6 Henkilöiden ja yritysten nimet uutisissa

6 Henkilöiden ja yritysten nimet uutisissa STT käyttää uutisissa ihmisten ja yritysten nimiä journalistisen harkinnan mukaan. Ensisijaisesti punnitaan aina asian uutisarvoa sekä lukijan, katsojan tai kuulijan oikeutta saada tietoa. Tässä ohjeessa: Yleistä Nimenkäyttö rikosuutisissa Nimen uutisarvoon vaikuttavat tekijät Teko Asema ja tehtävät Nimen käyttö asian käsittelyn eri vaiheissa Nimen käyttö ennen tuomiota Nimen käyttö tuomion jälkeen Vähintään kahden vuoden vankeustuomiot Alle kahden vuoden vankeusrangaistukset Nimen käyttäminen ylemmän tuomioistuimen kumotessa päätöksen tai lieventäessä sitä Uhrin ja sivullisten suojaaminen Uhrin nimen julkaiseminen Tekijän nimen kertomatta jättäminen sivullisten suojelemiseksi Etsittävät henkilöt Nimen käyttö muissa kuin rikosuutisissa Laillisuusvalvonta Yritysten nimet 6.1 Yleistä Seuraavat ohjeet käsittelevät eräitä sellaisia tilanteita, joissa nimen julkaiseminen voi olla henkilöille tai yrityksille erityisen haitallista. Ohjeita sovelletaan sekä kotimaan että ulkomaan uutisiin ja elävien lisäksi myös vainajiin. Henkilön nimellä on uutisarvoa ja sitä siis käytetään sitä herkemmin, mitä enemmän hänellä on yhteiskunnallista tai taloudellista valtaa tai mitä tunnetumpi hän on esimerkiksi viihteen, urheilun, taiteen, tieteen tai journalismin alalla. ÄLÄ KÄYTÄ NIMIÄ TAI MUITA HENKILÖN TUNNISTAMISEEN JOHTAVIA TIETOJA NIIN, ETTÄ SE LOUKKAA HÄNEN YKSITYISELÄMÄÄNSÄ RIKOSLAIN TARKOITTAMALLA TAVALLA. Yksityiselämän suojaamista koskevat säädökset löytyvät luvusta 8.3. Ota arkaluonteisista asioista kirjoittaessasi huomioon, että henkilön tunnistamiseen voi joissakin tapauksissa riittää esimerkiksi paikkakunta, ikä, sukupuoli ja ammatti. Tarvittaessa voit välttää tämän jättämällä pois

lukijan, katsojan tai kuulijan kannalta vähemmän merkittävät tiedot. Voit esimerkiksi korvata paikkakunnan maakunnalla, jolloin voit kertoa enemmän itse tapauksesta. OTA NIMIEN KÄYTTÖÄ KOSKEVISSA KYSYMYKSISSÄ YHTEYTTÄ VUOROSSA OLEVAAN UUTISPÄÄLLIKKÖÖN. HÄN OHJAA KAIKKI EPÄSELVÄT TAPAUKSET UUTISTOIMISTOSTA VASTAAVAN TOIMITUSPÄÄLLIKÖN TAI PÄÄTOIMITTAJAN RATKAISTAVIKSI. UUTISPÄÄLLIKÖN POISSAOLLESSA OTA SUORAAN YHTEYTTÄ TOIMITUSPÄÄLLIKKÖÖN TAI PÄÄTOIMITTAJAAN. Britannian armeijan julkaisemattomassa tutkimuksessa todetaan, että sotilaille annetut rokotteet saattavat olla syy ns. Persianlahden syndroomaan. Asiasta kertoi brittiläinen Timeslehti maanantaina. Tutkimus liittyi brittiläisen korpraalin sairastumiseen. Korpraalilla havaittiin syndrooman oireita, vaikka hän ei edes palvellut Persianlahdella. Englanninkielisessä uutisessa oli sotilaan nimi. Suomessa nimellä ei uutisarvoa, koska kyse oli täällä tuntemattomasta yksityishenkilöstä. Vastaavia terveystietoja ei kotimaankaan uutisissa liitettäisi sairastuneen nimeen, jollei kyse olisi julkisuuden henkilöstä. Nilsiän käräjäoikeus hylkäsi torstaina kahta poliisimiestä vastaan seksuaalirikoksesta ajetut syytteet. Tuomioistuimen mukaan miesten syyllisyys jäi näyttämättä. Syytetyt ovat vanhempia konstaapeleja Lahden seudulta. Kyse oli rivipoliiseista, joiden nimillä ei ollut lukijalle merkitystä. Syyttömiksi osoittautuneiden miesten kotipaikkakuntia ei kerrottu, jottei heidän henkilöllisyytensä paljastuisi eikä uutinen leimaisi paikkakunnan muita poliiseja. 6.2 Nimenkäyttö rikosuutisissa Nimeä käytetään rikosuutisissa uutisarvon vuoksi, eikä sen käyttö ole tarkoitettu rangaistukseksi. Pohjana ovat Journalistin ohjeet sekä Julkisen sanan neuvoston 1981 antaman nimiensuojalausuma. Ratkaisussa otetaan huomioon erityisesti henkilön asema ja tehtävät sekä teon vakavuus. Lisäksi nimen julkaisemisessa ollaan sitä varovaisempia, mitä aikaisemmassa vaiheessa asian tutkinta tai oikeuskäsittely on. 6.2.1 Nimen uutisarvoon vaikuttavat tekijät Teko Mitä törkeämpi tai vaikutuksiltaan vakavampi rikos on, sitä herkemmin tekijän nimi kerrotaan. Alhaisin nimensuoja on kansalaisiin tai koko yhteiskuntaan kohdistuvissa teoissa, joilla on vakavia taloudellisia, terveydellisiä tai muita yhteiskunnallisia vaikutuksia. Yksityisiin kohdistuneissa, virallisen syytteen alaisissa teoissa on alhaisempi

Asema ja tehtävät nimensuoja kuin asianomistajarikoksissa. Korkein suoja on rikkomuksissa ja muissa merkitykseltään vähäisissä teoissa. Yhteiskunnallisen vaikuttajan nimeä käytetään sitä herkemmin, mitä suurempaa valtaa hän käyttää. Esimerkiksi kansanedustajan nimi voidaan julkaista helpommin kuin kunnallispoliitikon ja pörssiyhtiön johtajan nimi helpommin kuin pienen yrityksen johtajan. Nimen julkaisuun vaikuttaa se, missä asemassa henkilö on omassa organisaatiossaan. Merkitystä on myös sillä, miten läheisesti uutisoitava rikos tai rikosepäily liittyy henkilön asemana tai tehtäviin. Soneran teleurkintajutussa toimitusjohtajan, yritysturvallisuusjohtajan, integraatiojohtajin ja viestintä- ja sijoittajasuhteista vastanneen johtajan nimet julkaistiin jo epäilyvaiheessa. Yritysturvallisuusjohtajan alaisten nimet julkaistiin vasta, kun he saivat syytteet. Julkaisukynnykseen vaikuttaa myös se, kuinka paljon henkilö on ollut julkisuudessa omasta tahdostaan tai tehtäviensä vuoksi. Yksityisyyden suoja vahvistuu ajan mittaan, jos henkilö on poissa julkisuudesta. STT:n tietojen mukaan urheilupiireistä tunnettu lääkäri ja entinen huippupainija N.N.saa syytteen tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta ja kuolemantuottamuksesta. Nimen julkaisua syytevaiheessa puolsi toisaalta se, että hänet muistettiin huippu-urheilijana, ja toisaalta se, että hän oli edelleen vastuullisessa tehtävässä edustusurheilijoiden lääkärinä. Matti Nykäsen nimeä on käytetty häneen kohdistuneiden rikosepäilyjen uutisoinnissa, koska kyseessä on jopa kansainvälisesti poikkeuksellisen tunnettu urheilija. Lisäksi hän on pysynyt aktiivisesti julkisuudessa viihdetaiteilijana. Vähemmän tunnetun urheilijan nimen käyttöön alettaisiin vuosien mittaan suhtautua pidättyväisemmin etenkin, jos hän ei enää myöhemmässä elämässään olisi julkisessa tai vastuullisessa asemassa. Julkisuuden henkilöitä on monentasoisia. Niin sanotut salarakkaat ja muut kevyen luokan viihdejulkkikset eivät useinkaan henkilöinä ylitä STT:n uutiskynnystä, joten heidän nimensä julkaisua harkitaan yleensä samoin perustein kuin tavallisten ihmisten. Nimen käytöstä päätettäessä otetaan kuitenkin huomioon, miten tunnettuja he ovat ja mistä syystä. Paloittelusurmasta syytetyn naisen nimi julkaistiin vasta, kun hänet oli tuomittu Tampereen käräjäoikeudessa murhasta elinkautiseen vankeuteen. Nimi tuli joissain medioissa esille jo aiemmin, koska hän oli entinen viihdejulkkis Gladiaattoritohjelmasta.

Tunnettu jalkapalloilija tuomittiin Helsingin käräjäoikeudessa pieniin sakkoihin ajoneuvon luovuttamisesta juopuneelle. Nimi julkaistiin, koska kyseessä oli tunnettu suomalaisurheilija, jonka uraa myös STT seuraa. 6.3 Nimen käyttö asian käsittelyn eri vaiheissa 6.3.1 Nimen käyttö ennen tuomiota ÄLÄ KÄYTÄ RIKOKSESTA EPÄILLYN TAI SYYTETYN NIMEÄ, JOLLEI TEKIJÄN HENKILÖLLISYYDELLÄ OLE ERITYISTÄ UUTISARVOA TAI JULKAISEMISEEN EI OLE MUUTA ERITYISEN PAINAVAA SYYTÄ. Julkaisemista puoltavat seuraavat seikat: - teon vaikutus vallankäyttäjän toiminnan arviointiin, - yleinen turvallisuus, - muu merkittävä intressi tietää, ketä teosta epäillään. Valtioneuvoston kanslian virkamiestä epäillään talousrikoksesta, kertoi MTV3:n tv-uutiset torstai-iltana. MTV3:n mukaan Helsingin rikospoliisi tutkii Suomen EUpuheenjohtajuussihteeristön päällikköä N.N.:ää epäiltynä velallisen epärehellisyydestä. Tutkintapyynnön on jättänyt Uudenmaan verovirasto. Epäilty rikos liittyy ekonomi N.N:n johtaman ja omistaman kongressitoimiston konkurssiin vuonna 2001. Rikosoikeuden professori N.N. on eronnut rikoksentorjuntaneuvoston puheenjohtajuudesta syyllistyttyään rattijuoppouteen. N.N. ajeli vahvasti humalassa moottoritiellä Espoossa viime syyskuussa. Kihlakunnansyyttäjä on nostanut syytteen törkeästä juopumuksesta. Se käsitellään aikanaan Espoon käräjäoikeudessa. N.N. katsoo, että rattijuoppous tekee hänestä väärän henkilön toimimaan rikoksentorjuntaneuvostossa.

6.3.2 Nimen käyttö tuomion jälkeen Vähintään kahden vuoden vankeustuomiot JOS HENKILÖ ON TUOMITTU VÄHINTÄÄN KAHDEN VUODEN VANKEUSRANGAISTUKSEEN, KERRO JUTUSSA HÄNEN NIMENSÄ. POIKKEA SÄÄNNÖSTÄ VAIN ERITYISEN PAINAVISTA SYISTÄ KUTEN UHRIN, ALAIKÄISEN TAI SYYNTAKEETTOMAN SUOJELEMISEKSI, KS. ALLA. JOS ARVIOIT, ETTEI TUOMITUN NIMEÄ MUISTA SYISTÄ PIDÄ JULKAISTA, OTA YHTEYTTÄ UUTISPÄÄLLIKKÖÖN. HÄN OHJAA ASIAN TARVITTAESSA TOIMITUSPÄÄLLIKÖN TAI PÄÄTOIMITTAJAN RATKAISTAVAKSI. UUTISPÄÄLLIKÖN POISSA OLLESSA OTA YHTEYTTÄ SUORAAN TOIMITUSPÄÄLLIKKÖÖN TAI PÄÄTOIMITTAJAAN. ÄLÄ KÄYTÄ NIMEÄ, JOS SE PALJASTAA UHRIN HENKILÖLLISYYDEN JA VOI OLLA TÄLLE ERITYISEN HAITALLISTA, KUTEN ALAIKÄISIIN KOHDISTUVISSA SEKSUAALIRIKOKSISSA. Jätä siis tekijän nimi pois esimerkiksi silloin, kun lapsi on joutunut vanhempansa seksuaalisen väkivallan kohteeksi. Epäselvässä tapauksessa ota yhteyttä jutun syyttäjään. Hän osaa kertoa, paljastaako tekijän nimi uhrin tai uhrien henkilöllisyyden. Joensuun käräjäoikeus tuomitsi torstaina kahdeksi vuodeksi vankeuteen 26-vuotiaan pohjoiskarjalaisen miehen, joka syyllistyi kahden lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja yhteen raiskaukseen. Rikokset tapahtuivat vuosina 2000 2003. Tuomittu velvoitettiin korvaamaan toiselle uhrille 7 000 euroa ja toiselle 8 000 euroa kivusta ja särystä sekä henkisestä kärsimyksestä. Oikeutta käytiin suljetuin ovin. Jutun asiakirjat ovat tuomiolauselmaa lukuun ottamatta salaisia 30 vuoden ajan. Tuomitun nimen lisäksi hänen kotipaikkakuntansa jätettiin kertomatta tekijän lähipiiriin kuuluvien uhrien suojaamiseksi. Jos uhreilla ja tuomitulla ei olisi läheistä yhteyttä, tuomitun nimi kerrottaisiin. ÄLÄ KÄYTÄ ALAIKÄISENÄ TAI SYYNTAKEETTOMANA TEHDYSTÄ RIKOKSESTA TUOMITUN NIMEÄ ILMAN ERITYISTÄ SYYTÄ. JOS EPÄILLYN HENKILÖLLISYYDELLÄ ON KUITENKIN JO ENNEN SYYNTAKEETTOMAKSI TOTEAMISTA OLLUT UUTISARVOA ESIMERKIKSI HÄNEN ASEMANSA VUOKSI, KÄYTÄ NIMEÄ MYÖS TUOMION YHTEYDESSÄ. Tampereen käräjäoikeus jätti tuomitsematta rangaistukseen kaksi naista, joita syytettiin lapsen törkeästä vapaudenriistosta. Toinen naisista oli lapsen äiti ja toinen

jyväskyläläinen lastenlääkäri, rekisteröidyn yhdistyksen puheenjohtaja N.N. Molempien todettiin olleen rikosta tehdessään syyntakeeton. N.N. avusti lapsen piilottelussa. Nimi kerrottiin tuomion yhteydessä, koska sitä oli käytetty jo epäilyvaiheessa. Henkilöllisyydellä oli uutisarvoa virka-aseman ja yhdistyksen johtotehtävän vuoksi. HARKITSE ALENTUNEESTI SYYNTAKEISTEN NIMEN JULKAISUA TAPAUSKOHTAISESTI. KYSY TARVITTAESSA UUTISPÄÄLLIKÖN TAI TOIMITUKSEN JOHDON KANTAA. Jos syytetty todetaan alentuneesti syyntakaiseksi mutta tuomitaan vähintään kahden vuoden vankeusrangaistukseen, hänen nimensä julkaisemiseen saattaa olla perusteet. Alentunut syyntakeisuus voi kuitenkin kertoa esimerkiksi psyykkisestä sairaudesta, joka kuuluu yksityiselämän suojan piiriin. Usein tällainen sairaus voi olla rikosuutisen lukijalle merkittävämpi tieto kuin nimi, joka on silloin syytä jättää pois. JOS TUOMITTU ON TÄYSIN TAVALLINEN HENKILÖ, ÄLÄ KIRJOITA HÄNEN NIMEÄÄN JUTUN KÄRKEEN VAAN JÄTÄ SE MYÖHEMMÄKSI. Uutinen ei ole se, kuka teosta on tuomittu, vaan pikemminkin tapaus itsessään tai tuomion perustelu. Avovaimonsa keskellä toria puukottanut mies on tuomittu 13 vuodeksi vankeuteen Helsingin käräjäoikeudessa. Tuomio tuli alentuneesti syyntakeisena tehdystä murhasta. 40-vuotias N.N. puukotti 34-vuotiasta avovaimoaan 28 kertaa Haagan torilla Helsingissä viime vuoden elokuussa. Nainen oli puukotuksen aikaan liikkeellä pariskunnan vajaan vuoden ikäisen vauvan kanssa. Avovaimo oleskeli tuolloin turvakodissa miehen väkivaltaisuuden vuoksi. Alle kahden vuoden vankeusrangaistukset JOS TUOMIO ON SAKKOA TAI ALLE KAKSI VUOTTA VANKEUTTA, ÄLÄ KÄYTÄ TUOMITUN NIMEÄ ILMAN ERITYISTÄ SYYTÄ. KIINNITÄ HARKINNASSA HUOMIOTA ETENKIN TUOMITUN ASEMAAN YHTEISKUNNASSA TAI TALOUSELÄMÄSSÄ JA LISÄKSI HÄNEN TEKEMÄÄNSÄ RIKOKSEEN. Nimen julkaisemista puoltavat esimerkiksi seuraavat näkökohdat: - Virkarikoksesta tai muusta julkiseen tehtävään, kuten kunnalliseen luottamustoimeen, liittyvästä rikoksesta tuomitun nimi yleensä julkaistaan. Ota kuitenkin huomioon henkilön asema ja teon merkitys. - Yhteiskunnallista tai taloudellista valtaa käyttävän henkilön nimi voidaan julkaista, vaikka rikos olisi tehty yksityiselämässä, jos tapaus voi vaikuttaa heidän toimintansa arviointiin tässä tehtävässä.

Korkein hallinto-oikeus on päättänyt, että Helsingin kaupungin palvelukeskuksen toimitusjohtaja N.N. on sopiva virkaansa huolimatta hänelle vuonna 1999 langetetusta rikostuomiosta. Helsingin kaupunginvaltuusto valitsi N.N. palvelukeskuksen toimitusjohtajaksi vuonna 2002. Päätöksestä valitettiin Helsingin hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valituksen. Valittajan mielestä N.N:n soveltuvuutta arvioitaessa ei huomioitu hänen samaansa ehdollista vankeusrangaistusta virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta. N.N. hoiti aiemmin opetustoimen johtajan virkaa. Hänet pidätettiin virasta rikostuomion vuoksi. - Nimi voidaan julkaista myös, jos rikos on koskettanut laajaa ihmisjoukkoa, se on jatkunut pitkään tai uusimisvaara on ilmeinen. Helsingin käräjäoikeus on määrännyt vuodeksi ja kahdeksaksi kuukaudeksi vankeuteen useita autohuijauksia ja muita petoksia tehneen N.N.:n. 31-vuotiaalle miehelle on kertynyt 1990-luvun alkupuolelta lähtien useita tuomioita muun muassa ammattimaisista autohuijauksista. Tällä kertaa N.N. tuomittiin yhdeksästä törkeästä petoksesta, petoksesta tai petoksen yrityksestä. Yli puolessa rikoksista hän oli huijannut autoaan myynyttä yksityishenkilöä tekeytymällä ostajaksi ilman aikomustakaan maksaa ajopeliä. Nimen käyttäminen ylemmän tuomioistuimen kumotessa päätöksen tai lieventäessä sitä KERRO VAPAUTTAVAN TUOMION SAANEEN HENKILÖN NIMI, JOS YLEMPI OIKEUSASTE KUMOAA AIEMMAN TUOMION, JONKA YHTEYDESSÄ NIMI ON AIKANAAN KERROTTU. Tämä on perusteltua hänen maineensa puhdistamiseksi. JOS TUOMIO LIEVENEE NIIN, ETTEI TUOMITUN NIMEÄ ENÄÄ SEN PERUSTEELLA KERROTTAISI, ÄLÄ ENÄÄ KÄYTÄ TÄSSÄ UUTISESSA NIMEÄ ILMAN ERITYISTÄ SYYTÄ. Erityinen syy nimen käyttöön voi olla esimerkiksi paljon kielteistä julkisuutta saaneen henkilön maineen osittainen puhdistaminen tai se, ettei lukijalle muuten pysty kertomaan, mistä oikeusjutusta on kysymys. Helsingin hovioikeus lievensi tiistaina ehdolliseksi vankeustuomion, jonka venäläisnainen oli saanut matkailtuaan Suomessa väärennettyjen passien turvin. Hovioikeus tuomitsi vuoden ja neljä kuukautta ehdollista vankeutta väärennyksistä, valtionrajarikoksesta ja ulkomaalaisrikkomuksesta. Helsingin käräjäoikeus oli langettanut naiselle kahden ja puolen vuoden ehdottoman vankeustuomion.

6.4 Uhrin ja sivullisten suojaaminen 6.4.1 Uhrin nimen julkaiseminen ÄLÄ KÄYTÄ JUTUSSA UHRIN NIMEÄ KUIN AIVAN POIKKEUKSELLISISSA TAPAUKSISSA. Nimen käyttö saattaa olla perusteltua esimerkiksi silloin, kun sillä on merkittävää uutisarvoa tai kun nimen kertominen auttaa poliisia muuten vaikeasti tutkittavan rikoksen selvittämisessä. Imatralla surmatun 14-vuotiaan koulutytön Eveliina Lappalaisen surmatutkimusten tiivistyessä halutaan yleisöltä lisähavaintoja. Poliisi kaipaa tietoja erityisesti tiistain 14. marraskuuta illan tapahtumista Imatrankoskentien, Vuoksentien ja Vuoksen rajaamasta kolmiosta aina surmatun löytöhetkeen seuraavaan aamuun saakka. Tutkinnanjohtajan mukaan parhaillaan tarkennetaan aikataulutusta illan ja surmatun löytämisen välisen ajankohdan tapahtumista. Uhrin nimeä ei käytetty vielä ensimmäisinä surmaa seuranneina päivinä. Nimi julkaistiin, kun ensimmäinen pidätetty muutamien päivien kuluttua vapautettiin ja poliisi odotti lisää vihjeitä tapauksesta. Lapuan poliisi on kuullut kymmeniä ihmisiä Evijärvellä sunnuntain vastaisena yönä tapahtuneesta nuoren tytön surmasta. Jutussa on pidätettynä alle 20-vuotias pohjalaismies. Tutkintaa johtava rikoskomisario ei halua vielä tässä vaiheessa kertoa, onko todistajien kuulemisessa tai teknisessä tutkinnassa tullut esiin seikkoja, jotka todentavat pidätetyn yhteyden 16-vuotiaan jepualaistytön surmaan. Poliisin mukaan uhrin ja pidätetyn välillä on ollut jonkinlainen yhteys, mutta hän ei vahvista julkisuudessa esiintyneitä tietoja, joiden mukaan surmattu olisi ollut pidätetyn koulutoveri. Laajasta julkisuudesta huolimatta uhrin nimen julkaisemiseen ei missään vaiheessa ilmennyt erityistä syytä. HARKITSE LUOPUMISTA AIEMMIN JULKAISTUN NIMEN KÄYTÖSTÄ ESIMERKIKSI SILLOIN, KUN RIKOS ON ALKANUT SELVITÄ EIKÄ NIMI ENÄÄ OLE TARPEEN. KÄYTÄ HARKINTAA MYÖS UHRIN ITSENSÄ TARJOUTUESSA JULKISUUTEEN.

6.5 Etsittävät henkilöt Myös etsittävän henkilön, kuten kadonneen, etsintäkuulutetun tai vankilasta karanneen, nimi julkaistaan vain journalistisen harkinnan perusteella. Esimerkiksi viranomaisen toivomus saada etsityn nimi tai kuva julkisuuteen ei yksin riitä. Nimi kuitenkin julkaistaan, jos etsityn epäillään olevan vaaraksi muille tai nimen kertominen voi auttaa hänen löytymistään. Esimerkiksi sairasta tai vammaista kadonnutta etsittäessä voi olla enemmän hyötyä tuntomerkkien kuin nimen kertomisesta. Etsityn löytyessä nimenkäyttöä harkitaan uudelleen. Nimeä käytetään edelleen esimerkiksi silloin, kun kyse on julkisuuden henkilöstä tai kun ilman nimeä jää epäselväksi, mihin tapaukseen löytyminen liittyy. Poliisi kaipaa tietoja Vaasassa yli viikko sitten kadonneesta N. N:stä. Hänestä ei ole saatu mitään tietoja katoamispäivän jälkeen. Kadonnut poistui autolla kotoaan Vaasan keskustasta lauantaina 17. syyskuuta Nimeä käytettiin, jotta miehen mahdollisesti tavanneet tuttavat tietäisivät kertoa havainnoista. Vaasasta toissa viikonloppuna kadonnut 53-vuotias mies löydettiin torstaina hukkuneena. Miehen ruumis löytyi illansuussa merestä keskustan tuntumasta. Poliisin alustavien selvitysten mukaan miehen katoamiseen ja hukkumiseen ei liity rikosta. Katoamissyyn selvittyä nimen kertominen ei enää ollut tarpeen. 6.6 Nimen käyttö muissa kuin rikosuutisissa 6.6.1 Laillisuusvalvonta KÄYTÄ MOITTEIDEN SAANEIDEN VIRKAMIESTEN NIMIÄ KIRJOITTAESSASI ESIMERKIKSI EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIEHEN, VALTIONEUVOSTON OIKEUSKANSLERIN, VALTAKUNNANSYYTTÄJÄN TAI TERVEYDENHUOLLON OIKEUSTURVAKESKUKSEN PÄÄTÖKSISTÄ, JOS NIMILLÄ ON UUTISARVOA. Nimi julkaistaan sitä herkemmin, mitä merkittävämmässä asemassa moitteiden saaja on. Myös aiempi esiintyminen julkisuudessa voi lisätä nimen merkitystä lukijan kannalta.

6.7 Yritysten nimet Moitteet saaneen virkamiehen nimellä on esimerkiksi enemmän uutisarvoa silloin, kun hän on toistuvasti syyllistynyt virheisiin. Vastaavasti nimellä on vähemmän merkitystä, jos kyse on yksittäisestä tapauksesta, joka uutisoidaan laillisuusvalvojan ottaman kannan eikä tietyn virkamiehen moitittavan toiminnan takia. Vähäiset inhimilliset virheet eivät välttämättä ylitä uutiskynnystä lainkaan. Jyväskylän kihlakunnansyyttäjä Olli Santanen on saanut moitteet julkisuudessa esittämistään sanankäänteistä. Apulaisvaltakunnansyyttäjän mielestä Santanen ei toiminut hyvän syyttäjätavan mukaan, kun hän arvosteli kovin sanankääntein viranomaisten toimintaa Bodom-jutussa. JOS LAILLISUUSVALVOJA NOSTAA SYYTTEEN, KÄYTÄ SYYTETYN NIMEÄ SAMOJEN SÄÄNTÖJEN MUKAAN KUIN MUULLOINKIN. Liiketoiminta on luonteeltaan julkista toimintaa. Yrityksen nimi julkaistaan jutussa yleensä aina, kun sillä on uutisarvoa. Tämä tarkoittaa, että STT julkaisee yrityksen nimen haitallisessakin asiassa, jos sillä on lukijalle merkitystä. Näin on esimerkiksi silloin, kun yritystä (eli yleensä sen vastuuhenkilöitä) epäillään rikoksesta: nimen julkaisu puoltaa paikkaansa, koska rikosepäilyllä voi olla vaikutuksia niin kuluttajiin kuin yrityksen liikekumppaneihinkin. Kansainväliseen nuorisovaihtoon erikoistunut yritys mainittiin jutussa nimellä, kun poliisi alkoi tutkia ulkomaalaisten opiskelijoiden huonoa kohtelua. Yritys järjesti Suomeen satoja opiskelijoita vuosittain. Nimi kerrotaan rikosepäilyssä sitä herkemmin, mitä merkittävämpi yritys on. PÖRSSIYHTIÖISTÄ KIRJOITTAESSASI KÄYTÄ AINA YRITYKSEN NIMEÄ. Hissiyhtiö Kone mainittiin jo siinä vaiheessa, kun sen pääjohtajaa epäiltiin pörssirikoksesta. Epäily ei johtanut syytteeseen. Rikosepäilystä uutisoiminen niin, että yrityksen nimi kerrotaan tai yritys on helposti yksilöitävissä, voi vaikeuttaa yrityksen toimintaa. Yritys ei voi olla kunnianloukkausrikoksen kohteena, mutta yritykselle huolimattomuudella aiheutettu taloudellinen vahinko voidaan tuomita korvattavaksi teon rangaistavuudesta riippumatta, jos korvaamiseen on erittäin painavat syyt. Korvaussummat voivat olla huomattavia. Joskus yritykseen kohdistuvat väitteet voivat myös loukata sen toiminnasta vastaavan henkilön kunniaa.

Uutisoinnissa tulee siksi noudattaa erityistä tarkkuutta. VARMISTA AINA, ETTÄ MYÖS YRITYKSIIN KOHDISTUVIEN KIELTEISTEN UUTISTEN TUEKSI ON NÄYTTÖÄ TAI ETTÄ TIEDONLÄHTEET OVAT YKSILÖITÄVISSÄ. Tuntemattomien yritysten nimiä ei välttämättä epäilyvaiheessa laiteta juttuun. Jollei suuri yleisö tunne yritystä, nimellä ei välttämättä ole merkitystä uutisen vastaanottajalle. Useilla musiikkia ja elokuvia internetissä kauppaavilla yrityksillä on käytössään ohjelma, jota poliisi epäilee laittomaksi kopioksi. Ohjelman avulla voi ostaa verkosta musiikkikappaleita tai elokuvia ja ladata niitä omalle tietokoneelle. Espoon poliisi epäilee, että ohjelman firmoille myynyt espoolainen ohjelmistoyritys on kopioinut tuotteen sen varsinaiselta kehittäjältä. Joskus nimi on jo epäilyvaiheessa kerrottava siksi, etteivät muut saman alan yritykset leimautuisi. Turkulaisravintolan epäiltiin käyttäneen ruuanvalmistukseen jäteastiasta otettuja elintarvikkeita. Ravintolan nimi päätettiin kertoa, koska kohu oli vaikuttanut useiden samalla alueella sijaitsevien ravintoloiden asiakasmääriin. Nimen julkaisun kynnys madaltuu, jos yritys (vastuuhenkilöt) saa syytteen. Alhaisimmillaan se on langettavan tuomion jälkeen. Monesti yrityksen nimi kerrotaan jutussa yksinkertaisesti siksi, että juttua ei tehtäisi, jos se ei koskettaisi tiettyä yritystä. Takaisin tämän asiakirjan alkuun Pörssiyhtiö Stockmann on tuomittu suuriin korvauksiin laittomasta irtisanomisesta. Yhtiö joutuu maksamaan pari vuotta sitten erottamalleen naiselle noin 54 000 euroa.