FinnHEMS Oy Vuosikertomus 2013
Sisällysluettelo Toimitusjohtajalta... 4 Lääkärihelikopteritoiminta 2013... 5 OPERATIIVINEN TOIMINTA Lähes 14 000 hälytystä... 6 24 tuntia tukikohdassa... 8 KEHITYSTOIMINTA Tukikohtaverkosto... 14 Hälytysohjeet... 16 VASTUU JA TURVALLISUUS Tarkat prosessit takaavat laadun... 18 TALOUS JA HALLINTO Talouskatsaus 2013... 20 Tuloslaskelma... 21 Omistajat, tilintarkastaja ja hallitus... 22 Julkaisija: FinnHEMS Oy Toimitus: Laura Lindlöf FinnHEMS, Päivi Ekdahl Viestintätoimisto Ground Communications Taitto: Suunnittelutoimisto Laasola / Mikko Laasola Kuvat: Antti Jaakkola, Insinööritoimisto Markku Posti Oy, Olli-Pekka Latvala ja Olli Vainio Painopaikka: Euraprint Oy Kannen kuvassa vasemmalta oikealle: lentäjä Ismo Matinlassi, HCM Janne Virtanen ja lääkäri Janne Virta FinnHEMS Vuosikertomus 2013 3
Toimitusjohtajalta Jyri Örri Ensiluokkaista lääkärihelikopteritoimintaa Vuosi 2013 oli ensimmäinen kokonainen toimintavuosi, jona kaikki FinnHEMSin kuusi tukikohtaa päivystivät ympärivuorokautisesti. Vuosi oli monella tapaa toiminnan vakiinnuttamisen, mutta myös kehitystyön vuosi. Vuosi 2013 alkoi lääkärihelikopteritoiminnan rahoituksen osalta haastavassa tilanteessa. Riittävän rahoituksen tason varmistaminen yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa oli yksi vuoden tärkeimpiä tavoitteita ja siinä onnistuttiin. Viime vuonna keskustelua käytiin runsaasti myös erillisrahoituksen jatkosta. Valtiontalouden kehyspäätöksessä vuosille 2014 2017 ehdotettiin lääkärihelikopteritoiminnan rahoittamista jatkossa kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän kautta. Tähän sisältyy suuri riski, etteivät kunnat pääse sopuun kustannusten jakamisesta, mikä murentaisi nyt rakennetun kattavan ja tasapuolisen lääkärihelikopteripalvelun. FinnHEMS pitää tärkeänä, että lääkärihelikopteritoiminta rahoitetaan jatkossakin suoralla valtionavustuksella. Lentotoiminnan osalta vuosi 2013 oli toiminnan vakiinnuttamisen vuosi. FinnHEMSin laatu- ja turvallisuusvaatimukset lentotoiminnasta vastaaville operaattoreille ovat tiukat, ja niiden toteutumista valvotaan jatkuvan raportoinnin sekä säännöllisten, neljä kertaa vuodessa tapahtuvien auditointien kautta. Helikoptereiden tekninen luotettavuus on huipputasoa, kuuden tukikohdan lähtöluotettavuuden keskiarvo vuonna 2013 oli 99,6 %. Turussa ja Oulussa joudutaan rakentamaan uusi tukikohta sekä Rovaniemellä uudet miehistötilat. Pysyvän ja toimintaa hyvin palvelevan tukikohtaverkoston rakentaminen on yksi FinnHEMSin keskeisistä tavoitteista. Vuonna 2013 Vantaalla ja Savossa oli edessä muutto uusiin tiloihin, ja lähivuosina Turussa, Kuopiossa ja Oulussa joudutaan rakentamaan uusi tukikohta sekä Rovaniemellä uudet miehistötilat. Tukikohtainfran rakentaminen, tukikohtien rakennushankkeiden kilpailuttaminen ja käynnistäminen vaativat FinnHEMSiltä ison työpanoksen. Tähän liittyy kiinteästi myös polttoainehuollon parantaminen. FinnHEMS hakee ympäristöluvat omille polttoainesäiliöille kaikkiin uusiin tukikohtiin, jotta polttoaineen saatavuus voidaan taata ympäri vuorokauden. Tavoitteena on saada kaikki uudet tukikohdat käyttöön vuoden 2016 loppuun mennessä. Tukikohtaverkoston lisäksi vuoteen sisältyi myös paljon muuta kehitystyötä kuten yhtenäisten hälytysohjeiden laatiminen alueellisille hätäkeskuksille ja sähköisen auditointijärjestelmän käyttöönotto. Lääkärihelikopteritoiminta on suomalaisen ensihoitopalvelun kärkihanke, jota FinnHEMS ja yliopistolliset sairaanhoitopiirit yhdessä toteuttavat. FinnHEMSin lääkärihelikopteritukikohdat ovat alueillaan ensihoidon ympärivuorokautisia päivystyspisteitä, jotka turvaavat kansalaisille tasapuoliset lääkäritasoiset ensihoitopalvelut. 4 FinnHEMS Vuosikertomus 2013
Operatiivinen toiminta FinnHEMS Lääkärihelikopteritoiminta 2013 TAMMIKUU Tammikuu on tavallisesti lääkärihelikopteritoiminnassa vuoden hiljaisin kuukausi. Ikävän poikkeuksen tähän hiljaiseen aikaan tekee vuoden ensimmäinen päivä, jolloin uuden vuoden juhlinta näkyy myrkytystapausten suurena määränä. Vuoden ensimmäisenä päivän FinnHEMSin tukikohdista hoidetaan yhteensä 58 hälytystä. HELMIKUU Helmikuu on lääkärihelikopteritoiminnan hiljaisin kuukausi muun muassa Vantaan ja Tampereen tukikohdissa. Helmikuussa saatetaan sairaalaan kaikkein vähiten potilaita. MAALISKUU Maaliskuussa FinnHEMS ottaa käyttöön uuden Q Pulse -ohjelman, jota käytetään lentotoiminnan auditointiin sekä laadunseurantaan ja -hallintaan. Ohjelman avulla neljä kertaa vuodessa toteutettava auditointi sujuu aiempaa nopeammin. Lisäksi ohjelma tuo huomattavaa säästöä kuluissa. HUHTIKUU Huhtikuulle osuu vuonna 2013 eniten sydämenpysähdyksen aiheuttamia hälytyksiä, yhteensä 14 kappaletta. TOUKOKUU FinnHEMSin IT-tiimin henkilömäärä kaksinkertaistuu, kun yrityksen palveluksessa aloittaa toinen IT-suunnittelija. Tietoliikenneyhteyksien toimivuus on lääkärihelikopteritoiminnan kannalta erittäin tärkeää. KESÄKUU Vuoden vilkkain päivä FinnHEMSin lääkärihelikopterien toiminnassa osuu juhannuspäivälle, jolloin tukikohdat vastaanottavat yhteensä 74 hälytystä yhden vuorokauden aikana. HEINÄKUU aamujäisille teille, vaan keskelle kauneinta suvea. Heinäkuun 26. päivä FinnHEMSin yksiköt saavat hälytyksen yhteensä 15 erilaiseen tieliikenneonnettomuuteen. ELOKUU Suomen ensimmäinen helikopterisynnytys tapahtuu Rovaniemen lääkintähelikopterissa. Ranualaisen perheenäidin synnytys käynnistyy yllättäen myöhäisenä sunnuntai-iltana ja vauvan perätilan takia äiti päätetään lennättää helikopterilla Rovaniemen keskussairaalaan. Tulokkaalla on kuitenkin kiire maailmaan. Noin kahdeksan minuuttia ennen laskeutumista syntyy vielä korkealla taivaalla olevassa helikopterissa terve poikavauva. Tiivis yhteistyö helikopterin hoitohenkilökunnan ja Rovaniemen keskussairaalan synnytyslääkärin kanssa saa kiitosta. SYYSKUU Vuoden kymmenestuhannes hälytys tulee klo 15:43 Oulun tukikohtaan. LOKAKUU FinnHEMS järjestää lentoturvallisuusseminaarin lentopalvelusta vastaavien yhtiöiden (Scandinavian MediCopter ja Skärgårdshavets Helikoptertjänst) laadusta ja turvallisuudesta vastaaville henkilöille. Seminaarin painopisteenä on organisaatioiden turvallisuuskulttuuri ja sen merkitys tarkasti säädellyssä lentotoiminnassa. MARRASKUU Norjassa järjestetään Euroopan HEMS-ammattilaisten SHAREseminaari, joka kokoaa yhteen yli sata alan ammattilaista eri maista. FinnHEMSin lääketieteen asiantuntija Janne Virta ja projektipäällikkö Jukka Pappinen pitävät puheenvuorot seminaarissa. FinnHEMSin tekemä sijoituspaikka-analyysi ja käyttöönottama kansallinen HEMStehtävätietokantaa herättävät runsaasti kiinnostusta. JOULUKUU FinnHEMSin Vantaan tukikohta muuttaa uuteen, pysyvään tukikohtaansa Vantaan Vesikujalle, terminaali 1:tä vastapäätä. Muutto sujuu hyvin, ja toiminta siirtyy uusiin tiloin ilman katkoksia. Vuoden vilkkain tieliikenneonnettomuuspäivä FinnHEMSin lääkärihelikoptereille ei yllättäen osu talven ensilumille tai kevään petollisille FinnHEMS Vuosikertomus 2013 5
Operatiivinen toiminta Lähes 14 000 hälytystä vuonna 2013 FinnHEMSin lääkäri- ja lääkintähelikopterit hoitivat vuoden 2013 aikana yhteensä 13 995 hälytystä. FinnHEMSin toinen toimintavuosi sisälsi myös paljon kehitystyötä, kuten hätäkeskusten hälytysohjeiden täsmentämisen. Vuonna 2013 FinnHEMSin lääkärihelikopterit saivat valtakunnallisesti yhteensä 13 955 hälytystä. Hoitanut lääkäri arvioi kunkin tehtävän osalta ensihoidon vaikuttavuutta, ja näihin arvioihin pohjautuen viime vuonna 1266 potilasta sai FinnHEMSin lääkärihelikopterilta kriittisen avun. 168 potilasta olisi todennäköisesti menehtynyt ilman lääkärihelikopterin apua. Useimmiten lääkärihelikopteri hälytetään apuun vammapotilaille, eli onnettomuuksissa loukkaantuneille. Muita yleisiä syitä ovat neurologiset syyt ja psykiatriset syyt kuten päihdemyrkytykset. 168 potilasta olisi todennäköisesti menehtynyt ilman lääkärihelikopterin apua. Hälytysten määrä väheni hieman yli tuhannella vuoteen 2012 verrattuna, mikä johtui ennen kaikkea hätäkeskuksille laadittujen hälytysohjeiden tarkentamisesta. Tarkennetut ohjeet pohjautuvat FinnHEMSin kehittämään ja käyttöönottamaan valtakunnalliseen tehtävätietokantaan, johon kirjataan kaikki tukikohtien vastaanottamat hälytykset ja hoitamat tehtävät. Tietokannan perusteella pystytään arvioimaan aiempaa tarkemmin, mihin tehtäviin lääkärihelikopteri on tarpeen hälyttää. Näin varmistetaan apu kaikkein kriittisimmille potilaille ja vähennetään päällekkäisten tehtävien ja peruutusten määrää. Tietokanta on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen ja tiettävästi ainoa Euroopassa. Eniten hälytyksiä vuonna 2013 oli Itä-Suomen lääkärihelikopterilla, joka sai keskimäärin 8-9 hälytystä päivässä. Lapissa Rovaniemeltä toimiva lääkintähelikopteri on tärkeässä roolissa, sillä aikakriittisissä tapauksissa helikopterilla saadaan pitkien etäisyyksien vallitessa ratkaiseva aikahyöty. Myös helikopterin käyttö kuljetusvälineenä korostuu Lapissa, missä kopterikuljetus saattaa olla esimerkiksi aivohalvauspotilaan ainoa tapa ehtiä sairaalaan ja liuotushoito ehditään aloittaa ajoissa. 6 FinnHEMS Vuosikertomus 2013
FinnHEMS Vuosikertomus 2013 7
Operatiivinen toiminta 8 FinnHEMS Vuosikertomus 2013
Operatiivinen toiminta 24 tuntia tukikohdassa FinnHEMSin tukikohdat päivystävät ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä. Lääkäri, lentäjä ja HEMS-lentoavustaja eli HCM (HEMS Crew Member) ovat välittömässä lähtövalmiudessa 24/7 vuoden ympäri. HEMS-toiminnassa yksikään vuoro ei ole toisensa kaltainen. KLO 09.00 Päivystävän miehistön vuoronvaihto tukikohdassa tapahtuu klo 9.00. Ensimmäisenä pidetään vuoron vaihdon raportti, jolloin vuoroon tulevat ja vuorosta poistuvat käyvät läpi edellisen vuoron tapahtumat, tulleet hälytykset, mahdollisesti tiedossa olevat tai odotettavissa olevat muutokset säässä, varusteiden täydennystarpeet ja muut asiat. Lentäjät päivystävät 48 tunnin vuoroissa ja HCM-lentoavustajat ja lääkärit tavallisesti 24 tunnin vuoroissa. FinnHEMSin tukikohdissa päivystävän henkilökunnan työhön kuuluu hälytystehtävien ohella paljon huoltotoimia. Pohjoisen tukikohdissa eli Kuopiossa, Oulussa ja Rovaniemellä päivystävän miehistön vuoronvaihto tapahtuu klo 12.00. Lentäjien vuorot vaihtuvat maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin. HEMS-ensihoitaja ja HEMSlentoavustaja päivystävät Rovaniemellä 48 tunnin vuoroissa. FinnHEMSin tukikohdissa päivystävän henkilökunnan työhön kuuluu hälytystehtävien ohella paljon huoltotoimia. Lääkärit yhdessä HEMS-avustajien kanssa tarkistavat helikopterin ja lääkintäreppujen lääketieteelliset tarvikkeet ja tilaavat tarvittaessa täydennykset. Lentäjät tarkistavat helikopterin, huolehtivat tankkauksesta sekä lentolokikirjan täyttämisestä. Lisäksi on toimistotöitä, koulutuksia ja tukikohdan ylläpitoon liittyviä tehtäviä. Pitkien päivystysvuorojen aikana tietenkin myös laitetaan ruokaa, hoidetaan kuntoa, katsellaan televisiota, luetaan ja nukutaan. Päivystystyössä riittävästä levosta huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää. Lähtövalmius säilyy aina ja kokenut henkilökunta on muutamassa minuutissa valmiina tehtävän hoitamiseen. KLO 09.30 Päivystävä lääkäri Vantaalla vastaanottaa päivän ensimmäisen konsultaatiopuhelun. Potilaan luona oleva ensihoitaja lähettää lääkärin katsottavaksi EKG:n, jonka perusteella lääkäri suosittelee lääkityksen antamista sekä ohjeistaa ambulanssimiehistöä potilaan jatkohoitopaikasta. KLO 10.00 Vantaan tukikohtaan saapuu hälytys. Keski-ikäinen mies on kaatunut ja lyönyt päänsä eikä herättely-yrityksistä huolimatta tunnu heräävän. Tapahtumapaikan sijainnin perusteella hälytykseen kyetään vastaamaan parhaiten helikopterilla. Ennen lähtöä lentäjä varmistaa lentosään sääpalvelusta. Tunnelma tukikohdassa on rauhallinen. Miehistö liikkuu määrätietoisesti ja nopeasti, mutta rauhallisesti. Lentäjä painaa helikopterilavetin nappia, jolloin lavetti liukuu hitaasti helikopterihallista ulos samalla, kun nosto-ovi aukeaa. Tavallisesti lentäjä ja HCM ovat ensimmäisenä helikopterissa, ja lentäjä käynnistää kopterin elektroniset laitteet ja suorittaa niiden automaattitestit. Lääkäri tulee useimmiten viimeisenä koneen kyytiin. Kone on lähtövalmiina n. 5 minuuttia hälytyksestä. FinnHEMS Vuosikertomus 2013 9
Operatiivinen toiminta KLO 11.50 Vantaalla päivystävä miehistö syö lounasta. Miehistö suosii ruokaa, joka kestää tarvittaessa uudelleen lämmittämisen. Hälytyksen tullessa ruokailu jää päivystäjiltä kesken, ja kahvin jäähtyminen kuppiin on pikemmin sääntö kuin poikkeus. Tänäänkin päivystävän lääkärin lounas jää lautaselle, kun VIRVE-puhelinten kimeä hälytys kaikuu tukikohdassa. KLO 12.15 Vantaan tukikohtaan tulee hälytys. Päivystävä miehistö pukee päälle lentohaalarin, työkengät ja siinä lomassa lentäjä ja lentoavustaja tarkistavat kohteen sijainnin ja tekevät sijainnin perusteella päätöksen kulkuvälineestä. Tällä kertaa lähialueella sijaitsevan potilaan luo lähdetään maayksiköllä. Pelastajan koulutuksen saanut lentoavustaja ajaa autoa lentäjän navigoidessa vieressä. Auto palaa tukikohtaa noin 50 minuutin kuluttua hälytyksestä. Tehtävä on ollut hyvin tyypillinen: lääkäri on tutkinut ensihoitajien tukena potilaan, joka on tämän jälkeen kuljetettu ambulanssilla sairaalaan. KLO 13.30 Hälytykseltä palattaessa jokaisella miehistön jäsenellä on oma tehtävänsä. HEMS-ensihoitaja tai lääkäri ja HCM-lentoavustaja käyvät tarkan rutiinin perusteella läpi helikopterin lääketieteellisen välineistön ja täydentävät sitä tarvittaessa. Koneita laitetaan tarvittaessa lataukseen ja happivarastoja täydennetään. KLO 16.42 Vantaan tukikohtaan tulee jälleen hälytys. Puhelu on tullut hätäkeskukseen klo 16.38. Neljä minuuttia myöhemmin hätäkeskus hälyttää lääkärin tajuttoman naisen luokse. Lääkäri nousee hetkessä sängyltään, jossa hän on levännyt keräten voimia tulevaa yötä varten, ja lentäjä kiiruhtaa ulos tukikohdan punttisalilta. Tehtävälle lähdetään maayksiköllä. Lääkäri on potilaan luona tasan 10 minuutin kuluttua hälytyksestä. Päihteiden takia tajuton nainen herättellään vastalääkkeiden avulla, mikä vie aikaa. Lääkäri saattaa potilaan ambulanssilla sairaalaan ja FinnHEMSin maayksikkö seuraa perässä palaten lääkärin kanssa tukikohtaan klo 18.07. KLO 18.51 Rovaniemen tukikohtaan tulee hälytys. HEMS-ensihoitaja on hätäkeskuksen kautta yhteydessä tapahtumapaikalle ja HCM tarkistaa tarkan tapahtumapaikan. Kun tieto tapahtumasta ja tapahtumapaikasta tarkentuu, miehistö päättää odottaa vielä tarkempia lisätietoja ennen lähtöä. Pian varmistuu, että kyseessä on pikaisesti ohi mennyt kohtaus, ja hälytys peruuntuu kokonaan. Osa lääkäri- ja lääkintähelikopterien hälytyksistä peruuntuu aina. Hätäkeskuspäivystäjä tekee arvion lääkärin tarpeesta riskiarvioinnin perusteella ja vasta ensimmäisenä paikalle ehtinyt ambulanssimiehistö pystyy tarkempaan tilannearvioon. Sairaskohtauksen myötä tajuttomuuteen vaipunut potilas saattaa virota yllättäen tai vammapotilaan vammat osoittautua paljon ensiarvioita lievemmiksi. Jos ambulanssihenkilökunta selviää tilanteesta omin voimin, hälytys FinnHEMSille perutaan. 10 FinnHEMS Vuosikertomus 2013
Operatiivinen toiminta Päivystävän lääkärin unet ovat jääneet tänäkin yönä vähiin. KLO 02.00 Rovaniemellä nukkuva miehistö herää VIRVE -puhelinten läpitunkevaanhälytysääneen. Hälytys koskee sairaskohtauksen saanutta potilasta. Hälytys kuitenkin peruutetaan paikalla olevien paikallisten ensihoitoyksiköiden toimesta pian, eikä miehistö ehdi lähteä matkaan. Miehistö palaa unilleen. KLO 09.00 Päivystävän lääkärin unet ovat jääneet tänäkin yönä vähiin. Lääkärin konsultaatiopuhelin soi läpi yön tasaisin väliajoin, ja aamulla vuoron vaihtoon astelee uninen lääkäri, joka on tyytyväinen voidessaan luovuttaa päivystysvastuun seuraavaan vuoroon tulijalle. KLO 19.36 Päivystävä lääkäri saa puhelun rajavartiolaitokselta. Suomenlahdella olevalla risteilyaluksella lapsi on saanut vakavan allergisen kohtauksen, anafylaktisen sokin ja lääkäriä tarvitaan varmistamaan lapsen tila ja jatkohoito. Merellä tehdään yhteistyötä rajavartiolaitoksen kanssa ja rajavartiolaitos noutaa päivystävän lääkärin helikopterilla tukikohdasta 10 minuutin sisällä. Lääkäri arvioi olevansa poissa noin kaksi tuntia, joten HCM soittaa lähinnä asuvalle lääkärille, joka on valmiudessa ja kriittisen tehtävän sattuessa hälytetään paikalle. Lapsi noudetaan rajavartiolaitoksen helikopterilla risteilylaivalta ja kuljetetaan lääkärin saattamana Meilahden sairaalan kattokentälle, mistä matka jatkuu ambulanssilla Lasten ja Nuorten sairaalaan. Lääkäri palaa takaisin tukikohtaan klo 21.30. KLO 22.00 Rovaniemen tukikohdan lentäjät lähtevät harjoittelemaan. He suunnittelevat harjoituslentonsa reitin niin, että he ovat hälytyksen tullessa nopeasti takaisin tukikohdassa. KLO 24.00 Lentäjät päättävät harjoituksen ja palaavat tukikohtaan. He ovat saaneet harjoitella häiriöttä. Tukikohdassa lentäjät tarkastavat koneen ja varmistavat, että kone tankataan. Näin kone on valmiina lähtöön hälytyksen tullessa. Lentolokikirjaan raportoidaan lentoaika, polttoaineen kulutus ja lennon tarkoitus. FinnHEMS Vuosikertomus 2013 11
Operatiivinen toiminta Turvallinen lentotoiminta vaatii koulutusta ja harjoittelua Sääpalvelut ja tietoliikenneyhteydet Lääkärihelikopterilla lennetään usein ennalta tuntemattomaan paikkaan, mahdollisesti muuttuvissa sääolosuhteissa ja hankaliin laskeutumispaikkoihin. Siksi jokaisen Finn- HEMSin tukikohdassa työskentelevän lentäjän on harjoitteltava paljon. Heidän on vuosittain suoritettava mm. tietty tuntimäärä lentämistä NVG-laitteilla (Night Vision Goggles eli yönäkökiikarit), jotka mahdollistavat lentämisen ja laskeutumisen pimeällä sekä mittarilentoja, jotka mahdollistavat lentämisen näkyvyyden ollessa erityisen huono. Tarkat säätiedot ovat tärkeä turvallisuustekijä lääkärihelikopteritoiminnassa. Huono sää voi estää lentämisen, jolloin tehtäväpaikalle lähdetään maayksiköllä. Säätietojen lisäksi tehtävälle lähdettäessä kohteen mahdollisen tarkka paikannus karttapalveluita käyttäen on ensiarvoisen tärkeää. Yksikön jo lähdettyä liikkeelle, miehistöllä on käytössään kenttätoimintaan suunniteltu ohjelmisto, joka auttaa navigoinnissa, mahdollistaa tilatietojen raportoinnin sekä tarjoaa muiden alueella toimivien pelastus- ja ensihoitoyksiköiden paikka- ja tilatietoja. Tästä on hyötyä erityisesti, jos FinnHEMSin yksikkö navigoi liikkeellä olevan potilasta kuljettavan yksikön luo. Sää- ja karttapalvelu muodostavat vain pienen osan tukikohdan moninaisesta tietoliikenneympäristöstä. Lääkärihelikopteritoiminnan 24/7-päivystys asettaa suuret vaatimukset tietoliikenneyhteyksille. Toimintaa lamauttavia osatekijöitä ei saa olla, ja siksi kaikki yhteydet ja laitteet ovat kahdennettuja. Lisäksi mahdollisten ongelmatilanteiden varalle on käyttövalmiit varalaitteet sekä tarkat toimintamallit. Muusta ensihoidosta poiketen lentotoiminta on keskeinen osa FinnHEMSin toimintaa, ja se asettaa haasteita ja rajoitteita tietoliikennejärjestelmille. Laitteistot on hyväksytettävä helikopterissa käytettäviksi ja on kyettävä järjestämään luotettava ja riittävän nopea tietoliikenneratkaisu lennon ajaksi. 12 FinnHEMS Vuosikertomus 2013
Operatiivinen toiminta Konsultaatiopuhelut tärkeä osa lääkärin työtä Merkittävä osa FinnHEMSin lääkärihelikopteritukikohdissa päivystävien lääkäreiden työtä on vastata ERVA-alueen ambulanssien ensihoitajien konsultaatiopyyntöihin. Ensihoitajat soittavat päivystävälle lääkärille tapahtumapaikalta saadakseen neuvoja potilaan lääkitykseen ja mihin potilas kuljetetaan jatkohoitoon. Turun ja Vantaan tukikohdat vastaanottavat myös Meripelastuskeskuksen välittämiä puheluita esimerkiksi rahtilaivoilta. Lääkärit ohjeistavat sairastuneen tai loukkaantuneen merimiehen hoidosta ja ma hdollisesta tarpeesta pysähtyä seuraavaan satamaan. Vuoden 2013 aikana FinnHEMSin tukikohtien lääkärit vastaanottivat yhteensä noin 20 000 konsultaatiopuhelua. Konsultaatioiden avulla potilaiden saama välitön hoito on täsmällisempää. Myös turhilta kuljetuksilta vältytään, sillä potilas voidaan ohjata suoraan oikeaan jatkohoitopaikkaa. Yleisin konsultaatiopuhelun syy on rintakipu. Lisäksi lääkäriä konsultoidaan usein myös pienemmissä traumoissa (kaatumiset, matalalta tippumiset, vähemmän vakavat tieliikenneonnettomuudet jne.), kipulääkityksen määrässä sekä potilaan kuljetuksen tarpeesta ja kuljetuksen kohteesta. Konsultaatioiden määrä vaihtelee tukikohdittain. Konsultaatiopuheluiden määrä on suurin FinnHEMSin Vantaan tukikohdassa, joka palvelee koko HUS-ERVA-alueen ensihoidon vastehenkilöitä. Tukikohta vastaanottaa keskimäärin noin 20 konsultaatiopuhelua päivässä. Jokainen konsultaatio merkitään tietokantaan. Tietokannasta lääkäri voi myös hakea potilasta koskevaa aikaisempaa tietoa. Välillä konsultaatiopuhelin soi lääkärin jo ollessa suorittamassa hälytystehtävää. Jos mahdollista, lääkäri vastaa puhelimeen. Jos asia on erittäin kriittinen, hän pyrkii vastaamaan ensihoitajien kysymyksiin saman tien, mutta jos tehtävä ei ole akuutti, hän priorisoi käsillään olevaa potilasta ja pyytää ensihoitajaa soittamaan takaisin hetken kuluttua. Vuoden 2013 aikana FinnHEMSin tukikohtien lääkärit vastaanottivat yhteensä noin 20 000 konsultaatiopuhelua. FinnHEMS tehostaa polttoainehuoltoa Viiveetön polttoainehuolto on tärkeä osa toimivaa lääkärihelikopteripalvelua. FinnHEMSin tukikohdat sijaitsevat lentokenttien läheisyydessä tai lentokenttäalueilla. Kaikki lentokentät eivät ole avoinna ympäri vuorokauden, jolloin polttoainehuollon varmistamiseksi on sovittava erityisjärjestelyistä, mistä aiheutuu kustannuksia. Lentokenttäalueen ulkopuolella sijaitseviin tukikohtiin tarvitaan oma polttoainesäiliö. Polttoainehuollon varmistamiseksi FinnHEMS kilpailutti jo vuonna 2012 polttoainesäiliöt ja polttoainejakelun. Tamperelainen Jet-Tekno Oy toimittaa tukikohtiin säiliöt ja Neste Oil polttoaineen. Polttoainesäiliöt vaativat aina ympäristöluvan. FinnHEMS Oy haki ympäristölupaa kaikkiin tukikohtiinsa vuonna 2012 ja vuoden 2013 aikana ympäristölupa myönnettiin Vantaan, Kuopion ja Tampereen tukikohtien polttoainesäiliöille. FinnHEMSin tavoitteena on, että kaikkiin tukikohtiin saadaan oma polttoainesäiliö. Siihen saakka polttoainehuolto taataan erityisjärjestelyin. Yksikään hälytys ei jää hoitamatta polttoaineen puutteen takia. Esimerkiksi Rovaniemen tukikohdassa on erillinen huoltoauto, jossa on 900 litran kerosiinisäiliö. Jos polttoainehuollossa syystä tai toisesta on katkoksia, helikopteri voidaan tankata autosta. FinnHEMS Vuosikertomus 2013 13
o o o o o o o SVK +47,00 VÄH.7,5m SVK +46,95 MLK-0/90 PYSTYSUORA Ø200mm (?) o ISTUTUSALUE - MUURIKIVET JA KOTIMAISIA HAVUKASVEJA SVK +47,00 VALAISIN SVK +47,08 ASFALTTI MLK-0/90 PYSTYSUORA Ø200mm (?) BETONINEN REUNAKIVI spt SVK +46,95 ASFALTTI VALAISIN ASFALTTI KULVALV POSTI KULVALV SVK +46,95 ASFALTTI LIUKUPORTTI AUKKO 3,5m SVK +46,95 LIUKUPORTTI AUKKO 5,0m SVK +46,95 MLK-0/90 PYSTYSUORA Ø200mm (?) VÄH.7,5m SVK +47,00 VALAISIN JÄTE- SVK KERO +47,10 LUMEN- KASAUS- ALUE spt spt Kehitystoiminta 46.88 ( PALOPOSTI O O o 46.83 b O 46.7946.78 46.87 150B ( ( 46.94 47.00 47.01 46.95 46.95 46.81 47.15 47.02 46.92 O O 47.02 47.05 47.06 47.55 47.07 47.13 47.05 47.12 47.33 47.07 46.97 46.95 47.10 LEKO-HALLI 47.11 23460418,73 6711401,99 +47,00 (+46,4) LENTOKENTÄN TURVA-AITA Finavia VUOKRA-ALUEEN RAJA ~92,6m TURVA-AITA FinnHems +47,20 (+46,5) O o 6 075 3 930 3 560 6 960 3 930 47.10 47.06 47.13 47.07 BETONINEN REUNAKIVI 35 235 30 740 12 600 12 600 12 070 5 730 12 600 12 600 16 970 +47,20 (+46,4) 160M O JÄTEKATOS-VARASTO 400M 990 47.07 muoviputki betoniputken sisällä +47,30 (+46,2) +47,30 Suoja-alue 2D=27,26m +47,30 (+46,0) VÄH.7,5m O 18 900 18 900 ( EI KIINTEITÄ ESTEITÄ) ( EI KIINTEITÄ ESTEITÄ) Ilmailumääräysten mukainen seisontapaikan suoja-alue Mitoittava 1,2D=16,36m 20 035 +47,30 +47,40 2.krs +51,20 1.krs +47,80 1 200 +47,20? VUOKRA-ALUEEN RAJA ~50,8m +47,40 LEIJUNTARULLAUSTIE, SORA- TAI NURM VÄH.15,0m 12 15 000 5 000 PITUUSKALTEVUUS 7% / POIKKIKALTE LUISKA 8% = 1:12,5 Suoja-alue 2D=27,26m 11 2 455 3 600 3 000 +47,30 375B Mitoittava 1,2D=16,36m +47,30 (+45,9) +47,30 (+46,1) PALAVA NESTE - III lk POLTTOAINESÄILIÖ 20m 3 100% VALUMA-ALLAS PINTAKAATO - VESITIIVIS BETONI TIEKAIDE h=0,6m 12 205 30 740 20 910 13 570 5 000 10 VÄH.15,0m +47,10 6 000 BETONINEN REUNAKIVI +47,20 (+45,5) 9 8 7 6 5 4 3 2 1 LUMENKASAUSALUE LUMENKASAUSALUE 27 000 +46,25 (+45,5) spt spt spt BETONINEN REUNAKIVI VALAISIN VALAISIN 23460469,41 6711405,99 SÄHKÖKAIVO VUOKRA-ALUEEN RAJA ~119,7m LENTOKENTÄN TURVA-AITA Finavia +47,20 (+45,7) Kärsämäen kylä HUOLTOTIEN TILAVARAUS P Lentoasema 853-458: 1 : 179 Finavia Oy - 12.11.2013 HK: VUOKRA-ALUEEN RAJAN LIITTYMÄKORKEUDET TARKASTETAAN RAKENNUSPAIKALLA LENTOKENTÄN TURVA-AITA Finavia OLEMASSA OLEVA TURVA-AITA Finavia 45.49 45.52 45.39 45.26 45.54 45.32 45.60 45.23 45.23 HELIKOPTERIN LASKEUTUMISPAIKKA - SIJAINTI? (RAKENNETAAN MYÖHEMMIN) SÄHKÖVARAUS 45.45 45.59 45.63 45.05 45.55 45.25 45.44 45.30 45.59 45.51 44.99 45.14 45.21 45.53 45.30 45.48 44.76 45.42 44.93 45.01 45.21 45.37 44.61 44.86 44.84 45.12 45.02 45.38 45.41 45.38 - OSASTOI - POISTUM 1) TOIMIS - 1.KERR - 2.KERR 2) AJONE - POISTU - SAVUNPO - AVATTA - HELIKOP TILA 1) Y V 2) LO esim virta 1. Ke 2. Ke TIERASITE UUSI TIEYHTEYS 45.58 VUOKRA-A LUEELLE 45.51 45.28 45.30 45.34 LENTOKENTÄN TURVA-AITA Finavia a-masto 21520 23460426,01 6711309,65 FinnHEMS Oy vuokra-alue 5 398,1 m 2 45.34 45.81 45.41 45.10 VUOKRA-ALUEEN RAJA ~57,6m KEROSIINITIE Turku-TX 21521 Kehitystyön vuosi Tukikohtaverkosto ja hälytysohjeen päivitys FinnHEMSin tärkeimmät kehitysprojektit O O 23460478,82 6711286,62 1:500 RA - T - U TIL - T - U FinnHEMSin tavoitteena on edistää ensihoitopalveluiden tasapuolista ja tasalaatuista saatavuutta koko maassa. Tavoitteen saavuttaminen vaatii jatkuvaa kehitystyötä toiminnan monilla eri osa-alueilla. TUKIKOHTAVERKOSTO Vuoden 2013 alkaessa FinnHEMS toimi pääosin tilapäisistä, osin huonokuntoisista ja toimintaan huonosti sopivista tukikohdista. Kuudesta tukikohdasta ainoastaan Pirkkalan tukikohta oli pysyvä. Yksi keskeisimmistä FinnHEMSin kehitystyön kohteista on pysyvän tukikohtaverkoston rakentaminen. Vuoteen 2013 sisältyi mm. yksi muutto, yksi rakennushanke ja yhden uuden tontin varmistaminen. VANTAALLA MUUTETTIIN FinnHEMS Oy:n Vantaan tukikohta toimi vuoden 2012 alusta Medi-Heli ry:ltä vuokratussa kiinteistössä. Tilojen vuokra ei kuitenkaan vastannut käypää markkinavuokratasoa, ja sosiaali- ja terveysministeriö edellyttää, että tiloista maksettu vuokra ei ylitä markkinahintaa. FinnHEMS kilpailutti tukikohtakiinteistön ja uudeksi tukikohdaksi valittiin Finavian omistama Helsinki-Vantaan lentoaseman Terminaali 1:tä vastapäätä sijaitseva Pelastusasema 2. Pelastusasema 2:n tilat remontoitiin 14 FinnHEMS Vuosikertomus 2013
Kehitystoiminta +59,50 +11,700 +59,80 +12,000 +56,50 +8,700 1. 2. 5. 2. 8. +56,50 +8,700 Yksi keskeisimmistä FinnHEMSin 11. kehitystyön kohteista on pysyvän tukikohtaverkoston rakentaminen. +48,00 13. +0,200 18. 13. 21. 15. 20. 3. 4. 11. 6. +55,20 +7,400 +47,70-0,100 10. LÄNTEEN TERMINAALIN 1 SUUNTAAN +65,60 +17,800 +59,80 +12,000 +56,50 +8,700 2. 9. 8. +56,50 +8,700 +50,85 +3,050 22. +50,60 +2,800 +50,20 +2,395 +47,35-0,450 +48,00 +0,200 +47,30-0,500 +47,60-0,200 14. POHJOISEEN KIITOTIEN SUUNTAAN 1:100 +65,60 +17,800 lääkärihelikopteritoimintaan soveltuviksi. Merkittävimpiä muutoksia olivat helikopterihallin nosto-oven ja lavetin asentaminen ja kiinteistön ulkoalueelle asennetun polttoainesäiliön vaatimat piha- ja suojaustyöt. Erityistä huomiota kiinnitettiin tilojen käyttömukavuuteen, tietoliikenneratkaisujen toimivuuteen ja kiinteistön energiatehokkuuteen. Muutto uusiin tiloihin tapahtui joulukuussa. +56,50 +8,700 +55,20 TURUSSA UUSI TONTTI +7,400 HAUSSA FinnHEMS aloitti uuden tukikohdan tontin etsimisen ja tukikohdan tulee lainvoimaiseksi. suunnittelun vuoden 2013 aikana. Nykyisestä tukikohdasta 21. joudutaan 11. muuttamaan, sillä kaava- ja ilmailumääräykset estävät lentotoiminnan +50,20 +2,395 tukikohdan tontilla vuoden 2014 jälkeen. +47,60 +47,70-0,200-0,100 Tontti uudelle tukikohdalle löytyi Turun lentoasema-alueelta. FinnHEMS 18. sopi tontin vuokraamisesta Finavian kanssa ja käynnisti ympäristö- ja ROVANIEMELLÄ ENSIMMÄINEN KOKONAINEN TOIMINTAVUOSI 7. 6. 3. 4. 16. 20. +56,50 +56,50 +8,700 2. 1. +8,700 Vuosi 2013 oli ensimmäinen kokonainen toimintavuosi FinnHEMSin Rovaniemen tukikohdassa. Rovaniemen lentokentän alueella sijaitseva 4. 6. 21. 2. +8,700 19. 11. +3,050 22. SAVOSSA VALMISTELTIIN MUUTTOA 15. 17. 10. 3. tukikohta soveltuu lääkärihelikopteritoimintaan hyvin. Helikopterihalli on tarkoitukseen hyvä ja riittävän iso, jotta halliin pystyttiin rakentamaan varastotilaa lentotoiminnan tarpeisiin ja lääketarpeiden varastointiin. Tukikohdan miehistötiloina on tilapäinen parakkirakennus. Suurin ongelma on huono äänieristys. Rovaniemen lentokentällä toimivan Lapin 5. lennoston harjoitusten aiheuttama melu rajoittaa miehistön lepomahdollisuuksia. Uusien miehistötilojen rakentaminen voidaan aloittaa, kun Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tekemä sijoituspaikkapäätös FinnHEMSin Pohjois-Savon tukikohti toimi vuonna 2013 vielä Joroisissa. Tukikohta -0,300 siellä on toimintaan -0,450 huonosti sopiva ja vanha. Uudeksi 10. sijoituspaikaksi oli valittu Kuopio, josta tavoitetaan aiempaa suurempi +59,80 +12,000 +56,50 +8,700 +48,00 +0,200 +47,30-0,500 ITÄÄN 1:100 rakennuslupahankkeet. Rakennustyöt käynnistyvät kesällä 2014. osa alueen asukkaista. +65,60 FinnHEMS +17,800 on sopinut nykyisen kiinteistön omistavan Medi-Heli ry:n ja maa-alan vuokraavan Finavian kanssa, että lääkärihelikopteritoiminta FinnHEMS hakee rakennuslupaa pysyvälle tukikohdalle Kuopion vanhassa tukikohdassa voi jatkua kunnes uusi tukikohta valmistuu. Näin Kelloniemeen. Pysyvän tukikohdan rakentaminen vie kuitenkin aikaa, varmistetaan, ettei lääkärihelikopterin päivystystoimintaan tule katkoksia. joten Kuopion lentoaseman yhteyteen rakennettiin vuoden 2013 aikana tilapäinen tukikohta. Rissalan tukikohta koostuu pressuhallista ja parakeista koostetuista miehistötiloista. Päivystystoiminta siirtyi Joroisista Rissalaan vuoden 2014 tammikuussa. +50,20 +2,395 +50,45 +2,650 22. +47,60-0,200 +47,30-0,500 11. +47,80 ±0,000 KOORDINAATTI- JA KORKEUSJÄRJESTELMÄ FinnHEMS Vuosikertomus ETRS-GK23 / N2000 2013 15
Kehitystoiminta Milloin yksikkö hälytetään? Hätäkeskusta on ohjeistettu tilanteista, joissa lääkärihelikopteri pitää hälyttää. Vuoden 2013 aikana hätäkeskuksille laadittiin täsmennetyt hälytysohjeet. Tarkennetut ohjeet pohjautuvat FinnHEMSin käyttöönottamaan valtakunnalliseen tehtävätietokantaan, johon kirjataan kaikki Tietokannan perusteella pystytään arvioimaan aiempaa tarkemmin, mihin tehtäviin lääkärihelikopteri on tarpeen hälyttää. Lääkärihelikoptereiden hälytysohjeista on jätetty pois esimerkiksi sellaisia tehtäviä, joissa lääkärin hoitoa on todettu tarvittavan vain harvoin. Ensihoitajien koulutus, hoitomenetelmät ja -välineet ovat merkittävästi parantuneet, ja nykyään valtaosa esim. hengitysvaikeus- ja rintakipupotilaista voidaan hoitaa laadukkaasti lääkärin puhelimitse antamien hoito-ohjeiden perusteella. Toisaalta eräiden pitkäaikaissairauksien kuten astman hoidon kehittyminen on kokonaisuudessaan vähentänyt ensihoitoa tarvitsevien potilaiden määrää. Täsmennetyillä ohjeilla varmistetaan, että kaikkein kriittisimmät potilaat saavat avun ja päällekkäisiä tehtäviä on mahdollisimman vähän. Ensihoitajat voivat luonnollisesti edelleen pyytää lääkäriyksikköä paikalle kaikissa tehtävissä, mikäli potilaan tilanne sitä edellyttää. tukikohtien vastaanottamat hälytykset ja hoitamat tehtävät. Tietokannan perusteella pystytään arvioimaan aiempaa tarkemmin, mihin tehtäviin lääkärihelikopteri on tarpeen hälyttää. 16 FinnHEMS Vuosikertomus 2013
Kehitystoiminta FinnHEMS Vuosikertomus 2013 17
Vastuu ja turvallisuus Tarkat prosessit takaavat laadukkaan lentotoiminnan FinnHEMSin lääkärihelikopteritoiminnassa tavoitteena on lentotoiminnan korkea turvallisuus- ja laatutaso. Vuosi 2013 oli paljolti toiminnan ja käytänteiden vakiinnuttamista. Kahden uuden tukikohdan käyttöönoton valmistelu oli merkittävin uusi projekti. 18 FinnHEMS Vuosikertomus 2013
Vastuu ja turvallisuus Kansalaisille lentotoiminnan laatu ja korkea tekninen luotettavuus tarkoittavat turvallisuutta Lääkärihelikopteritoiminta on korkeariskistä toimintaa, ja siksi lentotoiminnan turvallisuus on ensiarvoisen tärkeää. FinnHEMS valvoo lentotoiminnan laatua ja turvallisuutta tarkoin prosessein. Helikoptereiden teknistä luotettavuutta seurataan reaaliajassa. FinnHEMSin lento-operaattoreille (Scandinavian MediCopter ja Skärgårdshavets Helikoptertjänst) asettamat teknisen luotettavuuden tavoitteet olivat kovat, mutta ne onnistuttiin ylittämään. Kuuden tukikohdan lähtöluotettavuuden keskiarvo vuonna 2013 oli 99,6 %. Hyvä huoltovalmius, hyvin koulutettu miehistö ja toimivat prosessit ovat korkean teknisen luotettavuuden perusta. Laatua ja turvallisuutta seurataan myös jatkuvan raportoinnin sekä vähintään neljä kertaa vuodessa toteutettavien auditointien kautta. Yhdessä lento-operaattoreiden kanssa on luotu raportointikulttuuri, jonka mukaisesti kaikista pienistäkin mahdollisista riskitilanteista raportoidaan. Jatkuvan raportoinnin avulla voidaan merkittävästi ennakoida ja ennaltaehkäistä potentiaalisia riskitilanteita. Auditoinnissa otettiin käyttöön sähköinen Q-Pulse-ohjelma, joka nopeuttaa auditointia ja raportointia pienentäen näin myös kustannuksia. Auditoinnista vastaa SafePlus4 Oy. Eteläisellä toimialueella merkittävä muutos lentotoiminnassa oli myös uusien Eurocopter EC 135 -koptereiden käyttöönotto ja niihin liittyvä koulutus. UUDET EASA-MÄÄRÄYKSET VOIMAAN 2014 Vuonna 2013 koko ilmailuala Euroopassa, mukaan lukien lääkärihelikopteritoiminta, valmistautui uusien EASA:n (European Avitation Safety Agency) ilmailumääräysten käyttöönottoon. Kyse on 5.10.2012 annetun komission asetuksen (EU 965/2012) nojalla annetusta EASA lentoturvallisuusnormista, jota sovelletaan lentotoimiluvan (EU AOC) haltijaan 28.10.2014 alkaen. Lentotoimiluvan haltijoita ovat FinnHEMS Oy:n alihankkijoina toimivat lentoyhtiöt. Uusien määräysten mukaan lento-operaattoreiden on tarkasteltava lentotoiminnan riskejä ja niiden hallintaa kokonaisvaltaisesti eikä nojata pelkästään viranomaisvaatimuksiin. FinnHEMS asetti tämän vaatimuksen lentotoiminnasta vastaaville operaattoreille heti yhteistyön alussa, joten Suomessa toimitaan jo pitkälti uusien EASA-määräysten mukaisesti. Koska lentoyhtiöt käyttävät sairaaloiden hyväksyttyjä helikopterilentopaikkoja, on vaatimuksilla välillisiä vaikutuksia myös lentopaikkojen pitäjinä toimiviin sairaanhoitopiireihin. Kansalaisille lentotoiminnan laatu ja korkea tekninen luotettavuus tarkoittavat turvallisuutta: helikopteri on käytettävissä silloin, kun sitä tarvitaan. Lentotoiminnan järjestelmällinen riskienhallinta ja laadunvalvonta ovat herättäneet tarkastelemaan vastaavalla tavalla myös ensihoidon prosesseja ja esimerkiksi HYKS ja KYS ovat käynnistäneet potilasturvallisuuteen liittyviä riskienhallintaprojekteja FinnHEMS seuraa jatkuvasti HEMS-toiminnan ja yleensä lentotoiminnan tapahtumia, onnettomuuksia ja turvallisuussuosituksia maailmanlaajuisesti sekä viranomaisten ja helikopterivalmistajien ohjeistuksia. Uudet kansainväliset turvallisuussuositukset implementoidaan soveltuvin osin myös FinnHEMSin lentotoiminnassa. TARKAT PROSESSIT TUKIKOHTAMUUTTOIHIN Lentotoiminnan osalta vuoden 2013 työllistävin projekti oli uusien tukikohtien käyttöönotto. Vantaalla lentoaseman alueella siirryttiin uusiin Finavialta vuokrattuihin tiloihin ja Savon tukikohta muutti Joroisista Kuopioon. FinnHEMS velvoitti Scandinavian MediCopterin ja Skärgårdshavets Helikoptertjänstin tekemään turvallisuuskatselmoinnit uusiin tukikohtiin liittyen, minkä lisäksi FinnHEMS yhdessä lentoyhtiöiden ja sairaanhoitopiirien kanssa teki operatiiviset riskinhallintasuunnitelmat. Suunnitelmissa analysoitiin lentotoiminnan näkökulmasta tukikohdan perustamiseen ja muuttoon liittyvät riskit, määriteltiin niiden todennäköisyys ja vaikuttavuus sekä laadittiin turvakontrollit ja ohjeistukset. Tämä oli iso ponnistus, josta selvittiin erinomaisella yhteistyöllä. FinnHEMS Vuosikertomus 2013 19
Talous ja hallinto Talouskatsaus 2013 Tilikausi 1.1 31.12.2013 oli FinnHEMS:in kolmas normaalimittainen ja kaikkiaan neljäs tilikausi. Yhtiön toiminnan rahoitus perustui aiempien vuosien tapaan sosiaali- ja terveysministeriön valtionavustukseen. Yhtiölle myönnettiin vuodelle 2013 valtion talousarvioesityksissä kolmen vuoden siirtomäärärahoihin luettavaa valtionavustusta yhteensä 25 977 000 euroa. Kansaneläkelaitos maksoi lisäksi yhtiölle korvauksia helikoptereilla jatkohoitoon kuljetuista potilaista 726 907 euroa. Sosiaali- ja terveysministeriön antaman päätöksen mukaan kyseiset tuotot tulee käyttää tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan, joka tullaan käynnistämään vuoden 2014 aikana. Tilikauden satunnaisia tuottoja olivat Medi-Heli ry:n maksama valtionavun palautus 1 270 133 euroa ja Sepen Tuki ry:n maksama valtionavun palautus 300 000 euroa. Tilikauden rahoitustuotot olivat 19 189 euroa. Yhtiö ei harjoittanut vuoden 2013 aikana varainhankintaa. Yhtiön tilikauden operatiivisen toiminnan kulut olivat 23 350 770 euroa, josta lentotoiminnan kulujen osuus oli 93 prosentilla ylivoimaisesti suurin. Liiketoiminnan muut kulut olivat 1 394 322 euroa, henkilöstökulut 729 943 euroa, suunnitelman mukaiset poistot 549 359 euroa ja rahoituskulut 91 euroa. Liiketoiminnan muut kulut koostuivat muun muassa ICT-kuluista, tilavuokrista, taloushallintokuluista, matkakuluista, konsultointikuluista sekä laki- ja asianajokuluista. Yhtiön kulut olivat osin budjetoituja summia alemmat, koska tilikauden lopussa tukikohtien rakentamiseen liittyvä konsultointikuluja aktivoitiin taseelle ja lisäksi tukikohtaverkoston rakentaminen ei edennyt yhtiöstä riippumattomista syistä suunnitellusti. FinnHEMS on muuttanut kirjauskäytäntöä vuoden 2013 aikana sosiaalija terveysministeriön antaman ohjeistuksen mukaisesti ja asiasta on lisäksi keskusteltu yhtiön tilitarkastajien kanssa. Yhtiö on tulouttanut 25 977 000 euron valtionavun kokonaisuudessaan tilikaudelle 2013. Lisäksi liikevaihtoon on tuloutettu vuoden 2012 valtionavustuksesta 3 079 580 euroa. Tämä tarkoittaa, että käyttämätöntä avustusta ei ole kirjattu siirtovelkoihin, vaan se on tuloutettu sille tilikaudelle, jolla se on saatu. Yhtiön toiminnan rahoitus perustui aiempien vuosien tapaan sosiaali- ja terveysministeriön valtionavustukseen. Tilikauden tulos osoittaa voittoa 5 349 518 euroa. Tilikauden tulokseen liittyen yhtiö on korjannut edellisen vuoden voittovaroja 359 298 eurolla liittyen kansaneläkelaitoksen potilaslentotuottojen tuloutukseen tilikaudella 2012. Yhtiöjärjestyksen mukaisesti FinnHEMS ei tule jakamaan voittoa osinkoina yhtiön omistajille, vaan voittoa tullaan käyttämään tulevina vuosina yhtiön toiminnan jatkumisen kannalta välttämättömiin tukikohtainvestointeihin. FinnHEMS ei tavoittele toiminnallaan voittoa, ja se on verohallinnon antaman ennakkoratkaisun mukaisesti tuloverolain 22 :n mukainen yleishyödyllinen yhteisö eikä sen harjoittaman toiminnan tuotot ole miltään osin tuloverolain 23 :n mukaista verotettavaa tuloa. FinnHEMS:in taloudellinen tilanne on tilikauden 2013 lopussa selkeästi vakaampi kuin aiempina vuosina. Yhtiön maksuvalmius ja omavaraisuus ovat kohonneet selkeästi. Vakaampi taloudellinen tilanne on ensiarvoisen tärkeää, koska yhtiö vastaa valtakunnallisesti merkittävästä ja ensihoitojärjestelmän kannalta kriittisestä palvelusta, jonka tulee toimia keskeytyksettä. Tulevina vuosina yhtiön kannalta merkittäviä taloudellisia haasteita ovat Turun, Kuopion, Oulun ja Rovaniemen tukikohtien mittavat rakennushankkeet sekä maayksiköiden uusiminen. Yhtiön varallisuustilanne antaa tähän aiempaan paremmat valmiudet, mutta investointiohjelman läpivienti edellyttää silti yhteiskunnalta lisärahoitusta. 20 FinnHEMS Vuosikertomus 2013