VIRVE -VIESTIOHJE
2 Voimaantulopäivä 1.12.2005 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Alla olevaan taulukkoon merkitään ohjeessa tapahtuneet muutokset ja lisäykset Päivämäärä Muutettu / lisätty kohta Sisältö Muutoksen hyv. allekirjoitus ITÄ-UUDENMAAN PELASTUSLAITOKSEN VIRVE-VIESTIOHJE Itä-Uudenmaan pelastuslaitos hyväksyy en käyttöön otettavaksi. Porvoossa 1.12.2005 Olavi Liljemark Pelastusjohtaja
3 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUSKÄSITTEITÄ VIRVE-VIESTINNÄSSÄ...4 2 LYHENTEET...4 3 LIIKENNÖINTITAVAT...5 3.1 Ryhmäpuhelu...5 3.2 Yksilöpuhelu ja pikapuhelu...5 3.3 Tila- ja tekstiviestit...6 3.4 Hätäkutsu...6 3.5 Kuulutus...7 3.6 Taustaryhmä...7 3.7 Suorakanava...7 4 PUHERYHMÄT...8 4.1 Pelastustoimen ANTO - ryhmä...8 4.2 Pelastustoimen INFO - ryhmä...8 4.3 Pelastusyksiköiden sisäiset puheryhmät...9 4.4 Toimintaryhmät...10 4.4.1 Pelastusjoukkue...10 4.4.2 Pelastusjoukkue päällekkäinen...10 4.4.3 Pelastuskomppanian sisääntuloryhmät...11 4.4.4 Pelastuskomppania...11 5 YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT...13 5.1 Viranomaisyhteistoiminta (yleisjohto)...13 5.2 Pelastustoimi Poliisi...13 5.3 Pelastustoimi Terveystoimi...13 5.4 Pelastuslaitosten välinen yhteistyö...14 5.4.1 Helsinki...14 5.4.2 Keski-Uusimaa...15 5.4.3 Kymenlaakso...15 5.4.4 Länsi-Uusimaa...16 5.4.5 Päijät-Häme...16 6 HÄLYTTÄMINEN...17 7 LIIKENNÖINTI...17 7.1 Liikennöinti pelastusyksikön lähdössä...17 7.2 Liikennöinti pelastusjoukkueen lähdöissä...18 7.3 Liikennöinti pelastuskomppanian lähdössä...19 8 HÄTÄKESKUKSEN PÄIVYSTÄMÄT PELASTUSTOIMINNAN PUHERYHMÄT...20 9 RADIOLIIKENTEEN PERUSTEET...20 9.1 Liikennekuri...20 9.2 Radioliikenteen kultaiset säännöt...21 9.3 Keinot radioyhteyden parantamiseksi...21 9.4 VIRVE - päätelaite johtamisvälineenä...22 10 VIKA-, HUOLTO- JA KATOAMISILMOITUKSET...23 10.1 Verkon vikailmoitukset...23 10.2 Huoltoilmoitukset...23 10.3 Päätelaitteen katoaminen...23 LIITTEET...24
4 1 PERUSKÄSITTEITÄ VIRVE-VIESTINNÄSSÄ Viranomaisradioverkossa (VIRVE) on käytössä eri puheryhmät hätäkeskuksissa ja kenttätoiminnassa. Hätäkeskus päivystää hätäkeskusalueen ANTO- ja INFO puheryhmiä. Ne toimivat hälytyksen anto- ja yhteysryhminä hätäkeskuksen ja kentän välillä. Koska yksiköiden tilailmoitukset annetaan pääsääntöisesti statusviesteinä, on hätäkeskuksessa avoinna myös alueen Tilatieto-ryhmä. Kenttätoiminnassa pelastustoimi käyttää omia keskinäiseen liikennöintiin tarkoitettuja puheryhmiä (esim. alueen toimintaryhmät, johtoryhmät), joiden liikennettä hätäkeskus ei seuraa. Viranomaisten välisiä yhteistoimintatehtäviä ja niiden johtamista varten on luotu aluekohtaisia viranomaisyhteistoiminta-puheryhmiä (esim. IKUVirYt 1, jne.). Pelastustoimen tärkein liikennöintimuoto on ryhmäliikenne ja varalla käytetään suorakanava-liikennöintiä. Suorakanavalla ei saa kuitenkaan yhteyttä hätäkeskukseen. Tilatietojen käyttö vähentää puheliikenteen tarvetta ja se vastaavasti vähentää verkon resurssien kuormittumista. Yksilöpuhelut ovat lisäpalveluja ja niiden käyttöä voidaan rajata jatkossa verkon ylikuormittumisen välttämiseksi. Viranomaisverkossa ja sen päätelaitteilla voidaan asettaa useita puheryhmiä yhtäaikaiseen kuunteluun, skannaukseen. Tätä ominaisuutta tulee käyttää harkiten operatiivisen tilanteen aikana. Lisäksi turhaa puheryhmien skannaamista tulee välttää verkon resurssien säästämiseksi. 2 LYHENTEET DMO DWS (Dispatcher Workstation) DWSi ELS HÄKE JOKE PETO PRIORITEETTI PTJ SAKU TETRA (Terrestrial Trunked Radio) TOJE VHF (Very High Frequency) VIRVE YT Simplex-liikennöinti Duplex-liikennöinti Suorakanava Päivystäjän työasema ISDN-yhteyttä käyttävä päivystäjän työasema Hätäkeskuksen käyttämä tietojärjestelmä Hätäkeskus Pelastustoimen johtokeskus (PEL - JOKE) Pelastustoimi Etusija, etuoikeus Pelastustoiminnanjohtaja Sairaankuljetus Virvessä käytettävä radiojärjestelmä Toiminta-alueen johtoelin mm. peto-verkossa käytetty radiojärjestelmä Viranomaisradioverkko Yhteistoiminta Yksisuuntainen radioliikenne (puhe vuorotellen, tangenttia painamalla) Kaksisuuntainen radioliikenne (mahdollista yhtäaikainen puhe ja kuuntelu)
5 3 LIIKENNÖINTITAVAT 3.1 Ryhmäpuhelu Pelastustoimen ensisijainen viestintämuoto on ryhmäpuhelu. VIRVESSÄ ryhmäpuhelu vastaa perinteisen radioverkon avointa kanavaa. Ryhmän sisällä kaikki kuulevat puhujaa ja puhuminen tapahtuu vuorotellen, tangenttia painamalla. Ryhmäpuhelu toimii seuraavalla tavalla: Päätelaitteen käyttäjä valitsee haluamansa puheryhmän Käyttäjä aloittaa puhelun painamalla tangenttia Käyttäjä luovuttaa puheenvuoron toiselle ryhmän jäsenelle vapauttamalla tangentin Ryhmäpuheluun liittyviä ominaisuuksia: VIRVE - järjestelmä huolehtii puheenvuorojen jaosta. Mikäli järjestelmässä on ruuhkaa, puheenvuoroa joudutaan jonottamaan. Jonottaminen tapahtuu pitämällä tangenttia alas painettuna. Päätelaite ilmoittaa jonottamisesta vaimealla merkkiäänellä. Sen lakattua puheyhteys avautuu. Puheenvuoron saantiin vaikuttaa päätelaitteen prioriteetti ja viimeisen puhujan prioriteetti. Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen VIRVE-päätelaitteissa ei ole eriarvoisia prioriteetteja. Viimeisen puhujan prioriteetti tarkoittaa sitä, että mikäli puheryhmän kaksi jäsentä vaihtaa puheenvuoroja keskenään, niin silloin kolmannen osapuolen on odotettava muutama sekunti. Viimeisen puhujan prioriteetti mahdollistaa tarvittaessa kahden käyttäjän välisen vuoropuhelun. Hätäkeskuspäivystäjä voi tarvittaessa keskeyttää meneillään olevan ryhmäpuhelun ja tulla kaiken muun ryhmäliikenteen päälle. Ryhmäpuhelussa näkyvät puhuvan tetranumero (seitsemän numeroa) ja päätelaitteen tunnus, mikäli numero on tallennettu vastaanottavan päätelaitteen puhelinmuistioon. Ryhmäpuhelun kestoa voidaan rajoittaa teknisesti. Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen ryhmäpuhelun maksimi kestoaika on yksi minuutti. Sen jälkeen puheenvuoro katkeaa automaattisesti. Puheenvuoron saa uudestaan painamalla tangenttia. 3.2 Yksilöpuhelu ja pikapuhelu Yksilöpuheluissa käytetään Duplex-liikennöinti. Se on siten samantyyppisiä kuin GSM-matkapuhelimella soitettavat puhelut. Nokian 850 ja 880-sarjan päätelaitteissa yksilöpuhelun aikana ei tarvitse painaa tangenttia. Kaikissa päätelaitteissa yksilöpuhelut toimivat VIRVE-verkon sisällä ja muutamista päätelaitteissa on mahdollista soittaa joko GSM- tai lankapuhelinverkkoon. Jälkimmäiset oikeudet antaa pelastuslaitok-
6 sen alueellinen VIRVE-pääkäyttäjä. Yksilöpuhelu aloitetaan valitsemalla tetra- tai muu puhelinnumero, jonka jälkeen painetaan vihreää luurin kuvaa. Pikapuheluissa käytetään Simplex-liikkennöintiä. Se käyttää vähemmän järjestelmän resursseja, koska puheluissa käytetään puhuttaessa tangenttia. Pikapuhelu aloitetaan valitsemalla tetranumero, jonka jälkeen painetaan tangenttia. Yksilöpuhelujen aikana ei kuulla ryhmäliikennettä. Päätelaitteeseen lähetetyt hälytysviestit (status- ja tekstiviestit) tulevat perille yksilöpuhelujen aikana. 3.3 Tila- ja tekstiviestit Viranomaisverkon sisällä voidaan lähettää ja vastaanottaa tila- ja tekstiviestejä. Viestit voidaan lähettää joko yksittäiseen päätelaitteeseen tai tiettyyn puheryhmään. Päätelaitteissa tekstiviestin enimmäispituus on 120 merkkiä. Pelastustoimen päätelaitteisiin on esiohjelmoituja tilaviestejä, joiden käyttö vähentää puheviestinnän tarvetta. Näitä ovat mm. matkalla, perillä, vapaa ja asemalla. Tila- ja tekstiviestien lähettäminen ja vastaanottaminen eivät ole riippuvaisia siitä, missä puheryhmässä päätelaite on. Myöskään skannaustoiminnolla ei ole merkitystä tähän asiaan. Ainoastaan ryhmäviestien lähettämiseen vaikuttavat molemmat edellä mainitut seikat. Virraton tai verkon ulkopuolella oleva päätelaite ei vastaanota lähetettyä status- tai tekstiviestiä, pois lukien ne pelastuslaitoksen VIRVE-päätelaitteet, joihin on otettu maksullinen lisäpalvelu. Tällöin status- ja tekstiviestit latautuvat GSM-puhelimien tapaan sanomapalvelukeskuksesta kun niihin kytketään virta tai ne liittyvät verkkoon. 3.4 Hätäkutsu Päätelaitteesta tehtävää hätäkutsua saa käyttää vain ja ainoastaan silloin, kun kyseessä on päätelaitteen käyttäjän henkeä tai terveyttä uhkaava tilanne (katso: Liite 1). Hätäkutsun suorittaminen: Hätäkutsu aktivoidaan painamalla hätäkutsu-painiketta noin 3 sekunnin ajan: o Nokia 400- ja 880-sarja: Punainen hätäkutsupainike o Nokia 850-sarja: Nolla-näppäin Tilanteissa, joissa hätäkutsun suorittaminen voi provosoida uhkaavan tilannetta, tulee käyttää piilotettua hätäkutsua seuraavalla tavalla: o Nokia 880- sarjassa: Painetaan lyhyesti hätäkutsupainiketta Painetaan heti perään kotiryhmäpainiketta (kanavavalitsimen keskellä)
7 Hätäkutsuun liittyviä ominaisuuksia: Hätäkutsussa päätelaitteen mikrofoni aktivoituu 200-300 sekunnin ajaksi, jolloin päätelaitteen käyttäjän ei tarvitse painaa tangenttia, vaan hätäkeskus kuulee mitä kohteessa tapahtuu. Normaali hätäkutsu voidaan katkaista painamalla katkaise-painiketta. Piilotettu hätäkutsu voidaan katkaista vain hätäkeskuspäivystäjän toimesta tai katkaisemalla virta päätelaitteesta. Hätäkutsut muodostuvat välittömästi ja ne tulevat hätäkeskuksessa muu liikenteen päälle. Hätäkutsut voidaan tehdä myös suorakanavatilassa, mikäli ollaan verkon ulottuvilla. Hätäkutsun vastaanottajan (= hätäkeskuspäivystäjä) on ryhdyttävä välittömästi hätäkutsun edellyttämiin toimenpiteisiin. Päivystäjän tulee: o Ottaa yhteys hätäkutsun aktivoijaan ja selvittää hätäkutsun syy o Toimittaa nopeinta ja tarkoituksenmukaisinta apua hädässä olijalle o Viestittää hädässä olijan lähimmälle esimiehelle ja mahdollisesti muille ryhmän jäsenille tilanne o Seurata hädässä olijan tilannetta ja sekä avustaa tarvittaessa pelastustoimintaan osallistuvia. 3.5 Kuulutus Hätäkeskuspäivystäjä voi tarvittaessa tulla ryhmäliikenteen päälle käyttämällä kuulutus-toimintoa. Kuulutus voidaan suorittaa useampaan puheryhmään yhtä aikaa ns. altapurkutoiminteella. Kuulutusta käytetään nopeaan tiedottamiseen. 3.6 Taustaryhmä Päätelaitteisiin on ohjelmoitu ns. taustaryhmiä, joilla hätäkeskus voi pakkokuuluttaa haluamansa suusanallisen viestin kaikkiin virta päällä oleviin päätelaitteisiin. Itä- Uudenmaan pelastuslaitoksen päätelaitteissa on yksi taustaryhmä, jolloin pakkokuulutus kuuluu kaikissa virta päällä olevissa pelastuslaitoksen päätelaitteissa. 3.7 Suorakanava Viranomaisverkon varayhteytenä käytettäviä suorakanavia käytetään pelastustoiminnan johtajan määräyksestä. Pelastustoimella on kaiken kaikkiaan 11 suorakanavaa. Ne on nimetty PELA 1 11. Lisäksi pelastustoimen päätelaitteissa on viranomaisten yhteistoimintaan tarkoitettu suorakanavat: YHT 1 2. Näiden lisäksi päätelaitteista löytyy poliisin, pelastustoimen ja sairaankuljetuksen sekä sosiaalitoimen yhteistoimintaan tarkoitettu suorakanava POPESASO.
8 Suorakanavat toimivat vain rajallisella etäisyydellä päätelaitteiden välillä, ryhmäpuhelujen tapaan. Suorakanavaa PELA 1 käytetään ns. kutsukanavana, jonne siirrytään automaattisesti, mikäli yhteys viranomaisradioverkkoon katkeaa. Kyseisellä kanavalla ilmoittaudutaan pelastustoiminnan johtajalle. Hän voi tarvittaessa jakaa organisaation käyttöön muita suorakanavia. Suorakanavalla oleva päätelaite on verkon palvelujen ulkopuolella. Näin ollen se ei vastaanota hätäkeskuksen lähettämiä hätäilmoituksia tai viranomaisverkossa tapahtuvaa ryhmäliikennettä. Hätäkutsu voidaan tehdä suorakanavalla, mikäli päätelaite on yhteydessä verkkoon. Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksessa suorakanavia käytetään savusukelluksessa seuraavasti: Porvoon toiminta-alue: PELA 1 (Askola, Myrskylä, Porvoo ja Pukkila) Sipoon toiminta-alue: PELA 2 (Sipoo) Loviisan toiminta-alue: PELA 3 (Lapinjärvi, Liljendal, Loviisa, Pernaja ja Ruotsinpyhtää) Muita pelastustoimen suorakanavia (PELA 4 11) voidaan myös käyttää savusukelluksessa ja yksikön sisäisessä viestinnässä. 4 PUHERYHMÄT 4.1 Pelastustoimen ANTO - ryhmä Hätäkeskus hälyttää suusanallisesti Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksessa I-U PE AN- TO ryhmässä vasteessa määritellyt asemapaikkojen yksiköt. Kyseistä ryhmää käyttää vain hätäkeskus (= yhdensuuntainen ryhmä). I-U PE ANTO - ryhmä on aina päivystyksessä hätäkeskuksessa. 4.2 Pelastustoimen INFO - ryhmä Pelastustoiminnan johtajan ja hätäkeskuksen väliseen viestintään käytetään Itä- Uudenmaan pelastuslaitoksessa I-U PE INFO - ryhmää. Kyseisellä ryhmällä tiedustellaan hätäkeskuksesta tarvittavat lisätiedot. I-U PE INFO ryhmää ei käytetä pelastusmuodostelmien johtamiseen. I-U PE INFO - ryhmä on aina päivystyksessä hätäkeskuksessa.
9 4.3 Pelastusyksiköiden sisäiset puheryhmät Yksikön sisäinen radioliikenne tapahtuu seuraavilla suorakanavilla: Porvoon toiminta-alue: PELA 1 Sipoon toiminta-alue: PELA 2 Loviisan toiminta-alue: PELA 3 Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen sopimuspalokunnilla on lisäksi käytössään puheryhmiä, joita he voivat käyttää pienimuotoissa onnettomuustilanteissa, harjoituksissa tai liikenteenohjauksessa: Porvoon toiminta-alue: PORVOON VPK, ASKOLA, MYRSKYLÄ, PUKKILA Sipoon toiminta-alue: SIPOON VPK Loviisan toiminta-alue: LOVIISAN VPK, LAPINJÄRVI, LILJENDAL, PERNAJA, RUOTSINPYHTÄÄ
10 4.4 Toimintaryhmät Toimintaryhmillä tarkoitetaan puheryhmiä, joita käytetään pelastusjoukkueen tai pelastuskomppanian johtamisessa. Käytettävät toimintaryhmät riippuvat tilanteeseen hälytetyn pelastusmuodostelman koosta ja sen johtosuhteista. Hätäkeskus ei päivystä mitään toimintaryhmää, jollei se näe siihen erityistä aihetta. 4.4.1 Pelastusjoukkue Pelastusjoukkueen johtajana toimii pääsääntöisesti päivystävä palomestari, I-U P3. Virka-aikana pelastusjoukkuetta voi johtaa myös I-U P4 (Sipoo) tai I-U P5 (Loviisa). Pelastusjoukkueen johtaja siirtyy aina siihen johtamisryhmään, minkä alueella onnettomuus on tapahtunut. Pelastusjoukkueen johtamisryhmät ovat samoja, kuin toimintaryhmät: Porvoon toiminta-alue: PORVOO Sipoon toiminta-alue: SIPOO Loviisan toiminta-alue: LOVIISA 4.4.2 Pelastusjoukkue päällekkäinen Päällekkäisen pelastusjoukkueen johtajana toimii pääsääntöisesti päivystävä päällikkö, I-U P2. Mikäli samalla toiminta-alueella toimii kaksi pelastusjoukkuetta, käytetään jälkimmäisen johtamisessa seuraavia puheryhmiä: Porvoon toiminta-alue: PORVOO 1 Sipoon toiminta-alue: SIPOO 1 Loviisan toiminta-alue: LOVIISA 1
11 4.4.3 Pelastuskomppanian sisääntuloryhmät Pelastuskomppanian ryhmittämistä varten pelastustoiminnan johtaja määrittää sisääntulokynnyksen tai ryhmitysalueen. Sinne saapuneet pelastusyksiköt ilmoittautuvat yksikönjohtajan toimesta pelastustoiminnan johtajalle yhdessä seuraavista toimintaryhmistä, riippuen siitä millä toiminta-alueella ollaan: Porvoon toiminta-alue: PORVOO Sipoon toiminta-alue: SIPOO Loviisan toiminta-alue: LOVIISA 4.4.4 Pelastuskomppania Suuronnettomuuksia varten Uudenmaan alueelle on laadittu pelastustoiminnan johtamisen yleisohje. Kyseisen ohjeen mukaan pelastuskomppanian johtaminen ja VIRVELLÄ tapahtuva viestintä on yhdenmukaista kaikissa Uudenmaan neljässä pelastuslaitoksessa. Pelastuskomppanian johtamista varten perustetaan pelastustoiminnan johtajan määräyksestä toiminta-alueen johtoelin eli TOJE. Tarvittaessa TOJEN tueksi perustetaan pelastustoiminnan johtokeskus eli JOKE. Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksessa pelastuskomppanian johtamisessa käytetään seuraavia puheryhmiä: I-U JOKE Johtokeskuksen ja toiminta-alueen johtoelimen välinen puheryhmä. I-U TOJE 1 Ensimmäinen toiminta-alueen johtoelimen ja kaistanjohtajien välinen puheryhmä I-U TOJE 2 Toisen toiminta-alueen johtoelimen ja kaistanjohtajien välinen puheryhmä I-U TOJE 3 Kolmannen toiminta-alueen johtoelimen ja kaistanjohtajien välinen puheryhmä I-U KAISTA 1 3 Ensimmäisen toiminta-alueen kaistanjohtajien ja yksikönjohtajien välinen puheryhmä I-U KAISTA 4 6 Toisen toiminta-alueen kaistanjohtajien ja yksikönjohtajien välinen puheryhmä I-U KAISTA 7 9 Kolmannen toiminta-alueen kaistanjohtajien ja yksikönjohtajien välinen puheryhmä
12
13 5 YHTEISTOIMINTATEHTÄVÄT 5.1 Viranomaisyhteistoiminta (yleisjohto) Viranomaisverkkoon on luotu puheryhmiä viranomaisyhteistyötä ja sen johtamista varten. Kyseiset ryhmät ovat hätäkeskusaluekohtaisia, läänikohtaisia tai valtakunnallisia. Valtakunnallisia viranomaisten yhteistoimintapuheryhmiä ovat FinVirYT 1 3 puheryhmät. Niitä käytetään vain koko valtakuntaa koskettavissa yhteistoimintatilanteissa. Itä- ja Keski-Uudenmaan hätäkeskusalueella on käytössä IKUVirYT 1-4. Näistä IKUVirYT 1 ryhmä on ensisijainen viranomaisyhteistoiminnan aloitusryhmä. Lisäksi ei-viranomaistahoja (mm. VaPePa) varten on olemassa oma IKUYLYT- ryhmä. Itä- ja Keski-Uudenmaan hätäkeskusalueella on lisäksi käytössä viranomaisyhteistoiminnan käynnistämiseen tai kutsuryhmäksi IKUVirKUTSU ryhmä. Kyseisessä puheryhmässä sovitaan käytettävästä viranomaisyhteistoimintaryhmästä. VirYT-ryhmissä toimivat vain kunkin viranomaistahon johtajat. Hätäkeskus päivystää edellisistä ryhmistä vain IKUVirKUTSU sekä FinVirYT 1 ryhmiä. 5.2 Pelastustoimi Poliisi Pelastustoimen ja poliisin väliseen yhteistoimintaa varten on olemassa kahdenkeskisiä poliisi-pelastus (PoPe) puheryhmiä. Myös tehtävään mahdollisesti osallistuva sairaankuljetusyksikkö siirtyy PoPe - puheryhmään. Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksella käytetään poliisin ja pelastustoimen välisissä yhteistoimintatehtävissä I-U PoPe ryhmää. Hätäkeskus ei päivystä PoPe ryhmiä. 5.3 Pelastustoimi Terveystoimi Pelastustoimen johtovastuulla olevissa tehtävissä (esim. liikenneonnettomuus) sairaankuljetusyksikkö sekä Mediheli 01 siirtyvät siihen pelastustoimen toiminta- tai johtoryhmään, jossa onnettomuus on tapahtunut (PORVOO, SIPOO tai LOVIISA). Terveysviranomaisen johtovastuulla (esim. ensivastetehtävä) olevissa tehtävissä pelastustoimen yksiköt siirtyvät POR SA EH ryhmään. Lisätiedot tehtävästä voidaan tiedustella I-U TE INFO ryhmästä, jossa voidaan myös varmistaa oikeaan ryhmään siirtyminen.
14 Niissä Itä-Uudenmaan pelastuslaitosten pelastusyksiköissä voidaan kuunnella I-U TE ANTO puheryhmää, jotka suorittavat ensivastetehtäviä. Tuolloin terveystoimen tehtävään voidaan tarvittaessa osallistua myös oma-aloitteisesti, joko lähimpänä tai tarkoituksenmukaisempana yksikkönä. 5.4 Pelastuslaitosten välinen yhteistyö Siirryttäessä toisen pelastuslaitoksen toiminta-alueelle Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastusmuodostelman johtaja siirtyy kyseisen pelastuslaitoksen toiminta- tai sisääntuloryhmään, jossa ilmoittaudutaan pelastustoiminnan johtajalle. Itä-Uudenmaan pelastuslaitosten Nokian THR 880 VIRVE-päätelaitteisiin on parametroitu tarvittavat puheryhmät eri pelastuslaitosten väliseen yhteistyöhön. Alla luetellut pelastuslaitosten puheryhmät löytyvät Nokian THR 880 VIRVE päätelaitteiden kutakin pelastuslaitosta kuvaavasta puheryhmäkansiosta. Yhteistoimintatehtävissä Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastusmuodostelman johtaja siirtyy kyseisen pelastuslaitoksen ilmoittautumisryhmään ja ilmoittaa käytössään olevien resurssien lukumäärät sekä mahdollisen erikoiskaluston. 5.4.1 Helsinki Avustettaessa Helsingin pelastuslaitosta tiedustellaan aluksi INFO puheryhmästä, mistä puheryhmästä pelastustoiminnan johtajan tavoittaa: HKI PALO INFO Mahdollisia sisääntulo- tai toimintaryhmiä pienemmissä yhteistoimintatilanteissa ovat: HKI PALO P4 HKI PALO P3 Suuronnettomuustilanteissa siirrytään HKI TOJE 1 3 tai HKI KAISTA 1 9 puheryhmiin pelastustoiminnan johtajan käskyllä.
15 5.4.2 Keski-Uusimaa Keski-Uudellamaalla pelastusjoukkueen toimintaryhmiä ovat: HYVINKÄÄ KERAVA VANTAA (Hyvinkää, Mäntsälä ja Nurmijärvi) (Järvenpää, Kerava, Pornainen ja Tuusula) (Vantaa) Käytettävä toimintaryhmä valitaan onnettomuuskunnan mukaan. Kyseiset toimintaryhmät toimivat suuronnettomuustilanteissa myös sisääntuloryhminä. Suuronnettomuustilanteissa siirrytään K-U TOJE 1 3 tai K-U KAISTA 1 9 puheryhmiin pelastustoiminnan johtajan käskyllä. 5.4.3 Kymenlaakso Kymenlaakson alueella siirrytään seuraaviin puheryhmiin, riippuen pelastustoiminnan johtajasta: KOTKA P3 KOUVOLA P3 Pienemmissä tilanteissa voidaan siirtyä myös suoraan siihen Kymenlaakson pelastuslaitoksen kunta-ryhmään, missä onnettomuus on tapahtunut: ANJALANKOSKI ELIMÄKI PYHTÄÄ
16 5.4.4 Länsi-Uusimaa Länsi-Uudellamaalla pelastusjoukkueen toimintaryhmiä ovat: ESPOO LOHJA TAMMISAARI Käytettävä toimintaryhmä valitaan onnettomuuskunnan mukaan. Kyseiset toimintaryhmät toimivat suuronnettomuustilanteissa myös sisääntuloryhminä. Suuronnettomuustilanteissa siirrytään L-U TOJE 1 3 tai L-U KAISTA 1 9 puheryhmiin pelastustoiminnan johtajan käskyllä. 5.4.5 Päijät-Häme Päijät-Hämeen pelastuslaitosta avustettaessa ilmoittautuminen tapahtuu puheryhmässä: PH TOJE Pienemmissä tilanteissa voidaan siirtyä myös suoraan siihen Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen kunta-ryhmään, missä onnettomuus on tapahtunut: ORIMATTILA Tarvittaessa lisätietoa oikeasta puheryhmästä voi tiedustella joko PH ET INFO tai PH ETELÄ puheryhmästä.
17 6 HÄLYTTÄMINEN Pelastustoimen yksiköt hälytetään hätäkeskuksesta lähetettävillä status- ja tekstiviesteillä sekä I-U PE ANTO ryhmässä tapahtuvalla suusanallisella viestillä. Tekstiviestit lähetetään samansisältöisinä sekä GSM- että VIRVE - päätelaitteisiin. Status-viestit ohjaa esiohjelmoituja toimintoja asemapaikoilla (mm. avaa kuulutuslinjan ja sähkölukot). Lisäksi asemapaikoilla olevat VIRVEN ajoneuvoasemat sekä siihen kytketyt lisälaitteet (TIU / VIRSU) mahdollistavat hälyttämisen VHF-verkossa toimiviin hakulaitteisiin. Suusanallinen viesti kuuluu kaikissa päätelaitteissa, joissa on I-U PE ANTO ryhmä valittuna tai skannattuna ryhmänä. Radiokuuntelulla olevan yksikön hälyttäminen tapahtuu I-U PE ANTO ryhmässä. Radiokuuntelulla olevan yksikön tulee lähettää Radiokuuntelulla tilaviesti. Mikäli hätäkeskuksen täytyy tehdä hälyttäminen muuten, kuin on sovittu, tulee siitä aina ilmoittaa suusanallisesti hätäkeskukseen I-U PE INFO ryhmässä ja kertoa miten hälyttäminen tapahtuu. Sopimuspalokuntien ja vakinaisten asemapaikkojen vapaavuorojen hälyttäminen tapahtuu pääasiassa GSM-puheviestinä. 7 LIIKENNÖINTI 7.1 Liikennöinti pelastusyksikön lähdössä Tehtävään hälytetty pelastusyksikkö ja sen vahvennukset viestivät VIRVELLÄ seuraavasti: 1. Pelastustoiminnan johtaja ( = yksikönjohtaja esim. IU P11) varmistaa tarvittaessa hätäkeskuksesta tehtävään liittyvät tiedot I-U PE INFO ryhmässä. Kaikki tehtävään osallistuvat yksiköt / ajoneuvot voivat kuunnella kyseistä ryhmää. 2. Kaikki tehtävään hälytetyt yksiköt lähettävät tehtävän etenemistä kuvaavia tilaviestejä: matkalla, kohteessa, vapaa, asemalla. 3. Kaikki tehtävään hälytetyt yksiköt ja ajoneuvot (myös sairaankuljetus) ilmoittautuvat matkan aikana pelastustoiminnan johtajalle ( = yksikönjohtaja) onnettomuuspaikan toimintaryhmässä (PORVOO, SIPOO tai LOVIISA). Ilmoituksesta on käytävä ilmi vahvuus ja käytettävissä oleva erikoisajoneuvokalusto. Yksikönjohtaja antaa tarvittavat käskyt toimintaryhmässä sekä määrää tarvittaessa käytettävät muut puheryhmät tai suorakanavat. 4. Pelastusyksikkö käyttää sisäisessä viestinnässään toiminta-alueen mukaista suorakanavaa (PELA 1-3).
18 5. Pelastustoiminnan johtaja ( = yksikönjohtaja) on tarvittaessa yhteydessä tilannepaikalta hätäkeskukseen I-U PE INFO ryhmässä. Pelastustoiminnan johtaja on velvollinen kuuntelemaan (skannaamaan) myös I-U PE ANTO ryhmää. 6. Mikäli tehtävään on hälytetty poliisi, yksikönjohtajan tulee asettaa I-U PoPe ryhmä skannaukseen. Kyseisessä ryhmässä voi toimia myös tehtävään osallistuva sairaankuljetusyksikkö. 7.2 Liikennöinti pelastusjoukkueen lähdöissä Tehtävään hälytetty pelastusjoukkue ( = vähintään kolme pelastusyksikköä) viestii VIRVELLÄ seuraavasti: 1. Pelastusjoukkueen johtaja (IU P3 tai IU P2) varmistaa tarvittaessa hätäkeskuksesta tehtävään liittyvät tiedot I-U PE INFO ryhmässä. Kaikki tehtävään osallistuvat yksiköt / ajoneuvot voivat kuunnella kyseistä ryhmää. 2. Kaikki hälytetyt yksiköt lähettävät tehtävän etenemistä kuvaavia tilaviestejä: matkalla, kohteessa, vapaa, asemalla. 3. Kaikki tehtävään hälytetyt pelastusyksiköt sekä niiden vahvennukset (myös sairaankuljetus) ilmoittautuvat matkan aikana pelastusjoukkueen johtajalle (IU P3) onnettomuusalueen toimintaryhmässä (PORVOO, SIPOO tai LOVIISA). Ilmoituksesta on käytävä ilmi pelastusyksikön vahvuus ja käytettävissä oleva erikoisajoneuvokalusto. Toimintaryhmässä pelastusjoukkueen johtaja (IU P3) antaa käskyt yksikönjohtajille sekä määrää tarvittaessa käytettävät muut puheryhmät tai suorakanavat. Päällekkäisen pelastusjoukkueen johtajana toimii päivystävä päällikkö (IU P2). Toinen pelastusjoukkue käyttää toiminta-alueen mukaista puheryhmää (PORVOO 1, SIPOO 1 tai LOVIISA 1) toimintaryhmänään. 4. Pelastusjoukkue käyttää johtamistoiminnassaan (I-U P3 <> yksikönjohtajat) toimintaryhmää tai pelastusjoukkueen johtajan määräämää suorakanavaa (esim. PELA 1). Pelastusjoukkueessa mukana olevat pelastusyksiköt ja niiden vahvennukset käyttävät ennalta määrättyjä suorakanavia sisäisessä viestinnässään. 5. Pelastusjoukkueen johtaja (IU P3) on tarvittaessa yhteydessä hätäkeskukseen I-U PE INFO ryhmässä. Pelastustoiminnan johtaja on velvollinen kuuntelemaan (skannaamaan) myös I-U PE ANTO ryhmää. 7. Mikäli tehtävään on hälytetty poliisi, pelastusjoukkueen johtajan (IU P3) tulee asettaa I-U PoPe ryhmä skannaukseen. Kyseisessä ryhmässä voi toimia myös tehtävään osallistuva sairaankuljetusyksikkö tai erikseen määrätty lääkinnällisen pelastustoiminnan johtaja (L4).
19 7.3 Liikennöinti pelastuskomppanian lähdössä Pelastuskomppania johtamisessa noudatetaan kaikissa neljässä Uudenmaan pelastuslaitoksessa hyväksyttyä pelastustoiminnan johtamisen yleisohjetta. Jokaisella pelastuslaitoksella on omat puheryhmät pelastuskomppanian johtamiseen. Kyseiset ryhmät löytyvät Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen Nokian THR 880 päätelaitteista. Tehtävään hälytetty pelastuskomppania ( = vähintään kolme pelastusjoukkuetta) viestii VIRVELLÄ seuraavasti: 1. Pelastuskomppanian johtaja (I-U P2) tai ensimmäisenä lähtevän pelastusjoukkueen johtaja (I-U P3) varmistaa hätäkeskuksesta tehtävään liittyvät tiedot I-U PE INFO ryhmässä. Kaikki tehtävään osallistuvat yksiköt / ajoneuvot voivat kuunnella kyseistä ryhmää. 2. Kaikki hälytetyt yksiköt lähettävät tehtävän etenemistä kuvaavia tilaviestejä: matkalla, kohteessa, vapaa, asemalla. 3. Kaikki tehtävään hälytetyt pelastusyksiköt sekä niiden vahvennukset ilmoittautuvat yksikönjohtajan toimesta ryhmitysalueelle / tulokynnykselle saavuttuaan toiminta-alueen johtoelimelle (TOJE) onnettomuusalueen toimintaryhmässä (PORVOO, SIPOO tai LOVIISA). 4. Toiminta-alueen johtoelin (TOJE) ohjaa tulokynnyksellä odottavat pelastusyksiköt ja niiden vahvennukset toimintaryhmässä (PORVOO, SIPOO tai LOVIISA) oikealle vastuualueelle eli kaistalle. Toimintaryhmässä yksikönjohtajalle kerrotaan kaistanjohtajan kutsutunnuksen (esim. kaista 1) sekä käytettävän puheryhmän (esim. I-U KAISTA 1), jolla yksikönjohtajan tulee ilmoittautua kaistanjohtajalle. 5. Yksikköjen sisäinen viestintä hoidetaan joko aikaisemminkin käytössä olevalla suorakanavalla tai savusukellustilanteessa TOJEN määräämällä savusukellussuorakanavalla. 6. Toiminta-alueen johtoelin (TOJE) ja kaistojen johtajat käyttävät keskinäiseen VIRVE viestintään yhtä I-U TOJE 1-3 puheryhmistä. 7. Mahdollinen johtokeskus (JOKE) ja toiminta-alueen johtoelimet viestivät keskenään I-U JOKE puheryhmässä. 8. Toiminta-alueen johtoelimet (TOJE) tai johtokeskus (JOKE) pitää yhteyttä muiden viranomaistahojen johtajiin IKUVirYT 1-4 ryhmissä. 9. Toiminta-alueen johtoelimet (TOJE) tai johtokeskus (JOKE) ovat tarvittaessa yhteydessä hätäkeskukseen I-U PE INFO ryhmässä.
20 8 HÄTÄKESKUKSEN PÄIVYSTÄMÄT PELASTUSTOIMINNAN PUHERYHMÄT Itä- ja Keski-Uudenmaan hätäkeskuksen kutsutunnus on TIKKU Itä- ja Keski-Uudenmaan hätäkeskuksen päivystää / kuuntelee seuraavia ItäUudenmaan pelastuslaitokseen tai viranomaisyhteistyöhön liittyviä puheryhmiä: I-U PE ANTO I-U PE INFO I-U TILAT FINViRYT 1 IKUViRKUTSU (tilatiedot lähtevät tässä ryhmässä, ei puhekäytössä) (kaikki Suomen hätäkeskukset) (Itä- ja Keski-Uudenmaan viranomaisten päivystyspisteet) Lisäksi hätäkeskus voi tarvittaessa ja omatoimisesti kuunnella tilanteenaikaisia johtamis- tai toimintaryhmiä. 9 RADIOLIIKENTEEN PERUSTEET Onnistunut radioviestintä vaatii tietoa, taitoa ja harjoittelua. 9.1 Liikennekuri Liikennekuri on ennen kaikkea itsekuria ja siihen kuuluu: o Huolellinen kuuntelu o Vain tarpeen vaatima liikenne o Vain tarvittavat puheryhmät kuuntelussa (skannauksessa) o Puhuminen on lyhyttä ja asiallista o Puhuminen on toimintaan liittyvää o Kielenkäyttö on asiallista Liikennekuria valvovat hätäkeskus ja pelastusviranomaiset. Heillä on oikeus huomauttaa liikennekurista ja tarpeen mukaan jopa keskeyttää asiaton radioliikenne
21 9.2 Radioliikenteen kultaiset säännöt 9.3 Harkitse mitä aiot sanoa Kuuntele / Seuraa muodostuuko yhteys Muista tangentin oikea käyttö (viive ennen puhetien avausta) Älä huuda, puhu normaalilla äänenpainolla (5-10 cm päästä mikrofonista) Puhu lyhyesti Kuuntele vastapuolen lähetys aina loppuun TOISTA AINA KÄSKYT JA TÄRKEÄT TIEDOT Seuraa liikennettä pysy tilanteen tasalla ja oikeassa puheryhmässä Lopeta yhteys selvästi Noudata liikennekuria Keinot radioyhteyden parantamiseksi Mikäli radioyhteyttä ei synny tai kuuluvuus on huono: TARKISTA: Kentän voimakkuus Akun varaustila Jos olet sisällä, siirry ikkunan tai oven luo Vaihda paikkaa tarvittaessa Pidä päätelaitteen antenni pystyasennossa Nouse seisomaan, kiipeä kivelle tai etsi korkea maastonkohta, tule pois kuopasta Siirrä tarvittaessa ajoneuvoa Kokeile suorakanavayhteyttä (aloitus suorakanava: PELA 1) VÄLTÄ: Voimalinjoja ja suuria muuntajia (aiheuttavat voimakenttiä) Jyrkkiä mäkiä, suuria kuoppia Paksujen / raskaiden rakenneosien rajaamia tiloja; luolia, laivojen sisätiloja MUISTA: Jos rakennuksen sisällä yhteys katkeaa, palaa takaisin siihen pisteeseen, josta viimeksi sait yhteyden SINULLA ON KUUNTELUVELVOITE varmista että täytät sen HUOMIOI: Kun kenttä häviää, yhteydet katkeavat! Kun kenttä häviää, siirrytään tarvittaessa suorakanavalle
22 9.4 VIRVE - päätelaite johtamisvälineenä Päätelaitteen menestyksellinen käyttö johtamisvälineenä edellyttää, että: Viestiliikenne on suunniteltu huolellisesti ja se on sidoksissa johtamisjärjestelmään. Kaikki toimintaan osallistuvat käyttäjät osaavat käyttää päätelaitetta ja noudattavat annettuja viestiliikenneohjeita ja määräyksiä. Pelastustoiminnan johtajina toimivat osaavat tarpeen vaatiessa soveltaa annettuja viestiohjeita tilanteen edellyttämällä tavalla. KAIKKI KÄYTTÄJÄT OSAAVAT KUUNNELLA OIKEITA JA VAIN OMAN TOIMINNAN KANNALTA TÄRKEITÄ PUHERYHMIÄ. Päätelaitteet ovat vain niiden henkilöiden käytössä, jotka sitä välttämättä tarvitsevat. Suurissa ja haasteellisissa tilanteissa pelastustoiminnan johtaja tarvitsee avukseen viestihenkilöitä.
23 10 VIKA-, HUOLTO- JA KATOAMISILMOITUKSET Vikailmoitus-, huolto- ja päätelaitteen katoamistapauksia varten pelastuslaitoksen intranetistä ( http://palonet/ ) löytyy tarvittavat kaavakkeet kohdasta VIRVE. 10.1 Verkon vikailmoitukset VIRVE päätelaitteen käyttäjä on velvollinen tekemään vikailmoituksen havaitsemastaan toimintaa vaarantavista tai haittaavista vioista. Verkossa esiintyvästä viasta tulee tehdä vikailmoitus suoraan hallintakeskukseen (puh. 0800-144 55 44) sekä Itä- ja Keski-Uudenmaan hätäkeskukseen ja päivystävälle palomestarille (I-U P3). Muut vikailmoitukset ilmoitetaan alueelliselle pelastustoimen VIRVE pääkäyttäjälle (Viestimestari Peter Stenbäck puh. 0400 881 850) tai hänen varahenkilölleen (Palomestari Jorma Kuikka puh. 040-843 75 70). 10.2 Huoltoilmoitukset Viallisesta päätelaitteesta tulee tehdä ilmoitus alueelliselle pelastustoimen VIRVE pääkäyttäjälle tai hänen varahenkilölleen. Vastuuhenkilö päättää mitä toimenpiteitä päätelaitteelle tehdään (korjataanko itse, lähetetäänkö huoltoon vai poistetaanko käytöstä). Lisäksi vastuuhenkilö selvittää, onko mahdollista antaa tilalle lainapäätelaitetta huollon ajaksi. Mikäli vastuuhenkilö pyytää asemapaikkaa itse lähettämään päätelaitteen huoltoon täytetään Teleservicen huoltolähete (http://palonet/), jonka jälkeen laite lähetetään kirjattuna postipakettina Teleserviceen Tampereelle. 10.3 Päätelaitteen katoaminen Kun VIRVE päätelaitteen katoaa, tulee noudattaa seuraavia ohjeita: 1. Päätelaitteen etsintä on aloitettava välittömästi. Päätelaitteeseen soitetaan yksilöpuheluja, jolloin löytäjä voi vastata siihen, tai sen sointiääni kuullaan itse. Samoin päätelaitteeseen lähetetään tekstiviestejä, joissa löytäjää kehotetaan toimittamaan päätelaite esim. lähimmälle paloasemalle, huoltoasemalle tms. paikkaan, josta se voidaan sitten itse noutaa. 2. Jos etsintä ei tuota heti tulosta, asiasta ilmoitetaan pelastuslaitoksen VIRVE pääkäyttäjälle tai hänen sijaiselleen.
LIITTEET Liite 1: Ohje hätäkutsun käytöstä 24