VAV Oy: n a s u k a s l e h t i 4.2009. Hyvää joulua! www.vav.fi VAV 4. 2009 1

VAV Oy: n a s u k a s l e h t i 4.2009 Hyvää joulua! www.vav.fi VAV 4. 2009 1

sisällys VAV Asunnot Oy:n kotisivu: www.vav.fi VAV-viesti ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja se jaetaan VAV Asunnot Oy:n asuntoihin, johtaville luottamushenkilöille sekä yhteistyökumppaneille. Seuraava numero ilmestyy alkuvuodesta 2010. Julkaisija: VAV Asunnot Oy, PL 39, 01301 VANTAA Päätoimittaja: Matti Alho Toimitussihteeri: Anne Hautala Toimituskunta: Anne Hautala, Timo Karén, Sanna Lesch, Jorma Manner, Tuula Montonen, Liisa Kälvälä, Erkki Nikkanen, Liisa Holmberg, Jukka Halonen (Mediataju Oy) Kustantaja/Toteutus: Mediataju Oy PL 20, 01391 VANTAA Puh: 040-550 5657 jukka.halonen@mediataju.fi Taitto: Katri Ristiniemi, Mediataju Oy Kansikuva: Henrik Kettunen Kirjapaino: Kirjapaino Uusimaa, Porvoo Painos: 10 900 Osoitteenmuutokset: VAV Asunnot Oy ekovinkki 2 Ekovinkki 3 Pääkirjoitus 4 Pelaaja-valmentaja eläkkeelle Toimitusjohtaja Matti Alhon 14 vuoden projekti valmis 6 Vuokranmäärityksen perusteet Ensi vuodelle maltillinen vuokranmääritys 10 Energiansäästöstä puitesopimus VAV Asunnot Oy mukana tärkeässä ohjelmassa 11 Hansinkadulla 20-vuotisjuhlat 12 Joulupeli VAV Viestin ikioma joulupeli koko perheelle 14 Vapaalassa peruskorjataan Sahatie 2 tulee energiaystävällisemmäksi 16 Ympäristöekspertin energiavinkkejä 17 Länsimäen Kiinteistöpalvelu Oy palkittiin Tehokkaasta energiansäästöstä kunniakirja 18 Viherpeukalo Sypressi yhä tutumpi joulukasvi 19 Joulukynttilät tuovat tunnelmaa mutta muista varovaisuus 20 Kiinteistöhuoltoillassa ennätysyleisö Huoltoyhtiöt esittäytyivät asukkaille 23 Turvallista Uutta Vuotta! Ilotulitteiden kanssa turvallisesti 24 Isännöitsijöiden yhteystiedot Palvelu on lahja ympäristölle ja saajalleen Luonto kiittää, jos tänä jouluna lahjapaketit sisältävät palveluja. Ostetun palvelun rinnalla mainio idea on lahjoittaa aikaa. Monelle aika ja apu ovat arvokkaampi asia kuin jo ennestään täyteen komeroon päätyvä tavara. YTV Jätehuollon Anna lahja aineeton -kampanja muistuttaa aineettoman lahjan ansioista myös tänä vuonna. Jos viime hetken paketit on vielä hankkimatta, nettikampanjan sivuilta löytyy erinomaisia luontoystävällisiä ehdotuksia. Aineeton palvelulahja vähentää jätemääriä ja turhan lahjatavaran paljoutta. Samalla tekee todellisen ympäristöteon, sillä käytetyistä luonnonvaroista 90 prosenttia muuttuu jätteeksi jo tuotteen valmistusprosessin aikana. YTV Jätehuollon joulusivuilla (www.ytv.fi/joulu) on runsaasti lahjaideoita vauvasta vaariin ja kulttuurin ystävästä urheilijaan. Tarjolla on valmiita lahjakortteja, joihin voi valita sopivan vähäjätteisen ja omalle kukkarolle sopivan lahjan. Sivulla on myös vinkkejä kestävän kulutuksen jouluperinteistä. Pari esimerkkiä kampanjan ideoista lapsille: sirkusesitys, uimakoulu, kalastusreissu, lintubongausreissu, satuhetki, pulkkailupäivä Tässä vain muutama mainio esimerkki. Ja erikseen siis löytyy vinkkejä kaikenikäisille tee-se-itse lahjoista alkaen. Kannattaa kerätä parhaat ideat talteen jo seuraavaakin joulua varten. 2

pääkirjoitus Maa on niin kaunis Maa on niin kaunis, kirkas Luojan taivas. Joulun yksi suuri lahja ovat kauniit joululaulut. Osa niistä on kansainvälisiä, kuten tämä 1100-luvun ristiretkeläisiltä peräisin oleva saksalainen laulu. Osa joululauluista on kotoisia, ja niitähän meillä suomalaisilla on paljon. Esimerkinomaisesti mainitsen vaikka Sylvian joululaulun, jonka Sakari Topelius kirjoitti jossain Italiassa. Sä tähdistä kirkkain nyt loisteesi luo, sinne Suomeeni kaukaisehen. Jokaisessa laulussa on Joulun suuri sanoma, joko hilpeästi tai suomalaisittain usein herkin sävelin laulettuna. Joka tapauksessa, joulu on perhejuhla, hiljentymisen ja odottamisen aika, meille suomalaisille poikkeuksellisen tärkeä. Ehkäpä se johtuu kristillisten perusteiden lisäksi tästä pimeästä ajasta, jonka suuri ilojuhla katkaisee. Aloitin tuosta tutusta laulusta. Maa on niin kaunis. Sillä ei tarkoitettane pelkästään isänmaata, vaan maapalloa yleensä. Tämä muistuttaa tänäkin jouluna meitä yhteisvastuusta tuon maan huolehtimisesta. Yhä tärkeämmiksi seikoiksi ovat nousseet energian säästö, kierrätys, omasta ympäristöstä huolehtiminen. Jos tätä ei tehdä, niin laulun sanoja voidaan tai joudutaan tulevaisuudessa vaihtamaan. Kauniin maan tulevaisuudesta huolehtimista ei voi jättää naapurin vastuulle. Meistä jokainen on vastuullinen siitä, että oma tehtävä on hoidettu. Viisaan sanonnan mukaan maapallo on lainassa lapsiltamme. Sen muistutuksen varassa jokaisen tulisi toimia. Haluamme jättää puhtaan ympäristön kauniin maan myös jälkipolville. * * * Pienille lapsille joulu on ennen muuta odotusta ja toiveita tonttujen näkemisestä. Vanhemmille se on joulun touhotusta siten, että lapsilla olisi mahdollisimman mukava joulu. Joulukiireet ovat jo käsite, joka jokaisessa kodissa koetaan. Kun vuodet ovat viettäneet minua kohti ukki-ikää, voin pohtia joulua jo ihan toisella ulottuvuudella. Saan iloa lapsistani ja lapsenlapsistani, mutta muistan tuon joululaulun jatkoa. Miespolvet vaipuvat unholaan. Meillä on ollut Suomessa vahvoja, sisukkaita ihmisiä, jotka ovat vieneet tätä maata eteenpäin ja toivottavasti myös tulevaisuudessa. En malta olla muistamatta ensimmäisenä omia vanhempiani. * * * Hyvä lukija. Tämä on viimeinen kirjoitukseni tämän lehden päätoimittajana. Vuoden vaihtuessa annan viestikapulan seuraajalleni ja siirryn ennen pitkää eläkkeelle. Kuten laulu sanoo, vuodet vierähtävät. Paljon mahtuu näihin vuosiin, paljon muistamisen arvoista. Haluan ennen muuta toivottaa Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta paitsi kaikille VAV Asunnot Oy:n asukkaille, myös uskomattoman hyvin toimivalle henkilökunnallemme ja yhteistyökumppaneillemme. Olkoon joululaulun sanoin teille kaikille kirkas taivas edessä. Matti Alho Kiitävi aika, vierähtävät vuodet. Näin laulu jatkuu. Elämä menee eteenpäin, toivottavasti hyvään suuntaan. VAV 4. 2009 3

4 Teksti: jukka Halonen kuva: katri ristiniemi

Vaikea luopua hienosta porukasta Pelaaja-valmentaja Matti Alho jää eläkkeelle Joensuun pojasta Matti Alhosta ei tullut arkkitehtiä, romukauppiasta eikä ammattijääkiekkoilijaa. Sen sijaan hänestä tuli mm. VAV Asunnot Oy:n toimitusjohtaja. Matti Alho jättää viestikapulan seuraajalleen Teija Ojankoskelle vuodenvaihteessa. Matti Alho istuu toimitusjohtajan huoneessaan VAV Asunnot Oy:n tiloissa. Hän on ollut ensin vähän sitä mieltä, että kannattaako tässä mitään lähtiäishaastatteluja tehdä. Hän on kuitenkin hyväksynyt perusteen, että jo pelkästään 14 vuoden pesti VAV:issa on jutun aihe. Mutta aloitetaan vähän kauempaa. Matti on Joensuun poikia. Nuorukaisena hän pelasi jääkiekkoa sellaisten leijonalegendojen kuten Lauri Leuka Monosen, Seppo Revon ja Hannu Kapasen kanssa. Valmentaja kyseli jossakin vaiheessa, että tuleeko etusijalla olemaan jääkiekko vai opiskelu. Matti vastasi, että opiskeleminen, muut vastasivat toisin. Heistä tuli aikansa jääkiekkosuuruuksia, Matista jotain muuta. Jos isä olisi saanut päättää, Matti-poika olisi jatkanut isänsä firman vetämistä romukauppiaana. Veri veti kuitenkin opiskelemaan. Oikeastaan Matista piti tulla arkkitehti. Siihen hommaan halusin ja pyrin kaksikin kertaa, mutta minua viisaammat olivat sitä mieltä, että sovellun paremmin insinööriksi. Opiskelin ensin Joensuussa Värtsilän teknisessä opistossa ja valmistuttuani sain suositukset Otaniemen tekniseen korkeakouluun jatkamaan opintoja. Alho opiskeli työn ohessa, hän sai nimittäin rakennussuunnittelijan pestin Insinööritoimisto Erkki Juva Oy:ltä tuolloin 1970. Noiden vuosien aikana hän jätti kaksi suurta muistomerkkiä Inkoossa vieläkin pystyssä olevat yli 150-metriset, Suomen korkeimmat savupiiput. Eikä vähäinen liene sekään homma, että Matti oli projektipäällikkönä Suomen ensimmäisen ydinvoimalan Olkiluodon reaktorin betonirakenteiden suunnittelussa. Julkiselle ja yksityiselle puolelle Kun Matin piti saada valmiiksi rakentamistalouspuolen diplomityö, siihen ei löytynyt Juvan toimistolta sopivaa projektia. Toimitusjohtaja sanoi, että menet nyt Matti opiskelemaan muualle ja tulet sitten joskus takaisin. Näinpä Alho siirtyi Rakennushallitukseen rakennuttajainsinööriksi. Eikä kulunut pitkään, kun hän alkoi rakennuttaa Suomen suurlähetystöjä, elettiin vuotta 1976. Se tarkoitti matkustamista eri puolilla maailmaa. Matti Alho itse ei halua luetella, mitkä meidän suurlähetystöistämme ovat nousseet hänen vuosinaan, mutta niitä on ilmeisesti rakennettu tuolloin enemmän kuin kenenkään muun aikana. Tätä työtä jatkui vuoteen 1983 asti. Sitten hänet kutsuttiin takaisin Juva Oy:lle toimitusjohtajahan oli sanonut, että tule sitten takaisin. Matti tuli ja perusti rakennuttamisosaston, joka muutamassa vuodessa kasvoi yhdeksi Suomen suurimmista. Purjehdin hyvien tuulien alla, Matti Alho kuittaa. Noiden vuosien tuloksena hänen rakennusprojektinsa saivat kaksikin Vuoden betonirakenne kunniapalkintoa. Ensimmäinen niistä oli Suomen Kuvalehden toimitalo Länsi-Pasilassa, jälkimmäinen Vantaan ylpeys Heureka. Se sai lisäksi vielä Vuoden teräsrakenne palkinnon. Ura jatkui 1990 OKO:n sijoituskiinteistöosaston päällikkönä ja titteli vaihtui vielä kiinteistöosaston päälliköksi. Vuonna 1996 alkoi VAV Asunnot Oy:n toimitusjohtajuus. Pelaaja-valmentaja Matti Alho miettii kysyttäessä, miten hän luonnehtii toimitusjohtajan tehtäviään. Matti sanoo, että työhönottohaastattelussa hän kertoi olevansa pelaaja-valmentaja vanhojen lätkäporukoiden peruja. Paitsi, että joskus olen mieluummin heittäytynyt siihen pelaajan rooliin. Mutta kun katsoo meidän joukkuetta, siis VAV:in henkilökuntaa, niin voin sanoa, että olemme erittäin tehokas organisaatio. Kaikki tekevät työnsä täysillä ja antaumuksella. Tätä olen osannut arvostaa kaikki nämä vuodet. Ja voin sanoa, että näin tehokkaasta joukkueesta valmentajan on ikävä luopua. Jokainen on omaksunut tehtävänsä hyvin ja on ekspertti omalla alallaan, Alho hiljenee. Sama kääntäen: kun mietin, mitä olen saanut aikaiseksi, niin ainakin hyvin pelaavan joukkueen, jota valmentajan ei tarvitse liikaa olla koko ajan opastamassa. Tämä on se, mistä olen ylpeä. Työtä riittää eläkepäiville Pakollinen kysymys: mitä sitten, kun eläkepäivät koittavat. Alho kohottaa kulmakarvojaan, ikään kuin jättäen sanomatta, että ei tässä entisiä vielä olla. Kyllä tässä vielä polttelee sellainen sisäinen tuli. Mielessä on käynyt, että tässä voisi vielä tehdä jonkinlaisia konsulttitöitä, ala kun on tuttu. Ja tärkein asia ovat tyttären kaksoispojat Niilo ja Nuutti. Yhdessä asiassa olen kyllä ollut tarkka. Olen sanonut pojille kun hoitovastuu mummilta siirtyy ukille, niin molemmat tarpeet tehdään pottaan eikä vaippaan, Alho naurahtaa. Ja minähän aloitin siitä, että halusin joskus arkkitehdiksi. En nyt enää siihen hommaan pyri, mutta kuvaamataide on lähellä sydäntä edelleen. Ajattelin ryhtyä tekemään akvarelleja. Vanha joensuulainen taiteilijaystäväni sanoi, että aloitatpa vaikeimmasta. No, ehkä se on minun tapani suhtautua asioihin, Matti Alho miettii. VAV 4. 2009 5

VAV Asunnot Oy:n Vuokranmääritys kaudelle 1.3.2010-28.2.2011 VAV Asunnot Oy:n hallitus päätti 8.12.2009 uusista vuokrista kaudelle 1.3.2010-28.2.2011. Maaliskuun alusta aravakiinteistöjen vuokrat nousevat keskimäärin 0,18 / m²/kk eli korotusprosentti on 1,9. VAV:n pääomakulujen tasauksen piiriin kuuluvien kiinteistöjen keskivuokraksi tulee 9,71 /m²/ kk. Kiinteistöjen, jotka eivät kuulu pääomakulujen tasaukseen (11 kpl), keskivuokra on toukokuun 2010 alusta 10,91 /m²/kk. Pääomavuokran määritysperusteita tarkistettiin yhdessä yhteistoiminta-alueiden puheenjohtajien kanssa alkuvuodesta ja muutokset vietiin tulevan vuoden vuokriin. Pääomakulujen tasaukseen kuuluu 171 kiinteistöä, joista viisi valmistuu ensi vuoden aikana. Uudet kiinteistöt otetaan heti valmistuttuaan pääomakulujen tasaukseen mukaan. Matala korkotaso auttoi tänä syksynä meidät maltillisiin vuokrantarkistuksiin. Vaikka pääomavuokra laski, niin hoitovuokraan jouduttiin sisällyttämään entistä enemmän kulueriä asuntojen kunnon säilyttämiseen ja parantamiseen. Suurin kustannustason nousu kohdistui korjausten kuluryhmään. Veden ja energian hinnat eivät kuluvan vuoden tasosta arvioissa nousseet. Korjausten lisäksi vuokraa jäi korottamaan kiinteistöveron ennakoitu nousu ja jätehuoltokulujen kasvu. Ensi vuonna peritään jokaisesta huoneistoneliöstä 0,75 /m²/kk ns. jaksottaisten töiden määrärahaa. Näin määrärahaa saadaan kerättyä viisi miljoonaa ja se myös käytetään kokonaisuudessaan ensi vuonna. Asuntojen keittiö- ja kylpyhuonekorjaukset vievät suurimman osan korjausrahasta. Asukkaat aktiivisina 71 prosenttia kaikista asukastoimikunnista antoi lausuntonsa kiinteistön vuokralaskelmasta. Viime vuoden vastaava luku oli 65. Parannusta edelliseen vuoteen voi pitää erittäin hyvänä, koska yli 70 vuokranmäärityskohteessa päädyttiin nollakorotukseen ja korotukset yleensäkin olivat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta erittäin kohtuullisia. Merkittävin aktiivisuuden kasvun selittäjä löytyy varmasti uudesta tavasta viedä vuokranmääritysperusteet alueille yte-puheenjohtajan ja isännöitsijän yhteistyönä. VAV:n kiinteistöjen vuokrien vaihteluväli on 8,18 11,90 /m²/kk. Hoitovuokra vaihtelee 3,51 8,00 euron välillä ja pääomavuokra 2,31 7,30 euron välillä. VAV:n arvio keskimääräisiksi hoitokuluiksi VAV:n arvio keskimääräisiksi hoitokuluiksi /asm2/kk aravavuokrataloissa 2010 /asm2/kk aravavuokrataloissa 2010 Muut hoitokulut 0,83 Vuosikorjaukset 1,00 Kiint.vero 0,22 Siivous 0,23 Huolto sis. ulkoal. 0,44 4,94 /m2/kk Jaksottaiset korj. 0,75 Vesi 0,53 Lämmitys 0,94 Keskimääräinen vuokra 4,94 + 4,77 = 9,71 /m2/kk Keskimääräinen vuokra 4,94 + 4,77 = 9,71 /m 2 /kk 6

Uudet vuokrat 1.3.2010 Aravakohteet Kp Osoite Pähkinärinteen yte-alue 110 Vaijeritie 1 54 rivi 9,60 0,24 120 Pähkinärinteent. 22,24,26 81 3 9,83 0,00 121 Ainonkuja 2 22 rivi 10,77 0,22 122 Kylväjänkuja 7 22 rivi 10,92 0,00 123 Terhotie 6 43 3 10,08 0,10 124 Santamäentie 20 17 rivi 10,91 0,36 125 Karhunkierros 94 5/6 9,69 0,10 130 Sahatie 2 42 3 8,97 0,00 140 Luhtimäki 2 98 3 10,02 0,00 141 Avaintie 2 29 rivi 9,96 0,00 142 Niittäjäntie 13 31 rivi 11,21 0,12 143 Luhtimäki 1 65 rivi 10,52 0,12 200 Uudentuvantie 6 42 rivi 10,66 0,00 201 Tukkilaisentie 9 39 2 9,74 0,00 Myyrmäen yte-alue 150 Kivikirveenkuja 4 71 7 9,92 0,11 151 Vaskivuorentie 20 54 7 10,13 0,00 152 Meripihkatori 2 63 7 10,69 0,28 153 Ruukuntekijäntie 12 35 2/5 9,77 0,20 154 Ruukuntekijäntie 10 37 2/5 9,32 0,00 155 Leiritie 6 46 4 9,89 0,00 156 Ruukuntekijäntie 8 46 2/5 9,84 0,40 157 Huddingenpolku 2 70 2/6 9,44 0,25 158 Apajakuja 7 50 5 9,80 0,00 159 Helmikuja 1 52 3/4 10,25 0,39 160 Vaskikuja 2 16 rivi 10,28 0,00 161 Ruukkukuja 1 78 7 10,35 0,32 162 Ojahaantie 1 68 5 10,45 0,17 170 Kukinkuja 8 67 3/7 8,51 0,00 171 Raikukuja 12 31 3 9,92 0,00 172 Raikukuja 14 27 3 10,45 0,74 180 Aamutie 8, Iltatie 56 rivi 10,75 0,14 181 Laivurinkuja 2 24 rivi 10,32 0,42 Keski-Vantaan yte-alue Huoneistojen lukumäärä Tyyppi Vuokra 1.3.2010, Korotus, 330 Knaapinkuja 6 24 rivi 9,63 0,30 400 Ollaksentie 29-31 56 3 9,61 0,06 401 Kerkkäkuja 3 29 rivi 10,02 0,41 510 Krakankuja 2 60 5 9,11 0,00 511 Krakankuja 4 55 3/4 9,80 0,15 512 Arinatie 9 58 4 9,61 0,00 513 Arinatie 7 42 3 10,00 0,24 514 Tammistonkatu 9 58 4 10,51 0,65 515 Tammistonkatu 25 28 4 11,14 0,33 516 Herttuantie 6 68 4 10,32 0,44 517 Keikarinkuja 2 57 7 9,77 0,13 Tikkurilan yte-alue 600 Kielotie 25 47 6 11,00 0,19 610 Orvokkirinne 4 37 rivi 10,00 0,37 611 Talvikkirinne 4 49 4 8,61 0,00 612 Esikkotie 3 37 3/5 10,41 0,82 613 Lummetie 11 48 5 9,17 0,10 614 Veturitie 7 120 3/7 9,15 0,20 615 Esikkotie 7 30 3/4 9,50 0,00 620 Ohratie 12 34 4 9,55 0,00 621 Vainiotie 2 22 rivi 9,50 0,60 622 Valtuustokatu 1 92 3/5 8,86 0,26 623 Ohratie 1 44 2/3 9,20 0,15 624 Metsänhoitajankuja 2 44 3 10,06 0,06 625 Viljo Sohkasenkatu 16 89 krs 10,06 0,00 630 Viertola 11 rivi 10,59 0,19 631 Kirvelitie 2 21 4 10,59 0,36 Tikkurilan ympäristön yte-alue 640 Takojantie 1 79 2/3 9,00 0,00 641 Markkulantie 24 72 rivi 9,94 0,32 650 Maitikkapolku 10 51 3 9,74 0,21 651 Uusiniityntie 6 80 rivi 8,73 0,00 652 Uusiraja 13 10 rivi 11,10 0,19 653 Sorakuja 4 92 3/8 8,90 0,30 654 Uusiniityntie 1 18 rivi 10,76 0,39 655 Kallioimarteentie 10 44 2/3 9,82 0,20 656 Asterintie 24 31 2 9,78 0,45 657 Loikkokuja 1 32 2 11,25 0,00 660 Kunnaantie 20 32 rivi 10,76 0,18 661 Maarinkunnaantie 19 44 rivi 10,40 0,28 671 Laaksotie 20 88 rivi 10,32 0,00 672 Malvatie 1,4 25 rivi 10,78 0,27 VAV 4. 2009 7

Kp Osoite Länsi-Rekolan yte-alue Huoneistojen lukumäärä Tyyppi Vuokra 1.3.2010, Korotus, 700 Norkkokuja 2 59 5'/6 8,51 0,00 701 Lehmuspolku 3 59 2 10,68 0,00 710 Eppiläntie 1-3 43 rivi 9,30 0,00 711 Tahtitie 24 25 1 /2 10,43 0,00 712 Tanssijantie 2 33 2 9,48 0,00 713 Leikkitie 1 60 rivi 10,26 0,42 714 Leikkitie 2 39 2 10,06 0,00 715 Hyrräkuja 10 12 rivi 10,81 0,51 716 Rumpalintie 4 32 rivi 8,50 0,00 720 Hansinkatu 1-3 81 4 9,01 0,00 721 Mikaelintie 7 ja 9 60 rivi 9,47 0,00 722 Peijaksentie 69 67 3 9,73 0,00 723 Asolantie 22 39 3 10,48 0,00 724 Mikaelintie 4 12 rivi 10,67 0,00 725 Mikaelintie 11 19 rivi 10,72 0,00 726 Viidakkokuja 3 49 5 9,42 0,00 727 Peijasent. 67/Viidakkokj 4 62 5 10,97 0,00 729 Viidakkokuja 7 49 k/rivi 10,81 0,00 842 Metsolantie 3 61 4/5 10,76 0,00 860 Kiitäjäntie 2-6, Korenn. 60 1/2 10,29 0,20 880 Kirvisenkuja 1 88 3/4 8,92 0,00 881 Linnustajankuja 1 68 1/2 9,61 0,19 882 Varpusenkuja 1 113 3/5 8,79 0,00 Korson yte-alue 820 Marsinkuja 1 ja 4 130 3 8,72 0,00 821 Saturnuksenkuja 2 ja 4 120 6 9,20 0,00 830 Otavantie 20 75 3 9,56 0,42 831 Otavantie 11 57 3/4 8,18 0,00 832 Otavantie 9 44 3 8,85 0,00 833 Näätäkuja 1 65 3 8,81 0,00 834 Minkkitie 16 68 1/4 9,55 0,36 835 Siilitie 28-30 132 3 8,79 0,00 836 Minkkitie 9 47 4 9,30 0,46 837 Minkkitie 11 66 3/4 9,93 0,19 838 Näätäkuja 4 32 3 9,17 0,00 839 Mäyräkuja 4 70 6/4 11,50 0,42 841 Mäyräkuja 6 68 6 10,77 0,27 Rekolan yte-alue 730 Peijaksentie 31 59 3 9,82 0,26 740 Virsupolku 1 30 5 8,91 0,00 741 Evästie 5, Kontti 4 ja 6 138 3 8,60 0,05 742 Rautkalliontie 3 31 3 9,76 0,00 743 Laurantie 11 36 6 8,55 0,00 744 Rautkallionkatu 10 84 12 10,26 0,00 745 Hakopolku 4 33 6 9,00 0,00 746 Et. Rastitie 11 41 6 9,25 0,00 750 Immonkuja 2, Kyllikki 29 65 rivi 9,89 0,21 751 Nyyrikint. 1, Vellamo1 ja 2 82 rivi 10,28 0,44 752 Peijaksentie 15 48 1 /2 9,59 0,15 753 Laurintie 39 21 rivi 10,98 0,00 755 Nyyrikintie 7 48 rivi 10,33 0,46 Pohjois-Korson yte-alue 810 Maauuninkuja 2 52 3 9,21 0,00 811 Tanhukuja 4 71 3/5 8,71 0,00 812 Pyykuja 1 20 rivi 10,64 0,13 813 Ruusuvuorenkuja 3 64 3 10,06 0,06 814 Tanhurinne 5 66 3 10,32 0,18 815 Metsotie 25 16 3 10,94 0,00 816 Laulurastaanpolku 1-2 102 2 8,90 0,08 840 Jäniksenkäpälä 11 26 2 10,86 0,40 8

Kp Osoite Länsimäen yte-alue 900 Maratonkuja 6 52 1/2 9,72 0,15 910 Maalinauhantie 14 120 5 9,87 0,34 911 Maalinauhant 8 80 5 9,68 0,43 912 Mnt 19,Rjk 5 90 3 9,15 0,33 913 Vartiokuja 1 32 1/2 10,01 0,24 914 Tykkikuja 5 52 3/4 9,60 0,45 915 Tykkikuja 9 55 3/4 9,98 0,29 916 Vallikuja 6 20 rivi 10,29 0,15 917 Kerokuja 2 21 4 9,90 0,42 918 Pallastunturintie 3b 30 5 10,00 0,09 919 Kerokuja 7 30 3 9,88 0,44 920 Maalinauhantie 10 80 5 9,90 0,48 921 Maalinauhantie 13, 15 52 3 9,48 0,12 Hakunilan yte-alue Huoneistojen lukumäärä Tyyppi Vuokra 1.3.2010, Korotus, 940 Kannuskuja 8 47 3 9,71 0,40 941 Kannuskuja 5 36 3 9,98 0,41 942 Kannuskuja 10 58 4/5 9,74 0,38 943 Suitsikuja 1 57 3 8,77 0,00 944 Vaunukalliontie 2 66 4 9,04 0,00 945 Laukkarinne 8 41 6 8,25 0,00 946 Ponikuja 4 56 8 8,87 0,11 947 Vankkurikuja 6 19 rivi 10,46 0,78 948 Hakunilantie 58 54 5 9,77 0,22 950 Heporinne 1 49 6 10,32 0,40 Nissaksen yte-alue 960 Kuninkaanmäentie 104 22 1/2 10,66 0,14 970 Merkkipuuntie 2 49 1/2 8,79 0,00 971 Kolohonganr. 4, Merkki 14 61 rivi 9,35 0,42 980 Viikinkitie 6 65 3 8,29 0,00 981 Normannikuja 6 30 3 8,77 0,00 982 Kyläkaskentie 2-6 85 3 8,87 0,00 983 Kylämiehenkuja 2 40 3 8,77 0,00 984 Nissaksentie 15 68 3 8,98 0,00 985 Viikinkikuja 3 59 4/3 10,27 0,36 986 Saagatie 9 55 4/3 10,11 0,60 987 Viikinkikuja 2 53 3 10,31 0,07 988 Riimukujat 4, 6, 8, 13 85 1/2 11,03 0,00 Korkotukikohteet Huoneistojen lukumäärä Tyyppi Vuokra 1.5.2010, Kp Osoite Korotus, 31 Viherkummuntie 6 54 rivi 10,82 0,00 32 Harppuunapolku 1 81 2 9,81 0,00 33 Ilolantie 2 ja 4 22 rivi 10,79 0,00 34 Andersinkatu 2 22 2 11,14 0,00 35 Liljatie 12 43 4 11,39 0,00 36 Lauhatie 7 17 3 11,27 0,34 37 Lautamiehentie 22-24 94 rivi 10,93 0,00 38 Talvikkirinne 9 42 4 11,24 0,09 39 Kalliotie, Kimaratie, Tukkilaisent 98 rivi 10,30 0,19 40 Punamultapolku 3 29 6 11,67 0,08 41 Viidakkokuja 5 31 5/6 10,76 0,00 VAV 4. 2009 9

Kiinteistöalalle uusi energiatehokkuussopimus Kiinteistöalalle allekirjoitettiin 10. joulukuuta uusi energiatehokkuussopimus 2010-2016, jonka tarkoituksena on vähentää rakennusten energian kulutusta ja päästöjä. Puitesopimuksen allekirjoittivat ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry. Vuoden 2010 alusta astuu voimaan myös vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelma, johon sitoutuu ensivaiheessa yhdeksän toimijaa. Yksi näistä on VAV Asunnot Oy, jonka toimitusjohtaja Matti Alho allekirjoitti sopimuksen yhtiön puolesta. "Uusi sopimus on hieno osoitus energiatehokkuuden parantamisen eteen tehtävästä pitkäjänteisestä ja systemaattisesta työstä. Energiatehokkuussopimuksessa ministeriöt ja ammattimaiset kiinteistönomistajat sitoutuvat yhteisiin tavoitteisiin ja toimiin energiatehokkuuden edistämiseksi", asuntoministeri Jan Vapaavuori totesi allekirjoitustilaisuudessa. Parannuksia nykyiseen energiatehokkuuteen Energiatehokkuussopimusten taustalla on toukokuussa 2006 voimaan tullut energiapalveludirektiivi, joka velvoittaa Suomen toteuttamaan toimia, joilla saavutetaan yhdeksän prosentin energiansäästöt. Kiinteistöala on kuudes toimiala, joka ottaa käyttöön vuoteen 2016 ulottuvan energiatehokkuussopimuksen. Sopimus tukee myös rakennusten energiatehokkuusdirektiivin tavoitteita parantaa energiatehokkuutta ja vähentää energiankulutuksesta aiheutuvia päästöjä. Uudisrakennusten energiatehokkuutta voidaan melko helposti ohjata rakentamismääräyksin ja normein. Uusien rakennusten 10 Puitesopimuksen allekirjoittajat ryhmäkuvaan järjestäytyneinä (vas.): Heikki Väisänen työ- ja elinkeinoministeriöstä, Olli Salakka VVO:sta, asuntoministeri Jan Vapaavuori, Heikki Valkjärvi HOAS:ista, Eero Saastamoinen VVO:sta, Erkka Valkila SATO:sta, Matti Alho VAV:sta, Hannu Penttilä Helsingin kaupungilta, Maarit Haakana ympäristöministeriöstä, Marko Pyykkönen Suomen Asumisoikeudesta, Aija Tasa ja Aulis Kohvakka RAKLI:sta. Edessä Raija Mäkinen ja Anja Mäkeläinen Asuntosäätiöstä. osuus rakennuskannasta on kuitenkin pieni, minkä vuoksi on erittäin tärkeää löytää keinoja myös olemassa olevan kannan energiatehokkuuden parantamiseen. Kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen puitteissa alalle luodaan uusia verkostoja, mikä helpottaa hyvien toimintatapojen levittämistä laajaan käyttöön. Haluamme aktiivisesti etsiä ratkaisuja energiatehokkuuden parantamiseksi ja päästöjen vähentämiseksi. Toiminnan kehittämisen kannalta tärkeää on myös sopimuksen myötä saatava vertailutieto energiankulutuksesta, kuvaili RAKLIn hallituksen puheenjohtaja Aulis Kohvakka. Huolellisuutta käyttöön ja kiinteistönhoitoon Yksi esimerkki vuokra-asuntokiinteistöjen sitoutumisesta energiansäästöön on se, että mukana olevien tahojen tekemissä kiinteistönhoitosopimuksissa tullaan jatkossa kiinnittämään erityistä huomiota energiatehokkuuteen. Merkittäviä säästöjä voidaan saada aikaan nopeastikin esimerkiksi hoitamalla talotekniikan säädöt kuntoon, vaihtamalla vesikalusteita energiapihimpiin ja pitämällä huonelämpötilat oikealla, noin 21 asteen tasolla. Toimenpideohjelma edellyttää siihen liittyviltä yhteisöiltä selviä energiansäästötavoitteita sekä suunnitelmallista työtä toimintansa kehittämiseksi. Kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen valmisteluun ovat osallistuneet ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry sekä Motiva Oy. Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman valmistelussa ovat lisäksi olleet mukana VAV Asunnot Oy, Helsingin kaupungin kiinteistöosakeyhtiöt, Espoonkruunu, SATO ja VVO. Energiatehokkuussopimus jatkaa Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimus KRESS:n ja Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimus AESS:n puitteissa aloitettua työtä.

vuodenvaihde tuo muutoksia isännöintiin Hansinkatu 1-3 astui teini-ikään Asolan Hansinkatu 1-3 täytti 20 vuotta. Merkkipäivää juhlittiin 5. joulukuuta B-rapun kerhotilassa, jossa pöydät notkuivat hyvää jouluruokaa ja täytekakkua. Tilaisuuden tarkoitus oli kohottaa talon yhteishenkeä, juhlien pääjärjestäjä Kati Seikkala totesi. Seikkala ja muut järjestäjät olivat selvästi nähneet vaivaa. Kerhotilan seisovassa pöydässä oli tarjolla muun muassa kinkkua, paahtopaistia, kana- ja kalasalaattia, savukalaa, mätiä, smetanaa ja täytekakkua. Ajatus juhlien järjestämiseen lähti siitä, että asukkaat eivät ole olleet juurikaan kiinnostuneita talkoista ja muista talon yhteisistä asioista. Tarkoitus oli kohottaa talon yhteishenkeä hyvien syötävien merkeissä, Seikkala sanoi. Tilaisuudessa annettiin myös kunniakirjat talon aktiiviasukkaille asukastoiminnan kehittämisestä ja viihtyisän asumisen edellytyksien luomisesta. Kunniakirjan saivat Eila Rönkkö, Orvokki Keinänen, Eino Torikka ja Rosa Afanasier. VAV Asunnot Oy onnittelee 20-vuotiasta Hansinkatu 1-3:a. VAV Asunnot Oy:n isännöitsijöiden toimialueissa tapahtuu uudistuksia vuodenvaihteessa. Tutut ja turvalliset isännöitsijät jatkavat tehtävissään, mutta 1.1.2010 tapahtuu aluevaihdoksia viiden isännöitsijän kohdalla. Takasivulta löydät kaikkien VAV:n isännöitsijöiden yhteystiedot, jotka ovat siis voimassa vuoden alusta alkaen. Kannattaa saman tien vilkaista, kuka vastaa kotikiinteistöstäsi. Isännöitsijät löytyvät kätevästi myös nettisivuilta www.vav.fi. Sieltä voi hakukoneen avulla löytää isännöitsijän yhteystiedot kirjoittamalla hakukenttään oman kotitalosi osoitteen. Faksinumero kaikille isännöitsijöille on sama eli 09 8392 6541. Nettivideo innostaa ilmastotekoihin Pääkaupunkiseudulla on tartuttu tositoimin ilmastotyöhön. Uusi nettivideo kannustaa asukkaita ja kuntatyöntekijöitä muutokseen. Jokainen voi tehdä helposti pieneltä tuntuvia, mutta ilmastoon vaikuttavia tekoja hiilipäästöjen vähentämiseksi. Julian valinta -niminen video kertoo tarinan keväällä 2007 syntyneen Juliatytön elämästä vuoteen 2030 saakka. Video on osa Julia 2030 -hanketta ja sen voi katsoa osoitteessa www.julia2030.fi. Videon tarina tempaa katsojan mukaansa matkalle tulevaisuuteen pääkaupunkiseudulla. Hyvässä kaupunkiympäristössä kaikki on lähellä. Liikkuminen sujuu kävellen, pyöräillen ja raiteilla. Energiankulutusta voi pienentää arkielämän valinnoilla. Muun muassa suosittuun Reittioppaaseen liitetään päästölaskuri, jolla voi vertailla hiilijalanjälkeä taitettaessa matkaa bussilla, junalla, metrolla, pyörällä tai jalan. Hankkeen tavoitteena on motivoida ja viestiä kuntien työntekijöille toimista hiilipäästöjen vähentämiseksi. Hankkeessa tuotetaan laskentatyökaluja myös julkisten hankintojen ja toimitilojen käytön ekotehokkuuden parantamiseksi. Hanke saa rahoitusta EU:n Life+ -ohjelmasta. YTV:n koordinoimassa Julia 2030 -hankkeessa ovat Vantaan lisäksi mukana Helsinki, Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi ja Kerava sekä Suomen ympäristökeskus. Videon käsikirjoitus syntyi kumppaneiden yhteistyönä. Tuotannosta vastasi Crea TV. VAV 4. 2009 11

Koko perheen joulupeli Lähtö 1 8 7 9 10 11 Kuva: Henrik Kettunen 12 1. Toit joulukuusen oikeaoppisesti sisään. Jäljiltäsi ei jäänyt havuja käytävään ja kuusi oli kotimainen. Etene kolme askelta. 2. Voi voi. Kinkunrasvat menivät viemäriin ja se tukkeutui. Palaa lähtöruutuun. 3. Hiljenny heittovuoron ajaksi kuuntelemaan joulurauhan julistusta. 4. Isä päätti, että koko perhe menee yhdessä joulusaunaan eikä sitä jätetä pitkäksi aikaa turhaan päälle. Oikeasta energiaratkaisusta saat ylimääräisen heittovuoron! 5. Perheen pienimmäinen näki pihalla tontun. Siitä ilman muuta ylimääräinen heittovuoro! 6. Naapuri kävi toivottamassa hyvää joulua. Jäät rupattelemaan heittovuoron ajaksi. Ei kuitenkaan hätää, seuraavalla heittokierroksella saat heittää kahdesti. 7. Jouluruokaa tarjoo kunnon väki. Äiti oli kattanut pöydän hienosti ja suosinut luomua ja lähiruokaa, mutta erinomaisen ruoan sulattelu kestää yhden heittovuoron ajan. 8. Huomasit, että jouluruokapöydästä jäi myös biojätettä ja kehotit lajittelemaan oikeaan jäteastiaan. Heitä uudestaan. 9. Isä hok mivat ja se uudestaan 10. Kosk siivousvuo askelta et 11. Lähet Näin sääs määräinen 12. Harm kövaloilla Ota neljä

Tässä koko perheelle ajankulua jouluaattoiltaa varten. Tarvitset vain arpakuution ja pelinappulat peliä varten. Ensimmäinen heittäjä valitaan arpakuutiolla sen perusteella, kuka saa suurimman numeron. 3 2 4 6 5 13 12 14 sasi tarkistaa, että palovaroittimet toion tärkeää kynttilöiden palaessa. Heitä. a keksit antaa lahjaksi palveluja kuten roja ja lippuja uimahalliin, siirry kaksi eenpäin. it sähköisiä joulukortteja jo hyvissä ajoin. tit paperia ja postikuluja. Ekoteosta yliheitto. in paikka. Isä koristeli parvekkeen säheikä lyhdyillä. Energiaa palaa hukkaan. askelta taaksepäin. 13. Koska olit käärinyt joululahjat aikakauslehtipaperiin ja neuvonut muita sitten säästämään varsinaiset joulupaperit ensi vuotta varten ja lajittelemaan pahvit keräysastiaa varten, siirry suoraan maaliin. 14. Muistutit, että kaikki kynttilät ja muut jouluvalot tulee sammuttaa yöksi. Etene kaksi askelta. 15. Olet maalissa ja joulupukki tulee kohta. Jää odottelemaan perheen muita jäseniä ja popsi odotellessasi vaikkapa joulutorttuja. HYVÄÄ JOULUA! 15 Maali! VAV 4. 2009 13

Teksti: antti Halonen kuvat: katri ristiniemi Asukkaat saivat täsmätietoa tulevasta suururakasta Sahatie 2:n peruskorjaus tavoittelee energiasäästöä Väkeä riitti paikalle täysi tuvallinen, kun Sahatie 2:n asukkaille järjestettiin tiedotustilaisuus kiinteistön mittavasta peruskorjauksesta sekä sen aiheuttamista asumisjärjestelyistä ja rakennustoimenpiteistä. VAV Asunnot Oy tulee toteuttamaan mittavan peruskorjauksen vuonna 14 1972 rakennetussa Sahatie 2:ssa. Remontti on Asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskuksen ARA:n pilottityö pohjoismaisessa Kestävä korjausrakentaminen elinkaaren hallinta kiinteistönpidossa (SURE) -hankkeessa. Peruskorjauksen tavoite on mm. säästää energiakustannuksissa. VAV Asunnot Oy:n rakennuttajapäällikön Timo Petäjistön mukaan tavoitteena on nykyisen energiankulutuksen puolittaminen. Lämpöä eristetään muun muassa uusilla ikkunoilla, vesikatolla, sokkelilla ja seinätöillä. Ulkoseinät lisälämmöneristetään 90 millimetriä paksulla EPS -eristeellä. Lisälämmöneristys sijoitetaan vaipan ulkopintaan, minkä vuoksi seinän paksuus tulee kasvamaan tuon 90 millin verran, Petäjistö kertoi asukkaiden tiedotustilaisuudessa. Ilmanvaihto uudistetaan Asuntoihin uusitaan myös ilmanvaihto. Asuinhuoneitten ilma puhalletaan koneellisesti sisään ja ulos. Ilma suodatetaan ja esilämmitetään ilmanvaihtokonehuoneessa, ja poistuvasta ilmasta kerätään lämpö talteen. Aikaisemmin huoneistoista on vain imetty vanha ilma pois ja uusi on tullut ikkunankarmeissa olevista venttiileistä sisään. Peruskorjauksessa uusitaan myös salaojat, vesi- ja viemärijohdot, huoneistojen keittiöt, kodinkoneet ja kalusteet. Vanha betonikaide tullaan korjaamaan tai uusimaan. Päätös korjaamisesta tai vaihtoehtoisesti uusimisesta tehdään, kun suunnitelmat on käsitelty kaupunkikuvaneuvottelukunnassa. Asukkaat totesivatkin vanhan kaiteen murenevaksi, homeiseksi ja ruman näköiseksi. Osapuolet ja aikataulu Joulukuun aikana hanke käsitellään ARA:ssa, VAV Asunnot Oy:n hallituksessa ja sitten laaditaan kokonaisvastuurakentamissopimus NCC Rakennus Oy:n kanssa. Suunnitteluvaihe