Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä
Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön tavoitteena on tuoda kristillinen usko kaikkien ulottuville. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vammaisohjelma on nimeltään Kirkko kaikille. Se, sekä Turun ja Kaarinan kaupunkien vammaisohjelmat, ovat vaikuttaneet seurakuntayhtymän vammaisohjelman sisältöön. Vammaisohjelman tavoitteet Tavoitteena on esteetön seurakunta. Siellä vammaiset ihmiset voivat osallistua tasa-arvoisina seurakunnan jäseninä toimintaan ja päätöksentekoon. Kirkon jäseneksi ja seurakunnan yhteyteen tullaan kasteessa. Kirkon uskon mukaan ihminen on luotu Jumalan kuvaksi eikä vammaisuus himmennä tätä kuvaa. Jumalan luomina kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita. ei määritellä vammaisuutta kattavasti. Tärkeintä on ottaa huomioon, että vammaisuus vaikuttaa ihmisen arkielämään ja sosiaalisiin suhteisiin. Miten ohjelmaa toteutetaan? Ohjelma on tarkoitettu seurakuntien työntekijöille, luottamushenkilöille ja seurakuntalaisille. Ohjelma opastaa, miten vammaisuuteen tulisi suhtautua.
Ohjelmassa esitetään tehtäviä seurakuntayhtymän työntekijöille ja luottamushenkilöille. Tavoitteena on, että vammaisohjelma ja sen toimenpiteet huomioidaan seurakuntayhtymän toimintasuunnitelmassa. Vammaisohjelma 2009 2011 1. Lähtökohdat Kirkko kaikille -ohjelma ohjaa seurakuntayhtymän vammaistyötä. Ohjelman tavoitteena on huomioida vammaisten ihmisten ajatukset kirkon toiminnassa ja päätöksenteossa. Vammaisilla on samat ihmisoikeudet ja perusvapaudet kuin muilla ihmisillä. Ohjelma vaikuttaa myös seurakuntayhtymässä tehtävän vammaistyön sisältöön ja periaatteisiin. Kirkko Kaikille -ohjelmassa kehotetaan seurakuntia perustamaan paikkakunnalle vammaisneuvostoja vammaisyhdistysten kanssa. Vammaisneuvostojen tehtävänä on poistaa esteitä, jotka haittaavat ihmisten osallistumista seurakuntien toimintaan ja päätöksentekoon. Vammaistyön toimintamuotoja Seurakuntakuntayhtymä perusti vuonna 2006 vammaisneuvoston. Sen tehtävänä on seurata sitä, että vammaiset ihmiset voivat osallistua seurakuntien ja yhteiskunnan toimintaan. Seurakuntayhtymässä toimii myös vammaistyöryhmä. Sen jäsenet ovat vammaisjärjestöjen edustajia. Työryhmän tehtävänä on vammaistyön suunnittelu ja toteutus seurakunnissa.
Kuurojen seurakuntaneuvosto palvelee kuuroja seurakuntalaisia. Seurakuntayhtymässä on kolme vammaistyön diakoniatyöntekijää. 2. Saavutettava seurakunta Saavutettavuus tarkoittaa, että kaikilla ihmisillä on samanlaiset mahdollisuudet osallistua seurakuntien toimintaan. Se on yksi tärkeimmistä osallistumisen edellytyksistä. Saavutettavuus sisältää sekä psyykkisen että fyysisen näkökulman. Osallistumisen esteitä voivat olla: ympäristön rakenteet puutteellinen tiedotus omat asenteet muiden ihmisten asenteet arkuus osallistua avun tarve tai avun puuttuminen (esimerkiksi saattaja tai tulkki) Asenteiden avoimuus lisää saavutettavuutta. Seurakuntien toiminta järjestetään niin, että syrjintä ja eriarvoisuus vähenevät. Seurakuntien toiminnassa kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Miten saavutettavuus paranee? esitetään keinoja, jotka parantavat saavutettavuutta. Näitä keinoja ovat: 1. Toiminnan suunnittelussa huomioidaan kaikkien seurakuntalaisten osallistumismahdollisuudet. 2. Kaikessa toiminnassa hyväksytään ihmisten erilaisuus. Erilaisuus on luonnollinen osa elämää. 3. Toiminnasta tiedotetaan seurakuntalaisille monin tavoin, esimerkiksi internetissä. Tiedotuksessa kerrotaan, ovatko palvelut
ja toiminta tiloissa, joihin pääsevät myös apuvälineitä käyttävät ihmiset. 4. Seurakuntayhtymässä edistetään vammaisten mahdollisuuksia tulla mukaan luottamustoimiin. 5. Seurakuntien tilaisuuksissa varmistetaan, että paikalla on tarvittaessa riittävä määrä avustajia ja tulkkeja. 6. Edistetään vammaisten ihmisten työllistymismahdollisuuksia seurakuntayhtymässä. 3. Esteettömyys Seurakuntayhtymän tilojen esteettömyys on perusedellytys vammaisten ihmisten osallistumiselle. Suomen perustuslain (1999/731) mukaan kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Rakentamisohjeissa kerrotaan, miten tiloista rakennetaan esteettömiä. Tavoitteena on, että vammaiset henkilöt pääsevät esteettä julkisiin rakennuksiin sekä liikkeisiin ja palvelutiloihin. Seurakuntayhtymässä huomioidaan esteettömyys kaikessa rakentamisessa. Miten esteettömyys lisääntyy? esitetään keinoja, jotka lisäävät esteettömyyttä. Näitä keinoja ovat esimerkiksi: 1. Uudet tilat rakennetaan esteettömiksi. 2. Vanhat tilat korjataan esteettömiksi, jos se on mahdollista. 3. Seurakuntayhtymä kartoittaa, ovatko sen tilat esteettömiä.
Seuraakuntayhtymä tekeesuunnitelman esteettömyyden toteutumiseksi tiloissaan. 4. Esteettömyyden ja saavutettavuuden toteuttaminen kuuluvat seurakuntayhtymän toimintatapaan. 5. Uusista rakennuskohteista ja vanhojen rakennusten peruskorjauksista pyydetään lausunto vammaisneuvostolta. 6. Vammaisneuvosto tekee yhteistyötä seurakuntayhtymän kiinteistöosaston kanssa rakennusten esteettömyyden parantamiseksi. 7. Apuvälineiden käyttö on mahdollista seurakuntien järjestämässä toiminnassa. 4. Viestintä Seurakunnat ja seurakuntayhtymä tiedottavat palveluista ja toiminnasta selkeällä suomen kielellä tai selkokielellä. Tiedotuksessa kerrotaan myös, pääseekö tiloihin apuvälineitä, esimerkiksi pyörätuolia, käyttävät. Miten tiedotus paranee? esitetään toimenpiteitä, jotka parantavat tiedotusta: 1. Seurakuntayhtymän tiedotustoimisto ja vammaisneuvosto kokoavat selkokielisen viestinnän periaatteet. 2. Tiedotustoimisto ja vammaisneuvosto laativat selkokielisen viestinnän ohjeet. 5. Sielunhoito ja vertaistuki Sielunhoito on yksi kirkon perustehtävistä. Se on toisen ihmisen kuuntelemista, ymmärtämistä ja
auttamista. Kaikilla ihmisillä on oikeus sielunhoitoon. Jotkut vammat vaikeuttavat keskustelua. On tärkeää, että seurakuntien työntekijöillä on kyky ymmärtää eri tavalla itseään ilmaisevia ihmisiä. Sielunhoito tukee vammaisia ihmisiä huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan. Vertaistuki on yksi sielunhoidon toimintatavoista. Se tarkoittaa esimerkiksi, että kaksi samalla tavalla vammaista ihmistä kohtaavat toisensa ja vaihtavat kokemuksia. Vertaistuki on toisen ihmisen auttamista omien kokemusten perusteella. Yhteistyö vammaisjärjestöjen kanssa Yhteistyö vammaisjärjestöjen kanssa on tärkeää. Seurakuntayhtymän työntekijät ja vammaisjärjestöt ohjaavat apua tarvitsevia ihmisiä toistensa palvelujen piiriin. Joillakin vammaisjärjestöillä on ollut seurakunnissa nimetty pappi, joka on ollut mukana järjestöjen hengellisessä työssä. Tästä yhteistyöstä on saatu hyviä kokemuksia. Seurakuntayhtymässä toimii vammaisjärjestöjen edustajista koottu vammaistyöryhmä. Työryhmän tehtävänä on: tiedottaa asioista vammaisjärjestöille ja tuoda yhdistyksistä tietoa työryhmälle. suunnitella ja toteuttaa käytännön vammaistyötä seurakuntayhtymässä. Diakoniakeskuksen vammaistyön diakoniatyöntekijät osallistuvat ryhmän toimintaan. Työntekijät järjestävät vertaisryhmätoimintaa, kuten leirejä ja retkiä.
Miten toiminta paranee? esitetään, että 1. Vammaisjärjestöjen oma pappi -toiminta jatkuu ja sitä kehitetään. 2. Vammaistyöryhmä ja diakoniakeskuksen vammaistyöntekijät selvittävät mahdollisuudet lisätä vertaistukea. 3. Seurakuntayhtymä ja vammaisjärjestöt kehittävät yhteistyötä niin, että vammaisten seurakuntalaisten syrjintä vähenee. 4. Seurakuntayhtymän työntekijät tarjoavat sielunhoito- ja keskusteluapua elämän kriisitilanteissa 7. Koulutus esitetään, että: Seurakuntien työntekijöille, luottamushenkilöille ja seurakuntalaisille järjestetään koulutusta, joissa he saavat tietoa muun muassa vammaisuudesta ja erilaisten ihmisten kohtaamisesta. Vapaaehtoistyöntekijöiden ja avustajien hankintaan ja koulutukseen kiinnitetään huomiota. 8. Yhteistyö Seurakuntien vammaistyötä toteutetaan yhteistyössä Turun ja Kaarina kaupunkien, sairaanhoito- ja erityishuoltopiirin, vammaisneuvostojen ja vammaisjärjestöjen kanssa. Toimenpide-esitys Seurakuntayhtymän sisäistä yhteistyötä seurakuntien, kasvatusasiainkeskuksen, diakoniakeskuksen kiinteistötoimiston kesken kehitetään.
Vammaisneuvosto Vammaisneuvoston tavoitteena on edistää kaikkien ihmisten mahdollisuuksia osallistua seurakuntien toimintaan ja päätöksentekoon. Vammaisneuvosto järjestää koulutusta tiedottaa toimii yhteistyössä eri yhteistyökumppanien kanssa laatii seurakuntayhtymän vammaisohjelman seuraa vammaisohjelman toteutumista vaikuttaa asenteisiin niin, ettei vammaisia ihmisiä syrjitä. Vammaisneuvoston tehtävät ovat laajoja. Siksi se tekee yhteistyötä monen toimijan kanssa. Vammaisneuvoston asema ja kokoonpano Vammaisneuvosto toimii yhteisen diakoniatyön johtokunnan alaisuudessa. Sen toimikausi on kaksi vuotta. Vammaisneuvostoon kuuluu vammaisyhdistysten, seurakuntayhtymän työntekijöiden ja luottamushenkilöiden edustajia. 9. Seuranta Vammaisneuvosto seuraa vammaisohjelman toteutumista. Se laatii asiasta loppuraportin yhteiselle kirkkoneuvostolle vuonna 2011. Lisäksi vammaisneuvosto tekee esityksen jatkotoimenpiteistä. Selkokielelle muokkaus ja taitto: www.prose.fi