4 2010 Pääsihteerin kiitos Sivu 3 Katastrofien vuosi 2010 Sivu 4 Suomi on lapsille tasa-arvoinen maa Sivu 12 Myrskyä ilmassa Sivu 14 unite for children
Sisältö Pääkirjoitus 3 Katastrofien vuosi 4 Suomi on lapsille tasa-arvoinen maa toistaiseksi 8 Joulu on yrityskampanjoiden kulta-aikaa 10 Vessakulttuuri leviää Nepalissa koulusta koteihin 11 UNICEF-kapula siirtyi Rovaniemeltä Satakuntaan 12 Myrskyä ilmassa 14 Uutisia 16 Resume på svenska 18 Vapaaehtoisten yhteystiedot 19 UNICEF-uutiset/UNICEF-nytt Suomen UNICEFin jäsen- ja tiedotuslehti Finska UNICEFs medlems- och informationsblad Toimitus/Redaktion Kirsi Haru Taitto: HDAD Kansikuva: Martti Penttilä Lautatarhankatu 6, 00580 Helsinki Brädgårdsgatan 6, 00580 Helsingfors Puhelin/telefon 09 584 501 www.unicef.fi information@unicef.fi Painopaikka/Tryckeri Graafiset Palvelut Oy Painos/Upplaga 7000 ISSN 0786-3853 4 Katastrofit Vuosi 2010 jätti maailman lapsille karuja muistoja. Tammikuussa maa järisi Haitissa, kesäkuussa Kirgisiassa roihusi etninen väkivalta, elokuussa Pakistan vajosi tulvien alle ja lokakuussa Indonesiassa purkautui tulivuori. Kuva UNICEF/Kirsi Haru UNICEF/NYHQ2010-1650/Marta Ramoneda Pakistan, 2010 Kuva Mikko Ruohola Hallitus/Styrelsen Matti Honkala, pj Heikki Eskola Antti Heikinheimo Leena Karo Mikael Knip Anja Leino Iris Länsilahti Ulla Rehell Maria Romantschuk Thomas Wilhelmsson Hyvän tahdon lähettiläät/ Goodwill ambassadörer Eija Ahvo, Susanna Haavisto, Anna Hanski, Katri Helena Kalaoja, Rainer Kaunisto, Juha Laukkanen, Jyrki Linnankivi, Eppu Nuotio, Iiro Rantala, Micke Rejström, Axl Smith, Jorma Uotinen, Eija Vilpas Suojelija/Beskyddare Tohtori Pentti Arajärvi 2 unicefuutiset 4 2010 8 Tutkimus Suomi sai UNICEFin uudessa tutkimuksessa kiitosta lasten tasaarvoisuudesta. Asiantuntijat kuitenkin pohtivat, mihin suuntaan Suomi on menossa. 10 Lipunvaihto Satakunta aloittelee UNICEF-kumppanuusvuotta UNICEF-lippu nostettiin vuodeksi Porin Isomäen jäähallin kattoon.
Pää kirjoitus Kuva UNICEF/Martti Penttilä Henkilökohtaisesti Ehdin tavata UNICEFin toiminnan Suomeen juurruttaneen Gunvor Hustichin muutaman kerran. Gunni oli persoona. Hänen entinen työtoverinsa kertoi, että Gunni höyrysi toimistossa ja säpinää riitti. Gunni loi järjestöön vapaaehtoisuuden pohjan ja moninkertaisti UNICEF-korttien myynnin. U.B. Lindström oli toisenlainen persoona. Hän tuli akateemisesta maailmasta, professorin virasta pääsihteeriksi. U.B. kirjoitti, haastoi keskusteluun, haastoi koko UNICEFin pohtimaan ohjelmiaan ja asioiden tärkeysjärjestyksiä. U.B. jätti suomalaiseen kehitysyhteistyöhön asiantuntijan jäljen, joka muistetaan. Gunnin ja U.B:n yhteensä 30 vuotta loi perustan UNICEFin nykyiselle asemalle vahvana instituutiona Suomessa. Heidän jalanjäljissään oli helppo jatkaa. Aika, ympäristö ja toimintatavat ovat muuttuneet, mutta perusta on edelleen sama: jokaiselle lapselle terveys, koulutus, tasa-arvo ja turva. Kysyin Gunnilta viimeisessä tapaamisessamme, miten hän sai tarvitsemaansa apua niin yksityisiltä ihmisiltä kuin yrityksiltäkin. Otin puhelimen käteen ja soitin. Gunnin ohje on toimiva edelleen. Lahjoituksia ja vapaaehtoista työpanosta pitää pyytää. Pitää tarjota mahdollisuus tehdä jotain, mikä on merkityksellistä. Tämän todistavat päivittäin katu- ja puhelinmarkkinoijamme. Arvostava hatunnostoni, Gunni ja U.B. Vapaaehtoisiin lahjoituksiin ja työhön perustuvan yhteisön toiminta perustuu tukijoidensa ja tekijöidensä luottamukseen. Lahjan kohtuulliset keräys- ja hallintokulut hyväksytään, mutta vain kohtuulliset. Valtaosan lahjasta on mentävä turvallisesti ja varmasti perille. Tälle ohjenuoralle toimintamme on perustunut. Minulla on ollut etuoikeus palvella kahta hyvää järjestöä, Punaista Ristiä ja UNICEFia. Molemmilla on ja pysyy erityinen sija sydämessäni. Punaisessa Ristissä oppimaani ja kokemaani olen soveltanut tässä tehtävässä. Kummankin toiminnassa ydin on sama, auttaa heikoimmassa asemassa olevia. UNICEFissa se vielä kohdistuu erityisesti lapsiin. Olen ollut käynnistämässä sekä Nälkäpäivää että Janopäivää ja myöhemmin vielä järjestöjen yhteistä Nenäpäivää ja luulen että nämä kampanjat saavat aikaani myös jatkossa vapaaehtoisena. Minulla on ollut etuoikeus tavata lähes päivittäin vapaaehtoisia auttajia. Oikeudenmukaisuutta arvostavia ihmisiä, jotka antavat palan itsestään niille, joiden kohdalla oikeudet eivät ole alkuunkaan toteutuneet. Ihmisiä, jotka uskovat välittämisen voimaan. Minulla on ollut etuoikeus tehdä töitä osaavimpien, oikeudenmukaisimpien ja sitoutuneimpien ihmisten kanssa. Olen saanut nauttia työtovereideni ja vapaaehtoisten positiivisesta säteilystä. On ollut upeaa nähdä, kun taloon tulleen innostuksen kipinä on kasvanut roihuksi. Aion jatkossa käyttää hieman enemmän aikaa kalastukseen, pienviljelyyn ja vapaaehtoistyöhön. Lämmin kiitos sinulle myötäelämisestäsi ja tuestasi. Pentti Kotoaro pääsihteeri unicefuutiset 4 2010 3
Katastrofien vuosi UNICEF/NYHQ2010-1248/Cliff Volpe, Kyrgyzstan, 2010 Vuosi 2010 jätti maailman lapsille karuja muistoja. Tammikuussa maa järisi Haitissa, kesäkuussa Kirgisiassa roihusi etninen väkivalta, elokuussa Pakistan vajosi tulvien alle ja lokakuussa Indonesiassa räjähti tulivuori ja tsunami löi sen rannoille. Ja nämä olivat vain suurimmat suomalaisen uutiskynnyksen ylittäneet katastrofit. Lapset ympäri maailman joutuivat kokemaan pelkoa ja menetyksiä, sekä epävarmuutta tulevasta. Kaikki eivät ole vieläkään voineet palata kotiin. Varmaa kuitenkin on, että monen lapsen henki on pelastunut tehokkaan hätäavun ansiosta. UNICEF yhdessä muiden humanitaaristen järjestöjen kanssa on kiirehtinyt auttamaan lapsia katastrofien keskellä. UNICEFin tehtävänä on kriisitilanteissa saattaa lapset turvaan, huolehtia heidän ravinnon ja puhtaan veden saannistaan sekä terveydenhuollosta. 4 unicefuutiset 4 2010
UNICEF/NYHQ2010-2437/Marco Dormino, Haiti, 2010 Haiti: suuren käärmeen aiheuttama painajainen Tekstin koonnut Eija Oksanen Kuvat UNICEF Haitin lapset puhuvat tammikuisesta rajusta maanjäristyksestä suuren käärmeen (le grand serpent) tekona. Maa vääntyi, kääntyi ja heitti sijoiltaan kodit, koulut ja valtion hallintorakennukset. Jäljelle jäi vain raunioita. Järistyksessä kuoli 220 000 ihmistä ja 1,6 miljoonaa ihmistä jäi kodittomiksi, heistä 800 000 lapsia. Kyseessä oli läntisen pallonpuoliskon pahin luonnonkatastrofi. Painajainen. UNICEF aloitti avustusoperaation välittömästi järistyksen satuttua, ja on sittemmin joutunut lisäämään panostaan lokakuussa puhjenneen kolera-epidemian takia. Tautiin on sairastunut jo yli 20 000 ihmistä, joista puolet on lapsia. Lapsille kolera on nopeasti hengenvaarallinen. UNICEF keskittyy Haitissa nyt erityisesti vesi- ja sanitaatiohuollon järjestämiseen. Puhdas vesi ja hygienia ovat tehokkaimmat keinot ehkäistä koleran leviämistä. Lisäksi UNICEF auttaa tehostamaan terveyskeskusten toimintaa ja järjestää yhdessä Haitin valtion kanssa massiivisia tiedotuskampanjoita taudin tarttumisen ehkäisemiseksi. unicefuutiset 4 2010 5
UNICEF/NYHQ2010-1688/Marta Ramoneda, Pakistan, 2010 Pyyntö Pakistanista: Auttakaa meitä pelastamaan lapsemme Pakistanin hätäapuoperaatio on yksi YK:n mittavimmista. UNICEF rokottaa Pakistanissa lapset, toimittaa lisäravintoa, lämpimiä vaatteita ja sanitaatiotarvikkeita sekä jakaa puhdasta vettä päivittäin lähes kolmelle miljoonalle ihmiselle. Lisäksi UNICEF järjestää väliaikaisen koulunkäynnin sekä korjaa tulvissa tuhoutuneita kouluja ja vesijärjestelmiä. 6 unicefuutiset 4 2010 Avunpyyntö kantautui elokuun alussa Luoteis-Pakistanista, tarkemmin Jala Belan kylästä, johon Pakistanin pahimmat tulvat 80 vuoteen iskivät katastrofaalisin seurauksin. Pyynnön esittäjä oli entinen paikallinen viranomainen Iftikhar Ahmad, joka oli palannut muiden kyläläisten kanssa korkeimmilta alueilta tarkastelemaan tulvien tuhoja. Näky oli karu. Jokaisessa kylässä tämän tien varrella sama juttu. Mitään ei ole jäljellä. Meidän satomme, karjamme ja kotimme ovat poissa. Kaikki puhtaan veden lähteet ovat vahingoittuneita ja saastuneita. Lapset kärsivät ihosairauksista ja vatsavaivoista, Ahmad jatkaa. Pakistanin tulvakatastrofin laajuus on mittava. Tulvista kärsii yhä yli 20 miljoonaa ihmistä, joista puolet on lapsia. Kärsineiden määrä on kolminkertainen verrattuna Me tarvitsemme kipeästi telttoja; tarvitsemme puhdasta vettä ja ensiapua. Olemme epätoivoisia. maailmaa vuonna 2004 järkyttäneeseen tsunamiin. Ihmiset ovat menettäneet kotinsa, sadot ovat tuhoutuneet ja lapsia uhkaavat likaisen veden aiheuttamat taudit. Tulvavedet peittivät pahimmillaan viidesosan Pakistanista. Se on lähes sama kuin tulvat olisivat vallanneet Suomen Hangosta Oulun läänin eteläosiin. Tulvien alle jäi 1,8 miljoonaa kotia ja viidennes Pakistanin sadoista tuhoutui.
Lapset vaaravyöhykkeellä Kirgisiassa Etniset levottomuudet Etelä-Kirgisiassa ajoivat kesäkuussa lähes 400 000 ihmistä kotoaan. Mellakoissa loukkaantui tuhansia ihmisiä ja noin 100 000 uzbekkia pakeni rajan yli Uzbekistaniin. Heistä yli 90 prosenttia oli naisia, lapsia ja vanhuksia. - Menetimme kaiken. Minulle jäi vain vaatteet päälleni sekä mieheni ja tyttäreni, kertoi kolmevuotiaan tytön äiti Missiryo. UNICEF on auttanut lapsia saamaan apua traumoihinsa. Väliaikaisille pakolaisleireille toimitettiin telttoja, vaatteita, peittoja sekä terveydenhoito- ja ruoanlaittotarvikkeita. Suurin osa ihmisistä pääsi palaamaan koteihinsa heinäkuun alkuun mennessä, mutta väkivalta jätti jälkensä. UNICEF auttaa niin tuhoutuneiden kaupunkien uudelleenrakentamisessa, kuin myös eri etnisten ryhmien välisten suhteiden parantamisessa. Menetimme kaiken. Minulle jäi vain vaatteet päälleni sekä mieheni ja tyttäreni. UNICEF/NYHQ2010-2427/Edy Purnomo, Indonesia, 2010 Tulen ja veden tuhovoimaa Indonesiassa UNICEF toimitti tsunamin sekä tulivuoren purkauksen uhreille muun muassa hygieniapakkauksia, puhdasta vettä, malariaverkkoja sekä koulutelttoja ja school-in-a-box -opetuslaatikoita väliaikaisen koulun järjestämiseksi lapsille. Indonesiassa sattuneissa kahdessa luonnonkatastrofissa lokakuun lopulla kuoli lähes 500 ihmistä ja yhteensä noin 85 000 ihmistä joutui jättämään kotinsa. Voimakkaan maanjäristyksen seurauksena syntynyt hyökyaalto iskeytyi Indonesian länsipuolella sijaitseville Mentawaisaarille tuhoten tuhansien ihmisten koteja. Hieman aiemmin Javan saarella oleva Merapi-tulivuori oli purkautunut voimakkaasti useaan otteeseen. Erkki Koskiniemi. unicefuutiset 4 2010 7
Kuva UNICEF/Kirsi Haru Munkkiniemen ala-asteen ekaluokkalaiset ovat ahkeria lukemaan pulpettikirjoja. Suomi on lapsille tasa-arvoinen maa toistaiseksi Opetusministeri Henna Virkkunen iloitsi suomalaislasten kouluosaamisesta. Kuva UNICEF/Martti Penttilä Suomi ja muut pohjoismaat saavat toistuvasti kiitosta vertailtaessa lasten hyvinvointia rikkaissa maissa. Niin tälläkin kertaa, kun UNICEFin tutkimustoimisto Innocenti tutki lasten hyvinvoinnin epätasa-arvoisuutta OECD-maissa. Suomen asiantuntijat pohtivat kuitenkin huolestuneena, mihin suuntaan Suomi on menossa. Teksti Inka Hetemäki 8 unicefuutiset 4 2010 Suomi, Hollanti, Sveitsi ja Tanska tasa-arvoisimmat Kreikka, Italia ja Yhdysvallat hännillä Suomen UNICEF sai kunnian isännöidä tämän kansainvälisen raportin julkistamista Helsingin Säätytalolla joulukuun alussa. Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä Sosiaalija terveysministeriön kanssa, ja sen avasi opetusministeri Henna Virkkunen. Raportissa The Children Left Behind vertaillaan 24 OECD-maan lasten hyvinvoinnin epätasa-arvoisuutta kolmella osaalueella: taloudellisessa hyvinvoinnissa, koulutuksessa ja terveydessä. Tutkimus toteutettiin vertaamalla huonoimmassa asemassa olevia lapsia keskimääräisesti pärjääviin, usein käytetyn huippu-häntäpää -vertailun sijaan. Raportti listaa Suomen, Hollannin, Sveitsin ja Tanskan tasa-arvoisimmiksi maiksi lapselle kasvaa. Myös muut pohjoismaat, sekä Irlanti, pärjäävät hyvin. Kauimmaksi lasten annetaan pudota Kreikassa, Italiassa ja Yhdysvalloissa. Raporttia esitellyt UNICEFin tutkimustoimiston johtaja Gordon Alexander kysyikin vakavana, kuinka kauas taakse valtioilla on varaa antaa lasten pudota. Tutkimuksissa menestyjät eivät ole mustia hevosia Gordon Alexander ihailee vankkumattomasti pohjoismaista hyvinvointivaltiota. Hän painottaa, että kaikki tutkimukset osoittavat sen olevan lapsen kannalta toimiva malli lapsitutkimuksissa menestyvät maat eivät ole mitään mustia hevosia, vaan aina pitkälti samoja. Alexander on kuitenkin huolestunut siitä, viedäänkö tätä hyvinvointimallia tarpeeksi voimakkaasti eteenpäin. Maailma, ja lapset, tarvitsisivat näitä esikuvia. Suomi kelpaa esikuvaksi sikälikin, että se on onnistunut nousemaan melkoisen ankarasta taustasta nopeasti menestyjäksi.
Kuva UNICEF/Martti Penttilä Myös ministeri Virkkunen nosti puheessaan esiin Suomen taustan. Hän totesi lisäksi viisaasti, että menestymisen takana ei tarvitse olla suuria rahoja; tärkeämpää on se, kuinka rahat käytetään. Esikuvamaita, muttei ihannemaita Suomi on vertailun kiistaton ykkönen koulutuksen kaikilla osa-alueilla. Suomen erinomaisuutta korostaa se, että alhaisimman epätasa-arvon lisäksi meiltä löytyvät myös huiput. Tästä menestyksestä on syytä olla ylpeä, mutta siihen ei voi tuudittautua. Suomen tilannetta mukana pohtimassa ollut Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitoksen professori Jouni Välijärvi totesi, että Suomenkin koulumenestyjissä on hyvin selkeä, vaikkakin pieni, huonosti pärjäävien joukko. Näiden lasten osalta koulumenestymiseen puuttuminen ei enää korjaa paljoakaan. Heidän ja heidän perheidensä tukeminen on aloitettava jo ennen koulua, Välijärvi painotti. Tämä edellyttää hyvää yhteistyötä eri hallinnonalojen välillä, mikä ei Suomessa ole perinteisesti ollut helppoa. Tummia pilviä sinivalkoisella taivaalla Materiaalisen hyvinvoinnin osa-alueella Suomi on kärjessä, mutta muiden pohjoismaiden takana tämä on ollut kansaneläkelaitoksen erikoistutkijan, tohtori Mikko Niemelän mukaan Suomelle tyypillinen asema. Tulevaisuuden suhteen Niemelä on melko synkkä. Tutkimustoimisto Innocentin johtaja Gordon Alexander vierellään professori Lasse Kannas. Me emme ole onnistuneet korjaamaan edes edellisen 1990-luvun laman tuhoja. Lapsiköyhyys on lähes kolminkertaistunut. Mitä pidemmälle korjaustoimenpiteet menevät, sitä syvempiä ja monitahoisempia ovat ongelmat, ja sitä kalliimpi niitä on korjata. Tuet lapsiperheille ovat olleet lamoihin nähden alimitoitettuja. Pohjoismaillakin on haasteensa Kuva UNICEF/Kirsi Haru Pohjoismaat loistavat yleensä tutkittaessa lasten köyhyyttä ja hyvinvointia. Yhtä tyypillistä on, että ne eivät sijoitu OECD -maiden kärkeen mitattaessa terveyttä tai lasten kokemaa subjektiivista hyvinvointia. Nämä tulokset ovat usein haastavia, sillä ne vaihtelevat kovastikin sen mukaan, mitä itse asiassa kysytään, toteaa pitkää uraa lasten terveystutkimuksissa tehnyt Jyväskylän yliopiston terveyskasvatuksen professori Lasse Kannas. Tässä tutkimuksessa lapsilta kysyttiin itse koettua terveyttä psykosomaattisen oireilun kautta, terveellistä syömistä, eli kuinka usein syö vihanneksia ja hedelmiä, sekä liikunnan tiheyttä vapaa-ajalla. Suomi sijoittuu vain puoleen väliin itse koetussa terveydessä, terveellisessä syömisessä olemme toiseksi viimeinen Unkari perässämme. Suomalaislasten vihannesten ja hedelmien vähäinen kulutus hämmentää Kannasta: kouluruokailun mallimaassa tilanteen voisi olettaa olevan toisin. Kannas pohtii toisaalta kuntien taloudellisen tilanteen vaikutusta kouluruokailun tasoon, toisaalta sitä, miksi osa lapsista ei tarjottua kouluateriaa tai hedelmää ja vihannesta syö. Terveellisiä ruokatottumuksia voidaan edistää myös ruoan verotuskäytännöillä ja hintapolitiikalla yleisemminkin, Kannas toteaa. Vapaa-ajan liikunnassa Suomi on sentään kuudes, mistä Kannas kiittää Suomen erinomaista urheiluseurajärjestelmää ja koulun liikunnanopetusta. Huolestuttava piirre kuitenkin on, että säännöllistä liikuntaa harrastavien suomalaislasten joukko harvenee muita maita jyrkemmin ikäryhmässä 11 15 vuotta. Eriarvoisuus tulee kalliiksi Raportti The Children Left Behind osoittaa, että pieni osa rikkaista maista pystyy kumppaneitaan paremmin estämään köyhiä lapsia putoamasta kyydistä ilman muita suurempia taloudellisia resursseja. Taloudellinen menestys, ja heikompien tukeminen eivät myöskään ole toisensa poissulkevat vaihtoehdot, vaan molemmat on mahdollista saavuttaa. Raportti, ja tilaisuuden keskustelijat toivat selvästi esiin, että mitä suuremmaksi lasten välisen hyvinvoinnin kuilun annetaan kasvaa, sitä negatiivisemmat ovat vaikutukset niin lapselle itselleen kuin koko yhteiskunnalle. Sitä kalliimpi se on myös korjata. Tutkimuksen mukaan suomalaislapset syövät muita vähemmän hedelmiä ja vihanneksia. unicefuutiset 4 2010 9
Yritys yhteistyö on yrityskampanjoiden kulta-aikaa Koonnut Kirsi Haru H&M:n kansainvälisellä joulukampanjalla tuetaan UNICEFin vesiprojekteja UNICEF ja H&M ovat tehneet yhteistyötä kansainvälisellä tasolla vuodesta 2004. Tänä vuonna joulukampanjan tuotolla rahoitetaan UNICEFin puhtaaseen veteen ja sanitaatioon liittyviä projekteja eri maissa. Asiakas sai UNICEFille tekemästään 0.95 euron lahjoituksesta H&M:ltä jouluisen kampanjasta kertovan tarran, joka sopi vaikkapa joulupakettien koristeeksi. 4.95 euron lahjoituksesta H&M antoi asiakkaalle kuuden tarran lajitelman. IKEAn pehmolelukampanjalla autetaan lapsia kouluun IKEA Social Initiative lahjoitti jokaista IKEA-tavarataloissa 1.11.-23.12. myytyä pehmolelua ja lastenkirjaa kohden yhden euron UNICEFin ja Pelastakaa Lapset -järjestön projekteihin, joiden tavoitteena on taata kunnollinen koulutus kaikille maailman lapsille. Vuodesta 2003 järjestetty pehmolelukampanja on tuottanut yhteensä 23,8 miljoonaa euroa, rahoilla on autettu noin kahdeksaa miljoonaa lasta eri puolilla maailmaa. UNICEFin ja Pampersin kampanja jäykkäkouristusta vastaan UNICEF ja Procter & Gamble toteuttivat jälleen joulun alla maailmanlaajuisen rokotekampanjan. Jokaisesta myydystä Pampers-tuotteesta lahjoitettiin yksi jäykkäkouristusrokote suojaamaan kehitysmaiden äitejä ja vastasyntyneitä. Vuodesta 2006 lähtien järjestetyn kampanjan avulla on suojattu 100 miljoonaa äitiä ja lasta jäykkäkouristukselta. Myös K-ruokakauppiaat olivat mukana kampanjassa jo kolmatta vuotta. Marrasjoulukuun aikana Procter & Gamble ja K-ruokakauppiaat lahjoittivat kumpikin jokaisesta K-ruokakaupoissa myydystä Pampers-, Ariel- ja Fairy-tuotteesta kustakin yhden rokotteen, siis yhteensä kaksi rokotetta. Nokia tukee mobiilikortillaan Schools for Africa -kampanjaa Nokia ja UNICEF ovat jo pitkään tehneet yhteistyötä Nokian jouluviestinnän tiimoilta. UNICEFin perinteisistä printtikorteista alkanut yhteistyö kehittyi sähköiseksi kampanjaksi vuosituhannen alussa. Vuonna 2010 kortti toimii internet-yhteydella varustetuilla Nokia-matkapuhelimelimilla. Valittavana on kolme erilaista UNICEF-korttia. Viime vuonna Nokia tuki e-kortillaan Schools for Africa -kampanjaa 230 000 eurolla. Kohde on tämän vuoden kampanjassa sama. Finnairin Change for Good -kampanja jatkuu tammikuulle Change for Good -kampanja toteutetaan vuosittain joulun ja uudenvuoden tienoilla, pääosin Finnairin ulkomaanlennoilla. Yhdessä asiakkaittensa kanssa Finnair on kerännyt yli miljoona euroa UNICEFin työhön. Vuosina 2009 2011 kampanjalla tuetaan Puhdas vesi ja ympäristö Intian lapsille -ohjelmaa. 10 unicefuutiset 4 2010
Vessakulttuuri leviää Nepalissa koulusta koteihin Teksti Martti Penttilä Nepalissa tytöt joutuvat usein lopettamaan koulunkäyntinsä kuukautisten aikana, koska tytöille ja pojille ei ole erillisiä vessoja. UNICEF on mukana luomassa tervettä vessakulttuuria Nepalin kouluihin. Nepalin kouluissa oli pitkään iso ongelma: vastavalmistuneistakin koulurakennuksista puuttuivat vessat. Ongelman taustalla olivat ministeriöiden väliset sotkut. Opetusministeriön tehtävänä oli rakennuttaa koulurakennukset, mutta sen vastuualueeseen ei kuulunut saniteettitiloista huolehtiminen; se oli kahden muun ministeriön tehtävä. Niinpä monien koulurakennusten suunnitelmista jäivät vessat kokonaan pois, kertoo UNICEFin Nepalin toimistossa vesi- ja hygieniayksikössä WASHissa työskentelevä Ilmari Saarilehto. Hankalat vanhat tavat Vessakulttuurin tuomista Nepalin kouluihin ovat vaikeuttaneet myös vahvat perinteet. Monet oppilaista ovat tottuneet pienestä pitäen käymään asioillaan metsän tai pellon reunalla. Ulkonahan on mukavan raikasta käydä tarpeillaan, Saarilehto naurahtaa. Vakavasti ottaen kunnollisen sanitaation ja hygienian puute johtaa monilla Nepalin alueilla vuosittain ripulitautiepidemioihin. Perinne on tullut entista suuremmaksi ongelmaksi väestönkasvun räjähtäessä. Ulostetta on joka puolella, ja heikon hygienian takia taudit leviävät, hän painottaa. Koulut avain laajempaan edistykseen UNICEF on toiminut viime vuodet yhteistyössä ministeriöiden kanssa, jotta kouluihin muistettaisiin hoitaa asianmukaiset käymälätilat. Tulosta on syntynyt. Vuonna 2009 opetusministeriö otti vastuun koulujen wc-tiloista. Koulujen kautta myös pinttyneet tavat alkavat pikkuhiljaa muuttua. Kun lapset tottuvat vessoihin kouluissa, he vaativat niitä myös koteihinsa. Ja kun perheet saadaan tätä kautta tottumaan vessassa käyntiin, leviää kulttuuri pikkuhiljaa myös kokonaisiin yhteisöihin, Saarilehto kuvaa kehityskulkua. Tältä näyttää koulun vessa Samajin kunnassa Dadeldhuran alueella. Kuukautiskammosta eroon Yksi jämähtäneimmistä stereotypioista hygienia-asioihin liittyen Nepalissa on kielteinen asenne kuukautisia kohtaan. Kuukautisia pidetään likaisena asiana. Sillä on suuri vaikutus tyttöjen koulunkäyntiin. Kouluissa, joissa ei ole erikseen poikien ja tyttöjen vessoja, tytöt joutuvat usein lopettamaan koulunkäynnin kokonaan tai väliaikaisesti kuukautisten ajaksi, Saarilehto kertoo. UNICEF on painottanut työssään Nepalissa ja lapsiystävälliset koulut -konseptissaan yleisesti, kuinka tärkeää on rakentaa tytöille ja pojille erilliset wc-tilat. Näin parannetaan hygieniaa ja vähennetään vessassa käyntiin liittyvää häpeää. Lopulliset vaikutukset näkyvät suoraan lasten terveydessä ja koulutuksessa. Ilmari Saarilehto piipahti Suomen UNICEFin toimistossa kertomassa Nepalin vesi- ja sanitaatiotilanteesta. unicefuutiset 4 2010 Kuva UNICEF/Martti Penttilä Kuva Ilmari Saarilehto 11
UNICEF-kapula siirtyi Rovaniemeltä Satakuntaan Joulupukki tiputtamassa aloituskiekkoa Porin Ässien ottelussa hieraise silmiäsi uudestaan, tästä alkaa Satakunnan UNICEF-kumppanuusvuosi! Teksti Mervi Pöykiöniemi, Susanna Haltsonen, Kirsi Haru Rovaniemellä avattiin 27.11. joulukausi pakkasen paukuttaessa rukkasta. Tuhatpäinen joukko kaupunkilaisia ja joulun taikaa etsiviä matkailijoita kokoontui Napapiirille, Joulupukin pajakylään, kuulemaan Joulupukin uutisia. Nykyaika, sen tavat ja trendit näkyvät myös tämän päivän tonttujen ja Joulupukin elämässä. Viime vuonna alkoi muun muassa tonttujen parkour -koulu, Joulupukki itse osallistui 3D-laitteiden käyttökoulutukseen. Uusia taitoja päästiin ihailemaan, kun Tavallista Odottamattomampien Näköhavaintojen Tutkimustyöhön Treenatut Uskalikot (TONTTU) esittivät huiman ohjelman: jonglööraamista tulella, huimia temppuja vertikalirenkasta riippuen, sekä tuplavoltteja trampoliinilla. Joulun avauksen myötä Rovaniemen UNICEF-vuosi lähenee loppuaan. Vuosi on ollut täynnä konsertteja, lasten tapahtumia, Toivon torstai -iltoja, koulujen UNICEFkävelyitä ja urheilutapahtumia. Mukana järjestelyissä ovat olleet Rovaniemen kaupungin lisäksi muun muassa Rovaniemi Design Week, Lapin yliopisto, sekä monet oppilaitokset ja yritykset. Vuoden pääsponsori on ollut Lappset. TONTTU jonglööraa tulella. Kuva Tero Memonen Rovaniemen UNICEF-kaupunkivuoden suojelijana toiminut Joulupukki kiitti sydämellisesti kaikkia vuoteen osallistuneita. Kuva Tero Memonen 12 unicefuutiset 4 2010
Kuva Mikko Ruohola 2010 Rovaniemi 2002 Oulu 2005 Kajaani ja Kainuu 2004 Kokkola ja Keski-Pohjanmaa 2003 Kuopio 2000 Jyväskylä 2011 Satakunta 2008 Tampere 2007 Lappeenranta 1999 Kotka 2001 Turku 2006 Espoo 2009 Raasepori UNICEF-kaupunkeja on Suomessa nimetty vuodesta 1999. Kaupunkikumppanit välittävät viestiä maailman lasten tilanteesta ja UNICEFin työstä, sekä keräävät konkreettisesti varoja valitsemiensa ohjelmien tukemiseen. Ässien juniorit kävivät nostamassa UNICEFin lipun Isomäen jäähallin kattoon Satakunnan UNICEF-vuoden merkiksi. UNICEF-kapulan vaihduttua Rovaniemen kaupungin edustajilta Satakuntalaisille, Suomen UNICEFin pääsihteeri Pentti Kotoaro totesi kumppanuusvuoden piirtäneen yhden historiallisen kaaren ehjäksi. Rovaniemen UNICEF-vuoden tunnuksessa näkyneet porot olivat vahvasti läsnä jo toisen maailmansodan jälkeen 1940-luvun lopulla, kun Lapin lapset saivat UNICEFilta avustustarvikkeita porojen vetämillä kelkoilla. Lappi sai apua silloin, ja maksaa nyt osaltaan takaisin. Satakunta aloitti UNICEF-kumppanuusvuotensa virallisesti 4.12. Vastavierailulle saapunut Joulupukki toi viestikapulana toimineen UNICEF-lipun Porin Isomäen jäähalliin. Hän myös pudotti Ässät JYP -ottelun avauskiekon. Jääkiekkojoukkue Ässät on yksi maakuntakumppanuusvuoden kummeista. UNICEF-lippu nostettiin vuodeksi jäähalliin kattoon. Kuva Mikko Ruohola Ai niin, miten ottelussa kävi Ässät voitti 3-2, ja halli repesi riemusta! Itse joulupukki kävi tiputtamassa Ässät JYP -ottelun aloituskiekon jouluisen laulun saattelemana. unicefuutiset 4 2010 13
Myrskyä ilmassa Teksti Kirsi Haru Myrsky nousi helmikuussa 2008, ja vei mukanaan tuhansia nuoria, sekä lukemattoman joukon aikuisia. Eikä tämän myrskyn toivota laantuvan! Suomen UNICEFin vuoden 2010 Lapsen oikeuksien vaikuttaja -tunnustuksen sai Suomen Kulttuurirahaston valtakunnallinen Myrsky-hanke. Tunnustus jaettiin seitsemättä kertaa. 14 unicefuutiset 4 2010 Suomen Kulttuurirahastossa virisi nelisen vuotta sitten ajatus hankkeesta, joka yhdistäisi taidetta ja nuoria. Vuoden 2008 alussa koostettiin yhdeksän pilottihanketta, virallisesti Myrsky julkistettiin helmikuussa. Myrskyn on tarkoitus tavoittaa erityisesti syrjäytymisuhan alla olevia 13 17 -vuotiaita nuoria. Kulttuurirahasto on sitoutunut hankkeeseen kolmeksi vuodeksi (2008 2011) neljällä miljoonalla eurolla. Tähän mennessä rahoituspäätöksiä on tehty lähes sata. Hakijoina on ollut yksittäisten taiteilijoiden lisäksi yleishyödyllisiä yhteisöjä, yhdistyksiä ja kunnallisia tahoja. Rahoituspäätökset tehdään asiantuntijalausuntojen perusteella. Myrsky-hankkeisiin on jo osallistunut aktiivisesti yli 13 000 nuorta, kertoo hankekoordinaattori Olli Vallinheimo. Tämän lisäksi hankkeissa on lyhyemmin vieraillut noin 11 000 nuorta. Elokuun 2010 Myrskyfestivaaleilla nuoret esittivät tuotoksia toisilleen ja yleisölle. Esitykset olivat hienoja ja koskettavia. Vaikutuksen tekivät muun muassa Satakunnan Elävän Kuvan Keskuksen Tunnemyrsky-hankkeessa valmistetut huostaan otettujen nuorten tekemät elokuvat. Myrskyä seurataan myös tutkimuksella. Se on jo osoittanut, että nuoret ovat saaneet Myrskyn myötä rohkeutta ja esiintymisvarmuutta, sekä harjaantuneet yhdessä tekemiseen ja muiden ihmisten kanssa toimimiseen. Kun taidehankkeissa on käsitteellisesti tartuttu asioihin, se on auttanut tarttumaan myös oman elämän asioihin, summaa tutkimuksesta vastaava dosentti Katriina Siivonen.
Haaveet / Kuva Irja Samoil Kuva Marko Keskitalo Helsinkiläinen 18-vuotias Jasmine Turtiainen osallistui vuoden 2009 keväällä ja kesällä teatteri ILMI Ö:n Sytytin-hankkeeseen. Muutaman kuukauden takaisessa Myrskykatselmuksessa Hämeenlinnassa hän oli mukana sekä näyttelijänä että käsikirjoittajana. Jos koulutyöltä jää aikaa, Jasmine nähdään myös jatkossa teatteria tekemässä. Kuva Petri Saunio Kuva UNICEF/Martti Penttilä Tamperelainen työryhmä järjesti tamperelaisille 14-vuotiaille nuorille Cry Beibi -musiikkiproduktion, joka huipentui 10 esitykseen huhtikuussa 2009. Hankkeessa oli mukana yhteensä 22 nuorta, sekä aikuisista koostuva tekninen henkilöstö. Tutkimuksesta toivotaan olevan apua kaikille, jotka haluavat viedä eteenpäin vastaavaa toimintaa. Keskeistä olisi ymmärtää, miten pienistä ja samalla suurista asioista on kyse jokainen voi vaikuttaa nuorten hyvinvointiin, toteaa Siivonen. Tutkimustulosten toivotaan tavoittavan myös yhteiskunnan päättäjiä, ymmärrys ja päätöksenteko kun kulkevat käsi kädessä. Myrskyn tavoitteena on, että hankkeet jäisivät pysyviksi tai pitkäaikaisiksi. Monissa kunnissa on jo havahduttu tämän tyyppisen toiminnan hedelmällisyyteen ja ongelmia ennaltaehkäisevään vaikutukseen, Olli Vallinheimo iloitsee. Taiteen keinoin voidaan tehdä ihmeitä vaikeissa ja haastavissa tilanteissa! Tulikansa-hankkeessa tarjottiin somerolaisille nuorille tuliteatteria, sirkusesityksiä ja monitaiteellisia työpajoja. unicefuutiset 4 2010 15
Uutisia Koonnut Kirsi Haru VUOSIKERTOMUS Nenäpäivän pöljäily tuotti 1,9 miljoonaa unite for children 16 Suomen UNICEFin avoin raportointi palkittiin Suomen UNICEFin vuosiraportti mallia 2009 on ensiluokkaisen läpinäkyvä ja avoin. Raportti voitti yhdessä Suomen Osteoporoosiliiton ja Pääkaupunkiseudun Partiolaisten toimintakertomusten kanssa Avoin raportti 2010 -kilpailun. Kilpailun järjesti PricewaterhouseCoopers-tilintarkastusyhtiö. Suomen Unicefin raportti on erinomainen ja kattava, ja siinä kerrotaan myös toiminnan vaikuttavuudesta. Raportti on hieno esimerkki siitä, miten kansainvälisen järjestön osana toimiva suomalainen järjestö kertoo kansainvälisen organisaation toiminnasta, kertoo kilpailuraadin puheenjohtaja Johannes Koroma. Voittajien valinnasta vastasi raati, johon kuuluivat puheenjohtaja Koroman lisäksi Martin Granholm, Matti Honkala, Heikki Lehmusto, Leena Niemistö ja Hanna Nurminen. Kilpailussa arvioitiin vuodelta 2009 laadittuja raportteja, joiden avulla yhdistys tai säätiö raportoi toiminnastaan ja taloudestaan sidosryhmilleen. Avoin raportti -kilpailu on tarkoitettu kaikille aatteellisille yhdistyksille ja säätiöille. Kilpailun painopiste on yhdistyksissä ja säätiöissä, jotka hankkivat varoja julkisin keräyksin tai rahoittavat toimintaansa muilla julkisilla varoilla. unicefuutiset 4 2010 Neljäs Nenäpäivä-kampanja teki ennätystuloksen! Nenäpäivänä ja sitä edeltävinä kampanjaviikkoina järjestettiin ympäri Suomen satoja varainkeruutapahtumia mm. kouluissa, työpaikoilla, seurakunnissa ja ravintoloissa. Varsinaisen Nenäpäivän tv-lähetyksen loppuessa kasassa oli n. 1,9 miljoonaa euroa. Tarkka summa selviää alkuvuodesta. Nenäpäivän järjestää Ylen Hyvä Säätiö. Sen toiminnassa on mukana yhdeksän kehitysyhteistyöjärjestöä: Suomen UNICEF, Kirkon Ulkomaanapu, Suomen Punainen Risti, Pelastakaa Lapset, Plan Suomi Säätiö, Fida International, Suomen Lähetysseura, Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus (SASK) ja Solidaarisuus. Suomen UNICEF tukee Nenäpäivä-keräyksen varoin UNICEFin Kenian lapset ja aids -ohjelmaa. Siitä hyötyvät vuosittain 10 000 vastasyntynyttä ja heidän äitinsä kuudessa maakunnassa.
Marja-Riitta Ketolasta Suomen UNICEFin pääsihteeri Suomen UNICEF ry:n hallitus on nimittänyt kauppatieteen maisteri Marja-Riitta Ketolan yhdistyksen uudeksi pääsihteeriksi. Hän aloittaa yhdistyksen palveluksessa 1.1.2011 ja pääsihteerin tehtävässä 1.2.2011 nykyisen pääsihteerin Pentti Kotoaron siirtyessä eläkkeelle. Marja-Riitta Ketola työskenteli viimeksi Kirkon Ulkomaanavun kehittämisjohtajana. Hän on aikaisemmin työskennellyt Top Trainers Oy:n toimitusjohtajana, Plan Suomen ensimmäisenä kansallisena johtajana, sekä useita vuosia yrityssektorilla markkinoinnin kehittämis- ja johtotehtävissä Saksassa ja Hollannissa. UNICEF ja Paletti yhteistyöhön Suomen UNICEF ja Paletti allekirjoittivat 21.10.2010 sopimuksen, joka koskee korttien ja adressien valmistusta ja myyntiä Suomen markkinoilla. Adressit ilmestyvät kauppoihin ja posteihin ensi vuoden alusta, ensimmäinen korttimallisto kevään mittaan. Korttimyynnin pääpaino on joulumarkkinoilla. Mallisto kehitetään yhteistyössä, ja käytännön toimenpiteistä huolehtii Paletti. Yritys vastaa suunnittelusta ja valmistuksesta sekä markkinoinnista vähittäiskauppaan. Paletti on johtava korttialan yritys Suomessa. E. J. Laakso oli perustamassa toimintaa jo vuonna 1922, ja Paletti on edelleen saman suvun hallussa, nyt jo neljännessä polvessa. Oma tuotanto sai alkunsa sotien jälkeen tuonnin tyrehdyttyä. Pitkä toiminta alalla on opettanut ymmärtämään suomalaisten sielunmaisemaa ja korttimieltymyksiä. Kansainvälinen verkostoituminen antaa tilaisuuden seurata maailmanlaajuisesti kortin kehitystä ja tuo ulottuville laajan aihemateriaalin. Sekä Paletissa että UNICEFissa uskotaan kortin tulevaisuuteen. UNICEFin kortti on vankka lisä Paletin tuotevalikoimaan, ja Paletin laaja jakeluverkosto täydentää UNICEFin omaa, vapaaehtoisten hoitamaa myyntiä. Osuutemme tuotoista ohjataan UNICEFin Lastenrahastoon, jonka varat käytetään heikoimmassa asemassa olevien lasten hyväksi eri puolilla maailmaa. Kuva UNICEF/Martti Penttilä Kuva Jussi Hyttinen Sopimuksen allekirjoittivat Paletti Oy:n toimitusjohtaja Olli Jaakkola (vas.) ja Suomen UNICEFin pääsihteeri Pentti Kotoaro. Taustalla myhäilevät Paletin hallituksen puheenjohtaja Markku Laakso (vas.) ja tuotantojohtaja Ville Laakso. unicefuutiset 4 2010 17
Svensk resume Ledaren Personligt Jag hann några gånger träffa Gunvor Hustich som fick UNICEFs verksamhet att rota sig i Finland. Gunni var en personlighet. Hennes förre arbetskamrat på byrån berättade att Gunni var eld och lågor och att det var fart på henne. Gunni skapade grunden för frivilligarbete i föreningen och mångdubblade försäljningen av UNICEF-korten. U.B. Lindström var en annan personlighet. Han kom från den akademiska världen, från en professorstjänst till generalsekreterartjänsten. U.B. skrev, utmanade till debatter, utmanade hela UNICEF att fundera på sina program och sin prioritetsordning. U.B. satte i det finländska utvecklingssamarbetet sådana oförglömliga spår, som enbart en sakkunnig kan göra. Gunnis och U.B:s ihopräknade 30 år skapade grunden för UNICEFs starka position i dagens Finland. I deras fotspår var det lätt att fortsätta. Tiden, omgivningen och arbetssätten har ändrats, men grunden är densamma: hälsa, utbildning, jämlikhet och skydd åt alla barn. Vid vårt sista möte frågade jag Gunni hur hon lyckades få hjälp av både privatpersoner och företag. Jag tog tag i telefonluren och ringde. Gunnis råd fungerar än i dag. Gåvor och frivilliga insatser måste man be att få. Man måste erbjuda en möjlighet till handlingar som har betydelse. Detta bevittnar våra gatu- och telemarknadsförare dagligen. Jag lyfter respektfullt på hatten för er, Gunni och U.B. Ett samfund vars verksamhet baserar sig på frivilliga donationer och frivilligt arbete, baserar sig på sina stödjares för- troende. Rimliga insamlings- och administrationskostnader accepteras, men enbart rimliga. Den största delen av gåvan måste tryggt och säkert nå fram. Detta rättesnöre har varit grunden för vårt arbete. Jag har haft förmånen att tjäna två fina organisationer, Röda Korset och UNICEF. Båda har och kommer att ha en speciell plats i mitt hjärta. Det som jag lärde mig och fick erfarenhet av på Röda Korset har jag tillämpat i denna tjänst. Kärnan i båda organisationernas verksamhet är den samma, att hjälpa dem som är utsatta. UNICEF riktar hjälpen dessutom speciellt till barnen. Jag har varit med om att sätta i gång både Hungerdagen och Törstdagen och senare även organisationernas gemensamma Näsdag och jag tror att dessa kampanjer även i framtiden får en insats av mig som frivillig. Jag har haft förmånen av att så gott som dagligen träffa frivilliga som vill ge sin hjälp. Människor som uppskattar rättvisa, som ger en bit av sig själva åt dem vars rättigheter inte alls förvekligas. Människor som tror på omtankens kraft. Jag har haft förmånen att arbeta tillsammans med de mest kunniga, rättvisa och lojala människor. Jag har fått njuta av positiv utstrålning från arbetskamrater och frivilliga. Det har varit storartat att se hur en gnista entusiasm som kommit till huset har vuxit till en stor eld. Jag tänker i fortsättningen använda lite mera tid till att fiska, idka småbruk och frivilligarbete. Ett varmt tack för din empati och ditt stöd. Pentti Kotoaro generalsekreterare Barn i Finland är jämlika Kuva UNICEF/Martti Penttilä I UNICEFs rapport The children left behind jämförs ojämlikheten i barnens välfärd i 24 OECD-länder inom tre sektorer: ekonomisk välfärd, utbildning och hälsa. Undersökningens viktigaste fråga lyder hur långt ner de sämst lottade tillåts falla. I undersökningen jämförde man de sämst lottade barnen med dem som klarar sig genomsnittligt. Finland, Holland, Schweiz och Danmark är de fyra mest jämlika länderna i fråga om barnens välfärd. De nordiska länderna klarar sig överhuvudtaget bra. I botten hittar vi Italien, Grekland och USA där klyftan mellan genomsnittsbarnen och de sämst lottade tillåtits växa sig störst. Inget av länderna 18 unicefuutiset 4 2010 i undersökningen platsar dock i tätgruppen i alla av undersökningens tre sektorer. Finland placerade sig på sjätte plats i den sektor av undersökningen som mätte ekonomisk välfärd, dvs. i den bästa tredjedelen där ojämlikheten var mindre än medeltalet i de undersökta OECD-länderna. I fråga om utbildning var Finland mest jämlikt av alla undersökta länder, en klar etta. Med avseende på hälsan hamnade Finland på 16:e plats. Det är speciellt den ohälsosamma kosten som ger oss denna blygsamma placering tillsammans med Ungern. Marja-Riitta Ketola blir generalsekreterare för Finlands UNICEF Styrelsen för Finlands UNICEF rf har utnämt ekonomie magister Marja-Riitta Ketola till ny generalsekreterare för föreningen. Hon tillträder sin tjänst i föreningen 1.1.2011 och övertar generalsekreterarens uppgifter 1.2.2011 då den nuvarande generalsekreteraren Pentti Kotoaro går i pension. Marja-Riitta Ketola arbetade senast som utvecklingsdirektör på Kyrkans Utlandshjälp. Hon har tidigare arbetat på Top Trainers Ab som verkställande direktör, på Plan Finland som första nationella direktör samt flera år inom företagssektorn med att utveckla och leda marknadsföringen i Tyskland och Holland.
MYYNTIPISTEET JA YSTÄVÄMYYJÄT FORSSA Myyrä, Wahreninkatu 13, ma-pe 10 18, la-su 10 14 Tuija Lietu, puh. 040 513 7513, HUOM! Vain Anna ja Toivo -nukkeja. HANKO Fairytales, Santalantie 1-3 HYVINKÄÄ Salme Laitinen, Pellervontie 9, puh. 0400 104 013, ma-pe 15 21, la-su 15 20 Uusi Apteekki, Uudenmaankatu 2, puh. 019 475 7700, ma-pe 9 18, la 10 15 Annen Posliini, Hyvinkään rautatieasema, ma-pe 14 18 HÄMEENLINNA Aarikka, Raatihuoneenkatu 13, puh. 03 682 3892, Paula Laine, ma-pe 10 17.30, la 10 14 Parturi-Kampaamo Pääpaikka, Hallituskatu 12, puh. 03 675 6900, Arja Salmenoja, ma-pe 9 17, la 9 14 Petula, Kasarminkatu 9, puh. 03 653 3313, Ulla Timonen, ma-pe 10 17, la 10 14 Marin Kammari, Myllytie 25, puh. 03 638 0439, Mari Kopra ILMAJOKI Lelukauppa Pii Poo, Ilkantie 11, puh. 06 424 8257, Maija Heikkinen-Ranto, ma-to 10 17, pe 10 18, la 10 14 1.12. 23.12. ma-pe 10 20, la 10 16 ja su 12 16 IMATRA Sormilla, Torkkelinkatu 1, ma-pe 10 17, la 10 14 Liisa Kupiainen, Mäntyrinne 5 A 3, puh. 0400 703 490 JOENSUU UNICEF-myymälä, Torikatu 12, puh. 050 353 2506, Aune Uimonen, ke 15 17 JUANKOSKI Valokuvaamo Plakkari, Juankoskentie 17, puh. 0400 926 813, Erika Suominen, ma, ke-pe 9 17 JYVÄSKYLÄ UNICEF-kioski, Kaupunginkirjaston aula, Vapaudenkatu 39-41, puh. 040 772 7509, Arja Häkkinen, ma-pe 12 18, la 11 15 KAAVI Puoti Pikku Pihla, Kaavintie 12, puh. 044 346 1106, ma-pe 10 17, la 10 13 KOKKOLA Maailmankauppa, Nuorten toimintakeskus Hansa, Torikatu 13, puh. 06 831 3264, ke 16.30 19.30 KOUVOLA UNICEF-puoti, Pohjolatalo, Kauppamiehentie 4, 044 312 1640, ke 11 14 KRISTIINANKAUPUNKI Blomsterkompaniet, Itäinen Pitkäkatu 55, puh. 06 221 2070 Marita Storsjö, Metsälä, puh. 06 222 9562 KUOPIO H-talo, 1. krs, Kauppakatu 32, puh. 050 562 3439, Marja-Leena Markkanen KURIKKA UNICEF-kauppa, Lehtocenter, Seurapuistikko 6, yhteyshenkilö Kati Ollila, 040 528 0882 tai Maija Myllykoski, 040 740 941, la 10 13 LAPPEENRANTA UNICEF-myyntipiste Myyntivitriini, Maakuntakirjasto, Valtakatu 47, ti-pe 10 16, la 10 15, ma ja su suljettu. Tuuliviiri, Valtakatu 36, puh. 040 558 7144, ti-pe 10 18, la 10 16, su ja ma suljettu. MÄNTSÄLÄ Anne Karesti-Taskinen, Iivarintie 6, puh. 050 401 2737 PIEKSÄMÄKI Myymälä-Galleria KÄHVERÄ, Torikatu 7, puh. 044 518 4138, ma-pe 10 17, la 10 14, alk. 28.11. su 12 16 PIETARSAARI Riitta Palovuori, puh. 040 874 2931 Anita Blomström, puh. 050 465 2532 PORI Marjatta Landgren, puh. 040 541 2798 Lastentarvikeliike Amalia, Isolinnankatu 24 (Herttuantori), puh. 044 967 9197, ma-pe 10 17, la 10 14 RAUMA Marketta Mäkitalo, Puolukkatie 22, puh. 02 825 0303 ROVANIEMI Rovaniemen kaupungin Osviittapalvelut, Hallituskatu 7, ma-pe 8 16 SALO/KISKO Annikka Viitaniemi, puh. 050 356 6484 SAVONLINNA Päivärannan ruusu, Olavinkatu 35, puh. 015 515 116, ma-su 9 18 SAVUKOSKI Mirja Aarrevaara, Kolmisointu 3, puh. 050 357 0940 TAMMISAARI Café Backers, Kuninkaankatu 4. Ainoastaan Anna & Toivo -nukkeja. Nallemyymälä Berghem, Horsbäck. Ainoastaan Anna & Toivo -nukkeja. TORNIO Liisan lahjaidea, Hallituskatu 6, puh. 016 480 335, ma-pe 10 17, la 10 14 TURENKI Aira Lindroos, Puistokuja 11, puh. 03 688 3295 TURKU UNICEF-puoti, Linnankatu 29, to 15 17 VAASA Kehitysmaakauppa Endelea, Raastuvankatu 25, puh. 06 312 7547 ma-pe 11 17, la 11 14 YLISTARO Sirpa Rintamäki, Komuntie 2 A 3, puh. 06 473 2374 ja 050 304 5597 ÄHTÄRI UNICEF Kirpputori, Ylätori, Otsolantie 4, puh. 06 533 0434, Raija Pohjola, ma-pe 10 16, la 10 13 UNICEFIN VAPAAEHTOISET Olemme Suomen UNICEFin vapaaehtoisia. Me toimimme, jotta maailman lapsi voisi hiukan paremmin huomenna kuin tänään; keräämme varoja ja tiedotamme lasten oikeuksista. Meitä UNICEFin paikallisryhmiä toimii 45 eri paikkakunnalla, tule sinäkin mukaan! Paikallisryhmien yhteyshenkilöt Lokalgruppernas kontaktpersoner ESPOO Tuulikki Siltanen, 050 525 2346 tuulikki.siltanen@elisanet.fi FORSSA Eija Ahtiainen, 0500 496 883 eija.ahtiainen@luukku.com HEINOLA Kaija Seppänen, 050 348 4152 kaija.seppanen@phnet.fi HELSINKI Maiju Rohkea, 050 500 3632 mrohkea@welho.com HYVINKÄÄ Salme Laitinen, 0400 104 013 HÄMEENLINNA Anja Leino, 050 590 1471 anja.leino@om.fi ILMAJOKI Elina Jaskari, 040 708 1514 elina.jaskari@ilmajoki.fi IMATRA Marjut Vuotila, 040 584 8847 marjut.vuotila@pp.inet.fi JOENSUU Pirjo Hyvärinen, 050 331 7271 pirjo.hyvarinen@luukku.com JYVÄSKYLÄ Kirsi Torkkola, 044 377 1440 kirsi.torkkola@jamk.fi KAJAANI Anita Sinisalo, 08 638 091 KALA- JA PYHÄJOKILAAKSO Kirsi Takkinen, 040 756 3179 kirsi.takkinen@gmail.com KEMI Juhani Romppanen, 040 501 8873 juhani.romppanen@kemi.fi KOILLIS-SAVO Tuula Alava, 0400 613 025 tuula.alava@suomi24.fi KOKKOLA Merja Seppälä, 040 588 0653 merja.seppala@cop.fi KOTKA Anu Vihavainen, 044 543 7773 anu1961@luukku.com KOUVOLA Anneli Becker, 050 566 2656 anneli.becker@kolumbus.fi KUHMO Mirja Ruuskanen, 044 570 9545 KUOPIO Tanja Helminen, 040 700 1033 tanja.helminen@mainonnantekijat. com KURIKKA Marita Sarvela, 040 748 1627 marita.sarvela@windowslive.com KUUSAMO Virpi Alaräisänen, 08 852 3129 virpi.alaraisanen@pp.inet.fi LAHTI Leena Kemppi, 040 769 2361 zemppi@suomi24.fi LAPPEENRANTA Ritva Aalto, 044 595 3329 ritva.aalto@aimsuomi.fi MIKKELI Tommi Oksanen, 0400 983 996 tommi.oksanen@edu.mikkeli.fi MÄNTSÄLÄ Saija Hellström, 044 323 2326 saija.hellstrom@mantsala.fi OULU Paula Heikkilä, 040 724 0882 oulu.unicef@gmail.com PIEKSÄMÄKI Marja Janhunen, 050 537 3121 marja.tuulikki@suomi24.fi PIETARSAARI Riitta Palovuori, 06 724 6035 riitta.palovuori@kotiposti.net PORI Maria Väkiparta, 050 467 1565 maria.vakiparta@gmail.com PORVOO Beatrice Wahlström, 040 575 9371 beatrice.wahlstrom@akan.fi RAUMA Kati Nordman, 050 338 8103 katinkainen@hotmail.com ROVANIEMI Pirjo Lappalainen, 040 704 6259 pirjo.lappalainen@tilitoimisto.inet.fi SALO Kati Rissanen 050 527 6387 kati.rissanen@gmail.com SAVONLINNA Minna Rasimus, 044 347 7755 minna.rasimus2@gmail.com SEINÄJOKI Tuula Salo, 040 830 2386 SOMERO Riina Kopra, 0400 909 211 riina.kopra@gmail.com TAMPERE Jaana Ristimäki-Anttila, 040 508 6984 jaanrist@gmail.com TORNIO Hellevi Alamäki, 040 705 6123 hellevi.alamaki@pp.inet.fi TURKU Riitta Suomi, 044 537 0915 riitta.mehtonen@gmail.com VANTAA Iris Länsilahti, 050 516 8078 iris.lansilahti@jytyliitto.fi VARKAUS Anu Aho, 0400 128 660 VIHTI Eeva Franssila, 050 356 6509 eeva.franssila@hotmail.com VÄSTNYLAND Monica Lindgren, 040 515 5450 monica.lindgren@pp.inet.fi YLÄ-SAVO Tuija Karppanen, 040 519 9851 tuija.karppanen@olvi.fi ÄHTÄRI Kaisa Rantamäki, 0500 716 666 kaisa.rantamaki@opettaja.fi Lisätietoja vapaaehtoistoiminnasta Mer information om frivilligverksamhet Mia Granqvist, 09 5845 0212, mia.granqvist@unicef.fi unicefuutiset 4 2010 19
M JOKAISEN TULISI TEHDÄ TESTAMENTTI. Jokainen voi myös tehdä testamenttilahjoituksen. Tutustu oppaaseen. www.unicef.fi/testamentti Suomen UNICEF 09 584 501