BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA?

Samankaltaiset tiedostot
Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa

ja sen mahdollisuudet Suomelle

- Potentiaalia innovaatioiksi

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

- KASVAVA MAHDOLLISUUS

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

ja sen mahdollisuudet Suomelle

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM TUTKAS

Yhteistoimin kohti biotaloutta. ylijohtaja Juha Ojala MMM Luonnonvaraosasto

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

Kainuun biotalousstrategia Jouni Ponnikas, Kainuun liitto Kevät 2016

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Biotaloudesta uutta osaamista ja yrittäjyyttä maaseudulle

Sinisen biotalouden näkymät. Timo Halonen Maa- ja metsätalousministeriö Vaasa

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Kainuun metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Biotalouden ja kiertotalouden tulevaisuus Keski-Suomessa:

Vihreä talous kansallisella tasolla Vihta-hankkeen loppuseminaari Toiminnanjohtaja Antti Sahi, MTK

Pohjois-Karjalan metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pirkanmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Pohjanmaan metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Kestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM

Satakunnan metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Metsäbiotalous. Suomessa ja maakunnissa. Helsinki, Panu Kallio, Tapio Oy Jouko Lehtoviita, Tapio Oy

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto

Päijät-Hämeen metsäbiotalous

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

Biotalouden värisuora

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kymenlaakson metsäbiotalous

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely

Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari

Biotalous, kestävää ja vastuullista liiketoimintaa Satakuntaliitto Elintarvike TKI, yrityskehittäjä Heikki Perko

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki

EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet

Mitä on sininen biotalous? Miten se tulee näkymään?

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma

Vesivarojen arvo Suomessa

t / vuosi. Ravinnerikkaita biomassoja syntyy Suomessa paljon. Ravinnerikkaita biomassoja yhteensä t Kotieläinten lanta

Selvitys Kainuun biotalouden aluetalousvaikutuksista Kainuun biotalouden aluemallinnustyöstä

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu

Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen

Hävikistä ja jätteestä raaka-aineeksi biomassan kaskadikäyttö

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Kestävää kasvua biotaloudesta I Pääministeri Juha Sipilä

Suomen biotalous ja metsäala. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Metsäalan strateginen ohjelma Työ- ja elinkeinoministeriö

Uusi biotalous maataloudessa Uutta arvoa biotaloudesta? PTT-seminaari, OP Vallila, Helsinki Kyösti Arovuori

Satakunta Koordinaattori Sari Uoti

KANSALLINEN BIOTALOUSSTRATEGIA JA TAVOITTEET BIOTALOUDEN ROOLISTA SUOMEN KANSANTALOUDESSA. Liisa Saarenmaa MMM Kajaani

Keski-Suomi ja biotalous. Hannu Koponen, kehittämispäällikkö/biotalous

Tulevaisuus tulee kylään: metsällisiä kiertotalousajatuksia. Eeva Hellström Lapin metsätalouspäivät

Talouden seuraava aalto on biotalous

Biotalous Suomen taloudessa rooli taantumassa ja piristymisessä Janne Huovari PTT-seminaari - Uutta arvoa biotaloudesta?

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi,

Metsään-jatkokurssi Biotalous. Mikko Tilvis , Tampere

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

BIOTALOUDEN TYÖLLISYYS- JA KOULUTUSNÄKYMÄT

RAVINNE- JA ENERGIAOMAVARAINEN RUOKAJÄRJESTELMÄ

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Ylä-Karjalan elinkeinoohjelmaluonnos

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Rakennettujen vesistöjen kunnostus ja hoito

Kaavoituksen vaikutukset metsätalouteen - esimerkkejä Etelä-Suomesta

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari , Juuso Konttinen

BIOVIRRAT JA KILLINKOSKI-HANKE

Vesi Energia Ruoka (- ja Ekosysteemipalvelut) NEXUS. Seppo Rekolainen SYKE

Biotalouden tutkimusyksikkö. Mona-Anitta Riihimäki Johtaja Biotalouden tutkimusyksikkö

Biojalostamo Suomen Toimintaympäristössä. Kestävä metsäenergia -seminaari Jerkko Starck

Transkriptio:

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA? 3.9.2015. Iisalmi MAL verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Yliarkkitehti Raija Seppänen Maa- ja metsätalousministeriö/ Maaseudun kehittämisyksikkö raija.seppanen@mmm.fi 7.9.2015 1

Mitä on Suomen maaseutu? Suomen maapinta-alasta on metsämaata (22,84 milj ha/ n. 75%), peltoa (alle 10%) ja vesiä (n.10%) alle 5% on rakennettua aluetta Metsistä suojeltu tai rajoitetussa metsätalouskäytössä 2,9 milj.ha (13 % metsäalasta) -> korkein osuus Euroopassa Suomen puuvarat Euroopan 5:s suurimmat (Venäjän, Ranskan, Ruotsin, Saksan jälkeen) Suomi on yksi Euroopan maatalousvaltaisimmista maista maaseutuväestön osuus n. 30 % Väestötiheys 17,4 as./km 2 (vrt. EU-27 114,7 / km² as./km 2 ) 7.9.2015 2

Maatilojen määrä laskee edelleen 52 775 maatalous- ja puutarhayritystä v. 2014 ( 87% perhetilaa) tilojen määrä väheni 1 vuodessa 1 600 kpl (n. 3%). arvio: v. 2016 alle 50 000 maatilaa peltomaata käytössä 2,27 milj ha; 1/3 vuokralla; ei vähene tiloista 65% kasvinviljelytiloja, 30% kotieläintiloja, loput sekatiloja (2 tai useampi tuotantosuunta) 15% kaikista tiloista lypsykarjatiloja Pohjois-Savon ELY:n alueella 3758 maatilaa, joista 1117 lypsykarjatilaa (v. 2014) 7.9.2015 3

Maaseutuelinkeinot- luonnonvaraelinkeinotpaikkasidonnaisuus ominaista Tuotanto ja prosessointi vaatii tilaa Eri tuotantomuodot- erilaisia ehtoja sijoittumiselle Luonnonvara-alojen kehitys voimakasta Synergia, yhteistyö, uudet tavat toimia

ALUEIDEN TUOTANTO- TUOTANTOALUEIDEN LUKUISAT RESURSSIT UUUSIUTUVIEN LUONNONVAROJEN HYÖDYNTÄMINEN > MUUTTAA, MUOKKAA, PALAUTTAA JA KEHITTÄÄ

Biotalousstrategia- tavoitteita ja mahdollisuuksia esimerkkejä 7.9.2015 6

Biotalous on talouden seuraava aalto Ennuste : v. 2030 - maailmassa tarvitaan 50 % nykyistä enemmän ruokaa - 45 % enemmän energiaa -30 prosenttia enemmän vettä

Mitä biotalous voi olla uusiutuvia luonnonvaroja käytetään monipuolisesti ja kestävästi ravinnon, energian, erilaisten tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen ominaista materiaalien tehokas kierrätys - toisen jäte on toisen raaka-aine fossiilisten luonnonvarojen riippuvuus vähenee ekosysteemipalvelujen toimintaedellytysten turvaaminen, arvottaminen ja hyödyntäminen 7.9.2015 8

Mitä biotalous voi merkitä Suomelle Tuotos Arvonlisäys Työlliset Vienti milj. milj. milj. Ruoka yhteensä 16 093 4 356 128 400 515 Maatalous 4 822 1 658 90 100 0 Elintarviketeollisuus 11 271 2 698 38 300 515 Biotalouden tuotteet yhteensä 29 273 9 317 101 400 13 819 Metsätalous 4 232 2 898 25 000 68 Puutuoteteollisuus 6 870 1 542 36 400 2077 Massa- ja paperiteollisuus 13 653 2 967 23 300 9185 Rakentaminen 9 228 3 344 58 120 100 Kemianteollisuus 1 644 434 1 600 1 347 Lääketeollisuus 1 339 845 4 100 932 Uusiutuva energia 4 033 1 903 5 801 0 Veden puhdistus ja jakelu 610 400 2 700 0 Biotalouden palvelut yhteensä 2 993 1 416 33 900 0 Luontomatkailu 2 737 1 226 32 000 0 Metsästys 85 79 100 0 Kalastus 171 111 1 800 0 Koko biotalous 60 685 20 104 319 321 14 248 Koko kansantalous 375 777 163 424 2 509 500 54 221 Biotalouden osuus 16,1 % 12,3 % 12,7 % 26,3 % Luvut vuodelta 2011

Tässä on vasta alkua Näen vihreää, keltaista, punaista ja sinistä! 7.9.2015 10

Visio ja tavoitteet Visio vuodelle 2025 Biotalouden kestävät ratkaisut ovat Suomen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn perusta Vuoteen 2025 mennessä biotalouden tuotos on kasvanut 100 miljardiin ja biotalouteen on syntynyt 100 000 uutta työpaikkaa. Tämä on saavutettavissa 4 %:n vuosittaisella kasvulla.

Vihreä biotalous Metsävarojen käyttö -> lisätään kestävästi Puuraaka-aine -> jalostetaan kotimaassa Huolehditaan -> puuperäisten liikennepolttoaineiden tuotantoedellytykset Turvataan -> pienpuun käyttöön perustuva uusiutuvan energian tuotanto Puun jalostus -> mahdollisuudet vasta alussa 7.9.2015 12

Keltainen biotalous Hyödynnetään peltobiomassojen, eloperäisten jätteiden ja sivuvirtojen sekä lannan sisältämä ravinteet ja energia sekä monet arvokkaat orgaaniset yhdisteet kestävästi ja tehokkaasti Parannetaan proteiiniomavaraisuutta pienennetään hiilijalanjälkeä, lisätään huoltovarmuutta, kehitetään elintarvikejalosteita ja reseptiikkaa Luodaan maaseudulle palveluita ja uusia työpaikkoja UUSIA TEOLLISIA AVAUKSIA JA TEKNOLOGISIA INNOVAATIOTA 7.9.2015 13

Sininen biotalous Kasvatetaan vesivarojen ja vesiekosysteemien tuotantopotentiaalia Lisätään vesi- ja kalavarojen sekä vesiviljelyn käyttöä ruuan, energian, ravinteiden ja hyvinvointipalveluiden tuottamiseen kestävästi 7.9.2015 14

Punainen biotalous luodaan edellytyksiä uusille biojalostamoille ja niiden ympärille syntyville yrityksille - yritykset hyödyntävät biojalostamoiden sivuvirtoja, jätteitä ja tuottavat korkean lisäarvon tuotteita vientimarkkinoille luodaan edellytyksiä muullekin biotalouspohjaiselle yritystoiminnalle yhteistyöalustojen avulla UUTTA YRITYSTOIMINTAA- INNOVAATIOITA- TEKNISIÄ RATKAISUJA- LOGISTIIKKAA- UUTTA YHTEISTOIMINTAA.. 7.9.2015

esim. Miksi? huoltovarmuus paranee; perustana hyvä osaaminen, ravinne- ja energiaomavaraisuus * kiertotalous kehittyy; uudet tavat tehdä eivät tuhlaa * uusia yrityksiä syntyy; osaamista ja ideoita yhdistetään ennakkoluulottomasti 7.9.2015 16

Kärkihankkeita esim. Biotalouden ekosysteemien rakentaminen Ravinteet hyötykäyttöön hyötykäyttöön Valkuaisomavaraisuuden kasvattaminen Vesi- ja kalavaroihin pohjautuvan liiketoiminnan kehittäminen JA KAIKKEA MUUTA, JOTA VASTA OLLAAN KEHITTÄMÄSSÄ 7.9.2015 17

Milloin kaavoitusta tarvitaan milloin sitä ei tarvita tai siitä on haittaa? taajamien rakentamisen ohjaus oltava hallinnassa muutoin: millaista rakentamista tulossa, kuinka hyvin ennustettavissa? kaikkea ei pidä eikä voi suunnitella valmiiksi - erityisesti uusiutuvat luonnonvarat ja niiden innovaatiot eivät toimi kaavoituksen (tai MRL:n) ehdoilla arvoja ja arvottamista pohdittava jatkuvasti uudelleen- sukkessiokehitys ja 60-80 vuoden syklit 7.9.2015 18

MAL- uusien haasteiden edessä? taajamien ja ympäröivien alueiden vuorovaikutus- kuka löytää? maa-ala ei ole tulevaisuuden reservi vaan jatkuva voimavara herkkyys ottaa huomioon kehitysituja, lähiruokaa, ketjuuntuvia toimintoja, orastavien ja tulevien vuosien- vuosisatojen vielä keksimättömiä elinkeinoja ja toiminnan mahdollisuuksia varautuminen jo tänään jatkuvaan muutokseen ja vaihtuvuuteen- toimintojen muutokset, ja ihmisten liikkuvuus biotalouden prosesseihin ja yhteistyön edistämiseen tehdään uusia ohjausvälineitä- nykykaavoituksen rooli supistuu ja kapenee- tarvitaan täysin uusia toimintatapoja 7.9.2015 19

Kiitos! katso lisää biotaloudesta esim. www.biotalous.fi ja hallitusohjelman kärkihankkeet 7.9.2015 20