Nordea Pankki Suomi Oyj 4/2003 Nordea Pankki Suomi Oyj:n joukkovelkakirjaohjelman lainakohtaiset ehdot Nämä lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä Nordea Pankki Suomi Oyj:n 4.3.2003 päivätyn joukkovelkakirjaohjelman yleisten ehtojen kanssa tämän lainan ehdot. Yleisiä ehtoja sovelletaan, mikäli näissä lainakohtaisissa ehdoissa ei ole toisin määrätty. Maksuasiamies: Lainan pääoma: Lainan liikkeeseenlaskutapa: Lainan etuoikeusasema: Velkakirjojen yksikkökoko: Nordea Pankki Suomi Oyj Enintään 35.000.000 euroa Arvo-osuusmuotoinen Sama kuin liikkeeseenlaskijan muilla vakuudettomilla sitoumuksilla 1.000 euroa, minimimerkintä 5.000 euroa Lainan numero: 4/2003 Liikkeeseenlaskupäivä: 24.3.2003 Takaisinmaksupäivä: 24.3.2005 Takaisinmaksumäärä. Merkintäpaikka: Merkinnän maksu: Korko: Liikkeeseenlaskijan oikeus ennenaikaiseen takaisinmaksuun: Velkojan oikeus vaatia ennenaikaista takaisinmaksua: Lainan pääoman nimellisarvo Nordea Pankki Suomi Oyj:n Yksityispankit, Nordea Private Wealth Management Maksetaan merkittäessä Indeksihyvitys Velkakirjojen pääomalle ei kerry korkoa, mutta lainan eräpäivänä 24.3.2005 jokaisen velkakirjan pääomalle maksetaan indeksihyvitys, joka on 140 % 1 Ruotsin kruunun (SEK) prosentuaalisesta vahvistumisesta suhteessa Sveitsin frangiin (CHF) lainaehtojen mukaisesti. Mikäli muutos on negatiivinen ei velkakirjoille makseta indeksihyvitystä. 1 Odotettu tuottokerroin. Tuottokerroin vahvistetaan 14.4.2003 ja se tulee olemaan 120 % - 160 %.
Koron ja pääoman maksutapa: Yleiset ehdot, kohta 8. Tiedot joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskusta Päätökset ja valtuudet, joiden nojalla laina lasketaan liikkeeseen: Liikkeeseenlaskun luonne: Merkintäoikeudet: Nordea Pankki Suomi Oyj:n hallituksen antaman valtuutuksen nojalla Ns. yksittäinen laina Merkintäoikeutta ei ole rajattu. Merkintäaika: 24.3. 11.4.2003 Velkakirjojen luovutus: Emissiokurssi: Merkintäsitoumukset: Vakuus Pörssilistaus: Arvo-osuudet rekisteröidään merkitsijän ilmoittamalle arvo-osuustilille viimeistään kolmantena pankkipäivänä merkintäajan päättymisestä arvoosuusjärjestelmästä ja arvo-osuustileistä annettujen lakien ja APK:n sääntöjen ja määräysten mukaisesti. Arvo-osuudet eivät ole vapaasti luovutettavissa ennen merkintäajan päättymistä. Vaihtuva Kyllä Arvio pörssilistauksen alkamisesta: Toukokuu 2003 Lainan ISIN-koodi: Arvio lainan liikkeeseenlaskijalle kertyvästä pääomasta sekä suunniteltu käyttötapa: Liikkeeseenlaskijan oikeus peruuttaa liikkeeseenlasku: FI0003013243 Enintään n. 35.000.000 euroa, josta n. 0,1 % on liikkeeseenlaskukustannuksia Laina on osa liikkeeseenlaskijan varainhankintaa. Lainakohtaisissa ehdoissa määritellyillä perusteilla. Merkittävät tiedot liikkeeseenlaskijan liiketoiminnan kehityksestä viimeisen tilikauden päättymisen tai osavuosikatsauksen jälkeiseltä ajalta: - Nordea Pankki Suomi Oyj:n hallituksen tiedossa ei ole muita liikkeeseenlaskettavan joukkovelkakirja-lainan arvoon olennaisesti vaikuttavia seikkoja pankin tuloksen muodostumisessa tai varallisuusasemassa, joita ei ole selvitetty tässä esitteessä. Helsingissä 18.3.2003 Nordea Pankki Suomi Oyj
INDEKSIHYVITYS Kullekin velkakirjan pääomalle maksettava hyvityksen määrä lasketaan seuraavasti: Indeksin Arvonmuutos x velkakirjan nimellisarvo x 1,40 1 Mikäli Indeksin arvo laskee ei indeksihyvitystä makseta. Mahdollinen tuotto suoritetaan maksuhetken EUR/SEK- kurssin mukaan. Indeksi CHF SEK ja EUR SEK - valuuttapari Indeksin Arvonmuutoksen laskee Laskenta-asiamies seuraavan kaavan mukaan: max (0% ; CHF/SEK1-CHF/SEK2 ) x EUR/SEK1 CHF/SEK1 EUR/SEK2 jossa CHF/SEK2 on CHF SEK -valuuttaparin Päättymisarvo ja CHF/SEK1 on CHF SEK -valuuttaparin Lähtöarvo. Vastaavasti: EUR/SEK2 on EUR SEK valuuttaparin Päättymisarvo ja EUR/SEK1 on EUR SEK valuuttaparin Lähtöarvo. Päättymisarvo CHF - SEK valuuttaparille on Euroopan Keskuspankin 17.3.2005 klo n. 15.00 GMT Reutersin sivulta ECB37, ilmoittama CHF SEK valuuttaparin kurssi. Lähtöarvo on CHF-SEK - valuuttaparille on Euroopan Keskuspankin 14.3.2003 klo n. 15.00 GMT Reutersin sivulta ECB37, ilmoittama CHF SEK valuuttaparin kurssi. Päättymisarvo EUR - SEK valuuttaparille on Euroopan Keskuspankin 17.3.2005 klo 15.00 GMT Reutersin sivulta ECB37, ilmoittama EUR SEK valuuttaparin kurssi. Lähtöarvo on EUR - SEK - valuuttaparille on Euroopan Keskuspankin 14.3.2003 klo 15.00 GMT Reutersin sivulta ECB37, ilmoittama EUR SEK valuuttaparin kurssi. Pörssipäivä on jokainen päivä, jona Indeksiin sisältyvillä valuuttapareilla käydään valuuttamarkkinoilla kauppaa, tai Markkinahäiriön tapahtuessa, olisi pitänyt käydä kauppaa. 1 Odotettu tuottokerroin. Tuottokerroin vahvistetaan 14.4.2003 ja se tulee olemaan 120 % - 160 %.
Laskenta-asiamies on Nordea Securities Oyj. Laskenta-asiamies toimii riippumattomana asiantuntijana ja sen laskema Indeksin Arvonmuutos on Nordea Pankki Suomi Oyj:tä ja velkakirjojen haltijoita sitova. Indeksin laskeminen Markkinahäiriön vallitessa Markkinahäiriön katsotaan olevan olemassa silloin, kun yhden tai useamman Indeksiin sisältyvän valuuttaparin kaupankäynti on keskeytetty tai muutoin rajoitettu Lähtöpäivänä tai Päättymispäivänä ja keskeytyksellä taikka rajoituksella on Laskenta-asiamiehen arvion mukaan olennainen merkitys Indeksin arvon määrityksessä. Markkinahäiriö Lähtöpäivänä tai Päättymispäivänä Mikäli Indeksin arvoa ei Lähtöpäivänä tai Päättymispäivänä voida Markkinahäiriön johdosta määrittää, on Laskentaasiamiehen määritettävä kyseinen arvo Markkinahäiriön päättymistä seuraavan Pörssipäivän arvon perusteella. Mikäli Markkinahäiriö kuitenkin jatkuu viiden (5) seuraavan Pörssipäivän ajan, on Laskenta-asiamiehen parhaaksi katsomallaan tavalla määriteltävä kyseisen Indeksin arvo sellaiseksi kuin se olisi ollut, mikäli Markkinahäiriötä ei olisi tapahtunut. Muutokset Indeksissä Mikäli ennen 17.3.2005 Indeksin koostumusta tai laskentakaavaa tai -tapaa muutetaan olennaisesti taikka Indeksiä muutoin muutettaisiin olennaisesti, on Laskenta-asiamiehen Indeksin Arvonmuutoksen laskemista varten huomioitava nämä muutokset. Tällainen muutos voisi olla Ruotsin liittyminen Euroopan Rahaliittoon ja Ruotsin kruunun kurssin sitominen Euroopan yhteisvaluutta euroon. Tällaisessa tilanteessa Ruotsin kruunulle vahvistettaisiin kiinteä vaihtokurssi euroon. Indeksin Arvonmuutoksen kannalta tällaisessa tilanteessa EUR/SEK valuuttaparin kurssi olisi virallinen vahvistettu kiinteä vaihtokurssi ja CHF/SEK valuuttaparin kurssiin vaikuttaisi EUR/SEK kurssin vahvistamisen jälkeen EUR/CHF kurssi. Myös muissa kuin edellä mainituissa tilanteissa Laskenta-asiamies pyrkii tekemään muutoksen noudattaen valuuttamarkkinoilla noudatettua ja muita hyvän markkinatavan mukaisia laskentaperiaatteita ja menettelytapoja, jos velkakirjan haltijan ja liikkeeseenlaskijan keskinäinen sopimustasapaino muuten muuttuisi kohtuuttomasti. Indeksin korjaus Mikäli Indeksin arvoa Lähtö- tai Päättymispäivänä korjataan arvon julkaisemisen jälkeen ja tällaista korjausta koskeva ilmoitus julkaistaan kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa alkuperäisestä ilmoituksesta mutta kuitenkin ennen 15.3.2005 muutetaan kyseisen Lähtö- tai Päättymispäivän osalta Indeksin arvoa Indeksin Arvonmuutoksen laskemista varten korjausta vastaavasti. Jälkimarkkinat Nordea Pankki Suomi Oyj antaa lainalle pyydettäessä takaisinostohinnan. Takaisinostohintaan vaikuttavat Indeksin taso, korkotasot, jäljellä oleva laina-aika, valuuttakurssien volatiliteetti eli tuottojen vaihtelu. Takaisinostohinta voi olla edellä mainituista tekijöistä johtuen yli tai alle lainan nimellisarvon. Verotus Voimassa olevan lain mukaan Suomessa liikkeeseen lasketulle joukkovelkakirjalainalle maksettava indeksihyvitys on kotimaassa yleisesti verovelvolliselle luonnolliselle henkilölle ja kuolinpesälle korkotulon lähdeverosta säädetyn lain mukaista tuloa. Edellä mainitulle lainan pääoma ei ole veronalaista omaisuutta.
Jälkimarkkinakaupassa saatava indeksihyvitykseen rinnastettava tuotto on tuloverolain mukaista pääomatuloa. Yhteisölle ja yhtymälle indeksihyvitys on normaalia veronalaista tuloa yleishyödyllisten yhteisöjen verovapautta koskevin poikkeuksin. Liikkeeseenlaskijan oikeus peruuttaa liikkeeseenlasku Liikkeenseenlaskijalla on oikeus peruuttaa liikkeeseenlasku perustuen muutoksiin taloudellisissa olosuhteissa, merkintävilkkauden jäädessä alhaiseksi (saatuja merkintöjä alle 3 miljoona euroa) tai jos tapahtuu jotain sellaista, mikä liikkeeseenlaskijan harkinnan mukaan voi vaarantaa järjestelyn onnistumisen, jossa tapauksessa merkintäsumma kertyneine korkoineen palautetaan merkitsijälle kahden (2) viikon kuluessa merkintäajan päätyttyä ja palautettavalle summalle maksetaan 4% vuosittaista korkoa merkintäajankohdasta palautusajankohtaan. CHF SEK valuuttaparin kehitys 01/1990-03/2003* CHF-SEK 7.5 7 6.5 6 5.5 5 4.5 4 3.5 3 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 EUR SEK valuuttaparin kehitys 01/1999-03/2003* 10 9.5 EUR-SEK 9 8.5 8 01/99 01/00 01/01 01/02 01/03
EUR CHF valuuttaparin kehitys 01/1999-03/2003* 1.65 1.6 EURCHF 1.55 1.5 1.45 1.4 1.35 99 00 01 02 03 *Historiallinen kurssikehitys ei ole tae tulevasta kurssikehityksestä. Taulukko: Esimerkki eräpäivänä sijoittajalle maksettavasta määrästä (tuottokerroin 140 %* ja emissiokurssi 100 %) CHF-SEK muutos EUR-SEK muutos laina-aikana** laina-aikana* SEK vahvistunut 10 % ei muutosta SEK heikentynyt 10% -10% 100,000 100,000 100,000-5% 100,000 100,000 100,000 0% 100,000 100,000 100,000 5% 107,700 107,000 106,300 10% 115,400 114,000 112,600 15% 123,100 121,000 118,900 20% 130,800 128,000 125,200 25% 138,500 135,000 131,500 30% 146,200 142,000 137,800 * [CHF-SEK(alku)-CHF-SEK(loppu)]/ CHF-SEK(alku) ** EUR-SEK(alku)/ EUR-SEK (loppu) Valuuttamarkkinat Suurin osa ammattimaisesta valuuttakaupasta tapahtuu maailman johtavissa finanssikeskuksissa. Näitä ovat New York, Lontoo, Tokio, Singapore, Bahrain, Zürich, Pariisi, Frankfurt, Luxemburg ja Amsterdam. Kaikki nämä rahamaailman keskukset muodostavat valuutta- ja pääomamarkkinat. Markkinat eivät ole niinkään fyysinen markkinapaikka kuin puhelinten, telexien ja elektronisten informaatiojärjestelmien kommunikaatioverkko. Spot -valuuttakurssilla tarkoitetaan kaupantekohetkellä markkinoiden noteeraamaa hintaa, jossa arvopäivä on toinen pankkipäivä kaupantekopäivän jälkeen. Arvopäivä on koronlaskun perusta. Noteeraus kertoo kuinka monta hintavaluuttayksikköä on yksi yksikkö perusvaluuttaa. Esim. CHF - SEK valuuttaparissa CHF on perusvaluutta ja SEK hintavaluutta. Termiinikurssi määräytyy spot kurssin ja valuuttojen korkoeron perusteella. Valuuttojen kurssimuutokset on yleensä suurempi vaikutus kuin koroilla, sillä valuuttakurssit heilahtelevat yleensä useammin ja voimakkaammin kuin korot. Termiinikurssi lasketaan seuraavasti: (pääoma hintavaluutassa + hintavaluutan korkotuotto) / (pääoma perusvaluutassa + perusvaluutan korkotuotto).
Valuuttaoption arvoon vaikuttaa alla olevan valuutan kurssin lisäksi option lunastuskurssi, maturiteetti, valuuttakurssin volatiliteetti sekä valuuttojen korkoero termiinipisteet.