OPISKELIJOIDEN PÄIHDEOHJELMA Lapin AMKn hallituksen hyväksymä 26.8.2014
2 SISÄLLYSLUETTELO 1. PÄIHDEOHJELMAN TARKOITUS JA TAVOITTEET 3 2. ENNALTAEHKÄISY 4 3. PÄIHDEONGELMAN TUNNISTAMINEN 4 4. HUOLEN HERÄTESSÄ 5 5. HOITOONHAKEUTUMINEN / - OHJAUS 6 5.1. Hoidosta kieltäytyminen 6 5.2. Hoidon päättyessä 6 6. HUUMAUSAINETESTAUS 7 6.1. Huumausainetestauksen vaiheet 8 7. HUUMAUSAINERIKOS 9 8. PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ ULKOMAAN OPISKELU- JA HARJOITTELUJAKSOILLA 9 9. TUPAKOINTI 9 10. KURINPITOTOIMENPITEET 10 10.1. Toimenpiteet, jotka koskevat kaikkia opiskelijoita 10 10.2. Toimenpiteet, jotka koskevat sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita 11 Lähteet 13 Liitteet 14
3 1. PÄIHDEOHJELMAN TARKOITUS JA TAVOITTEET Lapin ammattikorkeakoulun (myöh. ammattikorkeakoulu) opiskelijoiden päihdeohjelman tavoitteena on päihteiden käytöstä johtuvien ongelmien ennaltaehkäisy ja mahdollisimman varhainen puuttuminen opiskelijan ongelmakäyttöön. Runsas päihteiden käyttö voi vaikuttaa opiskelijan opiskelukykyyn heikentävästi ja voi jopa estää opintojen suorittamisen. Päihdeohjelman yhtenä tavoitteena on vaikuttaa opiskelijoiden päihteidenkäyttökulttuuriin, koska usein nuorena aikuisena omaksutut päihteiden käyttötottumukset jatkuvat samanlaisina tulevaisuudessakin. Päihdeohjelman laatimisen taustalla on ammattikorkeakoululaki (AmkL). Laki määrittelee ammattikorkeakoulun tehtäväksi mm. antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin sekä tukea yksilön ammatillista kasvua (AmkL 4 ). Huomion kiinnittäminen päihteiden käyttöön jo opiskeluaikana on osa ammattiin valmistumista. Lisäksi jos on perusteltua syytä epäillä, että opiskelija on huumausaineiden vaikutuksen alaisena opintoihin kuuluvissa käytännön tehtävissä tai harjoittelussa tai että opiskelijalla on riippuvuus huumeista ammattikorkeakoululla on mahdollisuus vaatia opiskelijalta huumausainetesti sillä edellytyksellä, että ammattikorkeakoululla on yhdessä opiskelijahuollon toimijoiden kanssa laaditut kirjalliset toimintaohjeet opiskelijoiden päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja päihdeongelmiin puuttumiseksi (AmkL 25d ). Päihteiden ja huumaavien aineiden käyttö ja hallussapito opiskeluympäristössä on kielletty, tupakkatuotteiden hallussapitoa lukuun ottamatta. Henkilökuntaa velvoitetaan puuttumaan asiaan heti, jos aineiden käyttöä tai hallussapitoa epäillään. Päihdeohjelmassa mainittujen toimenpiteiden taustalla ovat ammattikorkeakoululaki, tupakka-, huumausaine- ja rikoslaki. Päihdeohjelmassa annetaan toimintaohjeet tilanteisiin, joissa opiskelijan päihteiden käyttö huolestuttaa. Ensisijaisesti tavoitteena on opiskelijan omaehtoinen hoitoon hakeutuminen. Työharjoittelussa noudatetaan työharjoittelupaikan ohjeistuksia sekä oppilaitoksen päihdeohjelmaa. Harjoittelupaikan tulee ottaa yhteyttä ammattikorkeakouluun päihteiden väärinkäytön ilmetessä harjoitteluaikana. Päihteillä tarkoitetaan tässä ohjelmassa tupakkatuotteita, alkoholia, huumeita sekä lääkkeitä tai muita päihtymistarkoituksessa käytettyjä aineita. Päihdeongelma ja päihteiden väärinkäyttö tarkoittaa tässä yhteydessä sellaista päihteiden liika- ja sekakäyttöä, joka vaikuttaa haittaavasti henkilön opiskeluun tai vaarantaa henkilön oman tai oppimisympäristön turvallisuuden. Päihdeohjelma käydään läpi uusien opiskelijoiden kanssa opintojen alussa. Tavoitteena on lisätä opiskelijoiden tietoisuutta päihteiden käytön haitoista ja merkityksestä opiskelukykyyn sekä tiedottaa ammattikorkeakoulun opiskelijoiden päihdeohjelman sisällöstä ja tarkoituksesta. Vastuu päihdeohjelman esittelystä on ryhmän opettajatuutorilla sekä hyvinvointityöryhmällä. Lisäksi päihdeohjelmasta tiedotetaan alle 18-vuotiaiden opiskelijoiden vanhempia. Myös työharjoittelupaikoissa tulee olla tieto ammattikorkeakoulun päihdeohjelmasta ja toimintaohjeet, miten toimitaan päihteiden väärinkäytön ilmetessä opintoihin kuuluvan harjoittelun aikana. Ammattikorkeakoulun henkilökunta kuuluu Lapin ammattikorkeakoulun päihdeohjelman piiriin
4 2. ENNALTAEHKÄISY Ennaltaehkäisevän päihdetyön tavoitteena on tiedottaa päihteiden käytön haitoista, kannustaa päihteiden käytön vähentämiseen ja lopettamiseen sekä tiedottaa ammattikorkeakoulun suhtautumisesta opiskelijoiden päihteidenkäyttökulttuuriin ja toimenpiteistä päihteiden ongelmakäytön tullessa esille. Ammattikorkeakoulun hyvinvointityöryhmä pyrkii vaikuttamaan opiskelijoiden päihdekulttuuriin yleisellä tasolla yhteistyössä opiskelijakunnan ja opiskelijayhdistysten kanssa esim. järjestämällä hyvinvointia edistäviä tapahtumia. Opiskelijakunta ottaa toiminnan suunnittelussa huomioon päihteettömyyden esim. järjestämällä myös päihteettömiä tapahtumia ja varmistamalla, että opiskelijatapahtumissa on mahdollisuus myös alkoholittomiin juomiin. Opiskelijaterveydenhoitajat ottavat päihteidenkäytön puheeksi terveystarkastusten ja sairasvastaanoton yhteydessä. Terveystarkastusten yhteydessä opiskelijat täyttävät AUDIT-testin keskustelun pohjaksi. 3. PÄIHDEONGELMAN TUNNISTAMINEN Päihteiden ongelmakäytön tunnistaminen on tärkeää päihteiden käytöstä aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi. Päihteiden väärinkäyttö voi ilmetä monin tavoin. Tunnusmerkkejä voivat olla esimerkiksi: ulkoisen olemuksen muutokset opiskelukyvyn heikkeneminen opinnoista suoriutumisen muutokset toistuvat myöhästelyt, ennenaikaiset tunnilta poistumiset satunnaiset ja äkilliset poissaolot päihtyneenä tai krapulassa kouluun tuleminen humalaa muistuttava tila ilman alkoholin hajua henkilökunnan ja opiskelutovereiden välttely. Usein toiset opiskelijat havaitsevat henkilökuntaa aiemmin ja helpommin päihteiden käyttöön liittyvät ongelmat. Opiskelutoverin päihteiden liikakäytön voi tunnistaa esim. opiskelijatapahtumissa päihtyneen henkilön aggressiivisuudesta, sammumispisteeseen juomisesta ja muistin menetyksistä. Myös opinnoista suoriutumisen ongelmat voivat tulla esille opiskelijatovereille helpommin kuin henkilökunnalle. Terveydenhoitajien ja kuraattorin / korkeakouluopintojen ohjaajan vastaanotoilla päihteiden käyttöä on syytä kartoittaa, jos asiakkaalla esiintyy esim. unettomuutta, ahdistuneisuutta, masentuneisuutta, vatsavaivoja, päänsärkyä ja väsymystä.
5 4. HUOLEN HERÄTESSÄ Oma-apu Jos oma päihteiden käyttö mietityttää asian voi ottaa puheeksi opiskelijaterveydenhuollossa tai kuraattorin / korkeakouluopintojen ohjaajan vastaanotolla. Tukea päihteidenkäyttötottumusten muuttamiseen voi hakea myös opiskelupaikkakunnan päihdepalveluista (yhteystiedot liite 1). Yhteydenotot edellä mainittuihin palveluihin ja käydyt keskustelut ovat aina luottamuksellisia. Tietoa päihteiden käytöstä löytyy Taitolaji- sivustolta: www.taitolaji.fi, jossa on mm. sosiaalisen vastuun testi. Omaa päihteiden käyttöä voi pohtia esimerkiksi alkoholinkäyttötestillä: http://www.paihdelinkki.fi/testaa/audit Opiskelukaverista Jos opiskelijakaverin päihteiden käyttö huolestuttaa, on asia syytä ottaa puheeksi hänen kanssaan. Neuvoja puheeksi ottamiseen voi kysyä myös terveydenhoitajalta tai kuraattorilta / korkeakouluopintojen ohjaajalta. Ennen asian esille ottamista on hyvä selvittää, mistä saa tarvittaessa apua (yhteystiedot liite 1). Henkilökuntaan kuuluvalla Päihdeongelmissa olennaista on varhainen puuttuminen. Mitä varhaisemmassa vaiheessa päihteidenkäyttö otetaan puheeksi, sitä helpompaa on ehkäistä päihteiden käytöstä koituvia haittoja. Oman huolen tason arvioimisessa voi käyttää apuna huolen vyöhykkeitä (liite 2). Se on apuväline tilanteen jäsentämiseksi ja sitä voidaan hyödyntää myös omien auttamismahdollisuuksien riittävyyden ja mahdollisten lisävoimavarojen tarpeen arvioinnissa. Huolen herätessä havaitsija ottaa asian puheeksi opiskelijan kanssa. Päihteiden käyttö otetaan puheeksi kahdenkeskisessä keskustelussa havaitsijan ja opiskelijan kesken. Tarkoituksena on ilmaista huoli opiskelijan päihteiden käytöstä. Keskustelun lähtökohtana ovat tehdyt havainnot sekä asiaan liittyvät tosiseikat. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus kertoa oma näkemyksensä asiasta. Puheeksi ottamisen tavoitteena on löytää yhteisymmärrys asiasta. Opiskelijalle tulee kertoa, mistä on mahdollista saada apua ja tukea päihteiden käytön lopettamiseen. Neuvoja puheeksi ottamiseen voi kysyä esim. terveydenhoitajalta, kuraattorilta tai korkeakouluopintojen ohjaajalta. Opiskelijan kanssa käytävä keskustelu kirjataan keskustelumuistio päihdeongelmasta- lomakkeelle (liite 3). Dokumentointi on tärkeää, jos opiskelijan jatkuva päihteidenkäyttö aiheuttaa toimenpiteitä. Lomake toimitetaan kuraattorille / korkeakouluopintojen ohjaajalle säilytettäväksi. Opiskelijan tulee olla tietoinen, missä lomake säilytetään ja se tulee kertoa opiskelijalle keskustelun aikana.
6 5. HOITOONHAKEUTUMINEN / - OHJAUS Hoitoon ohjaaminen voi olla joko epävirallista tai virallista. Epävirallisella hoitoonohjauksella tarkoitetaan tilanteita, jolloin opiskelija itse hakeutuu tarvitsemiensa hoito- ja tukipalveluiden piiriin. Epävirallisen hoitoonohjauksen tulisi olla ensisijainen toimintamuoto. Opiskelija voi kääntyä terveydenhoitajan, kuraattorin / korkeakouluopintojen ohjaajan puoleen tarvitessaan ohjausta tai olla suoraan yhteydessä päihdehuollon palveluihin (liite 1). Virallinen hoitoonohjaus tapahtuu osaamisalan toimesta tilanteissa, joissa opiskelija ei kykene osallistumaan opetukseen tai työharjoitteluun päihteiden käyttönsä takia. Tällöin järjestetään hoitoonohjausneuvottelu. Hoitoonohjausneuvotteluun osallistuvat koulutusvastaava, opiskelijaterveydenhoitaja, kuraattori / korkeakouluopintojen ohjaaja, A-klinikan työntekijä sekä asianomainen itse. Hoitoonohjausneuvottelussa keskustellaan opiskelijan tilanteesta ja sovitaan yhteisesti toimenpiteistä. Tavoitteena on hoitoonohjaus. Neuvottelusta tehdään opiskelijan kanssa kirjallinen sopimus (liite 4), jossa opiskelija joko sitoutuu hoitoon tai kieltäytyy hoidosta. Opiskelijan kieltäytyessä hoidosta opiskelijalle on tehtävä selväksi hoidosta kieltäytymisen merkitys opintojen suorittamiselle. (Kurinpitotoimenpiteet s.10) Hoitoonohjausneuvottelussa tehty kirjallinen sopimus säilytetään kuraattorilla / korkeakouluopintojen ohjaajalla ammattikorkeakoululain 28 :n mukaisesti. Lisäksi terveydenhoitajat kirjaavat hoitoonohjausneuvottelun potilastietojärjestelmään. 5.1. Hoidosta kieltäytyminen Jos opiskelija ei kykene osallistumaan opiskeluun tai työharjoitteluun päihteiden käyttönsä takia, hoidosta kieltäytyminen voi johtaa puhutteluun, varoitukseen, määräaikaiseen erottamiseen tai opiskeluoikeuden pidättämiseen. Tieto hoidosta kieltäytymisestä toimitetaan osaamisalajohtajalle, joka tarvittaessa kutsuu opiskelijan puhutteluun, jossa kuullaan opiskelijaa ja kuuleminen myös dokumentoidaan. Osaamisalajohtaja arvioi tilanteen ja päättää kurinpitotoimista keskustelun perusteella (Kurinpitotoimenpiteet s.10). 5.2. Hoidon päättyessä Jos opiskelija on ollut päihdeongelman vuoksi pois opinnoista esim. pitkällä sairauslomalla, opinnoista pidätettynä tai määräaikaisesti erotettuna, on opintojen jatkamisen tukemiseen erityisesti panostettava. Palaava tarvitsee mahdollisesti erityistä tukea ja opintojen räätälöintiä. Jatkon kannalta on paljon merkitystä sillä, miten opiskeluyhteisö vastaanottaa palaavan opiskelijan. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma tehdään opinto-ohjaajan tai opettajatuutorin kanssa. Tukea opinnoissa jaksamiseen saa myös terveydenhoitajalta tai kuraattorilta / korkeakouluopintojen ohjaajalta (yhteystiedot liite 1). Jos opintojen katkeamista on edeltänyt hoitoonohjausneuvottelu, on ennen opintojen jatkamista pidettävä opiskelijan ja hoitoonohjauskeskusteluun osallistuneiden kesken verkostopalaveri, jossa sovitaan tarvittavista tukimuodoista, tehdään opintosuunnitelma sekä päätetään miten suunnitelman toteutumista seurataan ja kuinka toimitaan, jos opinnot eivät etene suunnitelmien mukaan.
7 6. HUUMAUSAINETESTAUS Opiskelijoilla tulee olla jo hakuvaiheessa tieto siitä, millaisissa opintoihin liittyvissä tehtävissä ja tilanteissa opiskelija voidaan velvoittaa esittämään huumausainetestausta koskeva todistus. Lisäksi opiskelijoille tulee tiedottaa, kenen tehtäviin kuuluu pyytää huumausainetestiä koskeva todistus ja miten, kenelle ja milloin todistus esitetään ja miten tiedot dokumentoidaan. Voimassa olevissa valtakunnallisissa valintaperusteissa todetaan, että sosiaali- ja terveysala ei sovellu huumeiden käyttäjälle eikä alkoholin tai lääkkeiden ongelmakäyttäjälle. Ammattikorkeakoulu voi velvoittaa opiskelijan esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen AmkL:n 25d :n perusteella, jos: on perustelua aihetta epäillä, että opiskelija on huumausaineiden vaikutuksen alaisena opintoihin kuuluvissa käytännön tehtävissä tai harjoittelussa tai että opiskelijalla on riippuvuus huumeista; ja testaaminen on välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn selvittämiseksi; ja opiskelija toimii tehtävissä, jotka edellyttävät erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, harkinta- tai reagointikykyä; ja huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena toimiminen ko. tehtävässä 1. vakavasti vaarantaa opiskelijan itsensä tai toisen henkeä tai terveyttä, (esim. vaarallisten laitteiden käyttö, vastuu lääkkeiden annostelusta tai potilaiden hoidosta) tai 2. vakavasti vaarantaa liikenteen turvallisuutta, tai 3. vakavasti vaarantaa salassapitosäännöksin suojattujen tietojen suojaa tai eheyttä (esim. potilastiedot), tai 4. merkittävästi lisää huumaus- tai lääkeaineiden laittoman kaupan, hallussapidon, käytön tai leviämisen riskiä ( opiskelijalla mahdollisuus päästä käsiksi huumaus- ja lääkeaineisiin). Joillain koulutusaloilla myös työharjoittelupaikka voi vaatia huumausainetestausta ennen harjoittelun aloittamista. Näiden koulutusalojen opiskelijoille asiasta tiedotetaan jo hakuvaiheessa. Perusteltu epäily ei tarkoita, että huumausaineiden käyttö on näytetty toteen, vaan se voi perustua esimerkiksi opettajan tai harjoittelun ohjaajan tekemiin havaintoihin opiskelijan käyttäytymisestä ja työsuorituksista, muilta opiskelijoilta tai harjoittelupaikalta saatuun palautteeseen tai muihin tietolähteisiin, joita ammattikorkeakoulu pitää luotettavina.
8 6.1. Huumausainetestauksen vaiheet Jos huumausainetestaukselle asetetut kriteerit täyttyvät, opiskelija voidaan velvoittaa menemään viipymättä testaukseen testitulosten luotettavuuden vuoksi. Päätöksen huumausainetestin pyytämisestä tekee osaamisalajohtaja. Testin pyytäminen tulee tehdä kirjallisesti (Liite 6). Alaikäisen opiskelijan kohdalla osaamisalajohtaja huolehtii siitä, että kuraattori / korkeakouluopintojen ohjaaja ilmoittaa huoltajalle huumausainetestiä koskevan todistuksen vaatimisesta. Tutkimuslähetteen antaa terveydenhoitaja / lääkäri. Lähetteestä tulee käydä ilmi mahdolliset lääkitykset, joita testattavalla on. Lähetteen antajan on annettava testattavalle selvitys testin tarkoituksesta ja sisällöstä. Huumausainetestaukseen tarvitaan jokaisella kerralla testattavan suostumus. Lisäksi testattavalle on annettava tieto mahdollisuudesta riitauttaa positiivinen testitulos. Testin tekee terveydenhuollon ammattihenkilö laatuvalvotussa laboratoriossa. Todistuksen tulee olla laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön antama todistus, josta ilmenee, että opiskelijalle on tehty testi huumausaineen käytön selvittämiseksi sekä testin perusteella laadittu selvitys, onko huumausaineita käytetty muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin siten, että opiskelijan toimintakyky on heikentynyt. Todistus on esitettävä ammattikorkeakoulun määräämässä kohtuullisessa ajassa. Ammattikorkeakoulu vastaa huumausainetestiä koskevan todistuksen kustannuksista. Todistus annetaan testattavalle itselleen ja testatun tulee itse toimittaa todistus osaamisalajohtajalle. Opiskelija ei voi osallistua työharjoitteluun edellä mainituissa tehtävissä ennen kuin huumausainetestin tulokset ovat käytettävissä. Jos testitulos on negatiivinen, opiskelija voi aloittaa tai jatkaa työharjoitteluaan normaalisti. Testituloksen ollessa positiivinen käydään hoitoonohjaus neuvottelu. Jos opiskelija kieltäytyy todistuksen esittämisestä tai testitulos on positiivinen, voi tämä johtaa kurinpitotoimiin; kirjallinen varoitus tai määräaikainen erottaminen. Testituloksen esittämisestä kieltäytyminen ei kuitenkaan johda opiskelusta pidättämiseen. SORA-tutkintojen osalta huumausaineiden käytön ja päihderiippuvuuden voidaan katsoa olevan työharjoittelun ja käytännön tehtävien kannalta opiskelijan terveydentilaan ja toimintakykyyn vaikuttavia asioita. Tällöin osaamisalajohtaja voi määrätä opiskelijan terveydentilan toteamiseksi terveydenhuollon järjestämään tarkastukseen ja tutkimukseen terveydentilan ja toimintakyvyn selvittämiseksi. SORAtutkinnoissa päihderiippuvuus voi johtaa kurinpitotoimien ohella myös opiskeluoikeuden peruuttamiseen (Kurinpitotoimenpiteet s.10). Testaustietoja ja niistä annettuja lausuntoja tulee käsitellä luottamuksellisesti ja ne tulee hävittää ammattikorkeakoulun arkistoista heti, kun se asian käsittelyn kannalta on mahdollista.
9 7. HUUMAUSAINERIKOS Huumausainelain 5 mukaan huumausaineen tuotanto, valmistus, tuonti Suomen alueelle, vienti Suomen alueelta, kuljetus, kauttakuljetus, jakelu, kauppa, hallussapito ja käyttö on kielletty muihin kuin lääkinnällisiin, tieteellisiin taikka huumausainerikosten ehkäisemistä tai tutkintaa edistäviin tarkoituksiin. Ammattikorkeakoulu ei näin ollen voi käsitellä huumeisiin liittyviä kysymyksiä oman harkintansa mukaan ainoastaan hallinnollisesti tai kurinpidollisesti. Ammattikorkeakoululla ei myöskään ole toimivaltaa esim. tarkastaa henkilöä tai takavarikoida huumausaineita. Jos ammattikorkeakoululla on perusteltu syy epäillä, että ammattikorkeakoulun tiloissa tai alueella pidetään hallussa, käytetään tai välitetään huumausaineita, tehdään tästä ilmoitus poliisiviranomaisille, jotka voivat tulla tekemään tutkinnan. 8. PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ ULKOMAAN OPISKELU- JA HARJOITTELUJAKSOILLA Päihteiden käyttöä kansainvälisen opintojakson aikana määrittelevät vastaanottavan oppilaitoksen säännöt sekä eri kohdemaiden lait ja asetukset. Päihteiden käytön vaikuttaessa opintojen suorittamiseen tai vaarantaessa opiskelijan terveyden, vastaanottava oppilaitos tai harjoittelupaikka ottaa yhteyttä Lapin ammattikorkeakouluun. Kansainvälisten asioiden yhdyshenkilö / kv-toimisto ohjaa opiskelijan palaamaan kotimaahan. Kotimaassa opiskelija ohjataan terveydenhoitajan tai kuraattorin / korkeakouluopintojen ohjaajan vastaanotolle. Tarvittaessa otetaan yhteyttä ulkopuoliseen auttajatahoon. 9. TUPAKOINTI Päihdeohjelmassa kiinnitetään huomiota myös tupakkatuotteiden käytön vähentämiseen. Tupakoinnin ja nuuskaamisen lopettamiseen saa tukea ja ohjausta opiskelijaterveydenhoitajilta. Tupakkalain 12 mukaan tupakointi on kielletty perusopetusta, ammatillista koulutusta ja lukioopetusta antavien oppilaitosten sisätiloissa ja oppilasasuntoloissa sekä niiden käytössä olevilla ulkoalueilla. Näin ollen tupakointi on kielletty niissä toimipisteissä, joissa on ammattiopiston opetusta. Tavoitteena pidetään savutonta opiskelu- ja työympäristöä. Sähkösavukkeiden osalta noudatamme työterveyslaitoksen kehotusta. Näin ollen sähkösavukkeen käyttö on kielletty sisätiloissa.
10 10. KURINPITOTOIMENPITEET Opiskelijoihin liittyvissä kurinpitomenettelyissä sovelletaan ammattikorkeakoululakia (351/2003, 28 ) ja Lapin ammattikorkeakoulun antamaa täydentävää ohjeistusta. Opiskelijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen kurinpitotoimiin liittyvän asian ratkaisemista. Opiskelijalle annettavasta varoituksesta päättää rehtori ja opiskelijan erottamisesta määräajaksi ammattikorkeakoulun hallitus. Lapin ammattikorkeakoulun tutkintosääntö 10.1. Toimenpiteet, jotka koskevat kaikkia opiskelijoita Opetustilanteesta poistaminen Opetusta häiritsevä, väkivaltaisesti tai uhkaavasti käyttäytyvä tai toisen henkeä tai terveyttä vaarantava opiskelija voidaan määrätä poistumaan tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka ammattikorkeakoulun järjestämästä tilaisuudesta. Päihteiden vaikutuksen alaisena oleminen ammattikorkeakoulun tiloissa ja oppitunneilla on kielletty. Henkilökuntaan kuuluvien tulee pyytää päihteiden vaikutuksen alaisena olevaa opiskelijaa poistumaan oppilaitoksen tiloista. Jos opiskelija kieltäytyy poistumasta, paikalle kutsutaan poliisi. Jos opiskelija poistetaan opetustilanteesta päihteidenkäytön takia, kirjataan asiasta ilmoitus opetustilanteesta / ammattikorkeakoulun tiloista poistaminen päihteidenkäytön takia lomakkeelle (liite 5). Henkilökuntaan kuuluvan tulee pyytää tilanteeseen mukaan jokin toinen henkilökunnan edustaja. Poistumismääräys koskee myös harjoittelujaksoja. Näissä tilanteissa ei ole kyse ammattikorkeakoulun hallintoasiassa antamasta päätöksestä eikä rehtorin, opettajan tai harjoittelun ohjaajan antamaan poistumismääräykseen liity muutoksenhakuoikeutta. Annetut poistumismääräykset tulee kuitenkin kirjata, jotta ne voidaan jälkikäteen todentaa (liite 5). Opetustilanteesta tai työharjoittelusta poistaminen johtaa aina hoitoonohjausneuvotteluun. Alaikäisen opiskelijan kohdalla otetaan aina yhteys vanhempiin ja tehdään lastensuojeluilmoitus. Päihteiden vaikutuksen alaisena olevan opiskelijan väkivaltaisesta käytöksestä tehdään aina rikosilmoitus. Opetuksesta evääminen Opiskelijan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään kolmen työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen opiskelijan tai ammattikorkeakoulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän turvallisuus kärsii opiskelijan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi
11 taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti opiskelijan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. Säännös koskee myös harjoittelujaksoja ja voi tulla sovelletuksi tilanteissa, jossa opiskelija tulee päihtyneenä harjoitteluun. Päätöksen opetuksesta eväämisestä tekee rehtori, opettaja ja harjoittelupaikan ohjaaja yhdessä tai erikseen. Toimenpiteet tulee kirjata, jotta ne voidaan jälkikäteen todentaa. Kirjallinen varoitus Ammattikorkeakoululain 28 :n nojalla opiskelijalle voidaan antaa myös kirjallinen varoitus, jos hän: 1. häiritsee opetusta; 2. käyttäytyy väkivaltaisesti tai uhkaavasti; 3. menettelee vilpillisesti tai muuten rikkoo ammattikorkeakoulun järjestystä; 4. kieltäytyy huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämisestä; taikka 5. on AmkL:n 25 d :ssä tarkoitetun selvityksen perusteella käyttänyt huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin siten, että hänen toimintakykynsä on heikentynyt. Osaamisalajohtaja kutsuu opiskelijan puhutteluun ja kuultavaksi. Kuuleminen dokumentoidaan. Osaamisalajohtaja arvioi tilanteen, kuulee opiskelijahuollon toimijoita ja päättää jatkotoimenpiteistä. Hän voi harkinnassaan päätyä vain opiskelijan puhutteluun tai esittämään kirjallista varoitusta, jonka antaa rehtori. Määräaikainen erottaminen Jos teko tai laiminlyönti on vakava tai jos opiskelija jatkaa epäasiallista käyttäytymistä kirjallisen varoituksen saatuaan, hänet voidaan erottaa ammattikorkeakoulusta määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi. Esityksen määräaikaisesta erottamisesta tekee rehtori. Päätöksen erottamisesta tekee ammattikorkeakoulun hallitus. 10.2. Toimenpiteet, jotka koskevat sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita Opiskeluoikeuden pidättäminen Lain mukaan opiskelijalta voidaan pidättää oikeus opiskeluun, jos opiskelija kieltäytyy ammattikorkeakoululain määrittelemistä terveydentilan toteamiseksi suoritettavista tarkastuksista ja tutkimuksista kunnes hän suostuu tarvittaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin. Päätöksen tekee ammattikorkeakoulun hallitus. Ammattikorkeakoulun hallituksen tekemään päätökseen haetaan muutosta valittamalla Rovaniemen hallinto-oikeuteen. Opiskelijan määräaikainen erottaminen voidaan panna täytän-
12 töön siitä tehdystä valituksesta huolimatta, jollei hallinto-oikeus toisin määrää. (Ammattikorkeakoululaki 953/2011,42 ) Opiskeluoikeuden peruuttaminen Koulutusaloilla, joissa opintoihin sisältyy alaikäisten turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta taikka liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia, päihdeongelma voi johtaa myös opiskeluoikeuden peruuttamiseen (AmkL 25 a ), jos: 1. opiskelija on vaarantamalla toistuvasti tai vakavasti opinnoissaan toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden osoittautunut ilmeisen soveltumattomaksi toimimaan opintoihin liittyvissä käytännön tehtävissä tai harjoittelussa; tai 2. on ilmeistä, että opiskelija ei terveydentilaltaan eikä toimintakyvyltään täytä säädettyjä opiskelijaksi ottamisen edellytyksiä; tai 3. opiskelija on hakuvaiheessa salannut tiedon opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä, joka olisi voinut estää hänen valintansa opiskelijaksi. Jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelijalla on terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä este, hänet määrätään ammattikorkeakoulun osoittaman ammattihenkilöstön tarkastuksiin ja tutkimuksiin, jos ne ovat välttämättömiä asian selvittämiseksi. Päätöksen asiasta tekee osaamisalajohtaja. Opiskelijalla, jolta opiskeluoikeus on peruutettu (Ammattikorkeakoululain 953/2011, 25 a :n 1 momentin 2 kohta) terveydentilaa tai toimintakykyä koskevan seikan perusteella, on mahdollisuus hakea opiskeluoikeuden palauttamista. Opiskeluoikeuden palauttamisen edellytyksenä on, että hakija osoittaa terveydentilaansa tai toimintakykyynsä liittyvin lausunnoin, että opiskeluoikeuden peruuttamiseen aiheuttaneet syyt ovat poistuneet. Päätöksen opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta tekee ammattikorkeakoulun hallitus rehtorin esittelystä. Opiskeluoikeuden palautuspyyntö osoitetaan Lapin ammattikorkeakoulun rehtorille ja toimitetaan Lapin ammattikorkeakoulun opintotoimistoon. Opiskeluoikeuden palauttamisen hakemiselle ei ole määräaikaa. Lapin ammattikorkeakoululla on velvollisuus antaa Sosiaali- ja terveysalan lupavalvontavirastolle (Valvira) tieto sen toimialaan kuuluvien koulutusalojen osalta opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista koskevasta päätöksestä perusteluineen. Valitusoikeus Peruuttamista ja palauttamista koskevaan päätökseen voi hakea muutosta valtakunnalliselta opiskelijoiden oikeusturvalautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tarkemmat toimintaohjeet opiskeluoikeiden peruuttamisesta löytyvät Turvallisen opiskeluympäristön edistäminen ja SORA-lainsäädännön soveltaminen Lapin ammattikorkeakoulussa - ohjeistuksesta.
13 Lähteet Finlex- valtion säädöstietopankki. Hakupäivä 1.5.2012. <www.finlex.fi> Finlex- valtion säädöstietopankki. Huumausainelaki. Hakupäivä 26.2.2014. <http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2008/20080373#pid171904> Finlex- valtion säädöstietopankki. Tupakkalaki. Hakupäivä 26.2.2014. <http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1976/19760693?search[type]=pika&search[pika]=tupak kalaki> Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun päihdeohjelma 2013. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun päihdetyön toimintamalli. Hakupäivä 1.5.2012. <www.cou.fi /portaali/opiskelijapalvelut/.../paihdetyon_toimintamalli.d...> Lapin ammattikorkeakoulun hallintosääntö. Lapin ammattikorkeakoulun tutkintosääntö 2014. Metropolia Ammattikorkeakoulun päihdetoimintaohjelma opiskelijoille 2009. Hakupäivä 1.5.2012. <www.opiskelijanopas.metropolia.fi/.../opiskelijanopas/.../opiskelijoiden_... > Turun yliopiston lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoiden päihdeohjelma 2011. Hakupäivä 1.5.2012. <www.med.utu.fi/.../opiskelijoiden_paihdeohjelma_11.4.2011.pdf> Turvallisen opiskeluympäristön edistäminen ja SORA-lainsäädännön soveltaminen Lapin ammattikorkeakoulussa. Työmarkkinajärjestöjen suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä 2006. Hakupäivä 31.8.2012. <www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/02_henkilostohallinnon_asiakirjat/04_muut_hen kilostohallinnon_asiakirjat/20060328vm8012/name.jsp> Työterveyslaitos. Sähkötupakan vaikutuksista ei riittävästi tietoa 14.2.2014. Hakupäivä 26.2.2014. <http://www.ttl.fi/fi/tiedotteet/sivut/tiedote7_2012.aspx> Valvira. Sähkösavuke. Hakupäivä 25.2.2014. <http://www.valvira.fi/ohjaus_ja_valvonta/tupakka/sahkosavuke>
14 LIITE 1 YHTEYSTIEDOT YLEINEN HÄTÄNUMERO puh. 112 MYRKYTYSTIETOKESKUS 24 h / vrk puh. 09 471 977 OPISKELUTERVEYDENHUOLTO KEMI Terveysalan ja vanhustyön opiskelijat, Meripuistokatu 26 Terveydenhoitaja Kati Ypyä puh. 050 314 6497 Sosiaalialan ja tekniikan opiskelijat, Kosmos Tietokatu 1 Terveydenhoitaja Laura Pernu puh. 050 461 7224 ROVANIEMI Opiskeluterveydenhuolto, Pohjolankatu 2 Puhelinpalvelu ma to klo 8.00 15.00; pe 8.00 12.00 puh. 016 322 4280 Ounasvaara, Rantavitikka, englanninkieliset koulutusohjelmat, Terveydenhoitaja Minna Lohela MTI- koulutus, luonnonvara-ala, Terveydenhoitaja Anni Ruotsalainen TORNIO Kauppakatu 35, asuntola, A-rappu Terveydenhoitaja Sini Peteri puh. 050 314 6505 KURAATTORI Maria Sipilä puh 040 847 4219 KORKEAKOULUOPINTOJEN OHJAAJA Jokiväylä 13, huone 103 Panu Helle, päivystys ma, to klo 13.00 15.00 puh. 040 484 4076
15 PÄIVYSTYS/ENSIAPU KEMI Kauppakatu 25 Ma - pe klo 8.00-16.00 puh. 016 259 750 Hoidontarpeen arviointi klo 8.00 14.30 puh. 016 259 705 TORNIO Sairaalakatu 1 Ma - pe klo 8.00 16.00 puh. 016 432 814 KEMI-TORNIO: Länsi-Pohjan keskussairaalan päivystyspoliklinikka Kauppakatu 25 Ma - pe klo 7.00 16.00 puh. 016 243 111 Puhelinneuvonta 24 h puh. 040 149 1340 ROVANIEMI Ma - to 8.00-16.00, pe 8.00-15.00 Sairaalakadun terveysasema, Sairaalakatu 1 OunasTiimi puh. 016 322 4453 UittoTiimi puh. 016 322 4454 KairaTiimi puh. 016 322 4455 RovaTiimi puh. 016 322 4456 Pulkamontien terveysasema, Pulkamontie 4 SaarenTiimi puh. 016 322 4575 KoskiTiimi puh. 016 322 4585 Lapin keskussairaalan päivystyspoliklinikka Perusterveydenhuollon päivystys Ounasrinteentie 22, Klo 8.00 22.00 puh. 016 328 2140 Klo 22.00 8.00 puh. 016 328 2100 PÄIHDEPALVELUT KEMI A-klinikka, Keskuspuistokatu 30B Päivystys ma, ke - pe klo 9.00-11.00 Puh. 016 259 751 tai 050 340 9658 tai 050 466 5003 Nuorten päihdetyöntekijä Päivi Kuitunen Puh. 050 434 6421 ROVANIEMI Yli 25-vuotiaat: A-klinikka, Sairaalakatu 1 Sairaanhoitajan avovastaanotto ma - pe klo 8.30 11.00 Puh. 040 195 3981 Alle 25-vuotiaat: Lapin nuorisoasema Romppu, Maakuntakatu 29-31 A, 3.krs. Päivystys to klo 14.00 15.30 Puhelintunti ma - ke klo 9.00 10.00 puh. 040 487 3030 TORNIO A-klinikka, Sairaalakatu 1, käynti Vesaisenkadun puolelta Päivystys ma - ke klo 8.00 10.00 Puh. 040 825 0383 Nuorten päihdetyöntekijä Piia Bimberg Puh. 0400 486 053
16 MIELENTERVEYSPALVELUT KEMI Mielenterveysasema, Kauppakatu 5A Puhelinpäivystys ma pe klo 8.15 11.00 Puh. 016 259 117 Palvelusihteeri klo 8.00 14.00 puh. 016 259 112 TORNIO Psykiatrian poliklinikka, Sairaalakatu 1, 2.krs. Puh. 040 481 1988 KEMI-TORNIO Keroputaan päivystävä sairaanhoitaja 24 h Puh. 040 774 3891 ROVANIEMI Mielenterveysyksikkö, Urheilukatu 5-7, 2.krs. Ajanvaraus ma to klo 8.30 11.30 ja pe klo 9.00-11.0 Puh. 040 481 4942 Nuppi, Pohjolankatu 2, 1.krs. B-ovi (15 21- vuotiaat) Puh. 050 315 1184 ja 040 577 4702 SOSIAALITOIMISTOT KEMI Keskuspuistokatu 30, 2.krs. Ma - pe klo 8.00-12.00 ja 13.00-15.00 Puh. 016 259 494 ROVANIEMI Rovakatu 2 puh. 016 3221 (neuvonta) Sosiaalipalvelukeskus Nuorten ja aikuisten palvelut, Puhelinaika ma pe klo 9.00 10.00 Itäinen alue Puh. 016 322 6714 Puh. 016 322 6678 Läntinen alue Puh. 016 322 6692 Puh. 016 322 5058 Eteläinen alue Puh. 016 322 6661 TORNIO Laivurinkatu 18 Puhelinneuvonta arkisin klo 8.00 16.00 Puh. 050 597 1160
17 LIITE 2 HUOLEN VYÖHYKKEET 1 2 3 4 5 6 7 Ei lainkaan huolta Huoli tai ihmettely käynyt toistuvasti mielessä; luot- Pieni huoli tai ihmettely käynyt mielessä; luottamus omiin mahdollisuuksiin vahtamuva omiin mahdollisuuksiin hyvä. Huoli kasvaa; luottamus omiin mahdollisuuksiin heikkenee. Huoli tuntuva; omat voimavarat ehtymässä. Huolta paljon ja jatkuvasti: lapsi/nuori vaarassa. Omat keinot loppumassa. Huoli erittäin suuri: lapsi/nuori välittömässä vaarassa. Omat keinot lopussa. Ajatuksia lisävoimien tarpeesta. Mielessä toivomus lisävoimista ja kontrollin lisäämisestä. Selvästi koettu lisävoimien ja kontrollin lisäämisen tarve. Lisävoimia ja kontrollia saatava mukaan heti. Muutos lapsen tilanteeseen saatava heti. Arnkil Tom, Eriksson,Esa. 2005. Huolen vyöhykkeet Vyöhykkeistö on suunniteltu lasten ja nuorten pulmatilanteisiin. Sitä voidaan kuitenkin hyvin käyttää / soveltaa myös tilanteisiin jossa on kyse aikuisista tai nuorista aikuisista. Huolen vyöhykkeitä on neljä. Huoli nähdään jatkumona: toisessa päässä (1) ei lainkaan huolta herättävä tilanne ja toisessa päässä (7) suuren huolen tilanne. Huolen vyöhykkeistö on metafora eli kielikuva ja rajat sen ovat joustavia. Kahdella työntekijällä saattaa olla hyvinkin eriasteinen huoli kohdatessaan samaa lasta / nuorta / perhettä. Huoli on aina subjektiivinen kokemus, joka liittyy ennakointiin omista toimintamahdollisuuksista kyseisessä tilanteessa. Huoli muuttuu, kasvaa tai hälvenee, kun omat toimintamahdollisuudet lisääntyvät tai heikkenevät. Ottaessaan huolen puheeksi työntekijä pyytää apua ja yhteistyötä huolensa vähentämiseksi.
18 I Ei huolta vyöhyke Työntekijä kokee, että asiakkaan asiat ovat hyvin. Työntekijä kokee asioiden ja oman toiminnan sujuvan niin kuin pitääkin ja tuottavan toivottuja tuloksia. II Pienen huolen vyöhyke Työntekijällä käy pieni huoli tai ihmettely mielessä, jopa toistuvasti. Hänellä on kuitenkin vahva luottamus omiin auttamismahdollisuuksiinsa. Näissä tilanteissa huolen puheeksi ottaminen koetaan suhteellisen helpoksi, koska työntekijä pystyy tarjoamaan tukeaan. Useimmiten tuki tuottaa toivottua myönteistä kehitystä. Pienen huolen vyöhykkeellä on hyvät mahdollisuudet varhaiseen puuttumiseen. III Tuntuvan huolen vyöhyke (Harmaa vyöhyke) Työntekijän huoli on tuntuvaa ja kasvaa edelleen. Omat auttamiskeinot on käytetty tai ne ovat vähissä. Usko omiin auttamismahdollisuuksiin on ehtymässä. Usein tällä alueella esiintyvää huolta on ilmennyt jo pitkään. Tilanteet ja asiakkuudet ovat kuormittavia, tilanteeseen liittyvien tahojen työnjako on usein epäselvää tai muiden tahojen mukanaolosta ei ole tietoa. Työntekijä kokee kasvavaa huolta, kaipaa lisävoimavaroja ja kontrollia, mutta on samanaikaisesti epävarma "riittävästä näytöstä" ja voi pelätä liioittelevansa. Työntekijä joutuu pohtimaan myös velvollisuuksiaan. Sitooko häntä vaitiolovelvollisuus vai lastensuojelulain 25 ilmoitusvelvollisuus, joka antaa mahdollisuuden hakea tukea ja asiantuntija-apua. IV Suuren huolen vyöhyke Työntekijä arvioi asiakkaan olevan vaarassa. Huoli on tuntuvaa ja omat keinot ovat lopussa. Vyöhykkeelle sijoittuvat huolet eivät anna työntekijöille enää mahdollisuutta empimiseen. Työntekijä ennakoi, että asiakkaalle käy huonosti, ellei tilanteeseen saada muutosta heti.
19 LIITE 3 LUOTTAMUKSELLINEN KESKUSTELUMUISTIO OPISKELIJAN PÄIHDEONGELMASTA Opiskelijan nimi Syntymäaika Puhelinnumero Osoite Havainnot (mitä ja missä): Sovitut toimenpiteet: Paikka ja aika Keskustelun osapuolten allekirjoitukset ja nimenselvennykset: Oppilaitoksen edustaja Opiskelija Tästä muistiosta on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta, oppilaitokselle ja opiskelijalle. Oppilaitoksessa arkistoinnista vastaa kuraattori / korkeakouluopintojen ohjaaja.
20 LIITE 4 LUOTTAMUKSELLINEN HOITOONOHJAUSNEUVOTTELU Opiskelijan nimi Syntymäaika Puhelinnumero Osoite Päihteidenkäytön aiheuttamat haitat opinnoissa: Krapulapäiviä Päihteiden vaikutuksen alaisena oleminen: Oppilaitoksen tiloissa Työharjoittelussa Vaaratilanne tai tapaturma Opintojen viivästyminen/ laiminlyönti Muut haitat, mitä? Neuvottelussa läpikäydyt asiat:
21 Neuvottelussa sovitut toimenpiteet: Hoitoon sitoutuminen Sitoudun päihdeongelmani vuoksi hoitoon. Hyväksyn hoitopaikan suosittelemat ja kanssani yhteisesti laatimat hoitomuodot. Sitoudun aloittamaan hoidon välittömästi. Ymmärrän, että hoitoon hakeutuminen on vapaaehtoista ja allekirjoitettuaan sopimuksen henkilö on velvollinen noudattamaan sovittuja asioita. Oppilaitoksella on oikeus saada hoitopaikasta asianomaisen terveydentilaa ja hoidon edistymistä koskevia tietoja. Paikka ja aika Opiskelijan allekirjoitus Terveydenhoitajan allekirjoitus Koulutusvastaavan allekirjoitus Kuraattorn / korkeakouluopintojen ohjaaja allekirjoitus Hoidosta kieltäytyminen Olen päihteiden käyttööni liittyvässä keskustelussa saanut tiedon ammattikorkeakoulun päihdeohjelmasta ja hoitoonohjausmallista sekä mahdollisista toimenpiteistä kieltäytyessäni hoidosta. Tässä vaiheessa kieltäydyn tarjotusta hoidosta. Paikka ja aika Opiskelijan allekirjoitus Terveydenhoitajan allekirjoitus Koulutusvastaavan allekirjoitus Kuraattori / korkeakouluopintoje ohjaajan allekirjoitus Tästä neuvottelumuistiosta on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta, oppilaitokselle ja opiskelijalle. Oppilaitoksessa arkistoinnista vastaa kuraattori / korkeakouluopintojen ohjaaja.
22 LIITE 5 LUOTTAMUKSELLINEN ILMOITUS OPETUSTILANTEESTA / OPPILAITOKSEN TILOISTA POISTAMINEN PÄIH- TEIDENKÄYTÖN TAKIA Opiskelijan nimi Henkilötunnus Kuvaus tilanteesta: Opiskelijan oma näkemys tilanteesta: Myönsi päihteiden käytön Kielsi päihteiden käytön Jatkotoimenpiteet: Paikka ja aika Opiskelijan allekirjoitus Oppilaitoksen edustajan allekirjoitus ja virka-asema Oppilaitoksen edustajan allekirjoitus ja virka-asema Tästä ilmoituksesta on tehty kaksi (2) samansisältöistä kappaletta, oppilaitokselle ja opiskelijalle. Ilmoitus toimitetaan koulutusvastaavalle hoitoonohjausneuvottelun koollekutsumista varten. Oppilaitoksessa ilmoituksen arkistoinnista vastaa kuraattori / korkeakouluopintojen ohjaaja.
23 LIITE 6 VELVOITUS HUUMAUSAINETESTIIN Ammattikorkeakoululain 25 d mukaan ammattikorkeakoulu voi velvoittaa opiskelijan esittämään todistuksen huumausainetestistä, jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelija on huumausaineiden vaikutuksen alaisena opintoihin kuuluvissa käytännön tehtävissä tai harjoittelussa tai että opiskelijalla on riippuvuus huumeista. Opiskelijan nimi: Henkilötunnus: Osoite: Puh. Testaamisen edellytykset: Välttämätöntä toimintakyvyn selvittämiseksi ja Työharjoittelu edellyttää erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä Lisäksi jokin seuraavista vaikutuksista: a) vakavasti vaarantaa oman tai toisen henkeä ja terveyttä b) vakavasti vaarantaa liikenteen turvallisuutta c) vakavasti vaarantaa salassapitosäännöksin suojattujen tietojen suojaa tai eheyttä d) merkittävästi lisää huumaus- tai lääkeaineiden laittoman kaupan, hallussapidon, käytön tai leviämisen riskiä Opiskelija ei voi osallistua työharjoitteluun edellä mainituissa tehtävissä ennen kuin huumausainetestin tulokset ovat käytettävissä. Jos testitulos on negatiivinen, opiskelija voi aloittaa tai jatkaa työharjoitteluaan normaalisti. Testituloksen ollessa positiivinen käydään hoitoonohjaus neuvottelu.
24 Huumausainetesti Testin luotettavuuden kannalta on tärkeää, että testaus toteutetaan viipymättä. Huumausainetesti tulee tehdä laatuvalvotussa laboratoriossa terveydenhuollon ammattihenkilön toimesta. Tutkimuslähetteen tekee terveydenhoitaja / lääkäri. Lähetteestä tulee käydä ilmi testattavan lääkitys. Lisäksi lähetteen antajan tulee kertoa testattavalle huumausainetestin tarkoitus ja sisältö sekä informoitava mahdollisuudesta riitauttaa positiivinen testitulos. Testin tekee terveydenhuollon ammattihenkilö laatuvalvotussa laboratoriossa. Oppilaitos vastaa todistuksista aiheutuneista kustannuksista. Huumausainetestiä koskevan todistuksen esittäminen Huumausainetestiä koskeva todistus tulee esittää osaamisalajohtajalle henkilökohtaisesti vuorokauden sisällä. Dokumentit säilyttää osaamisalajohtaja. Seuraamukset Jos huumausainetestiä koskevaa todistusta ei esitetä määräajassa seuraamuksina voivat olla: Jos opiskelija kieltäytyy todistuksen esittämisestä tai testitulos on positiivinen, voi tämä johtaa kurinpitotoimiin; kirjallinen varoitus tai määräaikainen erottaminen. Testituloksen esittämisestä kieltäytyminen ei kuitenkaan johda opiskelusta pidättämiseen. SORA-tutkintojen osalta huumausaineiden käytön ja päihderiippuvuuden voidaan katsoa työssäoppimisen ja käytännön tehtävien kannalta opiskelijan terveydentilaan ja toimintakykyyn vaikuttavana asiana. Tällöin koulutuksen järjestäjä voi määrätä opiskelijan terveydentilan toteamiseksi terveydenhuollon järjestämään tarkastukseen ja tutkimukseen terveydentilan ja toimintakyvyn selvittämiseksi. SORA-tutkinnoissa päihderiippuvuus voi johtaa kurinpitotoimien ohella myös opiskeluoikeuden peruuttamiseen. Lapin ammattikorkeakoulun päihdeohjelma Paikka ja aika Allekirjoitus, nimen selvennys sekä allekirjoittajan asema organisaatiossa