RANNIKON PUOLUSTAJA. Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan julkaisema tiedotuslehti

RANNIKON PUOLUSTAJA Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan julkaisema tiedotuslehti 7. Vuosikerta Nro 1/64 Huhtikuu 1964 KILTATOIMINTA TIIVISTYY Aloittaessaan kolmannen toimintavuotensa ei Rannikon Puolustajain Kilta voi ylpeillä tähänastisilla suurilla saavutuksillaan, vaan sille asetetut tavoitteet ovat vielä kaukana toteutumisestaan. Työssä on kuitenkin päästy jo hyvään alkuun ja tarkoitukseen sopivien, kiinnostavien ja tehokkaiden toimintamuotojen etsiminen jatkuu. Jo näinä ensimmäisinä vuosina on voinut varmuudella todeta, että tämän tapaista yhteenliittymää, joka yhdistää rannikon puolustajat ikään ja sotilasarvoon katsomatta, on kaivattu yleisesti rannikkojoukoissa palvelleiden taholla. Meitä vetää yhteen sama tarve, jonka yleistä ilmenemistä todistaa valtakunnallisen kiltatyön leviäminen miltei kaikkien aselajien ja joukko-osastojen piiriin. Tällä haavaa tämä maanpuolustushengen elävöittämä kiltatoiminta on saanut tuulta siipiensä alle, sen merkitys tunnetaan ja tunnustetaan maassamme jo yleisesti. Oma Rannikon Puolustajain Kiltamme on asettanut erääksi uuden toimintavuoden tavoitteeksi jäsenmäärän lisäämisen ja jäsenkunnan saamisen kaikki ikäluokat käsittäväksi nuorten mukaantulo kuitenkin alleviivattuna. Tämä käy mahdolliseksi kehittämällä Killan organisaatiota ja sen toimintamuotoja, suorittamalla kiinnostusta herättävää tiedotustoimintaa rannikon puolustajien piirissä ja luottamalla siihen, että Killan jokainen jäsen aktiivisesti ottaa osaa työskentelyyn ja tuo mukanaan uusia jäseniä. Näinkin laajassa järjestötoiminnassa ei kuitenkaan yksinomaan innostus riitä. Paikkansa pitää yhä vanhan järjestömiehen sana: "Kun yhdistyksen talous on vankka, niin toimintaa syntyy itsestään". Meidän Kiltamme suorittamassa järjestötyössä ei vahva taloudellinen asema ole itsetarkoitus, mutta sen saavuttaminen on välttämätön, vähänkin laajamittaisemman toiminnan perusedellytys. Tämän vuoksi Killan johto uskaltaa tässäkin suhteessa vedota koko jäsenkuntaansa ja toivoa, että se olisi mukana vahvistamassa Kiltamme taloudellista perustaa muun toiminnan kehittämisen rinnalla. Vuosikokouksen hyväksyttyä Killan johtoelinten tähänastiset toimenpiteet ja annettua viitteitä tulevalle työskentelylle, voimme kääntää katseemme kokonaan eteenpäin ja ponnistella yhteisvoimin uusien tavoitteiden saavuttamiseksi. Sekä Killan johtokunnan että paikallisten johtokuntien jäsenet tulevat varmasti tekemään kaikkensa, jotta Rannikon Puolustajain Kilta voisi antaa jäsenilleen sitä, mitä he Killan perustaessaan tai siihen liittyessään ovat odottaneet. Rannikon Puolustajain Killan puheenjohtaja Eero Salovaara

"Oi Suomi, synnyinmaa, Suo helmahas sun poikasi onnellisna nukahtaa, kun hän henkensä halvan sulle antanut on! Ei muuta kunniaa, kuin kuulla kummultansa, sun kuusiesi kuiskintaa, kun sä kätkenyt olet hänet viime lepohon". IN MEMORIAM KENRAALIMAJURI NIILO N SARIO Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen entinen monivuotinen puheenjohtaja ja yhdistyksen kunniajäsen kenraalimajuri Niilo Nikolai Sari o siirtyi ajasta iäisyyteen joulukuun 30 päivänä viime vuonna 68 vuoden ikäisenä. Kenraalimajuri Sario oli syntynyt Naantalissa 30. 4. 1895, tullut ylioppilaaksi Turun suomalaisesta yhteiskoulusta v. 1917 sekä suorittanut Kadettikoulun aktiiviupseerikurssin v. 1920, Rannikkotykistön ampumakoulun I ylemmän kurssin v. 1925 ja Sotakorkeakoulun vv. 1926 29. Hänet määrättiin v. 1928 RT 2:n III patteriston komentajaksi, v. 1929 meripuolustuksen esikuntaan sotatoimi- ja koulutustoimiston päälliköksi, samana vuonna ampumakoulun johtajaksi, v. 1933 merivoimien esikuntaan sotatoimiston päälliköksi ja v. 1938 yleisesikuntaan merivoimatoimiston päälliköksi. Sotien aikana hän toimi mm. Uudenmaan Rannikkoprikaatin ja Itä-Suomen Rannikkopriikaatin komentajana. Joulukuussa 1944 hänet määrättiin Suomenlinnan Rannikkolinnakkeiston ja nimenmuutoksen yhteydessä v. 1952 edelleen RT l:n komentajaksi. V. 1953 hänet nimitettiin Uudenmaan sotilasläänin ja Helsingin varuskunnan komentajaksi. Tästä virasta hän v. 1955 siirtyi eläkkeelle. Kenraalimajuri Sario osallistui myös alansa yhdistystoimintaan. Niinpä hän oli mm. Upseeriliiton hallituksen jäsen vv. 1946 47, puheenjohtaja vv. 1947 53 ja sen jälkeen yhdistyksen kunniajäsen. Rannikkotykistön Up- 126 seeriyhdistyksen puheenjohtajana hän toimi vv. 1948 53 ja oli sen kunniajäsen. Virkamiesliittojen Keskusjärjestön hallituksen jäsen hän oli vv. 1947 49. Erityisen lähellä hänen sydäntään oli sotahistoriallinen tutkimus. Hän oli Ehrensvärd-seuran varapuheenjohtaja v:sta 1946 sekä Sotamuseoseuran ja Sotahistoriallisen, seuran puheenjohtaja vuodesta 1955. Hänen kielitaitonsa ja suuri lukeneisuutensa sekä eri maihin suuntautuneet opintomatkat tekivät kenraalimajuri Sariosta yhden maamme etevimmistä sotahistorioitsijoista. Hän piti eri tilaisuuksissa lukuisia esitelmiä tältä alalta ja harjoitti myös kirjallista toimintaa. Hän julkaisi mm. Suomenlinna-teoiksen sekä toimitti useiden vuosien ajan Rannikkotykistön vuosikirjaa. Niinikään hän toimitti suomeksi sotilasoppi- ym. kirjoja ja laati alansa kirjoituksia eri aikakauslehtiin. Kenraalimajuri Sario siunattiin viimeiseen lepoon sotilaallisin kunnianosoituksin tammikuun 8 päivänä. Häntä oli omaisten lisäksi kokoontunut saattamaan puolustusvoimien korkeinta päällystöä, rannikkotykistön upseeristoa, lukuisten vainajaa lähellä olleitten yhteisöjen ja yhdistysten edustajia sekä työtovereita ja muita ystäviä. Helsingin Vanhassa kirkossa pidetyn siunauksen toimitti kenttäpiispa Toivo Laitinen, joka oli valinnut saarnansa tekstiksi Psalmin 62,6: Odota yksin Jumalaa hiljaisuudessa minun sieluni, sillä häneltä tulee toivoni. Sanoissaan kenttäpiispa kiinnitti huomiota vainajan elämäntyöhön rannikon puolustuksen rakentajana, historian uupumattomana tutkijana ja kanssaihmisiin myönteisesti suhtautuneena ihmisenä, joka antoi sydämensä sananmukaisesti kulua yhteisen hyvän palveluksessa. Omaisten ja puolustusvoimain komentajan laskeman seppeleen lisäksi vainajan arkulle laskivat seppeleensä lukuisat eri yhteisöt ja yksityiset. Adressein olivat laajan työkentän sekä tuttava- ja ystäväpiirin omannutta vainajaa kunnioittaneet lisäksi monet yhteisöt ja yksityiset. Viimeisen leposijansa kenraalimajuri sai Hietaniemessä. Sario RANNIKON PUOLUSTA JÄIN KILTAMERKKI Rannikon Puolusta jäin kiltamerkki valmistetaan Joukko-osastokiltojen neuvottelukunnan suosituksen mukaan valtakunnallisen kiltamerkin muotoiseksi. Merkin pohja on tummaksi patinoitu puolustusvoimain virallisen tunnuksen muotoinen tornikuvio. Sen keskellä kohoaa rannikon puolustajien erikoistunnuksena miehitetty, tulitoiminnassa oleva raskas rannikkokanuuna. Merkin koko on 12 x 14 mm. Sen on suunnitellut killan jäsen evl Toivo Knuuttila. Hän on toiminut myös valtakunnallisen merkin suunnittelutoimikunnan puheenjohtajana. Merkki valmistunee kesään mennessä, niin että yhteisissä tilaisuuksissa tavataan kesällä runsaasti "merkillisiä" rannikon puolustajia. RANNIKON PUOLUSTAJAIN KILLAN TOIMINTAKERTOMUS F 1963 Killan toinen toimintavuosi ensimmäinen kokonaisen kalenterivuoden mittainen on päättynyt. On voitu todeta, että Kiltaa perustettaessa esitetyt otaksumat kiltatoiminnan mahdollisuuksista rannikon puolustajien keskuudessa eivät ole olleet perusteettomia. Kuluneelle vuodelle laaditun toimintasuunnitelman mukaan oli toiminnassa otettava huomioon paikallisosastojen perustaminen eräille uusille paikkakunnille, jäsenhankinnan järjestäminen, Rannikon Puolustajain päivä, palkin - tolevykkeiden hankkiminen ja jakelun alkuun saattaminen, jäsenmerkin suunnittelu, retkeilyt linnakesaariin, yhteydenpito aselajin joukko-osastoihin, Killan ja paikallisosastojen johtokuntien neuvottelukokouksen järjestäminen ja varojen hankinnan tehostaminen. Killan ensimmäinen varsinainen vuosikokous oli Helsingissä Katajanokan upseerikerholla maaliskuun 6 päivänä 1963. Kokouksessa oli saapuvilla 64 Killan jäsentä, joista naisjäseniä 4. Mm sodanaikainen merivoimien komentaja, kenrl Väinö Valve oli läsnä. Kokouksen puheenjohtajana toimi Killan puheenjohtaja Eero Salovaara. Virallisen kokouksen jälkeen oli ohjelmallinen illanvietto. Killan toimihenkilöt 1963 64 Eri tehtävissä ovat toimineet seuraavat henkilöt: puheenjohtajana ekonomi, ylil Eero Salovaara, varapuheenjohtajana ja elokuusta alkaen toiminnanjohtajana ev A E Lyytinen, sihteerinä lainopin kandidaatti, kapt V Heinikainen, taloudenhoitajana ekonomi, kapt K Rydman ja toiminnanjohtajana elokuuhun saakka evl A Koljonen. Johtokunnan jäseninä ovat olleet ev V I Karvinen, konttoripäällikkö, ylil O Nissinen, toimistonhoitaja, vääp M Ratia, kapt Y Rikkonen, evl N A Simonen, vahtimestari, tkm E Sundström ja muurari, korpr V Vyyryläinen. Tilintarkastajina ovat olleet maj E B L i u s- vaara ja ekonomi Urho Aintila sekä varalla toimitusjohtaja Helmer Ekblad ja pankinjohtaja H Ignatius. Johtokunnan työvaliokuntaan ovat kuuluneet puheenjohtaja Salovaara, jäsenet Lyytinen, Heinikainen ja Rydman sekä toiminnanjohtaja. Johtokunnan kokouksia on pidetty kolme, joista kahteen on osallistunut myös ulkopuolisia edustajia, 22. 1. 63 pidettyyn kokoukseen Helsingin paikallisosaston johtokunnan edustajat ja 22.9.63 pidettyyn kokoukseen edustajia Helsingin, Turun ja Kymenlaakson paikallisosastojen johtokunnista. Johtokunnan työvaliokunta on kokoontunut kuusi kertaa. Killan puheenjohtaja on vuoden aikana osallistunut joukko-osastokiltojen neuvottelukunnan toimintaan ja ollut sen varapuheenjohtaja. Palkintolevyke Johtokunnan toimesta on hankittu palveluksesta 240 päivän palvelusajan jälkeen kotiutuville varusmiehille jaettava palkintolevyke, jonka ensimmäinen jakelu suoritettiin Isosaaressa 22. 9. 1963 pidetyssä juhlatilaisuudessa. Levykkeen on suunnitellut evl Toivo Knuuttila ja valmistanut Oy Veljekset Sundqvistin kultasepänliike. Levyke, sen säännöt ja jakaminen on esitetty erikseen tässä numerossa. (jatkuu seuraavalla sivulla,) KENRAALIMAJURI NIILO S ARI O N MUISTORAHASTO Kenraali Sarion äkillisen poismenon yhteydessä muodostettiin tehdyn aloitteen perusteella ja edesmenneen omaisten suostumuksella Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen yhteyteen kenraalimajuri N Sarion muistorahasto rannikkotykistö aselajin pyrkimyksien edistämiseksi. Tähän mennessä on muistorahaston välityksellä kunnioittanut kenraali Sarion muistoa yhteensä 63 erilaatuista yhteisöä, liikelaitosta ja yksityistä ja on varoja muistorahastoon kertynyt 1550 mk. RtUY:n johtokunta on kokouksessaan 14. 2. 64 nimennyt väliaikaisen toimikunnan harkitsemaan ko muistorahaston toimintamuotoja ja sääntöjä sekä kutsunut toimikuntaan jäseniksi varatuomari kapteeni K Ignatiuksen (kokoonkutsujana), everstiluutnantti evp J Soinin ja yliluutnantti T Sarion. Tarkoituksena olisi löytää rahaston tai sen tuoton käytölle sellaiset muodot ja tavat, jotka lähimmin vastaisivat kunnioitetun vainajan ajatuksia aselajimme edistämisestä. Johtokunta esittänee muistorahastokysymyksen seuraavalle RtUY:n vuosikokoukselle ensi syksynä, mutta jo nyt on herätetty uudelleen kysymys Rannikkotykistön Säätiöstä. Voisiko tämä muistorahasto muodostaa alkupääoman tulevalle Rt:n säätiölle joko siihen kuuluvana tai liittyvänä erikoisrahastona? Tästä kysymyksestä odotetaan jäsenistömme kannanottoa ja johtokunta olisi hyvin kiitollinen kaikista positiivisista esityksistä tässä suhteessa. Kenraali Sarion, yhdistyksemme pitkäaikaisen puheenjohtajan ja senjälkeisen kunniajäsenen muisto ja meille jättämä perinne velvoittaa meitä itsekutakin ja ehkäpä tuleva Rannikkotykistön Säätiö olisi eräs keino tämän perinteen vaalimiseksi. Rahastolle tulevat lahjoitukset pyydetään ystävällisesti RtUY:n postisiirtotilille n:o 6514 (kuponkiosaan merkintä "kenrm Sarion muistorahasto").

MAJURI GOTTBERG 50-VUOTIAS 50 VUOTTA täytti maaliskuun 10 päivänä majuri La rs Holger Gottberg Helsingissä. Hän on syntynyt Helsingissä, tullut ylioppilaaksi Turun ruotsalaisesta lyseosta, suorittanut aktiiviupseeritutkinnon merisotakoulussa 1939 ja esiupseeritutkinnon taistelukoulussa 1960. Hän osallistui kadettina Suomen Joutsenen valtameripurjehdukseen 1936 37 ja toimi rannikkotykistörykmentti l:ssä nuorempana upseerina ja patterin päällikkönä 1939. Talvisotaan hän osallistui järeän patterin päällikkönä Suomenlinnan rannikkotykistörykmen- Rannikon Puolustajain päivä 22.,9. 1963 oli johtokunnan, Helsingin paikallisosaston sekä SlRtR:n yhteisesti järjestämä Rannikon Puolustajain päivä Isosaaressa. Tämä tilaisuus, jota suosi erinomainen sää, oli laatuaan ensimmäinen Killan toiminnassa ja se onnistui erinomaisesti. Killan jäseniä perheineen oli tilaisuudessa n 300. Ohjelmassa oli saareen tutustumisen ohella opetusneuvos, majuri Antero Rautavaaran puhe, taiteellista ohjelmaa sekä ensimmäinen palkintolevykkeiden jako rykmentin varusmiehille. Paikallisosastojen toiminta Helsingin paikallisosaston toimesta järjestettiin ravintola Lidossa 18. 3. 1963 Rannikon Puolustajain ilta, joka oli koonnut n 80 osanottajaa. Ohjelma arvontoineen oli pirteä ja tilaisuus onnistunut. Kevätkauden päätteeksi tehtiin saariretki Mäkiluotoon. Pikkujoulua vietettiin Kauppakillassa 4. 12. 1963. Jäseniä rouvineen oli mukana noin 40. Ohjelma oli erittäin pirteästi järjestetty. Varsinkin arvonta lukuisine palkintoineen sai yleisön mukaansa. Paikallisosaston puheenjohtajana on ollut joht Sulo V ä r t ö. Kymenlaakson Killassa Kotkassa on pidetty neljä yhteistä tilaisuutta ja järjestetty retkeily Rankkiin. Esitelmiä ovat pitäneet majuri E Pyysalo ja eversti A E Lyytinen. Kymenlaakson Killan puheenjohtajana on ollut kapt Yrjö Rikkonen. Turunmaan Kilta on lahjoittanut Turun Rannikkotykistörykmentille kiertopalkinnon ja 12 henkilökohtaista urheilupalkintoa. Utön linnakkeelle on toimitettu kirjallisuutta ja äänilevyjä. Killan jäsenille on pidetty Turussa juhlatilaisuus ja valmistettu oma viiri, jota on lahjoitettu kotiuttamisen yhteydessä parhaalle varsinaissuomalaiselle rt-vänrikille ja aliupseerille. Killan yhteydessä toimii naisosasto. Turunmaan Killan puheenjohtajana on kapt J Veranto. 10 tissä. Jatkosodan aikana hän toimi linnakkeen päällikkönä Uudenmaan rannikkoprikaatissa, iskukomppanian päällikkönä Viipurinlahdella, järeän patterin päällikkönä Mäkiluodossa ja viestikomentajana Itä-Suomen rannikkoprikaatissa. Sotien jälkeen hän toimi aluksi viestiupseerina ja linnakkeen päällikkönä Haminan rannikkolinnakkeistossa, 1953 54 moottoriajoneuvoupseerina ja aliupseerikoulun johtajana 1. erillisessä rannikkotykistöpatteristossa, 1955 57 rykmentin koulutusupseerina Suomenlinnan rannikkotykistörykmentissä, 1958 patterin päällikkönä Hangon rannikkopatteristossa, 1958 63 aliupseerikoulun johtajana ja teknillisen toimiston päällikkönä Suomenlinnan rannikkotykistörykmentissä, josta virasta hänet määrättiin nykyiseen tehtäväänsä, Helsingin sotilaspiirin esikunnan asevelvollisuuisasiaintoimiston päälliköksi. Majuriksi hänet ylennettiin 1958. Majuri Gottberg on kuulunut Haminan kaupungin urheilulautakuntaan. Hän on toiminut useiden upseerikerhojen ja kadettikunnan alaosastojen johtokunnissa. Lehtemme sydämelliset onnittelut! Rauman paikallisosaston toiminta on alkamassa. Puheenjohtajana on kapt L. Virtala. Rannikon Puolustaja-lehti Killan puolesta on osallistuttu lehden toimittamiseen. Kirjoituksia ovat lehdelle toimittaneet sekä johtokunta että paikallisosastot. Lehden kustannuksiin on osallistuttu suorittamalla jokaiselta jäseneltä 1 mk RtUY:lle, joka on huolehtinut lehden taloudesta. Lehti on kuluneen vuoden aikana melkoisesti laajentunut osittain Killan johdosta. TALOUDELLINEN TOIMINTA Tilinpäätös muodostui seuraavaksi Omaisuustase 1983 Vastaavaa rahaa kassassa 13.29 pankeissa 1 553.31 1 566.60 Vastattavaa pääoma, vanha 1 555.34 ylijäämä 11.26 1 566.60 Tulostase 1963 Kulut toimisto 104.31 kokoukset 272.74 lehti 218 plaketit 400, ylijäämä 11.26 1 006.31 Tuotot ainaisjäsenmaksut 430. vuosijäsenmaksut 417. lahjoitukset 100. korot 59.31 1 006.31 Jäsenistö Vuoden päättyessä oli Killassa 344 jäsentä, lisäys oli 133 henkilöä. RANNIKON PUOLUSTAJAIN KILLAN TOIMINTASUUNNITELMA 1964 Rannikon Puolustajain Kilta tulee toimintavuotena 1964 jatkamaan työtään päämääriensä edellyttämällä tavalla. Erityisesti pyritään kehittämään jäsenistön aktiivisuutta ja tekemään Kilta tunnetuksi nuorempienkin rannikon puolustajain keskuudessa. Killan organisaatiota kehitetään niin, että jo nyt toimivien Kymenlaakson, Helsingin, Turunmaan ja Rauman paikallisosastojen rinnalle perustetaan ainakin Hangon ja Vaasan paikallisosastot. Paikallisosastot kokoavat riveihinsä toiminta-alueillaan asuvat Killan jäsenet. Muualla valtakunnan alueella asuvat henkilöt liitetään Helsingin, Kymenlaakson tai Vaasan paikallisosastoihin. Killan johtokunta pitää yhteyttä joukko-osastokiltojen neuvottelukuntaan. Killan järjestämät tilaisuudet Rannikon Puolustajain päivä järjestetään elo- syyskuussa Kotkassa. Päivän järjestelytyöt suorittaa Kymenlaakson Kilta johtokunnan ja paikallisen joukko-osaston tukemana. Paikallisosastot järjestävät omien toimintasuunnitelmiensa mukaisesti erilaisia retkiä ja juhlatilaisuuksia. Johtokunta pyrkii avustamaan paikallisosastoja erityisesti ohjelmakysymyksissä. Avovesikaudella pyritään järjestämään yhdessä jonkun paikallisosaston kanssa ainakin yksi retki rannikkoalueella Rannikon Puolustajain päivien lisäksi. Killan edustajat tulevat osallistumaan 13 14. 6. 1964 Mikkelissä pidettäviin valtakunnallisiin maanpuolustusjuhliin. Edustajamäärä pyritään saamaan mahdollisimman mieslukuiseksi, minkä vuoksi myös paikallisosastojen toivotaan ottavan tämä tilaisuus huomioon. Julkaisutoiminta Kilta osallistuu Rannikon Puolustaja-lehden kustantamiseen ja toimittamiseen. Tänä vuonna Rannikon Puolustaja on varautunut ottamaan palstoilleen myös lyhyitä artikkeleita ajankohtaisista kysymyksistä. Yksi numero pyritään saamaan erityisesti Kiltaa ja sen toimintaa esitteleväksi. Tämän lisäksi annetaan aineistoa Peitsi-lehdelle julkaistavaksi sen kiltatoimintaa käsittelevissä artikkeleissa. Killan tiedotusvälineinä käytetään Rannikon puolustajaa ja pääkaupungin johtavia päivälehtiä. Perinneaineiston kerääminen ja historiallisten muistojen elävöittäminen. Killan paikallisosastojen toivotaan ottavan perinteisiin ja historiallisiin muistoihin liittyvät kysymykset huomioon valitessaan ohjelmia omiin tilaisuuksiinsa. Paikallisosastot tulevat jakamaan palkintolevykkeet 240 vrk palvelleiden varusmiesten kotiuttamistilaisuuksissa. Näissä tilaisuuksissa, kuten myös 330 vrk palvelleiden miesten kotiuttamastilaisuuksissa, tulisi olla aina lyhyt selvitys Killan päämääristä ja toimintatavoista. Samalla on tarjottava tilaisuus liittyä Killan jäseneksi, tilata Rannikon Puolustaja ja ostaa kiltamerkki. Jäsenhankinta Killan menestyksellisen toiminnan ehtona on, että sen jäsenistö on yhtenäinen ja aktiivinen. Jäsenistön määrän lisääntyminen puolestaan tarjoaa paremmat taloudelliset edellytykset Killan toiminnalle. Tämän vuoksi on välttämätöntä, että a) Killan yksityiset jäsenet selvittävät tavatessaan kiltaan kuulumattomia rannikon puolustajia, mihin Killan toiminnalla pyritään ja kuinka sen tavoitteet ovat edullisimmin saavutettavissa. b) Killan paikallisosastot saavat mahdollisimman monen varusmiespalveluksesta vapautuvan nuorukaisen liittymään Killan jäseneksi ja järjestävät heille vireätä toimintaa, erityisesti on tällöin kohdistettava huomio sellaisiin nuorukaisiin, jotka reservin upseereiden ja aliupseereiden yhdistyksiin kuulumattomina voivat joutua tahtomattaan syrjään aatteellisesta maanpuolustustyöstä. 127

c) Killan johtokunta esittelee Killan toimintaa erilaisissa maanpuolustus juhlissa, kokouksissa, näyttelyissä ja lehdistössä sekä d) Rannikon Puolustajan Kilta-numeroa käytetään jäsenhankinnan välineenä. Taloudellinen toiminta Johtokunta tutkii jo alkavana toimintakautena, mitä mahdollisuuksia on vaikeuksiin joutuneiden tai joutuvien rannikon puolustajien tukemiseksi. Erityisesti kohdistetaan huomio rauh.anaikaisessa palveluksessa sattuviin onnettomuuksiin ja niistä aiheutuviin taloudellisiin rasituksiin. Killan merkki Kaikkien Killan jäsenten yhteinen tunnus Rannikon Puolustajain Kiltamerkki tullaan valmistuttamaan ja "saattamaan myyntiin. RANNIKON PUOLUSTAJAIN LEVYKE Vuoden 1963 aikana valmistui Rannikon Puolustajain levyke, jota pronssipatinoituna jaetaan varusmiehille ja hopeoituna tarjotaan ostettavaksi kaikille niille henkilöille ja yhteisöille, jotka haluavat Killan työtä tukea. Levykkeen vähimmäishinta on 30 mk, sitä saa tilata osastojen ja killan sihteereiltä. Jaettaessa levykettä varusmiehille noudateta.an seuraavia vuosikokouksessa 5. 3. 1964 vahvistettuja sääntöjä: (jatkuu sivulla 10) RANNIKKOTYKISTÖN VUOSI- KIRJA X-19S4 30-vuotiaalla Rannikkotykistön Upseeriyhdistys ry:llä on jo takanaan kunnioitusta herättävä saavutusten taival. Oikeasuuntaisesta, rakentavasta aselajihengestä kertoo erityisen selvästi yhdistyksen vireä julkaisutoiminta. Nyt kyseessä oleva vuosikirja on jo järjestyksessä kymmenes. Täyspainoista kiinnostavaa aineistoa näyttää riittävän, aina vain entistä parempaa. Yhdistyksen jäsenistöä koskevien artikkelien lisäksi v 1964 vuosikirjassa on paljon erittäin ajankohtaisia, kaikkia maanpuolustuksen ystäviä ja sotatieteellisistä asioista kiinnostuneita lukijoita palvelevia kirjoituksia. Monilta lukijoilta on ehkä unohtunut tosiasia, että meillä on ollut muitakin tuotteliaita ja eteviä tykistöupseereita kuin tykistönkenraali V P Nenonen. Edesmenneen eversti J L Rikaman jälkeen jättämästä aineistosta koottu artikkeli "Suomen rannikkotykistön kehitysvaiheita" tuskin jättää ainoatakaan lukijaa välinpitämättömäksi. Siinä on nuorille, eteenpäinpyrkiville upseereille innoittava esimerkki, johtotähti, mitä seurata. On suorastaan mahdotonta referoida noita sytyttäviä sanoja. Ne on jokaisen itsensä luettava, joka haluaa rohkaista itseään tänä ynseän epäilyn ja tappavan kritiikin aikakautena. J L Rikaman kunnioitettavien saavutusten takana oli paitsi neron oivallus myös palava, työteliäs ja lannistumaton henki. Eikö siinä ole aatteen siemeniä niin nykyisille kuin tulevillekin isänmaan palvelijoille? Maihinnoususutoimien luonteen tunteminen on jokaiselle suomalaiselle upseerille maantieteemme antama velvoite. Onnistunut tapa 10 täydentää tietojaan on tutustua kyseisen vuosikirjan kahteen, yhteensä 43 sivua käsittävään artikkeliin. Ye-majuri A A Kantolan kirjoitus "Maihinnousun kuva toisen maailmansodan jälkeisten tapahtumien ja kehityksen valossa" valaisee havainnollisella tavalla maihinnousutoimien taustatekijöitä. Organisaatio, teknillinen välineistö ja taktiikka on tuotu tiivistetysti lukijan tutustuttavaksi. Terävällä kritiikillä suoritettu tarkastelu on vielä omiaan lisäämään kirjoituksen ansiota. Ye-majuri O K Kettusen tutkielma "Maavoimien osuus maihinnousun torjunnassa rannikollamme" täydentää edellä esiteltyä kirjoitusta varsin onnistuneesti. Selkeä ja sujuva esitystapa on lisäksi omiaan tempaamaan lukijan mukaansa. Nykyajan sotatekniikka on saanut vuosikirjassa varsin edustavan sijan. Asiallisesti arvokkaasta sisällöstä vastaavat ye-majuri V Lappinen, ye-evl O Saari, majuri P Silvast, ye-evl, dipl-ins P Myyryläinen ja ye-evl M Kumpula. Lappisen kirjoitus käsittelee ydinräjähteiden vaikutusta rannikkotykistön käyttöperiaatteisiin sekä ase- ja ampumatekniikalle asetettaviin uusiin vaatimuksiin. Saari käsittelee ajankohtaiseksi tullutta rannikkotykistön keskuslaskinkysymystä ja Silvast ampumatoiminnan luotettavuuskysymyksiä (reliability). Ase- ja ampumateknillisistä ongelmista siirrytään luontevasti suuntaradioiden käyttömahdollisuuksiin rannikkotykistössä (Myyryläinen). Tämän jälkeen seuraa Kumpulan laaja, selkeä ja runsaan kuvamateriaalin avulla havainnollistettu tutkielma "Maahanlaskuista ennen ja nyt sekä niiden suoritusmahdollisuuksista olosuhteissamme" (39 sivua). Lopussa on vielä kaksi lyhyttä selostusta, ye-evl Pohjanvirran sotahistoriallista stereo- (jatkuu sivulla 7) Talven vaikutus on tänä vuonna tuntunut voimakkaana itäisellä Suomenlahdella. Niinpä neljän vuoden tauon jälkeen on autoliikenne pyörinyt mantereen ja Kirkonmaan välillä. Patteristoin talvileiri pidettiin sissitoiminnan sekä krh- ja jvtykkiammuntojen merkeissä Kirkonmaassa 13. 20. 3. Samanaikaisesti hiihdettiin Oltermannin viestiä 3. D:n muiden joukko-osastojen kanssa Kontiolahden ja Kuopion välisissä metsissä. Paikkakunnan siviilipiireihin ja resupseereihin on pidetty eri tavoin yhteyttä. 1. 3. KotRPsto järjesti Kymenlaakson upseeri- ja reserviupseerikerhojen väliset talvimestaruuskilpailut. Osanottajia oli lähes 80. Parhaillaan valmistellaan pston osastoa ensi kesänä pidettäville Kymenlaakson messuille. Sottekn T Tuppurainen siirtyi yli 30 v:n palveluksen jälkeen eläkkeelle 27. 1. Uudeksi konetarkastajaksi nimitettiin sottekn L Sumiloff. Kers M Kääriäinen ylennettiin ylikersantiksi 1.2. Lääkkapt A Temmes ylennettiin lääkintämajuriksi 14. 2. Ylil U Tirronen komennettiin pysyvästi tykistökouluun 1. 3. vaikutusta lisäävä kuvaus Utön taistelusta (v 1915) ja majuri O Airolan vedenalaista arkeologiaa koskeva mielenkiintoinen selostus. Summa summarum: Onnitteluni Rannikkotykistön Upseeriyhdistykselle hienon vuosikirjan johdosta. Näihin yhtyy varmasti koko lukijakunta, joka toivottavasti kasvaa tähänastistakin laajemmaksi. Vuosikirja on painoasultaan erittäin onnistunut ja on sitä saatavissa rannikkotykistön joukko-osastoissa sekä suurimmissa kirjakaupoissa. Everstiluutnantti K Huuhka Helmikuun alussa patteristo osallistui entiseen tapaan UudPr:n järjestämään 4-päiväiseen sotaharjoitukseen, nyt Bromarv Prästkulla maastossa. Näissä vuosittaisissa UudPr:n järjestämissä sotaharjoituksissa patteriston henkilökunta on melko hyvin oppinut tuntemaan Tammisaaren ja Hangon ympäristömaastot ja niiden tarjoamat mahdollisuudet tykistön tuliasema-alueina. Yhteistoiminta UudPr:n kanssa on sujunut kaikissa harjoituksissa hyvin. Tänä talvena patteriston oma talvileiri pidettiin entisestä käytännöstä poiketen maaliskuun aurinkoisilla hangilla Porkkalassa. Vanhempi saapumiserä toimi tykistöllisissä tehtävissä tykistöammuntoineen ja helmikuun alokkaat saivat jv-taistelukoulutusta. 30 sm jää koko Porkkalan selällä kantoi hyvin kuorma-auton, mikä helpotti harjoitusten järjestelyä ja lyhensi matkoja. Koko kantahenkilökunnan ja varusmiesten 30 km hiihto suoritettiin aurinkoisena sunnuntaina 15 pnä maaliskuuta. Erittäin virkistävä leiri päättyi patteriston 2-päiväiseen taisteluharjoitukseen. Patteriston komentaja everstiluutnantti V Vuorela on nimitetty everstin virkaan päivämäärällä 1. 5. 1964. Luutnantti, insinööri A J Säämäki on määrätty 4 lk sotilasinsinöörin toimeen E,/ VaaRPstossa 1.3.64 ja vänrikki L J Kuparinen opetusupseeriksi AUK/VaaRPstossa 1. 2. 64. Sotilasmestari E Reinikainen on siirtynyt siviilielämän palvelukseen 5. 2. 64. Patteristo kiittää sotmest Reinikaista. VaaRPston monivuotista lipunkantajaa, pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta palveluksesta puolustusvoimissa. Vääpeli H Laukkanen on ylennetty ylivääpeliksi ja ylikersantti T E Ikonen vääpeliksi 1. 3. 64.' Kersantti M K Huotari on siirretty KSää As:lle 23.2.64. Patteristoon ovat astuneet palvelukseen kanta-aliupseereina alikersantit J Saarimäki ja S Honkalammi 1.3.64 sekä E S J o- kikokko ja E E Sillanpää 1.4.64. Rt-reserviupseerikerho Johtorengas antoi 10. 1.64 "Peruskalliomme Maanpuolustus"-mitalin kokelas L J Kupariselle ja Helsingin Reservialiupseerien Rannikkopuolustusosasto parhaan ryhmänjohtajan palkinnon, pronssilevykkeen, kersantti R Juholalle. 20. 3. 64 päättyneellä varusmiesaliupseerikurssilla selviytyi parhaaksi oppilaaksi K A E Wennerkoski. 128

TURUN RANNIKKO- TYKISTÖRYKMENTTI Rykmentin talvileiri pidettiin Kuuskaj askarissa 24. 1. 31. 1. välisenä aikana varsin vaihtelevien sääolosuhteiden vallitessa. Ensimmäiset leiriläiset pääsivät saareen vielä K- veneellä, mutta seuraavien oli jo turvauduttava hinaaja Raumaan, merivartioston hydrokopteriin, hevoseen ja apostolin kyytiin. Täyskaliiperiammunnolsta voitiin suorittaa vain osa, koska matalalla riippuvat pilvet, lumipyry ja väliaikoina vallinnut sumu vaikeuttivat helikopterin ja sen hinaaman maalin tähystämistä. Jv-tykeillä suoritettiinkin sitten pääosa meriammunnoista hydrokopterin hinaamaan maaliin. Yrittämisen halua ja taistelutehoa ei leiriläisiltä kuitenkaan puuttunut sillä menestyksellisten torjuntataistelujen jälkeen saattoi rykmentin komentaja eversti V Hassinen loppuparaatin yhteydessä suorittaa ansioituneimpien varusmiesten osalta hyvin ansaitut ylennykset. 10. 1. 64 pidettiin kotiutuvan ikäluokan kahvitilaisuuksia rykmentin eri yksiköissä ja parhaiten palvelleille varusmiehille jäi em tilaisuuksista myös konkreettisia muistoja. Samoissa merkeissä vietettiin myös päivää 9. 2. 15. 2 saapui rykmenttiin taas runsaasti palvelukseen pyrkijöitä ja kaikki halukkaat otettiin avosylin vastaan. Rykmentin tutkamestari, sotmest O Sjöman siirtyi eläkkeelle 4. 1. 1964. Majuri J Verno siirtyi HämSlE:aan ja ylennettiin everstiluutnantiksi 17. 1. 1964. Majuri E H a v o TurPSpE:sta nousi kerrosta ylemmäksi ja vastaanotti rykmenttiupseerin tehtävät 22. 2. 1964 Ya Pansion päällikkö yliv V Tapanainen ylennettiin sotilasmestariksi 15. 2. 64. Va palvelukseen on hyväksytty kers H Haaparanta, O Brandt, V-P Louhimies, J Selkämö, J Ake ja J Aavasaari. Kersantti Sipilä siirtyi siviiliin 29. 2. 64. Kapteenit J Simonen ja E Saramo ovat pitemmän puoleisella kurssilla Tuusulassa ja ylik A Puikkonen Riihimäellä. Parta-eollie uros "F i d e 1" on otettu va palvelukseen toimistokoira ap:n vakanssille. HANGON RANNIKKO- PATTE RL STO örössä järjestettiin tavanmukainen talvileiri 17. 24. 1. 1964 välisenä aikana. Aliupseerikerho järjesti kerhon jäsenille hiihtokilpailut. Tulokset muodostuivat seuraaviksi.' Yleinen sarja 10 km 1. ylik P Laihonen 38,07,4 2. ylik A Vesterinen 41,32,2 3. kers R Suominen 42,13,4 Veteraanit 10 km 1. vääp O Ojala 50,21,3 V-korpr Ossi Antero Haikola ylennettiin 6. 12. 63 alikersantiksi. Ylik Miles Ruben Heine ylennettiin 1.1. 1964 vääpeliksi. Alikersantti Jouko Kullervo Grönlund 1.2.1964 kersantiksi. Tasavallan Presidentin sotilaskäskyllä no 2/17.1.64 on luutnantti Eero Olavi Ahtikari ylennetty yliluutnantiksi. 2. Divisioonan komentaja on määrännyt kapt Martti Allan Piensohon 12.9.1963 koulutus- ja järjestelytoimiston päälliköksi. Vääpeli Vesa Valeri Lehtonen on 1. 1. 1964 siirretty Laivastolippueeseen Turkuun. V-alik Ossi Antero Haikola on nimitetty 1. 2. 1964 väliaikaisena puolustuslaitoksen kersantin toimeen. Kersantti Vilho Tapani Haapojalle on myönnetty ero 31. 1. 1964 kersantti ap:n toimesta. Alikersantti Hannu Juhani Miettiselle on myönnetty ero väliaikaisena hoitamastaan puolustuslaitoksen alemman palkkausluokan kersantin toimesta. Ylikersantti Leo Hänniselle on myönnetty ero 7. 3. 1964 hoitamastaan ylikersantin toimesta. Patteristo esittää hänelle parhaat kiitoksensa pitkäaikaisesta ja menestyksellisestä toiminnasta patteriston hyväksi. Tunnustukseksi erityisistä ansioista oman tehtävänsä hoidossa on patteriston komentaja antanut Hyvon-Kudeneule Oy:n lahjoittaman kiertopalkinnon kapteeni Reino Herman Niemelle. Palkinto annetaan vuodeksi kerrallaan. SUOMENLINNAN RANNIKKOTYKISTÖ- RYKMENTTI Rykmentin talvileirille Isosaareen saavuttiin 24. 1. tyynen ja kesäisen sään vallitessa, mutta jo seuraavana päivänä alkoi tuuli ja lumituisku. Kova tuuli ja huono näkyvyys vallitsi koko leiriajan, joten tykistöammuntoja ei voitu suorittaa kahta onnistunutta jv-tykkiammuntaa lukuunottamatta, mutta sitä enemmän saatiin uutta oppia jv-asioissa. Urheilurintamalla on toiminta rykmentissämme ollut normaalia vilkkaampaa. Joukkueemme osallistuivat menestyksellisesti näin rannikkojoukkona Raasin viestiin ja puolustusvoimain mestaruuskilpailuihin. Viimeksi mainituissa kilpailuissa menestyi parhaiten hiihtopartiomme, joka oli sarjassaan kahdeksas ja samalla paras rannikkojoukoista. Ylil T S a r i o komennettiin Ranskaan tykistöupseerien kurssille ajaksi 16. 2. 16. 5. 64. Sotm K o u k o n e n, Ilmari ja ylil Laiho, Nisse palasivat 6. 3. TykKrsta 114. upskurssin suorittaneina ja ylik Laiho toi mukanaan koko kurssin parhaan todistuksen, toisin sanoen selvisi priimukseksi tässä kovassa seurassa. Ylik Holm, Oiva tuli takaisin ViestiK:sta viestimestarikurssin suorittaneena. Ylik Kujanpää, Erkki on komennettu Asemestarikurssille AseK:uun 3. 3. Palvelukseen ovat tulleet 1. 1. 64 kers Aholainen, P EPtrin viesti-au:ksi ylennettynä kersantiksi 1.3. ja kers Kilpinen O 1.2.64 l.ptrin opetus-au:ksi. Kers Salmelainen, Heikki on siirretty UudJP:aan 19. 3. 64. TYKISTÖKOULU Vuosi on alkanut jälleen ahkeran työn merkeissä. 7. 2. vietti koulu vuosipäiväänsä juhlallisella paraatilla, joka oli ensimmäinen Tykistökoulun historiassa, päivä huipentui Suomenlinnan Upseerikerholla ja Alipäällystökerholla vietettyihin hauskoihin iltajuhliin. 20. 2. 29. 2. paukkui Miessaaren alueella Maavoimien upseerikurssi 114 rt-linjojen suorittaessa ammuntoja krh:lla ja tykeillä. Ammunnat onnistuivat hyvin ja tyytyväisin mielin voitiinkin 114. kurssi ylentää kokelaiksi ja lähettää joukko-osastopalvelukseen. Ylentäminen tapahtui 6. 3. vietetyssä juhlatilaisuudessa. Priimukseksi selvisi kurssilta upskok ylikersantti N Laiho SIRtR ja varusmiespriimukseksi upskok A Rajamäki TurRtR, joka sai reserviupseeriliiton kunniaplaketin. Helsingin Reserviupseereiden rt-kerho Johtorengas luovutti rt-aineissa parhaalle upskok N Laiholle palkintohylsyn. RtUY:n puolesta ev V Karvinen luovutti linjojen priimuksille upskok N Laiholle ja upskok P R y t i- lälle palkintokirjat Rannikkotykistön Historia teokset. Lisäksi oppilaskunta luovutti Rysäkarin hylsyn upskok P Raitaselle parhaasta urheilusaavutuksesta leirin aikana. Tämä hylsy jaettiin ensikertaa ja siitä on tarkoitus tehdä perinne. Reserviupseerikurssilla jat- on pieni tauko, mutta kapteenikursseilla kuvat opinnot täydellä teholla. Maavoimien upseerikurssi 115 rt-linjat saapui koululle 3. 4. ja kanta-aliupseerien peruskurssin II jakso saapuu huhtikuun lopulla. Tykistökoulu toivottaa hyvää ja menestyksellistä kevätkautta kaikille. Rannikkotykistön Museopäivää vietetään Suomenlinnassa helatorstaina 7. 5. 1964. Suomenlinnan Susisaarella sijaitseva Sotamuseomme Rannikkotykistöosasto lienee monelle rannikkotykkimiehellekin ennestään tuntematon paikka. Kuitenkin sisältää Rannikkotykistömuseo varsin paljon aselajin historiaa ja menneitten vuosien toimintaa kuvaavaa aineistoa, johon tutustuminen asiantuntijoiden opastamana olisi ilmeisen mielenkiintoista. Aselajimme piirissä toimivien eri yhdistyksien yhteistoiminnan merkeissä järjestetään helatorstaina 7. 5. 64 Suomenlinnassa erityinen rannikkotykistön museopäivä, jonka ohjelma on seuraava: Klo 11.30 Lähtö Helsingistä Suomenlinnan lautalla 12.00 Tutustuminen Suomenlinnan peruskorjattuun kirkkoon 12.30 Tutustuminen rannikkotykistömuseoon 14.00 16.00 Kahvitilaisuus Suomenlinnan Upseerikerholla 16.05 Paluu lautalla Helsinkiin. Museopäivän Suomenlinnan retkelle ovat tervetulleita kaikki eri aselajiyhdistyksien i jäsenet perheineen ja ystävineen. J 8 9

(jatkoa sivulta 6) Rannikon Puolustajain Kilta ry. jakaa perustamaansa ansioituneen tykkimiehen palkintolevykettä rannikkotykistön joukko-osastojen niille varusmiehille, jotka kotiutuvat kahdensadanneljänkymmenen (240) päivän palvelusajan jälkeen. Levyke on pronssipatinoitu, ympyränmuotoinen ja halkaisijaltaan 55 mm. Sen etupuoli kuvaa miehitettyä, tulitoiminnassa olevaa rannikkokanuunaa. Yläkentässä on linnoitusta symbolisoiva bastionikuvio ja alakentässä viittä joukko-osastoa kuvaavat heraldiset putket. Bastionikuvion yläpuolella on teksti RANNIKON PUOLUSTAJA reunan mukaan kaarrettuna. Levykettä jaetaan yksi kappale perusyksikköä kohti kerrallaan ja se annetaan kunkin 1. kohdassa tarkoitetun kotiuttamiserän parhaaksi katsotulle tykkimiehelle tunnustuksena hyvin suoritetusta palveluksesta. Ehdotuksen levykkeen saajasta tekee joukko-osasto Killan paikallisosaston johtokunnalle. Perusteluina on otettava ensi kädessä huomioon levykkeen saajan palvelussaavutukset, hänen osoittamansa palvelusalttius ja käytös. Levykkeet jaetaan kunkin kotiuttamiserän kotiuttamistilaisuudessa siten, että jaon toimittavat SIRtR:ssä ja VaaRPstossa Helsingin paikallisosasto, KotRPstossa Kymenlaakson Kilta, HanRPstossa Hangon paikallisosasto ja TurRtR:ssä Turunmaan Kilta ja Rauman paikallisosasto. r~ 0 Levykettä on jaettu kahdesti. Sen ovat saaneet seuraavat miehet: 1963 KotRPsto Korpr Torsti Väinö Tapio Korhonen Erkki Juhani Ylä-Kujala Pentti Olavi Sokkanen SIRtR Tkm Uno Juhani Mellin Rauno Ilmari Toivakka Veikko Ilmari Lehtonen VaaRPsto Tkm Jorma Juhani Ek Carl Gustaw Wallden TurRtR Korpr Mauno Johannes Kleemola Onni Parkkila Tkm Lasse Bergqvist 1964 KotRPsto Korpr Reino Samuli Leisti Tkm Ismo Lundqvist Mauri Päiviö Aitosalo SIRtR Korpr Alpo Eelis Pesonen Tapio Juhani Akkanen Esko Olavi Id VaaRPsto Korpr Pentti Johannes Luukkanen Pentti Ilmari Hietala TurRtR Korpr Reino Olavi Laakso Taisto Kalevi Alalahti Keijo Untamo Siivonen KAIKILLE LUKIJOILLE! Rannikkotykistön Vuosikirja X-1964 on ilmestynyt runsassisältöisenä 208 sivuisena ja runsaasti kuvitettuna. Kirjaa saa joukko-osastojen, PE:n, Tykistökoulun (Santahaminassa ja Suomenlinnassa) yhteysupseereilta, Suomalaisesta ja Akateemisesta kirjakaupasta, Kirjavälitys Oy:stä sekä yhdistyksen taloudenhoitajalta majuri K Aroselta Suomenlinnasta. Kirjan sisältö: Toimituksen sana Tykistön tarkastajan tervehdys Eversti V Karvinen: RtUY:n 30-vuotistaipaleelta Rannikkotykistöjoukko-osastojen liput ja kunniamarssit Rannikkotykistön kenraalit Eversti J L Rikama: Suomen rannikkotykistön kehitysvaiheita Ye-majuri A Kantola: Maihinnousun kuva toisen maailmansodan jälkeisten tapahtumien ja kehityksen valossa. Ye-majuri O Kettunen: Maavoimien osuus maihinnousun torjunnassa rannikollamme Ye-majuri V Lappinen: Ydinräjähteiden vaikutus rannikon puolustukseen Ye-evl O Saari: Rannikkotykistön laskutoiminnan koneellistamisesta Majuri P Silvast: Eräs keino tulipatterin ampumateknillisen luotettavuuden määrittämiseksi Ye-evl, dipl ins P Myyryläinen: Suuntaradioiden käyttömahdollisuudet rannikkotykistössä Ye-evl M Kumpula: Maahanlaskuista ennen ja nyt sekä niiden suoritusmahdollisuuksista olosuhteissamme Ye-evl Y Pohjanvirta: Utön taistelu 10. 8. 1915 Majuri O Airola: Vedenalaisen arkeologian tutkimustyöstä. JOHTORENKAAN KUULUMISIA Kerhon jäsenet ovat ilmeisesti olleet tyytyväisiä johtokuntansa toimintaan, koska 23. 1. 64 pidetyssä vuosikokouksessa valittiin vain yksi uusi jäsen. Lueteltakoon kuitenkin tässä johtokunta kokonaisuudessaan muistin verestämiseksi ja myös puhelinnumerot toimeen, jotta olisi helpompi ottaa yhieyttä, jos ja kun asiaa ilmenee. Puheenjohtaja ylil O Nissinen 66 27 22, varapuheenjohtaja ylil P Vähäkallio 34 200, sihteeri vänr M Leino 44 05 11, rahastonhoitaja ja kerhomestari vänr M Jäntti 10 915, tiedotussihteeri vänr P Rinne 61351, urheilu-upseeri ltn P Pohjola 70 506, II urheilu-upseeri vänr J Rainesalo 64 1811, ampumaupseeri ylil E Kukko 63 91 82, II ampumaupseeri vänr V Siren 77 45 09, merenkulku-upseeri ylil R Helke 44 01 91, retkeilyupseeri ylil E Tuokkola 79 0122, neuvoa antava jäsen kapt A Heimonen 10 001. Normaalien vuosikokousasioitten lisäksi suoritettiin kokouksessa Reserviupseeriliiton harrastusmerkkien jako. Merkkejä saivat seuraavat: 1. luokka 3. luokka ylil O Nissinen ylil R Virtanen vänr M Jäntti ltn P Tiivola vänr V Eravuo Kokouksen jälkeen kuultiin kapt K Vallaksen mielenkiintoinen esitelmä aiheesta "Sotilassääpalvelun nykyinen tilanne ja tulevaisuuden näkymät." Johtokunta on alkuvuodesta istunut ahkerasti saadakseen toiminnan käyntiin ja tuloksiakin on jo näkynyt: 10.2. pidettiin tiedotustilaisuus MeriSK:ssa 20.2. tutustuttiin Rikosmuseon jännittäviin kokoelmiin 1.3. oltiin hiihtolenkillä Herttoniemen maastossa - 6. 3. osallistuimme Kenttätykistökerhon tykkimiesiltaan Katajanokan upseerikerholla. Tilaisuudessa esitelmöi maj Jonas Hedberg Ruotsin Kuninkaallisen Sotakorkeakoulun Sotahistoriallisesta Laitoksesta aiheesta "Finlands artilleri intill 1811." - 13.3. Suomenlinnan Upseerikerholla pidetyssä tilaisuudessa esitelmöi ev V Karvinen "Rannikkotykistön nykynäkymistä." Kevään ohjelmasta on tätä kirjoitettaessa tiedossa seuraavat: pari kävelylenkkiä herrasmieskilpailu excursio It-kouluun tiedotustilaisuus MeriSK.ssa kolmen kerhon välinen ampumaottelu kapt A von Pfalerin kiertopalkinnosta VaaRPston kovapanosammuntoj en seuraaminen Porkkalassa. Muitakin suunnitelmia on vireillä, joten on ilmeistä, että kevätkaudelta muodostuu varsin vilkas varsinkin toukokuun ohjelma tulee olemaan erittäin monipuolinen. TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Retket ja tutustumiskäynnit 1963 Kerhomme toimintaan kuuluvat oleellisesti retket läheisiin linnakesaariin. Kertomusvuonna käytiin Mäkiluodossa ja Vallisaaressa. Mäkiluodon uusitussa linnakkeessa olimme 23. 5. ja Vallisaaressa tutustumassa Puolustusvoimien Keskussääasemaan ja Merivartiolaitoksen toimintaan 12. 9. Runsaan kannatuksen saaneita tutustumiskäyntejä teollisuuslaitoksiin oli kaksi. Kohteina olivat Oy Hartwall Ab:n uusi virvoitusjuomatehdas Konalassa 14. 3. ja Vakkurin kauppapuutarha Hyvinkäällä 29. 10. Tykistökoulussa vierailimme Kenttätykistökerhon kutsusta 24. 4. ja Poliisiopistossa Otaniemessä yhdessä It.kerhon kanssa 9. 12. Urheilutoiminta Peruskunto hankittiin hiihtolenkeillä helmija maaliskuussa ja kolmella kuntomarssilla. Johtorenkaan Merikilpailujoukkue menestyi myös vuonna 1963 erittäin hyvin. Piirin kilpailuissa Porkkalassa 27. 7. sijoituimme toiseksi ja koko maan käsittävissä Reserviupseeriliiton kilpailuissa Turussa 30 31. 8. oli tuloksena kunniakas viides sija, mikä oli myös paras helsinkiläis joukkueen sijoitus. Jokavuotiset herrasmieskilpailut pidettiin 19. 4. Suomenlinnassa. Osanottajia oli 28. Kenttätykistökerhon, Kranaatinheitinosaston ja Johtorenkaan välisessä ampumaottelussa kapt A von Pfalerin kiertopalkinnosta olimme toisena kenttätykistön jälkeen. Kotirataottelun kööpenhaminalaista Kustartilleriforeningens Skyttegruppenia vastaan voitimme kolmannen kerran peräkkäin. It.kerhon järjestämissä "Rastiajoissa" sijoittui joukkueemme kolmanneksi. Kerhoillat 29.3. pidetyssä kerhoillassa kertoi maj A Salin kokemuksistaan YK:n sotilastarkkailijana Kashmirissa ja kauden päättäjäistilaisuudessa 19. 12. esitelmöi vänr V. Eravuo. Tällöin jaettiin myös palkinnot vuoden kilpailuista. Yhteydenpito omaan aselajiin Merisotakoulun kaikille kolmelle upseerikurssille on pidetty tiedotustilaisuudet ja kurssien päättäjäisjuhlissa olemme luovuttaneet Rt.linjan parhaalle tunnustukseksi kromatun hylsyn. Uutena yhteydenpitomuotona on ollut edustajamme mukanaolo kotiuttamistilaisuuksissa. Näissä on luovutettu "Peruskalliomme-Maanpuolustus" -mitali sekä SlRtR:n että Vaa- RPsto:n parhaaksi katsomalle nuorelle vänrikille. Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan kokouksissa ja retkeilyillä ovat edustajamme olleet mukana runsaslukuisesti. Muita tietoja Helsingin Reserviupseeripiiri on myöntänyt viidelle jäsenellemme "Peruskalliomme-Maanpuolustus" -mitalit tunnustuksena vapaaehtoisen maanpuolustustyön hyväksi suoritetusta toiminnasta. RUL:n 1. luokan harrastusmerkin on saanut kaksi jäsentämme, 2. luokan kolme ja 3. luokan kaksi jäsentä. -Täsenmäärä oli vuoden alussa 375 ja lopussa 400.

KATSAUKSIA Lehtemme on alkanut julkaista tällä palstalla selostuksia ja poimintoja ulkomaisissa lehdissä esiintyneistä rannikon puolustusta koskevista yleiesityksistä ja teknilisiuontoisista kirjoituksista. Myös omista asioistamme pyritään silloin tällön kertomaan, joten lukijakunta pysynee entistä paremmin selvillä ajankohtaisista tapahtumista ja kehityksen viimeisistä saavutuksista. /77 ra«1 "/ ni/(/ff?\ 1 Merijv:n muodostama sillanpää ff Maavoimien yhtymän kuljetus x x x IH Maavoimien yhtymän alue E Maavoimien yhtymän hyökkäys Kuva 1. "Truppenpraxis 1/64" numerossa tarkastelee Oberstleutnant i G Horst Töpfer maihinnoususotatoimen mahdollisuuksia sekä maihinnousujoukkojen historiaa, organisaatiota ja toimintaa. Kirjoituksessa todetaan, että kasvanut asevaikutus ydinräjähteetkin mukaan luettuna ei ole vähentänyt maihinnoususotatoimen onnistumismahdollisuuksia, sillä kehitys on hyödyttänyt molempia osapuolia ja amfibinen liike vähentää tulivaikutusta. Olemme tottuneet ajattelemaan, että maihinnoususotatoimessa erikoiskoulutetut merij aikaväkijoukot valtaavat sillanpään, johon sitten kuljetetaan maavoimien yhtymä hyökkäyksen edelleen jatkamiseksi (kuva 1). Tällaista menettelyä pidetään mm ydinräjähdeuhan vuoksi vanhentuneena. Pidetään parempana jakaa maihinnousurannat, tavoitteet ja kohteet maavoimien yksiköiden sekä merij alkaväki- ja maahanlaskujoukkojen kesken näiden ominaisuuksien mukaisesti. Eri puolustushaarojen joukot etenevät välittömästi syvälle mantereen tavoitteisiin (kuva 2). Puolustajan tulivaikutuksen vuoksi vahvennukset ja huolto tuodaan vaihdellen eri maihinnousu- ja maabanlaskualueille. Omaksuttu taktiikka edellyttää myös maavoimien maihinnousu- ja tulitukimuodostelmien organisointia ja kaluston kehittämistä sekä laajaa maavoimien joukkojen maihinnousukoulutusta. Tämä kehitys onkin käynnissä useiden maiden puolustusvoimissa sekä lännessä että idässä. OKK ^ihinnousu yht yn>ä Merivoimat Kuva 2. KUTSU VALTAKUNNALLISEEN MAANPUOLUSTUSJUHLAAN Mikkelissä järjestetään ensi kesäkuun 13 ja 14 päivinä joukko-osastokiltojen valtakunnallinen maanpuolustus juhla, jonka yhteydessä pidetään myös Porrassalmen taistelun 175-vuotisjuhla. Juhlat alkavat lauantaina 13. 6. 64 klo 20.00 joukko-osastokiltojen neuvottelukunnan juhlakokouksella ja veljesillalla. Tähän valtakunnalliseen juhlaan toivotaan kaikkien kansalaispiirien osallistuvan mahdollisimman runsaslukuisesti. Ilmoittautuminen viimeistään 1.6.64 mennessä osoitteella: Valtakunnallisen maanpuolustusjuhlan järjestelytoimikunta, Mikkeli 2 tai puh. Mikkeli 12 361/103. Majoitus varataan ilmoittautumisjärjestyksessä joko hotelli- (rajoitetusti) tai maksullisena yhteismajoituksena. Juhlaan rautateitse matkustaville on rautatiehallitus myöntänyt 25 prosentin alennuksen. RANNIKON PUOLUSTAJA RtUY:n ja Rannikon Puolustajain Killan tiedotuslehti n:o 1/64 Päätoimittaja evl V Vuorela, Suomenlinna, VaaRPsto Toimittajat: kapt M Lappalainen, Helsinki, P1M Levikki: n 1100 kpl ltn P Uski, Suomenlinna, TykK (MeriSK) Helsinki 1958. Maalaiskuntien Liiton Kirjapaino.