OIKEUSKANSLERINVIRASTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2015 2018 SEKÄ TULOSSUUNNITELMA VUODELLE 2014

OIKEUSKANSLERINVIRASTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2015 2018 SEKÄ TULOSSUUNNITELMA VUODELLE 2014 OIKEUSKANSLERINVIRASTO 17.12.2013

2 SISÄLLYSLUETTELO I OIKEUSKANSLERINVIRASTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2018... 3 1 Oikeuskanslerin ja oikeuskanslerinviraston tehtävät... 3 2 Toimintaympäristön muutokset... 4 2.1 Tehtävämäärien kehitys ja suoritteet... 4 2.1.1 Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonta... 4 2.1.2 Julkista tehtävää hoitavien laillisuusvalvonta... 5 2.1.3 Asianajajien, julkisten oikeusavustajien ja luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien toiminnan valvonta... 6 2.2 Muut muutokset... 6 3 Päätoimintalinjat... 7 3.1 Ratkaisutoiminta... 7 3.1.1 Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonta... 8 3.1.2 Julkista tehtävää hoitavien laillisuusvalvonta... 8 3.1.3 Asianajajien, julkisten oikeusavustajien ja luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien toiminnan valvonta... 9 3.1.4 Oikeuskanslerin kertomus ja viraston verkkosivut... 9 3.2 Ratkaisutoiminnan tuki... 9 3.2.1 Yleishallinto... 9 3.2.2 Henkilöstö- ja taloushallinto... 9 3.2.3 Tietohallinto... 10 3.2.4 Virasto- ja toimistopalvelut... 11 4 Kehittämishankkeet... 11 II OIKEUSKANSLERINVIRASTON TULOSSUUNNITELMA VUODELLE 2014... 13 1 Ratkaisutoiminnan tulostavoitteet... 13 1.1 Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatoimien lainmukaisuuden valvonta... 13 1.2 Julkista tehtävää hoitavien laillisuusvalvonta... 13 1.3 Asianajajien, julkisten oikeusavustajien ja luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien toiminnan valvonta... 14 1.4 Oikeuskanslerin kertomus... 14 2 Ratkaisutoiminnan tuen tulostavoitteet... 14 2.1 Yleishallinto... 14 2.2 Henkilöstö- ja taloushallinto... 14 2.3 Tietohallinto... 15 2.4 Virasto- ja toimistopalvelut... 16 III OIKEUSKANSLERINVIRASTON TOIMINTAEDELLYTYKSET... 17 1 Lainsäädäntö... 17 2 Organisaatio... 17 2.1 Hallinnollinen johtaminen... 17 2.2 Toiminnallinen johtaminen... 18 3 Henkilöstö... 18 4 Ulkoistetut tehtävät... 19 5 Toimitilat... 19 6 Kalusto... 19 7 Tietojärjestelmät... 20 8 Määrärahat... 20

3 OIKEUSKANSLERINVIRASTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2018 SEKÄ TULOSSUUNNITELMA VUODELLE 2014 I OIKEUSKANSLERINVIRASTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2018 1 Oikeuskanslerin ja oikeuskanslerinviraston tehtävät Oikeuskanslerin perustehtävänä on edistää omalta osaltaan perustuslain 2 :n 3 momentissa säädetyn oikeusvaltioperiaatteen toteutumista. Oikeusvaltioperiaatteen mukaan julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin ja kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Perustuslain 108 :n 1 momentin mukaan oikeuskansleri valvoo tehtäväänsä hoitaessaan perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista. Oikeuskanslerille säädetyt tehtävät ovat seuraavat: Perustuslain 108 :n 1 momentin mukaan oikeuskanslerin tehtävänä on valvoa valtioneuvoston ja tasavallan presidentin virkatointen lainmukaisuutta. Valtioneuvoston ja tasavallan presidentin virkatointen lainmukaisuuden valvontaan liittyviä säännöksiä on perustuslain 111 :n 2 momentissa ja 112, 113 ja 115 :ssä sekä valtioneuvoston oikeuskanslerista annetun lain 2 :ssä. Perustuslain 108 :n 2 momentin mukaan oikeuskanslerin on pyydettäessä annettava presidentille, valtioneuvostolle ja ministeriöille tietoja ja lausuntoja oikeudellisista kysymyksistä. Perustuslain 108 :n 1 momentin mukaan oikeuskanslerin tulee valvoa, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet, julkisyhteisön työntekijät ja muutkin julkista tehtävää hoitaessaan noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Julkista tehtävää hoitavien laillisuusvalvonnasta on säännöksiä perustuslain 110 :n 1 momentissa ja 111 :n 1 momentissa sekä valtioneuvoston oikeuskanslerista annetun lain 3 :ssä. Tuomioistuinten laillisuusvalvontaan liittyviä säännöksiä on lisäksi perustuslain 110 :n 1 momentissa ja valtioneuvoston oikeuskanslerista annetun lain 3 :n 3 momentissa. Valtioneuvoston oikeuskanslerista annetun lain 1 :n 2 momentin mukaan oikeuskansleri valvoo asianajajien ja luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien toimintaa niin kuin asianajajista annetussa laissa ja luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetussa laissa säädetään. Oikeuskanslerin roolista asianajajien toiminnan valvonnassa säädetään asianajajista annetun lain 6 :n 3 momentissa, 7 c :n 1 momentissa ja 10 :ssä. Valtion oikeusaputoimistoista annetun lain 6 :n 2 momentin mukaan julkinen oikeusavustaja on asianajajayhdistyksen valvonnan alainen niin kuin asianajajista annetussa laissa säädetään asianajajasta. Oikeuskanslerin roolista luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien valvonnassa säädetään luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetun lain 9 ja 10 :ssä, 14 :n 1 momentissa, 25 :ssä sekä 28 :n 4 momentissa.

4 Perustuslain 108 :n 3 momentin mukaan oikeuskansleri antaa joka vuodelta kertomuksen virkatoimistaan ja lain noudattamista koskevista havainnoistaan eduskunnalle ja valtioneuvostolle. Valtioneuvoston oikeuskanslerista annetun lain 12 :n 1 momentin mukaan oikeuskanslerinviraston tehtävänä on oikeuskanslerin ratkaistavaksi kuuluvien asioiden valmistelu ja muiden oikeuskanslerin toimialaan kuuluvien tehtävien suorittaminen. 2 Toimintaympäristön muutokset 2.1 Tehtävämäärien kehitys ja suoritteet 2.1.1 Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonta A B 2008 1605 765 2009 1680 920 2010 1676 914 2011 1580 691 2012 1429 394 A = valtioneuvoston yleisistunnossa käsitellyt asiat B = tasavallan presidentin valtioneuvostossa tekemät päätökset 2008 57 2009 58 2010 40 2011 44 2012 44 asianhallintajärjestelmään kirjatut tasavallan presidentin, valtioneuvoston ja ministeriöiden säädösehdotuksia ynnä muita sellaisia koskevat lausunto- ja kannanottopyynnöt (ei sisällä perustuslain 108 :n 2 momentissa tarkoitettuja tieto- ja lausuntopyyntöjä)

5 2.1.2 Julkista tehtävää hoitavien laillisuusvalvonta Kantelut A B C D 2008 1737 1496 4 28 2009 1762 1748 6,8 27,8 2010 1843 1853 6,9 26,8 2011 1454 1692 8,2 28,2 2012 1808 1823 6,4 23,6 A = saapuneet kantelut B = ratkaistut kanteluasiat C = ratkaistujen kanteluasioiden mediaanikäsittelyaika (viikkoa) D = ratkaistujen kanteluasioiden keskimääräinen käsittelyaika (viikkoa) (luvut sisältävät myös tasavallan presidenttiä ja valtioneuvostoa sekä asianajajia ja julkisia oikeusavustajia koskevat kantelut) Vuonna 2013 saapuneiden kanteluiden lukumäärä näyttää muodostuvan ennätyksellisen suureksi (31.10.2013 mennessä oli saapunut 1779 kantelua). Myös ratkaistujen kanteluasioiden lukumäärä näyttää muodostuvan ennätyksellisen suureksi (31.10.2013 mennessä oli ratkaistu 1680 kanteluasiaa). On kuitenkin huomattava, että kanteluiden lukumäärissä on ollut vuosittaista, vaikeasti ennustettavissa olevaa vaihtelua. 31.10.2013 oli vireillä 797 kanteluasiaa, joista 1 oli tullut vireille vuonna 2010, 32 vuonna 2011, 209 vuonna 2012 ja 555 vuonna 2013. A B C 2008 818 129 16 2009 1104 176 16 2010 1160 201 17 2011 1093 273 25 2012 1076 182 17 A = selvittämistoimia edellyttäneet kanteluasiat B = selvittämistoimia edellyttäneissä kanteluasioissa tehdyt seuraamusratkaisut C = seuraamusratkaisujen osuus kaikista selvittämistoimia edellyttäneistä asioista (%) Vireille tulleet omat aloitteet 2008 23 2009 14 2010 19 2011 21 2012 15

6 Suoritetut tarkastus- ja tutustumiskäynnit 2008 26 2009 24 2010 30 2011 27 2012 31 Rangaistustuomioiden tarkastaminen A B 2008 6875 129 2009 6389 94 2010 6368 108 2011 5632 55 2012 5704 117 A = tarkastetut rangaistustuomiot B = rangaistustuomioiden tarkastamisen johdosta vireille pannut asiat 2.1.3 Asianajajien, julkisten oikeusavustajien ja luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien toiminnan valvonta 2008 387 2009 502 2010 526 2011 482 2012 443 tarkastetut Suomen Asianajajaliiton valvontalautakunnan päätökset valvonta- ja palkkioriitaasioissa 2.2 Muut muutokset Euroopan unionin tasolla talous- ja rahaunionin kehittämiseen liittyy toimenpiteiden Euroopan unionin perussopimusten ja kansallisen valtiosäännön mukaisuutta koskevia näkökohtia, joihin oikeuskansleri on joutunut ja joutunee jatkossakin ottamaan kantaa. Valtiosääntöoikeudellisia näkökohtia liittyy myös tasavallan presidentti -instituution asemoimiseen 1.3.2012 voimaan tulleen perustuslain muutoksen jälkeiseen tilanteeseen. Hallituksen esitysten, kertomusten ja kirjelmien antamista koskevan toimivallan siirtyminen presidentiltä valtioneuvostolle on vähentänyt esittelyssä tasavallan presidentille käsiteltäviä asioita.

7 Julkishallinnon organisaatiouudistuksiin, virastojen liikelaitostamiseen ja yhtiöittämiseen sekä julkishallinnon säästötavoitteisiin voi liittyä myös laillisuusvalvonnallisia näkökohtia. Kuntauudistus aiheuttaa kysymyksiä kunnallisen ja muun alueellisen itsehallinnon luonteesta sekä valtion ja kuntien välisestä työnjaosta. Pyrkimys siirtää valtion ja kuntien julkisia hallintotehtäviä yksityisten toimijoiden hoidettaviksi jatkunee. Perustuslain 124 estää merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältävien tehtävien antamisen muulle kuin viranomaiselle. Muiden julkisten hallintotehtävien siirtämiseen liittyy kysymys niitä koskevien oikeudellisesti sitovien palvelutasovaatimusten määrittämisestä ja vaatimusten noudattamisen laillisuusvalvonnasta. Asianajajien ja julkisten oikeusavustajien lisäksi myös luvan saaneet oikeudenkäyntiavustajat tulivat 1.1.2013 lukien oikeuskanslerin valvottaviksi. Kyseistä lainmuutosta koskevassa hallituksen esityksessä (HE 318/2010 vp) arvioitiin, että oikeuskanslerille tarkastettaviksi tulevien Suomen Asianajajaliiton valvontalautakunnan valvonta-asioissa tekemien ratkaisujen vuosittainen määrä lisääntyisi enintään 120 asialla (aikaisemmin keskimäärin 400) ja oikeuskanslerille tehtyjen asianajajakanteluiden vuosittainen määrä selvästi alle sadalla asialla (aikaisemmin keskimäärin 120). 3 Päätoimintalinjat 3.1 Ratkaisutoiminta Oikeuskanslerin tehtäviin kuuluvat sekä tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonta että viranomaisten ja muiden julkista tehtävää hoitavien laillisuusvalvonta. Säännönmukainen ennakollinen laillisuusvalvonta kohdistuu tasavallan presidentin ja valtioneuvoston hallitusasioihin sekä niihin liittyen välillisesti lainsäädäntövallan käyttöön (hallituksen lakiesitykset, lakien vahvistaminen ja asetuksenanto). Hallintoasioihin ja tuomiovallan käyttöön kohdistuu ainoastaan jälkikäteistä laillisuusvalvontaa. Oikeuskanslerin laillisuusvalvonnan tehokkuus edellyttää valtioneuvostovalvonnan ja yleisen viranomaisvalvonnan yhteensovittamista, mikä myös mahdollistaa viraston valtioneuvostoasioiden osaston ja oikeusvalvontaosaston esittelijöiden toimenkuvien monipuolistamisen. Viraston tunnettavuutta ja vaikuttavuutta lisätään osallistumalla aktiivisesti kansalliseen ja kansainväliseen laillisuusvalvojien sekä perus- ja ihmisoikeuksien edistäjien yhteistyöhön sekä muuhunkin sidosryhmäyhteistyöhön.

8 3.1.1 Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonta Oikeuskansleri on läsnä valtioneuvoston istunnoissa, esiteltäessä asioita tasavallan presidentille valtioneuvostossa sekä hallituksen iltakouluissa ja hallituksen neuvotteluissa. Oikeuskansleri on läsnä myös valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan istunnossa silloin, kun rahaasiainvaliokunnan istunto ja valtioneuvoston yleisistunto pidetään peräkkäin. Muihin valtioneuvoston ministerivaliokuntien kokouksiin oikeuskansleri osallistuu yleensä vain pyydettäessä. Oikeuskanslerinvirasto on edustettuna EU-asioiden komiteassa (kansliapäällikkö), komitean oikeudelliset kysymykset jaostossa (valtioneuvostoasiain osaston neuvotteleva virkamies) ja EU-koordinaattoreiden kokouksessa (valtioneuvostoasiain osaston nuorempi oikeuskanslerinsihteeri). Esittelylistat valtioneuvoston yleisistuntoon ja esittelyyn tasavallan presidentille tarkastetaan valtioneuvoston päätöksentekomenettelyn aikataulutuksen mukaisesti. Tasavallan presidentin, valtioneuvoston ja ministeriöiden tieto- ja lausuntopyyntöihin vastataan joutuisasti. Säädösvalmistelutyöryhmien työskentelyyn osallistutaan ja lausuntoja säädösehdotuksia koskevien lausuntopyyntöjen johdosta annetaan, jos tämän harkitaan olevan oikeuskanslerin tehtävien näkökulmasta perusteltua. Ministeriön alaisten virastojen ohjaus kuuluu asianomaisen ministeriön tehtäviin. Ministeriön alaisten virastojen tieto- ja lausuntopyyntöihin vastaaminen ei sisälly oikeuskanslerin perustuslain 108 :n 2 momentissa säädettyyn tehtävään antaa pyydettäessä tietoja ja lausuntoja oikeudellisista kysymyksistä. 3.1.2 Julkista tehtävää hoitavien laillisuusvalvonta Valtioneuvoston oikeuskanslerista annetun lain 1.6.2011 voimaan tulleen muutoksen myötä lisääntynyt laillisuusvalvonnallinen liikkumavara synnyttää odotuksia lyhentyneistä kanteluiden käsittelyajoista, omien aloitteiden lisääntymisestä sekä tarkastusten määrän ja intensiteetin kasvusta (ks. HE 205/2010 vp). Päätökset siitä, että kanteluasiat eivät edellytä selvittämistoimia, tehdään viivytyksettä ja selvittämistoimia edellyttävät kanteluasiat ratkaistaan joutuisasti. Mediaseurannan kautta ja muiden tehtävien hoidon yhteydessä ilmenneet merkittävät julkista valtaa käyttävien toiminnan lain ja hyvän hallintotavan mukaisuutta sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista koskevat kysymykset otetaan tarvittaessa omina aloitteina käsiteltäviksi. Tarkastustoimintaan sisällytetään säännönmukaisesti hallinnonalojen sisäisten laillisuusvalvontajärjestelmien toimivuuden tarkastaminen. Hallinnonalan sisäisen laillisuusvalvontajärjestelmän toimivuus on edellytys valtioneuvoston oikeuskanslerista annetun lain muutoksen mahdollistaman oikeuskanslerille tehtyjen kanteluiden toimivaltaiselle viranomaiselle siirtämisen hyödyntämiselle.

9 Tarkastettavaksi saapuneet rangaistustuomiot tarkastetaan joutuisasti niin, että tarvittaessa ehditään hakea tuomion purkamista sille säädetyn määräajan kuluessa. 3.1.3 Asianajajien, julkisten oikeusavustajien ja luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien toiminnan valvonta Asianajajien toiminnan valvonta kuuluu ensisijaisesti Suomen Asianajajaliitolle. Oikeuskansleri valvoo lähinnä Suomen Asianajajaliiton valvontajärjestelmän toimivuutta tarkastamalla Suomen Asianajajaliiton valvontalautakunnan tekemät päätökset valvonta- ja palkkioriitaasioissa. Jos asianajajan toiminnasta kannellaan suoraan oikeuskanslerille, muut kuin selvästi perusteettomat kantelut siirretään Suomen Asianajajaliiton valvontalautakunnan käsiteltäviksi. Suomen Asianajajaliiton valvontalautakunnan valvonta-asioissa tekemät päätökset tarkastetaan joutuisasti niin, että tarvittaessa ehditään valittaa päätöksestä sille säädetyn määräajan kuluessa. Jos asianajajan toiminnasta kannellaan oikeuskanslerille sen jälkeen, kun Suomen Asianajajaliiton valvontalautakunta on jo ratkaissut asian, oikeuskansleri selvittää lähinnä julkista tehtävää hoitavan valvontalautakunnan menettelyn lainmukaisuuden. 3.1.4 Oikeuskanslerin kertomus ja viraston verkkosivut Oikeuskanslerin kertomuksella ja viraston verkkosivuilla viestitään ymmärrettävästi ja ajantasaisesti oikeuskanslerin ja viraston toiminnasta. 3.2 Ratkaisutoiminnan tuki 3.2.1 Yleishallinto Viraston toiminta on organisoitu viraston tehtävien tehokasta suorittamista tukevaksi. Viraston sisäinen ohjeistus on ajantasaista ja helposti löydettävissä. 3.2.2 Henkilöstö- ja taloushallinto Henkilöstöhallinto Henkilöstösuunnittelulla ohjataan viraston henkilöstövoimavarojen käyttöä ja varmistetaan henkilöstön saatavuus kilpailluilla työmarkkinoilla. Henkilöstöhallinnollisilla linjauksilla tue-

10 taan viraston tehtävien suorittamista ja varmistetaan viraston henkilöstöön kuuluvien yhdenvertainen kohtelu. Suunnittelukaudella korostuu henkilöstön ja työyhteisön kehittäminen. Henkilöstön työterveydestä ja motivoinnista sekä työyhteisön hyvästä ilmapiiristä ja turvallisuudesta huolehditaan. Henkilöstöhallinto vastaa osaltaan viraston lakisääteisten velvoitteiden täyttämisestä. Taloushallinto Toiminnan ja talouden suunnittelulla ohjataan viraston voimavarojen käyttöä. Määrärahojen käyttöä seurataan ja valvotaan. Taloushallinto tuottaa viraston johdolle talouteen liittyvää tietoa toiminnan ohjausta ja päätöksentekoa varten. Ohjaaminen ja ohjeistaminen sekä käytäntöjen kehittäminen ovat suunnittelukaudella keskeinen osa viraston taloushallintotehtäviä. Taloushallinto vastaa osaltaan viraston lakisääteisten velvoitteiden täyttämisestä. 3.2.3 Tietohallinto Kirjaamo- ja arkistotoiminnot Kirjaamo- ja arkistotoiminnoissa edistetään hyvän tiedonhallintatavan ja tietoturvallisuuden toteutumista. Kirjaamo hoitaa osaltaan viraston asiakaspalvelu- ja neuvontatehtäviä. Kirjaamo- ja arkistotoiminnot vastaavat osaltaan viraston lakisääteisten velvoitteiden täyttämisestä. Tietojärjestelmät Virasto liittyy toiminnassaan tarvitsemiinsa kustannustehokkaisiin ja tietoturvallisiin toiminnallisiin ja hallinnollisiin tietojärjestelmiin. Hankinnoissa otetaan huomioon valmiudet etätyön tekemiseen. Viraston käyttämää asianhallintajärjestelmää koskeva päätöksenteko ajankohtaistuu nykyistä järjestelmää koskevan sopimuksen päättyessä vuonna 2016. Tietopalvelut Tietopalveluilla huolehditaan, että ratkaisutoiminnassa ovat helposti käytettävissä kattavat ja ajantasaiset tietolähteet. Tiedon hallintaa ja tietolähteiden käyttöä tuetaan. Viestintä Ratkaisuista tiedottamisella ja muulla ulkoisella viestinnällä tuetaan julkista tehtävää hoitavien toiminnan lain ja hyvän hallintotavan mukaisuutta sekä edistetään perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. Verkkosivuilla tiedotetaan ratkaisuista ja annetaan ohjeita kantelun tekemistä suunnitteleville.

11 Sisäisellä viestinnällä kehitetään työyhteisön ilmapiirin kannalta keskeistä avointa ja keskinäiseen luottamukseen perustuvaa keskustelukulttuuria sekä lisätään kunkin viraston henkilöstöön kuuluvan omaa vastuuta viraston kehittämisestä. Tehokas sisäinen viestintä edellyttää asianmukaisia työvälineitä ja niiden käytön hallintaa. 3.2.4 Virasto- ja toimistopalvelut Virasto- ja toimistopalveluhenkilöstön tehtäviä monipuolistamalla helpotetaan viraston sijaisuusjärjestelyjä ja lisätään henkilöstön toimenkuvien mielekkyyttä. Virastopalveluiden osalta kiinnitetään huomiota viraston turvallisuus- ja valmiuskysymyksiin. Kun valtioneuvoston turvatoimia koskeva lainsäädäntö tulee voimaan, turvatarkastajiksi määrättävät viraston virkamiehet saavat erityisiä tarkastustoimivaltuuksia. Virasto- ja toimistopalveluhenkilöstö hoitaa osaltaan viraston asiakaspalvelutehtäviä. 4 Kehittämishankkeet Viraston keskeisimmät kehittämishankkeet suunnittelukaudella ovat: Ratkaisutoimintaa koskevan strategian ja ratkaisutoiminnan tukea koskevien sektorikohtaisten strategioiden valmistelu ja päivittäminen. Valtioneuvostovalvonnan ja yleisen viranomaisvalvonnan yhteensovittaminen. Valtioneuvoston oikeuskanslerista annetun lain 1.6.2011 voimaan tulleen muutoksen myötä lisääntyneen laillisuusvalvonnallisen liikkumavaran täysimääräinen hyödyntäminen. Lisääntyneen liikkumavaran täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää selvittämistoimia edellyttävien ja selvittämistoimia edellyttämättömien kanteluasioiden erottelua esittelijä-, osasto- tai virastotasolla sekä yhtenäistä ratkaisukäytäntöä tältä osin. Asiaryhmäkohtaisilla käsittelykaavioilla pyritään edistämään yksittäisten asioiden käsittelyä etenemisvaihtoehtoja mallintamalla. Esimerkiksi kanteluasioiden käsittelykaavion yhteydessä voidaan linjata esittelijöiden tueksi valtioneuvoston oikeuskanslerista annetun lain muutoksen soveltamiskäytäntöä. Viraston toiminnan organisoinnin ja toimintaprosessien kehittäminen. Asiaryhmäkohtaisilla prosessikuvauksilla pyritään selkeyttämään ja kehittämään työnjakoa esittelijöiden ja viraston muun henkilöstön välillä. Kysymys voi olla esimerkiksi esittelijöiden ja kirjaamon välisestä työnjaosta sekä esittelijöiden ja esittelijöitä avustavan henkilöstön välisestä työjaosta.

Kun keskushallinnon uudistushankkeen yhteydessä muodostetaan valtioneuvoston hallintoyksikkö, tulee ratkaista, miltä osin virasto tukeutuu yksikön hallinto- ja palvelutoimintoihin. 12

13 II OIKEUSKANSLERINVIRASTON TULOSSUUNNITELMA VUODELLE 2014 1 Ratkaisutoiminnan tulostavoitteet 1.1 Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatoimien lainmukaisuuden valvonta Esittelylistat valtioneuvoston yleisistuntoon ja esittelyyn tasavallan presidentille tarkastetaan valtioneuvoston päätöksentekomenettelyn aikataulutuksen mukaisesti. Lista-asioihin liittyvät kanteluasiat pyritään ratkaisemaan samanaikaisesti listatarkastuksen kanssa. Tieto- ja lausuntopyyntöihin vastataan joutuisasti. 1.2 Julkista tehtävää hoitavien laillisuusvalvonta Lyhennetään kanteluasioiden käsittelyaikoja ja pienennetään vireillä olevien kanteluasioiden määrää hyödyntämällä valtioneuvoston oikeuskanslerista annetun lain muutoksen myötä lisääntynyttä laillisuusvalvonnallista liikkumavaraa täysimääräisesti. Kanteluiden käsittelystä vapautuvaa työpanosta suunnataan omien aloitteiden ja tarkastusten lisäämiseen. Päätökset siitä, että kanteluasiat eivät edellytä selvittämistoimia, tehdään viivytyksettä, viimeistään kolmen kuukauden kuluessa asioiden vireille tulosta. Selvittämistoimia edellyttävät kanteluasiat ratkaistaan joutuisasti. Tavoitteena on, että valtaosa (90 %) kanteluasioista ratkaistaan yhden vuoden kuluessa niiden vireille tulosta ja kaikki kanteluasiat puolentoista vuoden kuluessa niiden vireille tulosta. Toteutetaan mediaseurantaa omina aloitteina käsiteltäviksi otettavien kysymysten havaitsemiseksi. Selvitetään mahdollisuuksia myös sosiaalisen median seurantaan. Toteutetaan erillisen tarkastusohjelman mukaiset tarkastukset. Tehdään yhteistyötä eduskunnan oikeusasiamiehen ja eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian kanssa tarkastustoiminnan ja omien aloitteiden päällekkäisyyksien välttämiseksi. Tarkastettavaksi saapuneet rangaistustuomiot tarkastetaan joutuisasti niin, että tarvittaessa ehditään hakea tuomion purkamista sille säädetyn määräajan kuluessa.

14 1.3 Asianajajien, julkisten oikeusavustajien ja luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien toiminnan valvonta Jos asianajajan toiminnasta kannellaan suoraan oikeuskanslerille, muut kuin selvästi perusteettomat kantelut siirretään viivytyksettä, viimeistään kolmen kuukauden kuluessa asioiden vireille tulosta, Suomen Asianajajaliiton valvontalautakunnan käsiteltäviksi. Suomen Asianajajaliiton valvontalautakunnan valvonta-asioissa tekemät päätökset tarkastetaan joutuisasti niin, että tarvittaessa ehditään valittaa päätöksestä sille säädetyn määräajan kuluessa. Jos asianajajan toiminnasta kannellaan oikeuskanslerille sen jälkeen, kun Suomen Asianajajaliiton valvontalautakunta on jo ratkaissut asian, kantelu pyritään ratkaisemaan samanaikaisesti valvontalautakunnan päätösten tarkastamisen kanssa. 1.4 Oikeuskanslerin kertomus Jatketaan oikeuskanslerin kertomuksen kehittämistä vuonna 2012 toteutettu viraston verkkosivujen uudistaminen huomioon ottaen. Kertomuksen antamisajankohtaa aikaistetaan edelleen. 2 Ratkaisutoiminnan tuen tulostavoitteet 2.1 Yleishallinto Arvioidaan ja kehitetään viraston toimintakulttuuria ja työskentelytapoja osana viraston toimitilojen perusparannuksen suunnittelua. Käynnistetään viraston sisäisen toiminnallisen ja hallinnollisen ohjeistuksen päivittäminen. 2.2 Henkilöstö- ja taloushallinto Henkilöstöhallinto Jatketaan kehityskeskustelujärjestelmän kehittämistä siten, että toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulossuunnitelma muodostavat nykyistä selkeämmän perustan henkilökohtaisille kehityskeskusteluille. Henkilöstöhallinnolliset linjaukset päivitetään ja täydennetään.

15 Viedään käytäntöön henkilöstön osaamisen kehittämisstrategian mukaisia linjauksia. Raamisopimuksen osaamisen kehittämistä koskevat määräykset otetaan huomioon henkilöstön osaamisen kehittämisstrategian osana olevassa koulutussuunnitelmassa. Varmistetaan viraston palvelukseen tulevan henkilöstön tehtäviinsä ja työyhteisöön perehdyttäminen ja kokemusperäisen tiedon siirtäminen palvelussuhteen keskeytys- ja päättymistilanteissa. Selvitetään hyvissä ajoin (muun muassa kehityskeskusteluissa) konkreettiset keinot tavoitteen toteuttamiseksi. Valmistellaan henkilöstösuunnitelmaa osaksi henkilöstöstrategiaa. Henkilöstöstrategia ja henkilöstön osaamisen kehittämisstrategia muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Toteutetaan uusi työyhteisökysely sekä seurataan ja edistetään tämän ja aikaisempien työyhteisöselvitysten yhteydessä asetettujen kehittämistavoitteiden toteutumista. Tehdään uusi työterveyspalveluita koskeva sopimus edellisen sopimuskauden päättyessä. Tuetaan jatkossakin työn ja yksityiselämän yhteensovittamista työuran eri vaiheissa ja erilaisissa elämäntilanteissa. Taloushallinto Tehostetaan sopimusten hallintaa ja puitejärjestelyjen hyödyntämistä sekä ohjeistetaan hankintojen tekemistä. 2.3 Tietohallinto Kirjaamo- ja arkistotoiminnot Varmistetaan, että viraston tietoturvallisuus täyttää asiakirjahallinnon osalta tietoturvallisuudesta valtionhallinnossa annetussa valtioneuvoston asetuksessa asetetut vaatimukset. Huolehditaan asianhallintajärjestelmän kirjausten yhdenmukaisuudesta. Huolehditaan asiakirjojen arkistointiin liittyvästä asiakirja-aineiston seulonnasta. Tietojärjestelmät Huolehditaan siitä, että henkilöstöllä on käytettävissä ajantasaiset ja toimivat työasemat ja ohjelmistot. Mahdolliset ongelmatilanteet tietojärjestelmissä ja tietoliikenteessä ratkotaan ripeästi yhteistyössä Valtion IT-palvelukeskuksen (jatkossa Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori) kanssa.

16 Varmistetaan, että viraston tietoturvallisuus täyttää tietojärjestelmien käytön osalta tietoturvallisuudesta valtionhallinnossa annetussa valtioneuvoston asetuksessa asetetut vaatimukset. Tietopalvelut Sähköisten tietolähteiden käyttöä edistetään. Sähköisten ja perinteisten tietolähteiden päällekkäisyyttä vähennetään käyttäjiä kuullen. Kartoitetaan käyttäjiä kuullen kirjaston kokoelmista karsittavissa oleva aineisto muun muassa tulevan väistötilaan toimitilojen perusparannuksen ajaksi siirtymisen takia. Viestintä Laaditaan viraston sidosryhmästrategia, joka kattaa sisäisen ja ulkoisen viestinnän sekä kansallisen ja kansainvälisen sidosryhmäyhteistyön. Rakennetaan virastolle reaaliaikaisen sisäisen viestinnän, tiedon jakamisen ja tiedon yhdessä tuottamisen mahdollistavat järjestelmät. Edistetään viraston sisäisen työryhmätyöskentelyn avoimuutta ja vuorovaikutteisuutta. Sovitaan puhelinliikenteen yhteiset toimintatavat. 2.4 Virasto- ja toimistopalvelut Virasto- ja toimistopalveluhenkilöstö avustaa viraston muuta henkilöstöä joustavasti ja laajaalaisesti. Kehitetään irtaimiston hallintaa. Jatketaan toimitilojen perusparannuksen suunnittelua.

17 III OIKEUSKANSLERINVIRASTON TOIMINTAEDELLYTYKSET 1 Lainsäädäntö Oikeuskanslerista ja oikeuskanslerinvirastosta säädetään perustuslain 69 :ssä, valtioneuvostosta annetun lain 1 :n 2 momentissa, valtioneuvoston oikeuskanslerista annetussa laissa, oikeuskanslerinvirastosta annetussa valtioneuvoston asetuksessa ja oikeuskanslerinviraston työjärjestyksessä. Valtioneuvostosta annetun lain 1 :n mukaan valtioneuvostossa on säännöksessä nimetyt 12 ministeriötä ja valtioneuvoston yhteydessä on oikeuskanslerinvirasto. Valtioneuvoston kansliasta annetun valtioneuvoston asetuksen 1 :n 18 kohdan mukaan oikeuskanslerinviraston taloushallinto kuuluu valtioneuvoston kanslian tehtäviin. Oikeuskanslerinvirasto kuuluu valtioneuvoston kanslian kirjanpitoyksikköön, mutta hoitaa osaltaan itse kirjanpitoyksikölle kuuluvia tehtäviä. Oikeuskanslerinvirastossa noudatetaan soveltuvin osin valtioneuvoston kanslian taloussääntöä, joka sisältää myös erillisiä oikeuskanslerinvirastoa koskevia määräyksiä. Oikeusministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen 1 :n 16 kohdan mukaan oikeuskanslerinvirasto lukuun ottamatta sen taloushallintoa kuuluu oikeusministeriön tehtäviin. Valtioneuvoston yleisistunnossa ja esittelyssä tasavallan presidentille käsiteltävät oikeuskanslerinvirastoa koskevat säädös- ja henkilöstöasiat esitellään oikeusministeriöstä. Oikeuskanslerin ja oikeuskanslerinviraston tehtäviä koskevaa lainsäädäntöä on selostettu edellä kohdassa I 1. 2 Organisaatio 2.1 Hallinnollinen johtaminen Valtioneuvoston oikeuskanslerista annetun lain 12 :n 1 momentin mukaan oikeuskansleri johtaa oikeuskanslerinvirastoa. Oikeuskanslerinviraston työjärjestyksen 9 :n 1 momentin 1 kohdan mukaan kansliapäällikkö johtaa oikeuskanslerinviraston sisäistä toimintaa sekä huolehtii sen tuloksellisuudesta ja kehittämisestä. Oikeuskanslerinvirastosta annetun valtioneuvoston asetuksen 2 :n 1 momentin mukaan oikeuskanslerinvirastossa on valtioneuvostoasiain osasto, oikeusvalvontaosasto ja hallintoyksikkö. Oikeuskanslerinviraston työjärjestyksen 4 :n mukaan valtioneuvostoasiain osastossa käsitellään valtioneuvoston valvontaa koskevat asiat, valtioneuvoston valvontaan liittyvät kanteluasiat

18 sekä asianajajien ja julkisten oikeusavustajien valvontaa koskevat asiat. Työjärjestyksen 5 :n mukaan oikeusvalvontaosastossa käsitellään oikeuskanslerille tehdyt kantelut sekä tuomioistuinten valvontaa ja muuta laillisuusvalvontaa koskevat asiat, jolleivät ne kuulu valtioneuvostoasiain osaston käsiteltäviin, tuomioistuinlaitoksen virkamiehiä koskevat virkasyyteasiat, rangaistustuomioiden tarkastaminen sekä ylimääräistä muutoksenhakua koskevat asiat. Työjärjestyksen 6 :n mukaan hallintoyksikössä käsitellään viraston sisäistä hallintoa ja taloutta koskevat asiat, henkilöstökoulutusta koskevat asiat, oikeuskanslerin kertomuksen toimittaminen sekä tiedotusta koskevat asiat. Oikeuskanslerinviraston työjärjestyksen 10 :n 1 momentin 1 kohdan mukaan osastopäällikön tehtävänä on johtaa ja kehittää osaston toimintaa sekä vastata sen toiminnan tuloksellisuudesta. Työjärjestyksen 9 :n 2 momentin mukaan kansliapäällikkö toimii hallintoyksikön päällikkönä. 2.2 Toiminnallinen johtaminen Oikeuskansleri, apulaisoikeuskansleri ja apulaisoikeuskanslerin sijainen ovat ratkaisutoiminnassaan itsenäisiä. Oikeuskanslerinviraston työjärjestyksen 2, 4 ja 6 :n nojalla oikeuskansleri ratkaisee pääasiassa valtioneuvostoasiain osastolta esiteltäviä asioita ja apulaisoikeuskansleri pääasiassa oikeusvalvontaosastolta esiteltäviä asioita. Yksittäistä asiaa koskevan ratkaisun valmistelu tapahtuu ratkaisijan ja esittelijän välisessä vuorovaikutuksessa. Ratkaisujen valmistelua ja ratkaisutoiminnan yleisiä tavoitteita voidaan tukea yksittäistä asiaa yleisemmin osasto- ja käsittelyryhmätasolla. 3 Henkilöstö Virastossa on 37 vakinaista virkaa. Lisäksi kesäkuukausien aikana on ollut kaksi opiskelijaa määräaikaisina korkeakouluharjoittelijoina. Viraston henkilöstö jakautuu nykytilassaan henkilöstöryhmittäin seuraavasti: johto 3 (oikeuskansleri, apulaisoikeuskansleri, kansliapäällikkö) muut esimiehet 2 (2 esittelijäneuvosta, osastopäällikkönä) esittelijät 20 (4 esittelijäneuvosta, neuvotteleva virkamies, 8 vanhempaa oikeuskanslerinsihteeriä, 3 nuorempaa oikeuskanslerinsihteeriä, 4 notaaria) muut asiantuntijat 4 (henkilöstösihteeri, tiedottaja, informaatikko, ATK-suunnittelija) virasto- ja toimistopalveluhenkilöstö 8 (kirjaaja, 4 toimistosihteeriä, ylivirastomestari, virastomestari, vahtimestari) Viraston henkilöstö jakautuu nykytilassaan yksiköittäin seuraavasti: johto 3 valtioneuvostoasiain osasto 6 oikeusvalvontaosasto 16 hallintoyksikkö 12

19 Oikeuskanslerinviraston kaltaisessa pienessä virastossa välttämättömine yksittäisine hallinnollisine sektoriasiantuntijoineen (tiedottaja, informaatikko ja ATK-suunnittelija) hallinnollisen henkilöstön suhteellinen osuus henkilöstön kokonaismäärästä muodostuu varsin suureksi. Uudesta luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien valvontatehtävästä mahdollisesti aiheutuva lisähenkilöstötarve pystytään arvioimaan vasta kokemusten kartuttua. Jos kanteluiden lukumäärä jää pysyvästi aikaisempia vuosia selvästi korkeammalle tasolle, myös tämä voi aiheuttaa lisähenkilöstötarvetta. Viraston esittelijänä toimivalta esittelijäneuvokselta, neuvottelevalta virkamieheltä, vanhemmalta oikeuskanslerinsihteeriltä ja nuoremmalta oikeuskanslerinsihteeriltä edellytetään oikeustieteen maisterin tutkintoa sekä kokemusta tuomarin tehtävistä tai hyvää perehtyneisyyttä hallintotoimiin. Esittelijän viran kelpoisuusvaatimuksena on oikeustieteen maisterin tutkinto. Virastossa asioita esittelevät myös oikeuskanslerin tähän tehtävään erikseen määräämät virkamiehet. Viraston muulta henkilöstöltä edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa tai muuta tehtävän edellyttämää koulutusta. 4 Ulkoistetut tehtävät Virasto on ulkoistanut henkilöstö- ja taloushallintoon liittyviä tehtäviään Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukselle (Palkeet) sekä tietojärjestelmiin liittyviä tehtäviään Valtion IT-palvelukeskukselle (jatkossa Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori). Viraston toimitilojen vuokraisäntänä ja siivouspalvelujen tuottajana toimii Senaatti-kiinteistöt. Työterveyshuoltopalvelut virasto ostaa yksityisiltä yrityksiltä. 5 Toimitilat Virasto on toiminut Valtioneuvoston linnassa linnan ensimmäisen osan vuonna 1822 tapahtuneesta valmistumisesta lähtien. Viraston välitön yhteys valtioneuvoston istuntotiloihin sekä helppo saavutettavuus tasavallan presidentin kansliasta ja ministeriöistä on toiminnallisesti tärkeää. Viraston osuus linnasta (n. 1100 m2) suhteutettuna viraston henkilöstömäärään on jo nykyisellään virastojen toimitiloille nykyisin asetetut tilatehokkuustavoitteet lähes täyttävä. Valtioneuvoston linnan suunniteltu perusparannus ajoittuu viraston osuuden osalta suunnittelukaudelle. Perusparannuksen yhteydessä pyritään korjaamaan toimitilojen lämpöolosuhteisiin, vetoisuuteen ja valaistukseen liittyvät ongelmat sekä toteuttamaan rakenteelliset turvajärjestelyt, joilla voidaan estää virastoon asioimaan saapuneen vieraan liikkuminen viraston muissa kuin asiakaspalvelutiloissa. Jos perusparannuksesta aiheutuu merkittäviä väistötilaan siirtymiskustannuksia tai vuokrankorotuksia, tämä sekä kaluston uusiminen perusparannuksen yhteydessä tulee ottaa huomioon viraston määrärahakehyksissä. 6 Kalusto Viraston kalusto on tavanomaista toimisto- ja ATK-kalustoa. Oikeuskanslerilla ja apulaisoikeuskanslerilla on valtioneuvoston autojen käyttöoikeus.

20 7 Tietojärjestelmät Viraston toiminnan kannalta keskeisimmät tietojärjestelmät ovat Mahtiasianhallintajärjestelmä, Valtioneuvoston päätöksentekojärjestelmä (PTJ) sekä erilaiset talousja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmät. Suunnittelukaudella ajankohtaistuvista tietojärjestelmähankkeista ovat taloudellisten ja henkilöstövoimavarojen käytön näkökulmasta merkittävimpiä Kieku-järjestelmän käyttöönotto sekä mahdolliset Mahti-asianhallintajärjestelmästä toiseen tietojärjestelmään siirtyminen ja yhteiseen työasemaratkaisuun liittyminen. Eräiden yhteisten tietojärjestelmien osalta on tietojärjestelmän käytöstä oikeuskanslerinviraston kaltaiselle pienelle virastolle saatava hyöty järjestelmän käytön vaatimiin taloudellisiin ja henkilöstövoimavaroihin nähden vähäinen. Eräiden yhteisten tietojärjestelmien käyttöönottojen ja käyttöönottoaikataulujen osalta virasto on sidoksissa valtioneuvoston kanslian ratkaisuihin. 8 Määrärahat Virastolle myönnetyt määrärahat ovat valtion talousarviossa valtioneuvoston kanslian pääluokkaan 23 kuuluvan luvun 30. Oikeuskanslerinvirasto momentilla 01. Oikeuskanslerinviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v). A B 2008 2971000 3118063 2009 3026000 3241831 2010 3050000 3235296 2011 3325000 3348493 2012 3681000 3459273 2013 3710000 2014 3717000 2015 3710000 2016 3710000 2017 3710000 A = virastolle myönnetyt määrärahat (euroa) 2014: eduskunnan käsiteltävinä olevat talousarvioesitykset 2015: kehykset 27.3.2013 2016: kehykset 27.3.2013 2017: kehykset 27.3.2013 B = viraston käyttämät määrärahat (euroa) Vuonna 2013 viraston käyttämien määrärahojen arvioidaan kohoavan noin 3500000 euroon.

21 Vuonna 2012 palkkausmenot muodostivat 80,2 % ja muut toimintamenot 19,8 % viraston kokonaismenoista. A 2008 1232 1076 2009 1104 1125 2010 1037 1165 2011 1173 874 2012 1129 820 B A = ratkaistujen kanteluasioiden ja vireille tulleiden omien aloitteiden keskimääräiset käsittelykustannukset (euroa/asia) B = vuoden lopussa vireillä olleet asiat Ratkaistujen kanteluasioiden ja vireille tulleiden omien aloitteiden keskimääräisiä käsittelykustannuksia laskettaessa on näiden asioiden käsittelykustannusten arvioitu muodostavan 60 % viraston kokonaiskustannuksista.