Tuusulanjärven kunnostushankkeen toimintaohjelma vuodelle 2015 1. Tavoitteet Tuusulanjärven kunnostushankkeen toimintaohjelma vuodelle 2015 on laadittu vuosille 2013 2017 hyväksytyn toimintasuunnitelman pohjalta. Vuonna 2015 päivitetään kunnostushankkeen toimintasuunnitelma ja tavoiteohjelma viisivuotiskaudelle 2016 2020. Tuusulanjärven ekologisen tilan luokittelussa on käytetty veden ravinnepitoisuuksien lisäksi kasviplanktonin määrää ja kalaston koostumusta. Näiden perusteella Tuusulanjärven tila on tällä hetkellä välttävä. Vesienhoitosuunnitelman mukaan Tuusulanjärvi olisi hyvässä tilassa vuonna 2021. Järven tilan paraneminen lisää alueen vetovoimaisuutta ja lähiseudun asukkaiden mahdollisuuksia virkistyskalastukseen, uintiin sekä järveen liittyvään ulkoiluun ja retkeilyyn. Tavoitteiden toteutumista seurataan levien määrää kuvaavan a-klorofyllipitoisuuden avulla, joka lasketaan kesä-syyskuun keskiarvona (kuva 1). Järven tila on selvästi parantunut kunnostuksen aloittamisen jälkeen ja klorofyllipitoisuuden kolmen vuoden keskiarvo on ollut vuosina 2002 2012 30 40 µg/l ja vuosina 2013 ja 2014 vielä pienempi, alle 25 µg/. a-klorofylli µg/l 120 100 80 60 40 20 0 Jätevedet pois 1979 Tehokas kunnostus 1997 lähtien -74-76 -78-80 -82-84 -86-88 -90-92 -94-96 -98-00 -02-04 -06-08 -10-12 -14-16 -18 Vuosi + a-klorofyllin kesäkeskiarvot ja ennuste 2014 Tavoite 2014-2018 (3 v. liukuvat keskiarvot) a-klorofyllin kolmen vuoden liukuva keskiarvo Kuva 1. Tuusulanjärven levämäärää kuvaavan a-klorofyllipitoisuuden kehitys ja tavoitearvot vuosille 2015 2017. Vuodelle 2015 asetettu tavoitetaso on korkeintaan 27 µg/l (2013 2015 keskiarvona), jolloin vesi olisi uimakelpoista suurimman osan kesäajasta. Vuoteen 2017 mennessä tavoitteena on pitoisuustaso 25 µg/l. Vuoteen 2021 mennessä tavoitteena olevan hyvän ekologisen tilan a-klorofyllin tavoitetaso on 20 µg/l. 1
2. Toimenpiteet vuonna 2015 2.1. Ulkoisen kuormituksen vähentäminen Järven tilan pysyvä paraneminen vaatii ulkoisen, erityisesti maataloudesta ja haja-asutuksesta aiheutuvan, kiintoaine- ja ravinnekuormituksen voimakasta pienentämistä. Myös taajama-alueiden hulevesien kuormitusta tulee vähentää. Vuonna 2015 aloitetaan koko valuma-alueen kattavan pitkän tähtäimen vesiensuojelusuunnitelman laatiminen. Työ aloitetaan ravinnekuormituslaskelmien päivityksellä. Keskeisinä selvitysalueina ovat suurimmat tulopurot ja niiden sivuhaarat (Sarsalanoja, Mäyränoja ja Vuohikkaanoja), mutta myös itäpuolen pienemmät ojat kartoitetaan. 2.1.1. Maatalouden vesiensuojelun edistäminen Peltoviljelystä aiheutuvaa ravinne- ja kiintoainekuormitusta pyritään vähentämään uomien varsien suojakaistojen ja -vyöhykkeiden sekä kosteikkojen ja laskeutusaltaiden avulla. Hanke edistää erityisympäristötukien hakemista avustamalla viljelijöitä hakemussuunnitelmien teossa ja maksamalla viljelijöille vesiensuojelupalkkioita v. 2015 alkavalle maataloustukikaudelle hyväksytyistä sopimuksista. Kunnostushanke voi avustaa maatiloja myös muiden kuin tukikelpoisten vesiensuojeluhankkeiden suunnittelussa, toteutuksessa ja rahoituksessa. Avustettavia kohteita voivat olla esimerkiksi pienet laskeutusaltaat ja kosteikot, suodinojat ja ojasuodattimet, ojien putkitukset ja eroosiosuojaukset. Maatalouden tilakohtaista neuvontaa varten haetaan rahoitusta Manner-Suomen maaseudun kehittämisrahastosta yhdessä Uudenmaan ELY-keskuksen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen ja ProAgria Etelä-Suomen kanssa. Tilakohtaisen neuvonnan avulla voidaan edistää useita eri kuormituksen vähentämiskeinoja ja tukea tilan vesiensuojelutyötä. Kunnostushankkeen rahoitusosuudeksi on suunniteltu tilaneuvojan 2 3 kuukauden työpanosta vastaavaa määrää. 2.1.2 Kosteikot ja altaat Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaatuvaikutuksia sekä kosteikkokasvillisuuden kehittymistä seurataan monivuotisena yhteistyöhankkeena Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kanssa. SYKE rahoittaa automaattisen vedenlaadunseurannan kokonaan, laatii alueelle hoitosuunnitelman ja kunnostusprojekti rahoittaa vedenlaadun manuaalisen seurannan. Kosteikkoalueella toteutetaan maisemanhoitotöitä (penkereiden niitot). Rantamon kosteikolla tehdään toimintaa parantavia kaivutöitä talven 2015 aikana. Nykyisellään vedet virtaavat pääosin uuden allasosan tuloaukon kautta. Vanhan, v. 2001 toteutetun altaan tuloaukko on osittain umpeutunut, minkä vuoksi allasosa toimii vajavaisesti Sarsalanojan vesien käsittelyssä. Tuloaukkoa avarretaan tai ojaan rakennetaan ohjauskynnys. Virtausta parannetaan myös avartamalla saarekkeiden välisiä yhdysaukkoja. Lisäksi vanhan osan alkuperäiseen purkukanavaan rakennetaan uusi patokynnys. Samalla poistetaan sedimenttiä tulopään laskeutusaltaista. Järvenpään kaupungin ranta-alueelle rakennetaan kaksi pientä kosteikkoa, toinen Lepolaan ja toinen Vanhankylänniemeen. 2
2.1.3 Muut toimenpiteet Hanke seuraa hajakuormituksen vähentämismenetelmien tutkimusta ja kehitystyötä ja osallistuu mahdollisuuksien mukaan esim. ojavesien fosforisaostuksen testaukseen. Peltojen kipsikäsittelystä on saatu hyviä tuloksia ja myös sitä voidaan kokeilla. 2.2. Sisäisen kuormituksen vähentäminen 2.2.1 Ravintoketjukunnostus Ravintoketjukunnostusta jatketaan vuosittain tehokkaalla, suunnitelmallisella hoitokalastuksella ja petokalaistutuksilla. Hoitokalastus on Tuusulanjärvellä kustannus-hyötysuhteeltaan tehokasta vesiensuojelua, ja sen vaikutukset on selvästi nähtävissä levähaittojen selvänä vähentymisenä. Saalistavoitteen määrittäminen perustuu särkikalojen populaatiotutkimuksen suosituksiin. Nuottaukset kohdennetaan erityisesti järven lahnakantaan, joka runsastuu lämpimien kesien vaikutuksesta. Lähivuosien saalistavoite on noin 40 tonnia vuodessa. Hoitokalastuksen toteutus suunnitellaan yhteistyössä Tuusulanjärven osakaskuntien kanssa. Vuonna 2012 allekirjoitettiin eri toimijoiden väliset osakaskuntakohtaiset sopimukset osakaskuntien kanssa vuosille 2012 2014. Sopimuksiin sisältyvät hoitokalastuksen ohella myös muut järvellä toteutettavat toimenpiteet. Sopimukset uusitaan vuoden 2015 aikana. Petokalaistutuksilla pyritään parantamaan kalaston koostumusta. Jo 1990-luvulta lähtien on istutettu ankeriasta osakaskuntien toivomusten mukaan. Kalaistutuksista keskustellaan hoitosopimusten uusiminen yhteydessä. 2.2.2. Alusveden hapetus Vuonna 1998 aloitettua tehostettua kesähapetusta jatketaan neljällä Mixox-laitteella. Hapetuksen tavoitteena on pitää alusvesi ja sen myötä sedimentin pintakerros hapellisena fosforin liukenemisen vähentämiseksi sedimentistä. Talviaikaista hapetusta jatketaan yhdellä laitteella. 2.3 Rantojen kunnostus Vesikasvillisuuden niittojen tavoitteina on ollut parantaa maisemaa, lisätä vesistöjen virkistyskäyttöä, tehostaa linnuston suojelua ja parantaa kalojen kutualueita. Voimakkaasti levinnyttä karvalehteä on poistettu järven eteläosassa vuosina 2003 2007. Karvalehden esiintymistä seurataan vuosittain ja vaikka se on hieman runsastunut vuoden 2008 taantumisen jälkeen, sen poistoon ei ole vielä ollut tarvetta. Vesikasvillisuuden niittosuunnitelmat perustuvat kasvillisuuskartoituksiin. Kerrallaan niitettävät kohteet, karvalehden poistoa lukuun ottamatta, eivät saa olla liian suuria, jotta vesikasvustojen ravinteita pidättävä kyky tai alueen eläimistö eivät häiriinny. 2.4. Tiedotus ja julkaisutoiminta Kunnostushankkeen viestintää suunnitellaan viestintäryhmässä. Viestinnän keskeisenä tavoitteena on lisätä tietoa järven parantuneesta tilasta. Vuoden 2015 viestinnässä huomioidaan erityisesti Tuusulanjärven vesiensuojeluyhdistyksen 50 ja Sibeliuksen 150 juhlavuosiin liittyvät tapahtumat. Viestinnässä käytetään useita kanavia: paikallislehtiä (Keski-Uusimaa ja Tuusulanjärven Viikkouutiset), kunnostushankkeen internet-sivuja (www.tuusulanjarvi.org), netti-tv:tä (www.vesienhoito.net) ja jarviwikiä (www.järviwiki.fi). Tietoa pyritään jakamaan myös kuntien tiedotuslehtien, www- ja fa- 3
cebook-sivujen kautta, joille toimitetaan hankkeen puolivuotiskatsaus kaksi kertaa vuodessa. Alueen matkaoppaille laaditaan lyhyt tiedote järven parantuneesta tilasta. Hanke voi toteuttaa myös kouluille jaettavaa oppimateriaalia. Maatalouden vesiensuojeluun liittyvissä tutkimus- ja neuvonta-asioissa järjestetään esitelmä- ja keskustelutilaisuuksia ( Studia Onnela -luentosarja) yhteistyössä ProAgria Etelä-Suomen kanssa. Viljelijöitä informoidaan tilaisuuksista ja tärkeistä vesiensuojeluasioista kirjeitse (jakelu n. 80 kpl). Toukokuussa 2013 järjestettiin hankeseminaari. Seminaariesitysten pohjalta kootaan yhteenvetoraportti, joka julkaistaan Uudenmaan ELY-keskuksen julkaisusarjassa alkuvuonna 2015 2.5. Säännöstelypadon muutoshanke Tuusulanjoen kunnostaminen vuosina 2006 2009 paransi uoman vedenjohtokykyä ja loi edellytykset Tuusulanjärven säännöstelyn kehittämiselle. Uudenmaan ELY-keskus laati v. 2012 yhteistyössä KUVESin kanssa kustannusvertailun säännöstelypadon automatisoimiseksi tai korvaamiseksi pohjapadolla. Teknis-taloudellisesti edullisimman vaihtoehdon pohjalta on päätetty teettää konsulttityönä toteutussuunnitelma säännöstelyluukun uusimiselle sähköistystöineen ja padon länsipuolelle sijoittuvalle kalatielle. Muutokselle ei tarvita vesilain mukaista lupaa. Hanke on tavoitteena toteuttaa v. 2015. Tuusulanjärven kunnostushanke varautuu osallistumaan Tuusulanjärven säännöstelypadon kunnostamiseen vuonna 2015. Padon ja kalatien rakennuskustannukset ovat arviolta n. 250 000. Järvenpään kaupunki ja Tuusulan kunta varaavat erillisrahoitusta patohankkeeseen yhteensä 145 000 ja Uudenmaan ELY-keskus hakee Maa-ja metsätalousministeriöltä osarahoitusta hankkeeseen. Kunnostushanke varautuu osallistumaan toteutuskustannuksiin kuntien ja valtion osuuksien ylimenevältä osalta (ennakko vuodelta 2014). 3. Kunnostuksen vaikutusten seuranta Hoitotoimien vaikuttavuuden seuranta luo pohjan jatkotoimien suunnitteluun. ELY-keskus seuraa järven tilaa ja vedenlaatua osana valtakunnallista seurantaohjelmaa. ELY-keskuksen näytteenottoja vähennettiin kuudesta kolmeen kesällä 2013 ja kunnostushanke täydensi seurantaa kolmella näytteenotolla. Kunnostushanke varautuu kolmen kesänäytteenoton tilaamiseen myös kesällä 2015. Kunnostushanke seuraa viikoittain happipitoisuutta kenttämittarilla ja sedimentin kaasunmuodostusta. Vuonna 2015 toteutetaan myös eläinplanktonseuranta. Eläinplanktonnäytteet on edellisen kerran otettu vuonna 2009. Hoitokalastuksen saaliin lajijakauma selvitetään saalisotoksista. Lahnan kasvunopeutta on tutkittu vuonna 2004. Kasvunopeustutkimus uusitaan vuonna 2015 käyttäen VPA-analyysia varten kerättyä aineistoa ja näytteitä. Vuonna 2015 toteutetaan myös ulapan kalaston kaikuluotaus ja koetroolaus. 4
4. Yhteydet muihin toimijoihin Hankkeeseen liittyvää virkamiesyhteistyötä tehdään erityisesti Järvenpään kaupungin ja Tuusulan kunnan, Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa. Tuusulanjärven vesiensuojeluyhdistys ry seuraa kunnostushanketta aktiivisesti ja myös rahoittaa kunnostusta tukevaa tutkimustoimintaa. Kalastus-/osakaskuntien kanssa tapahtuva yhteydenpito on tiivistä mm. lupa- ja sopimusasioiden takia. Maatalouteen liittyvissä asioissa yhteistyötä tehdään ProAgria Etelä-Suomen kanssa. Hanke seuraa muiden vesistökunnostushankkeiden edistymistä ja niissä käytettäviä kunnostustoimenpiteitä (mm. Säkylän Pyhäjärvi, Hiidenvesi ja Lahden Vesijärvi). Hanke järjestää tarvittaessa tutustumisretkiä muihin kunnostuskohteisiin. Hanke seuraa myös vesistöjen kuormitukseen liittyvää tutkimusta, esim. Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n koordinoimia maatalouden ravinnekuormituksen seurantatutkimuksia. KUVES on Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n jäsen ja edustettuna sen hallituksessa, yleissuunnittelujaostossa ja Vantaanjoki-neuvottelukunnassa. 5. Hallinto ja rahoitus Kunnostushankkeen kustannukset vuodelle 2015 ovat yhteensä 270 000, joka koostuu Tuusulan kunnan ja Järvenpään kaupungin rahoitusosuudesta, yhteensä 200 000 ja valtion avustuksesta, 20 000. Lisäksi vuodelta 2014 siirtyy ennakkoa arviolta 50 000 (Taulukko 1). Kuntien rahoitusosuudet ovat Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymän (KUVES) vuoden 2015 talousarvion mukaiset. Kuntien osuudet laskutetaan kahdessa erässä hankkeen toteutuneiden menojen perusteella. KUVESin toimihenkilöt osallistuvat Tuusulanjärven kunnostusprojektiin liittyviin koordinointi-, suunnittelu-, tutkimus- ja toteutustehtäviin seuraavan työaika-arvion puitteissa: Ympäristöasiantuntija Toimitusjohtaja 10 kk/vuosi 1,5 kk/vuosi Hankkeeseen palkataan henkilökuntaa määräaikaisiin työsuhteisiin tarpeen mukaan. Ostopalveluina hankitaan tarvittavaa asiantuntijatyötä, kuten maatalouden vesiensuojelun neuvontaan, kosteikkojen suunnitteluun ja toteutukseen sekä seurantoihin liittyviin palveluihin. 5
Taulukko 1. Hankkeen rahoitussuunnitelma vuodelle 2015. Rahoitussuunnitelma v. 2015 kuntien rahoitus 200000 ennakko vuodelta 2014 (arvio)* 50000 valtion osuus (arvio) 20000 yht. 270000 yht. Hajakuormituksen vähentäminen 58000 - valuma-alueen vesiensuojelusuunnitelma 10000 - maatalouden neuvontahanke 15000 - vanhojen kosteikkojen seuranta ja hoito 10000 - Järvenpään rantakosteikot* 20000 Kalasto 54000 - kaikuluotaus- ja troolaustutkimus 8000 - hoitokalastus 32000 - saalisseuranta 10000 - kalaistutukset 5000 Rantojen kunnostus 20000 - vesikasvien niitot 10000 - karvalehden poisto 10000 Sedimentin kunnostus 15000 - hapetus ja seuranta 15000 Säännöstelypadon saneeraus 40000 - pato ja kalatie* 40000 Yhteiset 85000 - henkilöstö ym. menot 70000 - kiinteät yleiskulut 15000 yht. 270000 270000 * vuodelta 2014 mahdollisesti siirtyvä ennakko varataan padon saneeraukseen ja kosteikkojen rakentamiseen. 6