LIITE 3: FEDERAATIOLAKI VAIHTOEHTOISESTA RIIDAN- RATKAISUMENETTELYSTÄ SOVITTELIJAN VÄLITYKSELLÄ (SOVITTELUMENETTELYSTÄ) 1. Lain sääntelykohde ja soveltamisala 1. Tämän federaatiolain (myöhemmin laki) tavoitteena on luoda puolueettoman sovittelijan välityksellä (sovittelumenettely) tehtävän vaihtoehtoisen riidanratkaisumenettelyn oikeudelliset edellytykset Venäjän federaatiossa, edistää liiketoimintasuhteiden kehittämistä ja liiketoimintaetiikan muotoutumista sekä yhteiskunnallisten suhteiden harmonisointia. 2. Lakia sovelletaan sellaisten riitojen sovitteluun, jotka perustuvat yksityisoikeudellisiin suhteisiin, mukaan lukien yritystoiminnan tai muun taloudellisen toiminnan harjoittaminen, sekä työ- ja perhe-elämän riitoihin liittyviin oikeudellisiin suhteisiin. 3. Mikäli riidat perustuvat muihin kuin tämän pykälän 2 momentissa mainittuihin suhteisiin, tätä lakia sovelletaan sellaisten riitojen sovitteluun vain niissä tapauksissa, joista säädetään federaatiolaeilla. 4. Sovittelumenettelyä voidaan käyttää sellaisten riitojen ratkaisemiseksi, joita käsitellään siviilioikeudellisessa oikeudenkäyntimenettelyssä tai arbitraatio-oikeuden oikeudenkäyntimenettelyssä. 5. Sovittelumenettelyä ei sovelleta kollektiivisiin työriitoihin eikä riitoihin, jotka perustuvat tämän pykälän 2 momentissa mainittuihin suhteisiin siinä tapauksessa, jos kyseiset riidat koskevat tai voivat koskea sellaisten kolmansien henkilöiden oikeuksia tai laillisia intressejä, jotka eivät osallistu sovittelumenettelyyn tai julkisia intressejä. 6. Lain säännöksiä ei sovelleta suhteisiin, joissa tuomari tai välimies edistää oikeudenkäyntimenettelyssä tai välimiesmenettelyssä sovinnon saavuttamista osapuolten välillä, ellei federaatiolailla muusta säädetä. 2. Laissa käytettävät keskeiset käsitteet Laissa käytetään seuraavia keskeisiä käsitteitä: 1) osapuolet ovat lain 1 :ssä mainittujen oikeudellisten suhteiden subjekteja, jotka haluavat ratkaista riidan sovittelumenettelyn avulla; 2) sovittelumenettely on tapa ratkaista riita sovittelijan avulla osapuolten vapaaehtoisen sopimuksen pohjalta tavoitteena osapuolia tyydyttävän ratkaisun löytäminen; 3) sovittelija on puolueeton luonnollinen henkilö ja sovittelijat ovat puolueettomia luonnollisia henkilöitä, joita osapuolet käyttävät välittäjinä riita-asian ratkaisemisessa tavoitteena edistää osapuolten sopimista riita-asiassa; 115
4) sovittelumenettelyn toteuttamisesta vastaava organisaatio on oikeushenkilö, jonka perustoimintoihin kuuluu sovittelumenettelyn toteuttaminen sekä muiden tässä laissa säädettyjen toimien toteuttaminen; 5) sovittelumenettelyn soveltamista koskeva sopimus on osapuolten sopimus, joka tehdään kirjallisena ennen riidan tai riitojen syntymistä (sovitteluklausuuli) taikka riidan tai riitojen syntymisen jälkeen osapuolten jostakin konkreettisesta oikeussuhteesta johtuneen riidan tai riitojen ratkaisemisesta sovit-telumenettelyn avulla; 6) sovittelumenettelyn toteuttamista koskeva sopimus on osapuolten sopimus, jonka solmimisesta lähtien aletaan soveltaa sovittelumenettelyä osapuolten väliseen riitaan tai riitoihin; 7) sovittelusopimus on kirjallisena laadittu sopimus, johon osapuolet ovat päätyneet riitaan tai riitoihin tai yksittäisiin erimielisyyksiin kohdennetun sovittelumenettelyn tuloksena. 3. Sovittelumenettelyn periaatteet Sovittelumenettely toteutetaan osapuolten keskinäisen tahdonilmaisun pohjalta ja se perustuu osapuolten vapaaehtoisuuden, luottamuksellisuuden, yhteistyön ja tasa-arvon periaatteisiin sekä sovittelijan puolueettomuuden ja riippumattomuuden periaatteisiin. 4. Sovittelumenettely riita-asian käsittelyssä tuomioistuimessa tai välimiesoikeudessa 1. Siinä tapauksessa, jos osapuolet ovat tehneet sovittelumenettelyn soveltamista koskevan sopimuksen ja sovitun ajan kuluessa sitoutuneet olemaan kääntymättä tuomioistuimen tai välimiesoikeuden puoleen ratkaistakseen riidan, joka on syntynyt tai voi syntyä osapuolten välille, tuomioistuin tai välimiesoikeus tunnustaa tuon sitoumuksen pätevyyden siihen asti, kunnes tuon sitoumuksen ehdot on täytetty, pois lukien tapaukset, joissa toisen osapuolen on mielestään välttämätöntä puolustaa omia oikeuksiaan. 2. Jos riita on siirretty tuomioistuimen tai välimiesoikeuden käsittelyyn, osapuolet voivat soveltaa sovittelumenettelyä milloin tahansa ennen kuin tuomioistuin tai välimiesoikeus on antanut riita-asiasta päätöksen. Riita-asian käsittelyn lykkääminen tuomioistuimessa tai välimiesoikeudessa sekä muut prosessitoimet määritellään prosessilainsäädännössä. 5. Sovittelumenettelyä koskevan tiedon luottamuksellisuus 1. Kaikki sovittelumenettelyyn liittyvä tieto on luottamuksellista, lu- 116
kuun ottamatta federaatiolaeissa säädettyjä tapauksia, ja tapauksia, joista osapuolet ovat sopineet toisin. 2. Sovittelijalla ei ole oikeutta levittää ilman osapuolten suostumusta sovittelumenettelyä koskevaa tai hänen tietoonsa sen aikana tullutta tietoa. 3. Osapuolet, sovittelumenettelyn toteuttamisesta vastaavat organisaatiot, sovittelija ja muut sovittelumenettelyssä läsnä olleet henkilöt, riippumatta siitä, liittyykö asian käsittely tuomioistuimessa tai välimiesoikeudessa riitaan, joka on ollut sovittelumenettelyn kohteena, eivät saa, elleivät osapuolet ole sopineet toisin, viitata oikeudenkäyntimenettelyssä tai välimiesoikeudellisessa menettelyssä tietoon, joka koskee 1) osapuolen ehdotusta sovittelumenettelyn soveltamisesta, samoin kuin osapuolen valmiutta osallistua kyseiseen menettelyyn; 2) toisen osapuolen lausumaa mielipidettä tai ehdotusta, joka koskee mahdollisuutta ratkaista riita; 3) osapuolen tunnustuksia, joita se on tehnyt sovittelumenettelyn toteuttamisen aikana; 4) osapuolen valmiutta hyväksyä sovittelijan tai muun osapuolen ehdotus riidan sovittelusta. 4. Sovittelijalta tai sovittelumenettelyn toteuttamisesta vastaavalta organisaatiolta ei saa vaatia sovittelumenettelyyn liittyvää tietoa, pois lukien federaatiolaeissa säädetyt tapaukset ja tapaukset, joista osapuolet ovat sopineet toisin. 6. Sovittelijaa koskeva sovittelumenettelyyn liittyvän tiedon paljastamisen ehto Siinä tapauksessa, että sovittelija on saanut toiselta osapuolelta sovittelumenettelyä koskevaa tietoa, hän saa kertoa tämän tiedon toiselle osapuolelle vain tiedon antaneen osapuolen suostumuksella. 7. Sovittelumenettelyn ehdot 1. Sovittelumenettely toteutetaan osapuolten tekemän sopimuksen pohjalta, muun muassa sovittelumenettelyn soveltamista koskevan sopimuksen perusteella. Sopimuksessa oleva viittaus asiakirjaan, joka sisältää sovittelijan välityksellä tapahtuvan riidan sovittelun ehdot, hyväksytään sovitteluklausuuliksi sillä ehdolla, että sopimus on tehty kirjallisena. 2. Sovittelumenettelyä voidaan soveltaa riidan syntyessä ennen kuin asiassa on käännytty tuomioistuimen tai välimiesoikeuden puoleen taikka sen jälkeen, kun asian käsittely tuomioistuimessa tai välimiesoikeudessa on alkanut, muun muassa tuomarin tai välimiehen ehdotuksesta. 3. Sovittelumenettelyn soveltamista koskevan sopimuksen samoin kuin sovittelumenettelyn toteuttamista koskevan sopimuksen olemassa- 117
olo ja siihen liittyvä välitön sovittelumenettelyn toteuttaminen eivät estä kääntymästä tuomioistuimen tai välimiesoikeuden puoleen, jollei federaatiolaeilla toisin säädetä. 4. Sovittelumenettelyn toteuttaminen alkaa siitä päivästä lähtien kun osapuolet ovat tehneet sovittelumenettelyn toteuttamista koskevan sopimuksen. 5. Jos osapuoli on lähettänyt kirjallisena ehdotuksen sovittelumenettelystä, eikä se ole kolmenkymmenen päivän kuluessa tai muun ehdotuksessa mainitun kohtuullisen ajan kuluessa saanut siihen toisen osapuolen suostumusta, katsotaan kyseinen ehdotus hylätyksi. 6. Sovittelumenettelyä koskevan ehdotuksen täytyy sisältää tämän lain 8 :n 2 momentissa mainitut tiedot 7. Sovittelumenettelyä koskevan ehdotuksen voi tehdä toisen osapuolen pyynnöstä sovittelija tai sovittelumenettelyn toteuttamisesta vastaava organisaatio. 8. Sovittelumenettelyn toteuttamista koskeva sopimus 1. Sovittelumenettelyn toteuttamista koskeva sopimus tehdään kirjallisena. 2. Sovittelumenettelyn toteuttamista koskevan sopimuksen täytyy sisältää tiedot 1) riidan kohteesta; 2) sovittelijasta, sovittelijoista tai sovittelumenettelyn toteuttamisesta vastaavasta organisaatiosta; 3) sovittelumenettelyn toteuttamisjärjestyksestä; 4) ehdoista, joilla osapuolet osallistuvat sovittelumenettelystä aiheutuviin kuluihin; 5) sovittelumenettelyn toteuttamisaikataulusta. 9. Sovittelijan valinta ja määrääminen 1. Sovittelumenettelyn toteuttamiseksi osapuolet valitsevat keskinäisestä sopimuksesta yhden tai useamman sovittelijan. 2. Sovittelumenettelystä vastaava organisaatio voi suositella sovittelijaehdokasta tai sovittelijaehdokkaita tai määrätä ne siinä tapauksessa, kun osapuolet ovat lähettäneet asianomaisen pyynnön mainittuun organisaatioon sovittelumenettelyn toteuttamista koskevan sopimuksen mukaisesti. 3. Sovittelija, joka on valittu tai määrätty tämän pykälän mukaisesti, on velvollinen ilmoittamaan osapuolille välittömästi kaikista sovittelumenettelyssä ilmenevistä tai syntyvistä seikoista, jotka voivat vaikuttaa 118
hänen riippumattomuuteensa ja puolueettomuuteensa taikka siinä tapauksessa, kun sovittelumenettelyä toteuttaa sovittelumenettelystä vastaava organisaatio, on se velvollinen ilmoittamaan niistä myös kyseiselle organisaatiolle. 10. Sovittelutoiminnan toteuttamisesta aiheutuvat maksut 1. Sovittelija ja sovittelijat harjoittavat sovittelutoimintaa sekä ilman maksua että maksua vastaan. Sovittelumenettelyn toteuttamisesta vastaavat organisaatiot toimivat maksua vastaan. 2. Osapuolet suorittavat sovittelijan, sovittelijoiden ja sovittelumenettelyn toteuttamisesta vastaavan organisaation sovittelumenettelyyn liittyvät maksuosuudet samansuuruisina, elleivät he ole sopineet toisin. 11. Sovittelumenettelyn kulku 1. Sovittelumenettelyn kulusta määrätään sovittelumenettelyn toteuttamista koskevassa sopimuksessa. 2. Osapuolet voivat sopia sovittelumenettelyn kulusta sovittelumenettelyn toteuttamista koskevassa sopimuksessa viittaamalla sovittelumenettelyn sääntöihin, jotka on vahvistanut asianomainen sovittelumenettelyn toteuttamisesta vastaava organisaatio. 3. Sovittelutoiminnan toteuttamisesta vastaavan organisaation vahvistamissa säännöissä on mainittava 1) riidat, joiden sovittelussa noudatetaan kyseisiä sääntöjä; 2) sovittelijoiden valinta- tai määräämismenettely; 3) perusteet, joiden mukaan osapuolet osallistuvat sovittelumenettelystä aiheutuviin kuluihin; 4) tiedot standardeista ja sovittelijoiden ammatillisen toiminnan säännöistä, joita sovittelutoiminnan toteuttamisesta vastaava organisaatio noudattaa toiminnassaan; 5) sovittelumenettelyn kulku, mukaan lukien osapuolten oikeudet ja velvollisuudet sovittelumenettelyssä, erityyppisten riitojen sovittelumenettelyn erityispiirteet, sekä muut sovittelumenettelyn toteuttamisen ehdot. 4. Sovittelumenettelyn toteuttamista koskevassa sopimuksessa osapuolet voivat mainita sen, jollei federaatiolaissa säädetä toisin tai jollei osapuolet ole sopineet toisin (muun muassa sovittelumenettelyn toteuttamista koskevassa sopimuksessa), että sovittelija määrittelee itsenäisesti sovittelumenettelyn toteuttamisen kulun ottaen huomioon riitaan liittyvät seikat, osapuolten toivomukset ja tarpeen sovitella riita mahdollisimman nopeasti. 5. Sovittelijalla ei ole oikeutta tehdä riidan sovintoesityksiä, jolleivät osapuolet ole sopineet toisin. 119
6. Koko sovittelumenettelyn keston aikana sovittelija voi tavata ja pitää yllä yhteyksiä kaikkiin osapuoliin yhdessä ja jokaiseen osapuoleen erikseen. 7. Sovittelumenettelyn toteuttamisen aikana sovittelijalla ei ole oikeutta asettaa toiminnallaan toista osapuolta etusijalle, eikä myöskään heikentää toisen osapuolen oikeuksia ja laillisia intressejä. 12. Sovittelusopimus 1. Sovittelusopimus tehdään kirjallisena ja sen on sisällettävä osapuolia, riidan kohdetta, toteutettua sovittelumenettelyä, sovittelijaa sekä osapuolten sopimia velvoitteita, niiden täyttämisen ehtoja ja määräaikoja koskevat tiedot. 2. Sovittelusopimus pannaan täytäntöön osapuolten vapaaehtoisuuden ja tunnollisuuden periaatteiden pohjalta. 3. Kun sovittelumenettely toteutetaan sen jälkeen kun riita on siirretty tuomioistuimen tai välimiesoikeuden käsittelyyn, tuomioistuin tai välimiesoikeus voi vahvistaa sovittelumenettelyn tuloksena syntyneen sovittelusopimuksen riita-asiassa tehdyksi sovintosopimukseksi prosessi-lainsäädännön, välimiesoikeutta koskevan tai kansainvälistä kaupallista välimiesoikeutta koskevan lainsäädännön mukaisesti. 4. Sovittelusopimus, jonka osapuolet tekevät siviilioikeudellisista suhteista syntyneessä riita-asiassa sovittelumenettelyn tuloksena ilman asian siirtämistä tuomioistuin- tai välimiesoikeuskäsittelyyn, muodostaa yksityisoikeudellisen liiketoimen, jonka tavoitteena on osapuolten oikeuksien ja velvoitteiden asettaminen, muuttaminen tai lopettaminen. Tällaiseen liiketoimeen voidaan soveltaa siviililainsäädännön säädöksiä, jotka koskevat velvoitteiden lopettamista korvaavilla tai uusilla suorituksilla, velan anteeksiantamista, keskinäisiä tilityksiä ja vahingonkorvausta. Sellaisten oikeuksien suojelu, joita rikotaan jättämällä täyttämättä tai täyttämällä epäasianmukaisesti sovittelusopimuksen ehdot, toteutetaan siviililainsäädännössä säädetyillä keinoilla. 13. Sovittelumenettelyn toteuttamisen aikataulu 1. Sovittelumenettelyn toteuttamisen kesto määritellään sovittelumenettelyn toteuttamista koskevassa sopimuksessa. Sovittelijan ja osapuolten on tässä yhteydessä kaikin mahdollisin toimin pyrittävä siihen, ettei sovittelumenettely kestäisi kuuttakymmentä päivää kauemmin. 2. Poikkeustapauksissa, jos soviteltava riita-asia on vaikea taikka asiaan tarvitaan lisätietoja tai asiakirjoja, sovittelumenettelyn toteuttamisen kestoa voidaan jatkaa osapuolten keskinäisestä sopimuksesta ja sovittelijan suostumuksella. 3. Sovittelumenettelyn toteuttaminen ei saa kestää sataakahdeksaakymmentä päivää kauemmin, pois lukien tapaukset, joissa sovittelume- 120
nettely toteutetaan sen jälkeen, kun asia on siirretty tuomioistuimen tai välimiesoikeuden käsittelyyn, jolloin enimmäiskesto on kuusikymmentä päivää. 14. Sovittelumenettelyn lopettaminen Sovittelumenettely lopetetaan seuraavin edellytyksin: 1) osapuolet ovat tehneet sovittelusopimuksen kyseisen sopimuksen allekirjoittamispäivästä alkaen; 2) osapuolet ovat tehneet sopimuksen sovittelumenettelyn lopettamisesta saavuttamatta yksimielisyyttä riita-asiassa kyseisen sopimuksen allekirjoittamispäivästä alkaen; 3) sovittelijan kirjallisesta ilmoituksesta, joka lähetetään osapuolille sen jälkeen, kun heidän kanssaan on neuvoteltu sovittelumenettelyn lopettamisesta sen jatkamisen epätarkoituksenmukaisuuden takia kyseisen ilmoituksen lähettämispäivänä; 4) sovittelijalle lähetetyn toisen osapuolen, usean osapuolen tai kaikkien osapuolten kirjallisesta ilmoituksesta, jossa kieltäydytään jatkamasta sovittelumenettelyä siitä päivästä alkaen, kun sovittelija on saanut kyseisen ilmoituksen; 5) sovittelumenettelyn määräaikojen mentyä umpeen määräaikojen umpeen kulumispäivästä alkaen ottaen huomioon tämän lain 13 :n säännökset. 15. Sovittelijoille asetetut vaatimukset 1. Sovittelutoimintaa voidaan harjoittaa ammattimaisesti ja ei-ammattimaisesti. 2. Ei-ammattimaisena sovittelijana voi toimia kahdeksantoista vuotta täyttänyt henkilö, joka on täysin oikeustoimikelpoinen, ja jolla ei ole rikosrekisteriä. Ammattimaisesti sovittelijana voivat toimia henkilöt, jotka täyttävät tämän lain 16 :ssä säädetyt vaatimukset. 3. Sovittelutoiminta ei ole yritystoimintaa. 4. Sovittelutoimintaa harjoittavilla henkilöillä on oikeus harjoittaa myös mitä tahansa muuta toimintaa, jota ei ole kielletty Venäjän federaation lainsäädännöllä. 5. Sovittelijoina eivät voi toimia henkilöt, jotka toimivat Venäjän federaation valtiollisissa viroissa, Venäjän federaation subjektien valtiollisissa viroissa, siviilivirkamiehinä valtiollisessa palvelussa tai kunnan virkamiehinä, jollei muusta säädetä federaatiolaeilla. 6. Sovittelijalla ei ole oikeutta: 1) olla minkään osapuolen edustaja; 2) antaa millekään osapuolelle oikeudellista, konsultti- tai muuta apua; 121
3) toimia sovittelijana, jos sovittelumenettelyä toteuttaessaan hänellä on lopputulosta koskeva henkilökohtainen intressi (suoraan tai välillisesti), mukaan lukien sukulai-suussuhde jonkun osapuolen kanssa; 4) antaa riitaa koskevia julkisia lausuntoja ilman osapuolten lupaa. 7. Osapuolten sopimuksella tai sovittelutoiminnasta vastaavan organisaation vahvistamilla sovittelumenettelyn säännöillä voidaan asettaa lisävaatimuksia sovittelijalle, myös ammattimaisesti toimivalle sovittelijalle. 16. Ammattimainen sovittelutoiminta 1. Sovittelutoimintaa voivat harjoittaa ammattimaisesti henkilöt, jotka ovat täyttäneet kaksikymmentäviisi vuotta ja joilla on korkean asteen ammattikoulutus ja jotka ovat suorittaneet sovittelijoiden koulutusohjelman, joka on vahvistettu Venäjän federaation hallituksen määräämässä järjestyksessä. 2. Sovittelutoiminnan toteuttamisesta vastaavat organisaatiot voivat liittyä yhteen järjestäytymällä yhdistyksiksi (liitoiksi) tai muiksi Venäjän federaation lainsäädännön mukaisiksi yhteenliittymiksi toimintansa koordinoimiseksi, sovittelijoiden ammatillisen toiminnan standardien ja sääntöjen sekä sovittelumenettelyn sääntöjen ja työjärjestyksen kehittämiseksi. Mainitut organisaatiot voivat olla itsesääntelevien sovitteluorganisaatioiden jäseniä. 3. Ennen sovittelumenettelyn alkamista tuomioistuimen tai välimiesoikeuden käsiteltäväksi siirrettyjen riita-asioiden sovittelijana voi toimia vain ammattimaisesti sovittelutoimintaa harjoittava henkilö. 17. Sovittelijoiden ja sovittelumenettelyn toteuttamisesta vastaavien organisaatioiden vastuu Sovittelijat ja sovittelumenettelyn toteuttamisesta vastaavat organisaatiot ovat vastuussa sovittelutoiminnalla osapuolille aiheutetusta vahingosta siviililainsäädännön määräämässä järjestyksessä. 18. Sovittelijoiden itsesääntelyorganisaatio 1. Ammattimaisen sovittelutoiminnan standardien ja sääntöjen kehittämiseksi ja niiden asettamiseksi, sekä ammattisovittelijoiden ja (tai) sovittelumenettelyn toteuttamisesta vastaavien organisaatioiden mainittujen standardien ja sääntöjen noudattamisen valvomiseksi voidaan perustaa sovittelijoiden itsesääntelyorganisaatioita. 2. Sovittelijoiden itsesääntelyorganisaatioiden muotona ovat yhdistykset (liitot) tai ei-kaupalliset kumppanuudet. 122
3. Organisaatio saa sovittelijoiden itsesääntelyorganisaation statuksen siitä päivästä lähtien, kun sitä koskevat tiedot on merkitty sovittelijoiden itsesääntelyorganisaatioiden valtionrekisteriin. Se menettää sovittelijoiden itsesääntelyorganisaation statuksen samana päivänä, kun sitä kos-kevat tiedot poistetaan mainitusta rekisteristä. Sovittelijoiden itsesääntelyorganisaatioiden rekisteriviranomaisena toimii Venäjän federaation hallituksen valtuuttama federaatiotason toimeenpanovallan viranomainen. 4. Organisaatio rekisteröidään sovittelijoiden itsesääntelyorganisaatioiden valtionrekisteriin sillä edellytyksellä, että se täyttää seuraavat ehdot: 1) sovittelijoiden itsesääntelyorganisaatio yhdistää vähintään sata jäsentä, ammattimaisesti sovittelijana toimivaa luonnollista henkilöä, ja (tai) vähintään kaksikymmentä sovittelutoiminnan toteuttamisesta vastaavaa organisaatiota. Mainittujen henkilöiden ja organisaatioiden on vastattava tässä laissa asetettuja vaatimuksia, jotka koskevat jäsenyyttä tällaisessa organisaatiossa; 2) organisaatiossa on vahvistettu sovittelijoiden itsesääntelyrganisaation jäsenten toiminnan laadunvalvontaa koskeva menettely sekä hyväksytty sovittelijoiden ammattietiikan säännöstö; 3) sovittelijoiden itsesääntelyorganisaatio vastaa vaatimuksia, jotka on asetettu itsesääntelyorganisaatioista 1. joulukuuta 2007 annetussa federaatiolaissa nro 315-FZ (myöhemmin: laki itsesääntelyorganisaatioista). 5. Jotta mainittu organisaatio voisi toimia itsesääntelyorganisaationa, sen pitää perustaa erityiselimiä, jotka valvovat sitä, että sovittelijoiden itsesääntelyorganisaation jäsenet noudattavat tämän lain ja Venäjän federaation muiden säädösten vaatimuksia sekä sovittelijoiden itsesääntelyorganisaatioiden sääntöjä ja sovittelijoiden itsesääntelyorganisaatioiden jäsenyysehtoja. Tämän lisäksi erityiselinten toimenkuvaan kuuluu sovittelijoiden itsesääntelyorganisaatioiden jäseniä koskevien kurinpitoasioiden käsittely. 6. Itsesääntelyorganisaatioista annetun lain sisältämien oikeuksien lisäksi sovittelijoiden itsesääntelyorganisaatiolla on oikeus asettaa jäsenilleen lisävaatimuksia federaatiolaissa asetettujen vaatimusten lisäksi ja jäsentensä vastuun varmistamiseksi. 7. Sovittelijoiden itsesääntelyorganisaatio ei voi olla toisen sovittelijoiden itsesääntelyorganisaation jäsen. 8. Ammattimaisesti sovittelutoimintaa harjoittava sovittelija ja sovittelumenettelyn toteuttamisesta vastaava organisaatio voi olla jäsenenä vain yhdessä sovittelijoiden itsesääntelyorganisaatiossa. 9. Hyväksyessään jäsenekseen ammattimaisesti sovittelutoimintaa harjoittavia sovittelijoita ja sovittelutoiminnan toteuttamisesta vastaa- 123
via organisaatioita sovittelijoiden itsesääntelyorganisaatiolla on oikeus esittää niille lisävaatimuksia, jotka liittyvät sovittelutoimintaan eivätkä ole ristiriidassa tämän lain ja muiden federaatiolakien kanssa. 10. Sovittelijoiden itsesääntelyorganisaation vakituisen kollegiaalisen hallintoelimen ja erityiselinten jäsenet voivat harjoittaa näiden toimielinten tehtävien lisäksi sovittelutoimintaa. 19. Sovittelijoiden itsesääntelyorganisaation keskeiset tehtävät Sovittelijoiden itsesääntelyorganisaatio toteuttaa seuraavia keskeisiä tehtäviä: 1) laatii ja asettaa ammattimaisesti sovittelutoimintaa harjoittavien sovittelijoiden ja sovittelumenettelyn toteuttamisesta vastaavien organisaatioiden jäsenyysehdot itsesääntelyorganisaatiossa; 2) määrää ja käyttää kurinpidollisia toimenpiteitä jäseniinsä; 3) pitää rekisteriä sovittelijoiden itsesääntelyorganisaation jäsenistä; 4) edustaa sovittelijoiden itsesääntelyorganisaation jäsenten intressejä niiden ja valtiovallan federaatiotason toimielinten, Venäjän federaation subjektien valtiovallan toimielinten, paikallisen itsehallinnon sekä sovittelijoiden kansainvälisten ammatillisten järjestöjen välisissä suhteissa; 5) laatii ja vahvistaa sovittelijoiden ammatillisen toiminnan standardit ja säännöt; 6) laatii ja vahvistaa sovittelijoiden virka- ja ammattietiikan säännöt, mukaan lukien sovittelijoiden ammattietiikan koodeksin; 7) laatii sovittelumenettelyn toteuttamisen säännöt; 8) laatii sovittelijoiden ammatillisen koulutuksen standardit; 9) valvoo jäsentensä ammattitoimintaa siltä osin, joka koskee tämän lain, muiden federaatiolakien vaatimusten sekä muiden Venäjän federaation normatiivisten säädösten, standardien ja sovittelijoiden itsesääntelyorganisaation sääntöjen ja jäsenyysehtojen noudattamista; 10) jakaa jäsenilleen tietoa sovittelutoiminnasta ja sen menetelmistä; 11) toteuttaa muita tehtäviä, joista on säädetty itsesääntelyorganisaatioita koskevassa laissa. 20. Lain voimaantulo Tämä federaatiolaki tulee voimaan 1. tammikuuta 2011. Venäjän federaation presidentti D. Medvedev 124