TES: 340101 TYÖMINISTERIÖN SEKÄ SOSIAALI-, TERVEYS- JA KASVATUSALOJEN AMMAT- TILIITTO STEKA RY:N JA VALTION JA ERITYISPALVELUJEN AMMATTILIITTO VAL RY:N VÄLINEN TYÖEHTOSOPIMUS 1. YLEISET MÄÄRÄYKSET 1.1. Työehtosopimuksen soveltamisala 1.1.1 Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan työministeriön alaisissa pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksissa työsopimussuhteessa oleviin työntekijöihin. 1.1.2. Tässä työehtosopimuksessa tarkoitettuun henkilöstöön sovelletaan valtiovarainministeriön sekä Akava-JS ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n ja Valtion yhteisjärjestö VTY ry:n välillä tehtyä valtion yleistä virka- ja työehtosopimusta (myöhemmin valtion yleinen työehtosopimus) tämän työehtosopimuksen osana. 1.2. Työsuhteen alkaminen 1.2.1. Työntekijän ottaa työhön vastaanottokeskuksen johtaja. 1.2.2. Työntekijän kanssa tehdään toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä työsopimuslain 1 luvun 3 :n 2 momentin mukaisilla perusteilla. 1.2.3. Työntekijälle on työsopimusta tehtäessä todistettavasti ilmoitettava, onko työsopimus määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva. Milloin työsopimus on määräaikainen, työntekijälle on samalla ilmoitettava työkauden pituus joko kalenteriajan tai työsuorituksen keston mukaan tahi muutoin olosuhteisiin soveltuvalla tavalla. 1.2.4. Työntekijän työsopimuksessa on mainittava työtehtävät, työpaikka, työpaikkakunta, noudatettava työaika, työn aloittamisaika sekä ammattinimike ja palkkaehdot. Työsopimus tehdään kirjallisesti. 1.2.5. Työsopimusta tehtäessä on työntekijälle ilmoitettava, että hänellä on oikeus kääntyä luottamusmiehen puoleen ennen työsopimuksen allekirjoittamista. Asianomaisella luottamusmiehellä on oikeus tarkastaa kirjalliset työsopimukset ennen niiden allekirjoittamista.
2 1.2.6. Työntekijän työsuhteen katsotaan alkavan sinä päivänä, jona työntekijä sopimuksen mukaisesti ryhtyy työhön. 1.3. Käyttäytyminen työssä Työntekijän tulee suorittaa työnsä huolellisesti noudattaen työsopimuksessa sovittua työaikaa sekä työturvallisuuden edellyttämää varovaisuutta. 1.4. Työsuhteen päättyminen ja lomautus Sen estämättä, mitä valtion yleisen työehtosopimuksen liitteenä olevissa sopimusmääräyksissä irtisanomissuojasta ja lomautuksesta on määrätty, noudatetaan seuraavaa: 1.4.1. Työn vähetessä neuvotellaan ensin asian hoitamisesta työaikajärjestelyin. Ennen kuin työntekijä kuitenkaan irtisanotaan työn vähyyden johdosta, siirretään hänet mikäli mahdollista työpaikassaan ammattiaan vastaavaan tai muutoin hänelle soveltuvaan työhön. Tällöin on tehtävä uusi työsopimus. Ellei siirtoon työpaikassa ole mahdollisuutta, pyritään työntekijälle mahdollisuuksien mukaan järjestämään työpaikka jossakin muussa työministeriön alaisessa laitoksessa. 1.4.2. Työntekijälle on ilmoitettava syy työsuhteen päättymiseen. Kaikissa työnantajan suorittamissa työsuhteen irtisanomis- ja purkamistapauksissa sekä lomautuksen yhteydessä on asiasta ilmoitettava työntekijän luottamusmiehelle. 1. TYÖAIKA JA TYÖAIKAKORVAUKSET 2.1. Vastaanottokeskuksissa noudatettava työaika 2.2. Työvuoroluettelo 2.3. Lauantaityökorvaus Työaika määräytyy tehtävien sisällön ja järjestelyjen mukaan työajoista tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen 4 :n mukaisesti, joko virastotyöaikana viikkotyöaikana (työaikalain 6 ), tai jaksotyönä (työaikalain 7 ). Säännöllinen varallaolo tulee merkitä työvuoroluetteloon. Työnantaja voi erityisistä syistä maksaa työajoista tehdyn Valtion virka- ja työehtosopimuksen 22 ja 28 :n mukaista lauantaityökorvausta myös niille työaikalain 6 :n alaisille työntekijöille, jotka tekevät työaikalain 7 :ään rinnastettavaa jaksotyötä.
3 2.4. Hätätyö 2.5. Varallaolo 3. PALKKAUS 3.1. Palkkausperusteet 2.4.1. Hätätyötä voidaan teettää työaikalain 21 :ssä edellytetyin perustein. Hätätyö korvataan kuten ylityö silloin, kun se ylittää työajoista tehdyn Valtion virka- ja työehtosopimuksen 4 ja 5 :ssä sovitut ylityökorvauksiin oikeuttavat säännölliset työajat. 2.4.2. Milloin työnantajan on tehtävä työaikalain 21 :ssä määrätty ilmoitus asianomaiselle työsuojeluviranomaiselle, on vastaava ilmoitus annettava myös asianomaiselle työsuojeluvaltuutetulle ja luottamusmiehelle. Varallaolosta sekä siitä suoritettavasta korvauksesta sovitaan erikseen. 3.1.1. Täysin työkykyisten työntekijöiden palkat määrätään ajan perusteella laskettavana aikapalkkana, joka määräytyy ohjekuukausipalkan sekä tässä työehtosopimuksessa mainittujen lisien perusteella. 3.1.2. Määräaikaisena työskentelevälle alle 18 vuotiaalle työntekijälle saadaan maksaa ohjepalkkaa pienempää palkkaa siten, että alle 17 vuotiaalle työntekijälle maksetaan vähintään 80 % ja 17 vuotta täyttäneelle työntekijälle vähintään 90 % vastaavan nimikkeen palkasta. Huomattavasti työkykyään menettäneelle työntekijälle voidaan johtajan, työntekijän ja työntekijäin luottamusmiehen kesken sopia palkka maksettavaksi tämän työehtosopimuksen palkkaliitteen määräyksistä poiketen. 3.1.3. Sellaisiin työntekijöihin, joiden palkkoja ei ole tämän sopimuksen palkkaliitteessä määrätty, noudatetaan, mitä tämän työehtosopimuksen allekirjoittaneiden kesken palkkojen määrittelystä erikseen sovitaan. Työnantaja ei ota käyttöön palkkaliitteessä mainitsemattomia nimikkeitä neuvottelematta siitä ensin työehtosopimuksen allekirjoittaneiden kanssa. 3.1.4. Työpalkkoja määrättäessä noudatetaan kuntien yleisen kalleusluokituksen vahvistamisesta kulloinkin voimassa olevaa valtioneuvoston päätöstä. 3.1.5. Milloin työntekijä on tilapäisesti estynyt suorittamasta varsinaista työtään tai milloin tarve vaatii, hän on velvollinen suorittamaan muutakin työtä.
4 3.2. Palkanmaksu Mikäli tilapäinen työ on alemmin palkattua, ei työntekijän palkkaa alenneta. Mikäli työntekijän työt tilapäisesti oleellisesti muuttuvat vähintään viikon ajaksi ja tämä tilapäinen työ on korkeammin palkattua, maksetaan työntekijälle tältä ajalta korkeampi palkka, ei kuitenkaan vuosilomasijaisuuden ajalta. 3.1.6. Alle 12 päivää sijaisena tai muutoin tilapäisesti työskentelevän työntekijän palkkaus määrätään siten, että kuukausipalkka jaetaan työaikalain alaisilla luvulla 163 ja virastotyöaikaa noudattavilla 153 ja kerrotaan tehdyillä työtunneilla. 3.1.7. Osa-aikatyötä tekevän palkkaus määräytyy työtuntien suhteessa vastaavaan kokoaikaisen säännölliseen työaikaan. 3.2.1. Työsuhteen päättyessä palkka on maksettava viivytyksettä. 3.2.2. Työntekijälle annettavan palkkaerittelyn tulee olla riittävän yksityiskohtainen siten, että siitä käy ilmi, miten palkka on muodostunut. 3.3. PALVELUSVUOSILISÄT 3.3.1. Soveltamisala Työehtosopimuksen piiriin kuuluville työntekijöille suoritetaan ohjekuukausipalkan lisäksi aikapalkkatyössä palvelusvuosilisää jäljempänä mainituin perustein. 3.3.2. Palvelusvuosilisään oikeuttava palvelusaika 3.3.2.1. Palvelusvuosilisään oikeuttavaksi palvelusajaksi luetaan - valtion palvelus virka- tai työsuhteessa ja Euroopan unionin jäsenvaltion julkishallinnon palvelus, jossa säännöllinen työaika keskimäärin on vähintään 20 tuntia viikossa, - samalla työalalla tapahtunut - Suomen Pankin ja kansaneläkelaitoksen, - kunnan, kuntien keskusjärjestön tai kuntien yhtymän, - evankelis-luterilaisen kirkon tai ortodoksisen kirkkokunnan, - toimiehtosopimusjärjestelmän piiriin kuuluvan valtionapulaitoksen tai sellaisen yksityisen yhteisön tai laitoksen, joka saa lain tai asetuksen nojalla tai harkinnanvaraista valtionapua yli puolet palkkamenoistaan ja - valtion haltuun otetun rautatien, puhelinlaitoksen tai muun valtion haltuun otetun laitoksen tai toiminnan palvelus, jossa säännöllinen työaika on keskimäärin ollut vähintään 20 tuntia viikossa.
5 Mikäli viikkotyötuntien vähimmäismäärä ei jonkin osa-aikaisen palvelussuhteen osalta täyty, luetaan osa-aikatyöstä palvelusvuosilisään oikeuttavaksi ajaksi se osuus, mikä vastaa osa-aikatyön suhteellista osuutta kyseistä tehtävää vastaavan kokoaikaisen tehtävän säännöllisestä työajasta. 3.3.2.2. Palvelusvuosilisään oikeuttavaksi ajaksi luetaan aika, jolloin asianomainen on suorittanut asevelvollisuuttaan tai aseellisesta palveluksesta vapautettuna suorittanut aseetonta palvelusta taikka siviilipalvelusta siltä osin kuin viimeksi mainittu ei ylitä asevelvollisuuslaissa säädettyä yleistä 240 päivän palvelusaikaa tai palvellut suomalaisessa valvontajoukossa siitä annetun lain mukaisesti. 3.3.2.3. Valtion palvelukseksi katsotaan myös toimiminen kansanedustajana ja eduskunnan viran haltijana. 3.3.2.4. Palvelusvuosilisään oikeuttavaa palvelusaikaa laskettaessa otetaan 1.10.1979 jälkeisen palveluksen osalta huomioon kaikki ne kuukaudet, joiden aikana työntekijä on ollut työssä vähintään 14 päivänä. Aikaa, jonka työntekijä on ollut poissa työstä saaden siltä ajalta palkkaa tai erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa, taikka ollut lomautettuna enintään 30 päiväksi kerrallaan, ei vähennetä. Palvelusvuosilisään oikeuttavaksi ajaksi ei kuitenkaan lueta palvelusaikaa, jonka perusteella asianomainen saa muulta työnantajalta taikka muun palveluksen perusteella valtion eläkettä. 3.3.2.5. Työnantajalla on lisäksi valtiovarainministeriön antamien soveltamisohjeiden perusteella mahdollisuus ottaa huomioon muu ko. työalalla työskennelty aika. 3.3.3. Palvelusvuosilisän suuruus Palvelusvuosilisää suoritetaan siten, että (Palkkatekijä:2420;VHR-tekijä:YK:02420) I II III IV palvelusvuosilisä yhden palvelusvuoden jälkeen on 5 prosenttia ohjepalkasta (prosenttikerroin 5), palvelusvuosilisä neljän palvelusvuoden jälkeen on 5 prosenttia ohjepalkan ja I palvelusvuosilisän yhteismäärästä (prosenttikerroin yhteensä 10,25), palvelusvuosilisä kahdeksan palvelusvuoden jälkeen on 5 prosenttia ohjepalkan, I ja II palvelusvuosilisän yhteismäärästä (prosenttikerroin yhteensä 15,76), palvelusvuosilisä yhdentoista palvelusvuoden jälkeen on 4,5 prosenttia ohjepalkan, I, II ja III palvelusvuosilisän yhteismäärästä (prosenttikerroin yhteensä 20,97),
6 V VI palvelusvuosilisä viidentoista palvelusvuoden jälkeen on 3,5 prosenttia ohjepalkan, I, II, III ja IV palvelusvuosilisän yhteismäärästä (prosenttikerroin yhteensä 25,21) ja palvelusvuosilisä kahdeksantoista palvelusvuoden jälkeen on 2 prosenttia ohjepalkan, I, II, III, IV ja V palvelusvuosilisän yhteismäärästä (prosenttikerroin yhteensä 27,71). 3.3.4. Palvelusvuosilisän harkinnanvarainen osuus (Palkkatekijä:2455;VHR-tekijä: YK:02455 ) Edellä kohdassa 3.3.3. edellytetyn lisäksi työnantaja voi valtiovarainministeriön antamien soveltamisohjeiden perusteella, palvelusvuosilisän vuosisidonnaisten osuuksien enimmäismäärää (27,71 %) tällä kuitenkaan ylittämättä, suorittaa palvelusvuosilisän harkinnanvaraisena osuutena enintään 10 prosenttia asianomaisen ohjepalkan ja kulloistenkin vuosisidonnaisten palvelusvuosilisien yhteismäärästä. 3.3.5. Työntekijän selvitysvelvollisuus Työntekijän asiana on tarvittaessa esittää selvitys palvelusvuosilisän maksamiseen oikeuttavista perusteista. 3.3.6. Palvelusvuosilisän suoritusajankohta 3.4. ERINÄISET LISÄT Palvelusvuosilisää suoritetaan työntekijälle edellytysten täyttymistä lähinnä seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien. Lisää voidaan suorittaa myös takautuvasti, ei kuitenkaan vuotta pidemmältä ajalta ennen hakemusta. 3.4.1. Kylmän seudun lisä (Palkkatekijä:2460;VHR-tekijä: YK:02460 ) 3.4.1.1. Työntekijälle, jonka vakinainen asunto ja koti sijaitsee Suomessa ja jonka työnsuorituspaikka sijaitsee kohdassa 3.4.1.2 mainitulla alueella, maksetaan erityistä kylmän seudun lisää jäljempänä ilmenevin perustein edellyttäen, että yhdenjaksoinen työskentely alueella kestää vähintään yhden kuukauden. 3.4.1.2. Kylmän seudun lisän maksamisen perusteena oleva alue jaetaan kahteen vyöhykkeeseen seuraavasti: I vyöhykkeeseen kuuluvat Kajaanin, Kemin, Kemijärven, Kuhmon, Lieksan, Nurmeksen, Rovaniemen ja Tornion kaupungit sekä Hyrynsalmen, Iin, Ilomantsin, Kemin, Kiimingin, Kuivaniemen, Kuusamon, Paltamon, Pellon, Posion, Pudasjärven, Puolangan, Ranuan, Ristijärven, Rovaniemen, Simon, Sotkamon, Suomussalmen, Taivalkosken, Tervolan, Utajärven, Vaalan, Valtimon, Yli-Iin, Yli-Kiimingin ja Ylitornion kunnat.
7 II vyöhykkeeseen kuuluvat Enontekiön, Inarin, Kittilän, Kolarin, Muonion, Pelkosenniemen, Sallan, Savukosken, Sodankylän ja Utsjoen kunnat. 3.4.1.3. Lisä suoritetaan prosentteina asianomaisen työntekijän jäljempänä 3.4.1.4. kohdassa tarkoitetusta henkilökohtaisesta aikapalkasta seuraavasti: I vyöhyke, neljä (4) prosenttia henkilökohtaisesta aikapalkasta, II vyöhyke, kahdeksan (8) prosenttia henkilökohtaisesta aikapalkasta. 3.4.1.4. Tässä kohdassa tarkoitettuun henkilökohtaiseen aikapalkkaan luetaan - ohjepalkka, - mahdolliset työkohtaiset lisät ja - palvelusvuosilisä. Henkilökohtaiseen aikapalkkaan ei lueta - tiettyyn työtuntiin kohdistuvia vuoro-, ilta- ja yötyölisiä, erittäin likaisen tai raskaan työn lisiä eikä muitakaan olosuhdelisiä, - muita palkkaan sisältyviä erilliseriä, jotka maksetaan joko palkanmaksukausittain toistuvasti tai epäsäännöllisesti. 3.4.1.5. Kylmän seudun lisä suoritetaan samansuuruisena sekä aika- että suorituspalkkatyössä. 3.4.2. Kielilisä ja kielitaitolisä 3.4.3. Erityiset tehtävät Kielilisää ja kielitaitolisää voidaan maksaa samoin edellytyksin ja saman suuruisena kuin virkasuhteisille. 3.4.3.1. Lumen pudottaminen katolta ei kuulu normaaleihin kiinteistönhoitotehtäviin. Kiinteistönhoitotehtäviä suorittavan työntekijän on kuitenkin huolehdittava siitä, ettei katolta putoavista jääpuikoista, lumesta tai muusta sellaisesta aiheudu vaaraa allakulkijoille, ryhtymällä tarpeellisiin varotoimenpiteisiin ja ilmoittamalla asiasta johdolle. Mikäli kiinteistönhoitohenkilöstö suorittaa kattolumenpudotusta, siitä maksetaan erikseen sovittava korvaus. 3.4.3.2. Perus-, vuosi- ym. korjausten jälkisiivous ei kuulu siivoojan normaaleihin tehtäviin. Mikäli em. siivousta suoritetaan, maksetaan siitä erikseen sovittava korvaus.
8 3.4.4. Luottamusmiespalkkio ja työsuojeluvaltuutetun palkkio (YK:04258, YK:04255) Palkkiot määräytyvät hallinnonalakohtaisen tarkentavan virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti. 4. ERINÄISET KORVAUKSET 4.1. Ateriakorvaus Jos kiinteän työpaikan työntekijä työnjohdon määräyksestä joutuu matkustamaan vähintään kahden kilometrin päähän työpaikastaan ja viipyy matkalla vähintään kaksi tuntia ja on tämän takia estynyt ruokailemasta vakinaisessa ruokailupaikassaan varsinaisella ruokailuajalla, maksetaan hänelle, ellei hän ole oikeutettu päivärahaan, ateriakorvausta 7 päivää kohden. Jos matka tehdään paikalle, josta hänen asunnolleen on vähemmän kuin kaksi kilometriä, ei ateriakorvausta suoriteta. 5. SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET 5.1. Terveystarkastukset Jos työnantaja määrää työntekijän työterveyshuoltolaissa tarkoitettuihin tutkimuksiin tai tarkastuksiin, tapahtuu se ansioita vähentämättä. Työntekijälle maksetaan matkakustannusten korvaukset virkaehtosopimuksen mukaisesti. 5.3. Vaikeasti sairaan lapsen hoito 5.4. Työturvallisuus Työntekijä, jonka lapsi sairastaa vaikeasti sairaan lapsen sairaanhoito- ja kuntoutusavustuksesta vanhemmille annetun valtioneuvoston päätöksen (47/88) 3 :n 1 momentin tarkoittamaa vaikeaa sairautta tai kyseisen päätöksen 4 :n tarkoittamassa tapauksessa hänen alle 10 vuotias lapsensa sairastaa, voi olla poissa työstä osallistuakseen VNp:n 3 :ssä ja 4 :ssä tarkoitettuihin lapsensa hoitoon tai kuntoutukseen taikka 5 :ssä tarkoitetulle sopeutumisvalmennus- tai kuntoutuskurssille tai muuhun ao. pykälässä tarkoitettuun kuntoutustoimintaan. Työntekijän on sovittava poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa. 5.4.1. Työntekijän on noudatettava työturvallisuuden edellyttämää varovaisuutta. Hänen on ilmoitettava työnantajalle käytössään tai hoidettavissaan olevissa koneissa ja laitteissa tahi työ- ja suojeluvälineissä havaitsemistaan vioista ja puutteellisuuksista, joista saattaa aiheutua tapaturman tai sairastumisen vaara. Työntekijän tulee noudattaa työnantajan antamia ohjeita sekä käyttää säännösten ja määräysten edellyttämiä, työnantajan hänen käyttöönsä asettamia suojavälineitä ja laitteita.
9 5.5. Suojavaatetus 5.4.2. Työsuojelun valvonnan ja siinä noudatettavan yhteistoiminnan järjestämiseksi ovat tämän sopimuksen osapuolet solmineet yhteistoimintasopimuksen. 5.5.1. Työnantaja kustantaa työntekijöille tarpeellisen suojavaatetuksen. Suojavaatetuksen huollosta ja huoltokorvauksesta sovitaan erikseen. 5.5.2. Suojavaatetuksen tarpeellisuuden ja uusimisen tiheyden sekä mahdollisen erityissuojavaatetuksen eri ammattiryhmille selvittävät paikallisesti johtaja ja luottamusmiehet. 5.5.3. Erittäin likaisissa, märissä tai kylmissä töissä annetaan työntekijöiden käyttöön työn suorituksen ajaksi erityinen suojavaatetus, johon tarpeen mukaan kuuluvat kumisaappaat, kumikäsineet sekä suoja- ja lämpöpuvut. 6. TYÖNTUTKIMUKSET JA RATIONALISOINTISUUNNITELMAT 6.1. Työpaikoilla järjestettävien menetelmä- ja aikatutkimusten on katsottava tarkoittavan paitsi työn tuloksen, myös työntekijöiden ansioiden parantamista. Niiden johdosta ehkä tapahtuvat muutokset töiden järjestelyssä eivät kuitenkaan saa aiheuttaa työntekijöiden ylirasittumista eivätkä vaikuttaa haitallisesti heidän ansiotasoonsa. 6.2. Työntutkimussuunnitelmat on ennakolta esitettävä paikallisille luottamusmiehille tai tämän työehtosopimuksen allekirjoittaneille työntekijäjärjestöille. 6.3. Luottamusmiehille on varattava mahdollisuus työpaikalla perehtyä menetelmä- ja aikatutkimusten suoritustapaan sekä niiden perusteella toimeenpantuihin uudistuksiin etenkin palkkojen järjestelyissä. Työntekijälle on ilmoitettava häneen välittömästi kohdistuvasta tutkimuksesta. 7. TYÖRAUHA JA SEN TURVAAMINEN 7.1. Luottamusmiehet 7.2. Asiamiehet Luottamusmiehistä on sovittu erikseen. 7.2.1. Tämän työehtosopimuksen allekirjoittaneiden työntekijäjärjestöjen asiamiehillä on oikeus tämän sopimuksen soveltamista koskevissa asioissa käydä työajalla työpaikoilla
10 ilmoitettuaan käynnistä asianomaisen työpaikan johtajalle. Asiamiesten nimet on kirjallisesti ilmoitettava työministeriölle. 7.2.2. Asiamiehillä on oikeus saada työpaikan johtajalta ne asiatiedot, jotka ovat heille tarpeen työehtosopimuksen noudattamisen valvomiseksi. 7.3. Erimielisyyksien ratkaiseminen 7.3.1. Jokaisen työntekijän tulee häntä itseään erikoisesti koskevassa työasiassa ensin kääntyä esimiehensä puoleen. 7.3.2. Tämän työehtosopimuksen soveltamisesta syntyvät erimielisyydet pyritään kaikkea viivytystä välttäen selvittämään ensi tilassa johtajan ja paikallisen luottamusmiehen välillä käytävillä neuvotteluilla, joihin on myös tämän työehtosopimuksen allekirjoittaneella työntekijäjärjestöllä oikeus osallistua. 7.3.3. Jos edellä tarkoitetuissa neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen, asiasta on laadittava pöytäkirja, jonka neuvottelijat allekirjoittavat ja jossa lyhyesti mainitaan erimielisyyksien aiheena olevat kysymykset ja molempien osapuolten kanta. Tämän jälkeen asia voidaan saattaa työministeriön ja tämän työehtosopimuksen allekirjoittaneen järjestön kesken selvitettäväksi. Jommankumman osapuolen esittäessä asiasta neuvotteluja, ne on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa esityksen tekemisestä. 7.3.4. Siinä tapauksessa, etteivät sopimuspuolet ole voineet sopia syntyneistä erimielisyyksistä, asia voidaan, ellei valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen 68 :n mukaisia keskustason neuvotteluja katsota aiheellisiksi, saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi. 7.4. Työnseisausten estäminen Tämän työehtosopimuksen voimassaoloaikana ei saa ryhtyä lakkoon, sulkuun tai saartoon tai niihin verrattaviin toimenpiteisiin, jotka kohdistuvat tämän sopimuksen tai sen liitteiden määräyksiä vastaan tai tarkoittavat tämän sopimuksen muuttamista. 8. SOPIMUKSEN VOIMASSAOLOAIKA JA IRTISANOMINEN SEKÄ ALLEKIRJOI- TUSMERKINNÄT 8.1. Sopimuksen voimassaoloaika ja irtisanominen 8.1.1. Tämä työehtosopimus on voimassa 15.2.2005 saakka edellyttäen, että valtiovarainministeriön henkilöstöosasto on sen hyväksynyt. Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä jommalta kummalta puolelta irtisanota vähintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden tai jatkovuoden päättymistä.
11 8.1.2. Jos sopimus irtisanotaan, on toiselle sopimuspuolelle viimeistään uutta työehtosopimusta koskevia neuvotteluja aloitettaessa ja joka tapauksessa ennen sopimuksen voimassaoloajan päättymistä annettava kirjallinen ehdotus työehtosopimukseen tarkoitetuiksi muutoksiksi. 8.1.3. Ateriakorvausta koskeva määräys tulee voimaan 1.1.2003 lukien. 8.2. Allekirjoitusmerkinnät 8.2.1. Tätä sopimusta on laadittu kolme samansisältöistä kappaletta, joista kukin osapuoli saa yhden. Helsingissä maaliskuun 29 päivänä 2003 Työministeriö Kansliapäällikön po. Matti Pukkio Johtaja Tarja Brandes Vanhempi hallitussihteeri Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalojen ammattiliitto STEKA ry Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry LIITE: Palkkaryhmittely C:data/tiimi/vokit/tes 03
12 Tämä Internet-teksti ei ole virallinen versio, eikä Valtiokonttori tai sopimuksen antaja vastaa tietojen oikeellisuudesta eikä tietojen käytön aiheuttamista välittömistä tai välillisistä vahingoista. Hakemistosivulle Valtiokonttori 2003. Aineistoa ei saa julkaista ilman sopimuksen antajan tai Valtiokonttorin lupaa. Ylläpitäjä: Hallinnon ohjaus Kumpulantie 9 PL 14 00531 Helsinki puhelin (09) 772 51, faksi (09) 7725 539 sähköposti: marjukka.kallio@valtiokonttori.fi