MTT, Metla,RKTL ja Tike-tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

Samankaltaiset tiedostot
MTT, Metla,RKTL ja Tike-tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Luonnonvarakeskus. Pääjohtaja Mari Walls. Lapin 57. Metsätalouspäivät, Kittilä, Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014

MTT, Metla ja RKTL matkalla Luonnonvarakeskukseen

Luke luo pohjaa biotalouden nousulle

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA?

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM TUTKAS

Kainuun metsäbiotalous

Pirkanmaan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous

Pohjois-Karjalan metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

Etelä-Savon metsäbiotalous

Pohjanmaan metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Päijät-Hämeen metsäbiotalous

Mitä tarkoitetaan ekosysteemipalveluilla? Anne Tolvanen Metla / Oulun yliopisto

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Kymenlaakson metsäbiotalous

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto

Vihreä talous kansallisella tasolla Vihta-hankkeen loppuseminaari Toiminnanjohtaja Antti Sahi, MTK

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Satakunta Koordinaattori Sari Uoti

Vesiviljelytutkimus Luonnonvarakeskuksessa

Puunkäyt. Finnish Forest Research Institute

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Biotalous, kestävää ja vastuullista liiketoimintaa Satakuntaliitto Elintarvike TKI, yrityskehittäjä Heikki Perko

ja sen mahdollisuudet Suomelle

Kainuun biotalousstrategia Jouni Ponnikas, Kainuun liitto Kevät 2016

Kumppanuus ja maaseutu

Metsien kestävä ja monipuolinen käyttö luo pysyvän pohjan suomalaisten hyvinvoinnille

Metsäbiotalous. Suomessa ja maakunnissa. Helsinki, Panu Kallio, Tapio Oy Jouko Lehtoviita, Tapio Oy

Hävikistä ja jätteestä raaka-aineeksi biomassan kaskadikäyttö

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki

Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030

MMM JA LUONNONVARATALOUDEN AJANKOHTAISTA

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

Suomen biotalousstrategia -tavoitteet ja toimenpiteet Liisa Saarenmaa Maa- ja metsätalousministeriö biotalous.fi

- Potentiaalia innovaatioiksi

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma

Metsäpoliittinen selonteko - Visio ja strategiset. Ohjeet työryhmille

Luonnonvarojen älykäs hyödyntäminen - Hallituksen kärkihankkeet, tutkimus ja vaikuttavuus

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsähallituksen rooli tutkimustiedon käytäntöön viennissä. Tapio Pouta

Luontoon perustuvat ratkaisut ympäristö-, luonnonvara- ja innovaatiopolitiikkojen toteuttamisessa Teollisuusneuvos Mika Aalto, TEM

Metsien ja niihin liittyvän yritystoiminnan merkitys Suomessa 2000-luvulla

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari Hämeenlinna

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Tuotteistamisen. Tuotteistamisen tuskaa

Kaavoituksen vaikutukset metsätalouteen - esimerkkejä Etelä-Suomesta

Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut, PUU

Laadukas ruoka, puhdas ympäristö hyvinvoiva ihminen

Yhteistoimin kohti biotaloutta. ylijohtaja Juha Ojala MMM Luonnonvaraosasto

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Kansallinen metsästrategia Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto

Suomen biotalous ja metsäala. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Metsäalan strateginen ohjelma Työ- ja elinkeinoministeriö

Biotalous-INKA

Kansallisen metsästrategian 2025 päivitys; Kansainväliset linjaukset

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Arktinen kansainvälinen luonnonvarapolitiikka; suositukset toimenpidealueiksi

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Sinisen biotalouden näkymät. Timo Halonen Maa- ja metsätalousministeriö Vaasa

- KASVAVA MAHDOLLISUUS

Selvitys Kainuun biotalouden aluetalousvaikutuksista Kainuun biotalouden aluemallinnustyöstä

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Opintojakson nimi ja laajuus: Agrobiotalouden uudet innovatiiviset ratkaisut, 5 op

HEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun

Transkriptio:

MTT, Metla,RKTL ja Tike-tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Metsäntutkimusta Luonnonvarakeskuksessa Leena Paavilainen Metla Suonenjoki 45 vuotta metsäntutkimusta takana, mitä edessä? 27.10.2014 27.10.2014 1

Biotalous on talouden seuraava aalto *Tärkeimpiä uusiutuvia luonnonvaroja Suomessa ovat metsien, maaperän, peltojen ja vesistöjen biomassa eli eloperäinen aines sekä makea vesi. ** Ekosysteemipalveluja ovat luonnon tarjoamat palvelut kuten hiilidioksidin sitominen ja virkistysmahdollisuudet.

Million ODT/a Biomass deficit in EU year 2020, 100 million ODT 600 500 400 300 200 100 Liquid Biofuels Heat Electricity Wood as raw material Short rotation Agro Wood 0 Supply Demand Rettenmaier et al. 2008

Strategiset päämäärät Toimeenpano ja seuranta Suomen Biotalousstrategian visio ja strategiset päämäärät SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA 1. KILPAILUKYKYINEN BIOTALOUDEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Biotalouden kasvulle luodaan kilpailukykyinen toimintaympäristö 2. UUTTA LIIKETOIMINTAA BIOTALOUDESTA Biotalouteen luodaan uutta liiketoimintaa riskirahoituksen, rohkeiden kokeilujen ja toimialarajojen ylittämisen avulla 3. VAHVA OSAAMISPERUSTA BIOTALOUDELLE Biotalouden osaamisperustaa kehitetään koulutusta ja tutkimustoimintaa uudistamalla Biotalouden kestävät ratkaisut ovat Suomen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn perusta 4. BIOMASSOJEN KÄYTETTÄVYYS JA KESTÄVYYS Biomassojen saatavuus, raaka-ainemarkkinoiden toimivuus ja käytön kestävyys turvataan 27.10.2014 5

Tuotteita, prosesseja, menetelmiä ja malleja kehittämällä edistetään uuden, kilpailukykyisen, kysyntä- ja käyttäjälähtöisen biotalousliiketoiminnan syntymistä. POLITIIKAT Liikenne Asiakas / käyttäjälähtöinen Energia Luonnonvarojen käyttö Liiketoimintamallit Asuminen Ruoka Hyvinvointi Teknologia/tuotantolähtöinen Biomassan tuottaminen Tuotantojärjestelmät Markkinat

Visio 2015-2030 Olemme biotalouden suunnannäyttäjä - osaamisemme luo perustan kestävälle kasvulle ja hyvinvoinnille Strategiset vaikuttavuus - alueemme Uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvat biomassapohjaiset tuotteet ja energia ruokajärjestelmä ja - turva hyvinvointi- ja terveys kestävä luonnonvaratalous ja - politiikka Strategiset päämäärämme Biomassaan perustuvat tuotteet ja palvelut tuovat lisäarvoa elinkeinoille. Ruokaketju ja muut palveluverkostot vastaavat kuluttajien tarpeisiin, toimivat vastuullisesti ja ovat kilpailukykyisiä. Hyvinvointia ja yritystoimintaa syntyy luonnon aineettomien arvojen hyödyntämisellä. Biotalous on ylivertainen kestävien, resurssitehokkaiden ja hiilineutraalien kulutus- ja tuotantotapojen sekä teknologioiden älykäs kehittäjä. Uusiutuvien luonnonvarojen saatavuus, alueellinen kestävyys ja käytön hyväksyttävyys on varmistettu pohjoisissa muuttuvissa oloissa. Biotalouden päätöksentekoprosessit ja yhteiskunnalliset ohjauskeinot perustuvat laaja-alaiseen tietoon ja osaamiseen. Toiminta-ajatus Luonnonvarakeskus on tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tuottaa tietoon perustuvia ratkaisumalleja ja palveluita asiakkailleen, lisäarvoa uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvalle kestävälle ja kilpailukykyiselle elinkeinotoiminnalle sekä tukee yhteiskunnan päätöksentekoa. 27.10.2014 7

Yhteistyökumppanit Palvelukanavat Asiakkaat Luonnonvarakeskuksen toiminnallinen rakenne Maa- ja metsätalousministeriö Strateginen johto Pääjohtaja Strateginen suunnittelu ja johtaminen Luonnonvarat ja Biotuotanto Vihreä teknologia Talous ja yhteiskunta Tilastopalvelut Uudet liiketoimintamahdollisuudet Palveluyksikkö Asiakastarpeet Tutkimus- ja asiakkuusprosessi Tutkimus- ja kehittämistoiminta, asiakasratkaisut, markkinointi ja viestintä, tutkimuksen tuki, tutkimusinfra ja tietovarannot Hyöty asiakkaalle Henkilöstöpalvelut, talouspalvelut, toimitilat, tietotekniikkatuki, yleishallinto/diaari, ipr/juridiset- ja hankintapalvelut

Biotalouden tuotos, arvonlisäys, työlliset ja vienti vuonna 2011 Tuotos Arvonlisäys Työlliset Vienti milj. milj. milj. Ruoka yhteensä 16 093 4 356 128 400 515 Maatalous 4 822 1 658 90 100 0 Elintarviketeollisuus 11 271 2 698 38 300 515 Biotalouden tuotteet yhteensä 29 273 9 317 101 400 13 819 Metsätalous 4 232 2 898 25 000 68 Puutuoteteollisuus 6 870 1 542 36 400 2077 Massa- ja paperiteollisuus 13 653 2 967 23 300 9185 Rakentaminen 9 228 3 344 58 120 100 Kemianteollisuus 1 644 434 1 600 1 347 Lääketeollisuus 1 339 845 4 100 932 Uusiutuva energia 4 033 1 903 5 801 0 Veden puhdistus ja jakelu 610 400 2 700 0 Biotalouden palvelut yhteensä 2 993 1 416 33 900 0 Luontomatkailu 2 737 1 226 32 000 0 Metsästys 85 79 100 0 Kalastus 171 111 1 800 0 Koko biotalous 60 685 20 104 319 321 14 248 Koko kansantalous 375 777 163 424 2 509 500 54 221 Biotalouden osuus 16,1 % 12,3 % 12,7 % 26,3 % Mukaan laskettujen alojen lisäksi biotalouteen liittyvää toimintaa on seuraavilla toimialoilla: teknologiateollisuus, maaja vesirakentaminen, lääketeollisuus, vaateteollisuus ja painaminen sekä suunnitteluja asiantuntijapalvelut. Uusiutuvan energian, veden puhdistuksen ja jakelun ja biotalouden palveluiden osalta ei ole merkittävää vientiä tai sitä on vaikea arvioida. Lähde: Tilastokeskus, rakentamisen, kemianteollisuuden ja luontomatkailun osalta luvut ovat arvioita biotalouteen perustuvan toiminnan osuudesta näillä toimialoilla 27.10.2014 11

Metsäntutkimuksen/Metlan ydinosaamiset Metsäalan yritys- ja elinkeinotoiminta Metsä- ja biotalouden kannattavuus ja markkinat, sekä uudet palvelut ja liiketoiminta Puutuotearvoketjut ja ympäristösuorituskyky Biomateriaalit uusissa ja nykyisissä loppukäytöissä Biomassan ominaisuudet ja niiden hallinta sekä tuotelähtöinen hankinta Metsät ja yhteiskunta Metsäalaan kohdistuva politiikka Metsien monikäyttö ja aineettomat hyödyt Metsäalan toimintaympäristön kehitys ja kansainvälinen metsätalous Kestävät metsänkasvatusketjut Kustannustehokas biomassan tuotanto Metsäsuunnittelu ja vaihtoehtolaskenta Metsätalouden ympäristövaikutukset ja riskit Ilmastonmuutoksen metsätalousvaikutukset Metsätalouden ja metsäympäristön tietovarannot Metsävarojen ja metsäympäristön seurannan menetelmät ja tiedonhankinta Metsät ja metsien tuotteet hiilen kierrossa VAlenius 12

Tutkimusohjelmat Metsät moneen käyttöön (20014 2018) Metsät ja vesi (2013-2017) Uudet metsään ja metsäbiomassaan perustuvat tuotteet ja palvelut (2013 2018) Puumateriaalit ja - tuotteet biotalouden rakentamisessa (2014-2018) FORESTENERGY2020 (2012 2016) LYNET-ohjelmat -Itämeri, Ilmasto, Biotalous, Maankäyttö, Ruoka, Paikkatieto SHOK-ohjelmat -Fibic, CLEEN, Digile Tulevaisuuden metsät ja metsänhoito (2012-2016)

ForestEnergy2020 (2012-2016) Metlan ja VTT:n yhteinen tutkimus- ja innovaatioohjelma tuo ratkaisuja metsäenergian koko tuotanto-, hankinta-, käsittely-, jalostus- ja käyttöketjuun. Ohjelman avulla Metla ja VTT vahvistavat asemaansa kotimaan ja Euroopan bioenergiaosaamisen markkinoilla sekä vastaavat EU:n asettamien energiaja ilmastotavoitteiden toteutumiseen. Ohjelman teema-alueita ovat mm. metsäbiomassan intensiivituotanto energiabiomassan saatavuuslaskelmat tehokkaat metsäenergian hankintaketjut bioenergian käytön ja jalosteiden integroidut tuotantokonseptit energia- ja metsäsektorin skenaariotarkastelut

Tulevaisuuden metsät ja metsänhoito 2012 2016 Tietoa, osaamista ja toimintamalleja metsien uudistamiseen, kestävään metsänkasvatukseen ja puuntuottamisen vaihtoehdoista. Ohjelma tuottaa tietoa myös metsätalouden kannattavuudesta ja kotimaisen puun ja biomassan tuotannon kilpailukyvystä. Tutkimusohjelman keskeisimmät osatavoitteet: Parantaa metsänviljelyn ja siihen perustuvan palvelutuotannon kannattavuutta ja laatua Tuottaa perusteet ja toimintamallit eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatukselle ja puunkorjuulle Vertailla eri metsänkasvatusketjujen kannattavuutta

Metsät ja vesi tutkimus- ja kehittämisohjelma 2013 2017 Ohjelma kattaa keskeiset veden kierron tasot metsäpuiden fysiologisista prosesseista metsäisten valuma-alueiden veden kiertoon. Luonnonprosessien lisäksi ohjelmassa kehitetään maaperän ja vesiensuojelun menetelmiä. Käytännön metsätalouden näkökulmasta keskeisenä tavoitteena on parantaa metsäbiomassan tuottamisen edellytyksiä turve- ja kivennäismailla sekä pienentää metsätalouden vesistö- ja maaperävaikutuksia. Ohjelman teemat: Metsien vesitalous ja muuttuvat ilmastotekijät Metsätalouden vesiensuojelu Pehmeiden maiden puunkorjuu

Uudet metsään ja metsäbiomassaan perustuvat tuotteet ja palvelut 2014-2018 Panostaa tutkimustiedon ja osaamisen tuotteistamiseen. Ohjelmassa kehitetään toimintamalli tutkimustuloksiin ja - osaamiseen perustuvien tuote- ja palvelukehitysaihioiden tunnistamista varten. Ohjelmaan sijoittuvissa hankkeissa kehitetään uusia tuotteita ja palveluita asiakkaiden kanssa. Tuotteita, malleja ja palveluja tuotetaan kolmessa eri teemassa: Metsäbiomassaan perustuvat tuotteet Metsänhoidon ja -korjuun sekä metsäsuunnittelun tuotteet, palvelut ja toimintamallit Metsien ei-puuaineisiin tuotteisiin ja aineettomiin arvoihin perustuvat palvelut

Puumateriaalit ja -tuotteet biotalouden rakentamisessa (MAT), 2014-2018 Luo osaamisen perustaa suomalaisen biotalouden rakentamiseen hyödyntämällä puutuotteiden ja - materiaalien vähähiilisyyttä ja kierrätettävyyttä läpi koko arvoketjun. Parantaa metsä- ja puutuoteklusterin kilpailukykyä tuottamalla tietoa uusien tuotteiden ja palveluiden sekä prosessien ja liiketoimintamallien kehittämiseksi. Ohjelman teemat: Puun käyttö/rakentaminen Tulevaisuuden puuraaka-aineet ja materiaalit Puun mittaus Puun perimä ja laatu

Metsät moneen käyttöön 2014-2018 Kehittää metsien käyttömuotojen monipuolistamiseen ja yhteensovittamiseen liittyviä kustannustehokkaita toimintatapoja. Ohjelman kärkituote on metsäbarometri. Se ilmaisee ekosysteemipalveluiden määrässä, laadussa ja arvossa tapahtuvia muutoksia metsien käytön seurauksena. Metsäbarometri rakentuu ohjelman kolmen tutkimuksellisesti erilaisen teeman tuottaman tiedon pohjalta: Metsien käyttö ja ekosysteemipalvelut. Miten metsien käyttö vaikuttaa ekosysteemipalveluihin? Kustannustehokkuus metsien käytössä. Millä keinoilla voidaan kustannustehokkaasti sovittaa yhteen metsien eri käyttömuotoja? Metsien käytön hallinta. Millä keinoilla voidaan ohjata metsien käyttöä yhteensovittamisen tueksi?

Viranomaistehtävät ja -palvelut Metla vastaa useista metsäsektorin keskeisistä seurantatietopalvelu- ja tietohuoltotehtävistä Metsien terveydentilan seuranta Kasvihuonekaasujen inventointi Metsänjalostus Metsäpuiden geenivarat Metsätilastollinen tietopalvelu Metsätuhotietopalvelu Metsätaloudessa käytettävien torjuntaaineiden tarkastus Puutavaran mittauslain mukaiset tehtävät Metsätaloustoimien vesistövaikutuksien seuranta Valtakunnan metsien inventointi

Kiitos huomiostanne 21