Toteutuuko tasa-arvo terveydenhuollossa? Avoin keskustelutilaisuus Pikkuparlamentin kansaliasinfo 21.10.2015 Sari Tervonen POTKA-verkoston pj, Epilepsialiiton toiminnanjohtaja Järjestäjät: Lääkärin sosiaalinen vastuu ry, yhteistyössä Keskustan eduskuntaryhmä, FimSic, Psykologien sosiaalinen vastuu ry, Sosiaalilääketieteen yhdistys ry, SOSTE ry, Vapaus Valita Toisin
Potilas- ja kansanterveysjärjestöjen verkosto POTKA kokoaa yhteen 40 potilas- ja kansanterveysjärjestöä, joihin kuuluu yhteensä yli 500 000 jäsentä. POTKA-verkosto tuo palvelujen käyttäjien ja järjestöjen äänen sosiaali- ja terveyspoliittiseen valmisteluun ja päätöksentekoon. www.innokyla.fi POTKA Pitkäaikaissairaudet koskettavat lähes jokaista jossakin elämän vaiheessa - ainakin läheisenä.
ADHD-liitto Aivoliitto Aivovammaliitto Allergia- ja astmaliitto Autismi- ja aspergerliitto Crohn ja Colitis Epilepsialiitto Hengitysliitto Invalidiliitto Kehitysvammaisten Tukiliitto Keliakialiitto Kuntoutussäätiö Kuuloliitto Kuurojen liitto Lihastautiliitto Mielenterveyden keskusliitto Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami Muistiliitto Munuais- ja maksaliitto Naistenkartano Neuroliitto Näkövammaisten keskusliitto ProMama Psoriasisliitto Selkäliitto Suomen Diabetesliitto Suomen Kilpirauhasliitto Suomen Kipu ry Suomen Luustoliitto Suomen Migreeniyhdistys Suomen Nivelyhdistys Suomen Parkinson-liitto Suomen Polioliitto Suomen Reumaliitto Suomen Sydänliitto Suomen Syöpäpotilaat Suomen Syöpäyhdistys Suomen Tuki- ja liikuntaelinliitto Syömishäiriöliitto - SYLI Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto
Pitkäaikaissairaan pärjäämiseen vaikuttavat monet tekijät Sairaus oireet ja toimintakyky sairauden kokemus ympäristön luomat edellytykset Pitkäaikaissairauksien ja vammojen moninaisuus vakavat, etenevät, kohtaukselliset ja henkeä uhkaavat sairaudet Oirekuvan moninaisuus; fyysinen, psyykkinen, kognitiivinen + muut sairaudet (liitännäissairaudet) Sosiaaliset ja taloudelliset seuraukset, syrjintä ja syrjinnän kokemukset
POTKAn viimeisin kannanotto valtion talousarvioesitykseen; liittyy terveydenhuollon tasa-arvoon (3.9.2015) Rankimmin maksujen omavastuiden korotus iskee heihin, joilla on pienet tulot ja paljon terveysongelmia. Osa sairastavista jättää lääkkeet ostamatta ja sairaalakäynnit tekemättä, koska rahat eivät riitä edes peruselämiseen, kuten ruokaan ja asumiseen. Käytännössä tämä uhkaa pitkittää sairauskierrettä ja välillisesti kasvattaa hoidon kustannuksia niin potilaalle kuin yhteiskunnalle.
Mitä miettii potilas (ja omainen/omaishoitaja)?
Tasa-arvoisuuden vaatimuksen sijaan pinnalla subjektiiviset kokemukset Vammaudunko kuolenko? Miten minun käy? Saanko hoitoa? Onko lääkkeitä? Onko hoidoilla ja lääkkeillä haittavaikutuksia? Mitä hoito maksaa? Onko minulla varaa? Saanko apua, jos en pärjää itsekseni? Mitä muut ajattelevat? Mitä miettii omainen/omaishoitajana?
HS 12.10.2015
Potilasjärjestöjen arvioita tasa-arvon toteutumisesta terveydenhuollossa
Palautetta potilasjärjestöille terveydenhuollon käyttäjiltä kun ei ole saanut palvelua kun etsitään hyvää hoitoa (ja on kokenut ns. laatuongelmia) kun halutaan second opinion kun tarvitaan emotionaalista tukea hoidon jatkuvuus koetaan tärkeänä vrt. henkilökunnan vaihtuvuus Valinnanvapauden sijaan ongelmia koetaan saatavuudessa tai kohtaamisessa, ei välttämättä ajatella, että vaihtamalla saisi laadukkaampaa.
Mahdollisuudet / esteet käyttää /saada palveluita vaihtelevat Tieto-taito ja kognitiivinen kyvykkyys hakea ja käyttää palveluita, myös sairaus itsessään voi heikentää tätä kyvykkyyttä Sosiaaliset verkostot ja taidot hakea ja käyttää palveluita, erityisesti mielenterveysongelmat voivat heikentää verkostoja Maantieteellinen etäisyys ja mahdollisuus liikkumiseen - joukkoliikenteen palvelujen ulkopuolella, liikuntavammaiset ja ajokortittomat (esim. sairauden vuoksi evätty ajokortti, ei taloudellista mahdollisuutta omaan autoon jne.)
Terveyden tasa-arvo - valokeilassa pitkäaikaissairaat Sosioekonomiset erot; pitkäaikaissairaat ovat usein alemmassa sosioekonomisessa asemassa terveyserot! Monet järjestelmät; monet heikoimmassa asemassa olevat pitkäaikaissairaat ja vammaiset julkisten palveluiden varassa vs. työterveyshuolto Alueelliset erot Taloudelliset vaikutukset potilaalle, hoidon kustannukset ml. lääkkeet ja matkakorvaukset, erityisesti koko elämänsä pitkäaikaissairauden tai vamman vuoksi työelämän ulkopuolella olleet 1. sairauspäivän mahdollinen muuttaminen palkattomaksi
Rakenteelliset tasa-arvon esteet ja vajeet tunnistettava. Sitten poliittinen linjaus, kuinka niihin vastataan.