ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011
Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous -15% Jätehuolto -30% LISÄKSI: Uusiutuvan energian osuus 60% (nyt 37%) Päästövähenemä 23,5 % Liikenne 25% Lämmitys 22% Liikenne 23% Lämmitys 20% Sähkön muu kulutus 19% Sähkön muu kulutus 19% Teollisuus ja työkoneet 25 % Teollisuus ja työkoneet 27% Maatalous 8 % Maatalous 9% Jätehuolto 1,5% Jätehuolto 1%
Liikenne -30% Parannetaan julkisen liikenteen palveluverkostoa niin kaupunkiseuduilla kuin harvempaankin asutulla alueella. Edistetään kevyen liikenteen käyttöä kampanjoimalla kouluissa ja työpaikoilla. Huomio kevyen liikenteen verkoston ylläpitoon ja sujuvuuden lisäämiseen. Kehitetään uusia liikenteen palvelumuotoja. Vähennetään liikkumistarvetta niin palveluiden saatavuuden kuin uusien palvelumuotojen kehittämisen kautta. Rakennetaan ja ylläpidetään toimivia tietoliikenneyhteyksiä. Maankäytön suunnittelulla ja kaavaohjauksella vaikutetaan niin liikkumistarpeen vähentämiseen kuin julkisen ja kevyen liikenteen lisäämiseen.
Lämmitys -30% Tehdään Keski-Suomesta fossiilisesta tuontipolttoaineesta vapaa maakunta Edistetään voimakkaasti metsäbiomassan ja muun uusiutuvan energian käyttöä energialähteenä niin pienessä kuin suuressakin mittakaavassa. Vähennetään turpeen osuutta suhteessa puun osuuteen suurissa lämpövoimaloissa. Edistetään energiatehokasta korjausrakentamista. Tuotetaan tietoa vähäpäästöisistä lämpöenergian tuotantomuodoista. Tuetaan uusien tekniikoiden kehitystyötä ja käyttöönottoateknologioita, mukaan lukien hiilidioksidin talteenotto Avoin/positiivinen suhtautuminen uusiin innovaatioihin sekä kehitystyöhön yleensä.
Sähkö -20% Maksimoidaan energiatehokkuus yksityisellä ja julkisella sektorilla, kotitalouksissa ja teollisuudessa. Tehdään sähkönkulutus näkyväksi. Seurataan sähkönkulutusta niin kotona kuin työpaikallakin. Vähennetään näin kulutushuippuja. Nostetaan uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön osuus niin kulutuksessa kuin tuotannossakin. Edistetään vapaa-ajan asuntojen piensähköntuotantoa. Tiedotetaan sähkönsäästöstä ja valistetaan kuluttajia paremmin vihreästä sähköstä
Teollisuus 15% Maksimoidaan energiatehokkuus, erityisesti uusien investointien yhteydessä. Kartoitetaan ilmastonmuutoksen mahdollisuudet ja haasteet sektorikohtaisesti ja jaetaan tätä tietoa yrityksille eteenpäin heidän omaan kartoitustyöhönsä Koulutetaan henkilöstöä eri teollisuuden aloilla. Rahoitetaan (julkisella rahalla) lupaavia ideoita, innovaatioita ja kehityshankkeita, jolla on ilmastomyönteinen vaikutus. Kannustetaan yrityselämää luomaan niitä.
Maatalous -15% Hyödynnetään peltobiomassaa energiantuotannossa. Koulutetaan ja tiedotetaan lähiruoasta sekä kuluttajien ilmastoystävällisistä ruokavalinnoista. Huomioidaan myös suurtalouskeittiöt. Tuotetaan biokaasua maatalouden jätteistä, samalla hyödynnetään jäljelle jääneet ravinteet lannoitteina. Otetaan käyttöön uusia, maata ja kasveja vähemmän rasittavia viljelymenetelmiä. Huomioidaan eri maalajien erityispiirteet. Kehitetään lähiruoan tuotanto- ja kuljetusketjuja siten että keskisuomalainen ruoka tulisi paikallisten suurtalouskeittiöiden saataville
Jätehuolto -30% Pienennetään jäteasemille joutuvia materiaalivirtoja Kierrätetään ja uudelleen käytetään tavaroita Kehitetään biokaasun talteenottoa ja hyötykäyttöä, mukaan lukien lietteiden biokaasun talteenotto.
Vaikutukset ja sopeutuminen Arvioidaan olemassa olevan infrastruktuurin haavoittuvuus muuttuvan ilmaston luomassa uudessa toimintaympäristössä. Varaudutaan kriisitilanteisiin ja tarkastellaan olemassa olevia valmiustoimenpiteitä ja rakenteita. Koulutetaan organisaatioita kohtaamaan kriisitilanteita. Ennakoidaan maa- ja metsätalouden sopeutumista. Käyttöönotetaan uusia kylvö- ja korjuumenetelmiä. tehdään aktiivista tuotekehitystä. Jaetaan tietoa. Valmistellaan ilmastonmuutoksen sopeutumisohjelma kansanterveyden kannalta. sosiaalisten vaikutusten kartoittaminen ja huomioiminen. Yhdyskunta- ja aluerakenne Otetaan energiatehokkuus ja energiantuotannon vähäpäästyöisyys osaksi suunnitteluprosessia. Hulevesisuunnittelu ja hulevesien hyötykäyttö Tulevaisuuden suunnittelussa tulisi ottaa painopisteeksi liikkumisen tarpeen vähentäminen sekä julkisen ja kevyen liikenteen suosiminen. Suunnitellaan ja ylläpidetään eheää, tarkoituksenmukaista yhdyskuntarakennetta. Turvataan maaseutumaisempi rakenne palveluiden saatavuuden avulla. Vähennetään kahden auton tarvetta.
Yritystoiminnan mahdollisuudet Suoritetaan ilmastonmuutoksen mahdollisuuksien ja haasteiden kartoitustyö Julkiset hankkijat voisivat asettaa hankintakriteereiksi ympäristöön ja ilmastonmuutokseen positiivisesti vaikuttavia tekijöitä ja voisivat siten kannustaa yrityksiä suunnittelemaan ympäristöä ja ilmastoa vähemmän kuormittavia tuotteita. Tunnistetaan ne avainryhmät ja henkilöt joiden kautta voimme vaikuttaa suurimpaan osaan keskisuomalaisia. Avainryhmien kouluttaminen. Jaetaan tietoa ilmastonmuutokseen sopeutumisesta. Hyödynnetään tässä työssä paikallisia asiantuntijoita sekä jo olemassa olevia hyviä käytänteitä. Pohditaan yhdessä yrityselämän toimijoiden kanssa keinoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Mietitään miten yritykset voisivat hyötyä tästä.