Yhteenveto SM1418116 1 (6) Asiaryhmä Asianro SM008:00/2014 21.10.2014 Luonnos hallituksen esitykseksi hätäkeskustoiminnasta annetun lain muuttamisesta; lausuntoyhteenveto Sisäministeriön pelastusosasto pyysi 18.6.2014 päivätyllä lausuntopyynnöllään lausuntoa luonnoksesta, joka koski hallituksen esitystä hätäkeskustoiminnasta annetun lain muuttamisesta. Lakia hätäkeskustoiminnasta muutettaisiin, koska tavoitteena on edistää väestön turvallisuutta turvaamalla hätäkeskustoimintaa entistä paremmin. Lailla mahdollistettaisiin hätäilmoitusten vastaanottamisessa ohjaustoiminto hätäilmoituksen tullessa laitteesta, jota ei voida tunnistaa ja paikantaa. Lisäksi säädettäisiin ennakkorekisteröitymisestä, jos hätäilmoitustapa on tekstiviesti hätänumeroon 112. Lausuntopyynnössä todettiin, että lakiluonnoksen 13 b :n jatkovalmistelussa otetaan huomioon tietoyhteiskuntakaaren 278 (HE 221/2013 vp), kun eduskunta on hyväksynyt tietoyhteiskuntakaariesityksen. Lausuntoja pyydettiin viimeistään 15.8.2014 seuraavilta tahoilta: sisäministeriön poliisiosasto, sosiaali- ja terveysministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, oikeusministeriö, Hätäkeskuslaitos, Poliisihallitus, Rajavartiolaitos, Tietosuojavaltuutettu, Viestintävirasto, pelastuslaitokset (22), Suomen Kuntaliitto, Kuurojen liitto ry, Kuuloliitto ry sekä Vammaisfoorumi ry. Lausunnon antoivat sisäministeriön poliisiosasto, sosiaali- ja terveysministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, oikeusministeriö, Hätäkeskuslaitos, Poliisihallitus, Rajavartiolaitos, Tietosuojavaltuutettu, Viestintävirasto, Etelä-Karjalan pelastuslaitos, Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos, Helsingin pelastuslaitos, Pirkanmaan pelastuslaitos, Pohjois-Savon pelastuslaitos, Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Kuuloliitto ry, Kuurojen liitto ry ja Vammaisfoorumi ry sekä Svenska Finlands Folkting. Kokonaisuutena tarkastellen lausunnoissa kannatetaan lakiesitystä. Toisaalta kiinnitetään huomiota erityisesti 112- hätätekstiviestiä koskeviin näkökulmiin. Suomen Kuntaliitolla ei ollut lausuttavaa lakiesityksestä. Lausunnot yksityiskohtaisemmin Ministeriöt: Sisäministeriön poliisiosasto pitää ehdotettuja muutoksia kannatettavina. Siltä osin kuin esitys koski oikeutta siirtää tunnistamattomasta liittymästä vastaanotettu hätäilmoitus erilliseen jonoon, poliisiosasto toteaa, että tilastojen perusteella 95 % tunnistamattomista liittymistä soitetuista puheluista on aiheettomia. Siirrolla erilliseen jonoon ja kierrättämällä nämä tiedotenauhoitteen kautta, hätäkeskuspäivystäjän työpanosta voitaisiin paremmin käyttää todellisten hätäilmoitusten käsittelyyn. Poliisiosasto katsoo myös, että hätätekstiviestien osalta on järkevää rajata käyttöoikeus rekisteröityneisiin käyttäjiin. Toisaalta rajauksella on negatiivisia vaikutuksia, sillä joissakin erityistilanteissa kuten kouluampumistapauksissa tekstiviesti saattaa olla ainoa turvallinen keino ilmoittaa hädästä. Sosiaali- ja terveysministeriö pitää esitystä kannatettavana. Lakiehdotus parantaisi mm. kuurojen, kuulovammaisten ja puhevammaisten mahdollisuuksia käyttää hätäkeskuspalveluja tasavertaisesti muiden kanssa. Sosiaali- ja terveysministeriö toteaa lakiluonnoksen 13 a :n (oikeus siirtää hätäilmoitus erilliseen jonoon) osalta, että tulkintoja tulisi läpikäydä yksityiskohtaisemmin esimerkiksi Hätäkeskuslaitoksen valtakunnallisessa yhteistyöryhmässä. Postiosoite: Käyntiosoitteet: Puhelin: Virkasähköpostiosoite: Sisäministeriö Kirkkokatu 12, Helsinki Vaihde kirjaamo@intermin.fi PL 26 Vuorikatu 20, Helsinki 0295 480 171 www.intermin.fi 00023 Valtioneuvosto Faksi: 09 1604 4635
Sisäministeriö Yhteenveto 2 (6) Mitä tulee lakiluonnoksen 13 b :ään (hätätekstiviesti) ja 25 :ään (hätätekstiviestin käyttäjärekisteri), sosiaali- ja terveysministeriö toteaa, että luonnoksesta ei käy esille, millä perusteella on päädytty kahden vuoden määräaikaan rekisteröinnin voimassaolon osalta. Ehdotettu määräaika voi tuntua käytännössä lyhyeltä ja voi lisätä turhaa byrokratiaa. Ministeriö esittää harkittavaksi, olisiko viiden vuoden voimassaoloaika tarkoituksenmukaisempi. Ministeriö viittaa siihen, että usein tekstiviestipalvelua käyttävän henkilön vammatilanne on melko pysyvä/pysyvä, jolloin palvelun tarve ei muutu ajan myötä. Yhteystietojen paikkansapitävyys on kuitenkin syytä tarkistaa säännöllisesti. Liikenne- ja viestintäministeriö korostaa lakiehdotuksen 13 a :n (hätäpuheluiden ohjaaminen jonoon hätäkeskuksissa) osalta, että lakiehdotus ei muuta teleyritysten velvollisuutta välittää kaikki hätänumeroon 112 soitetut puhelut hätäkeskuksiin. Hätäkeskuslaitos ohjaisi puheluita erilliseen jonoon omassa tietojärjestelmässään. Lakiehdotus ei muuta nykytilaa siltä osin kuin kysymys on viestintämarkkinalain 55 :ssä (jatkossa tietoyhteiskuntakaaren 278, HE 221/2013 vp) säädellystä teleyrityksen velvollisuudesta huolehtia asiakkaiden mahdollisuudesta ottaa yhteyttä puhelimitse tai tekstiviestillä hätänumeroon 112. Liikenne- ja viestintäministeriö toteaa lakiehdotuksen 13 b :n (hätätekstiviesti) osalta, että muutos olisi parannus nykytilaan, jossa hätäkeskukset eivät vastaanota tekstiviestejä numeroon 112. Hätätekstiviestin käyttäminen tulisi tehdä kansalaisille mahdollisimman helpoksi. Rekisteröintivaatimus vaikeuttaa jossain määrin hätätekstiviestintäjärjestelmän käyttämistä ja heikentää sen luotettavuutta. Joissain tilanteissa rekisteröintivaatimus voi tarpeettomasti viivyttää avun saamista tai jopa estää sen hälyttämisen. Rekisteröintivaatimus voi hankaloittaa tai jopa estää hätäilmoituksen tekemisen toisen henkilön matkapuhelimesta. Lakiesityksessä ei käy ilmi, mitä Hätäkeskuslaitoksessa tehdään hätätekstiviesteille, jotka on lähetetty rekisteröimättömän henkilön matkapuhelinliittymästä. Ministeriö katsoo, että jatkovalmistelussa tulisi arvioida vielä ennakkorekisteröitymisen tarvetta ja vaikutuksia kansalaisten tosiasiassa käyttämien viestintätapojen kehitys huomioiden. Ehdotettu 13 b edistää kuitenkin ns. yleispalveludirektiivin 26 artiklassa säädettyä jäsenvaltioiden velvoitetta turvata hätäpalveluiden saatavuus myös vammaisille viestintäpalveluiden käyttäjille muita käyttäjiä vastaavalla tavalla. Liikenne- ja viestintäministeriö katsoo, että lakiesitys on linjassa viestintämarkkinalain ja ehdotetun tietoyhteiskuntakaaren kanssa. Oikeusministeriön lausunnossa viitataan lakiesityksen hätätekstiviestiä ja sen käyttäjien rekisteröintiä koskevaan sääntelyyn. Ehdotetun lain 25 a :n mukaan hätätekstiviestin käyttäjistä on rekisteri, johon talletettaisiin henkilötietoina käyttäjän nimi ja tunnistetiedot sekä yhteystiedot. Pykälän sääntelyä on arvioitava, kuten lakiehdotuksen suhdetta perustuslakiin ja säätämisjärjestystä koskevassa jaksossa todetaan, perustuslain 10 :n 1 momentissa turvatun yksityiselämän suojan kannalta ottaen huomioon perustuslakivaliokunnan vakiintuneet kannanotot henkilötietojen käsittelyn laintasoisesta sääntelystä. Kuten esitysluonnoksen perusteluissa todetaan, valiokunnan käytännön mukaan perustuslain 10 :n edellyttämän laintasoisen sääntelyn piiriin kuuluvia sääntelykohteita ovat muun ohella myös rekisteriin talletettujen henkilötietojen sallitut käyttötarkoitukset ml. tietojen luovutettavuus. Lakiehdotuksessa jää avoimeksi hätätekstiviestin käyttäjärekisterin käyttötarkoitus ja se, onko tietoja tarkoitus luovuttaa muille. Tältä osin lakiehdotusta olisi täydennettävä. Oikeusministeriö pitää tarpeettomana lakiehdotuksen säätämisjärjestysperusteluihin sisältyvän jakson "Rekisteröityminen hätätekstiviestin lähettämiseksi" toista kappaletta, jossa esitystä arvioidaan perustuslain 6 :n 2 momentin mukaisen yhdenvertaisuussääntelyn kannalta. Sen sijaan voitaisiin todeta, että uudistuksella on liittymäkohtia perustuslain 6, 7, 19 ja 22 :ään mm. siksi, että sillä edistetään eräisiin vammaisryhmiin kuuluvien henkilöiden tosiasiallista mahdollisuutta tehdä hätäilmoitus. Valtion virastot ja laitokset: Hätäkeskuslaitos katsoo, että kansainvälisen kokemusten perusteella lakiehdotuksen 112- tekstiviestipalvelun käyttäjien ennakkorekisteröityminen on perusteltua. Kaikille avoin palvelu lisäisi merkittävästi häiriköintiin liittyviä riskejä. Ennakkorekisteröinti mahdollistaa myös käyttäjien
Sisäministeriö Yhteenveto 3 (6) valistuksen palvelun käyttämisestä ja teknisistä rajoitteista. Esitysluonnoksessa on tuotu esiin rajoitteita. Hätäkeskuslaitos kiinnittää huomiota myös siihen, että hätätekstiviestin lähettäminen numeroon 112 ei priorisoidu muihin viesteihin nähden tällä hetkellä ja viestit voivat viipyä pahimmillaan merkittäviä aikoja. Myös muut viranomaiset ovat aiempien vuosien selvittelyissä vastustaneet kaikille avointa palvelua (riskit, resursointi). Esitysluonnoksessa on tuotu esiin Hätäkeskuslaitokseen kohdistuvia resurssivaikutuksia, mutta tulee huomioida myös muun auttamisen ketjun resursoinnin haasteet. Hätäkeskuslaitos näkee 112-hätätekstiviestin lakisääteisiin tehtäviin kuuluvan riskinarvioinnin näkökulmasta tavanomaista hätäpuhelua huonompana vaihtoehtona ilmoittajan ja päivystäjän vuorovaikutuksen vaikeutuessa. Pidentyvillä käsittelyajoilla on suoranaisia vaikutuksia kaikkien hätäkeskustoimintaan osallistuvien viranomaisten toimintavalmiusaikoihin. Tekstiviesteille on yksi valtakunnallinen jono, koska kuntakoodia ei viestin mukana saada (hätäpuhelut ohjautuvat tapahtumapaikan alueen hätäkeskukseen). Uudessa hätäkeskustietojärjestelmässä ERICAssa tekstiviestiominaisuuden käyttöönotto aloitetaan, kun ERICA on valtakunnallisesti käyttöönotettu. 112-hätätekstiviestipalvelun varmentamisen osalta jatketaan selvitystyötä Viestintäviraston ja teleoperaattoreiden kanssa. Vanhojen numeroiden valvontaa jatketaan vuosi 112 -hätätekstiviestipalvelun käyttöönoton jälkeen. Kustannusvaikutukset voivat olla eri syistä arvioitua korkeammat ja niitä ei ole otettu huomioon määrärahakehyksessä. Erilaiset hätäilmoitustavat tulee voida toteuttaa siten, ettei synny oikotietä ruuhkien ohi (ilmoitukset käsitellään saapumisjärjestyksessä). Hätäkeskuslaitos pitää hyvänä sitä, että lakiesityksessä (13 b 4 mom.) mahdollistetaan ministeriön asetuksen antaminen teknisen kehityksen nopeuden takia. Lakiesitys on SIM-kortittomista liittymistä tulevia puheluita koskevilta osin Hätäkeskuslaitoksen aiemman kannan mukainen. Poliisihallitus toteaa, että tunnistamattomista (SIM-kortittomat tai sellaisina esiintyvät) liittymistä soitettujen puheluiden siirtäminen erilliseen jonoon on toiminnallisesti välttämätöntä tilastotietojen pohjalta. Näin vapautetaan hätäkeskuspäivystäjien työaikaa todellisten hätäilmoitusten käsittelyyn. Hätätekstiviestien osalta esitetty linjaus rajata oikeus käyttää palvelua henkilöihin, jotka ovat rekisteröityneet palveluun, vastaa Poliisihallituksen näkemystä. Näin toteutettuna viranomaisten tehtävien ja ilmoitusten määrä ei kasva ennakoimattomasti. Hätätekstiviestin perusteella tehtävä ja päivystäjän suorittama riskinarvio edellyttää useampien tekstiviestien vaihtamista ilmoittajan kanssa ja on puhelua haastavampi toteuttaa. Sinänsä hätätekstiviesti on kannatettava yhdenvertaisuuden näkökulmasta, mutta poliisitoimen näkökulmasta tekstiviestiin liittyy haasteita. Olennaista on se, että kun riskinarviota ei kyetä tekstiviestien perusteella suorittamaan loppuun, osoitetaan tehtävä sille toimialalle, jolle kyseinen tehtäväkin kuuluisi. Muilta osin esitys vastaa Poliisihallituksen kantaa. Lausunnon liitteenä on Poliisihallituksen lausunto 20.3.2007Hätäkeskuslaitokselle 112- hätätekstiviestipalvelusta. Lausunnossa pidetään hätätekstiviestipalvelua yleisellä tasolla tarpeellisena ja tärkeänä yhdenvertaisuuden kannalta. Toisaalta palvelun käyttöönotto todennäköisesti lisää poliisin erilaisia tarkistustehtäviä (avoimessa palvelussa riskinä, että hälytyspalvelujen resurssit ovat kiinni tarkistustehtävissä). Ennakkorekisteröitymisellä voidaan vähentää ilkivaltaisia ja turhia ilmoituksia. Rajavartiolaitos kannattaa mahdollisuutta hätäilmoituksen tekemiseen tekstiviestillä. Hätäilmoituksen tekijän rekisteröitymistä ennalta erilliseen käyttäjärekisteriin voidaan pitää perusteltuna kustannuksia säästävänä ja teknistä toteuttamista helpottavana menettelynä. On kuitenkin otettava huomioon mahdollisuus, että ilmoituksen tekijä ei välttämättä ole huomannut rekisteröityä. Mahdollinen avun saannin estyminen rekisteröitymättä jäämisen seurauksena tulee ottaa huomioon vaikutuksia arvioitaessa. Esimerkiksi sieppaus- ja panttivankitilanteissa (kouluampumistapaukset) 112-hätätekstiviesti voi olla ainoa turvallinen keino hätäilmoituksen tekemiseen. Rajavartiolaitos katsoo lakiesityksen perustelujen olevan oikeansuuntaisia ns. SIM-kortittomista puhelimista tulleiden puheluiden osalta. Huomiota kiinnitetään siihen, että avun saaminen tulisi turvata myös SIM-kortittomasta puhelimesta tehtyjen hätäilmoitusten osalta ja että harkittaisiin
Sisäministeriö Yhteenveto 4 (6) iikivaltaisiin ja virheellisiin hätäilmoituksiin puuttumista muilla keinoin kuin siirtämällä säännönmukaisesti ilmoitukset erilliseen jonoon odottamaan vastausta. Tietosuojavaltuutetun lausunnossa kiinnitetään huomiota rekisteröitymisvaatimukseen liittyen hätätekstiviestiin. Lausunnossa todetaan, että esityksessä on selostettu henkilötietojen käsittelyä koskevia säätämisedellytyksiä, jotka on esityksessä otettu huomioon. Siltä osin kuin henkilötietojen käsittelystä ja luovuttamisesta ei esitetä erikseen säädettäväksi, sovellettavaksi tulevat henkilötietolaki ja laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta. Viestintävirasto kiinnittää huomiota lakiesityksen 13 a :n 1 momentin terminologian (laite, liittymä) tarkentamiseen. Lausunnon mukaan liittymä tunnistetaan. Viime kädessä tunnistetaan henkilö sijaintitietoineen liittymän sijainnin avulla. Edelleen SIMmitönkin puhelu pystytään paikantamaan erityisen menettelyn avulla. Säännökseen voisi mahdollisesti avata, että kysymys on puheluista, joista puuttuu soittavan liittymän yksilöivä tunniste, mikäli tarkoitus on säätää vain näistä puheluista. Viestintävirasto katsoo ehdotetun 13 a :n osalta myös, että siitä saa vaikutelman, että hätäpuhelu keskeytettäisiin ja ohjattaisiin erilliseen jonoon. Ilmeisesti tarkoitus on ohjata tietyllä tunnisteella saapuvat, aiempien puhelujen perusteella häiritseviksi määritellyt puhelut erilliseen jonoon. Viestintävirasto ehdottaa säännöksen tarkentamista seuraavasti: 13 a Oikeus siirtää vastaanotettu ilmoitus erilliseen jonoon Hätäkeskuslaitoksella on oikeus siirtää vastaanottamansa hätäilmoitus erilliseen jonoon odottamaan vastausta, jos: 1) hätäilmoituksen tekijää ei (soittajan liittymän yksilöivän tunnisteen puuttumisen vuoksi) pystytä tunnistamaan eikä paikallistamaan tavanomaisella menettelyllä; tai 2) ilmoitus tulee liittymästä, joista tulevien ilmoitusten perusteella on perusteltua epäillä sen olevan tämän lain 13 :ssä tarkoitettua hätäkeskuspalvelujen häirintää tai väärinkäyttöä. Lakiehdotuksen 13 b :n (hätätekstiviesti) osalta on perusteluissa todettu "toiminnallisuuden ollessa käytössä rekisteröitymättömälle henkilölle, joka lähettäisi tekstiviestin numeroon 112, voitaisiin lähettää vastausviesti, jossa pyydettäisiin hätätilanteessa soittamaan tai rekisteröitymään palvelun käyttäjäksi". Viestintävirasto ehdottaa asian tarkentamista lain tasolle. Pelastuslaitokset: Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella ei ole huomauttamista lakiesityksen suhteen. Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksella ei ole huomauttamista lakiesityksen 13 a, 13 b tai 25 a pykälien suhteen. Pelastuslaitos haluaisi, että lailla huomioitaisiin paremmin hätäkeskuksen tukitoiminnot muille viranomaisille. Helsingin pelastuslaitos toteaa, että lakiehdotuksen uuden 13 :n 1 momentin 1-kohdan osalta lain perusteluissa tulee mainita, että kyseinen lainkohta ei vaikuta lain 13 :ssä säädettyyn hätäkeskuksen velvollisuuteen selvittää asia viivytyksettä ja että vastuu välitetystä ilmoituksesta tai tehtävästä siirtyy vastaanottavalle viranomaiselle lain 11 :n mukaisesti. Pirkanmaan pelastuslaitoksella ei ole huomauttamista lakiesitysluonnoksesta. Pelastuslaitos kiinnittää huomiota ratkaisemattomaan ongelmaan sopimuspalokuntien hälyttämiseen käytettyjen tekstiviesti- ja puhelinpalveluiden kustannustenjaosta pelastuslaitosten ja Hätäkeskuslaitoksen välillä. GSM-verkossa olevia puhelimia ei ole hyväksytty viralliseksi hälytysjärjestelmäksi. Pohjois-Savon pelastuslaitos ehdottaa, että lakiehdotuksen 13 a :n 2 momentissa mainitussa asetuksessa tulisi edellyttää SIM-kortittoman puhelimen paikantamisen mahdollisuutta. Turvallisuusvalistuksen yhteydessä kehotetaan ottamaan tarvittaessa SIM -kortti irti hätäilmoitusta tehtäessä, jos yhteyttä oman operaattorin verkkoon ei ole. On myös SIM-kortittomia "mökkipuhelimia". Paikantaminen on usein tarpeellista näissä tilanteissa. Pelastuslaitos ehdottaa 112-hätätekstiviestin rekisteröintiajaksi 3-4 vuotta. Ehdotettu kaksi vuotta tuntuu lyhyeltä verrattuna tietojen säilyttämisen viiden vuoden takarajaan. Rekisteröintimenettelyn
Sisäministeriö Yhteenveto 5 (6) on oltava yksinkertainen. Käyttäjää tulee tiedottaa voimassaolon määräajan loppumisesta rekisteröinnin jatkamiseksi ennen kuin aika umpeutuu. Myös sähköpostilla tai some -laitteilla tulisi hätätilanteessa voida saada yhteys hätäkeskukseen tai Kansalaisneuvontaan. Varsinais-Suomen pelastuslaitos kiinnittää huomiota siihen, että jatkossa olisi pohdittava hätäilmoituksen tekemistä muidenkin järjestelmien avulla (some). Pelastuslaitos ehdottaa erilaisia kansallisia järjestelyjä hätäilmoituksen käsittelyyn operaattoriverkossa ja Hätäkeskuslaitoksessa. Edelleen pelastuslaitos ehdottaa, että hätäilmoituksen saisi laittaa jonoon vasta, kun on esiintynyt ilkivaltaa tms. Järjestöt: Kuuloliitto ry toteaa lausunnossaan, että kokonaisuutena lakiesitys on hyvä. Kuuloliitto kiinnittää huomiota siihen, että nykyinen menettely (tekstiviesti hätäkeskuskohtaisiin GSM-numeroihin) on hankala eikä siitä ole tiedotettu riittävästi. Lain muutos antaa kuulovammaisille yhdenvertaisen mahdollisuuden lähettää hätäilmoitus tekstiviestinä hätänumeroon 112. Kuuloliitto katsoo lakiesityksen 13 b :n (hätätekstiviesti) osalta, että esityksestä ei tule selkeästi ilmi, miten Hätäkeskuslaitoksessa toimitaan, jos tekstiviesti tule rekisteröimättömästä numerosta. Lakiesityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa on asiaan otettu kantaa. Kuuloliitto esittää, että lain tasolla säädettäisiin, miten toimitaan, jos hätätekstiviesti tulee rekisteröimättömästä numerosta. Lisäksi Hätäkeskuslaitoksen tulisi muistuttaa rekisteröintiajan päättymisestä tekstiviestillä tai kirjallisesti. Määräaikainen voimassaoloaika on muutoin aiheellinen. Kuuloliitto katsoo lisäksi, että rekisteröintimenettelyn on oltava käyttäjälle mahdollisimman yksinkertainen ja helppo. Myös prepaid -liittymä on voitava rekisteröidä. Rekisteröintivaatimus saattaa hankaloittaa hätäilmoituksen tekemistä. Kuuloliitto yhtyy lisäksi Kuurojen Liiton ja Vammaisfoorumin lausuntoihin. Kuurojen liitto ry kiinnittää huomiota siihen, että hätätekstiviestin käyttäjärekisteri ei toteuta esteettömyyteen ja saavutettavuuden periaatteita riittävästi. Epäselvää on rekisteröimättömän henkilön mahdollisuus käyttää 112-hätätekstiviestipavelua. Mahdollisuus tulee olla olemassa tai mahdollisuus rekisteröityä otettaessa ensimmäistä kertaa yhteyttä tekstiviestillä. Rekisterin tietojen oikeellisuuden varmistaminen ja tietojen päivitys jäävät osin epäselviksi. Kuurojen liitto katsoo, että häiriö- ja pilaviestin mahdollisuutta ei koskaan saada täysin eliminoitua. Perustelu ei ole validi kaikille avoimen tekstiviestipalvelun käyttöönottoa vastaan. Kuurojen liitto muistuttaa YK:n yleissopimuksesta, joka koskee vammaisten henkilöiden oikeuksia. Suomi on velvollinen noudattamaan sopimusta, vaikka kansallinen ratifiointi on kesken. Liitto viittaa erityisesti 9 artiklaan (saavutettavuus ja esteettömyys). Viittomakielisten kuurojen näkökulmasta 112-hätätekstiviestipalvelua tulee kehittää jatkossa niin, että hätäilmoituksen jättäminen on mahdollista kansallisilla viittomakielillä. Kirjoitettu suomi ja ruotsi eivät ole viittomakieliselle kuurolle äidinkieliä. Hätätilanteessa kirjoitetun kielen käyttö voi hidastaa tai estää avun saantia, koska äidinkielelläkin on tavallista vaikeampi kommunikoida hädän takia. Muissa pohjoismaissa yhteydenotto viittomakielellä on jo mahdollista. Kuurojen liitto yhtyy lisäksi Kuuloliiton ja Vammaisfoorumin lausuntoihin. Vammaisfoorumi ry katsoo, että perusteluissa on hyvin huomioitu erityisesti yleispalveludirektiivin asettamat vaatimukset. Tämän lisäksi perusteluissa on syytä huomioida YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen, erityisesti 9 artiklan vaatimukset esteettömyydestä ja saavutettavuudesta. EU:n ratifioitua YK:n yleissopimuksen, myös Suomi on velvollinen noudattamaan sitä, vaikka kansallinen ratifiointiprosessi on kesken. Yleissopimuksen 9 artiklan toteuttaminen 112-hätätekstiviestipalvelussa on tärkeää kaikille kansalaisille. Hätäkeskusjärjestelmän kehittämisessä ja resursoinnissa on kiinnitettävä huomiota siihen, että järjestelmä palvelee yhdenvertaisesti ja tasapuolisesti myös vammaisia ja toimintarajoitteisia henkilöitä. Puhekyvyn menetys tai puheen vaikeutuminen voi kohdata ketä tahansa milloin tahansa esimerkiksi aivoverenkierron häiriöiden tai halvauksen myötä. Hätäkeskuksen henkilökunnan tulee olla koulutettu vuorovaikutukseen henkilöiden kanssa, joilla on vaikeuksia puheviestinnässä.
Sisäministeriö Yhteenveto 6 (6) Samasta syystä yhteyden ottamista 112-tekstiviestillä ei voi rajata koskemaan vain vammaispalvelulain mukaisten tulkkauspalvelujen käyttäjiä. Vaatimus ennakkorekisteröinnistä, etenkin huomioiden 2 vuoden lyhyt voimassaoloaika, on ongelmallinen niille, joille äänipuhelu ei ole mahdollista. Rekisteröintivaatimus voi hankaloittaa tai estää hätäilmoituksen tekemisen toisesta matkapuhelimesta. Hätätilanteessa ilmoituksen teko ei voi olla riippuvainen ennalta ilmoitetusta puhelinnumerosta. Rekisteröitymisen päättymisestä tulisi muistuttaa henkilöitä (uudelleen rekisteröityminen). Järjestelmää tulee voida käyttää myös prepaid -liittymällä. Lakiehdotuksen ennakkorekisteröinti ei ole tehokas asiattomia yhteydenottoja estävänä ja voi hätätilanteessa tarpeettomasti vaikeuttaa tai estää vammaisen henkilön yhteydenoton hätäkeskukseen. Svenska Finlands Folkting Svenska Finlands Folkting pitää tärkeänä, että käyttäjärekisteri toimii sekä suomen että ruotsin kielellä, niin että jokainen voi rekisteröityä omalla kielellään. Rekisteriin tulee sisällyttää tieto käyttäjän kielestä. Folktinget ehdottaa perusteluihin lisättäväksi viittauksen perustuslain 6 1 momenttiin, mikä korvaisi viittaukset 6 2 momenttiin. Esitystä tulisi täydentää viittauksella kielellisiin oikeuksiin. Esitykseen ehdotetaan viittausta myös perustuslain 17 :n 3 momenttiin (saamelaisten kielelliset oikeudet) sekä erityisryhmien oikeuksiin. Lakiesityksessä tulee ottaa huomioon oikeusministeriön ohjeet kielellisten oikeuksien toteutumisen arvioinnista. Folktinget kiinnittää lopuksi yleisesti huomiota Hätäkeskuslaitoksen kykyyn antaa palvelua ruotsin kielellä ja siinä esiintyviin ongelmiin (palvelua ei saada ruotsin kielellä tai pyydetään vaihtamaan kieltä). Sisäministeriön ja Hätäkeskuslaitoksen toimenpitein on varmistettava valmius käsitellä hätäilmoituksia ruotsin kielellä.