3T Riskinarviointi TM VER 2.2



Samankaltaiset tiedostot
UUDENMAAN TYÖSUOJELUPIIRI

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt

Työvälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet

Tietoa ja työvälineitä. Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit

Huomioi, että täytät lomakeeseen ko. lomakkeessa käsiteltävän riskiluokan vaaroja esim. fysikaaliset vaaratekijät, tapaturman vaarat jne.

Suomen Turvallisuusneuvonantajat. Laatu ja turvallisuus auditointi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5)

Työturvallisuus työssäoppimisessa SALO maaliskuuta 2013

Ergonomian tarkastuslista Laboratoriotyö

Tuttu ympäristö yllättää. Perusasiat kuntoon.

Työympäristön perusasiat ja Elmeri + Lisätietomateriaali (9/2004): - Elmeri + -hyväksymisperusteet - 3T Ratkaisut Oy

Toimisto- ja asiantuntijatyön ergonomia Työkuormituksen hallinta

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen

LIITE 1 (5) TYÖSUOJELUPIIRI Sosiaali- ja terveysministeriö / Työsuojeluosasto

Elmeri + -menetelmä. Soveltaminen elintarviketeollisuudessa

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi Finlandia-talo

Halmeri tarkastuksen ohje

TYÖN RISKIEN ARVIOINTIKORTIT

E L M E R I T E O L L I S U U D E N T Y Ö Y M P Ä R I S T Ö N H A V A I N N O I N T I

Tehtaan työturvallisuus- pakka

LaatuPeda KIERROS HEINOLASSA

Elmeri + menetelmä soveltaminen metalli- ja elektroniikkateollisuudessa

TOIMISTOTYÖN VAAROJEN TUNNISTAMINEN

Laboratorion tarkistuslista

Turvallisesti tikkailla

Työturvallisuuslaki. Lakimies Jouni Kallioluoma

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Osallistujan nimi:... Päiväys:... Oppilaitos:... Yksikkö tai ala:... Osoite:... Opetusalapäällikön nimi ja puhelinnumero:...

Ylitarkastaja Tuula Uurala. Missä on ergonomia? Ergonomia ja työsuojeluvalvonta

Vaijerivinssi DELTA kg / 230V

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Kuormien turvallinen purku työmaalla

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä

Rakennustyön määräyksiä ja vaaroja

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, Vapaan sivistystyön esteettömyys

1 Riskien arvioinnin suunnittelulomake

RÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJA HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGIN NORMAALILYSEO RATAKATU HELSINKI

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

PUTOAMISSUOJAUKSEN SUUNNITTELU

Yhteinen työpaikka -uhka vai mahdollisuus? Jarmo Osmo Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue

Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella

Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE

Päivän teemat viranomaisnäkökulmasta

ONKO TYÖ HSY:N JÄTTEENKULJETUSURAKOISSA TURVALLISTA? Juho Nuutinen

MONITOIMITIKAS ALUMIININEN. FIN Käyttö- ja turvallisuusohje

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

ESTE Työpaikan esteettömyyden arviointi

Ennaltaehkäisy väkivaltariskien hallinnassa työssä

Työturvallisuuden perusta Työturvallisuuslain soveltaminen henkilökohtaisen avun työnantajille ja heidän avustajilleen

Tuotantolinjan suunnittelu

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA

Työturvallisuuslaki /738

Insteam Consulting Oy

LIITE C KULJETUS HENKILÖITÄ KULJETTAVASSA AJONEUVOSSA, MAASTOSSA JA MOOTTORIKELKKAILUREITILLÄ

Parhaat käytännöt työvälineasioissa

Miten tunnistan psykososiaaliset kuormitustekijät?

EUROOPAN PARLAMENTTI

kerrostaloasukkaalle Huolehdi paloturvallisuudesta!

KIHNIÖN YHTENÄISKOULUN VANHAN OSAN KATON KORJAUS TURVALLISUUSASIAKIRJA

STIHL AP 100, 200, 300. Turvallisuusohjeet

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE

Liite 2. Turvakävelyt osana opiskelijoiden työturvallisuusperehdytystä

Käyttöasetus potilassiirtojen

Muutokset. Sisällysluettelo 2 (8) KÄYTTÖSUUNNITELMA. Opastinportaali Dnro 3597/090/2014. Kohta Muutettu (pvm) Kuvaus

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt

Fysioterapia työterveyshuollossa TYÖNÄKÖ JA TYÖYMPÄRISTÖN FYSIKAALISET TEKIJÄT JA TYÖTILOJEN SUUNNITTELU YHTEISTYÖ 17.2

Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta sisäilmaongelmien käsittelyssä

Raskaan liikenteen tieturvallisuus missä mennään?

Kuormien purku ja turvalliset elementtien asennukset

MVR Keskeiset muutokset MVR mittariin. INFRA ry Ari Kähkönen

DINO 80R Pikaopas. Nostimen rekisteriote ja käyttöohjeet sijaitsevat putkessa puomin tyvessä.

Nostolaitteen mitat käyvät ilmi erillisestä piirustuksesta. Ohjeiden mukainen käyttö sallii tuotetta käytettäväksi ainoastaan seuraavalla tavalla:

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä

PENOSIL GOLDGUN ja GOLDGUN WINTER

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa

Ergonomia. Janita Koivuranta

ESTEETTÖMYYDEN TARKISTUSLISTA GOLFYHTEISÖILLE SUOMEN HCP GOLF RY

Betonielementtien käsittelyohjeet

SÄILIÖTÖIDEN TURVALLISUUSOHJEET, SÄILIÖTYÖLUPA

Teollisuustilojen käytettävyyteen vaikuttavat tekijät

TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ. Puhelin

Autosuojan paloturvallisuus

Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Työntekijälle

Hoitotyön ergonomia, lainsäädännöllinen tausta

Perehdyttämisen uudet haasteet - Parempi työ

STIHL AK 10, 20, 30. Turvallisuusohjeet

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät Tampere

Perehdyttämisen tarkistuslista

Ympäristöasioiden hoito yrityksessä

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 2. Työmelu ja -tärinä. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Työsuojeluosasto

Lue tämä käyttöohje turvallisuusohjeineen huolellisesti ja tarkista, että ramppi on moitteeton ennen quick2go rampin käyttöönottoa.

Iveco Daily. Tee hyvästä pakettiautosta entistäkin parempi.

Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita

VAAROJEN TUNNISTAMINEN Julkiset palvelut

Kaivantoturvallisuus. Jutunaihetta turvavarttiin

Vaaralliset työt. Tekninen työ

Transkriptio:

Työpaikka/osasto: Pvm: Arvioinnin tekijät: Arvioinnin kohde: Edellinen arviointi: Seuraava arviointi: TARKASTELTAVIEN MODUULIEN/LOMAKKEIDEN VALINTA Valitse tarkasteltavat lomakkeet siten, että ne koskettavat arvioitavaa kohdetta (työtä). Kaikissa kohteissa tarkastellaan yleensä ainakin perusosioon kuluvat asiat. Kaikille moduuleille on olemassa tarkemmat arviointikriteerit erillisenä lomakkeistona. 3T Riskinarviointi saatavana myös sähköisenä. PERUSOSIOT Koskettaa Ei kosketa A. Työn fyysiset kuormitustekijät B. Työn psyykkiset ja sosiaaliset kuormitustekijät C. Fysikaaliset työympäristötekijät D. Kemialliset ja biologiset tekijät E. Tapaturmavaarat ERITYISOSIOT Koskettaa Ei kosketa F. Sisäiset kuljetukset ja siirrot G. Ajaminen yleisessä liikenteessä H. Koneet ja käsityövälineet I. Paloturvallisuus J. Ympäristöasiat K. Turvallisuus- ja toimintakulttuuri L. Kiinteistöt ja toimitilat M. Asennus- ja huoltotyöt N. Kohteen erityispiirteet

Ei arvioida Kunnossa Korjattvaa A. Työn fyysiset kuormitustekijät A1 A2 A3 A4 A5 A6 A7 Näyttöpääte-ergonomia: Monitori on sopivalla korkeudella eikä sillä ole häiritseviä heijastuksia. Näppäimistöä ja hiirtä voi käyttää ranne/käsi tuettuna luonnollisessa asennossa. Istumatyöpisteen mitoitus: Työpisteessä on riittävästi tilaa työskentelyyn ja työasentojen vaihteluun. Työtuoli on tukeva, säädöt mahdollistavat hyvän työasennon, jossa selkä ja kädet saavat tukea, eikä tuoli paina reisiä. Työtaso on säädettävissä sopivalle korkeudelle. Jaloilla on tilaa työtason alla ja ne yltävät lattialle tai jalkatuelle. Työ on mahdollista tehdä luonnollisessa asennossa ja asentoa on mahdollista vaihdella. Seisomatyöpisteen mitoitus: Työpisteessä on riittävästi tilaa työskentelyyn ja työtä voi mahdollisuuksien mukaan tehdä myös istuen tai vartalo tuettuna. Työtaso on tarkkuutta vaativassa työssä kyynärpäiden korkeudella, kevyessä työssä lantion korkeudella ja raskaassa työssä tätä matalammalla. Seisoma-alusta on pitävä ja tarvittaessa hieman joustava (kumimatto). Käsin tehtävät nostot ja siirrot: Työssä ei ole ilman apuvälineitä tehtäviä raskaita tai hankalia nostoja tai siirtoja. Yläraajan toistotyö: Työssä ei ole samana alle puolen minuutin välein toistuvia yläraajan liikkeitä (näyttöpäätetyötä ei katsota toistotyöksi). Työväline-ergonomia; Työvälineistä saa hyvän otteen ja niitä voi käyttää käsi luonnollisessa asennossa. Työvälineet eivät ole tarpeettoman painavat Työn muu fyysinen kuormittavuus: Työn fyysinen raskaus on kohtuullinen tekijän kuntoon nähden. Raskaiden työvaiheiden jälkeen on palautumismahdollisuus. Työ ei aiheuta liiallista staattista lihaskuormitusta. Ongelman ja nykyisten hallintakeinojen kuvaus Riskipisteet 0-5 Toimenpide-ehdotukset

Lisäohjeet A: Työn fyysiset kuormitustekijät A1 NÄYTTÖPÄÄTE-ERGONOMIA Näyttö Hyvä korkeus monitorin yläreunalle on noin 10-15 cm silmien vaakatason alapuolella, ruutu on katseeseen nähden kohtisuorassa. Näytön takana ei saa olla voimakkaita valolähteitä (esim. ikkuna), eikä ruudussa saa olla heijastuksia esim. lampuista. Epäsuora valo on usein näyttöpäätetyöskentelyssä hyvä perusvalaistus. Monitorin näyttö on vakaa (ei esim. välky tai sirise) ja tekstin suuruus riittävä. Yleensä hyvä monitorin katseluetäisyys on noin 50-80 cm. Näyttöpäätetyöskentely ei ole aiheuttanut esim. silmien väsymistä tai pääkipua. Näppäimistö ja hiiri Hiirtä ja näppäimistöä käytettäessä ranteen tulee olla suorana ja kyynärpään tuettuna. Hiirtä ja näppäimistöä voi siirtää omien tarpeiden mukaan. Hiiri liikkuu hyvin ja täsmällisesti. Se on työntekijän käteen sopiva ja sen käyttötila on riittävä. Opastus ja näön tarkastus Työntekijälle on opastettu kalusteiden ja laitteiden oikea säätäminen. Näkö tarkastetaan tarvittaessa ja työntekijälle hankitaan erityistyölasit, jos tavalliset silmälasit eivät sovi työhön. A2 ISTUMATYÖPISTEEN MITOITUS Työtuoli Istumatyössä hyvä istuin on tukeva ja selkänoja sekä korkeus ovat helposti säädettävät. Käsinojat voivat olla tarpeen käsien kannattelun välttämiseksi. Istuma-asento on hyvä, kun istuttaessa tuolin perällä kantapäät (kenkien korot) osuvat lattiaan tai jalkatukeen ja kädet ovat käsituilla, hartiat rentoina. Olkavarret ovat vartalon vieressä ja kyynärvarret ja ranteet ovat suorana. Huomaa, ettei yhtä oikeaa työasentoa ole olemassakaan, vaan hyvä asentojen kokonaisuus muodostuu useista asennoista, joita voi vaihdella! Työtaso ja säilytystilat Työtaso on sopivalla korkeudella. Työtason helppo korkeussäätö voi olla tarpeen, jos tuolin korkeussäädöt eivät riitä tai työtä tehdään sekä istuen että seisten tahi samaa työpistettä käyttää useampi työntekijä (esim. vuorotyö). Pöydän alla on riittävästi vapaata jalkatilaa asennon vaihtamiseen ja tarvittaessa on käytettävissä jalkatuki. Työpisteen sijoituksessa on huomioitu työn luonne (esim. asiakaspalvelussa tai paljon ihmiskontakteja sisältävässä työssä vältetään vartalon / niskan kiertoa). Työtasolla on riittävästi tilaa papereille ym. aineistolle. Hyllyjä ja kaappeja on riittävästi. Opastus ja näön tarkastus Työntekijälle on opastettu kalusteiden ja laitteiden oikea säätäminen. A3 SEISOMATYÖPISTEEN MITOITUS Seisomatyössä sopiva työtason korkeus riippuu työn luonteesta: tarkkuutta vaativassa työssä kyynärpäiden korkeudella, kevyessä työssä lantion korkeudella ja raskaassa työssä tätä matalammalla. Seisomatyössä on hyvä voida välillä istua, nojata ja liikkua. Myös jalkineisiin ja alustaan (esim. kumimatto) on kiinnitettävä huomiota.

A4 KÄSIN TEHTÄVÄT NOSTOT JA SIIRROT Tavaroiden nostaminen ja siirtäminen Alle 5 kg taakan nostaminen on yleensä turvallista. 5-25 kg taakkoja nostaminen käsin katsotaan turvalliseksi, jos nosto-olosuhteet ovat hyvät. Hyviin nosto-oloihin kuuluu: taakasta saa kunnollisen otteen taakan painopisteen on lähellä vartaloa nostokorkeus on polvi- ja hartiatason välillä noston voi tehdä ilman vartalon kiertoliikettä nostamista alle tunti päivässä, tai enintään yksi nosto viidessä minuutissa Suositusten mukaan yli 25 kg:n taakkaa ei ole turvallista nostaa tai kantaa yksin ilman työtä keventäviä apuvälineitä. Tällaisia ovat esim. nosturit, keventimet, nostopöydät, kärryt sekä rullaradat. Työntämisen tai vetämisen esimerkiksi kärryillä voi kuormituksena rinnastaa nostamiseen. Voimantarve ei saisi ylittää sitä mikä vaaditaan 25 kg taakan nostamiseen. Siirtoreitin kaltevuus, epätasaisuudet ja kynnykset sekä siirtovälineen rakenne ja kunto vaikuttavat kuormitukseen. Raskaiden tavaroiden siirtämistä varten on kunnolliset apuvälineet, kuten vaunut tai kärryt. Jos tavaroita joudutaan nostamaan korkeille hyllyille, on siihen olemassa turvalliset välineet, esimerkiksi riittävän tukevat A-tikkaat. Ihmisen (esim. potilaan) nostaminen ja siirtäminen Potilaan nostamiseen ja siirtämiseen pätevät samat kuormitusrajat kuin tavaroiden nostamiseen. Nostamiseen vaikuttaa potilaan oma kunto ja diagnoosi. Täysin nostettavaa aikuispotilasta ei ole turvallista nostaa yksin ilman apulaitteita. Niitä ovat potilaan nosto- ja siirtovälineet (paarit, pyörätuolit, porraskiipijät), kuten liukulakanat, nostovyöt ja laitteet. Potilasnostoja helpottavat myös säädettävät sängyt ja nousukaiteet. Opetus ja ohjaus Nostoja tekeville työntekijöille on opetettava turvalliset työtavat, kuten apuvälineiden käyttö, nostotekniikat ja työasennot. A5 YLÄRAAJAN TOISTOTYÖ Yläraajan samana, puolen minuutin välein tai useammin, toistuva työliike voi aiheuttaa rasitusvamman, esim. jännetupen tulehduksen. Rasitusvamman riski lisääntyy, mikäli liike vaatii suurta voimaa, ranteen luonnollisesta poikkeavaa asentoa tai kiertoliikettä. Myös kylmyys, veto ja tärinä lisäävät rasitusvamman riskiä. Tietokoneen näppäimistöllä tai hiirellä työskentelyä ei katsota varsinaisesti toistotyöksi. A6 TYÖVÄLINEIDEN ERGONOMISUUS Hyvästä käsityövälineestä saa hyvän otteen ja sitä voi käyttää ranne luonnollisessa asennossa. Kädensija on sopivan lämmin eikä tärise. Välineen käyttö ei vaadi kurottelua, suurta voimaa eikä käden tai sormien ääriasentoja tai kiertoa. Tarvittaessa työvälineen käyttämistä on helpotettu tuilla (esim. käsituki, jalkapolkimessa kantapäätuki). Työvälineen kannattelu ei aiheuta liallista staattista lihaskuormitusta, tarvittaessa sitä vähennetään esimerkiksi keventimellä. A7 TYÖN MUU FYYSINEN KUORMITTAVUUS On ergonomisesti hyvä, jos työ on fyysisesti vaihtelevaa, esimerkiksi istumatyöhön kuuluu myös liikkumista päivän aikana. Vastaavasti seisomatyössä on hyvä välillä voida istua, tai ainakin saada tukea vartalolle. Raskaiden työvaiheiden jälkeen on tarpeen olla palautumismahdollisuus. Työ ei saa aiheuta liiallista staattista lihaskuormitusta.

Ei arvioida Kunnossa Korjattavaa B. Työn psyykkiset ja sosiaaliset kuormitustekijät B1 Työkuormitus: Työt saa tehtyä normaalin työajan puitteissa, eikä tarvitse jatkuvasti työskennellä suorituskyvyn äärirajoilla. B2 Väkivalta tai sen uhka: Työssä ei esiinny väkivaltaa tai sen uhkaa B3 Epäasiallinen kohtelu: Työssä ei esiinny ihmisiin kohdistuvaa, epäasiallista kohtelua, häirintää tai syrjintää. B4 Tehtävä- ja vastuualueen selkeys: Työtehtävän ja/tai vastuualueen tavoitteet ja liittyminen kokonaisuuteen on selvitetty. B5 Opetus ja ohjaus: Työntekijät perehdytetään työpaikan yleisiin käytäntöihin ja ohjeisiin. Työtehtävien sujuvaan ja turvalliseen suorittamiseen on annettu riittävästi opastusta. B6 Työntekijän kuuleminen ja tiedonkulku: Työntekijät saavat tietoa ja heitä kuunnellaan työhön liittyvissä asioissa. Työssä suoriutumisesta saa riittävästi palautetta. B7 Esimiehen tuki: Esimiehiltä saa tarvittaessa riittävästi tukea ja apua, esimiehet toimivat johdonmukaisesti ja oikeudenmukaisesti. Ongelman ja nykyisten hallintakeinojen kuvaus Riskipisteet 0-5 Toimenpide-ehdotukset

Lisäohjeet B: Työn psyykkiset ja sosiaaliset kuormitustekijät B1 TYÖKUORMITUS Työ ei aiheuta henkiselle tai fyysiselle terveydelle haitallista yli- tai alikuormittumista. Ylikuormittumista voi aiheutua esim. jatkuvasta aikapaineesta, johon ei itse voi vaikuttaa. Sitä voi aiheuttaa myös häiriötekijät ja esteet, jotka keskeyttävät työtä ja vaikeuttavat tehtävien laadukasta loppuun saamista. Myös liiallinen vastuu tai omiin taitoihin nähden liian vaativat tehtävät aiheuttavat ylikuormitusta. Alikuormitusta voivat aiheuttaa vähäinen työmäärä tai liian helpot tehtävät. B2 VÄKIVALTA TAI SEN UHKA Työssä, johon liittyy väkivallan uhka, on olosuhteissa otettu huomioon uhkatilanteiden ennaltaehkäisy (esim. yksintyöskentelyn välttäminen, etukäteen suunniteltu pakotie, mahdollisuus avun hälyttämiseen jne.). Työpaikalla on oltava menettelytapaohjeet uhkatilanteiden välttämisestä ja toiminnasta uhkaavissa tilanteissa. B3 EPÄASIALLINEN KOHTELU Esimiesten ja/tai työntekijöiden kesken tai näiden ryhmien välillä ei esiinny loukkaavaa kohtelua, esim. sukupuoleen, rotuun tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin perustuvaa nimittelyä, seksuaalista häirintää tai syrjintää. Uralla etenemisessä, tehtävänjaossa ja palkitsemisessa ratkaisevat osaaminen ja työsuoritukset. B4 TEHTÄVÄ- JA VASTUUALUEEN SELKEYS Työn tavoitteet on esitetty sekä henkilökohtaisella että yksikkötasolla. Tavoitteet ovat niin konkreettisia, että työntekijä osaa oman toimintansa kautta edistää niihin pääsyä. Työtehtävän liittyminen kokonaisuuteen on kerrottu selkeästi. B5 OPETUS JA OHJAUS Opastusta ja ohjausta annetaan uusille työntekijöille sekä työtehtävien vaihtuessa tai otettaessa käyttöön uusi työväline tai -menetelmä. Työtehtävien osaamisen lisäksi korostetaan vaara- ja haittatekijöitä sekä niiden välttämistä. B6 TYÖNTEKIJÄN KUULEMINEN JA TIEDONKULKU Työntekijöille tiedotetaan ajoissa heitä itseään tai työtä koskevista muutoksista. Työntekijöille annetaan myös mahdollisuus ilmaista mielipiteensä muutossuunnitelmista tai osallistua niiden valmisteluun. Työntekijät saavat esimiehiltään tai muulla tavalla säännöllisesti palautetta, miten ovat tehtävissään onnistuneet. Tiimi-, viikko- tai kuukausipalaverien (yms.) ohella palautetta annetaan henkilökohtaisesti. B7 ESIMIEHEN TUKI Esimiehet ovat riittävän hyvin tavoitettavissa ja heiltä saa tukea ja ohjeita ongelmatilanteissa. esimiestoiminta on johdonmukaista ja oikeudenmukaista. Esimiehet eivät pyydä tai painosta tekemään toisin kuin on virallisesti tai ylemmältä taholta ohjeistettu.

Ei arvioida Kunnossa Korjattavaa C. Fysikaaliset työympäristötekijät C1 Melu: Työssä ei ole kuulolle haitallista tai työtä häiritsevää jatkuvaa tai iskumelua. C2 Valaistus: Yleisvalaistus on riittävä, tasainen ja häikäisemätön. Näkötarkkuutta vaativassa työssä on käytössä kohdevalot. Valaisimet ovat määräysten mukaiset, ehjät ja puhtaat. C3 Lämpöolosuhteet (lämpötila, ilman liike, kosteus): Lämpötila on työhön nähden sopiva, liiallista vetoa ei ole. C4 Tärinä: Työssä ei altistu käsi- tai koko kehon tärinälle C5 Säteily: Työssä ei esiinny haitallista ionisoivaa (esim. gamma- / röntgensäteily) tai ionisoimatonta säteilyä (esim. UV-, laser- tai infrapunasäteily, mikroaallot ja sähkömagneettiset kentät). C6 Kylmät ja kuumat esineet: Kylmät tai kuumat esineet eivät aiheuta palovammojen tms. vaaraa. Ongelman ja nykyisten hallintakeinojen kuvaus (esim. henkilösuojainten käyttö) Riskipisteet 0-5 Toimenpide-ehdotukset

Lisäohjeet C: Fysikaaliset työympäristötekijät C1 MELU Iskumelua tai yli 85 db:n melua ei esiinny. Nyrkkisääntönä 85 db ei ylity, mikäli tavallinen puhe kuuluu metrin etäisyydellä. Iskumelua syntyy esim. metallien heittämisestä metalliseen jäteastiaan tai vasaroimisesta. Jo 80 db:n melussa on työntekijöille annettava kuulonsuojaimet, suojainten sisällä melu ei saa ylittää 87 db. Toimittaessa yli 85dB:ssä, on meluntorjuntasuunnitelma tehty. Toimisto- tai valvomoympäristössä melutason tulee olla niin alhainen, että keskittyminen ja puhelimessa keskusteleminen on mahdollista. Melurajoina on käytetty esim. valvomoissa 60 db ja toimistoissa 45 db. Meluntorjunnassa on ryhdytty tarvittaviin toimenpiteisiin, on laadittu meluntorjuntaohjelma, meluisat tilat varustettu merkinöin, työntekijöille on annettu suojaimet ja niiden näyttöä valvotaan. Kuulotutkimukset tehdään määräysten mukaisesti. C2 VALAISTUS Tarkassa työssä tarvitaan enemmän valoa kuin karkeassa. Valon tarve kasvaa iän myötä. Yleensä suoraan ylhäältä tuleva valo ei häikäise, vastaavasti seinään kiinnitetyt halogeenit häikäisevät usein. Valaistuksen suunnittelussa on otettava huomioon myös päivänvalo, värit ja kontrastit (valo ja varjo). Työtilojen lisäksi tärkeitä ovat kulkutiet, portaat ja sisäänajo-ovet. C3 LÄMPOLOSUHTEET, ILMANVAIHTO Yleensä istumatyössä sopiva lämpötila on n. 21-25, keskiraskaassa työssä n. 19-23 ja raskaassa työssä n. 17-21 C. Kylmemmissä olosuhteissa on käytettävissä sopivat työvaatteet. Lastausovet, suuret ikkunapinnat, ilmastointi tms. ei saa aiheuttaa vetoa. Lämpökäsittelyuunit, jäähtyvät kappaleet ym. kuumat (tai kylmät) pinnat on eristetty. Ilma ei tunnu tunkkaiselta ja se vaihtuu. C4 TÄRINÄ Käsityökoneet, kuten hiomakone ja moottorisaha, voivat aiheuttaa liiallista tärinää käsiin. Tärinä voi aiheuttaa ajan myötä esim. valkosormisuutta tai puristusvoiman heikkenemistä. Koko kehon tärinää esiintyy mm. liikkuvien työkoneiden ohjaamoissa ja siitä voi seurata esim. selkäoireita. Koneita hankittaessa on syytä valita käyttöön vähän täriseviä malleja. Myös koneiden säännöllinen huolto auttaa. Mikäli tärinä ylittää 0,5 m/s 2 on tärinälle altistumista vähennettävä. Tärinäntorjuntaohjelma on laadittava, jos tärinä ylittää 2,5 m/s 2. C5 SÄTEILY Ns. optinen säteily voidaan jakaa ultravioletti- (UV) tai infrapunasäteilyyn (IR) sekä näkyvään valoon ja lasersäteilyyn. UV säteilyä syntyy mm. auringosta, useista hitsausmenetelmistä sekä erityisistä UV lampuista. UV säteily voi aiheuttaa ihovauriota sekä kivuliaan silmätulehduksen tai pitkäaikaisen altistumisen johdosta jopa ihosyövän. Liiallinen IR- eli lämpösäteily voi aiheuttaa ajan myötä mykiön samentuman (ns. lasinpuhaltajan kaihi). Lasersäde voi aiheuttaa silmään osuessaan silmävaurioita jo hyvinkin lyhyillä altistumisajoilla. Radiotaajuista säteilyä aiheutuu mm. tutkista, radiotaajuuskuumentimista, radio- ja matkapuhelimista sekä erilaisista mikroaaltolaitteista. Kotitalouksien mikroaaltouuneista aiheutuu yleensä niin vähän vuotosäteilyä, että vaaraa ei ole. Voimakas radiotaajuinen säteily voi aiheuttaa esim. ihoon palovammoja sekä silmävaurioita. Staattisten ja pientaajuisten sähkö- ja magneettikenttien terveysvaikutuksista tiedetään vähän. Ne saattavat aiheuttaa ongelmia esim. sydämentahdistimiin. Ionisoivaa säteilyä ovat esim. röntgensäteily, gammasäteily ja radonsäteily. Niille altistuminen voi aiheuttaa muutoksia solujen perimään (mutaatiot), suurissa määrissä jopa kuoleman. C6 KYLMÄT JA KUUMAT ESINEET Kylmät tai kuumat esineet eivät aiheuta palovammojen tms. vaaraa.

Ei arvioida Kunnossa Korjattavaa D. Kemialliset ja biologiset tekijät D1 Ilman epäpuhtaudet: Hengitysvyöhykkeellä ei ole terveydelle haitallisia ilman epäpuhtauksia, kuten pölyjä, homesieniä, kaasuja tai huuruja. Tarvittavat työhygieeniset selvitykset on tehty. D2 Altistuminen ihon tai nielun kautta: Työssä ei käsitellä aineita, jotka voivat aiheuttaa terveydelle vaarallista iho kautta tai nieltynä. D3 Kemikaalipakkaukset, putkistot ja varastot: Aineiden pakkaukset, säiliöt, putkistot ja varastot ovat asianmukaiset, varoitusmerkinnät kunnossa D4 Käyttöturvallisuustiedotteet: Aineista on työntekijöiden saatavilla ajantasaiset käyttöturvallisuustiedotteet D5 Tartuntatautien vaara: Työssä ei ole erityistä vakavien tartuntatautien vaaraa. Ongelman ja nykyisten hallintakeinojen kuvaus (esim. henkilösuojainten käyttö) Riskipisteet 0-5 Toimenpide-ehdotukset

Lisäohjeet D: Kemialliset ja biologiset tekijät D1 ILMAN EPÄPUHTAUDET Hengitysilmassa ei ole terveydelle haitallisia pitoisuuksia ilman epäpuhtauksia (esim. pölyä, hometta, kaasuja, huuruja, biologisia altisteita jne.). Terveydelle haitallisia päästöjä aiheuttavat aineet on korvattu vähemmän haitallisilla mahdollisuuksien mukaan. Ilmanvaihto toimii ja ilmanvaihtojärjestelmät huolletaan ja puhdistetaan säännöllisesti. Ilmaa merkittävästi likaavat prosessit on varustettu esim. kohdepoistoilla tai vetokaapilla. Tarvittaessa työntekijät on opastettu käyttämään hengityksensuojaimia ja niitä käytetään asianmukaisesti. Käyttöturvallisuustiedotteet ovat saatavilla ja niiden ohjeita noudatetaan. Epäselvissä tilanteissa altistuminen on syytä selvittää työhygieenisillä mittauksilla. Syöpävaarallisia aineita koskevat erityismääräykset on huomioitu (esim. ASA rekisteri), samoin aineiden pitkäaikaisvaikutukset. Työterveyshuolto seuraa tarvittaessa altistumista. D2 ALTISTUMINEN IHON TAI NIELUN KAUTTA Jos työssä käytetään terveydelle haitallisia aineita, on niiden käsittely varoitusmerkintöjen mukaista ja siistiä. Tarvittaessa käytetään asianmukaisia käsineitä, suojavaatetusta, jalkineita sekä silmien/kasvojen suojaimia. Henkilökohtainen hygienia, kuten käsien pesu ennen ruokailua ja tupakointia, on tärkeää, jos aine voi aiheuttaa vaaraa nieluun joutuessaan. Epäselvissä tilanteissa aineen koostumus ja suojautuminen on selvitettävä esim. käyttöturvallisuustiedotteesta. Syöpävaarallisia aineita koskevat erityismääräykset on huomioitu (esim. ASA rekisteri), samoin aineiden pitkäaikaisvaikutukset. Altistumista seurataan tarvittaessa työterveyshuollon toimesta. D3 KEMIKAALIPAKKAUKSET, PUTKISTOT JA VARASTOT Pakkaukset ovat ehjät ja säilytys asianmukaista. Pakkauksissa on kauppanimi sekä varoitusmerkinnät ja turvallisuusohjeet vähintään suomeksi ja ruotsiksi. Putkistoissa on kauttaaltaan merkinnät aineista ja virtaussuunnasta. Putkistojen vahinkoliitokset on rakenteellisesti estetty esim. erikokoisten venttiilien avulla. Kemiallisten aineiden säilytyksessä ja käsittelyssä on otettu huomioon aineiden määrät sekä yhteensopivuus. Tarvittaessa on erilliset, lukittavat kemikaalikaapit tai -varastot. D4 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTTEET Käyttöturvallisuustiedotteet on saatu aineiden myyjiltä, niihin on tutustuttu ennen aineen käyttöönottoa ja ne ovat työntekijöiden saatavilla. Käyttöturvallisuustiedotteesta ilmenee mm. tiedot kemikaalin koostumuksista, sen turvallisesta käyttämisestä, varastoimisesta, hävittämisestä, kuljettamisesta sekä mahdollinen HTP arvo (haitalliseksi tunnettu pitoisuus). Ne tulee olla olemassa kaikista ammattikäyttöön tarkoitetuista kemikaaleista sekä muistakin kemikaaleista, joista saattaa olla haittaa ympäristölle tai terveydelle. D5 TARTUNTATAUTIEN VAARA Erityinen vakavien tartuntatautien vaaraa voi olla ammateissa, joissa ollaan kosketuksissa tautia mahdollisesti tartuttaviin asiakkaisiin tai saastuneisiin välineisiin. Tällöin on tarpeen varmistaa asianmukainen suojautuminen tartunnalta. Tällaisia tauteja ovat esim. HIV, hepatiitti, jotkin trooppiset tartuntataudit jne.

Ei arvioida Kunnossa Korjattavaa E. Tapaturmavaarat E1 Lattiat, kulkutiet ja portaat: Lattiapinnat ovat ehjät ja pitävät. Kulkutiet on mitoitettu riittäviksi ja tarvittaessa merkitty. Putoamissuojaus on kunnossa. Portaat ja luiskat on varustettu kaiteilla ja tarvittaessa liukuesteillä. E2 Järjestys, siisteys ja liukkaudentorjunta: Lattiat ja kulkutiet sekä työpöydät, päälliset, hyllyt ja telineet ovat hyvässä järjestyksessä ja siistit. Jäteastiat ovat ehjät, asianmukaiset ja kunnolla merkatut. Niihin sopii lisää jätettä, eikä niissä ole väärää tavaraa. Liukkaudentorjunta ulkoalueilla toimii myös ongelmakeleillä. E3 Sisäiset kuljetukset ja siirrot: Työpaikalla on ajan tasalla oleva liikennesuunnitelma. Kuljetusreitit ja tavaroiden lastaus- ja purkupaikat ovat riittävän tilavat ja turvalliset. Kuljetusvälineet sekä niiden säilytys ovat asianmukaiset. Henkilöstö noudattaa turvallisia työtapoja. E4 Ajaminen yleisessä liikenteessä: Ajoneuvot ja niiden turvavarusteet ovat asianmukaiset ja hyväkuntoiset. Turvallisiin ja huomaavaisiin ajotapoihin kiinnitetään huomiota. Vältetään liian pitkiä ajoaikoja, kiireisiä aikatauluja ja ajamista yöllä tai huonossa kelissä. E5 Koneet ja käsityövälineet: Koneet ja laitteet sekä käsityökoneet ja välineet ovat tarkoituksenmukaiset, turvallisessa kunnossa ja niissä on asianmukaiset suojalaitteet. Hallintalaitteet toimivat ja ovat selkeästi merkityt. Käyttö- ja huoltokohteisiin on olemassa turvalliset kulkutiet. Turvallisia työtapoja noudatetaan. E6 Tilapäinen työ korkealla: Korkealla tehtävät työt suunnitellaan ja toteutetaan turvallisella tavalla. Telineitä ja henkilönostimia käytetään asianmukaisella tavalla. Tarvittaessa käytetään putoamissuojaimia. E7 Palo- ja räjähdysturvallisuus: Tiloissa on hyvä järjestys eikä ole ylimääräistä palavaa materiaalia. Sähkölaitteet ja -johdot ovat kunnossa. Palohälyttimet ja alkusammutusvälineistö ovat asianmukaiset. Poistumistiet ovat asianmukaisesti merkityt ja esteettömät. Palavien ja räjähtävien materiaalien käsittely ja varastointi on asianmukaista. Kaasupullot, paineastiat, putkistot ja muut räjähdysvaaralliset laitteistot tarkastetaan ja huolletaan asianmukaisesti. E8 Ensiapu- ja pelastusvalmius: Työpaikalla on riittävä määrä ensiaputaitoisia henkilöitä ja ensiapuvälineitä sekä ajan tasalla oleva pelastussuunnitelma ja organisaatio. Ongelman ja nykyisten hallintakeinojen kuvaus (esim. henkilösuojainten käyttö) Riskipisteet 0-5 Toimenpide-ehdotukset

Lisäohjeet E: Tapaturmavaarat E1 LATTIAT, KULKUTIET JA PORTAAT Lattiat, kulkutiet ja putoamissuojaus Kulkuteiden ja lattioiden pintamateriaalit eivät itsessään ole liukkaita, liian rosoisia tai kuoppaisia eikä niissä ole vaarallisia halkeamia. Jalankulkuun tarkoitetun kulkutien minimileveys on 60 cm. Eri liikennelajit, koneet sekä varastoalueet on selkeästi merkattu ja/tai erotettu esim. teipein, maalauksin ja/tai kaiteilla. Risteyksissä on näkemäalueet varmistettu. Putoamisvaaralliset paikat on suojattu esim. kaitein, joissa välijohde sekä tarvittaessa jalkalista (käsijohde 1,1 m, käsi- ja/tai välijohteiden väli max. 0,5 m). Tasoerot ja kompastumisvaaralliset kohdat (esim. korokkeet, kynnykset) ovat näkyvästi merkattu. Portaat ja luiskat Portaat ovat tukevat ja ehjät. Samoissa portaissa tulee nousun ja etenemän olla vakiot. Kaiteet ja välijohteet ovat koko portaiden matkalla. Askelmissa ja luiskissa on liukuesteet ja niiden reuna on hyvin erottuva (värikontrasti). Luiskien jyrkkyys mahdollistaa niiden turvallisen käyttämisen (esim. kun luiskassa vain henkilöliikennettä: max. 10 (n. 1:6), luiskassa ajoneuvoliikennettä: max. 7 (n. 1:8), luiskassa siirretään taakkoja käsivoimin: max. 3 (n. 1:19)). Tarvittaessa otettu huomioon valojen sammuminen kulkemisen aikana (esim. jälkiheijastavat teipit). Tilapäiset kulkutiet, tikkaat Nojatikkaita saa käyttää vain tilapäiseen kulkemiseen ja esim. nostoraksien irrottamiseen. A tikkaita saa käyttää vain kevyeen työskentelyyn normaalissa huonekorkeudessa. Muulloin tulee käyttää asianmukaisia telineitä tai työpukkeja. Tikkaita käytettäessä on varmistettava, etteivät ne pääse luistamaan alta tai kaatumaan. E2 JÄRJESTYS, SIISTEYS JA LIUKKAUDEN TORJUNTA Lattia ja kulkutie Järjestys ja siisteys on hyvä liikkumisen, tavaroiden siirron ja siivoamisen kannalta. Sähkökaappeihin, ensisammutus- ja ensiapuvälineistöön ym. pääseminen on esteetöntä. Kulkuteillä ei ole tilapäisiäkään työpisteitä. Tavaroille ja materiaaleille on sovitut paikat ja niitä myös säilytetään niissä. Lattialla ei ole roskia, työvälineitä, vettä, öljyä tms. kompastumis- tai liukastumisvaaraa aiheuttavaa. Tyhjiä kuormalavoja tms. ei ole pystyssä tai nojallaan kulkuteillä. Lattioilla saa olla kohtuullisesti meneillään olevaan työtehtävään kuuluvia tarvikkeita. Pysyvässä työpisteessä letkut ja sähköjohdot eivät kulje lattialla. Pöydät ja hyllyt Pöydät ja työtasot ovat järjestyksessä, ei tarpeetonta tavaraa. Pöydillä on riittävästi työ- ja laskutilaa. Koneiden, kaappien, ikkunalautojen jne. päällä ei ole tarpeetonta tavaraa. Hyllyt ja telineet (esim. työkalu- ja letkutelineet) ovat tukevat, ne on kiinnitetty kunnolla lattiaan ja/tai seinään, eikä niiden kantavuus ylity. Hyllyissä on tarvittaessa takalevyt sekä törmäys- ja tunnelisuojat. Hyllyillä on vain niille kuuluvaa, tarpeellista tavaraa, eivätkä ne tule hyllyjen ulkopuolelle. Tavarat hyllyillä ja telineissä ovat hyvässä järjestyksessä, eivätkä pääse niistä putoamaan. Taakat eivät nojaa toisiinsa. Jäteastiat Jäteastioiden tulee olla suunniteltu kyseistä jätettä varten (huom. esim. valuma-altaat, höyrystyvät ja ongelmajätteet jne.). Jäteastiasta on helposti tunnistettavissa, mitä sinne voi laittaa. Jäteastiaan tulee mahtua lisää jätettä, esim. kannen on mentävä kiinni. Työpaikan jätteiden kierrätys huomioiden on jäteastioissa oltava oikeaa jätettä, esim. mikäli metallinkeräys on järjestetty, ei sekajäteastiassa saa olla metalliromua. Jäteastia ei saa haitata kulkemista. Ulkoalueiden liukkaudentorjunta Ulkoalueiden liukkaudentorjunta toimii niin, että ongelmakeleilläkin auraus ja hiekoitus on hoidettu jo ennen työntekijöiden työhöntuloaikaa. Öljyä tms. liukkautta ei ole.

E3 SISÄISET KULJETUKSET JA SIIRROT Työpaikalla on ajantasainen liikennesuunnitelma. Pysäköinti-, lastaus ja purkualueet on sijoitettu niin, että ajoneuvoliikenne ei risteä jalankulkureittien kanssa. Eri liikennelajit on tarvittaessa eroteltu esim. kaitein, kaistamaalauksin, kulkusilloin jne. Väylien leveys mahdollistaa turvallisen sivuutuksen. Reitillä eikä risteyksissä ole näkemäesteitä (mm. varastohyllyt, kuormalavat, seinät, pensaat, lumikinokset ym.). Valaistus on riittävä eikä häikäise. Ajoneuvot, trukit, kuljettimet, nosturit ja nostoapuvälineet ovat käyttötarkoitukseen oikeanlaiset, turvallisessa kunnossa ja varustettu työhön sopivilla apuvälineillä. Ne tarkastetaan ja huolletaan säännöllisesti ja viat korjataan välittömästi. Niiden käyttäjät on riittävästi koulutettu ja turvallisia työ- ja ajotapoja noudatetaan. E4 AJAMINEN YLEISESSÄ LIIKENTEESSÄ Työpaikan ajoneuvot ovat hyväkuntoiset ja niissä on asianmukainen turvavarustus. Autoissa mm. turvatyynyt, ESP-ajonhallinta, ensiapulaukku, jauhesammutin, lastitilan ohjaamosta erottava seinä tai tukeva verkko, kuormansidontaliinat ja niille kiinnityslenkit. Kaksipyöräisellä ajettaessa käytetään kypärää ja ne on talvella varustettu nastarenkailla. Työajossa alkoholiraja on 0-promillea. Kuljettajien työaikaa koskevia määräyksiä noudatetaan. Vältetään väsyneenä ajoa sekä ajoa yöllä ja huonossa kelissä. E5 KONEIDEN JA LAITTEIDEN TURVALLISUUS Käsityökalut- ja koneet ja ovat tarkoituksenmukaiset ja hyväkuntoiset. Suojalaitteet ovat paikoillaan ja sähköjohdot ehjät. Koneet ovat puhtaat ja turvallisessa kunnossa. Koneissa on oltava CE merkintä, jolla valmistaja vakuuttaa koneen täyttävän turvallisuusmääräykset. Sähköjohdot ja valaisimet (ym.) ovat ehjät ja määräysten mukaiset. Suojalaitteet ovat määräysten mukaiset. Hallintalaitteet toimivat ja ne on ymmärrettävästi merkitty tekstein tai symbolein. Huoltotöitä varten on tarvittaessa lukittava syötönerotuskytkin. Koneiden sijainti on turvallinen ja käyttö- ja huoltokohteisiin on turvallinen pääsytie. Vaatimukset koskevat myös kiinteistön LVI-laitteita. E6 TILAPÄINEN TYÖ KORKEALLA Korkealla tehtävät tilapäiset työt suunnitellaan ja toteutetaan turvallisella tavalla. Nojatikkaita ei saa käyttää työskentelyyn, vaan ainoastaan tilapäisenä kulkutienä tai nostovälineen kiinnittämisessä. A- tikkaita saa käyttää normaali huonekorkeudella 2,5-3 m kevyessä yhdellä kädellä tehtävässä työssä, jossa ei aiheudu sivuttaisvoimia. Raskaammissa töissä on käytettävä asianmukaista työpukkia, telinettä tai henkilönostinta. Henkilönostimen käyttöön on oltava riittävä opastus ja työnantajan kirjallinen lupa. E7 PALOTURVALLISUUS Tiloissa oleva palokuorma on huomioitu rakenne- ja käyttösuunnitelmissa. Palo-ovet ovat kiinni, eikä ylimääräisiä tavarakasoja ole. Palovaarallisissa tiloissa ei tupakoida eikä käsitellä avotulta. Tulitöissä noudatetaan tulityöohjeita. Sähkölaitteet ja -johdot ovat kunnossa. Alkusammutusvälineistö on kohteen paloriskien mukainen ja henkilöstö osaa sitä käyttää. Poistumistiet ovat asianmukaisesti merkityt ja esteettömät. Työtiloissa on toimivat palohälyttimet. Tarvittavissa kohteissa on automaattinen sammutusjärjestelmä. Palo- ja räjähdysvaarallisten materiaalien varastoinnissa ja käsittelyssä noudatetaan ainemääriä, tilojen rakennetta, ilmastointia, lukitusta ja merkintää koskevia määräyksiä. Räjähdysvaarallisissa tiloissa käytetään vain ATEX luokiteltuja sähkölaitteita Kaasupullojen, paineastioiden, putkistojen ja letkujen kunnosta ja turvalaitteista huolehditaan asianmukaisesti. E8 ENSIAPU- JA PELASTUSVALMIUS Työpaikalla on oltava työpaikan vaaroihin ja kokoon nähden riittävästi ensiapuvälineitä ja ensiapukoulutuksen saaneita. Ensiavun saapuminen onnettomuudessa tai sairauskohtauksessa ei saisi kestää muutamaa minuuttia kauempaa. Toiminta palo- ym. poikkeustilanteessa on etukäteen suunniteltua ja ohjeistettua, sitä myös harjoitellaan.

ERITYISOSIOT F - N ERITYISOSIOT Koskettaa Ei kosketa F. Sisäiset kuljetukset ja siirrot G. Ajaminen yleisessä liikenteessä H. Koneet ja käsityövälineet I. Paloturvallisuus J. Ympäristöasiat K. Turvallisuus- ja toimintakulttuuri L. Kiinteistöt ja toimitilat M. Asennus- ja huoltotyöt N. Kohteen erityispiirteet

Ei arvioida Kunnossa Korjattavaa F. Sisäiset kuljetukset ja siirrot F1 Nostettavat ja kuljetettavat esineet: Kappaleet tai tavarat ovat turvallisia nostaa, lastata, kuljettaa ja purkaa kuormasta F2 Ajoneuvot: trukit, nosturit, pumppukärryt, ym.: Sisäisiin kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot, koneet ja välineet ovat asianmukaiset F3 Nostoapuvälineet: Nostoissa käytetään vain kunnossa olevia ja tarkastettuja nostoapuvälineitä F4 Kuljettimet, automaattivarastot, ym.: Kuljettimet ja muut automaattiset siirto- ja varastointilaitteet ovat asianmukaisesti suojattu. Hallintalaitteiden merkinnät ja varoitusmerkinnät ovat ymmärrettäviä F5 Henkilönostimet: Henkilönostoihin käytetään vain asianmukaisia välineitä. Maaperä on kantava F6 Kuljetusreitit: Sisäisten kuljetusten kuljetusreitit ja lastauspaikat ovat turvalliset F7 Kuljetusten ja siirtojen organisointi, työtavat: Työpaikalla on ajan tasalla oleva liikennesuunnitelma, turvallisuus otetaan huomioon, henkilöstö on ammattitaitoinen ja noudattaa turvallisia työtapoja F8 Ongelman ja nykyisten hallintakeinojen kuvaus Riskipisteet 0-5 Toimenpiteet

Lisäohjeet F: Sisäiset kuljetukset ja siirrot F1 NOSTETTAVAT JA KULJETETTAVAT ESINEET Kappaleet ovat turvallisia kuljettaa, esim. kiinnittää nosturiin ja nostaa. Niiden muoto, paino, painopisteen sijainti, lämpötila tai muu ominaisuus ei aiheuta vaaraa. Kuormat ovat tehty niin, etteivät ne hajoa kesken matkaa. F2 AJONEUVOT: NOSTURIT, TRUKIT, PUMPPUKÄRRYT YM. Kuljetus- ja nostovälineet ovat käyttötarkoitukseen oikeanlaiset, turvallisessa kunnossa ja varustettu työhön sopivilla apuvälineillä. Koneet huolletaan säännöllisesti ja viat korjataan välittömästi. Raskaissa, liikkuvissa työkoneissa on oltava peruutushälytin tms. peruuttamisen turvallisuutta lisäävä laite ja esim. trukeissa on turvaohjaamo. Hallintalaitteet ja niiden merkinnät ovat yksiselitteiset ja puhtaat. Nosturit tarkastetaan asianmukaisesti, yli 500 kg:n kantavuuden nostureilla määräaikaistarkastus vuosittain. F3 NOSTOAPUVÄLINEET Nostoapuvälineille tehdään määräaikaistarkastus vuosittain. Tarkastuksen voimassaolo ja maksimikuorma on selvästi merkitty välineeseen. Nostoapuvälineitä säilytetään asianmukaisesti (esim. liinat kerällä, ketjut riippuen) omilla paikoillaan. Ne tarkistetaan silmämääräisesti ennen jokaista nostoa. Tarkastamattomat ja huonokuntoiset välineet poistetaan heti käytöstä. Kaikkiin nostoihin on olemassa käyttötarkoitukseen sopiva väline. F4 KULJETTIMET, AUTOMAATTIVARASTOT YM. Kuljettimet ym. täyttävät turvallisuusstandardit, eivätkä ole alimitoitetut. Tapaturmavaaralliset paikat, kuten nielut sekä puristumis- ja leikkautumispaikat on suojattu. Kulkuväylät kuljettimen sivuilla, yli tai ali on järjestetty turvallisiksi. Huoltotyöt on hoidettu turvallisesti mm. vahinkokäynnistyksen eston osalta. Hallintalaitteet ja niiden merkinnät ovat yksiselitteiset ja puhtaat. Käynnistäminen ei aiheuta vaaraa ja hätäpysäytys on järjestetty asianmukaisesti. F5 HENKILÖNOSTIMET Henkilönostoihin käytetään vain siihen tarkoituksen hyväksyttyjä hyväkuntoisia nostimia. Nostimien määräaikaistarkastus tehdään vuosittain. Nostimen mukana on tarkastuspöytäkirja ja käyttöohje. Henkilönostinta saa käyttää vain 18 vuotta täyttänyt henkilö. Nostimen käytössä huomioidaan sen riittävä tuenta ja eristäminen ympäristöstä. Nostimen kori on siisti ja siellä työskenneltäessä on tarvittaessa käytettävä turvavaljaita. F6 KULJETUSREITIT Reitit on suunniteltu kalusto ja kuorma huomioiden (myös maapohjan kantavuus). Eri liikennelajit on tarvittaessa eroteltu esim. kaitein, kaistamaalauksin, kulkusilloin jne. Väylien leveys mahdollistaa turvallisen sivuutuksen. Reitillä eikä risteyksissä ole näkemäesteitä (mm. varastohyllyt, kuormalavat, seinät, pensaat, lumikinokset ym.). Valaistus on riittävä eikä häikäise. Kulkureittien yläpuolella olevien esineiden putoaminen kulkureitille on estetty, esim. varastohyllyissä on tunnelisuojat jne. F7 KULJETUSTEN JA SIIRTOJEN ORGANISOINTI, TYÖTAVAT Kuljetusten ajoituksessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan hiljaisia hetkiä ja tarvittaessa kuljetusreitit on siirretty vähemmän ruuhkaisille väylille. Käyttäjät tuntevat kaluston ja ovat saaneet niiden käyttöön sekä käytön riskeihin tarvittavan koulutuksen. Osaamista pidetään yllä. Kuljetusvälineiden kapasiteetti, koko ym. ovat järkeviä kuljetustehtäviin nähden.

Ei arvioida Kunnossa Korjattavaa G. Ajaminen yleisessä liikenteessä G1 Ajoneuvo: Ajoneuvo ja sen (turva)varusteet ovat asianmukaiset G2 Ajoneuvon huolto ja kunnossapito: Ajoneuvo pidetään jatkuvasti turvallisessa ajokunnossa G3 Kuljettajien koulutus ja ajotavat: Kuljettajilla on tarvittava ammattitaito ja sitä pidetään yllä. Turvallisiin ja huomaavaisiin ajotapoihin kiinnitetään huomiota G4 Ajon ajankohta, kesto ja aikataulu: Ammattikuljettajien ajo- ja lepoaikamääräyksiä noudatetaan. Muidenkin kohdalla vältetään liian pitkiä ajoaikoja, kiireisiä aikatauluja ja ajamista yöllä tai huonossa kelissä G5 Lastaus- ja purkupaikat: Lastaus- ja purkupaikat ovat turvalliset sekä omissa että asiakkaiden tiloissa G6 Ongelman ja nykyisten hallintakeinojen kuvaus Riskipisteet 0-5 Toimenpiteet

Lisäohjeet G: Ajaminen yleisessä liikenteessä G1 AJONEUVO Ajoneuvon varustukseen kuuluvat mm. turvatyynyt, turvavyöleikkurit, ensiapulaukku, jauhesammutin, lastitilan ohjaamosta erottava seinä tai tukeva verkko, kuormansidontaliinat ja niille kiinnityslenkit. Kuumissa olosuhteissa on käytettävissä ilmastointi. Tämä kohta koskee soveltuvin osin myös työntekijöiden mahdollisesti käyttämiä omia ajoneuvoja. G2 AJONEUVON HUOLTO JA KUNNOSSAPITO Ajoneuvolle on nimetty vastuuhenkilö ja ajoneuvo huolletaan säännöllisesti. Mikäli korjaustarpeita tulee, ne korjataan. Ajoneuvon peilit, ikkunat sekä valot pidetään puhtaana, renkaiden ilmanpaineet (myös vararengas) tarkistetaan säännöllisesti. Tarvittaessa ajoneuvo voidaan laittaa ajokieltoon. G3 KULJETTAJIEN KOULUTUS JA AJOTAVAT Kuljettajien ajokorttiluokka on tiedossa ja kortti voimassa. He ovat saaneet ajoneuvon ja sen mahdollisiin lisälaitteisiin / erikoisominaisuuksiin koulutuksen (esim. automaattivaihteisto, hallintalaitteet, peileistä peruuttaminen). Kuljettajien taitoja kartutetaan koulutuksella (esim. ennakoiva ajaminen, kelin huomioiminen, alkusammutus, liikennesääntöjen kertaus, toiminta onnettomuustilanteissa). Kuljettajien ajokuntoon kiinnitetään huomioita (esim. väsymys, sairaana ajaminen, päihteet), tarvittaessa ajoon lähtö estetään. G4 AJON AJANKOHTA, KESTO JA AIKATAULU Moottoriajoneuvoa työnään kuljettavan työpäivän pituus sisältäen ajoajat on korkeintaan 11 tuntia, josta ajoaikaa yhteensä 9 tuntia (yhtäjaksoista ajoa max. 4,5 tuntia). Ajoa edeltävän 24 tunnin aikana hänen tulee saada vähintään 10 tunnin yhtäjaksoinen lepo. Vastaavaa voidaan käyttää suosituksena myös muille tienkäyttäjille. Työpäivän päätteeksi ei ole hyvä ajaa pitkiä matkoja. Pitkät ajomatkat tulee pyrkiä ajoittamaan valoisaan/päiväaikaan. Aikataulutuksessa huomioidaan myös tarvittavat tauot, keliolosuhteet ym. Kiirettä vältetään. Pitkät matkat pyritään tekemään siten, että on mahdollisuus käyttää myös vaihtokuskia tai muita kulkuneuvoja, kuten junaa/autojunaa. G5 LASTAUS- JA PURKUPAIKAT Lastauspaikoissa voidaan ajoneuvojen lastaaminen suorittaa ergonomisesti hyvässä asennossa, tarvittaessa koneellisesti ja erikokoisiin ajoneuvoihin (esim. laiturit, lastaussillat). Putoamisvaaraa tai tavaran kuljetusta haittaavia esteitä ei ole (esim. kynnykset), eikä alueella ole asiattomia. Ulkopuolisten purku-/lastauspaikkojen turvallisuus on kartoitettu ja asiakkaita ohjataan tarvittaessa korjaamaan epäkohdat. Oman yrityksen työntekijöitä on ohjeistettu toimimisesta ulkopuolisissa lastaus-/purkupaikoissa. Lastaus- ja purkupaikkojen järjestyksestä ja siisteydestä huolehditaan. Välineillä on omat merkityt paikat ja tarpeettomat tavarat poistetaan.

Ei arvioida Kunnossa Korjattavaa Koneen tai laitteen tyyppi ja nimi: Käyttötarkoitus ja käyttäjät: Hankintavuosi: Vastuukäyttäjä: H. Koneet ja käsityövälineet H1 H2 H3 H4 H5 H6 H7 H8 H9 Käsityökoneet ja välineet: Käsityökoneet ja välineet ovat tarkoitukseen sopivat ja turvallisessa kunnossa Koneiden sijainti: Koneen sijainti on turvallinen, turva-alue / etäisyys kulkutiestä on riittävä Järjestys ja siisteys: Koneen ympäristö on hyvässä järjestyksessä ja siisti, työvälineille ja materiaaleille on tarkoituksenmukaiset ja turvalliset säilytyspaikat Koneiden ympäristöpäästöt: Kone ei aiheuta käyttäjälle tai ympäristöön haitallista melua, hajua, lämpökuormaa, ilman epäpuhtauksia, säteilyä tsm. päästöä. Koneessa on tarvittaessa toimiva kohdepoisto. Koneiden kunto: Kone tai laite on ehjät ja tukeva, sähkövedot ja kohdevalaisimet ovat määräysten mukaiset. Ei ole tilapäiskorjauksia. Epäkuntoisen koneen käyttö on estetty asiamukaisesti Suojalaitteet: Liikkuvat, kuumat tai muutoin vaaralliset osat on suojattu määräysten mukaisesti. Suojalaitteet ovat ehjät, paikallaan ja toimivat oikein Hallintalaitteet: Hallintalaitteet ja hätäpysäyttimet ovat ehjät ja niissä on yksiselitteiset merkinnät. Hallintalaiteilta on näkyvyys koneen vaara-alueelle. Hätäpysäyttimeen ulottuu koneen vaara-alueelta, tarvittaessa kone on kytketty hätä-seispysäytysjärjestelmään Vahinkokäynnistyksen esto: Koneessa on tarvittaessa lukittava erotuskytkin (turvakytkin/huoltokytkin), tai käytössä on muu luotettava tapa estää vahinkokäynnistäminen Merkinnät: Koneessa on tunnistuskilpi, tarvittavat turva- ja tarkastusmerkinnät ja tiedot maksimisuoritusarvoista H10 Konekohtaiset kulkutiet ja työtasot: Käyttö- ja huoltokohteisiin on olemassa turvalliset ja riittävän leveät kulkutiet ja työtasot H11 Käsiteltävät aineet ja esineet: Työssä käytettävät materiaalit ja esineet ovat turvallisia käsitellä. Kemikaalipakkauksissa ja putkistoissa on varoitusmerkinnät, käyttöturvallisuustiedotteet ovat saatavissa. H12 Ergonomia: Koneen käyttö ei edellytä käden toistorasitusta. Työasento ei aiheuta terveysvaaraa. Koneen käyttö ja materiaalien siirto ei vaadi raskaita käsinnostoja. H13 Työntekijöiden opastus ja työtavat: Koneisiin on käyttöohjeet ja kaikki käyttäjät on opastettu käyttämään koneita oikein ja turvallisesti. Käyttäjät hallitsevat ja noudattavat oikeita työtapoja ja käyttävät asianmukaisia henkilösuojaimia ja vaatetusta. H14 Tarkastukset ja huolto: Koneen tarkastukset ja huolto on järjestetty asianmukaisesti

H. Koneet ja käsityövälineet - jatkoa Ongelman ja nykyisten hallintakeinojen kuvaus Riskipisteet 0-5 Toimenpide-ehdotukset

Lisäohjeet H: Koneet ja käsityövälineet H1 KÄSITYÖKONEET JA VÄLINEET Käsityökoneet ja työkalut ovat käyttötarkoitukseen suunnitellut ja ehjät. Suojalaitteet ovat paikoillaan ja sähköjohdot ehjät. H2 KONEIDEN SIJAINTI Koneen sijainti on turvallinen, turva-alue/etäisyys kulkutiestä on riittävä H3 JÄRJESTYS JA SIISTEYS Koneen ympäristö on hyvässä järjestyksessä ja siisti, työvälineille ja materiaaleille on tarkoituksenmukaiset ja turvalliset säilytyspaikat H4 KONEIDEN YMPÄRISTÖPÄÄSTÖT Kone ei aiheuta käyttäjälle tai ympäristöön haitallista melua, hajua, lämpökuorma, ilman epäpuhtauksia, säteilyä tms. päästöä. Koneessa on tarvittaessa toimiva kohdepoisto. H5 KONEIDEN KUNTO Perusta ja kiinnitykset ovat tukevat, öljyvuotoja tai tilapäisiä korjausvirityksiä (esim. teipit, rautalanka) ei ole. Sähköjohdot ja valaisimet (ym.) ovat ehjät ja määräysten mukaiset. Jarrut ovat kunnossa. H6 SUOJALAITTEET Liikkuvat, kuumat ja muuten vaaralliset osat on suojattu asianmukaisesti. Tarvittaessa vaara-alue on eristetty esim. turvakytkimillä varustetuilla aidoilla. Suojalaitteisiin voidaan lukea myös konekohtainen kohdepoisto ja äänen-/tärinänvaimennin. H7 HALLINTALAITTEET Hallintalaitteita ovat mm. käynnistys-, pysäytys- ja säätölaitteet sekä hätäpysäytin. Merkintöjen on oltava puhtaat ja ne voivat olla tekstiä tai symboleja, mutta kaikkien työntekijöiden on ne ymmärrettävä. Näkyvyys vaara-alueelle on varmistettu tarvittaessa esim. kameralla tai näyttömiehellä. Koneen vahinkokäynnistyminen on rakenteellisesti estetty esim. jalkapolkimen yläsuojalla tai käynnistysnapin kauluksella. Huoltotöitä varten on tarvittaessa lukittava syötönerotuskytkin. H8 VAHINKOKÄYNNISTYKSEN ESTO Koneessa on tarvittaessa lukittava erotuskytkin (turvakytkin/huoltokytkin), tai käytössä on muu luotettava tapa estää vahinkokäynnistyminen. H9 MERKINNÄT Laitteissa on oltava pysyvä laitekilpi joka ilmaisee valmistajan ja laitteen perustiedot sekä tarvittavat maksimisuoritusarvot. Uudemmissa koneissa on oltava myös CE merkintä, jolla valmistaja vakuuttaa koneen täyttävän määräykset. Merkintöjen on oltava puhtaat, eikä vääriä tai harhauttavia merkintöjä saa olla.

H10 H11 KONEKOHTAISET KULKUTIET JA TYÖTASOT Koneiden kulkuteiden leveyden on oltava vähintään 60 cm ja tarvittaessa riittävän leveät esim. materiaalien kuljettamiseen. Kulkeminen tai oikaisu vaara-alueen kautta on koneen käydessä estetty. Työtasojen on oltava tukevat ja niiltä putoaminen on estetty kaitein (käsijohde 1,1 m, käsi- ja/tai välijohteiden väli max. 0,5 m, jalkalista). Erikorkuisten työtasojen välillä portaat, portaissa kaiteet. Työtasoilla ei ole ylimääräistä tavaraa. KÄSITELTÄVÄT ESINEET Työssä käsiteltävät materiaalit, komponentit ym. ovat turvallisia käsitellä. Niiden lämpötila on sopiva, niissä ei ole teräviä särmiä, kappaleista saa hyvän otteen jne. Pakkauksissa on tarvittavat varoitusmerkinnät. Putkistot on merkitty asianmukaisesti. H12 ERGONOMIA Koneen käyttö ei edellytä käden toistorasitusta. Työasento ei aiheuta terveysvaaraa. Koneen käyttö ja materiaalien siirto ei vaadi raskaita käsinnostoja. H13 TYÖNTEKIJÖIDEN OPASTUS JA TYÖTAVAT Tarvittavat käyttö- ja huolto-ohjeet ovat käytettävissä. Työntekijöille on opastettu koneiden ja välineiden oikea ja turvallinen käyttö. Koneita käytetään vain niiden suunniteltuun käyttötarkoitukseen, oikeita työtapoja noudatetaan ja sitä valvotaan. Esim. suojalaitteiden ohituksia ei tehdä/hyväksytä ja työssä käytetään tarvittavia suojaimia. H14 TARKASTUS JA HUOLTO Koneen tarkastukset ja huolto on järjestetty asianmukaisesti.

Ei arvioida Kunnossa Korjattavaa I. Paloturvallisuus I1 I2 I3 I4 I5 I6 I7 I8 Palokuorma: Tiloissa oleva palokuorma on huomioitu rakenne- ja käyttösuunnitelmissa. Palo-ovet ovat kiinni, eikä ylimääräisiä tavarakasoja ole Syttymisvaara ja tulityöt: Palovaarallisissa tiloissa ei tupakoida eikä käsitellä avotulta. Tulitöissä noudatetaan tulityöohjeita Sähkölaitteiden kunto: Sähkölaitteet ja -johdot ovat kunnossa Alkusammutusvälineistö: Alkusammutusvälineistö on kohteen paloriskien mukainen ja henkilöstö osaa sitä käyttää Poistumistiet: Poistumistiet ovat asianmukaisesti merkityt ja esteettömät Ensiapu- ja pelastusvalmius: Työpaikalla on riittävä määrä ensiaputaitoisia henkilöitä sekä ajan tasalla oleva pelastussuunnitelma ja -organisaatio Palohälytys- ja sammutusjärjestelmät ym.: Työtiloissa on toimivat palohälyttimet. Tarvittavissa kohteissa on automaattinen sammutusjärjestelmä Ongelman ja nykyisten hallintakeinojen kuvaus Riskipisteet 0-5 Toimenpiteet

Lisäohjeet I: Paloturvallisuus I1 PALOKUORMA Paloturvallisuus ja tiloissa oleva palokuorma (palavien aineiden määrä) on huomioitu rakennesuunnitelmissa (esim. sprinklerit, palo-osastot ja -muurit). Erityistä huomiota on kiinnitetty paloa edistävien aineiden tai materiaalien varastointiin. Tällaisia ovat esim. palavat nesteet ja kaasut, pakkausmateriaalit, tyhjät lavat, palavat jätteet, trukkien latauspisteet jne. Ulkona olevat (lava)varastot sekä jätekatokset ovat vähintään 10 m etäisyydellä rakennuksista, mikäli rakennuksissa ei ole asianmukaisia palomuureja. Palo-ovia ei ole kiilattu auki, eikä niiden sulkeutumisalueella ole sulkeutumista estäviä tavaroita tms. Savu- ja ilmanvaihtohormit nuohotaan säännöllisesti, läpiviennit on suojattu. I2 SYTTYMISVAARA JA TULITYÖT Lähtökohtana syttymisen mahdollistavan tulen, lämmön tai kipinän tms. estäminen. Tupakointi, avotulen tekeminen sekä kipinöinti (staattinen sähkö, muu kipinöinti) on palo- ja räjähdysvaarallisissa tiloissa estettävä. Kieltoa on valvottava ja asiattomien pääsy vaara-alueelle estettävä. Itsesyttyvät aineet ja materiaalit on varastoitu asianmukaisesti. Tulitöitä ovat kaikenlainen syttymisvaarallinen työskentely, esim. kipinöivä työ, kuumailmapuhaltimen käyttö sekä hitsaaminen. Näitä töitä saa tehdä vain henkilö, jolla on voimassa oleva tulityökortti. Tulitöissä on huolehdittava suojauksesta, alkusammutusvalmiudesta ja jälkivartioinnista. I3 SÄHKÖLAITTEIDEN KUNTO Sähkölaitteiden, -keskusten ja -johtojen tulee olla kunnossa ja oikein mitoitetut. Väliaikaisia korjauksia tai teippivirityksiä ei saa olla. Valaisimien on oltava olosuhteisiin soveltuvat, esim. toimistoihin soveltuvat kohdevalaisimet eivät välttämättä sovellu tehdassaliin. Sähkökytkentöjä saa tehdä vain ammattitaitoisen asentajan toimesta tai valvonnassa. Pölynpoistoon (huom. taukotuvan jääkaappi) ja tuuletukseen on kiinnitetty huomiota. Räjähdysvaarallisissa tiloissa olevien sähkölaitteiden on oltava ATEX-luokiteltuja. I4 ALKUSAMMUTUSVÄLINEISTÖ Alkusammutusvälineet on hyvin merkattu ja niille on esteetön pääsy. Perustilanteessa vaaditaan yksi 6 kg:n sammutin alkavaa 300 m 2 kohden. Suositus on, että sammuttimelle ei ole 30 m pidempää matkaa. Mahdollisia pikapaloposteja käytetään säännöllisesti esim. pesemisessä, jotta tiivisteet pysyvät ehjinä, niitä osataan käyttää ja laitteet tulee testattua säännöllisesti. Mikäli työpaikalla on kohonnut paloriski tai käsitellään esim. palavia nesteitä, tulee sammutintiheyttä kasvattaa ja/tai valita aineisiin soveltuva sammutintyyppi, esim. CO 2 tai vaahto. Keittiö- tai taukotiloissa on vähintään riittävän iso sammutuspeite, esim. 120 x 150 cm. I5 POISTUMISTIET Hätäpoistumisen on oltava mahdollista kaikista tiloista ilman avaimia, eivätkä poistumistiet saa olla edes väliaikaisesti tukossa. Poistumistiemerkintöjen on näyttävä kaikille työalueille, myös pimeässä ja sähkökatkon aikana. Huom. poistumisteitä ei voi merkitä liian hyvin. I6 ENSIAPU- JA PELASTUSVALMIUS Työpaikalla on oltava työpaikan vaaroihin ja kokoon nähden riittävästi ensiapuvälineitä ja ensiapukoulutuksen saaneita. Ensiavun saapuminen onnettomuudessa tai sairauskohtauksessa ei saisi kestää muutamaa minuuttia kauempaa. Toiminta palo- ym. poikkeustilanteessa on etukäteen suunniteltua ja ohjeistettua, sitä myös harjoitellaan. I7 PALOHÄLYTYS- JA SAMMUTUSJÄRJESTELMÄT YM. Pienillä työpaikoilla riittää usein paristolla toimivat ja savuun reagoivat palohälyttimet. Tarvittaessa tulee olla esim. lämpöön tai häkään reagoivia hälyttimiä. Hälyttimien toiminta testataan säännöllisesti, esim. kerran kuukaudessa, paristolla toimivat vähintään 2 kertaa vuodessa. Paristolla toimivien hälyttimien maksimi-ikä on usein n. 5-10 vuotta. Automaattiset sammutuslaitteet (esim. sprinklerit, moottoreiden sammutusjärjestelmät) huolletaan säännöllisesti. Sammutusjärjestelmä on suunniteltu palokuorman mukaan (huom. ajantasaisuus) eikä siinä ole vuotoja. Ilmanvaihdon hätäkatkaisu- ja savunpoistojärjestelmät on kunnossa.

Ei arvioida Kunnossa Korjattavaa J. Ympäristöasiat J1 Energian käyttö: Energiaa ei tuhlata J2 Jätehuolto ja ongelmajätteiden käsittely: Jätehuolto on suunniteltua ja jäteastiat sekä jätepisteet ovat asianmukaiset ja kunnolla merkatut. Eri jätelajeille on omat merkityt astiansa. Ongelmajätteiden käsittely on sekä työntekijöiden että ympäristön kannalta asianmukaista ja turvallista J3 Kemikaalien ja kaasujen pääsy ympäristöön: Kemikaalien ja kaasujen ym. pääsy viemäriin, vesistöön, maaperään tai ilmaan on estetty J4 Melun pääsy ympäristöön: Työpaikan melu ei aiheuta haittaa ympäristössä J5 Ympäristöystävälliset työtavat: Työntekijät on opastettu oikeisiin ja ympäristölle turvallisiin työtapoihin, joita myös valvotaan ja noudatetaan J6 Ongelman ja nykyisten hallintakeinojen kuvaus Riskipisteet 0-5 Toimenpiteet