GENERATION URO STUDENTS AWARD O P E T T A J A N O P A S E U R O O PA N K E S K U S PA N K K I
SISÄLLYS Generation uro Students Award 4 Tavoite 4 Yleistä 4 Osallistujat 4 Kilpailukierrokset 4 1. Opettaja 5 Tehtävät 5 Tietolähteet 5 2. Kilpailukierrokset 5 Karsintakysymykset 5 Esseetehtävä 5 Suullinen esitys 6 Lisäkysymykset 6 3. Arviointiraadin kokoonpano 7 4. Arviointikriteerit 7 5. Palkinnot 7 6. Palkintojenjakotilaisuus EKP:ssä 7 7. Tietosuojalauseke 7 Liite: Perustietoa keskuspankkitoiminnasta ja rahapolitiikasta euroalueella 8 Aikataulu 12 Yhteystiedot 12 2
HYVÄ OPETTAJA Generation uro Students Award on koko euroalueen laajuinen kilpailu, jonka tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat makrotalouden käsitteisiin ja rahapolitiikan päätöksentekoon. Kilpailun järjestävät yhteistyössä Euroopan keskuspankki ja euroalueen maiden kansalliset keskuspankit, ja se käytiin ensimmäistä kertaa lukuvuonna 2011 2012. Tuolloin kilpailuun osallistui yli 600 koulua ja 1 800 opiskelijaa eri puolilta euroaluetta. Toivomme, että tulevina vuosina osallistujia olisi vieläkin enemmän. Eurosukupolvella eli ensimmäisellä sukupolvella, jonka rahana on ollut euro pienestä pitäen on nyt tilaisuus oppia, millainen merkitys rahapolitiikalla on euroalueelle ja hintavakauden ylläpitämiselle. Kilpailun jälkeen opiskelijat ymmärtävät paremmin talouden toimintaa ja hahmottavat, miten Euroopan keskuspankki ja eurojärjestelmä vaikuttavat siihen. Kilpailussa opituista asioista voi myöhemmin olla hyötyä myös työelämässä. Opettajilla on suuri merkitys opiskelijoiden menestymiselle kilpailussa. He johdattelevat opiskelijansa kilpailun eri vaiheiden läpi ja auttavat näitä ymmärtämään rahapolitiikan päätöksentekoa. Tehtävää helpottaaksemme olemme laatineet tämän opettajan oppaan ja koonneet lisätietoja kilpailusivustoon (www.generationeuro.eu). Toivomme, että sekä opettajat että opiskelijat viihtyvät kilpailun parissa. Onnea matkaan, ja toivottavasti tapaamme palkinnonjakotilaisuudessa. Frankfurt am Mainissa 1.9.2012 Generation uro Students Award on verkon kautta järjestettävä kilpailu, johon euroalueen maissa opiskelevat nuoret voivat osallistua joukkueena ja oppia rahapolitiikasta ja sen tavoitteista. Myös Suomessa keskiasteen opiskelijat voivat osallistua kilpailuun, sillä Suomen Pankki on mukana järjestämässä kilpailua suomeksi ja ruotsiksi. Opettajalla on keskeinen rooli kilpailuun osallistumisessa. Hän toimii joukkueen valmentajana ja ohjaa joukkuetta tutustumaan rahapolitiikkaan. Opettajan ei kuitenkaan odoteta olevan rahapolitiikan asiantuntija. Me täällä Suomen Pankissa vastaamme mielellämme kysymyksiin, joita opettajalle ja joukkueelle kilpailun edetessä tulee. Kilpailun tavoitteena on ensisijaisesti innostaa nuoria ottamaan selvää rahapolitiikasta ja keskuspankin toiminnasta, mutta uskomme, että kilpailun edetessä myös opettajat oppivat uutta ja saavat ideoita omassa työssään hyödynnettäväksi. Talousosaamisen merkitys on finanssikriisin myötä korostunut. On tärkeää, että nuoret tuntevat omaan talouteensa liittyvät mahdollisuudet ja osaavat arvioida riskejä, joita eri ratkaisuihin liittyy. Taloudellisen ympäristön tunteminen ja siinä toimiminen ovat keskeisiä kansalaistaitoja. Nämä taidot on hyvä oppia jo hyvissä ajoin, sillä nuorena tehdyt omaan talouteen liittyvät ratkaisut voivat seurata mukana pitkälle tulevaisuuteen. Generation uro Students Award on opettajalle ja nuorille ainutlaatuinen tilaisuus perehtyä rahapolitiikkaan modernilla ja hauskalla tavalla osana eurojärjestelmän yhteistä kilpailua. Onnea kilpailuun. Ehkä sen päätteeksi juuri teidän joukkueenne on se, joka matkustaa Frankfurtiin muiden eurooppalaisten voittajajoukkueiden kanssa tapaamaan EKP:n pääjohtajaa. Helsingissä 1.10.2012 3
GENERATION URO STUDENTS AWARD Tavoite Generation uro Students Awardin tavoitteena on auttaa keskiasteen opiskelijoita ymmärtämään rahapolitiikkaa ja hahmottamaan sen vaikutusta talouteen. Keskuspankin tehtävät tulevat opiskelijoille tutummiksi, kun he pääsevät tutustumaan korkopäätösten ja muun rahapoliittisen välineistön toimintaan ja käyttämään osaa niistä tiedoista, joita Euroopan keskuspankin (EKP) neuvosto hyödyntää kuukausittain. Kilpailulla pyritään myös syventämään opiskelijoiden tietämystä eurojärjestelmästä ja rahoitusalasta. Yleistä Kilpailussa on kolme kierrosta. Sen lopuksi järjestetään EKP:n tiloissa Frankfurtissa palkintojenjakotilaisuus, jossa palkitaan paras joukkue kustakin osallistujamaasta. Osallistujat Kilpailu on tarkoitettu euroalueella asuville keskiasteen opiskelijoille (ikäryhmä 16 19 vuotta, hieman maasta ja koulutusjärjestelmästä riippuen). Kilpailu on avoin kaikkien alojen opiskelijoille. Kilpailua varten opiskelijoiden tulee muodostaa joukkueita, joihin kuuluu neljä opiskelijaa sekä opettaja (kaikki samasta koulusta). Joukkueet valitsevat jäsenensä itse. Kukin joukkue myös nimeää keskuudestaan joukkueenjohtajan. Opettajan tulee opettaa ainakin yhtä joukkueen opiskelijoista. Joukkueiden kokoonpanon tulee pysyä samana koko kilpailun ajan, elleivät poikkeukselliset olosuhteet (kuten sairaus) edellytä sen muuttamista. Kilpailuun voi osallistua vain yksi joukkue samasta oppilaitoksesta. Kilpailukierrokset 1. Karsintakysymykset: Kysymyksiä on kaikkiaan 30, ja niitä on kolmentasoisia helppoja, keskivaikeita sekä asiantuntemusta vaativia. Niihin vastataan joukkueissa. Parhaiten menestyneet joukkueet pääsevät kilpailun toiselle kierrokselle (esseetehtävä). Tasatilanteessa karsintakysymyksiin käytetty aika ratkaisee jatkoon menevän joukkueen. 2. Esseetehtävä: Opettajan on aktiivisesti ohjattava joukkuetta esseetehtävässä. Kunkin joukkueen tulee ensin laatia arvio euroalueen taloustilanteesta ja inflaationäkymistä. Käytettävissä on samoja tietoja, joita myös EKP:n neuvosto käyttää. Arvioituaan tilanteen joukkue päättää perusrahoitusoperaatioiden korosta. Korkopäätös tulee perustella esseevastauksessa (enintään 2 000 sanaa), ja vastaus tulee tallentaa Generation uro -kilpailusivustoon (www.generationeuro.eu). 3. Suullinen esitys: Kolmesta seitsemään esseetehtävässä parhaiten menestynyttä joukkuetta kutsutaan esittelemään uusi korkopäätöksensä asiantuntijaraadille, joka valitsee voittajajoukkueen. Esseevastauksessa ja suullisessa esityksessä esiteltävät korkopäätökset tulee molemmat tehdä reaaliajassa eli aina senhetkisen taloustilanteen pohjalta. 4
1. OPETTAJA 2. KILPAILUKIERROKSET Tehtävät Opettajan tehtävä on ohjata ja opastaa opiskelijoita kullakin kilpailukierroksella. Ohjaus on tarpeen varsinkin esseetehtävässä, jotta joukkueiden työ olisi johdonmukaista ja laadukasta. Jos jokin joukkue pääsee viimeiselle kilpailukierrokselle, opettajan tulisi olla mukana joukkueen pitäessä esitystä Suomen Pankissa. Tietolähteet Käytössä on useita tietolähteitä, joiden avulla opettaja voi opastaa ja tukea opiskelijoita kullakin kilpailukierroksella. Tärkeimmät tietolähteet: Tämä opettajan opas, jossa kerrotaan kilpailun säännöt ja menettelyt. Generation uro -verkkosivusto, jossa ovat kaikki kilpailua koskevat tiedot ja jonka sisältämää materiaalia voi käyttää apuna rahapoliittisen päätöksenteon peruskäsitteiden opettamisessa. Suomen Pankin materiaali (kuten lehdistökatsaukset ja raportit). 1. kierros: Karsintakysymykset Karsintakysymysten avulla selvitetään, mitkä joukkueet pääsevät osallistumaan kilpailuun. Kilpailuun tulee rekisteröityä ennen vastaamista, jotta tulokset tallentuvat. Kilpailuun rekisteröidyttäessä on ilmoitettava joukkueen nimi, kaikkien jäsenten (myös mukana olevan opettajan) nimet ja sähköpostiosoitteet sekä joukkueen edustaman koulun nimi. Vastattavaksi tulee yhteensä 30 kysymystä: kymmenen helppoa, kymmenen keskivaikeaa ja kymmenen vaikeaa. Nämä 30 kysymystä valikoituvat aina sattumanvaraisesti suuresta joukosta kysymyksiä. Parhaiten menestyneet joukkueet pääsevät seuraavalle kierrokselle. Tasatilanteessa karsintakysymyksiin käytetty aika ratkaisee jatkoon menevän joukkueen. 2. kierros: Esseetehtävä Rekisteröidyttyään joukkueet (joissa on neljä opiskelijaa ja yksi opettaja) saavat yleisiä ohjeita esseen kirjoittamista varten. Ohjeissa kerrotaan tehtävästä ja korkopäätöksen pohjana käytettävistä talouskehitystä ja rahataloutta koskevista tiedoista. Ohjeet ovat saatavilla myös Generation uro -kilpailusivustossa. Esseetehtävässä joukkueiden tulee ilmoittaa selkeästi korkopäätöksensä sekä perustella se talouden indikaattoreihin, euroalueen talouden ja rahatalouden kehitykseen ja inflaationäkymiin perustuvan arvionsa pohjalta. Joukkueet saavat kaikki tehtävässä tarvitsemansa tiedot kilpailusivustosta. Esseevastauksen enimmäispituus on 2 000 sanaa. Jos enimmäispituus ylittyy, pistemäärää saatetaan alentaa. Esseevastauksen tulee kuvastaa joukkueen enemmistön näkemystä, ja kaikkien joukkueen jäsenten tulee osallistua sen laadintaan. Joukkueiden tulee tallentaa esseensä Generation uro -kilpailusivustoon. Suomen Pankin asiantuntijoista koostuva raati arvioi vastaukset ja päättää, mitkä joukkueet pääsevät seuraavalle kierrokselle. Suomen Pankki ilmoittaa joukkueille jatkoon pääsystä. 5
3. kierros: Suullinen esitys Kolmannelle kierrokselle valittujen joukkueiden tulee esitellä Suomen Pankin asiantuntijoista koostuvalle raadille uusi korkopäätös. Esitys pidetään Suomen Pankissa, ja Suomen Pankki korvaa joukkueiden ja niiden opettajajäsenten matka- ja majoituskustannukset. Esityksen enimmäiskesto on 20 minuuttia. Jos aika ylittyy, arviointiraati alentaa joukkueen pistemäärää. Esityksessä tulee tarkastella euroalueen senhetkistä taloustilannetta sekä tehdä arvio talous- ja inflaationäkymistä. Lisäksi joukkueen tulee esitellä uusi korkopäätöksensä ja selittää sen taloudelliset perusteet. Kaikkien joukkueen jäsenten (opettajaa lukuun ottamatta) tulee osallistua esitykseen tasapuolisesti. Esityksen havainnollistamisessa kannattaa olla luova ja käyttää esim. Power Point esitystä (toimitettava etukäteen Suomen Pankin yhteyshenkilölle). Lisäkysymykset Esityksen jälkeen arviointiraati esittää joukkueelle lisäkysymyksiä (enintään 20 minuutin ajan) arvioidakseen joukkueen perehtyneisyyttä rahapolitiikkaan ja korkopäätöksen perusteluja. Tilanne on samankaltainen kuin EKP:n neuvoston kokousten jälkeisissä lehdistötilaisuuksissa, joissa EKP:n pääjohtaja selittää rahapoliittisten päätösten (korkopäätösten) taustoja. Joukkueen jäseniltä voidaan esimerkiksi pyytää täsmennystä johonkin esityksen näkökohtaan, tai heitä voidaan pyytää selvittämään talouden toimintaa tai perustelemaan, miten korkopäätös auttaa ylläpitämään hintavakautta eurojärjestelmän tehtävän mukaisesti (EKP:n neuvosto pyrkii pitämään inflaatiovauhdin hieman alle 2 prosentin keskipitkällä aikavälillä). Jos käy ilmi, että lopullinen korkopäätös ei ollut yksimielinen, poikkeavat näkemykset on perusteltava. Joukkueelta voidaan kysyä myös maailman tapahtumista, jotka ovat saattaneet vaikuttaa talouskehitykseen. Joukkueen jäsenet voivat neuvotella vastauksista keskenään mutta eivät opettajan kanssa. Liian pitkään ei kuitenkaan kannata neuvotella, sillä tällöin arviointiraadille jää vähemmän aikaa esittää kysymyksiä, mikä saattaa vaikuttaa lopulliseen arviointiin. Joukkueen jäsenten tulisi pyrkiä vuorollaan vastaamaan kysymyksiin. Kun kaikki esitykset on pidetty ja lisäkysymyksiin on vastattu, arviointiraati valitsee voittajajoukkueen. Päätös ilmoitetaan kaikkien viimeisellä kierroksella mukana olleiden joukkueiden läsnä ollessa. Päätös on lopullinen, eikä siitä voi valittaa. Kaikille esityskierroksen joukkueiden jäsenille jaetaan kunniakirjat. 6
3. ARVIOINTIRAADIN KOKOONPANO 6. PALKINTOJENJAKO TILAISUUS EKP:SSÄ Arviointiraati koostuu Suomen Pankin asiantuntijoista. 4. ARVIOINTIKRITEERIT Esseevastaukset arvioidaan sen perusteella, miten todenmukainen esitetty korkopäätös on miten hyvin korkopäätös on perusteltu miten hyvin joukkue tuntee rahapolitiikkaan liittyviä ilmauksia ja termejä ja osaa käyttää niitä. Suulliset esitykset arvioidaan sen perusteella, miten todenmukainen esitetty korkopäätös on miten hyvin korkopäätös on perusteltu miten hyvin joukkue tuntee rahapolitiikkaan liittyviä ilmauksia ja termejä ja osaa käyttää niitä miten hyvin esitys on jäsennetty miten sujuva esitys on miten tasapuolisesti joukkueen jäsenet osallistuvat esitykseen miten hyvin esitystä on havainnollistettu. 5. PALKINNOT Voittajajoukkue palkitaan kilpailun päätteeksi kansallisessa ja EKP:ssä pidettävässä palkintojenjakotilaisuudessa. Kunkin maan voittajajoukkue sekä kansainvälisten ja Eurooppa-koulujen sarjan voittajajoukkue kutsutaan kilpailun päätteeksi EKP:n tiloissa pidettävään palkintojenjakotilaisuuteen Frankfurtiin (ellei ilmaannu ylivoimaista estettä). Kaksipäiväisen tapahtuman aikana annetaan lisätietoa rahapolitiikasta, järjestetään foorumi kahdelle tai kolmelle opiskelijaryhmälle sekä palkitaan voittajajoukkueet. Joukkueet pääsevät myös tapaamaan EKP:n pääjohtajan. Tapahtuman tarkoituksena on tutustuttaa opiskelijat EKP:n työhön. EKP korvaa matka- ja majoituskustannukset kaikille palkintojenjakotilaisuuteen osallistuville joukkueille ja opettajille. 7. TIETOSUOJALAUSEKE Opiskelijoiden ja opettajien on annettava henkilötietonsa Generation uro -sivustossa voidakseen osallistua karsintaan ja varsinaiseen kilpailuun. 1 Antamalla henkilötietonsa osallistujat suostuvat siihen, että voittajajoukkueen nimi sekä sen jäsenten nimet ja valokuvat julkaistaan EKP:n ja joukkueen kotimaan keskuspankin verkkosivuilla ja/tai julkisissa tilaisuuksissa. Voittajajoukkueista kansallisessa ja/tai EKP:ssä järjestettävässä palkintojenjakotilaisuudessa otettavaa valokuva- ja/tai videokuvamateriaalia voidaan julkaista Internetissä tai muiden viestinten välityksellä. Tietosuojasääntöjä sovelletaan ja tulkitaan Saksan lainsäädännön mukaisesti. 1 Asianosaisilla henkilöillä on mahdollisuus tutustua EKP:n käsittelemiin henkilötietoihinsa yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18.12.2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2005 mukaisesti. Henkilötietoja voidaan säilyttää enintään 15 vuoden ajan (toimittamispäivästä lähtien). Tietoihin tutustuminen on järjestetty kunnioittaen asianosaisten henkilöiden oikeuksia. Lisätietoja voi pyytää sähköpostiosoitteesta info@ecb.europa.eu. Asianosaisilla henkilöillä on oikeus valittaa Euroopan tietosuojavaltuutetulle. Antamalla henkilötietojaan osallistujat antavat EKP:lle luvan käsitellä niitä. 7
LIITE PERUSTIETOA KESKUSPANKKI TOIMINNASTA JA RAHA POLITIIKASTA EUROALUEELLA Tässä liitteessä 2 on perustietoa Euroopan keskuspankkijärjestelmästä (EKPJ), eurojärjestelmästä sekä Euroopan keskuspankin (EKP) rahapolitiikasta. Auttaessaan opiskelijoita kilpailuun valmistautumisessa opettajien kannattaa hyödyntää myös Generation uro -kilpailusivuston osiota Tietoa eurojärjestelmästä, jossa on yksityiskohtaisempia tietoja. Euroopan keskuspankkijärjestelmä, eurojärjestelmä ja euroalue Euroalueen luominen ja EKP:n perustaminen olivat tärkeitä virstanpylväitä Euroopan yhdentymisprosessissa. EKP on 1.1.1999 lähtien ollut vastuussa rahapolitiikan harjoittamisesta euroalueella jonka talous on Yhdysvaltain jälkeen maailman toiseksi suurin. Euroalueen muodostavat ne 17 Euroopan unionin (EU) jäsenvaltiota, joiden rahayksikkö on euro. Euroalue syntyi, kun vastuu rahapolitiikasta siirrettiin alun perin mukana olleiden 11 maan kansallisilta keskuspankeilta EKP:n neuvostolle tammikuussa 1999. Kreikka liittyi euroalueeseen vuonna 2001, Slovenia vuonna 2007 ja Kypros ja Malta vuonna 2008. Slovakia otti euron käyttöön vuonna 2009 ja Viro vuonna 2011. Näiden 17 maan oli täytettävä lähentymiskriteerit, ennen kuin ne pystyivät liittymään euroalueeseen. Myös muiden jäsenvaltioiden on täytettävä kriteerit voidakseen ottaa euron käyttöön. Lähentymiskriteereillä on asetettu taloudelliset ja oikeudelliset edellytykset maiden osallistumiselle talous- ja rahaliittoon. Yhteisen rahapolitiikan oikeudellisen perustan muodostavat Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus sekä Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussääntö. EKP on sekä eurojärjestelmän että EKPJ:n keskus. EKP ja kansalliset keskuspankit hoitavat yhdessä eurojärjestelmälle ja EKPJ:lle uskottuja tehtäviä. EKPJ:n muodostavat EKP ja kaikkien EU:n jäsenvaltioiden kansalliset keskuspankit. Eurojärjestelmään taas kuuluvat EKP ja niiden jäsenvaltioiden kansalliset keskuspankit, joiden rahayksikkö on euro. EKPJ ja eurojärjestelmä toimivat rinnakkain niin kauan kuin EU:ssa on sellaisia jäsenvaltioita, jotka eivät kuulu euroalueeseen. Euroopan keskuspankki EKP vastaa Euroopan yhteisestä rahasta eurosta. Tavoitteet Perussopimusten mukaan EKPJ:n ensisijaisena tavoitteena on ylläpitää hintavakautta. Kunhan hintavakaustavoite ei vaarannu, se tukee lisäksi EU:n yleistä talouspolitiikkaa kuten täystyöllisyyden tavoittelua ja kestävää kehitystä. Perussopimuksissa määrätyt rahapolitiikan tavoitteet Perussopimuksissa eurojärjestelmän tavoitteet asetetaan selkeään tärkeysjärjestykseen. Ensisijaisena tavoitteena on hintavakaus. Perussopimuksissa myös todetaan selkeästi, että hintavakauden ylläpitäminen on paras tapa, jolla rahapolitiikka voi edistää suotuisan taloudellisen toimintaympäristön ja täystyöllisyyden saavuttamista. Perussopimusten määräyksissä näkyy laaja yhteisymmärrys siitä, että hintavakaudesta koituu huomattavaa hyötyä. Hintatason pitäminen jatkuvasti vakaana on ratkaisevan tärkeä edellytys taloudellisen hyvinvoinnin sekä talouden kasvupotentiaalin lisäämiselle, joten hintavakauden ylläpitäminen taloudessa on luonnollinen tehtävä rahapolitiikalle. Vaikka rahapolitiikalla on lyhyellä aikavälillä vaikutusta myös reaalitalouteen, viime kädessä sillä voidaan vaikuttaa vain hintatasoon. Perussopimusten määräyksistä seuraa myös, että rahapoliittisia päätöksiä toteutettaessa tulisi pitää mielessä hintavakaustavoitteen ohella myös EU:n yleiset taloudelliset tavoitteet. Koska rahapolitiikalla voidaan vaikuttaa reaalitalouteen lyhyellä aikavälillä, EKP:n tulisi varoa aiheuttamasta kohtuuttomia tuotannon ja työllisyyden vaihteluja, mikäli tämä ei ole ristiriidassa sen ensisijaisen tavoitteen kanssa. 2 Liitteen tiedot ovat saatavilla myös EKP:n verkkosivuilla www.ecb.europa.eu. 8
Perustehtävät EKP:n neuvosto Perussopimusten mukaan EKPJ:n tärkeimmät tehtävät ovat EU:n rahapolitiikan määritteleminen ja toteuttaminen valuuttaoperaatioiden suorittaminen EU:n jäsenvaltioiden virallisten valuuttavarantojen hallussapito ja hoito maksujärjestelmien moitteettoman toiminnan edistäminen. Muut tehtävät EKPJ:lle on uskottu joukko tehtäviä myös seuraavilla aloilla: Setelit: Eurojärjestelmässä EKP ja euroalueen maiden kansalliset keskuspankit huolehtivat eurosetelien liikkeeseenlaskusta. Tilastot: EKP kerää tehtäviensä täyttämiseksi tarvitsemansa tilastotiedot yhteistyössä kansallisten keskuspankkien kanssa joko kansallisilta viranomaisilta tai suoraan talouden toimijoilta. Rahoitusjärjestelmän vakaus ja luottolaitosten toiminnan vakauden valvonta: EKPJ edistää luottolaitosten toiminnan vakauden valvontaan ja rahoitusjärjestelmän vakauteen liittyvien viranomaislinjausten kitkatonta toteuttamista. Kansainvälinen ja eurooppalainen yhteistyö: EKP tekee EKPJ:lle uskottuihin tehtäviin liittyvissä kysymyksissä yhteistyötä EU:n tasolla ja kansainvälisesti toimivien organisaatioiden, elinten ja foorumien kanssa. EKP:n neuvosto on EKP:n ylin päätöksentekoelin. Sen muodostavat EKP:n johtokunnan kuusi jäsentä euron käyttöön ottaneiden jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien pääjohtajat. Sillä on mm. seuraavat tehtävät: Se antaa säädökset ja tekee päätökset, jotka ovat tarpeen eurojärjestelmälle uskottujen tehtävien suorittamiseksi. Se harjoittaa rahapolitiikkaa euroalueella, eli se päättää rahapolitiikan tavoitteista, ohjauskoroista ja eurojärjestelmän rahoituksen tarjonnasta sekä laatii suuntaviivat näiden päätösten toteuttamista varten. EKP:n neuvoston kokoukset ja päätökset EKP:n neuvosto kokoontuu yleensä kahdesti kuussa, useimmiten EKP:n tiloissa Frankfurt am Mainissa, Saksassa. Kunkin kuukauden ensimmäisessä kokouksessa EKP:n neuvosto arvioi taloudellista ja rahatalouden kehitystä ja tekee kuukausittaisen rahapoliittisen päätöksensä. Kuukauden toisessa kokouksessa keskitytään yleensä EKP:n ja eurojärjestelmän muihin tehtäviin ja vastuualueisiin. Kokouspöytäkirjoja ei julkaista, mutta kulloinenkin rahapoliittinen päätös perustellaan yksityiskohtaisesti kuukauden ensimmäisen kokouksen jälkeen pidettävässä lehdistötilaisuudessa. Lehdistötilaisuudessa ovat läsnä EKP:n pääjohtaja ja varapääjohtaja. Tilaisuuden aluksi pääjohtaja lukee alustuspuheenvuoron, jossa perustellaan EKP:n neuvoston rahapoliittinen päätös, minkä jälkeen hän vastaa toimittajien kysymyksiin. 9
Hintavakaustavoite Tavoitteena on pitää yleinen hintataso taloudessa vakaana eli välttää pitkiä inflaatio- tai deflaatiokausia. EKP:n määritelmän mukaan hintavakaudella tarkoitetaan euroalueen yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin (YKHI) hieman alle 2 prosentin vuotuista nousua, ja siihen pyritään keskipitkällä aikavälillä. Hintavakaus edistää taloustilanteen ja työllisyyden kohenemista. Se lisää hintamekanismin seurattavuutta. Yleisen hintatason ollessa vakaa kuluttajien on helppo havaita suhteellisten hintojen muutokset (eli muutokset muiden hyödykkeiden hintoihin verrattuna). Nopean inflaation vallitessa hinnat nousevat laaja-alaisesti, mikä vaikeuttaa hintojen vertailua. Hintavakaus auttaa tekemään järkeviä kulutus- ja investointipäätöksiä ja kohdentamaan rahavarat tehokkaasti. Se pienentää korkojen inflaatioriskipreemioita (eli sijoittajien vaatimaa korvausta sen varalta, että inflaatio odottamatta kiihtyy sijoituksen keston aikana). Näin voidaan pitää reaalikorot matalina ja tehdä sijoittamisesta houkuttelevaa. Sen ansiosta ei ole tarpeen pyrkiä turhaan suojautumaan inflaation tai deflaation haitallisilta vaikutuksilta (esim. haalia hyödykkeitä hintojen nousua ennakoiden). Se lieventää inflaatiosta/deflaatiosta aiheutuvia vääristymiä. Inflaatio ja deflaatio voivat kärjistää vero- ja sosiaaliturvajärjestelmiin liittyviä vääristymiä. Se estää varallisuuden ja tulojen mielivaltaista uudelleenjakoa inflaation kiihtyessä tai talouden ajautuessa deflaatioon. Eurojärjestelmän rahapolitiikan strategia Rahapolitiikan strategia on johdonmukainen ja jäsennetty kuvaus siitä, miten rahapoliittisia päätöksiä tehdään keskuspankin tavoitteiden saavuttamiseksi. Euroalueella rahapolitiikan strategialla on kaksi tärkeää tehtävää. Ensinnäkin sillä annetaan päätöksentekoprosessille selkeä rakenne ja varmistetaan siten, että EKP:n neuvostolla on käytössään kaikki rahapoliittisten päätösten tekemiseksi tarvittavat tiedot ja analyysit. Toiseksi se toimii apuna selitettäessä rahapoliittisia päätöksiä suurelle yleisölle. Strategia parantaa rahapolitiikan tehoa ja ilmentää eurojärjestelmän sitoutumista hintavakauden ylläpitämiseen, mikä lisää eurojärjestelmän uskottavuutta rahoitusmarkkinoilla. EKP:n neuvoston rahapoliittiset päätökset lyhyistä ohjauskoroista vaikuttavat talouteen ja viime kädessä hintatasoon. Kaksi analyysia rahapoliittisten päätösten (korkopäätösten) pohjana Kun EKP:n neuvosto määrittää euroalueen hintavakautta keskipitkällä aikavälillä uhkaavien riskien luonnetta ja laajuutta, se hyödyntää riskiarvion kannalta merkittävien tietojen järjestämisessä, arvioinnissa ja vertailussa kahta toisiaan täydentävää analyysia. Ne ovat taloudellinen analyysi rahatalouden analyysi. Taloudellisessa analyysissa arvioidaan hintakehitykseen lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä vaikuttavia tekijöitä sekä tarkastellaan ennen kaikkea reaalitaloutta (eli hyödykkeiden ja palvelujen tuotantoa) ja talouden rahoitusoloja. Siinä otetaan huomioon, että lyhyen ja keskipitkän aikavälin hintakehitykseen vaikuttaa huomattavasti kysynnän ja tarjonnan vuorovaikutus hyödyke-, palvelu- ja tuotannontekijämarkkinoilla (tuotannontekijöitä ovat työvoima, pääoma ja maa-alueet). 10
Rahatalouden analyysissa keskitytään pidemmän aikavälin kehitykseen. Sen pohjana käytetään rahan määrän ja hintakehityksen yhteyttä pitkällä aikavälillä. Rahatalouden analyysi tuo arviointiin keskipitkän ja pitkän aikavälin näkökulman, ja sen tuloksia verrataan taloudellisesta analyysista saatuihin lyhyen ja keskipitkän aikavälin rahapoliittisiin signaaleihin. Kahden analyysin avulla pyritään varmistamaan, että kun tehdään kokonaisarviota hintavakauteen kohdistuvista riskeistä, arvioinnissa ei sivuuteta mitään olennaisia tietoja ja eri näkökulmien ja tietojen vertailuun kiinnitetään riittävästi huomiota. Monipuolisen analyysin avulla myös varmistetaan, että päätöksillä on vankat perusteet. Rahapolitiikan välineet Rahapolitiikalla ohjaillaan lyhyitä korkoja ja vaikutetaan siten talouskehitykseen. Lyhyisiin korkoihin vaikutetaan rahapolitiikan käytännön toteutuksella, jota varten eurojärjestelmällä on käytössään joukko rahapoliitiikan välineitä. a) Avomarkkinaoperaatiot Avomarkkinaoperaatiot ovat tärkein rahapolitiikan väline. Niillä säädellään korkotasoa hallitaan likviditeetin määrää rahamarkkinoilla viestitään rahapolitiikan mitoituksesta. rakenteelliset operaatiot, joissa eurojärjestelmä laskee liikkeeseen velkasitoumuksia ja tekee käänteisoperaatioita tai suoria kauppoja. b) Maksuvalmiusjärjestelmä Eurojärjestelmällä on lisäksi käytössään maksuvalmiusjärjestelmä, jonka avulla se voi lisätä tai vähentää yön yli -likviditeettiä ja hillitä yön yli -markkinakorkojen liikkeitä. Maksuvalmiusjärjestelmän muodostavat maksuvalmiusluotto, jonka avulla vastapuolet (esim. pankit tai muut rahoituslaitokset) voivat saada euroalueen kansallisilta keskuspankeilta yön yli -rahoitusta hyväksyttyjä vakuuksia vastaan talletusmahdollisuus, jonka avulla vastapuolet voivat tehdä kansallisiin keskuspankkeihin yön yli -talletuksia. c) Vähimmäisvarannot Eurojärjestelmä edellyttää lisäksi, että luottolaitokset pitävät vähimmäisvarantoja euroalueen maiden kansallisissa keskuspankeissa. Vähimmäisvarantojärjestelmän tarkoituksena on vakauttaa rahamarkkinakorkoja ja luoda (tai lisätä) rakenteellista keskuspankkirahoituksen tarvetta. Avomarkkinaoperaatiot voidaan jakaa neljään luokkaan: perusrahoitusoperaatiot eli säännölliset, likviditeettiä lisäävät käänteisoperaatiot, joita toteutetaan viikoittain ja joiden kesto on yksi viikko pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot eli kuukausittain toteutettavat likviditeettiä lisäävät käänteisoperaatiot, joiden kesto on kolme kuukautta hienosäätöoperaatiot, joita toteutetaan tarpeen mukaan markkinoiden likviditeetin hallitsemiseksi ja korkojen ohjaamiseksi (hienosäätöoperaatioilla pyritään erityisesti tasaamaan markkinoiden likviditeetin odottamattomista vaihteluista johtuvia korkovaikutuksia) 11
AIKATAULU KILPAILUAIKATAULU 2012 2013*: 1. kierros karsintakysymykset: 1. 30.11.2012 2. kierros esseetehtävä (EKP:n neuvoston maaliskuun 2013 korkopäätöksen ennakointi): 1.12.2012 28.2.2013 3. kierros suullinen esitys: 1.3. 4.4.2013 Palkintojenjakotilaisuus EKP:ssä: 17. 18.4.2013 YHTEYSTIEDOT Lisätietoja kilpailusta voi pyytää Suomen Pankista lähettämällä sähköpostia osoitteeseen generationeuro@bof.fi. * Päivämäärät voivat muuttua. E U R O O PA N K E S K U S PA N K K I