S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta. Kuva 2. Kuvassa on Treismanin kokeen toinen osio, jossa piti etsiä S tai sininen kirjain.
Millaiset primitiivit erottavat kohteet (target) ja häiriöärsykkeet (distractor) toisistaan ensimmäisessa osiossa? Jouduitko yhdistämään (integroimaan) primitiivejä löytääksesi kohteen? Miksi (et)? (10) Kokeessa oli vihreitä ja ruskeita kirjaimia. Molemmissa väreissä oli sekä T että X kirjaimia. Tällöin piti yhdistää kaksi vihjettä väri ja muoto. Näitä molempia primitiivejä piti yhdistää, jotta voitiin havaita, että onko vihreä T läsnä vai ei. Kuvaile ensimmäisen osion reaktioajan suhdetta häiriöärsykkeiden määrään. Miksi reaktioajat käyttäytyvät näin? (10) Kuvasta 1 voidaan nähdä, että reaktioajat kasvoivat häiriökirjainten määrän lisääntyessä. Kun kirjain oli havaittavissa, niin se yleensä löytyi heti, mutta jos kirjainta ei ollut, niin sitä piti etsiä muiden kirjainten joukosta. Mitä enemmän muita kirjaimia oli, sitä pitempi aika niiden joukosta etsimiseen kului. Jos kirjain taas oli havaittavissa, niin se löytyi osalla kerroista heti, jolloin kokonaisreaktioaika ei noussut niin paljoa häiriöärsykkeiden määrän noustessa. Jos olisi pitänyt laskea onko siellä vain yksi vihreä T, niin hakua ei olisi voinut lopettaa heti ensimmäisen oikean kirjaimen löytymiseen, vaan kaikki kirjaimet olisi pitänyt katsoa tarkasti läpi, tällöin löytyneen kirjaimen hakemiseenkin olisi mennyt yhtälailla pitempi aika häiriöiden määrän lisääntyessä. Mitä käyrän jyrkkyys kuvaa? (10) Käyrä kasvaa melko lineaarisesti, kun oikeata kirjainta ei ollut löydettävissä. Tällöin jokaisen kirjaimen tarkistukseen menee tietty aika. Käyrän jyrkkyys kertoo ajasta, joka kuluu jokaisen kirjaimen tarkistamiseen. Kun kirjain oli läsnä, löytyi se heti tai hetken kuluttua, tästä käyrästä ei oikein voi sanoa mitään, koska on täysin satunnaista, että löytyykö kirjain siitä reunasta josta tarkastuksen aloittaa. Millaiset primitiivit erottavat kohteet (target) ja häiriöärsykkeet (distractor) toisistaan toisessa osiossa? Jouduitko yhdistämään (integroimaan) primitiivejä löytääksesi kohteen? Miksi (et)? (10) Sinisen kirjaimen löytyminen tai S kirjaimen löytyminen riitti erottamaan kohteet häiriöärsykkeistä. Tällöin ei tarvinnut yhdistää primitiivejä toisiinsa, koska sininen väri paljasti suoraan kohteen, kuten myös S kirjaimen muoto.
Kuvaile toisen osion reaktioajan suhdetta häiriöärsykkeiden määrään. Miksi reaktioajat käyttäytyvät näin? (10) Kuvasta 2 nähdään, että jos kirjain ei ollut s eikä sinisen värinen, eli kohdetta ei ollut, niin reaktioaika kasvoi lineaarisesti häiriöärsykkeiden määrän kasvaessa. Toisaalta jos kohde löytyi, niin löytyi se hyvin nopeasti riippumatta häiriöärsykkeiden määrästä. Punaiset palkit kuvassa 2 ovatkin hyvin samankorkuisia. Tämä tarkoittaa sitä, että häiriöärsykkeillä ei ollut väliä, jos sininen kirjain tai S kirjain oli havaittavissa. Reaktioajat käyttäytyvät näin, koska havaitsin sinisen värin ennen kuin ehdin edes katsoa kirjaimia sen tarkemmin. Tällöin väri paljasti jo, että tämä kuva pitää hyväksyä. Toisaalta S-kirjaimen muotokin näkyi jo helposti häiriönä olleiden X ja T kirjainten joukosta. Tällöin myös S-kirjain pomppasi silmille etsintävaiheessa ilman että kaikkia ärsykkeitä piti käydä läpi järjestyksessä. Stroopin testi Kuva 3. Kuvassa on Stroopin kokeen tulokset.
Kumman ärsyketyypin kohdalla reaktioaikasi oli alhaisempi? Mikä voisi selittää tämän? (Kysymykseen ei ole oikeaa vastausta saat pisteitä hyvistä ideoista ja järkeilystä. Viittaa kirjaan mikäli mahdollista. Voit hakea tietoa myös muualta.) (20) Stroopin kokeessa reaktioaikani oli alhaisempi, kun väri ja sana olivat samat. Tämä voidaan havaita kuvasta 3. Näillä reaktioajoilla ei ollut mahdottoman paljoa eroa, mutta ero on kuitenkin keskimäärin vajaa 200ms. Testiä tehdessä tämän havaitsi itsekin jo siitä, että kaikkein helpoin oli vastata sellaisiin kysymyksiin, joissa ei lukenut mitään väriä, vaan oli pelkkiä X merkkejä. Tästä voi päätellä, että värin nimen lukeminen häiritsee värin valintaa pelkän nähdyn värin perusteella ja näin vaikeuttaa valintaa. Kokeen loppupuolella valintani teko nopeutui todella paljon, kun opin, että pitää vain valita nähdyn värin perusteella ja osasin sulkea kirjaimin kirjoitetun värin nimen pois mielestäni. Tämän jälkeen väri oli helppo valita, kun ei sallinut itsensä lukea tekstiä. Wikipedian mukaan lukeminen on automatisoitunut niin, että aivot automaattisesti selvittävät sanan tarkoituksen ja yhdistävät sen ajatteluun. Jotta voisimme havaita värin, jolla sana on kirjoitettu, meidän pitää kumota tämä luetun sanan merkityksen antama informaatio ja korvata se tekstin väristä saadulla tiedolla. (1). Lähdeluettelo: 1) Stroop effect, Wikipedia, englanti, Viitattu: 17.12.2006 Saatavilla: http://en.wikipedia.org/wiki/stroop_test
Liikkeen havaitseminen 2.5.1 Miten suuri ajallinen väli tarvitaan, että kappale näyttää liikkuvan puolelta toiselle? Kuinka suuri välin pitäisi mielestäsi olla millisekunneissa? (5) Lyhimmällä pallojen välisellä etäisyydellä kun kuvien vilkuttelun viive on pienempi kuin 300ms alkaa kuvien pallot näyttää yhdeltä liikkuvalta pallolta. 2.5.2 Sitruunat näyttävät liikkuvan vaakasuoraan. Erään rajoituksen/säännön mukaan ne eivät voi liikkua kulmasta kulmaan. Mikä tämä sääntö on? (5) Kognitiivinen tunnistamiseen keskittynyt järjestelmämme on kehittynyt tunnistamaan yksinkertaisimman ja ongelmattomimman tapauksen. Tässä tapauksessa ongelmattominta ja yksinkertaisinta on se, että sitruunoiden liikeradat eivät leikkaa. Yksinkertaisuuden sääntö. 2.5.3 Mikäli pallo liikkuisi seinän ylitse, se rikkoisi erästä rajoitusta/sääntöä. Mikä tämä rajoitus on? Sääntöä ei ole kuitenkaan voimassa kaikissa tilanteissa. Millaisissa se rikkoontuu? (5) Pyrimme havaitsemaan maailman sellaisena kuin se yksinkertaisimmillaan on. Jos pallo liikkuu sivuttain, niin se ei voi kulkea esteen läpi, ja siksi havaitaan tietyssä optimaalisessa tilanteessa että pallo kiertää esteen. Kuitenkin jos estettä siirretään liian korkeaksi, niin nähdään että pallo kulkee seinän läpi tai vaihtoehtoisesti nähdään kaksi vilkkuvaa palloa riippuen kuvien vilkkumisnopeudesta. Mene verkkosivulle http://www.michaelbach.de/ot/cog_hiddenbird/index.html Mikä hahmolaki (gestalt-heuristiikka) selittää ilmiön? (5) Gestalt laeista tunnistettavuus ja hyvä jatkumo. Tunnistettavuus siksi, että lintu on tunnistettava muoto ja hyvä jatkumo ajallisesti kun lintu liikkuu, niin se havaitaan muotojen liikkumisen jatkumona.