Määräys, ohje 31.12.2007 16046/2007/30/1

Määräys, ohje 31.12.2007 16046/2007/30/1 Vastaanottaja Tiepiirit Säädösperusta Laki Tiehallinnosta 2 Maantielaki 109 Kohdistuvuus Tiehallinto Korvaa/muuttaa Voimassa 1.1.2008 - toistaiseksi Asiasanat Tietunnelit, turvallisuusvaatimukset Tietunnelien hallinnointi ja turvallisuutta koskevat määräykset ja ohjeet Jäljempänä annetut määräykset ja ohjeet perustuvat Euroopan Parlamentin ja Neuvoston direktiiviin 2004/54/EY Euroopan laajuisen tieverkon tunnelien turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista (29.4.2004) ja sen täytäntöön panemiseksi annettuihin kansallisiin säädöksiin. Määräykset ja ohjeet täydentävät ja korvaavat aiempia tietunnelien suunnitteluohjeeseen sisältyneitä vastaavia ohjeita (ohjeluonnos12.1.2005). Tietunnelien turvallisuutta koskevat määräykset ja ohjeet ovat vähimmäisvaatimuksia, jotka tunnelin tulee vähintään täyttää. Tarkemmat määräysten soveltamisperiaatteet ja yksityiskohtaiset suunnitteluohjeet tulevat sisältymään Tiehallinnon ohjejulkaisuun Tietunnelit, suunnitteluohjeet 2008. Niissä annetut turvallisuutta koskevat vaatimukset ja suositukset ovat eräitä osin tiukempia kuin tässä annetut. Myös hankekohtaisesti voidaan, riskitarkastelujen sekä hyötyjen ja kustannusten arvioinnin pohjalta, soveltaa tiukempia vaatimuksia, mikäli ne eivät ole ristiriidassa tässä annettujen vähimmäisvaatimusten kanssa. Johtaja Aulis Nironen Apulaisjohtaja Pauli Velhonoja LITTEENÄ Tietunnelien hallinnointi ja turvallisuutta koskevat yleiset määräykset ja ohjeet (31.12.2007 16046/2007/30/1 LISÄTIETOJA Velhonoja Pauli Tiehallinto, Keskushallinto Puh. 0204 22 2315, 0400 514 363

TIEDOKSI Tiehallinto: VUOLI-projekti E18 Muurla- Lohjanharju-projekti Liikennekeskus Pääkonttori AP ATP ATS Ohjeluettelo Muut Liikenne- ja viestintäministeriö Tieyhtiö Ykköstie Oy 2 Pauli Velhonoja

1 31.12.2007 16046/2007/30/1 TIETUNNELIEN HALLINNOINTI JA TURVALLISUUTTA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET SISÄLLYS 1. Tietunneleita koskevat säädökset 2. Määräysten ja ohjeiden soveltamisala 3. Turvallisuusvaatimukset 4. Poikkeamat turvallisuusvaatimuksista 5. Tietunnelein hallinnointi ja vastuuviranomaiset 6. Toimet ennen tunnelin rakentamista ja tunnelin hyväksyminen 7. Käytössä olevan tunnelin rakenteita, laitteita ym koskevat muutokset 8. Tunnelin käyttöön liittyvät toimenpiteet 9. Säännölliset tarkastukset ja harjoitukset 10. Onnettomuuksista ja vakavista vaaratilanteista raportointi 11. Valvontatoimet 12. Turvallisuusasiakirjat 13 Riskianalyysit 14 Vaarallisten aineiden kuljetukset LIITE 1 : Tietunnelien turvallisuutta koskevat yleiset vähimmäisvaatimukset

2 31.12.2007 16046/20007/30/1 TIETUNNELIEN HALLINNOINTI JA TURVALLISUUTTA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 1. TIETUNNELEITA KOSKEVAT SÄÄDÖKSET Tietunnelidirektiivi Euroopan Parlamentin ja Neuvoston direktiivi 2004/54/EY Euroopan laajuisen tieverkon tunnelien turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista (29.4.2004) Tietunnelidirektiivi on implementoitu Suomen kansallisiin säädöksiin Tiehallintoa koskevaan lakiin, maantielakiin sekä tieliikennelakiin ja -asetukseen sisällytetyin säädöksin sekä Tiehallinnon keskushallinnon maantielain perusteella antamin määräyksin ja ohjein. Laki Tiehallinnosta (568/2000) 2, 5 momentti, Tiehallinnon tehtävät: Tiehallinto on Euroopan laajuisen tieverkon tunnelien turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (2004/54/EY) 4 artiklassa tarkoitettu hallintoviranomainen. Maantielaki (503/2000) Maantielain 109, 3 momentti: Tiehallinto antaa maanteiden pitoa koskevat tekniset ohjeet sekä Euroopan laajuisen tieverkon tunnelien turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/54/EY täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevat tekniset määräykset Tieliikennelaki ja asetus Säädökset koskevat ajamista tietunnelissa, tunnelien liikennemerkkejä ja opasteita Vaarallisten aineiden kuljetukset Vaarallisten aineiden kuljetuksia teillä koskee kansainvälinen ADR -sopimus, jonka mukaisesti Suomessa on säädetty mm. laki vaarallisten aineiden kuljetuksesta (719/1994) ja vastaava asetus vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä (194/2002) sekä LVM:n asetus vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä (277/2002). Säädöksissä käsitellään mm. yleisiä kuljetusrajoituksia teillä ja tunneleissa sekä menettelyitä tunnelien luokittelemiseksi vaarallisten aineiden kuljetuksia silmällä pitäen.

3 Vaarallisten aineiden kuljetuksia tietunneleissa käsitellään tarkemmin Tiehallinnon ohjeessa Vaarallisten aineiden kuljetukset tietunneleissa. Riskianalyysit ja kuljetusrajoitukset (31.12.2007 16046/2007/30/2) Tiehallinnon määräykset ja ohjeet Tietunneleita koskevat määräykset ja ohjeet antaa Tiehallinnon keskushallinto. Tietunnelien hallinnointia ja direktiivin täytäntöönpanoa koskevat määräykset sekä tietunnelien turvallisuutta koskevat keskeiset vähimmäisvaatimukset esitetään jäljempänä tässä ohjeessa. Direktiivin hallinnolliset menettelyt ja tekniset vaatimukset koskevat vain TERN - verkon yli 500 m pitkiä tunneleita. Ne ovat sitovia. Muihin tunneleihin direktiivin menettelyitä käytetään soveltuvin osin jäljempänä esitettyjen periaatteiden mukaisesti. TERN- verkolla tarkoitetaan Euroopan Parlamentin päätöksessä 1692/96/EG, liite 1, luku 2 tarkoitettuja teitä Tarkemmat soveltamisohjeet sekä tietunnelien yksityiskohtaiset suunnitteluohjeet ja laatuvaatimukset on esitetty Tiehallinnon ohjejulkaisussa "Tietunnelit, suunnitteluohjeet 2008." 2. MÄÄRÄYSTEN JA OHJEIDEN SOVELTAMISALA Jäljempänä annetut määräykset ja ohjeet koskevat tienkäyttäjien turvallisuutta tietunneleissa seuraavasti: TA) TERN verkon tunnelit, jotka ovat yli 500 m pitkä, riippumatta tienpitäjästä -määräykset ja ohjeet ovat sitovia kaikkien kohtien osalta TB) maanteiden muut kuin A) kohdassa mainitut tunnelit, jotka ovat yli 500 m pitkiä - jäljempänä on kunkin luvun alussa mainittu miten ohjeita sovelletaan ryhmän TB tunneleihin TC) maanteiden betonitunnelit, joiden pituus on yli 100 m ja joissa tunnelin sortuminen voi johtaa katastrofiin esim. tunnelin päällä tai lähellä olevien rakennusten tai rakenteiden luhistumisen takia (betonirakenne kantavana rakenteena). Tähän kuuluvat myös tunnelit, joissa osa on kalliotunnelia, osa betonitunnelia - jäljempänä on kussakin luvussa mainittu, miten ohjeita sovelletaan ryhmän TC tunneleihin TD) tunnelit joiden pituus on alle 500 (kalliotunnelit) - jäljempänä on kussakin luvussa mainittu, jos ohjeita sovelletaan myös ryhmän TD tunneleihin. Jos kaksi tai useampi tunneli sijaitsee lähekkäin, ja vähintään yksi kuuluu ryhmään A tai B, sovelletaan koko tunneryhmään yhtenäisiä turvallisuusvaatimuksia siltä osin kuin se arvioidaan tarpeelliseksi tienkäyttäjien turvallisuuden varmistamiseksi. Tarkemmat soveltamisohjeet sekä tietunnelien yksityiskohtaiset suunnitteluohjeet ja laatuvaatimukset on esitetty Tiehallinnon ohjejulkaisussa "Tietunnelit, suunnitteluohjeet 2008." Hankekohtaisesti voidaan sopia tiukemmista turvallisuusvaatimuksista tai muista menettelyistä, mikäli ne eivät ole ristiriidassa tässä esitettyjen määräysten ja ohjeiden kanssa.

4 Jäljempänä annettuja määräyksiä ja ohjeita sovelletaan yleissuunnitteluvaiheesta lähtien. Tiepiiri ilmoittaa tunnelien hallintoviranomaiselle yleissuunnitteluvaiheessa sellaisista tiehankkeista, joihin sisältyy tässä tarkoitettuja tunneleita. Määritelmiä Tunnelin pituudella tarkoitetaan pisimmän ajokaistan pituutta, joka on kokonaan katettu. Liikennemäärällä tarkoitetaan keskivuorokausiliikennettä (KVL) tunneliputkea kohti. Kohteissa joissa liikenteen kausivaihtelu on poikkeuksellisen suuri, käytetään liikennemääränä kesän keskivuorokausiliikennettä (KKVL). Jos kuorma-autojen osuus kokonaisliikenteestä ylittää 15%, tulee lisäriskiä arvioitaessa ja kohdan 3 ja liitteen 1 turvallisuusvaatimuksia sovellettaessa mitoittavaa liikennemäärää korottaa Tietunnelien suunnitteluohjeessa esitetyllä tavalla 3. TURVALLISUUSVAATIMUKSET Tietunnelin tulee täyttää säädetyt vähimmäisvaatimukset turvallisuuden osalta. Turvallisuusvaatimuksia on asetettu seuraaville tekijöille: tunneliputkien ja ajokaistojen lukumäärä tunnelin linja ja tasausviiva, poikkileikkaus pelastautumisreitit ja hätäuloskäynnit pelastushenkilöstön pääsy tunneliin hätäpysäyttämispaikat kuivatus rakenteiden palonkestävyys valaistus ilmavaihto hätäasemat vesihuolto liikennemerkit, opasteet ja tiedotus valvontajärjestelmät varusteet tunnelin sulkemista varten viestintäyhteydet sähkön syöttö ja virtapiirit varusteiden ja laitteiden palonkestävyys liikennöinti tunnelissa vaarallisten aineiden kuljetukset Turvallisuusvaatimukset on esitetty liitteessä 1. 4. POIKKEAMAT TURVALLISUUSVAATIMUKSISTA Seuraava koskee luvun 2 kohdassa TA mainittuja tunneleita (TERN- verkko, yli 500 m). Tunnelin hallintoviranomainen saa tunnelin hallinnoijan anomuksesta myöntää poikkeuksia turvallisuusvaatimuksista 1) jos se on perusteltua uuden tekniikan soveltamiseksi, edellyttäen että turvallisuutta ei samalla huononneta

5 2) jos poikkeamalle on pakottavia syitä ja jos on varmistuttu, että vaihtoehtoinen riskiä rajoittava toimenpide ei huononna tunnelin turvallisuutta Kohdan 2) mukaista poikkeamaa ei kuitenkaan myönnetä hätäasemien, opastuksen, hätäpysäyttämispaikkojen, hätäuloskäyntien eikä radiokuuluvuuden osalta. Anomuksen turvallisuusvaatimuksista poikkeamiseksi tulee sisältää - kuvaus anotusta poikkeamasta - selostus seikoista, joilla tunnelin hallinnoija perustelee anomusta -selvitys, joka osoittaa että turvallisuus ei huonone Jos anomus koskee kohdassa 1) tarkoitettua poikkeamaa, tulee anomukseen liittää tarkastusyksikön lausunto. Jos tunnelien hallintoviranomainen katsoo, että poikkeusanomus on perusteltu, hallintoviranomainen lähettää anomuksen hyväksyttäväksi EU:n komissiolle. Tunnelidirektiivin 14 artiklan mukaan EU:n komissio voi myöntää kaikkia tunneleita koskevia poikkeuksia vähimmäisvaatimuksista. Näistä tiedotetaan erikseen ja kansallisia vaatimuksia tarkistetaan vastaavasti. 5. TUNNELIEN HALLINNOINTI JA VASTUUVIRANOMAISET Tunnelien hallintoviranomainen Jokaisella luvun 2 kohdan TA, TB ja TC mukaisella tietunnelilla tulee olla hallintoviranomainen. Hallintoviranomainen on vastuussa sen varmistamisesta, että kaikkia tunnelin turvallisuutta koskevia säädöksiä, määräyksiä ja ohjeita noudatetaan ja tarvittavat toimet riskien vähentämiseksi pannaan toimeen. Tunnelien hallintoviranomainen on Tiehallinnon keskushallinto, jossa tehtävästä vastaa Asiatuntijapalvelut yhdessä Pääkonttorin kanssa. Hallintoviranomainen varmistaa, että tunnelin hallinnojalle, turvallisuusvastaavalle ja tarkastusyksikölle jäljempänä määritellyt tehtävät ja toimenpiteet toteutetaan. Tunnelin hallinnoija Jokaisella suunnitteilla, rakenteilla tai käytössä olevalla tunnelilla tulee olla hallinnoija, joka on vastuussa tunnelista. Maantiehen kuuluvan tunnelin hallinnoija on yleensä se Tiehallinnon tiepiiri, jonka alueella tunneli sijaitsee. Tunnelin hallinnoijan tehtävät voidaan sopimuksella antaa kolmannen osapuolen, esim. kunnan tai määräajaksi palveluntuottajan vastuulle. Tunnelin hallinnoijan tulee a) laatia tunnelin turvallisuusasiakirjat ja pitää ne ajan tasalla b) laatia suunnitelmat tunnelin organisaatiosta ja käytöstä c) laatia menettelyt tunnelin sulkemiseksi välittömästi hätätilanteissa d) laatia raportit onnettomuuksista ja vakavista vaaratilanteista tunnelissa e) huolehtia siitä että tunneli tarkastetaan säännöllisesti f) huolehtia sitä että pelastuspalvelujen kanssa järjestetään yhteiset pelastusharjoitukset

6 Kohdat a-c ja e-f koskevat luvun 2 kohdissa T A, TB ja TC mainittuja tunneleita, kohta d vain luvun 2 kohdassa TA tarkoitettuja tunneleita. Tunnelin turvallisuusvastaava Seuraava koskee luvun 2 TA- tunneleita sitovana, TB- ja TC- tunneleita soveltuvin osin. Tunnelin hallinnoija nimeää tunnelin turvallisuusvastaavan. Nimeämiselle tulee etukäteen hankkia tunnelien hallintoviranomaisen hyväksyntä (hyväksyntä koskee luvun 2 kohdassa TA mainittuja tunneleita). Turvallisuusvastaava koordinoi kaikkia ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä ja suojatoimenpiteitä tienkäyttäjien ja käyttöhenkilöstön turvallisuuden varmistamiseksi. Turvallisuusvastaavan on oltava riippumaton kaikissa tietunnelien turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Tunnelin hallinnoija tai muu työn- tai toimeksiantaja ei saa estää turvallisuusvastaavaa suorittamasta tehtäviään eikä millään muullakaan tavalla vaikuttaa niihin. Turvallisuusvastaavan tehtävät ja toiminta Turvallisuusvastaavan tulee, sen lisäksi mitä erikseen on säädetty, - varmistaa koordinointi ja yhteensovittaminen pelastuspalveluiden paikallisten organisaatioiden kanssa - osallistua tunnelin käyttöä koskevien suunnitelmien ja toimintamallien laadintaan - osallistua hätätilannetoimintojen suunnitteluun, täytäntöönpanoon ja arvioimiseen - osallistua turvallisuusjärjestelmien määrittelyyn sekä rakenteita, varusteita, laitteita ja käyttöä koskevien turvallisuussuunnitelmien ja spesifikaatioiden laatimiseen sekä uusien tunnelein että olemassa olevien tunnelien muutostöiden osalta - tarkistaa että tunnelin hallinnoija huolehtii tarvittavasta koulutuksesta tunnelihenkilökunnalle ja pelastuspalveluiden henkilöstölle ja osallistuu määräajoin pidettävien harjoitusten järjestämiseen - antaa neuvoja, kun rakenteet, varusteet, laitteet ja järjestelmät otetaan käyttöön ja yleensäkin tunnelin käyttöön liittyvissä asioissa - tarkistaa, että tunnelin rakenteet, varusteet ja laitteet huolletaan ja korjataan - osallistua huomattavan vaaratilanteen tai onnettomuuden arviointiin Tunnelin hallinnoijan tulee ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta turvallisuusvastaava voi hoitaa edellä mainitut tehtävät. Turvallisuusvastaava voi samanaikaisesti hoitaa usean tunnelin turvallisuusvastaavan tehtävät. Tarkastusyksikkö "Tarkastusyksiköllä" tarkoitetaan tässä menettelyä, jossa riippumaton asiantuntijataho tarkastaa, täyttääkö tunneli vaaditut turvallisuusvaatimukset (ks. luku 9). Tarkastusyksikkö antaa tarvittaessa lausuntonsa myös turvallisuusasiakirjasta. Tarkastusyksikön tulee tehdä tunnelia koskevia tarkastuksia, arviointeja ja testauksia siinä laajuudessa kuin erikseen on määrätty.

7 Tarkastusyksiköllä tulee olla korkeatasoinen pätevyys ja kokemus ja sen tulee käyttää korkeatasoisia menettelyitä ja muuten olla sopiva suorittamaan tehtäviään. Tarkastusyksikön tehtävät voidaan jakaa usealle tarkastusyksikölle. Tarkastusyksikön tulee olla riippumaton tunnelin hallinnoijasta. Toistaiseksi menettely on se, että Keskushallinnon Asiantuntijapalvelut huolehtii tarkastusyksikölle kuuluvien tehtävien organisoinnista ja käyttää tässä tehtävässä tarvittaessa apunaan ulkopuolisia asiantuntijalaitoksia tai -yrityksiä ja muita asiantuntijoita. 6. TOIMET ENNEN TUNNELIN RAKENTAMISTA JA TUNNELIN HYVÄKSYMINEN Luku 6 koskee luvun 2 TA- ryhmän tunneleita sitovana. TB ja TC - ryhmän tunneleita luku 6 koskee soveltuvin osin, kuitenkin niin, että tunnelin turvallisuusasiakirjoilla tulee olla hallintoviranomaisen (Asiantuntijapalvelut) hyväksyntä. Myös tunnelein betoni- ym rakenteita koskeville suunnitelmille tulee hankkia Asiantuntijapalveluiden hyväksyntä samalla tavoin kuin siltoja koskeville suunnitelmille. Toimenpiteet ennen tunnelin rakennustöiden aloittamista Tunnelin hallinnoijan tulee ennen tunnelin rakennustöiden aloittamista koota määräysten mukaiset suunnitteluvaiheen turvallisuusasiakirjat ja kuulla turvallisuusvastaavaa. Hallinnoija toimittaa tunnelia koskevat suunnitelmat ja asiakirjat hallintoviranomaiselle ja liittää siihen turvallisuusvastaavan lausunnon ja/tai tarkastusyksikön lausunnon, jos se on saatavilla. Hallintoviranomainen hyväksyy suunnitelman, kun se on asianmukaista, ja ilmoittaa päätöksestään tunnelin hallinnoijalle. Tunnelin hyväksyminen liikenteelle Tunnelia ei saa ottaa yleisen liikenteen käyttöön ennen kuin hallintoviranomainen on päätöksellään hyväksynyt sen ja antanut luvan käyttöön otolle.. Sama koskee tunnelin käyttöön ottoa uudelleen merkittävien muutosten tai korjausten jälkeen, ks. kohta 7. Tunnelin hallinnoija toimittaa tunnelin hyväksymistä ja käyttöön ottoa koskevan anomuksen hallintoviranomaiselle ja liittää mukaan kohdassa 12 mainitut käyttöön otettavan tunnelin turvallisuusasiakirjat ja turvallisuusvastaavan lausunnon tunnelin avaamisesta liikenteelle. Hallintoviranomainen päättää, salliiko se tunnelin avaamisen yleiselle liikenteelle vai asettaako avaamiselle joitain rajoituksia ja ehtoja. Hallintoviranomainen ilmoittaa päätöksestään tunnelin hallinnoijalle. Jäljennös päätöksestä toimitetaan pelastuspalveluille. Tunnelin käytön keskeyttäminen Tunnelien hallintoviranomaisella on valtuudet keskeyttää tunnelin käyttö tai rajoittaa sitä, jos turvallisuusvaatimuksia ei täytetä. Hallintoviranomainen määrittelee edellytykset, joiden vallitessa normaalit liikenneolosuhteet voidaan palauttaa. 7. KÄYTÖSSÄ OLEVAN TUNNELIN RAKENTEITA; LAITTETA YM. KOSKEVAT MUUTOKSET Luku 7 koskee luvun 2 TA - ryhmän tunneleita. Tunnelin hallinnoija hakee kohdassa 6 kuvatun menettelyn mukaisesti uutta käyttölupaa kaikkien rakenteisiin, varusteisin ja laitteisiin tai toimintatapaan (järjestelmiin) tehtävien sellaisten olennais-

8 ten muutosten osalta, jotka voivat aiheuttaa merkittäviä muutoksia johonkin turvallisuusasiakirjojen osaan. Tunnelin hallinnoija ilmoittaa turvallisuusvastaavalle kaikista muista rakenteisiin ja toimintatapaan (järjestelmiin) tehtävistä muutoksista. Tunnelin hallinnoija toimittaa turvallisuusvastaavalle ennen tunnelin muutostöitä asiakirjat, joissa ehdotukset on esitetty yksityiskohtaisesti. Turvallisuusvastaava tutkii muutoksen seurauksia ja antaa joka tapauksessa tunnelin hallinnoijalle lausuntonsa. Tunnelin hallinnoija toimittaa jäljennöksen siitä hallintoviranomaiselle ja pelastuspalveluille 8. TUNNELIN KÄYTTÖÖN LIITTYVÄT TOIMENPITEET Luku 8 koskee luvun 2 TA- ryhmän tunneleita sitovana, ryhmän TB ja TC ryhmän tunneleita soveltuvin osin. Alla oleva kohta "Tunnelissa suoritettavat työt" koskee myös ryhmän TD tunneleita. Liikenteen toimivuuden varmistaminen Tunnelin hallinnoijan tehtävänä on järjestää tunnelin käyttö siten, että liikenteen jatkuvuus ja turvallisuus voidaan varmistaa. Käyttöhenkilökunnalle ja pelastushenkilökunnalle on annettava asianmukainen peruskoulutus ja jatkuva täydennyskoulutus. Tunnelissa suoritettavat työt Kaistojen täydellinen tai osittainen sulkeminen etukäteen suunniteltujen rakennus- tai ylläpitotöiden vuoksi on aina aloitettava jo tunnelin ulkopuolella. Sitä varten voidaan käyttää muuttuvanäyttöisiä merkkejä, liikenneopasteita ja mekaanisia esteitä Onnettomuus- ja häiriötilanteiden hallinta Kaikilla tunneleilla on oltava hätätoimintasuunnitelma. Vakavan onnettomuuden tai häiriön sattuessa kaikki asiaankuuluvat tunneliputket on suljettava liikenteeltä välittömästi. Tämä tehdään käyttämällä suuaukkojen edessä olevia edellä mainittuja varusteita ja asettamalla samanaikaisesti erilaisia muuttuvanäyttöisiä merkkejä, liikenneopasteita ja mekaanisia esteitä tunneliin, jotta liikenne saadaan kokonaan pysäytetyksi mahdollisimman pian tunnelissa ja sen ulkopuolella. Liikenne on ohjattava niin että vahingoittumattomat ajoneuvot voivat päästä nopeasti ulos tunnelista. Pelastuspalvelujen saapumisajan on oltava mahdollisimman lyhyt ja se on mitattava määräaikaisharjoituksissa. Lisäksi aikaa voidaan mitata häiriöiden aikana. Informaatio ja tiedotuskampanjat autoilijoille Jos tunneli suljetaan (pitkäsi tai lyhyeksi ajaksi), tienkäyttäjille on tiedotettava parhaista vaihtoehtoisista reiteistä helposti käytettävissä olevia tiedotuskanavia käyttäen. Tällaiset varareitit kuuluvat osana järjestelmällisiin varasuunnitelmiin. Tiedotuskampanjoita tunnelein turvallisuudesta on järjestettävä säännöllisesti. Tiedotuksen tulee perustua kansainvälisesti sovittuihin yhdenmukaisiin periaatteisiin. Tiedotuskampanjoissa tulee käsitellä miten tienkäyttäjien tulee toimia tunnelia lähestyttäessä ja tunnelissa ajettaessa. Erityistä painoa tulee panna siihen, miten tulee toimia ajoneuvon vikaantuessa, moottorin sammuessa, ruuhkatilanteissa, onnettomuustilanteissa ja tulipalon sattuessa.

9 Tietoa tunnelin turvallisuusvarustuksesta ja miten tienkäyttäjän tulee menetellä tunnelissa tulee olla saatavilla sopivalla tavalla, esim. internetin kautta. Ohittaminen tunnelissa Päätös siitä, sallitaanko raskaille ajoneuvoille ohittaminen tunnelissa, jossa on enemmän kuin yksi kaista kumpaankin suuntaan, tehdään riskianalyysin pohjalta. Ajoneuvojen välinen etäisyys ja nopeudet Ajoneuvojen nopeuksiin ja turvaväleihin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Tähän kuuluu tunnelin käyttäjien opastaminen sopivan nopeuden ja turvavälin osalta. Valvontatoimenpiteitä otetaan käyttöön tarvittaessa. 9. SÄÄNNÖLLISET TARKASTUKSET JA HARJOITUKSET Luku 9 koskee kokonaisuudessaan luvun 2 TA tunneleita sitovana. Alla oleva kohta "Säännölliset tarkastukset koskee myös TB- ja TC- ryhmän tunneleita. TB- ja TC- ryhmään kuuluvan tunnelin turvallisuusasiakirjassa esitetään, miten alla olevaa kohtaa "Harjoitukset" sovelletaan näissä tunneleissa. Säännölliset tarkastukset Tunnelin hallinnoijan tulee huolehtia, että käytössä oleva tunneli tarkastetaan ja testataan säännöllisesti. Tarkastus tulee tehdä vähintään joka 6 vuosi ja sen tulee koskea kaikkia säädettyjä turvallisuusvaatimuksia. Tarkastuksen voi suorittaa yksi tai useampi tarkastusyksikkö Hallinnoijan tulee toimittaa tarkastuksen tulokset tiedoksi hallintoviranomaiselle. Jos hallintoviranomainen tarkastusyksikön raportin perusteella katsoo, että tunneli ei ole säädösten ja määräysten mukainen, se ilmoittaa tunnelin hallinnoijalle ja turvallisuusvastaavalle, mitä toimenpiteitä on tehtävä turvallisuuden parantamiseksi. Hallintoviranomainen määrää tunnelin käytön jatkamiselle tai tunnelin ottamiselle uudelleen käyttöön edellytykset, joita sovelletaan korjaavien toimenpiteiden päättymiseen asti, sekä muut asiaa koskevat rajoitukset tai edellytykset. Harjoitukset Tunnelin hallinnoijan tulee yhdessä pelastus- ja poliisitoimen kanssa, yhteistyössä tuvallisuusvastaavan kanssa, järjestää yhteiset pelastusharjoitukset käytössä olevassa tunnelissa. Harjoitusten tulisi - olla mahdollisimman todenmukaisia ja vastattava määriteltyjä onnettomuusskenaarioita - sujua niin, että tunneli ei vahingoitu - voida toteuttaa osittain myös kirjoituspöytä- tai simulaatioharjoituksina täydentävien tulosten saamiseksi Täysimittaisia harjoituksia mahdollisimman todenmukaisissa olosuhteissa on järjestettävä vähintään joka neljäs vuosi. Lyhyempiä harjoituksia ja/tai simulaatioharjoituksia on järjestettävä välivuosina. Jos useita tunneleita sijaitsee lähellä toisiaan, täysimittaisia harjoituksia on järjestettävä vähintään yhdessä näistä tunneleista. Tunnelin turvallisuusvastaavan tulee yhteistyössä pelastuspalvelujen ja poliisivirnaomaisten kanssa laatia raportti jokaisesta harjoituksesta. Raportin tulee sisältää arvio harjoituksesta ja tarvittavat ehdotukset turvallisuuden parantamiseksi. Turvallisuusvastaava lähettää raportin tunnelin hallin-

10 noijalle, jonka tulee toimittaa raportti oman lausuntonsa ohella hallintoviranomaiselle. Hallinnoijan tulee toimittaa lausuntonsa myös turvallisuusvastaavalle. 10. ONNETTOMUUKSISTA JA VAKAVISTA VAARATILANTEISTA RAPORTOINTI Luku 10 koskee luvun 2 TA- ryhmän tunneleita. Tunnelin hallinnoijan tulee viipymättä laatia raportti jokaisesta onnettomuudesta ja vakavasta vaaratilanteesta, joka on tapahtunut tunnelissa. Raportin tulee sisältää kuvaus onnettomuustapahtumasta ja analyysi onnettomuuteen tai vaaratilanteeseen liittyvistä olosuhteista/seikoista. Jos onnettomuuden tai vaaratilanteen syyt voidaan todentaa, tulee raportin sisältää ehdotuksia toimenpiteiksi, joilla vastaavan tyyppiset onnettomuudet ja vaaratilanteet voidaan myöhemmin torjua. Raportissa ei saa kertoa osallisten nimiä eikä ajoneuvojen rekisterinumeroita. Raportti on kuukauden kuluessa valmistumisesta lähetettävä hallintoviranomaiselle, turvallisuusvastaavalle ja paikallisille pelastuspalveluille. Tunnelin hallintoviranomaisen tulee 1.1.2008 lähtien joka toinen vuosi 1 heinäkuuta mennessä laatia raportti tulipaloista ja onnettomuuksista, jotka ovat tapahtuneet TERN- verkon tunneleissa edellisten kahden kalenterivuoden aikana ja jotka selvästi ovat vaikuttaneet tienkäyttäjien turvallisuuteen. Raportin tulee jokaisen palon ja onnettomuuden osalta sisältää arvio tunnelin turvallisuusvarustuksesta sekä turvallisuustoimien merkityksestä ja tehokkuudesta. Arvioinnin tekee tarkastusyksikkö. Hallintoviranomaisen tulee lähettää EU:n komissiolle yhteenvetoraportti onnettomuuksista ja tulipaloista viimeistään 30 syyskuuta raportointikautta seuraavana vuonna. 11. VALVONTATOIMET Hallintovianomaisella on valvontaansa varten oikeus päästä tunneliin ja oikeus saada valvontaa ja katselmusta varten tarvittavat selvitykset ja asiakirjat. Hallintoviranomainen antaa tarvittavia tarkempia määräyksiä, ohjeita ja suosituksia, jotka ovat tarpeen tietunneleita koskevien säädösten noudattamiseksi. 12. TURVALLISUUSASIAKIRJAT Luku 12 koskee luvun 2 TA-ryhmän tunneleita sitovana. Myös ryhmän TB ja TC tunneleille tulee laatia turvallisuusasiakirjat ja niitä tulle ylläpitää, noudattaen soveltaen tässä annettuja ohjeita. Yleistä Tunnelin hallinnoija kokoaa kutakin tunnelia koskevat turvallisuusasiakirjat ja pitää niitä jatkuvasti ajan tasalla. Tunnelin hallinnoija toimittaa jäljennöksen turvallisuusasiakirjoista turvallisuusvastaavalle. Turvallisuusasiakirjoissa kuvataan tienkäyttäjien turvallisuuden takaamiseksi tarvittavat ennalta ehkäisevät ja turvallisuustoimet, joissa otetaan huomioon liikuntarajoitteiset ja henkilöt joiden toimintakyky on alentunut, reitin luonne, tunnelirakenteen ominaisuudet, sen ympäristö, liikenteen luonne ja pelastuspalveluiden toiminta-ala.

11 a) Suunnitteluvaiheessa olevan tunnelin turvallisuusasiakirjat Suunnitteluvaiheessa olevan tunnelin turvallisuusasiakirjoihin kuuluu erityisesti - kuvaus suunnitellusta tunnelista ja siihen liittyvistä teistä tai kaduista - asiakirjat joista näkyy tunnelin rakennustapa ja rakenteet sekä mitä tunnelin käyttöön liittyviä järjestelyjä suunnitellaan - liikenne-ennuste, jossa määritellään ja perustellaan vaarallisten aineiden kuljetuksia koskevat edellytykset sekä kohdassa 13 edellytetty riskianalyysi - erityinen vaaroja koskeva selvitys, jossa kuvaillaan mahdolliset tunnelissa liikkuvien tienkäyttäjien turvallisuuteen selvästi vaikuttavat onnettomuudet, joita voi tapahtua käytön aikana, sekä onnettomuuksien seurausten luonne ja laajuus. Selvityksessä on eriteltävä ja konkretisoitava toimenpiteet, joilla vähennetään onnettomuuksien ja niiden seurausten todennäköisyyttä -tarkastusyksikön tai muun erityistä asiantuntemusta omaavan tahon lausunto kaikista turvallisuusnäkökohdista b) Käyttöön otettavan tunnelin turvallisuusasiakirjat Käyttöön otettavan tunnelin turvallisuusasiakirjoihin kuuluu suunnitteluvaiheen (kohta a) asiakirjojen lisäksi - kuvaus organisaatiosta, inhimillisistä ja aineellisista voimavaroista ja tunnelin hallinnoijan antamista ohjeista, joiden tarkoituksena on varmistaa tunnelin toimintakyky ja kunnossapito - yhdessä pelastuspalveluiden kanssa laadittu hätätilanteita koskeva suunnitelma, jossa otetaan huomioon myös liikuntarajoitteiset ja henkilöt joiden toimintakyky on alentunut - kuvaus jatkuvasta palautejärjestelmästä, jonka avulla merkittävät vaaratilanteet ja onnettomuudet voidaan rekisteröidä ja analysoida sekä kuvaus siitä, miten onnettomuuksista ja vakavista vaaratilanteista raportoidaan - luettelo tehdyistä riskianalyyseistä - suunnitelma kiertoteistä tunnelin ollessa suljettuna. Tällöin tulee kiinnittää huomiota liikenteen ja negatiivisten vaikutusten minimointiin ympäristössä - suunnitelma säännöllisistä harjoituksista sekä niiden pääasiallinen tavoite ja tarkoitus - c) Käytössä olevan tunnelin turvallisuusasiakirjat Käytössä olevan tunnelin turvallisuusasiakirjojen tulee kohdissa a ja b mainittujen asioiden lisäksi sisältää - raportti ja analyysin tunnelissa tapahtuneista onnettomuuksista ja vaaratilanteista - luettelo suoritetuista turvallisuusharjoituksista ja analyysi niissä opituista asioista 13. RISKIANLYYSIT Luku 13 koskee luvun 2 TA, TB ja TC tunneleita. Riskianalyysejä tulee tehdä siinä laajuudessa kuin on erikseen määrätty. Riskianalyysin tekijän tulee olla toiminnallisesti riippumaton tunnelin hallinnoijasta. Riskianalyysi on aina tiettyä tunnelia koskeva. Analyysi tulee tehdä käyttäen parasta mahdollista menetelmää ja siinä tulee ottaa huomioon kaikki tekijät jotka koskevat tunnelin suunnittelua ja mitoitusta sekä liikennöintiolosuhteita, jotka vaikuttavat turvallisuuteen, erityisesti liikenteen luonne ja

12 koostumus, tunnelin pituus, tunnelin rakenneominaisuudet, tunneligeometria ja ennustettu raskaiden ajoneuvojen määrä yms tekijät Ennen tunnelin käyttöönottoa yleiselle liikenteelle tulee tunnelin hallinnoijan tehdä riskianalyysejä, jotka koskevat raskaiden ajoneuvojen ohituskieltoa ja vaarallisten aineiden kuljetusta tunnelissa.. Tiehallinnon keskushallinto lähettää EU:n komissiolle tiedot käytetyistä riskianalyysimenetelmistä. 13. VAARALLISTEN AINEIDEN KULJETUKSET Luku 13 koskee luvun 2 TA-,TB-, TC-; ja TD- ryhmän tunneleita. Vaarallisia aineita kuljettavien ajoneuvojen pääsy tunneleihin määrätään kansainvälisissä ja kansallisissa säädöksissä annettujen menettelyjen mukaisesti. Ennen kuin vaarallisten aineiden kuljetuksia koskevista rajoituksista tai niiden muutoksista päätetään, on tehtävä erityinen riskianalyysi. Riskiarvioinnin pohjalta harkitaan tapauskohtaisesti, tarvitaanko erityisiä operatiivisia toimenpiteitä, joilla on tarkoitus vähentää kaikkia tai joitain tunneleissa vaarallisia aineita kuljettavia ajoneuvoja koskevia riskejä ( esim. ilmoittaminen ennen tunneliin saapumista, läpiajo saattueena tms). Mahdollisista rajoituksista tiedotetaan asianmukaisin opastein. Vaarallisten aineiden kuljetuksia tietunneleissa käsitellään tarkemmin Tiehallinnon ohjeessa Vaarallisten aineiden kuljetukset tietunneleissa. Riskianalyysit ja kuljetusrajoitukset (31.12.2007 16046/2007/30/2)

13 Liite L1 TIETUNNELIEN TURVALLISUUTTA KOSKEVAT VÄHIMMÄISVAATIMUKSET Liitteen 1 vähimmäisvaatimukset koskevat luvun 2 TA, TB ja TC tunneleita Tietunnelien turvallisuustoimista päätettäessä tulee järjestelmällisesti arvioida kaikki infrastruktuuriin, käyttöön, liikenteeseen ja tienkäyttäjiin liittyvät asiat. Arviointiin sisältyvät tekijät ovat - tunnelin pituus - tunneliputkien lukumäärä - tunnelin poikkileikkaus, linja ja tasausviiva - tunnelin liittyvien teiden ominaisuudet - liikennemäärä, koostumus ja liikenteen vaihtelumuodot - onko liikenne yksi- vai kaksisuuntaista - liikenteen nopeustaso - liikenteen ruuhkautumisriski ( päivittäin tai tiettyinä kausina) - kuorma-autojen osuus liikenteestä - vaarallisten aineiden kuljetukset ( VAK-autojen määrä, kuljetusten ominaisuudet) - tunnelin rakennetyyppi - paikalliset maasto ja sääolosuhteet - aika joka kuluu pelastuspalvelujen saapumiseen pakalle Jos tunneli edellä mainittujen tekijöiden osalta poikkeaa tavanomaisesta normaalikäytännöstä, on tehtävä riskianalyysi sen todentamiseksi tarvitaanko turvallisuuden varmistamiseksi lisätoimia takka lisävarusteita ja -laitteita. Riskianalyysissä tulee ottaa huomioon mahdolliset onnettomuudet, jotka käytön aikana voivat tapahtua tunnelissa ja jotka selvästi vaikuttavat tienkäyttäjien turvallisuuteen. Tunneliputkien ja ajokaistojen määrä Tunneliputkien määrän vaikuttavat ensisijaisesti liikennemäärä, kuorma-autojen osuus, tunnelin pituus ja pituuskaltevuus. Jos ennustettu liikennemäärä 15 vuoden kuluttua tunnelin avaamisesta ylittää 15 000 ajoneuvoa/d, on tunneli suunniteltava ja toteutettava niin, että kaksiputkinen tunneli on otettavissa käyttöön viimeistään silloin kun liikennemäärä ylittää em. raja-arvon. Ajokaistojen lukumäärä tunnelissa (sisääntulo-osuudella) ei saa olla pienempi kuin liittyvällä tiellä tunnelin ulkopuolella. Ajokaistojen määrän muutokset tulee tehdä tulee tehdä niin, että kaistan päätekohta tulosuunnassa on riittävän etäällä tunnelin suuaukosta. Pituuskaltevuus ja ajokaistojen leveys Turvallisuusnäkökohdat on otettava erityisesti huomioon tunnelin poikkileikkausta sekä tunnelin ja liittyvien teiden linjaa ja tasausviivaa suunniteltaessa. Jos pituuskaltevuus tunnelissa ylittää 3 %, on tehtävä riskianalyysi ja toteutettava tarvittavat lisätoimenpiteet turvallisuuden parantamiseksi.

14 Yli 5 % pituuskaltevuus sallitaan vain, jos mikään muu ratkaisu ei ole paikallisten maasto- ym olosuhteiden takia mahdollinen. Ajokaistan leveys ei saa olla alle 3.50 m, jos liikennöinti on sallittu raskaille ajoneuvoille. Poistumistiet, hätäuloskäynnit ja pelastusmiehistön pääsyn varmistaminen Jos tunnelissa ei ole leveää piennarta, on tunneli varustettava poistumistiellä, jota tienkäyttäjät voivat käyttää onnettomuustilanteissa, ajoneuvon mennessä epäkuntoon tms. tilanteissa. Tätä säännöstö ei sovelleta, jos se on tunnelin rakenneominaisuuksien takia mahdotonta tai suhteettoman kallista ja jos tunneli on yhteen suuntaan liikennöity ja siinä on pysyvä valvonta ja kaistansulkujärjestelmä. Hätäpoistumisteiden ja hätäuloskäyntien tulee mahdollistaa se,että tienkäyttäjät voivat poistua tunnelista turvalliseen paikkaan onnettomuuden tai tulipalon tapahtuessa sekä varmistaa pelastusmiehistön pääsy tunneliin. Hätäuloskäynti voidaan järjestää jollain seuraavista tavoista: - suora poistuminen tunnelin suuaukon kautta ulkoilmaan - yhdyskäytävä kahden tunneliputken välillä - käynti erilliseen poistumiskäytävään, josta on edelleen pääsy ulkoilmaan Turvapaikkoja, josta ei pääse ulos johtavalle poistumisreitille, ei saa rakentaa. Kahden hätäuloskäynnin väli ei saa ylittää 250 m. Jos tunnelin liikennemäärä on suuri, tulisi välimatkan olla mahdollisuuksien mukaan edellä mainittua pienempi. Hätäuloskäynnit tulee toteuttaa niin, että tulipalo ja savukaasut eivät pääse leviämään yhdyskäytävään. Pelastusmiehistön pääsyn varmistaminen Kaksiputkisessa tunnelissa tulee hälytysajoneuvojen voida ylittää ajoratoja erottava keskikaista tunnelin suuaukon ulkopuolella, jos se pakalliset masto-olosuhteet huomioon ottaen on mahdollista. Kaksiputkisen tunnelin sisällä tulee pelastuspalvelujen käyttöön soveltuvia ja mitoitettuja yhdyskäytäviä olla vähintään 1500 m välein, ellei pelastuslaitos katso niitä tarpeettomiksi. Tunneli ja siihen liittyvät tiet tulee mahdollisuuksien mukaan suunnitella niin, että pelastusmiehistö pääsee onnettomuuspaikalle mahdollisimman nopeasti. Hätäpysäyttämispaikat Jos tunneli on yli 1000 m pitkä, liikenne kaksisuuntainen ja liikennemäärä yli 4000 ajoneuvoa /d, tulee tunneli varustaa hätäpysäyttämispaikoin, joiden välimatka on enintään 500 m. Hätäpysäyttämispaikkoja ei tarvita, jos pientareet ovat riittävän leveät. Jos em. pysäyttämispaikkojen rakentamiskustannukset muodostuisivat suhteettoman suuriksi, ei niitä tarvitse tehdä edellyttäen, että tunnelin poikkileikkauksessa vapaan tilan leveys, jota ajoneuvot voivat käyttää, on vähintään 3.25 m suurempi kuin varsinaisten ajokaistojen yhteenlaskettu leveys. Hätäpysäyttämispaikalla tulee olla hätäasema. Kuivatus ja viemäröinti Jos vaarallistenaineiden kuljetus on sallittu, tunneli tulee varustaa kuivatusjärjestelyin, joilla palonarat ja myrkylliset nesteet voidaan johtaa pois. Kuivatusjärjestelmän tulee toteuttaa niin, että

15 tulipalo ja palovaaralliset tai myrkylliset nesteet evät leviä tunneliputken sisään tai tunneliputkesta toiseen. Rakenteiden palonkestävyys Tunnelin kantavilla rakenteilla tulee olla riittävä palonkestävyys. Palonkestävyys on erityisesti otettava huomioon tunneleissa, joissa tunnelirakenteen mahdollinen luhistuminen voi johtaa katastrofaalisiin seurauksiin, esimerkiksi tunnelin täyttymiseen vedellä tai yläpuolella tai lähellä olevien rakennusten tai rakenteiden sortumiseen. l Valaistus Tunnelin valaistus tulee järjestää niin, että tienkäyttäjillä on riittävä näkyvyys ympäri vuorokauden sekä tunnelin sisääntuloalueella että tunnelin sisällä. Tunnelissa tulee olla sähkökatkoja varten varavalaistus, joka takaa riittävän näkyvyyden jotta kuljettajat voivat ajaa ulos tunnelista. Tunneli tulee varustaa hätävalaistuksella, jotta tienkäyttäjät voivat poistua tunnelista jalan hätätilanteessa. Hätävalaistus sijoitetaan korkeintaan 1.5 m korkeuteen. Ilmanvaihto Ilmanvaihdon suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee ottaa huomioon -ajoneuvojen päästöjen ja pitoisuuksien valvonta normaaliliikenteen ja ruuhkaliikenteen aikana - ajoneuvojen päästöjen ja pitoisuuksien valvonta liikenteen ollessa pysähdyksissä esim. häiriön tai onnettomuuden takia - lämmön ja savukaasujen valvonta tulipalon sattuessa Koneellinen ilmanvaihto tulee vähintään asentaa - tunneleihin joissa liikenne on kaksisuuntaista - yli 1000 m pitkiin tunneleihin, jos liikenne on yksisuuntaista ja tunneliputken liikennemäärä on yli 4000 autoa /d. Tärkeillä liikenneväylillä koneellinen ilmanvaihto voi olla perusteltu lyhyemmissäkin tunneleissa. Pitkittäisilmanvaihtoa ei saa käyttää - kahteen suuntaan liikennöidyssä tunnelissa tai - yhteen suuntaa liikennöidyssä tunnelissa, jossa on ruuhkautumisen riski ellei riskianalyysi osoita, että se on hyväksyttävää ja ellei tarvittaessa toteuteta lisätoimenpiteitä turvallisuuden parantamiseksi. Muussa tapauksessa on käytettävä poikittaista tai puolipoikittaista ilmanvaihtoa. Kahteen suuntaan liikennöidyissä tunneleissa, joiden pituus on yli 3000m ja liikennemäärä yli 4000 ajoneuvoa/d ja joissa on poikittainen tai puolipoikittainen ilmanvaihto, tulee ilmanvaihto toteuttaa seuraavasti - tunneli on varustettava erikseen tai ryhmissä ohjattavin ilman- ja savunpoistopellein - ilman virtausnopeutta tunnelin pituussuunnassa on seurattava jatkuvasti ja tehtävä tarvittavat muutokset ilmanvaihtojärjestelmän ohjausprosessiin (säätöpellit, puhaltimet ym.)

16 Hätäasemat Hätäasemia tulee sijoittaa tunnelin suuaukolle ja tunnelin sisälle. Niiden keskinäinen etäisyys ei saa ylittää 150 m. Hätäaseman varusteena tulee vähintään olla hätäpuhelin ja kaksi sammutinta. Vesihuolto Kaikissa tunneleissa tulee turvata sammutusveden saanti. Vesiposteja tulee olla lähellä tunnelin suuaukkoa ja tunnelin sisällä enintään 250 m välein. Jos vesihuoltoa ei ole, on veden riittävyydestä huolehdittava muulla tavoin. Liikennemerkit, opasteet ja tiedotteet Säädökset tietunneleissa ajamisesta, käytettävistä liikennemerkeistä ja opasteista ovat tieliikennelain (1981/267) 33b :ssä (5.5.2006/343) ja tieliikenneasetuksessa (1982/183 (24.5.2006/402). Tunnelissa käytettäviä liikenne- ja opastusmerkkejä ovat tunneli tunneli päättyy hätäpysäyttämispaikka ohituskielto kuorma-autoilla hätäuloskäynti poistumisreitti hätäpuhelin sammutin liikennevalot nopeusrajoitukset ajokaistan yläpuolelle sijoitetut opastimet Tarkemmat ohjeet merkkien käytöstä on julkaisussa Tietunnelit, suunnitteluohjeet 2008. Tunnelin valvontakeskus ja seurantajärjestelmät "Valvontakeskuksella" tarkoitetaan tässä keskusta/tilaa, joka on miehitetty ympäri vuorokauden ja josta tunnelin laitteiden ja järjestelmien toimivuutta, liikenteen sujuvuutta ja häiriöitä yms. seurataan ja josta hoidetaan tunnelin käyttöön liittyvät liikenteenohjaus- ym operatiiviset toimet. Valvontakeskus voi olla nykyisen liikennekeskuksen yhteydessä tai siitä erillään. Tunnelin valvontakeskuksen tarve harkitaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon tunnelin pituus ja ominaisuudet, tunnelissa tapahtuvien onnettomuuksien ja häiriötilanteiden ennustettu määrä, liikenteen määrä, koostumus ja ominaisuudet sekä tien merkitys. Tunneleilla, joiden pituus on yli 3000 m tulee kuitenkin aina olla valvontakeskus. Jos tunnelia on mahdollista valvoa useasta keskuksesta, tulee tunnelin turvallisuusjärjestelmien ohjaus olla kerallaan vain yhden valvontakeskuksen hallinnassa. Kamerajärjestelmä, jolla seurataan tapahtumia tunnelissa sekä automaattinen häiriönhallintajärjestelmä, joka pystyy havaitsemaan liikenteessä esiintyvät vaaratilanteet ja/tai tulipalot, asennetaan kaikkiin tunneleihin, joissa tarvitaan valvontakeskus. Tunneleihin, joissa ei ole valvontakeskusta, on asennettava automaattinen palontunnistusjärjestelmä, jos savunpoistoon käytettävän koneellisen järjestelmän toimintaa ohjataan erikseen pakokaasujen/päästöjen poistoon käytettävästä automaattisesta järjestelmästä.

17 Tunnelin sulkemiseen tarvittavat varusteet Kaikkien yli 1000 m pitkien tunnelin suuaukoille on asennettava liikennevalot, jotta tunneli voidaan sulkea hätätilanteessa. Liikennevaloja tulee voida käyttää paikalla ja myös kauko-ohjata, jos tunnelilla on valvontakeskus. Pysäyttämistä voidaan tarvittaessa tehostaa esim. puomein ja muuttuvanäyttöisin opastein Jos tunnelin pituus on yli 3000 m, tulee liikennevalot, joilla liikenne voidaan pysäyttää, asentaa myös tunnelin sisään enintään 1000 m välein. Mahdollisia lisävarusteita ovat muuttuvanäyttöiset opasteet, kovaääniset ja puomit. Tunneli tulee voida sulkea viivytyksettä vakavan onnettomuuden tai vaaratilanteen tapahduttua. Järjestelyt tulee tehdä niin, että ajoneuvot, jota onnettomuus tai vaaratilanne ei koske, voivat nopeasti poistua tunnelista. Viestintäjärjestelmät Kaikkiin yli 1000 m pitkiin tunneleihin on asennettava radiolähetyslaitteet pelastuspalveluita varten (virve) Jos tunnelilla on valvontakeskus, täytyy olla mahdollista katkaista tunnelin käyttäjille tarkoitettujen radiokanavien lähetykset liikennetiedotteiden (hätäviestien) antamista varten Turvapaikat ja muut tilat, joissa evakuoitavien tunnelin käyttäjien on odotettava ennen ulos pääsemistä, on varustettava kovaäänisin käyttäjille annettavia tiedotuksia varten Energiansyöttö ja virtapiirit Kaikissa tunneleissa on oltava varavoimalähde, jolla voidaan varmistaa tunnelin evakuoinnin kanalta välttämättömien turvallisuuslaitteiden toiminta siihen saakka, että kaikki tunneli käyttäjät ovat poistuneet tunnelista. Sähkö-, mittaus- ja valvontapiirit on suunniteltava siten, että paikallinen vika, kuten tulipalosta johtuva, ei vahingoita vioittumattomia piirejä. Varusteiden palonkestävyys Tunnelin kaikkien varusteiden palonkestävyyttä määrättäessä on otettava huomioon tekniikan mahdollisuudet ja tavoitteena on oltava välttämättömien turvallisuustekijöiden toiminnan varmistamien palon sattuessa PV