visualisointi informaatioverkostojen Opintoneuvoja Janne Käki Visualisointi informaatioverkostojen opinto-oppaasta 2007-2008 Opintoneuvoja Janne Käki 7.5.2007 Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö (30 op) Tieteen metodiikka M (10 op) Vapaasti valittavat

Lisätiedot

1 OSASTON ESITTELY...1 1.1 Yleistä...1 1.2 Hallinto ja yhteystiedot... 1 1.3 Osastoneuvosto...1 1.4 Opintotoimikunta...2 1.5 Laboratoriot...2 1.

1 OSASTON ESITTELY...1 1.1 Yleistä...1 1.2 Hallinto ja yhteystiedot... 1 1.3 Osastoneuvosto...1 1.4 Opintotoimikunta...2 1.5 Laboratoriot...2 1. 1 OSASTON ESITTELY...1 1.1 Yleistä...1 1.2 Hallinto ja yhteystiedot... 1 1.3 Osastoneuvosto...1 1.4 Opintotoimikunta...2 1.5 Laboratoriot...2 1.6 Tietotekniikan kirjasto...3 2. TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA

Lisätiedot

Pv Pvm Aika Kurssin koodi ja nimi Sali Tentti/Vk Viikko Kok.kap Ist.paik

Pv Pvm Aika Kurssin koodi ja nimi Sali Tentti/Vk Viikko Kok.kap Ist.paik TENTTIJÄRJESTYS 2012-2013 kronologisesti (päiv. 16.10.2012) DE-salit käytössä 3.9.2012 alkaen, C-sali poissa käytöstä tammikuun 2013 loppuun, AB-salit poissa käytöstä kevään 2013. Pv Pvm Aika Kurssin koodi

Lisätiedot

Alkuorientaation tavoitteet

Alkuorientaation tavoitteet Informaatiotieteiden yksikkö School of Information Sciences SIS Alkuorientaatio Orientoivat opinnot 1 2014 Alkuorientaation tavoitteet tutustuttaa yliopisto-opiskeluun tutustuttaa opiskelijoita Tampereen

Lisätiedot

RAKENNE- JA RAKENNUSTUOTANTOTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN TUTKINTO- OHJELMA

RAKENNE- JA RAKENNUSTUOTANTOTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN TUTKINTO- OHJELMA RAKENNE- JA RAKENNUSTUOTANTOTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA JA YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN TUTKINTO- OHJELMA OPINTO-OPAS Toimittanut Seppo Hänninen Otaniemi 2009 ISSN 1797-6901 TEKNILLINEN KORKEAKOULU

Lisätiedot

1 LUKU Yleisiä määräyksiä. 1 Tehtävä

1 LUKU Yleisiä määräyksiä. 1 Tehtävä TEKNILLINEN KORKEAKOULU Hallinto-osasto Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun tutkintosääntö on kumoutunut 1.8.2011 lähtien Insinööritieteiden korkeakoulun, Kemian tekniikan korkeakoulun, Perustieteiden

Lisätiedot

Matematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot / 25.8.2015

Matematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot / 25.8.2015 Matematiikka ja tilastotiede Orientoivat opinnot / 25.8.2015 Tutkinnot Kaksi erillistä ja peräkkäistä tutkintoa: LuK + FM Laajuudet 180 op + 120 op = 300 op Ohjeellinen suoritusaika 3 v + 2 v = 5 v Tutkinnot

Lisätiedot

Automaatio- ja systeemitekniikan tutkinto-ohjelman opinto-opas 2009-2010

Automaatio- ja systeemitekniikan tutkinto-ohjelman opinto-opas 2009-2010 1 1 TUTKINTO-OHJELMAN JA TIEDEKUNNAN ESITTELY... 1 1.1 Tutkinto-ohjelmasta yleistä... 1 1.2 Tiedekunta... 1 1.2.1 Tiedekunnan hallinto ja yhteystiedot... 2 1.3 Tutkinto-ohjelman koulutusneuvosto... 3 1.4

Lisätiedot

Matematiikka. Orientoivat opinnot /

Matematiikka. Orientoivat opinnot / Matematiikka Orientoivat opinnot / 30.8.2011 Tutkinnot Kaksi erillistä ja peräkkäistä tutkintoa: LuK + FM Laajuudet 180 op + 120 op = 300 op Ohjeellinen suoritusaika 3 v + 2 v = 5 v Tutkinnot erillisiä

Lisätiedot

Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille

Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille 1 / 10 Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille Tutkintovaatimukset määräytyvät suoraan DI-vaiheeseen valituilla opiskelijoilla pääsääntöisesti samoin kuin muillakin DI-tutkintoa suorittavilla

Lisätiedot

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 26.8.2016 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

Siirtyminen vuoden 2005 tutkintosääntöön

Siirtyminen vuoden 2005 tutkintosääntöön Siirtyminen vuoden 2005 tutkintosääntöön Vuoden 2005 tutkintosäännön mukainen tutkinto: Tekniikan kandidaatti = 180 op Arkkitehti / Maisema-arkkitehti = 120 op Yhteensä 300 op Vuoden 1995 tutkintosäännön

Lisätiedot

KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN OPISKELIJOILLE

KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN OPISKELIJOILLE T E K N I L L I N E N K O R K E A K O U L U Konetekniikan osasto 1 O P I N T O - O P A S 2 0 0 5-2 0 0 6 KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN OPISKELIJOILLE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN

Lisätiedot

Viestintätieteiden kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela

Viestintätieteiden kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela Viestintätieteiden kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 31.8.2017 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

Geomatiikan koulutusohjelman moduulirakenne lukuvuonna

Geomatiikan koulutusohjelman moduulirakenne lukuvuonna Geomatiikan koulutusohjelman moduulirakenne lukuvuonna 201-2015 Diplomi-insinöörin tutkinto (120 op) (M3006) Fotogrammetria ja kaukokartoitus Moduuli antaa laajat tiedot fotogrammetriseen kartoitukseen

Lisätiedot

TIETOJENKÄSITTELYTIEDE

TIETOJENKÄSITTELYTIEDE TIETOJENKÄSITTELYTIEDE Tietojenkäsittelytieteen laitos Exactum (Kumpulan kampus) PL 68 (Gustaf Hällströmin katu 2b) 00014 Helsingin yliopisto Puhelinnumero 02941 911 (vaihde), ohivalinta 02941... http://www.cs.helsinki.fi/

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2006-2007

OPINTO-OPAS 2006-2007 TIETOLIIKENNETEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA ESPOO 2006 OPINTO-OPAS 2006-2007 Toimittanut: Kati Voutilainen Perttu Puska Opintotoimisto Erilliset laitokset ISSN 1795-844X HELSINKI Picaset Oy Teknillinen korkeakoulu

Lisätiedot

LENTOTEKNIIKAN JATKO OPINTO OHJE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN OPISKELEVILLE

LENTOTEKNIIKAN JATKO OPINTO OHJE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN OPISKELEVILLE Sivu 1 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Konetekniikan osasto 22.10.2006 LENTOTEKNIIKAN JATKO OPINTO OHJE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN OPISKELEVILLE 1. OHJEEN TARKOITUS Ohjeen tarkoituksena on antaa jatko

Lisätiedot

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio 1 Tampereen yliopiston organisaatio 2 Tieteenalayksiköt (9 kpl) Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Informaatiotieteiden yksikkö Johtamiskorkeakoulu Kasvatustieteiden yksikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

Teknillistieteellisen alan tutkintomääräykset

Teknillistieteellisen alan tutkintomääräykset 1 Teknillistieteellisen alan tutkintomääräykset (jatkotutkintoja koskevat määräykset löytyvät jatkotutkintojen opetussuunnitelmista) Teknillisessä tiedekunnassa suoritettavista tutkinnoista ja opinnoista

Lisätiedot

20. TUTKINTOSÄÄNTÖ. TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO (muutos 1.1.2003) PÄÄTÖS Hallitus/14.6.1993 (myöhemmin tehtyine muutoksineen 2003)

20. TUTKINTOSÄÄNTÖ. TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO (muutos 1.1.2003) PÄÄTÖS Hallitus/14.6.1993 (myöhemmin tehtyine muutoksineen 2003) 243 TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO (muutos 1.1.2003) PÄÄTÖS Hallitus/14.6.1993 (myöhemmin tehtyine muutoksineen 2003) 20. TUTKINTOSÄÄNTÖ PERUSTUTKINNOT 1 Arkkitehdin tutkinto suoritetaan arkkitehtuurin

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 25.8.2016 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi

Lisätiedot

Matematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot /

Matematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot / Matematiikka ja tilastotiede Orientoivat opinnot / 27.8.2013 Tutkinnot Kaksi erillistä ja peräkkäistä tutkintoa: LuK + FM Laajuudet 180 op + 120 op = 300 op Ohjeellinen suoritusaika 3 v + 2 v = 5 v Tutkinnot

Lisätiedot

Matematiikka tai tilastotiede sivuaineena

Matematiikka tai tilastotiede sivuaineena Matematiikka tai tilastotiede sivuaineena Matematiikan sivuainekokonaisuudet Matematiikasta voi suorittaa 25, 60 ja 120 opintopisteen opintokokonaisuudet. Matematiikan 25 op:n opintokokonaisuus Pakolliset

Lisätiedot

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2007 informaatiotilaisuudet: MA 3.9. klo G-salissa/ TI 4.9. klo G-salissa TERVETULOA!

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2007 informaatiotilaisuudet: MA 3.9. klo G-salissa/ TI 4.9. klo G-salissa TERVETULOA! PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2007 informaatiotilaisuudet: MA 3.9. klo 14-15 G-salissa/ TI 4.9. klo 15-16 G-salissa TERVETULOA! Prof. Juhani Pitkäranta (mat.) Prof. Juhani von Boehm (fys.) suunn.

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan ja yhdyskunta- ja ympäristötekniikan tutkinto-ohjelmien opinto opas 2010-2011

SISÄLLYSLUETTELO. Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan ja yhdyskunta- ja ympäristötekniikan tutkinto-ohjelmien opinto opas 2010-2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 1. AALTO-YLIOPISTO 4 2. INSINÖÖRITIETEIDEN JA ARKKITEHTUURIN TIEDEKUNTA 5 2.1 Yleistä 5 2.2 Hallinto ja yhteystiedot 5 2.3 Laitokset ja opetusyksiköt 6 3 TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE

Lisätiedot

LT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne

LT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne LT /FT tutkinto Tutkinnon rakenne Lääketieteellisessä tiedekunnassa voi suorittaa seuraavat jatkotutkinnot: lääketieteen tohtori (LT) filosofian tohtori (FT) ja filosofian lisensiaatti (FL) (lääketieteellisen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2014. 282/2014 Valtioneuvoston asetus. Poliisiammattikorkeakoulusta

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2014. 282/2014 Valtioneuvoston asetus. Poliisiammattikorkeakoulusta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2014 282/2014 Valtioneuvoston asetus Poliisiammattikorkeakoulusta Annettu Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 2014 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset

4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset 34 4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset 4.1. DI-koulutusohjelmien rakenne ja tutkinnon suorittaminen Koulutusohjelman opintojen yleinen rakenne on Tampereen teknillisessä

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

Insinööritieteiden korkeakoulu

Insinööritieteiden korkeakoulu Insinööritieteiden korkeakoulu Tutkinnonuudistuksen tilanne 18.4.2013 Koostanut Pertti Jokela Juha Paavolan ja Markku Kuuvan esityksistä Kaksivaiheinen tutkinto Kandidaatti 180 op, 3 vuotta Diplomi-insinööri

Lisätiedot

15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA

15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA 164 15. TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA Vastuuhenkilö: Markku Renfors, koulutusohjelman johtaja, professori Huone: TG108 Puhelin: 31153937 markku.renfors@tut.fi Päivi Salo, osaston sihteeri

Lisätiedot

KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN OPISKELIJOILLE

KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN OPISKELIJOILLE 1 T E K N I L L I N E N K O R K E A K O U L U Konetekniikan osasto O P I N T O - O P A S 2 0 0 6-2 0 0 7 KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN OPISKELIJOILLE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot