Hanki taitoa! Koulutuksen ja työllistymisen tukimuodot

Hanki taitoa! Koulutuksen ja työllistymisen tukimuodot

Hanki taitoa! Koulutuksen ja työllistymisen tukimuodot Invalidiliitto ry

Sisällys Lukijalle...3 Yhdenvertaisuus työelämässä..3 Opiskelu ja ammatillinen kuntoutus 4 1 Koulutuskokeilu... 4 2 Ammatillinen kuntoutus... 4 2.1 Kelan ammatillinen kuntoutus... 4 2.1.1 Kuntoutusraha... 5 2.2 Työeläkejärjestelmän ammatillinen kuntoutus... 5 2.2.1 Työeläkejärjestelmän kuntoutusraha... 6 2.3 Tapaturma- ja liikennevakuutuksen ammatillinen kuntoutus... 6 2.3.1 Tapaturma- ja liikennevakuutuksen korvaukset... 6 3 Oppisopimuskoulutus... 7 Suuntana työelämä...7 4 TE-palvelujen tarjoamat palvelut... 7 4.1 Työnhakuvalmennus... 8 4.2 Urasuunnittelu ja -valmennus... 8 4.3 Työhönvalmennus... 8 4.4 Työkokeilu... 8 4.5 Palkkatuki... 8 4.6 Duuni-kortti ja Sanssi-kortti... 9 4.7 Tukea työolosuhteiden järjestelyyn ja henkilökohtaiseen opastukseen... 9 Työssä käyminen 10 5 Työssäkäynnin tukimuodot... 10 5.1 Työssä tarvittavat apuvälineet... 10 5.2 Tulkkauspalvelu... 10 5.3 Työmatkat... 10 5.4 Henkilökohtainen apu työpaikalla... 10 5.5 Vammaistuki... 11 6 Verotukselliset tuet... 11 6.1 Autoveronpalautus... 11 6.2 Työmatkakuluvähennys... 11 6.3 Invalidivähennys... 12 1

7 Työkyvyttömyyseläkkeen ja palkkatulojen yhteensovitus... 12 7.1 Palkkatulojen vaikutus eläkevähenteiseen kansaneläkkeeseen tai takuueläkkeeseen... 12 7.2 Palkkatulojen vaikutus työeläkkeeseen, liikennevakuutuseläkkeeseen ja lakisääteiseen tapaturmaeläkkeeseen sekä vanhuuseläkkeeseen... 13 Yrittäjyys 13 8 Yritysneuvonta... 13 9 TE-palvelun starttiraha aloittavan yrittäjän tuki... 14 10 Elinkeinotuk... 14 11 Tapaturma- ja liikennevakuutuksen yritystuki... 14 12 Vaikeavammaisen yrittäjän vapautus arvonlisäverosta... 15 13 Tukilinjan myöntämä apuraha pienyrittäjälle... 15 Välityömarkkinat...15 14 Sosiaaliset yritykset ja työpankit... 15 15 Kuntouttava työtoiminta... 16 Lopuksi..16 Lähteet ja lisätietoja...17 2

Lukijalle Tämän oppaan tarkoitus on antaa yleiskuva niistä tukimuodoista, jotka tukevat opintoihin ja työelämään suuntaamista sekä työelämässä pysymistä. Eri tahojen tarjoamilla palveluilla on mahdollista tukea vammaista tai pitkäaikaissairasta henkilöä opiskelussa ja työuran alkutaipaleella tai uran vaihdoksen murroksessa. TE- palvelut (ent. työvoimatoimisto), Kansaneläkelaitos (Kela), työeläkelaitokset sekä vakuutusyhtiöt tarjoavat erilaisia tukimuotoja asiakkailleen. Oppaassa mainitut apuvälineet ja tukipalvelut on esitelty opiskeluun ja työllistymiseen liittyen. Jokapäiväiseen selviytymiseen liittyvät apuvälineet kuten pyörätuoli tai tarttumapihdit jne. kuuluvat lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin. Niitä myöntää terveydenhuolto. Työssä ja opiskelussa tarvittavat välineet kuten tietotekniset apuvälineet, sähkökäyttöiset työpöydät tai erikoistyötuolit kuuluvat tapauksesta riippuen joko työnantajan, oppilaitoksen, Kelan, vakuutusyhtiöiden tai TE-palvelujen korvattaviksi. Myös vammaispalvelulain mukaiset palvelut on koottu tähän oppaaseen opiskelun ja työssäkäynnin näkökulmasta. Lähtöoletus on, että peruskoulu on suoritettu ja tähtäimenä on joko jatko-opintoihin tai työmarkkinoille siirtyminen. Oletpa sitten vammainen tai pitkäaikaissairas henkilö, tärkeintä on ammatillinen osaamisesi ja motivaatiosi. Asenne ratkaisee aina. Yhdenvertaisuus tyo ela ma ssa Yhdenvertaisuus on perus- ja ihmisoikeus. Perustuslain sekä yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Yhdenvertaisuuslaki mahdollistaa oikeussuojakeinot syrjintätilanteissa. Opiskelun ja työelämän kannalta yhdenvertaisuuslaissa merkittäviä ovat sen määrittely positiivisesta erityiskohtelusta sekä velvoite tehdä kohtuullisia mukautuksia. Positiivista erityiskohtelua on sellainen oikeasuhtainen erilainen kohtelu, jonka tarkoituksena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistäminen taikka syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäiseminen tai poistaminen. Positiivinen erityiskohtelu voi olla jopa velvollisuus, jotta vammainen henkilö pystyy tekemään työtä. Esimerkiksi fyysisesti vammaiselle henkilölle varataan autopaikka työpaikan välittömästä läheisyydestä, vaikka työkavereilla ei olisi vastaavaa mahdollisuutta. Näin vammaiselle henkilölle taataan mahdollisuus tehdä työtä ja osallistua työyhteisöön täysimääräisesti. Positiivista erityiskohtelua voivat olla myös työajan joustot, työvälineet ja -tilat, työn organisointi tai se, että mahdollistetaan henkilökohtaisen avustajan osallistuminen työmatkalle. Työnantajan tai koulutuksen järjestäjän on tehtävä asianmukaisia ja kulloisessakin tilanteessa tarvittavia kohtuullisia mukautuksia, jotta vammainen henkilö voi yhdenvertaisesti muiden kanssa saada koulutusta ja työtä samoin kuin suoriutua työtehtävistä ja edetä uralla. 3

Työelämässä kohtuulliset mukautukset voivat kohdistua yksittäisen vammaisen henkilön työn organisointiin, työpaikan esteettömyyteen tai työtä koskevan opastuksen järjestämiseen. Vammaisen henkilön tarvitsemat kohtuulliset mukautukset eivät saa estää työhönottopäätöstä. Tämä pätee myös työkokeiluun ja työharjoitteluun. Kohtuullisten mukautusten laiminlyönti on syrjintää. Pyydettäessä työnantajan on viipymättä annettava kirjallinen selvitys menettelynsä perusteista vammaiselle henkilölle, joka katsoo kohtuullisten mukautusten epäämisen vuoksi tulleensa syrjityksi työtä tai virkaa hakiessaan taikka työ- tai virkasuhteessa ollessaan. Mukautusten kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon vammaisen ihmisen tarpeet, toimijan koko, taloudellinen asema, toiminnan luonne ja laajuus sekä mukautusten arvioidut kustannukset ja niitä varten saatava tuki. Kaikki työelämään liittyvä syrjintä kuuluu työsuojeluviranomaiselle. Lisäksi työsyrjinnästä voi tehdä rikosilmoituksen poliisille tai asian voi riitauttaa oikeudessa. Opiskelu ja ammatillinen kuntoutus Erilaisia tutkintoja on noin viisisataa eri asteilla ja aloilla. On hyvä muistaa, että valinnat ovat harvoin lopullisia. Työ ja työelämä muuttuvat, ja jatkuva oman osaamisen kehittäminen on tarpeen kaikille. Moni vaihtaa alaa työuran aikana tai huomaa hankkineensa harrastusten ja muun toiminnan kautta osaamista, jonka kautta avautuu uusia väyliä opintoihin tai töihin. 1 Koulutuskokeilu Koulutuskokeilun tavoitteena on saada tietoa ja selvyyttä siitä, mitä vaatimuksia koulutus henkilölle asettaa ja millaista suoriutumista edellytetään henkilön valitsemalla ammattialalla. Kohderyhmänä ovat ammatillista peruskoulutusta vailla olevat henkilöt tai ammatinvaihtajat, jotka tarvitsevat tukea sopivan koulutusalan varmistamiseksi. Koulutuskokeilun aikana tutustutaan oppilaitoksen tiloihin, asumiseen, esteettömyyteen ja oppilashuollon palveluihin. Koulutuskokeilua voi hakea vakuutusyhtiöltä, Kelalta tai TE-palveluista. 2 Ammatillinen kuntoutus Ammatillinen kuntoutus on tarkoitettu henkilöille, joilla sairaus, työtapaturma tai vamma aiheuttaa uhan työkyvyttömyydestä tai heikentää työkykyä. Ammatillinen kuntoutus tukee opintoihin ja työelämään suuntaamista sekä työelämässä pysymistä. Ammatillista kuntoutusta järjestävät Kela, työeläkelaitokset sekä tapaturma- ja liikennevakuutuslaitokset. Oikean järjestäjän selvittäminen on tärkeää, jotta kuntoutus pääsee liikkeelle mahdollisimman oikea-aikaisesti. TE-palvelujen asiantuntijat auttavat selvittämään, mikä on oikea kuntoutustaho. Työssäkäyvien ensisijainen neuvojataho on työterveyshuolto. 2.1 Kelan ammatillinen kuntoutus Kansaneläkelaitos järjestää ammatillista kuntoutusta, jos henkilön työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat sairauden tai vamman takia olennaisesti heikentyneet. Ansiomahdollisuuksien olennaista heikentymistä arvioitaessa huomioidaan myös henkilön muu kokonaistilanne, kuten psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen toimintakyky sekä muut elämäntilanteeseen vaikuttavat tekijät. 4

Kelan ammatilliseen kuntoutukseen voi sisältyä ammatillisia kuntoutusselvityksiä, työ- ja koulutuskokeiluja, työkykyä ylläpitävää valmennusta, työhönvalmennusta, ammatillisia kursseja sekä elinkeinotukea (kts. yrittäjyys). Kela korvaa ammatillista koulutusta, joka mahdollistaa sairauden tai vamman rajoitukset huomioon ottaen sopivan ammatin tai työn. Ammatillinen kuntoutuspäätös tehdään yleensä koskemaan koko koulutuskokonaisuutta. Kela korvaa koulutuksesta aiheutuvat tarpeelliset ja kohtuulliset opiskelukustannukset (esim. lukukausi- ja kurssimaksut sekä opiskelutarvikkeet). Kela korvaa omavastuun ylittävän osuuden kuukausittaisista matkakustannuksista, jos opiskelee toisella paikkakunnalla. Päivittäisiä koulumatkoja ei korvata. Vaikeavammaisille henkilöille, jotka tarvitsevat päivittäisille koulumatkoille taksia, matkat korvaa oman kunnan vammaispalvelu. 2.1.1 Kuntoutusraha Kuntoutusrahaan oikeuttavan kuntoutuksen tarkoituksena tulee olla kuntoutujan työelämään tulo, työelämässä pysyminen tai sinne palaaminen. Kuntoutusrahaetuuteen on oikeus 16 67-vuotiaalla kuntoutujalla ajalta, jona hän on kuntoutuksen vuoksi estynyt tekemästä työtä. Etuutta voidaan maksaa enintään sen kalenterikuukauden loppuun, jonka aikana kuntoutuja täyttää 68 vuotta. Ammatillista kuntoutusta voidaan harkinnan mukaan myöntää myös työkyvyttömyyseläkkeellä oleville henkilöille, mikäli kuntoutuksen oletetaan johtavan henkilön työllistymiseen työhön, josta saatavilla tuloilla on eläkkeen ohella hänen toimeentulolleen olennainen merkitys. Tällöin eläkkeensaajalle maksetaan kuntoutuksen ajalta pääsääntöisesti eläkkeen lisäksi kuntoutusrahana 10 prosenttia hänen eläkkeensä määrästä. Poikkeuksena ovat pysyvästi liikuntakyvyttömät tai sokeat Kelan 12 :n 4 momentin mukaista työkyvyttömyyseläkettä saavat henkilöt, joilla on oikeus saada eläkkeensä lisäksi työtulojensa pohjalta määräytyvää kuntoutusrahaa. 16 19-vuotias voi saada nuoren kuntoutusrahaa, jos työkyky tai mahdollisuudet valita ammatti ovat sairauden tai vamman vuoksi olennaisesti heikentyneet ja henkilö tarvitsee tehostettua työkyvyn arviointia ja kuntoutusta. Nuoren kuntoutusrahan tavoitteena on ammatillisen kuntoutumisen varmistaminen ja työllistymisen edistäminen. Nuoren kuntoutusrahan saaminen ei edellytä ammatillisen kuntoutuksen päätöstä, kuten kuntoutusraha yleensä. Peruskoulua käyvälle nuorelle voidaan maksaa kuntoutusrahaa, vaikka varsinaisia ammatillisen kuntoutuksen tavoitteita ei vielä tässä vaiheessa voitaisi tarkemmin määritellä. Edellytys on, että nuorelle on laadittu henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutussuunnitelma. Nuoren kotikunta laatii suunnitelman yhdessä nuoren ja hänen huoltajansa kanssa. Vastuu suunnitelman laatimisesta voi olla kunnan sosiaali-, terveys- tai opetustoimella riippuen siitä, missä nuoren tilanne parhaiten tunnetaan. Opiskelu- ja kuntoutussuunnitelma laaditaan lääketieteellisen arvion pohjalta siten, että siitä ilmenee nuoren mahdollisuudet ammatilliseen kuntoutukseen. Kuntoutuksesta aiheutuneiden ylimääräisten kustannusten korvaamiseksi voidaan maksaa ylläpitokorvausta. Korvausta maksetaan lähinnä avomuotoisen kuntoutuksen ajalta tai osallistuttaessa kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia selvittäviin tutkimuksiin. Ylläpitokorvaus on harkinnanvarainen ja sen myöntäminen harkitaan tilanteen mukaan. 2.2 Työeläkejärjestelmän ammatillinen kuntoutus Työeläkelaitosten on järjestettävä kuntoutusta siinä vaiheessa, kun asianmukaisesti todettu sairaus tai vamma aiheuttaa lähivuosina todennäköisen uhan tulla työkyvyttömäksi. Uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina, tarkoittaa noin viiden vuoden jaksoa. Säännös sisältää työeläkelaitosten ammatillisen kuntoutuksen järjestämisvelvollisuuden. Lisäksi edellytetään, että työsuhde on voimassa tai sen päättymisestä ei ole pääsääntöisesti kulunut yli vuotta (ns. tulevan ajan oikeus). 5

Työeläkejärjestelmän ammatillisen kuntoutuksen muotoja ovat kuntoutustutkimukset, ammattiin ja työhön johtava koulutus, työhönvalmennus ja elinkeinotuki yrittäjyyden tukemista varten. Lisäksi työeläkelaitokset voivat korvata joissakin tapauksissa ammatilliseen kuntoutukseen liittyvää lääkinnällistä kuntoutusta. Työeläkejärjestelmän ammatillinen kuntoutus on toissijaista tapaturmavakuutuksen ja liikennevakuutuksen kuntoutukseen nähden. Mikäli kuntoutuksen hakijalla on riittävästi työhistoriaa takanaan vähintään 5 vuotta, työeläkelakien mukainen kuntoutus on yleensä ensisijaista Kelan kuntoutukseen nähden. Kelan tekemän kuntoutustarveselvityksen jälkeen työeläkelaitos voi jatkaa kuntoutusprosessia, mutta muissa tapauksissa työeläkelaitos ei tule mukaan Kelan jo käynnistämään kuntoutukseen. Ammatillinen kuntoutussuunnitelma työeläkelaitokselle voidaan laatia työterveyshuollossa tai yleisessä terveydenhuollossa. Työeläkelaitos antaa kuntoutettavalle kirjallisen kuntoutuslupauksen. 2.2.1 Työeläkejärjestelmän kuntoutusraha Työeläkelaitosten maksama kuntoutusraha on työeläkkeiden yhteismäärä 33 prosentilla korotettuna (kuntoutuskorotus). Kuntoutuspäätöksen antamisen ja kuntoutuksen alkamisen väliseltä ajalta ja kuntoutusjaksojen väliseltä ajalta kuntoutusraha maksetaan ilman kuntoutuskorotusta. Kuntoutusraha maksetaan joko täytenä tai osakuntoutusrahana. Kuntoutuksesta aiheutuvat muut välttämättömät kustannukset, kuten matkakulut ja opiskelutarvikkeet, korvataan Työeläkevakuuttajat TELA:n suositusten mukaisesti. 2.3 Tapaturma- ja liikennevakuutuksen ammatillinen kuntoutus Työtapaturmassa tai liikenneonnettomuudessa vammautuneiden henkilöiden ammatillista kuntoutusta hoitaa VKK (Vakuutuskuntoutus VKK ry) yhteistyössä vakuutusyhtiön ja asiakkaan kanssa. Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on vammautuneen henkilön työkyvyn palauttaminen ja säilyttäminen. Vakuutusyhtiöt kustantavat asiakkailleen tarvittavat kuntoutustutkimukset sekä työhönvalmennuksen ja/tai koulutuksen soveltuvaan ammattiin. Tarvittaessa myös yleissivistävän pohjakoulutuksen korvaaminen on mahdollista. Elinkeinon tai ammatinharjoittamisen tukemiseksi vakuutusyhtiö voi myöntää avustusta ja/tai korotonta lainaa. 2.3.1 Tapaturma- ja liikennevakuutuksen korvaukset Tapaturma- ja liikennevakuutuksen kuntoutuksessa korvataan kuntoutuksesta aiheutuneet tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset sekä korvataan kuntoutuksesta aiheutunut ansionmenetys. Koulutuksen, työkokeilun ja työhönvalmennuksen ajalta maksetaan liikennevakuutuksesta yleensä 100 prosentin ansionmenetyskorvausta tai eläkettä. Tapaturmavakuutuslain perusteella ammatillisen kuntoutusprosessin ajalta maksetaan joko 100 prosenttista päivärahaa (vuoden ajan tapaturmasta lähtien) tai tapaturmaeläkettä, jonka suuruus on 85 prosenttia henkilön vuosityöansiosta. Korvausta ei kuitenkaan makseta, jos kuntoutuja voi samanaikaisesti olla ansiotyössä. Korvausta ei myöskään makseta, jos kuntoutuja omalla menettelyllään ilman hyväksyttäviä syitä aiheuttaa sen, että hänen kuntoutuksensa pitkittyy tai keskeytyy. Jos uuden työn tai ammatin mukaiset ansiot jäävät ansionmenetyskorvauksen perusteena olevaa vuosityöansiota pienemmiksi, tätä erotusta korvataan kuntoutuksen jälkeen ansion alenemana. Vakuutuksesta ei kuitenkaan korvata työllistymättömyydestä johtuvaa ansionmenetystä. 6

Liikennevakuutuslain ja lakisääteisen tapaturmavakuutuslain mukainen ammatillinen kuntoutus ja tukimuodot ovat ensisijaisia suhteessa Kelan tukimuotoihin. Mikäli henkilöllä on oikeus liikennevakuutuslain tai lakisääteisen tapaturmavakuutuslain mukaisiin korvauksiin, ei hänelle myönnetä vastaavia tukia Kelan kautta. 3 Oppisopimuskoulutus Oppisopimuskoulutuksessa noin 80 prosenttia opiskelusta tapahtuu työpaikalla ja 20 prosenttia oppilaitoksessa. Opiskelun ajaksi tehdään määräaikainen työsopimus. Työnantaja maksaa opiskelijalle työnteon ajalta alan työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Työnantaja voi hakea koulutuskorvausta oppisopimuskeskukselta. Työnantaja voi hakea palkkatukea TE-palveluista työttömän työnhakijan oppisopimuskoulutukseen. (kts. palkkatuki). Jos opiskelija saa korvausta liikenne- ja tapaturmavakuutuksesta, vakuutusyhtiö voi maksaa työnantajalle palkkauskustannuksia vastaavan korvauksen. Myös työeläkelaitos voi maksaa työnantajalle palkkauskustannuksia vastaavan osuuden kuntoutusrahasta. Työnantajan on pystyttävä tarjoamaan opiskelijalle tutkintoon liittyvää työtä vähintään 25 tuntia viikossa. Työnantajan on myös nimettävä opiskelijalle henkilökohtainen työpaikkaohjaaja. Lisätietoa oppisopimuskoulutuksesta saa TE-palveluista ja alueellisista oppisopimuskeskuksista tai -toimistoista. Suuntana tyo ela ma TE-palvelut, Kela, työeläkelaitokset ja vakuutusyhtiöt tarjoavat asiakkailleen mahdollisuuksia selvittää ammatillisia valmiuksiaan ja vahvuuksiaan. Tavoitteena on työelämään perehtyminen, työelämään paluun tukeminen, ammattitaidon vahvistaminen tai kiinnostuksen ja oman jaksamisen testaaminen. Myös työkyvyttömyyseläkeläinen voi rekisteröityä työnhakijaksi ja hänen katsotaan olevan työtön työnhakija, joka on oikeutettu saamaan te-palveluita. 4 TE-palvelujen tarjoamat palvelut TE-palvelut tarjoavat asiakkailleen tieto- ja neuvontapalveluita, asiantuntija-arviointeja, ammatinvalinta- ja uraohjausta sekä valmennusta ja kokeilua. TE-palvelut on jaettu kolmeen palvelulinjaan 1) työnvälitys- ja yrityspalvelut auttavat, kun henkilöllä on riittävä ammatillinen osaaminen ja työkokemusta. Neuvoja saa työnhakuun, yritystoiminnan aloittamiseen sekä ammattitaidon ja osaamisen selvittämiseen. 2) osaamisen kehittämispalveluista saa tietoa, kun tarvitsee lisää koulutusta ja osaamista työllistyäkseen tai suunnittelee ammatin tai alan vaihtoa. Neuvoja saa ammatin valintaan ja uraohjaukseen, ammatilliseen koulutukseen, palkkatuettuun työhön sekä valmennusta työhön ja koulutukseen. 7

3) tuetun työllistymisen palvelut tulee kyseeseen, kun tarvitsee TE-palvelujen lisäksi esimerkiksi terveyspalveluja tai yksilöllistä tukea työelämän vaatimusten ja pelisääntöjen hallintaan sekä toimintaan työyhteisössä. Palveluihin voi kuulua työvalmentajan palvelua, työkokeilua, palkkatuettua työtä tai kuntouttavaa työtoimintaa. 4.1 Työnhakuvalmennus Työnhakuvalmennuksen tarkoituksena on tukea ja ohjata henkilöä työn hakemisessa sekä tarjota valmiuksia omatoimiseen työnhakuun esim. työnhakuprosessi, työnhakukanavat, työvoiman kysyntä ja tarjonta eri aloilla ja alueilla, työhakemus ja ansioluettelo. Sisältöä voidaan painottaa osallistuvan kohderyhmän mukaan. Työnhakuvalmennukset kestävät yleensä 1 10 päivää. 4.2 Urasuunnittelu ja -valmennus Urasuunnittelua ja -valmennusta tarjotaan henkilölle, joka on ollut pidempään poissa työelämästä, harkitsee alanvaihtoa, on palaamassa takaisin työelämään tai harkitsee yrittäjyyttä. Tarkoituksena on antaa apua tulevaisuuden suunnitteluun, alan vaihtoon, koulutuspaikan etsintään tai selvittää mahdollisuuksia yrittäjänä toimimiseen. Uravalmennus voi sisältää ryhmätyöskentelyä, yksilöllisiä keskusteluja ohjaajan kanssa, osaamis- ja ammattitaitokartoituksia sekä tutustumista työelämään. Valmennusta voi saada enintään 40 päivää vuodessa. 4.3 Työhönvalmennus Kaikki TE-palvelujen asiakkaat ovat oikeutettuja työhönvalmennukseen. Työhönvalmennusta voidaan käyttää työpaikan etsimiseen, työhakemuksen tekemiseen, yhteydenottoihin työnantajiin ja haastatteluihin valmistautumiseen, hakutilanteiden analysointiin, työsopimuksen solmimiseen ja/tai työsuhteen vakiinnuttamiseen. Työhönvalmennusta voidaan käyttää myös palkkatuetussa oppisopimuskoulutuksessa, koulutukseen osallistuvan henkilön ja työnantajan tukena. Työhönvalmennus on useimmiten tarkoituksenmukaista yhdistää muihin työvoimapalveluihin. Valmennusta voi saada enintään 50 tuntia vuodessa. 4.4 Työkokeilu Työpaikalla toteutettavan työkokeilun avulla on mahdollisuus palata työmarkkinoille. Työkokeilussa on mahdollisuus näyttää työnantajalle osaamistaan ja työmotivaatiotaan. Työkokeilussa on myös mahdollista selvittää mitä muuta tukea tarvitsee palatakseen työelämään. Työnantaja antaa palautetta työkokeilusta ja sen lisäksi työkokeilijan tekemän itsearvioinnin perusteella sovitaan jatkotoimista TE-toimiston kanssa. 4.5 Palkkatuki Palkkatuki on tarkoitettu niiden työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistämiseen, joiden tuottavuuden arvioidaan olevan tarjolla olevassa tehtävässä alentunut osaamisessa tai ammattitaidossa olevien puutteiden, vamman tai sairauden, pitkittyneen työttömyyden tai jonkin muun syyn johdosta. Vastavalmistuneiden kohdalla on arvioitava, onko työnhakijan osaaminen ja ammattitaito riittävä tarjolla olevaan tehtävään. Vamman tai sairauden perusteella työkyky voi olla alentunut suhteessa tarjolla olevaan työtehtävään. Palkkatuen myöntäminen vamman tai sairauden perusteella edellyttää, että TE-toimiston arvion mukaan vamman tai sairauden vuoksi tuella palkattavan työssä suoriutuminen on olennaisesti ja pysyvästi tai pysyväisluonteisesti alentunut. Olennaisesta tuottavuuden alentumasta on kyse tilanteissa, joissa tuella palkattavan työssä suoriutuminen tarjolla olevassa työtehtävässä on selvästi heikompaa kuin muiden vastaavanlaista työtä tekevien työntekijöiden. 8

Palkkatukea voidaan myöntää sekä määräaikaisen että toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen perusteella. Palkkatukea ei voida myöntää, jos työsuhde, jota varten tuki on tarkoitettu, on alkanut ennen kuin tuen myöntämisestä on tehty päätös. Palkkatuella katettavia palkkauskustannuksia ovat työntekijälle maksettava veronalainen palkka ennen vakuutetun lakisääteisten maksujen ja verojen pidätystä (bruttopalkka) sekä työnantajan lakisääteiset palkan sivukulut. Sivukuluja ovat työnantajan lakisääteinen sosiaaliturva-, työeläkevakuutus-, tapaturmavakuutus- ja työttömyysvakuutusmaksu sekä pakollinen ryhmähenkivakuutusmaksu. Muut kuin edellä määritellyt työnantajan maksut eivät ole palkkatuella katettavia. Päivärahat, kilometrikorvaukset tai muut verottomat korvaukset eivät ole palkkatuella katettavia palkkauskustannuksia. Palkkatuen suuruus määräytyy joko tuella palkattavan henkilön työttömyyden keston perusteella tai vamman tai sairauden aiheuttaman tuottavuuden alentuman perusteella. Palkkatuen määrä on 30, 40 tai 50 prosenttia työnantajalle tuella palkatusta aiheutuvista palkkauskustannuksista. Palkkatuen määrä on 50 prosenttia palkkauskustannuksista, jos tuella palkattavan vamma tai sairaus olennaisesti ja pysyvästi tai pysyväisluonteisesti alentaa tuottavuutta tarjolla olevassa työtehtävässä. Vammaiselle henkilölle palkkatukea voidaan myöntää koko työsuhteen ajalle, kuitenkin enintään 24 kuukaudeksi kerrallaan. Palkkatuki voidaan myöntää hakemuksesta uudelleen 24 kuukauden ajaksi välittömästi edellisen palkkatukijakson jatkeeksi edellyttäen, että työnantaja hakee tukea ennen ensimmäisen jakson päättymistä. TE-toimiston on ensimmäisen 24 kuukauden palkkatukipäätöksen tehdessään varauduttava myöntämään palkkatuelle jatkoa enimmäisajan tultua täyteen. 4.6 Duuni-kortti ja Sanssi-kortti Yli 30-vuotias työnhakija voi käyttää omatoimisen työnhaun tukena Duuni-korttia. Sanssi-kortti on tarkoitettu alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle. Peruskoulun tai lukion suorittaneiden osalta lähtökohtana on, että heidät ohjataan koulutukseen, ei palkkatuettuun työhön. Duuni- ja Sanssi kortin myöntävät TE-palvelut. Kortti osoittaa, että työnantajalle voidaan myöntää palkkatukea kortin haltijan palkkauskustannuksiin. Työnantajaan liittyvät tuen myöntämisen edellytykset tutkitaan erikseen. 4.7 Tukea työolosuhteiden järjestelyyn ja henkilökohtaiseen opastukseen Työnantajalla on lakiin perustuen velvollisuus tehdä kohtuullisia mukautuksia vammaisten henkilöiden työhön pääsyn, työssä selviämisen ja työuralla etenemisen turvaamiseksi. Työolosuhteiden järjestelyillä, työtehtävien räätälöinnillä ja muilla sopeutuksilla henkilön työkyky voi olla sama kuin muillakin työntekijöillä. Työolosuhteiden järjestelytukea voidaan myöntää työnantajalle, jos työhön palkattavan tai työssä olevan henkilön vamma tai sairaus edellyttää työvälineiden hankkimista tai välttämättömiä työpaikalle tehtäviä muutoksia tai toisen työntekijän antamaa apua. Työolosuhteiden järjestelytukea myönnetään enintään 4000 euroa henkilöä kohden ja sitä voi käyttää mm. työvälineisiin, kalusteisiin tai työpaikan olosuhteiden muutoksiin. Työssä olevan työntekijän kohdalla tuen edellytyksenä on työnantajan osallistuminen kustannusten rahoittamiseen kohtuulliseksi katsottavalla määrällä. Toisen henkilön antamaa apua voidaan korvata järjestelytukena enintään 400 euroa kuukaudessa enintään 18 kuukauden ajan. Työolosuhteiden järjestelytuen hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto työntekijän terveydentilasta. Työsuhteen päättyessä tuella hankitut apuvälineet jäävät työnantajalle. 9

Tyo ssa ka yminen 5 Työssäkäynnin tukimuodot Henkilön, jonka vamma tai sairaus vaikeuttaa työllistymistä ja työntekoa, on mahdollista saada tietyin edellytyksin tukea Kelasta ja kotikunnan vammaispalveluista. Vakuutusyhtiön asiakkaat saavat korvausta omasta vakuutusyhtiöstä, mikäli tarve johtuu korvattavasta vahingosta. 5.1 Työssä tarvittavat apuvälineet Kelassa apuvälineen myöntämisen perusteena on, että hakija on vaikeavammainen eli ei sairauden, tai vamman vuoksi selviydy opiskelustaan tai työstään ilman näitä apuvälineitä tai se olisi kohtuuttoman raskasta. Kela myöntää apuvälineitä myös osana harkinnanvaraista kuntoutusta, kun ne ovat välttämättömiä sairauden tai vamman takia työssä selviytymisessä. Tällaisia apuvälineitä ovat esim. erikoistyötuolit ja erikoisvalaisimet. Kelan hankkimat apuvälineet ovat henkilökohtaisia ja ne jäävät vammaiselle henkilölle työsuhteen päättymisen jälkeen. Tapaturma- ja liikennevakuuttajat korvaavat työn kannalta tarpeellisten apuvälineiden ja laitteiden hankinnasta aiheutuvia kustannuksia, jos niiden tarve johtuu korvattavasta vahingosta. Tällaisia voivat olla esimerkiksi autolla ajamista tai koneiden käyttöä helpottavat apuvälineet ja esteettömyyttä lisäävät järjestelyt. Vammaispalvelulain mukaan kunta voi myöntää tukea auton hankintaan sekä autossa tarvittaviin muutostöihin ja välttämättömiin lisälaitteisiin, jos vamma rajoittaa mahdollisuuksia käyttää yleisiä kulkuneuvoja. Edellytyksenä auton hankinnasta aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi on, että vammasta tai sairaudesta aiheutuu haittaa ja tarve liikkumiseen on jatkuvaa tai usein toistuvaa. 5.2 Tulkkauspalvelu Kela järjestää työssä tai opiskelussa tarvittavan tulkkauspalvelun kuulonäkövammaisille, kuulovammaisille ja puhevammaisille henkilöille. Tulkkauspalvelu on käyttäjälle maksuton. 5.3 Työmatkat Kunnan on järjestettävä kohtuulliset kuljetuspalvelut vaikeavammaiselle henkilölle, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Kuljetuspalveluita järjestetään, jos asiakas ei saa niitä muun lain nojalla. Työ- ja opiskelumatkoja myönnetään pääsääntöisesti kaksi yhdensuuntaista matkaa työ- ja opiskelupäivien mukaisesti, työ- ja opiskelupaikalle ja takaisin. Mahdolliset työn suorittamiseen työaikana liittyvät kuljetuspalvelut jäävät useimmiten työnantajan maksettaviksi, koska ne katsotaan työn suorittamisesta työnantajalle liittyväksi kuluksi. 5.4 Henkilökohtainen apu työpaikalla Vaikeavammaisella työntekijällä on oikeus henkilökohtaiseen apuun, jos hän vamman tai sairauden johdosta tarvitsee välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua suoriutuakseen työtehtävistä. Näin myös jos vaikeavammainen henkilö toimii yrittäjänä. Henkilökohtainen avustaja ei kuitenkaan itsenäisesti suorita vaikeavammaisen työtehtäviä, vaan toteuttaa niitä toimia, joista henkilö ei itsenäisesti suoriudu vamman tai sairauden johdosta. Henkilökohtainen avustaja toimii vaikeavammaisen työntekijän antamien ohjeiden mukaisesti ja mahdollistaa vaikeavammaisen työllistymisen ja työnteon. 10

5.5 Vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuen myöntäminen edellyttää aina, että asiakkaan toimintakyky on sairauden tai vamman vuoksi heikentynyt yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan. Kela maksaa vammaistukea 16 64-vuotiaalle vammaiselle henkilölle, joka ei saa kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyys- tai varhennettua vanhuuseläkettä taikka työntekijän eläkelain mukaista täyttä työkyvyttömyyseläkettä (osatyökyvyttömyyseläkkeellä oleva voi saada vammaistukea) tai yksilöllistä varhaiseläkettä. Hakijan tulot eivät vaikuta tuen myöntämiseen ja tuki on verotonta tuloa. Vammaistuki on porrastettu kolmeen ryhmään haitan, avuntarpeen, ohjauksen ja valvonnan tarpeen ja erityiskustannusten määrän perusteella. 6 Verotukselliset tuet 6.1 Autoveronpalautus Autoverolain 51 :n mukaan autovero voidaan palauttaa 1) henkilölle, jonka liikunta- tai näkövammasta aiheutuva pysyvä haitta-aste on vähintään 80 % ja jonka henkilökohtaiseen käyttöön auto tulee, 2) henkilölle, jonka vammasta tai sairaudesta aiheutuva pysyvä haitta-aste on vähintään 60 % ja jolle auto on toimen, työn tai ammattiin valmistumista varten tapahtuvan opiskelun hoitamiseksi olennaisen tarpeellinen; tai 3) henkilölle, jonka liikuntakyky on alaraajan tai alaraajojen puuttumisen tai vajavuuden vuoksi alentunut siten, että hänen pysyvä haitta-asteensa on vähintään 40 % ja jolle auto on työn, toimen tai ammattiin valmistumista varten tapahtuvan opiskelun hoitamiseksi olennaisen tarpeellinen. Autovero palautetaan 1 ja 2 kohdassa mainitulle henkilölle kokonaan, kuitenkin enintään 3770 euroa. Mikäli automaattivaihteinen auto on vamman vuoksi välttämätön, palautus on korkeintaan 4980 euroa. 3 kohdassa mainitulle henkilölle palautus on 60 % veron määrästä, kuitenkin enintään 2460 euroa. Mikäli autoverolain 51 :ssä mainitut palautuksen edellytykset eivät täyty, voidaan autovero palauttaa osittain autoverolain 50 :n perusteella. Tällöin kiinnitetään huomiota vamman laatuun ja vaikeusasteeseen, ajoneuvon tarpeeseen sekä hakijan taloudelliseen asemaan. Veronpalautukset käsitellään Hangon tullissa. 6.2 Vapautus ajoneuvoveron perusverosta vammaisuuden perusteella Vammaisuuden perusteella voi hakea vapautusta ajoneuvoveron perusverosta. Vapautus myönnetään henkilölle, joka on ajoneuvosta verovelvollinen. Hakemuksen liitteenä on toimitettava jäljennös vammaisen pysäköintiluvan molemmista puolista tai mahdollisesta autoveron palautuspäätöksestä. Vapautus haetaan Liikenteen turvallisuusvirasto Trafista. 6.3 Työmatkakuluvähennys Asunnon ja työpaikan väliset matkakustannukset voidaan verotuksessa vähentää oman auton käytön perusteella, mikäli henkilö ei vammansa vuoksi voi käyttää julkisia liikennevälineitä. Verovirastoon on toimitettava vähennystä varten lääkärinlausunto, josta ilmenee vamman laadun lisäksi oman auton välttämättömyys työmatkoilla. 11

6.4 Invalidivähennys Verotuksessa tehtävään invalidivähennykseen on oikeus henkilöllä, jolla sairaudesta tai vammasta aiheutunut pysyvä haitta on vähintään 30 prosenttia (haittaluokka 6). Täyden vähennyksen saa henkilö, jonka haitta-aste on 100 % (haittaluokka 20). Haitan ollessa pienempi vähennys on haittaasteen mukainen prosenttimäärä täydestä vähennyksestä. Täyttä työkyvyttömyyseläkettä saavan haitta-asteeksi katsotaan 100 % ja osatyökyvyttömyyseläkettä saavan haitta-asteeksi 50 % (haittaluokka 10) ilman eri selvitystä. Vammaisten henkilöiden, joilla on vähintään 30 % haitta-aste ja joilla ei ole työkyvyttömyyseläkettä, tulee vähennyksen saamiseksi toimittaa verovirastoon lääkärinlausunto, josta ilmenee pysyvä haittaprosentti. Valtionverotuksessa täyden invalidivähennyksen määrä on 115 euroa ja vähennys tehdään valtion tuloverosta. Kunnallisverotuksessa täysi invalidivähennys on 440 euroa ja vähennys tehdään muusta puhtaasta ansiotulosta kuin eläketulosta ja se voi siten olla enintään tämän muun ansiotulon suuruinen. Mikäli henkilöllä on ollut oikeus kunnallisverotuksen vähennykseen jo vuonna 1982, hän saa edelleen vähintään samansuuruisen vähennyksen eläketulostaan. 7 Työkyvyttömyyseläkkeen ja palkkatulojen yhteensovitus Palkkatulojen vaikutus työkyvyttömyyseläkkeellä olevan henkilön eläkkeeseen vaihtelee riippuen siitä, saako henkilö kansaneläkelaitoksen, työeläkelaitosten, liikennevakuutuslain tai tapaturmavakuutuslain myöntämää työkyvyttömyyseläkettä. Kussakin eläkeperusteessa on määritelty ansiorajat, joiden ylittyessä tulee kyseeseen eläkkeen lepäämään jättäminen. Työkyvyttömyyseläkkeen voi jättää työnteon vuoksi lepäämään vähintään kolmeksi kuukaudeksi ja enintään kahdeksi vuodeksi. Lepäämään jättäminen tarkoittaa sitä, että työkyvyttömyyseläkkeen maksu keskeytetään työssäolon ajaksi. Jos työssäkäynti loppuu, työkykyä ei arvioida uudelleen vaan työkyvyttömyyseläkkeen maksu jatkuu. Työkyvyttömyyseläkkeen tulee olla maksussa yhden kuukauden ennen kuin sen voi jättää uudelleen lepäämään. Eläkettä saavalla on aina velvollisuus ilmoittaa eläkeyhtiölle työllistymisestään, vaikkapa vain lyhytaikaisesti. Mahdollisuus jättää työkyvyttömyyseläke lepäämään tukee työssäkäynnin kokeilemista ilman pelkoa eläkkeen menettämisestä. Tällä pyritään edistämään työkyvyttömyyseläkkeellä olevien ihmisten palaamista heille sopivaan työhön sekä helpottaa heidän mahdollisuuttaan vastaanottaa satunnaisia ja lyhytaikaisia töitä. 7.1 Palkkatulojen vaikutus eläkevähenteiseen kansaneläkkeeseen tai takuueläkkeeseen Mikäli henkilö saa yksinomaan kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä, palkkatulojen vaikutus eläkkeeseen riippuu siitä, millä perusteella eläke on myönnetty. KEL 12 2 momentin mukaan työkyvyttömänä pidetään henkilöä, joka sairauden tai vamman takia on kykenemätön tekemään tavallista työtään tai muuta siihen verrattavaa työtä, mitä voidaan pitää ikä, ammattitaito ja muut seikat huomioon ottaen hänelle sopivana ja kohtuullisena toimeentulon turvana. KEL 12 4 momentin mukaan työkyvyttömänä pidetään pysyvästi sokeaa tai liikuntakyvytöntä henkilöä samoin kuin henkilöä, joka sairautensa tai vammansa vuoksi on pysyvästi niin avuttomassa tilassa, ettei hän voi tulla toimeen ilman toisen henkilön apua. KEL 12 4 momentin eläkkeeseen työansiot eivät vaikuta. Eläke- ja työansioiden yhteensovitus tehdään verotuksessa siten, että kansaneläke lasketaan ansiotuloksi ja palkkatulon ennakonpidätysprosentti nousee korkeammaksi. Jos eläke tulee KEL 12 2 momentin perusteella, henkilö saa ansaita takuueläkkeen verran kuukaudessa. Ansioraja on sidottu Kela-indeksiin ja se nousee samassa suhteessa kuin takuueläke. Työntekijän on huomioitava, että ansioraja umpeutuu 12

kuukausittain ja kuukausipalkka yhdessä kesälomakorvauksen kanssa saattaa ylittää takuueläkkeen ansaintarajan. Sekä KEL 12 :n 2 momentin että 4 momentin eläkkeen kohdalla vähäinenkin palkkatulo pienentää eläkkeensaajan asumistukea, jolloin käytettävissä olevat nettotulot eivät välttämättä nouse, vaan saattavat jopa laskea. 7.2 Palkkatulojen vaikutus työeläkkeeseen, liikennevakuutuseläkkeeseen ja lakisääteiseen tapaturmaeläkkeeseen sekä vanhuuseläkkeeseen Työeläkelakien mukaista täyttä työkyvyttömyyseläkettä saava voi ansaita enintään 40 prosenttia työkyvyttömyyttä edeltävästä vakiintuneesta keskiansiosta tai vähintään takuueläkkeen verran kuukaudessa. Osatyökyvyttömyyseläkkeellä oleva voi ansaita 60 prosenttia työkyvyttömyyttä edeltävästä keskiansiosta tai vähintään takuueläkkeen verran kuukaudessa. Ansiotulo on sidottu kansaneläkeindeksiin eli se on jatkossakin samansuuruinen kuin takuueläke ja sen määrä tulee vaihtelemaan vuosittain indeksikorotuksen suuruisesti. Työkyvyttömyyden perusteella myönnetty täysi liikennevakuutus- ja lakisääteinen tapaturmavakuutuseläke pienenevät pääsääntöisesti välittömästi, mikäli eläkkeensaajalla on palkkatuloja. Satunnaiset, tilapäiset ja vähäiset tulot eivät vielä vaikuta eläkkeen määrään. Kaikista työansioista on kuitenkin ilmoitettava omaan vakuutusyhtiöön. Vanhuuseläkkeiden kohdalla ei ole ansaintarajoituksia. Yritta jyys Vammaisten henkilöiden yrittäjyyttä ovat tukemassa TE-palvelut, Kela, vakuutusyhtiöt ja työeläkeyhtiöt. Eri kunnissa on olemassa myös uusyrityskeskuksia sekä kuntien omaa yrittäjyys- ja elinkeinoneuvontaa. 8 Yritysneuvonta Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset eli ELY-keskukset tukevat pk-yritysten perustamista, kasvua ja kehittymistä tarjoamalla neuvonta-, koulutus- ja kehittämispalveluja sekä hankerahoitusta. ELY-keskusten tarjoamat yritysten kehittämispalvelut ovat työ- ja elinkeinoministeriön johdolla kehitettyjä uusia, pk-yritysten tarpeisiin luotuja palveluja, joilla tuetaan yritysten uudistumista, kasvua, kehittymistä, työllistämistä sekä innovaatioiden kaupallistamista. ELY-keskuksen asiantuntijoilta saa lisätietoja rahoituslinjauksista, hankkeen soveltuvuudesta rahoitukseen ja tuen hakemisesta. Myös yrityksen rekisteröintiin liittyvät asiat voi hoitaa ELY-keskuksessa. 13

9 TE-palvelun starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Starttiraha edistää uutta yritystoimintaa ja työllistymistä. Se turvaa yrittäjän toimeentulon siltä ajalta, jonka yritystoiminnan käynnistys ja vakiinnuttaminen arviolta kestää kuitenkin enintään 18 kuukauden ajan. Starttirahaa voit saada, jos olet työtön työnhakija tai et ole työtön, mutta siirryt kokoaikaiseksi yrittäjäksi esimerkiksi palkkatyöstä, opiskelusta tai kotityöstä. Työkyvyttömyyseläkettä ei voi maksaa samanaikaisesti starttirahan kanssa. Starttiraha on veronalaista tuloa, joka maksetaan yrittäjälle hänen elinkustannuksia varten. TE-toimisto myöntää starttirahan vasta, kun on selvitetty, että yrittäjyys on hakijalle sopiva vaihtoehto työllistyä. Tuen saamisen edellytyksiä ovat muun muassa päätoiminen yrittäjyys sekä riittävät valmiudet aiottuun yritystoimintaan. Yritystoimintaa ei tule aloittaa ennen kuin TE-toimisto on tehnyt päätöksen starttirahasta. 10 Elinkeinotuki Elinkeinotukea voi saada Kelan ammatillisena kuntoutuksena tai työeläkelaitoksen työeläkekuntoutuksena. Kelan elinkeinotuen tarkoitus on tukea sairaan tai vammaisen yrittäjän tai ammatinharjoittajan työn aloittamista sekä työvälineiden hankintaa. Tukea työvälineiden hankintaan voi saada, jos työvälineet tulevat henkilökohtaiseen käyttöön ja ovat sairauden tai vamman takia tarpeellisia työn suorittamisessa. Ennen tuen myöntämistä Kela arvioi, onko yritystoiminta ja työ sopivaa sairauden tai vamman kannalta. Lisäksi arvioidaan ammattitaitoa kyseisessä työssä sekä yrityksen toiminta- ja menestymismahdollisuuksia. Elinkeinotuen määrä perustuu tarpeellisuus- ja kohtuullisuusharkintaan. Se on enintään 80 % hyväksytystä kustannusarviosta. Suurin mahdollinen elinkeinotuki on 17 000 euroa. Työeläkelaitoksen elinkeinotuen voi saada, jos on todettu lähitulevaisuudessa uhka työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisestä. Elinkeinotuen myöntäminen edellyttää riittävästi kertynyttä työhistoriaa ja ansiotuloja. Lisäksi edellytetään, että on ammatti, vakiintuneisuus työelämään ja työeläkettä on karttunut kohtuullisesti. Lisäksi selvitetään yrittäjäominaisuuksia ja varmistetaan yrityshankkeen toimintaedellytykset. Työeläkelaitoksen elinkeinotuki myönnetään elinkeinotoiminnan aloittamiseen tai jatkamiseen. Tukea voidaan myös myöntää työvälineiden ja työkoneiden hankintakustannusten kattamiseen. Työeläkelaitos voi myös myöntää korotonta tai tavanomaisen korkotason alittavaa lainaa tai avustusta yrityksen perustamista, muuttamista tai ammatinharjoittamista varten. 11 Tapaturma- ja liikennevakuutuksen yritystuki Tapaturma- ja liikennevakuutuslaitokset voivat myöntää yritystukea joko oman yrityksen perustamiseen tai jo toimivan yrityksen ostamiseen tai yrityksen tuotantosuunnan vaihtamisen 14

tukemiseen. Tukea myönnetään kone- ja laiteinvestointeihin, käyttöpääomatarpeeseen sekä toimitilojen hankintakustannuksiin. Yritystuen edellytyksenä on oikeus ansionmenetyskorvaukseen tai tapaturmaeläkkeeseen, ja että on todettu korvattavan vahingon vuoksi ammatillisen kuntoutuksen tarve. Lisäksi edellytetään, että on riittävät edellytykset yrittäjänä toimimiseen ja että yritysidea on liiketaloudellisesti tarkoituksenmukainen sekä yritystoiminta kannattavaa. Käytettävissä on oltava luotettavat ja riittävät selvitykset suunnitellun yritystoiminnan kannattavuudesta. Yritystukea ei yleensä myönnetä henkilölle, jolle on jo korvattu ammatillinen koulutus. 12 Vaikeavammaisen yrittäjän vapautus arvonlisäverosta Vaikeavammainen yrittäjä, jonka työ- ja toimintakyky on alentunut vähintään 70 prosenttia, on vapautettu arvonlisäverosta, mikäli yritystoiminta käsittää vain yrittäjän valmistamien tavaroiden tai hänen suorittamiensa tavaraan kohdistuvien työsuoritusten myyntiä. Verottomuuden edellytyksenä on, että yrittäjä ei käytä toiminnassaan apulaisina muita kuin aviopuolisoa tai 18 vuotta nuorempia jälkeläisiä ja enintään yhtä muuta henkilöä. Vaikeavammaisten yrittäjien verohuojennuksia koskeva laki on määräaikainen. Se on voimassa vuoden 2016 loppuun asti. 13 Tukilinjan myöntämä apuraha pienyrittäjälle Tukilinja myöntää pienyrittäjille apurahoja omien kriteeriensä mukaan erilaisiin tarpeisiin. Pienyrittäjän apurahaa ei voi kuitenkaan hakea yrityksen perustamisessa vaadittavaan alkupääomaan, myytävien tuotteiden ostamiseen tai palkkakuluihin. Tukilinja tukee vamman tai pitkäaikaissairauden vuoksi toimintarajoitteisten ihmisten aktiivista elämää jakamalla apurahoja koulutusta, työllistymistä ja aktiivista elämää tukeviin hankkeisiin. Va lityo markkinat 14 Sosiaaliset yritykset ja työpankit Sosiaalisen yrityksen erona muihin yrityksiin on, että sosiaalisen yrityksen työllistämistä työntekijöistä vähintään 30 prosenttia on pitkäaikaistyöttömiä tai henkilöitä, joiden vamma tai sairaus vaikeuttaa työllistymistä. Työpankit kuuluvat hankkeeseen, jossa kehitetään liiketoimintamallia helpottamaan osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien sekä muiden heikossa asemassa olevien henkilöiden työllistymistä. Työpankkien tavoitteena on työllistää heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä avoimille työmarkkinoille. Tätä ennen henkilöt työskentelevät yleensä työpankkiyrityksen omassa tuotannossa. 15

Heikossa asemassa olevat henkilöt ovat usein pitkäaikaistyöttömiä, sairaseläkkeelle jääneitä tai esimerkiksi nuoria, joilla ei juuri ole työkokemusta tai oman alan töitä ei ole syystä tai toisesta löytynyt. 15 Kuntouttava työtoiminta Mikäli työllistyminen avoimille työmarkkinoille ei vamman tai sairauden aiheuttaman haitan vuoksi ole mahdollista, saattaa vaihtoehtona olla kuntouttava työtoiminta. Kuntouttava työtoiminta parantaa elämänhallintaa ja lisää mahdollisuuksia työllistyä. Toiminta on tarkoitettu niille, jotka ovat olleet työttöminä pidempään eivätkä kykene alentuneen toimintakykynsä takia osallistumaan TE-hallinnon järjestämiin palveluihin kuten koulutuksiin, työnhakuvalmennukseen, uravalmennukseen tai koulutus- ja työkokeiluun. Kuntouttavassa työtoiminnassa voi rakentaa polkua kohti avoimia työmarkkinoita. Kyseessä ei ole työsuhde, vaan tavoitteena on esimerkiksi totuttautua työelämän pelisääntöihin ja jämäköittää omaa elämänhallintaa. Kuntouttavaa työtoimintaa järjestää kunta. Toiminta sijoittuu yleensä kunnan eri toimipisteisiin sekä eri yhdistyksiin avustaviin tehtäviin. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistutaan 1-4 päivänä viikossa. Kuntouttava työtoiminta perustuu aktivointisuunnitelmaan, joka tehdään yhdessä TE-toimiston ja kunnan virkailijan kanssa. Lopuksi Yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja syrjinnän kieltoa koskevalla sääntelyllä on keskeinen asema Suomen perustuslaissa, yhdenvertaisuuslaissa, kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa ja EU-oikeudessa. Suomi on sitoutunut YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimukseen. Sitoutumalla sopimukseen Suomen on edistettävä vammaisten henkilöiden täysimääräistä ihmisoikeutta, perusvapauksien nauttimista sekä täysimääräistä osallistumista yhteisöön. Vammaisten henkilöiden työn ja työllistymisen osalta sopimus vahvistaa vammaisten henkilöiden oikeutta tehdä työtä yhdenvertaisesti muiden kanssa; tähän sisältyvät oikeus mahdollisuuteen ansaita elantonsa vapaasti valitsemallaan tai työmarkkinoilla hyväksytyllä työllä sekä työympäristö, joka on avoin, osallistava ja vammaisten henkilöiden saavutettavissa. Sitoutumalla YK:n sopimukseen Suomen on artiklan 27 mukaisesti a) kiellettävä syrjintä vammaisuuden perusteella kaikissa palvelussuhteen kaikkia muotoja koskevissa asioissa, muun muassa palvelukseen ottamisen ja palvelussuhteen ehtoja, palvelussuhteen jatkumista, uralla etenemistä sekä turvallisia ja terveellisiä työoloja koskevissa asioissa; b) suojeltava vammaisten henkilöiden oikeuksia oikeudenmukaisiin ja suotuisiin työoloihin yhdenvertaisesti muiden kanssa, mukaan lukien yhdenvertaiset mahdollisuudet ja sama palkka samanarvoisesta työstä, turvalliset ja terveelliset työolot, mukaan luettuna suojelu häirinnältä, sekä epäkohtiin puuttuminen; 16

c) varmistettava, että vammaiset henkilöt pystyvät käyttämään oikeuttaan ammattiyhdistystoimintaan yhdenvertaisesti muiden kanssa; d) mahdollistettava vammaisille henkilöille yleisten teknisten ja ammatinvalintaan liittyvien neuvontaohjelmien, työhönsijoittamispalvelujen sekä ammatillisen koulutuksen ja jatkokoulutuksen tehokas saatavuus; e) edistettävä vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia työllistyä ja edetä urallaan työmarkkinoilla sekä heidän avustamistaan työn löytämisessä, saamisessa ja säilyttämisessä sekä työhön palaamisessa; f) edistettävä mahdollisuuksia itsenäiseen elinkeinonharjoittamiseen, yrittäjyyteen, osuuskuntien kehittämiseen ja oman yritystoiminnan aloittamiseen; g) työllistettävä vammaisia henkilöitä julkisella sektorilla; h) edistettävä vammaisten henkilöiden työllisyyttä yksityisellä sektorilla asianmukaisilla menettelytavoilla ja toimilla, joihin voi sisältyä tasa-arvoistavia toimintaohjelmia, kannustimia ja muita toimia; i) varmistettava, että vammaisia henkilöitä varten tehdään työpaikoilla kohtuulliset mukautukset; j) edistettävä vammaisten henkilöiden työkokemuksen hankkimista avoimilla työmarkkinoilla; k) edistettävä vammaisten henkilöiden ammatillisen kuntoutuksen, työn säilyttämisen ja työhönpaluun ohjelmia. Lisäksi Suomen on varmistettava, ettei vammaisia henkilöitä pidetä orjuudessa tai orjuuden kaltaisessa pakkotyössä, ja että heitä suojellaan yhdenvertaisesti muiden kanssa pakkotyöltä ja muulta pakolliselta työltä. Lisätietoja: Invalidiliiton työllisyyspalvelut tyollisyys@invalidiliitto.fi Mannerheimintie 107, 00280 Helsinki www.invalidiliitto.fi 17

Lähteet ja lisätietoja: www.avi.fi www.ely-keskus.fi www.kela.fi www.oph.fi/oppisopimus www.opintopolku.fi www.sosiaalinenyritys.fi www.stm.fi www.tem.fi www.te-palvelut.fi www.tukilinja.fi www.tyoelake.fi www.tyopankki.fi www.vero.fi www.vkk.fi www.yhdenvertaisuus.fi 18