Ulko ja sisävärisuunnitelma Järvenpään Jehovan todistajien valtakunnansaliin

Ulko ja sisävärisuunnitelma Järvenpään Jehovan todistajien valtakunnansaliin Lahden ammattikorkeakoulu Muotoiluinstituutti Muotoilun koulutusohjelma Sisustusarkkitehtuuri Opinnäytetyö Kevät 2008 Katriina Lemettinen

Lahden ammattikorkeakoulu Muotoilun koulutusohjelma LEMETTINEN, KATRIINA: Ulko -ja sisävärisuunnitelma Järvenpään Jehovan todistajien valtakunnansaliin Sisustusarkkitehtuurin opinnäytetyö, 60 sivua, 10 liitesivua Kevät 2008 TIIVISTELMÄ Tämä opinnäytetyö käsittelee ulko -ja sisävärisuunnitelman toteutusta Järvenpään Jehovan todistajien valtakunnansaliin. Opinnäytetyön alkupuolella selvitetään työn osapuolet ja luodaan katsaus valtakunnansaleihin Suomessa. Lisäksi perehdytään valtakunnansaleissa tapahtuvaan toimintaan. Tämän jälkeen paneudutaan tarkemmin työn varsinaiseen kohteeseen eli Järvenpään Jehovan todistajien valtakunnansaliin, sen alkuperäiseen kuntoon sekä sitä koskeviin muutossuunnitelmiin. Työn keskivaiheilla käsitellään värinvalintaan vaikuttavia tekijöitä, kuten valaistusta, värin vaikutusta tilaan sekä tunnelmaan. Lisäksi esitellään väriharmoniat ja kontrastin merkitystä värisuunnittelussa. Tekijän tavoitteena onkin käyttää näitä teoriassa opittuja tietoja värinvalinnassa ja suunnitelmien tekemisessä ja luoda näin ollen oikeanlainen tunnelma tilaan. Itse prosessissa aluksi esitellään luonnoksia ja arvioidaan niitä. Ulkovärisuunnitelmaluonnoksista valikoituu kaksi jatkoon tarkempaan suunnitteluun ja sisävärisuunnitelmaa lähdetään rakentamaan halutun värimaailman ja tunnelman selkiydyttyä. Ulkovärisuunnitelmaan kuuluvat työssä kaikki rakennuksen ulkopuoliset pinnat, kuten myös sisäpinnat, muutamia vanhoja kalusteita lukuun ottamatta. Sisätiloissa sävyjen ja materiaalivalintojen lisäksi tekijä paneutuu sisäpilareiden suunnitteluun, jossa tavoitteena on luoda tilasta hieman arvokkaampi ja näyttävämpi koristelistoja apuna käyttäen. Tekijä toteuttaa myös oman valaistussuunnitelman tilaan. Lopuksi tekijä arvioi työtään muun muassa hyvin opettavaiseksi ja antoisaksi projektiksi. Tekijä arvostaa paljon sitä käytännön tietoa ja kokemusta, jota hän on kyseisen työn kohdalla saanut. Tekijä oppi muun muassa paljon luonnonvalon sekä keinotekoisen valon vaikutuksesta värinhavaitsemiseen sekä kontrastin merkityksestä värisuunnittelussa. Asiasanat: värisuunnittelu, värinvalinta, valaistus, Jehovan todistajat 2

Lahti University of Applied Sciences Faculty of Design Studies LEMETTINEN, KATRIINA: Exterior and interior colour design for the Watchtower building of Jehovas Witnesses Bachelor s Thesis of Interior Design, 60 pages, 10 additional pages Spring 2008 ABSTRACT This thesis deals with the exterior and interior colour design for the Watchtower building of Jehovas Witnesses in Järvenpää. In the beginning the parties of the theses are clarified and the overview of the Watchtower buildings in Finland is presented. In addition the author finds out about the activity that take place in Watchtower buildings. After this the author delves more closely into the target, Jehovas Witnesses Watchtower building and it s original conditition and the plans of modification. In the middle part of the thesis the factors that affect the choosing the colours are dealed. These are lighting, the effect of the colour for the space and atmosphere. In addition the author presents the colour harmonies and the meaning of contrast in colour design. The aim of the author is to use these facts learned in theory in her design process and create the right atmosphere in the space. atmosphere and colours have become more clear. Both exterior and interior colour designs includes all the surfaces except a few furniture inside. In addition the author delves into the design of the pillars inside to make the space look more decorous and stylish by using the decorative moldings. The author does also own lighting design. In the end the author judges the work very instructive and rewarding project. The author appreciates a lot the information in practice and experience that she has got during the project. For example the author learned a lot of the effect of the artifial light and natural light in colour design. Key words: colour design, choosing the colour, lightning, Jehovas Witnesses In the process the sketches are first presented and they are estimated. Two of the exterior colour designs sketches are picked up for the more spesific design and the interior colour design gets shape after the right 3

Sisällys 1. Johdanto 1.1 Aiheen esittely ja taustat 1.2 Työn osapuolet 2. Jehovan todistajien valtakunnansali 2.1 Jehovan todistajat 2.2 Valtakunnansali toimintaympäristönä 2.3 Valtakunnansalit Suomessa 3. Järvenpään Jehovan todistajien valtakunnansali 3.1 Esittely ja lähtötilanne 3.2 Suunnitellut tilamuutokset 3.2.1 Ulkopuolisia tilamuutoksia 3.2.2 Sisäpuolisia tilamuutoksia 3.2.3 Luonnoksia tilamuutoksista 4. Värin valintaan vaikuttavia tekijöitä 4.1 Valaistuksen vaikutus 4.2 Värin vaikutus tilassa 4.3 Väri tunnelmatekijänä 4.4 Väriharmoniat ja kontrastin merkitys 5. Tavoitteet ja työn rajaus 6. Prosessi 6.1 Värisuunnitelmien lähtökohdat 6.2 Ulkovärisuunnitelma 6.2.1 Luonnokset 6.2.2 Värisuunnitelmaehdotukset 6.3 Sisävärimaailman synty 6.3.1 Luonnokset 6.3.2 Materiaali ja värivalinnat 6.3.3 Koristepilarit 7. Toteutuneet värisuunnitelmat 7.1 Ulkovärisuunnitelma 7.2 Sisävärisuunnitelma 7.3 Valaistuksen vaikutus toteutuneisiin suunnitelmiin 7.4 Valaistussuunnitelma (oma ehdotus) 8. Arviointi Lähteet Kuvaluettelo Liitteet 1) Keittiön kaappijärjestys 2) Mittoja salin pilareista 3) Salin tilaohjelma ja seinäprojektioita 4) Salin julkisivukuvat ja leikkauskuvat 4

1 Johdanto Kuvitelkaa maailma ilman värejä. Ajatus on mielestäni aivan absurdi. Pelkästään tämä kuvittelemisen mahdottomuus saa minut ymmärtämään värien tärkeyden jokapäiväisessä elämässämme, jokaisena hetkenä. 1.1 Aiheen esittely ja taustat Opinnäytetyöni aiheena on ulko- ja sisävärisuunnitelma Järvenpään Jehovan Todistajien valtakunnansaliin. Aihetta tarjottiin minulle helmikuussa 2007 Tikkurila Paints Oy:stä, jonne olin tullut työharjoitteluun tammikuussa 2007. Vastuulleni tuli peruskorjausta vailla olevaan vuonna 1972 rakennettuun kohteeseen ulko ja sisävärisuunnitelmien tekeminen. Ulkovärisuunnitelma sisältää väriehdotukset kaikkiin rakennuksen ulkopuolisiin osiin. Sisävärisuunnitelmaan kuuluvat sisäseinien värin määrittelyn lisäksi, lattiamateriaalin, katon, verhoilukankaiden, tekstiilien ja kalusteiden sävyt. 1.2 Työn osapuolet Aiheen antoi minulle Tikkurila Paints:n tekninen asiantuntija Risto Hakkarainen, joka on kyseisessä projektissa mukana ja toimii yhdyshenkilönä minun ja Jehovan todistajien rakennuskomitean välillä. Hakkaraisen lisäksi muita rakennuskomitean jäseniä ovat Seppo Mustonen, Keijo Falk ja Martti Valtonen. Rakennusvalvojana toimii Esko Nurmi ja vastaavana mestarina Martti Jukola. Sähkö ja äänilaitesuunnittelusta vastaa Jarmo Haikonen. Lvi-suunnittelu kuuluu Alf Cederlöfille ja alustava suunnittelu sekä työvoiman hankkiminen Erkki Korvelle. Pääsuunnittelijana toimii rakennusinsinööri Harri Mustonen. 5

2 Jehovan todistajien valtakunnansali 2.1 Jehovan todistajat Jehovan todistajat on viime vuosisadalla alkunsa saanut kristillisperäinen uskonnollinen liike. Suomessa he ovat tällä hetkellä kolmanneksi suurin uskonnollinen yhdyskunta. Vuonna 2006 heitä oli 18 858 aktiivista jäsentä. Liike korostaa sanoman julistamista julkisesti sekä raamatuntulkinnan noudattamista käytännön elämässä. Jumalaa he kutsuvat nimellä Jehova. He eivät tunnusta kolminaisuusoppia, helvetintulioppia, sielun kuolemattomuusoppia eivätkä vietä kristillisiä juhlapäiviä. Lisäksi Jehovan todistajat julkaisevat kahta lehteä, Vartiotorni ja Herätkää!, joista useimmat ryhmään kuulumattomat usein heidät tunnistavat. Liikkeen korkein päättävä elin sijaitsee New Yorkissa. ( 31.7.2007, http://fi.wikipedia.org/wiki/jehovan_todistajat) 2.2 Valtakunnansali toimintaympäristönä Jehovan todistajien toiminta ei ollut minulle tuttua ennen tätä projektia ja tarvitsin tietoa valtakunnansalissa tapahtuvasta toiminnasta suunnitteluani varten. Tarpeen pohjalta mietin kysymyksiä ja esitin ne Risto Hakkaraiselle. Seuraavassa esittelen tiivistetysti vastauksissa esiin tulleita asioita salin toimintaan liittyen. Jehovan todistajat pitävät Järvenpään valtakunnansalissa kokouksia noin neljä kertaa viikossa. Kerrallaan kokous kestää yleensä noin kaksi tuntia. Lisäksi voidaan järjestää lisäkokouksia muutaman kerran kuukaudessa. Kokouksissa pidetään mm. yleisöesitelmiä elämän eri aihealueista, tutkitaan Vartiotorni-lehteä ja pidetään puhekoulua, jossa opetetaan ja opitaan puhumaan ja pitämään esitelmiä. Osallistujat ovat kaikenikäisiä, vauvasta vaariin. Valtakunnansalin keittiötä käytetään tarpeen mukaan. Useimmiten siellä keitetään kahvia, hoidetaan lapsia ja tarpeen tullen valmistetaan tai lämmitetään ruokaa. Järvenpään salia käyttävät kaksi seurakuntaa, yhteensä noin 200 eri jäsentä. Salia ei vuokrata ulkopuolisille. (Keskustelu R. Hakkaraisen kanssa 29.8.2007) 6

Toisin sanoen valtakunnansali on Jehovan todistajien kokouspaikka, joka vastaa käyttötavaltaan kirkkorakennusta. Niitä ylläpidetään pääsääntöisesti vapaaehtoistyöllä. Kunkin salin hoidosta vastaavat sitä käyttävät seurakuntalaiset. Rakentaminen, suuremmat korjaukset ja ylläpitoon liittyvät projektit ovat alueellisen rakennuskomitean alaisuudessa. Suuri osa valtakunnansaleista rakennetaan ns. pikarakennusmenetelmällä 3-4 päivässä, jäsenten vapaaehtoisilla talkoilla. Rakennusmiehet ja naiset ovatkin usein seurakunnan omia jäseniä, joten rakennuskustannukset jäävät usein aika pieniksi. Syntyneet materiaalikustannukset hoidetaan pääosin jäsenten antamien lahjoitusten turvin. Jehovan todistajien salit ovat rakennettu pääsääntöisesti kokous- ja koulutuskäyttöön ja tämä on otettu huomioon arkkitehtuurissa ja rakentamisessa. Saleja ei aina rakenneta samanlaisiksi, vaan eroavaisuuksia löytyy kodinomaisesta julkisen tilan ulkomuotoon. (19.9.2007, http://fi.wikipedia.org/wiki/valtakunnansali) 2.3 Valtakunnan salit Suomessa Suomessa valtakunnan saleja on 234 salia ympäri Suomea, joista 80 kappaletta on rakennettu pikamenetelmällä vain yhden tai kahden viikonlopun aikana. Vaikka seurakunnat ovat itse maksaneet valtakunnansalinsa, ne eivät kuitenkaan omista niitä. Omistus on hoidettu maakunnallisten yhdistysten kautta. Valtakunnan salien ulkomuoto ja koko vaihtelee. Yleensä ne ovat käytännöllisiä, siistejä ja viihtyisiä. (19.9.2007, http://fi.wikipedia.org/wiki/valtakunnansali) Kuva 1 Kuvassa 1 on Jehovan todistajien konventtisali Varkaudessa. Konventtisalit ovat suurempia saleja kuin normaalit valtakunnan salit yleensä ja niissä järjestetään suurempia tapahtumia. Kuvassa oleva rakennus kertookin ulkopuoliselle jo ulkomuodoltaan ja kooltaan olevan julkinen rakennus. 7

Kuva 2 Kuva 3 Kuvassa 2 on toinen esimerkki Jehovan todistajien valtakunnansalista. Kuva antaa ymmärtää rakennuksen olevan hyvin suoralinjainen ja selkeä. Kuvassa 3 on Narvan valtakunnansali. Tässä rakennuksessa on perinteisempää maalaistyyliä ja rakennuksen koko ja ulkomuoto muistuttaa lähes omakotitaloa. 8

Kuvakollaasissa nro 4 näkyy kuvia Keravan valtakunnansalin ulko- ja sisäpuolelta. Rakennukseen ulkomuotoon tuo lisäilmettä korotettu katto ja korkeat ikkunat. Sisäpuoli on tekstiilisävyiltään punakeltasävytteinen. Seinät ovat valkoisen sävyiset. Hieman erikoisempaa sisätilassa on kaareilevaan muotoon tehty lasitiiliseinä, johon on yhdistetty eteispenkki, mutta muuten tila on hyvin yksinkertainen ja pelkistetty. Kuva 4 Kuvakollaasi 9

3. Järvenpään Jehovan todistajien valtakunnansali 3.1 Esittely ja lähtötilanne Järvenpään valtakunnansali (kuva 5) rakennettiin talkoovoimin vuonna 1972. Ajalleen tyypilliseen tapaan keltaisen julkisivusävyn rinnalla on käytetty tumman ruskeaa sävyä rakennuksen yksityiskohdissa, kuten sokkelissa sekä ikkunoiden vuorilaudoissa ja puitteissa. Myös katto on ruskea. Lisäksi yhden julkisivun ikkunarivin ylä- ja alapuolella on käytetty vihreäksi värjättyä lasia. Etupuolella sisäänkäynnissä ja räystäslaudoissa on käytetty valkoista sävyä, mikä hieman raikastaa kokonaisuutta. Rakennuksen kokonaispinta-ala on 296m². Kuva 5 Kuvakollaasi lähtötilanteesta 10

Sali sijaitsee Järvenpään keskustan läheisyydessä (kuva 8) (Satakunnankatu 2-4). Kohteen sijainnin lähiympäristöstä löytyy koulu ja päiväkoti (kuva 7). Lisäksi lähistöllä on rivitaloja sekä omakotitaloja (kuva 6). Alueen värimaailma liikkuu keltaisissa ja vaaleissa julkisivusävyissä. Kuva 6 Salia on kunnostettu viimeksi v. 1980, jolloin mm. salin laatoitus uusittiin ja sisä ja ulkoseinäpintoja maalattiin. Nykyistä peruskorjausta ryhdyttiin suunnittelemaan kevättalvella 2007. Syynä peruskorjauksen tarpeeseen oli mm. vuotava tasakatto ja rapistuneet seinäpinnat. (Keskustelu R. Hakkaraisen kanssa, kevättalvi 2007) Kun kävin helmikuussa 2007 tutustumassa Järvenpään valtakunnansaliin, oli rakennus vuonna 1980 tehdyn remontin jälkeen kerinnyt jo mennä hieman huonoon kuntoon. Ympäristöönsä nähden keltainen julkisivu sävy sopi hienosti, mutta raskaanoloiset ja ruskeansävyiset rakennuksenosat saivat kohteen näyttämään vanhalta eivätkä vihreät lasiseinät eivät enää oikein sopineet tähän päivään. Kuva 7 Kuva 8 11

4 2,3 1 Myös sisäpuolen sävyihin kaivattiin uudistusta. Eteisen seinissä ja katossa oli käytetty valkoisen sävyistä maalia, joka muistutti maalarinvalkoista sävyä. Myös listat olivat valkoiset. Lattiassa oli kellertävän ruskeaa lattialaattaa. Samaa laattaa on käytetty myös muissa tiloissa salirakennuksessa. Naulakko oli hieman tummuneen kellertävän puunsävyinen. Kuvassa oikealla vanha tilaohjelma (kuva 9) (Tilaohjelma viitteellinen) sekä alhaalla kuvia eteisestä (kuva 10). Kuva 9 1 2 3 4 Kuva 10 Kuvakollaasi 12

Isossa salissa samat vaaleat sävyt toistuivat: Kalusteissa kellertävää puunsävyä, lattiassa kellertävän ruskeaa laattaa sekä seinissä ja katossa valkoista sävyä. Tuolien harmaansävyinen verhoilukangas oli jo pahasti kuluneen näköinen, joten se haluttiin vaihtaa. Väriä tilaan toivat vihreän ja kellertävän sävyiset verhot, jotka olivat ihan hyvässä kunnossa, mutta nekin haluttiin uusia väriuudistuksen myötä. 1 23 4 2 1 3 4 Kuva 11 Kuvakollaasi 13

Pieni kirjasto/luentohuone oli myös vaaleasävyinen. Hyllyt ja pöydät olivat pääosin koivunsävyiset, tuolit olivat päällystetty samalla kankaalla kuin salinkin tuolit. Verhoina olivat valkoiset säleverhot, jotka myös jäävät tilaan. Wc-tilat noudattivat myös samaa värimaailmaa: Kellertävän ruskeaa laattaa lattioissa ja valkoiset kaakelit seinissä. 3 4,5 1 2 Kokonaisuudessaan rakennus oli hyvin vaaleasävyinen ja hieman rikkonainen. Tilasta tuntui puuttuvan kontrastit sekä yhtenäinen linja. Tila oli mielestäni persoonaton ja hieman ankea. 1 2 3 4 5 Kuva 12 Kuvakollaasi 14

3.2 Suunnitellut tilamuutokset 3.2.1 Ulkopuolisia tilamuutoksia Käytännössä kaikki ulko- ja sisäpinnat uusitaan. Varmaan huomattavin muutos ulkopuolisissa muutostöissä on katon korottaminen ja muuttaminen kahdeksi pulpettikatoksi sekä valeikkunoiden rakentaminen korotetun katon osaan sisäänkäynnin yläpuolelle. Sisäänkäynnin viereen rakennetaan lisäksi pystyrimoitus, mikä rajaa katoksen alle jäävän tilan sisäänkäynnin oikealle puolelle. Pystyrimoituksen eteen tulee istutuksille omat puiset laatikkonsa. Ulkonäköä muuttaa myös vanhojen vihreiden lasisten ikkunaseinien poistaminen ja niiden korvaaminen vaakapuupaneloinnilla. Lisäksi neljä keskimmäistä ikkunaa poistetaan. Vanhat tiiliseinät ruiskutetaan kalkkisementtipinnoitteella, mikä myös oleellisesti muuttaa seinän ulkonäköä, kun tiilikuviointi vaihtuu ruiskutasoitepinnaksi. Puuseinät saavat uuden maalin pintaansa kuten myös sokkeli. Räystäslaudat, räystään aluset, vuorilaudat ja ikkunanpuitteet myös uusitaan ja maalataan. Uusittu katto tullaan maalaamaan vasta kahden vuoden kuluttua, jolloin sinkitty pelti on tarpeeksi hapettunut. (Keskustelu R. Hakkaraisen kanssa, kevättalvi 2007) Kuva 13 vanha salirakennus Kuva 14 3d-kuvat salirakennuksen etu- ja takajulkisivusta, Mustonen H 15

3.2.2 Sisäpuolisia tilamuutoksia Myös sisäpuoli saa kokea täyden uudistuksen. Kaikki vanhat väliseinät puretaan ja tilalle rakennetaan uudet. Uusien seinien myötä tilaohjelmaan tulee myös muutoksia: Eteisen ja salin välillä oleva ovi poistetaan ja tilalle tehdään leveä kulkuaukko, jonka reunoille jää rakennuksen uudet tukipilarit. Salin ja pienen kirjastohuoneen oven paikkaa muutetaan 45 asteen kulmaan. Ovi lisätään myös eteisen ja uuden rakennetun keittiötilan välille, kun taas eteisen ja huoltotilan välillä kulkuyhteys poistetaan. Tällä halutaan välttää turhaa käyntiä tilassa. Muutoksen jälkeen huoltotilaan pääseekin vain ulkopuolelta. Lisäksi vanhan varastotilan paikalle rakennetaan keittiö, koska haluttiin että kokousten yhteydessä pystyy myös mm. keittämään kahvia ja valmistamaan/lämmittämään tarpeen mukaan pienimuotoista syötävää. Isossa salissa suurin muutos lienee istumasuunnan vaihtaminen ja penkkirivien jakaminen kolmeen eri osaan. Näin liikkuminen sekä puhujalavalle näkeminen helpottuu. Uusi puhujalava rakennetaan keskelle ikkunaseinää, neljän poistetun ikkunan kohdalle. Wc-tilojen järjestys säilyy uusista seinistä huolimatta samanlaisena. Suurin osa kalusteista käsitellään uudestaan, mm. salin tuolit verhoillaan ja käsinojat hiotaan ja lakataan uudelleen. Lattiat, katot, seinäpinnat ja listat tulevat myös kokemaan uudistuksen. (Keskustelu R. Hakkaraisen kanssa, kevättalvi 2007) Kuva 15 uusi pohjapiirros, Mustonen H Kuva 16 vanha pohjapiirros 16

3.2.3 Luonnoksia tilamuutoksista Ovet poistuvat, tilalle leveä aukko, jota kehystää pilarit Neljä ikkunaa poistetaan, kaksi ikkunaa jää lavan molemmille puolille Istumasuunta vaihtuu Kuva 17 Luonnos tilamuutoksista Kuva 18 Luonnos tilamuutoksista 17

4. Värin valintaan vaikuttavia tekijöitä 4.1 Valaistuksen vaikutus Värien näkemiseen tarvitaan kahta asiaa, silmiä ja valoa. Värit ovatkin aivojen tulkintaa ympäröivästä todellisuudesta. Näkötapahtumassa valo tulee silmään sarveiskalvon ja linssin läpi. Tämän jälkeen verkkokalvolla näkösolut reagoivat ärsykkeisiin, ja sauva- ja tappisolut osallistuvat näkötapahtumaan. Sauvasolut erottelevat valoisuuden ja pimeyden. Tappisolut taas ovat erikoistuneet erottamaan punaisuutta, vihreyttä ja sinisyyttä. Tieto kulkee näköhermoa pitkin aivoihin, missä monimutkaisen tapahtumaketjun tuloksena syntyy lopullinen näköaistimus. (31.10.2007, http://www.tikkurila.fi/ammattilaiset/varit/varikoulu/vari havainnon_syntyminen_aivoissa) Toisin sanoen värien erottamisen perusta löytyykin siitä, että valon eri aallonpituudet aistitaan eri väreinä. Väri onkin juuri havaitsijan aistien määrittelemä ominaisuus, sähkömagneettinen säteily sinänsä ei ole minkään "väristä", se on vain säteilyenergiaa. Värinäön vaihtelevuudesta johtuen eri henkilöt näkevät värit jossain määrin erilaisina. (Mäkelä S, Tikkurilan Viesti, 2004) Ulos tulevan sävyn valinta ei aina ole helppoa. Moni ihminen on varmaan pettynyt huomatessaan, ettei se sävy, minkä kaupassa valitsi, näytäkään ulkona yhtään samalta. Tähän löytyy kuitenkin selitys ja lopulta kun on paremmin selvillä värisävyn käyttäytymiseen liittyvistä tekijöistä, helpottuu myös oikean värin löytyminen. Se, ettei värisävy näytäkään ulkona samalta kuin sisällä johtuu usein siitä, että värisävyä katsotaan sisällä eri valaistuksessa kuin ulkona. Lisäksi värimalli on yleensä niin pieni, minkä hahmottaminen isolla pinnalla on hankalaa. Ulkona värisävyt näyttävät aina vaaleammilta ja kirkkaammilta. Tästä johtuen kannattaa värikartasta valita hieman murretumpi ja tummempi sävy kuin oli ajatellut. Ongelmallisia sävyjä ovat useimmiten siniharmaa ja keltainen. Luonnonvalon vaikutuksesta ulkona sävyjen sinisyys korostuu ja näin ollen haluttu siniharmaasävy onkin liian sininen ulkona. Tämä sinisyys johtuu valon sirottumisesta ilmakehässä, jossa molekyylit ja hiukkaset sirottavat sinertävää lyhytaaltoista säteilyä kolme kertaa voimakkaammin kuin punertavaa pitkäaaltoista valoa (Arnkil, 2007, 180, 181). Näin ollen koemme päivänvalon kylmänä ja jopa sinertävänä. Keltainen sävy taasen muuttuu ulkona helposti liian kirkkaan ja vaaleankeltaiseksi. Paras keino ja apu värinvalintaan lienee aina tehdä koemaalaus hieman isommalle pinnalle ja katsoa sävyä ulkona eri vuorokauden aikoihin. Usein ulos tulevan sävyn täytyy myös istua ympäristöönsä. Tummat pinnat, sävystä riippumatta, sulautuvat luontoon paremmin kaukaa katsottuna, kun taas vaaleat pinnat erottuvat selvästi. Avarilla ja valoisilla paikoilla rakennukset 18

voivat olla sävyltään vaaleampia, kun taas esimerkiksi synkän metsän reunalla tummempi sävy näyttää yleensä paremmalta. Vuorokauden ajat, sää ja vuodenajat vaikuttavat valittuihin sävyihin. Syksyn ruska, talven lumi, kevään vihreys ja kesän runsaat sävyt luovat kaikki erilaisen kehyksen valituille sävylle. (30.10.2007, http://www.tikkurila.fi/ammattilaiset/varit/varikoulu/vari n_valinta_ulkomaalauksessa) Kuvassa 19 on esimerkki vaalean ja tumman värin eriasteisesta sulautumisesta ympäristöön. Vaalea sävy erottuu selkeästi, kun tumma sävy sulautuu ympäristöön. värilämpötila on n. 3000K (Elizabeth Wilhide, 2002, 168), mikä tarkoittaa, että valo on hyvin keltaista, ja siksi koemme siniseen vivahtavat värit keltavoittoisessa valossa tunkkaisina, jopa likaisina ja tylsinä. Sinisävyiset seinät saattavat kellertävässä valossa vihertää. Keltaiset, keltaoranssit ja punertavat värit taas näyttävät usein hyviltä hehkulampun valossa. Kuvassa 20 esimerkki miten hehkulampun valo vaikuttaa sinisen seinäsävyn kokemiseen. Kuvasta huomaa miten hehkulamppu ei toista sinisiä aallonpituuksia hyvin ja sävystä tulee samea ja likainen. Kuva 19 Kuva 20 Sisätiloissa käytetään paljon erilaisia valonlähteitä, joiden Pienloistelamput ovat yleistyneet viime aikoina vähäisen laatu ja määrä myös vaikuttavat luonnollisesti värin energiankulutuksensa takia. Niukka energiankulutus on etu, kokemiseen. On tärkeää tietää tilassa oleva valonlähde, mutta värintoiston kannalta pienloistelamput ovat koska väripinnat heijastavat väristä vain niitä mahdottomia. Pienloistelampun spektrijakauma on aallonpituuksia, joita käytössä oleva valonlähde sisältää. epätasainen, jolloin väripinnasta saattaa pompata esiin Nykyisistä valonlähteistä halogeenilamppu on ainut, joka aivan outo sävy, jota ei esimerkiksi päivänvalossa ole toistaa hyvin luonnollisena kaikki aallonpituudet olematta havaittu. Loisteputken valon spektrijakautuma vaihtelee, päivänvalon tapaan liian sinistä. Kuitenkin vielä tänä parhaimpia värien toistoltaan ovat sellaiset, jotka päivänä valtaosa kodin valaistus koostuu hehkulampuista. jäljittelevät päivänvaloa. Valonlähteiden erilaisen Hehkulampun spektrijakautuman vuoksi onkin tärkeää tarkastella värejä siinä valaistuksessa, johon kyseinen väri tulee. 19

Tilaan tuleva päivänvalo muuttaa väritilannetta lisää. Keskipäivällä ulkoa tulevan valon värilämpötila on n. 5500K, jolloin valo näyttää hieman kylmältä ja siniseltä (Elizabeth Wilhide, 2002, 168). Tällainen valo kylmentää värejä. Keltaiset ja punaiseen vivahtavat värit saavat hiukan kylmemmän, vihertävämmän vivahteen, kun taas siniset, sinivihreät ja vihertävät saattavat näyttää liian kalseilta, varsinkin pohjoisen ja idän puoleisissa tiloissa. Näissä tiloissa kannattaakin usein valita hieman lämpimämpiä sävyjä kun taas etelän ja lännen puoleisissa tiloissa uskaltaa käyttää paremmin jo viileämpiä sävyjä. Lisäksi valo ja varjo luovat mielenkiintoisia vaihteluita väripintaan, ja siksi onkin hyvä tarkastella värimallia sekä valoisalla että varjoisalla seinällä. (2.11.2007,http://www.tikkurila.fi/kotimaalarit/varin_vali nta/tietoa_vareista/nain_valitset_varit_sisaseiniin) on hyvä kuitenkin muistaa jättää tilaa myös vaaleille ja neutraaleille väreille, jotta tunnelmasta ei tule liian hyökkäävä ja aggressiivinen. (2.11.2007, Värivalinnat muokkaavat tilaa, saatavissa:http://www.tikkurila.fi/kotimaalarit/varin_vali nta/varien_valinnan_abc/varivalinnat_muokkaavat_tilaa). Voimakkaan punainen sävy voi jopa kiihottaa mielentilaa ja nostaa verenpainetta. Lämpimät värit tuntuvat liikuttavan väripinnan kohti katsojaa. Punainen on väreistä energisin, aktiivisin ja esille nousevin, ja tästä syystä se usein mielletäänkin voimakkaimmaksi. Lämpimien sävyjen kohti tulevaa ominaisuutta voi hyödyntää tilassa esimerkiksi silloin, kun pitkänomainen ja kapea huone halutaan saada näyttämään symmetrisemmältä (kuva 21). Tällöin huoneen päätyseinät tai toinen niistä voidaan maalata esimerkiksi punaisella, jotta huone tuntuisi hiukan lyhyemmältä. (Ikonen S., Sisustusarkkitehti 5.3.2007 Tikkurila Oy) 4.2 Värin vaikutus tilassa Värien valinnalla voidaan vaikuttaa olennaisesti tilan kokoon, muotoon ja mittasuhteisiin. Lisäksi värivalinnoilla on suuri vaikutus siihen millainen tunnelma tilaan syntyy sekä siihen, miltä meistä tuntuu tilassa psykologisesti ja fysiologisesti. Voimakkailla ja lämpimillä väreillä saadaan aikaan usein intensiivinen tunnelma. Lisäksi kiiltäväpintaisella maalilla väreihin saadaan vielä enemmän dynaamisuutta. Voimakkaita lämpimiä värejä käytettäessä Kuva 21 20

Vaakaraidat päätyseinässä leventävät kapeaa huonetta, ja pystyraidat saavat matalan huoneen näyttämään korkeammalta. Pitkä käytävä näyttää lyhyemmältä, kun pitkät vaakasuorat pinnat katkaistaan tai jaksotetaan esim. vaaleilla erivärisillä alueilla tai kuvioilla. Vaaleat ja viileät värit saavat tilan tuntumaan suuremmalta. Kylmät värit, kuten sininen ja turkoosi, etääntyvät katsojasta, avartavat tilaa ja vaikuttavat rauhoittavasti. Jos tilaan valitaan tummia, kirkkaita ja lämpimiä värejä tai suuria kuvioita, tila vaikuttaa pienemmältä. Korkean huoneen saa näyttämään matalammalta maalaamalla katon tummaksi ja seinät vaaleiksi. (4.10.2007,http://www.tikkurila.fi/kotimaalarit/varin_vali nta/varien_valinnan_abc/varivalinnat_muokkaavat_tilaa) Kuvassa 22 on esimerkki vaaka- ja pystysuuntaisesta maalauksesta. Vaakasuuntainen seinän jakaminen madaltaa tilaa ja pystysuuntainen saa tilan tuntumaan korkeammalta. Kuva 22 21

4.3 Väri tunnelmatekijänä Lähes poikkeuksetta värisuunnittelussa tulee ottaa huomioon se tunnelma, mikä tilaan tai kohteeseen halutaan. Usein jopa voi olla helpompi kuvailla haluttu tunnelma kuin suoraan värisävyjä, joita haluttaisiin käyttää. Seuraavassa käsittelen muutamia tunnelmia ja mahdollisia keinoja, miten ne voisi toteuttaa. Yksi hyvin usein toivottu tunnelma on hillitty ja rauhallinen tunnelma. Tällaisen tilan luomisessa olisi hyvä käyttää vaaleita ja murrettuja sävyjä. Lisäksi maalipinnan kiiltoaste tulisi olla himmeä, jotta mahdolliset heijastukset ja kiillot eivät häiritse tilassa. Usein tällainen tunnelma halutaan esimerkiksi yksityistiloissa makuuhuoneeseen ja olohuoneeseen. Julkisissa tiloissa esimerkiksi kokoustilat ovat usein hillittyjä. Kuvassa 23 ja 24 on esimerkkejä hillitystä ja rauhallisesta tunnelmasta. Kuva 23 Kuva 24 22

Jos taas halutaan intensiivisempää tunnelmaa, voi tilassa käyttää voimakkaampia, vahvempia ja kirkkaampia sävyjä (kuva 25). Sävyn intensiivisyyteen voidaan vaikuttaa myös kiiltoasteilla. Mitä kiiltävämpi pinta on, sen intensiivisempi, syvempi ja tummempi sen sävystä tulee. Himmeäpintainen sävy taas näyttää vaaleammalta. Tämä ilmiö johtuu siitä, että tasaisesta ja kiinteästä pinnasta valo heijastuu jokseenkin yhdensuuntaisesti silmiimme, ja tällöin koemme värin syvempänä ja tummempana. Huokoisesta pinnasta säteet hajautuvat eri suuntiin ja luovat vaikutelman vaaleammasta pinnasta. (2.11.2997, http://www.tikkurila.fi/kotimaalarit/varin_valinta/tietoa_ vareista/nain_valitset_varit_sisaseiniin) Alla on konkreettinen esimerkki siitä, kuinka kiiltoaste vaikuttaa sävyn tummuusasteeseen sekä intensiivisyyteen. Väripinnoissa oikealla Tikkurilan Symphony sävy Y499 täyshimmeänä ja vasemmalla sama sävy kiiltäväpintaisena. Kuva 25 23

Arvokasta tunnelmaa voi luoda mielestäni hyvin eri tavoin. Violettia on pidetty vanhana hallitsijoiden sävynä, josta sen arvokkuus ehkä periytyy. Mustaa taas on perinteisesti käytetty länsimaissa esimerkiksi arvokkaissa tilaisuuksissa pukeutumisen sävynä. Mutta sisustuksessa ehkä vielä enemmän hillityt ja harmoniset sävyt liitetään arvokkuuteen. Toisaalta arvokkuutta ei voida luoda vain värisävyillä. Sisustamisessa arvokkuutta usein luovat myös laadukkaat materiaalit, joskus myös kiiltelevä pinta tai peilipinnat voivat olla arvokkuutta lisääviä tekijöitä. Arvokkuutta voivat luoda myös muut asiat kuten pelkistetty tai koristeellinen tyyli, suuri ja korkea tila tai yksityiskohdat kuten holvikaaret, näyttävät valaisimet tai suuret ikkunat. Kuvassa oikealla ylhäällä on Forumin vanha elokuvateatterisali Helsingissä (kuva 26) ja alhaalla Rauhalinnan juhlasali Savonlinnassa (kuva 27). Kuva 26 Kuva 27 24

4.4 Väriharmoniat ja kontrastin merkitys Ihminen kokee tasapainoisen ja harmonisen värityksen miellyttäväksi. Väriharmonia syntyy värien kontrasteista. Kontrastit jäsentävät tilaa ja auttavat tunnistamaan ja hahmottamaan kohteita tilassa. Lähiväriharmonia syntyy helposti, kun valitaan väriympyrän kehältä vierekkäisiä värejä, esim. keltainen, oranssi ja punainen tai turkoosi ja vihreä. Joskus sisustuksen lähtökohtana saattaa olla vaikka sohvakankaan väri, johon on tarkoituksena löytää sopiva seinäväri. Tällöin voidaan valita seinäväriksi yksiväriharmonian periaatteiden mukaan joko sohvakankaan väristä vaaleampi tai tummempi variaatio. Eri värejä voidaan yhdistää myös saman sävyisyyden perusteella, jolloin valitaan esim. punainen ja harmaa, joiden valko- ja mustapitoisuus on sama. Vastaväripariharmonia toimii myös hyvänä tehostevärinä ja piristeenä, sillä se tuo tilaan sopivassa määrin jännitettä ja ryhtiä. Vastaväripareja ovat keltainen ja violetti, punainen ja vihreä sekä sininen ja oranssi.. (3.11.2007,http://www.tikkurila.fi/kotimaalarit/varin_vali nta/varien_valinnan_abc/harmonia) Vieressä ovat esimerkkikuvat kustakin harmoniasta. 1) Sama valko-mustapitoisuus 2) Lähivärit 3) Yksiväri 4) Vastavärit Kuva 28 1 2 3 4 Kuva28 Kuvakollaasi väriharmonioista 25

Hillityssäkin tilassa tulisi kuitenkin aina olla selkeitä tummuus- ja vaaleuseroja, jotta se ei tuntuisi tylsältä tai lattealta. Tummuus- ja vaaleuserot synnyttävät harmoniaa luovan kontrastin, ja sen avulla myös neutraaleilla väreillä ja luonnonmateriaaleilla voidaan saada aikaan hyvinkin toimiva ja kiinnostava värimaailma. Mustavalkoinen sisustus on selkein esimerkki toimivasta tummuusvaaleuskontrastista: vaikka tilassa ei muita värejä olisikaan, kontrasti toimii. Hyvä keino tarkastaa toimivatko tilan värien tummuus- ja vaaleuskontrastit on yksinkertaisesti ottaa mustavalkoinen kuva tilasta. Jos tila on kuvassa yhä selkeä ja helposti ymmärrettävissä, tilan kontrastit toimivat. (3.11.2007,http://www.tikkurila.fi/kotimaalarit/varin_vali nta/varien_valinnan_abc/rauhallinenkin_tila_kaipaa_kont rasteja) Kuva 29 Vieressä ovat kaksi kuvaa (kuvat 29 ja 30 ), jotka kuvaavat hyvin kontrastin tärkeyttä tilassa. Ylempänä kuva, josta kontrasti uupuu. Alemmassa kuvassa huomaa, miten tummien ja vaaleiden sävyjen yhdistäminen helpottaa tilan hahmottamista. Kuva 30 26

5. Tavoitteet ja työn rajaus Ulkovärisuunnitelmaa tehdessäni tavoitteenani on ottaa huomioon ympäristö, jossa kohteeni sijaitsee; mm. lähellä olevat muut rakennukset, jottei rakennuksen ilme poikkea liikaa muista rakennuksista ja on täten hyvän rakennustavan mukainen, vaikka kohteen alueen asemakaava ei sinänsä sisällä erityisiä sävymääräyksiä. Suunnitelmassa otan huomioon myös itse rakennuksen ulkomuodon. Lisäksi tehtävääni kuuluu luonnollisesti asiakkaan kuuleminen ja heidän toiveensa ja näkemyksensä huomioonottaminen. Sisävärisuunnitelman tavoitteenani on luoda harmoninen kokonaisuus, josta huokuu hakemani tunnelma. Koska kyseessä on Jehovan todistajien yksityinen kokoustila, tavoitteenani on luoda tyylikäs, harmoninen ja rauhallinen tunnelma, joka voi sisältää ripauksen arvokkuuttakin. Sisävärien tavoitteena on olla myös hieman yhtenevät ulkovärimaailman kanssa niin, ettei niiden välille synny suurta ristiriitaa. Sisämateriaalivalinnoissa kestävyys ja laadukkuus toimivat myös sävyjen valintakriteereinä. Lisäksi värien valinnassa tavoitteenani on huomioida valaistuksen vaikutus sävyihin, ulkona luonnonvalo ja sisällä keinovalo. Taloudellisesti valtakunnan saliin käytettävien materiaalien budjetiksi oli kaavailtu n. 130 000 euroa. Tiukkaa vaatimusta ja kustannusten seurantaa minulta ei vaadittu, mutta lahjoitusten turvin sekä vapaaehtoistyöhön perustuvaan projektiin kuulunee kustannusten mahdollinen minimointi. Työni rajautuu oikeastaan neljään eri osioon. Ensimmäinen osio käsittelee Jehovan todistajia ja valtakunnansaleja yleisesti sekä tarkemmin kohdettani. Toisessa osiossa käsittelin värinvalintaan vaikuttavia tekijöitä, kuten valaistuksen vaikutusta tilaan ja väriin sekä värin vaikutusta tilan tunnelmaan ja mittakaavaan. Lisäksi tässä osiossa käsittelen väriharmonioita suunnittelunlähtökohtana sekä kontrastin merkitystä. Viimeisessä jaksossa esittelen rakentamisen eri vaiheita, luonnoksia, suunnitelmat sekä lopulliset toteutuneet suunnitelmat kohteesta. Tässä osiossa tarkastelen myös valaistuksen vaikutusta toteutuneisiin suunnitelmiin sekä teen oman valaistussuunnitelmaehdotuksen tilaan. Ihan lopuksi arvioinnissa pohdin vielä työn sujuvuutta, toteutusta, sekä lopputulosta. 27

6. Prosessi 6.1 Värisuunnitelmien lähtökohdat Oma värisuunnitteluprosessini lähti käyntiin, kun kävimme helmikuussa 2007 tutustumassa kohteeseen Järvenpäässä. Kävimme silloin yhdessä Risto Hakkaraisen sekä Seppo Mustosen kanssa läpi minulle kuuluvia suunnittelutehtäviä ja kuvasin kohteen. Seuraavassa tarkennan yksityiskohtaisemmin ulko- ja sisäpuolisia värisuunnittelukohteita. Ulkopuoli: - sokkeli - ulkoseinät - vuorilaudat ja ikkunapuitteet - räystäslaudat ja räystäät alta - ulko-ovet - katto Sisäpuoli: - lattiamateriaalit - seinäpinnat - ikkunapuitteet - sisäovet - sisäkatto - puhujalava - listat - kalusteet - tekstiilit - muuta isossa salissa: tuolien käsinojat, miksauspöytä, puhujapöytä, esitehylly eteisessä: naulakot keittiössä: keittiökaapit, työtaso verhot, tuolien verhoilukangas, puhujalavalle tuleva kokolattiamatto eteisen ja salin väliin jäävän aukkoa reunustavat pystypilarit eteisen ilmoitustaulu 28

Järvenpään Jehovan todistajien taholta toiveena olivat hillityt ja hyvän rakennustavan mukaiset värisuunnitelmat. Rakennusta ei haluttu mitenkään erityisesti värisävyillä korostaa. Heillä ei myöskään ole mitään uskonnollisia värisävyjä tai tunnusta/kuviota, jotka tulisi ottaa huomioon värisuunnitelmissa. Rakennuksen ulkovärityksen toivottiin olevan tyylikäs ja ympäristöön sopiva. Lisäksi toivottiin, että ehdotuksista löytyisi myös kellertävä vaihtoehto, jossa sokkeli olisi ruskean sävyinen. (Keskustelu Risto Hakkaraisen kanssa, kevättalvi 2007) Suullisen sopimuksen mukaan tarjoaisin asiakkaalle kaksi erilaista ulkovärisuunnitelmavaihtoehtoa ja sisäväreistä yhtä värimaailmaa, johon sitten asiakkaan palautteen pohjalta tehtäisiin tarvittavia muutoksia. Projektissa käytetään työni toimeksiantajan Tikkurila Oy:n tuotteita, joten luonnollisesti käytän suunnitelmissani myös vain Tikkurila Oy:n värikarttoja ja niiden sävyjä. 6.2 Ulkovärisuunnitelma 6.2.1 Luonnokset Luonnoksissa olen käyttänyt paljon kellertäviä sekä harmaita sävyjä seinäpinnoissa. Kellertävät sävyt sopivat hyvin ympäristön muihin rakennuksiin ja ovat asiakkaan toiveiden mukaisia. Lisäksi keltainen sävy sopii mielestäni myös kyseessä olevan rakennuksen ulkomuotoon. Harmaat julkisivusävyt taas erottuisivat hieman paremmin muista rakennuksista, mutta eivät mielestäni kuitenkaan liikaa, koska lämpimän harmaat sävyt ovat melko neutraaleja ja helposti ympäristöön sopivia. Harmaa olisi myös moderni ja nykyaikainen sävy. Luonnokset nro 5 ja 1 tuntuivat lopulta kuitenkin liian tummilta ympäristöönsä sekä rakennuksen ulkomuotoon nähden ja asiakkaan toiveiden vastaisilta. Taajama-alueelle sopii hyvin vaaleammat julkisivusävyt. Lopulta valitsin tarkempaan suunnitteluun sekä myöhemmin asiakkaalle esitettäväksi luonnokset nro 2 ja 3. 29

Luonnoksia Kuva 33 Luonnos 3 Kuva 31 Luonnos 1 Kuva 34 Luonnos 4 Kuva 32 Luonnos 2 Kuva 35 Luonnos 5 30

6.2.2 Värisuunnitelmaehdotukset Ulkovärisuunnitelmaehdotus 1 Värikoodi katto, syöksytorvet, ovet 548X räystäslaudat, räystäät alta 515X vuorilaudat, ikkunapuitteet puuseinät (pystylaudoitus) 4951 ikkunoiden väliin jäävät 512X vaakalaudoitukset kiviainesseinät 4953 Luonnoksista valikoitui siis kaksi vaihtoehtoa, jotka annoin Risto Hakkaraiselle eteenpäin vietäväksi ja arvioitavaksi Jehovan todistajien rakennuskomitealle. Ensimmäisen värisuunnitelmaehdotuksen lähtökohtana ovat olleet asiakkaan toiveet: kellertävät seinät yhdistettynä ruskeisiin sävyihin. Keltaisiksi sävyiksi valitsin värikartasta tarpeeksi murretut sävyt, jotka eivät ulkona näyttäisi liian kirkkailta. Valintavaiheessa katsoin isompia sävymalleja myös ulkona, jotta sain paremman käsityksen sävyn käyttäytymisestä luonnonvalossa. Valitsemani sävyt näyttivät myös ulkona hyviltä, joten valinta varmistui. Kokonaisuudesta tuli mielestäni kuitenkin liian entisenlainen ja ruskea sävy tekee siitä jo valmiiksi vanhantyylisen ja hieman likaisennäköisen. (Nelinumeroiset sävykoodit ovat Tikkurilan Oy:n Facadevärikartasta ja kolminumeroiset, joiden perässä X-kirjain ovat Tikkurilan Oy:n Talomaali-värikartasta.) sokkeli 557X 31

Kuva 36 Kuvia ulkovärisuunnitelmasta nro 1 32

Ulkovärisuunnitelmaehdotus 2 katto, syöksytorvet 612X ovet 566X vuorilaudat, ikkunapuitteet puurimoitus, pääoven vieressä, kukkalaatikot räystäslaudat, räystäät alta, ikkunoiden väliin jäävät vaakalaudoitukset Värikoodi 570X 595X Toisessa ehdotuksessa säilytin asiakkaan toivoman kellertävän sävyn seinissä, mutta muutin ruskean sävyt harmaisiin. Tällä halusin tehdä rakennuksesta hieman modernimman sävyiltään. Mielestäni harmaa sävy yksityiskohdissa toi nimenomaan modernia ilmettä lisää, eikä rakennus näyttäisi jo "valmiiksi vanhalta". Lisäksi keltainen - harmaa yhdistelmä on raikkaampi väriyhdistelmä, jolloin kelta-ruskeassa vaihtoehdossa minua häiritsevä "likaisuus" poistuu. Sokkelin sävy on seinän sävyä tummempi, jotta rakennus ikään kuin istuu tukevasti maassa. Myös kattoon valitsin tummemman harmaan sävyn, joka sointuu sokkelin sävyyn ja piirtää rakennuksen ulkomuodon paremmin esiin. Lisäksi lisäsin hieman kellertävää valkoisen sävyä muun muassa räystäslautoihin raikastamaan kokonaisilmettä. puuseinät (pystylaudoitus) 513X Suunnitelmien saatekirjeessä suosittelin asiakkaalle tätä vaihtoehtoa juuri edellä mainituin perusteluin. kiviainesseinät 4952 sokkeli 4984 33

Kuva 37 Kuvia ulkovärisuunnitelmasta nro 2 34

6.3 Sisävärimaailman synty 6.3.1 Luonnokset Ulkovärisuunnitelmiin oltiin tyytyväisiä (Palaute Risto Hakkaraiselta) ja suunnitelmista vaihtoehto nro 2 valittiin jatkoon ja toteutukseen. Nyt kun ulkovärimaailma oli selvillä, oli helpompi lähteä miettimään sisävärimaailmaa. Halusin luoda sisälle tyylikkään ja ajattoman värimaailman, joka ei olisi kuitenkaan aivan erityylinen ulkovärimaailman kanssa. Tyylikkyydessä sai olla mielestäni myös ripaus arvokkuutta, koska kyse on julkisesta kokoustilasta. Luonnosteluvaiheessa (kuvat 38, 39, 40, 41) kokeilin eri värimaailmoja. Kuvassa 38 värimaailma koostuu rauhallisista ja vaaleista hiekan ja beigen sävyistä. Myös lattia olisi melko vaalea. Kokonaisuudesta tulisi näin ollen hyvin valoisa mutta ehkä liian valju. Kuvassa 39 on käytetty kellertävämpää hiekan sävyä yhdistettynä ruskeaan taittuvaan harmaaseen. Kuvissa 40 ja 41 värimaailmat ovat rohkeammat, niissä on käytetty kirkkaampia keltaisen ja oranssin sävyjä harmaan ja valkoisen sävyjen kanssa. Näistä värimaailmoista luonnollisimmilta tuntuivat kuitenkin harmaan, ruskeanharmaan ja kellertävän sävyn yhdistelmät. Kyseiset sävyt ovat mielestäni tarpeeksi rauhallisia sekä tyylikkäitä kyseiseen tilaan. Nämä värimaailmat viittaavat myös ulkopuolella käytettyihin sävyihin Kuva 38 Luonnos 1 Kuva 39 Luonnos 2 35

6.3.2 Materiaali ja värivalinnat Sali ja pieni kirjastohuone Kuva 40 Luonnos 3 Kuva 41 Luonnos 4 Risto Hakkarainen toimitti minulle Jehovan todistajien keskustoimistolta heidän käytössä olevat Orient Occident Oy:n kangasmallit salin tuolien uudelleen verhousta varten. Suurimmasta osasta malleista mieleeni tulivat julkisessa liikenteessä käytettyjen tuolien verhoilukankaat. Monet olivat hyvin värikkäitä ja isokuvioisia enkä nähnyt niiden sopivan ajattelemaani kokonaisuuteen. Onneksi mallistosta kuitenkin löytyi värimaailmaan sopiva sekä rauhallinen hiekan sävyinen verhoilukangas (Boris 3 beige), jonka ympärille koko sisävärisuunnitelma loppujen lopuksi rakentui. Lähtökohtanani oli tehdä suunnitelma yksi/lähiväriharmonian mukaisesti, mutta lisätä joukkoon kuitenkin yksi väriskaalasta poikkeava piristesävy, joka olisi taitettu keltainen. Hiekan sävyisen verhoilukankaan kanssa lähdin etsimään siihen sopivia muita materiaaleja sekä sävyjä. Lattiaan halusin löytää huomattavasti tummempaa laattaa tuomaan tilaan kontrastia. Lattiaan löytyikin Kaakelikeskukselta sopivan sävyinen julkisen tilan laatta, Keope Des Ambient 12455301. Sävy on lämpimän tummanharmaan ja ruskean väliltä. Päädyin käyttämään samaa laattaa koko tilassa, koska tila on suurelta osin avointa yhtenäistä tilaa. Tarvittavaa vaihtelua saisin laattakoon muutoksilla sekä laatan suunnanvaihdoksilla (kuva 42 s.36) Saumauslaastin sävyksi halusin löytää sävyn, joka on laatan sävystä hieman vaaleampi. Sopivaa sävyä en löytänyt valmiina, joten sellainen sekoitettiin mustasta sekä 36

valkoisesta saumauslaastista. Nyt kun lattian ja tuolien sävy oli tiedossa, lähdin hakemaan niihin sopivia seinän sävyjä Tikkurila Oy:n Symphony-värikartasta. Valikoin lähiväriharmonian mukaan lattian ja tuolien verhoilukankaaseen sopivia sävyjä, ehkä aavistuksen harmaampia. Yleissävyksi salin tiloihin seiniin valitsin Symphony G486 sävyn. Vaikka sävy on hyvin vaalea, sen huomaa taittuvan hieman lämpimän harmaaseen. Salin yhteen seinään valitsin tummemman sävyn Symphony K486 joka tuo tilaan tummuus/vaaleuskontrastia. Lattialistoihin ja ikkunapuitteisiin niin ikään valitsin saman väriskaalan sävyjä. Jalkalistoihin koko tilaan valitsin lattiakaakelia lähellä olevan tumman sävyn Symphony L487. Ikkunapuitteisiin ja ovilistoihin valitsin saman sävyn, joka on ikkunoissa ulkopuolellakin eli Talomaali Värikartasta 570X. Näin ollen ikkunan sävy ei muutu ulos katsottaessa. Oviin ehdotin valkoista G497 sävyä, lukuun ottamatta ulkooven sisäpuolta, johon ehdotin tummempaa 570X harmaan sävyä. Puisiin kalusteisiin sekä päällystettyjen tuolien puisiin käsinojiin suosittelin tummanharmaata kuultavaa 3465 sävyä. Näin puiset kalusteet muodostavat ikään kuin tuoteperheen sävyn ansiosta, eivätkä ole täysin erilaisia keskenään. Myös esitehyllyn puulistoihin suosittelin samaa kuultavaa sävyä, hyllyn levyosiin ehdotin valkoista F486 sävyä. Valitessani näitä maali/lakkasävyjä tilaan katsoin värimalleja myös loisteputkivalokaapissa, jotta näkisin värisävyt mahdollisimman lähelle niin kuin ne tulevat näyttämään myös itse kohteessa ja jottei ikäviä valaistuksesta johtuvia värimuutoksia pääsisi syntymään. Verhoihin löysin juuri sopivasti taitetun keltaisen sävyn Vallila Interiorin valikoimasta (Creation Baumann Line 1 Dimmer 2) col.201/2201 sekä siihen sopivan vaaleamman hiekan sävyn, col.140. Verhojen leveyskertoimeksi päätin valita 2xleveyden. Tästä varmistuin nähtyäni Vallila Interiorin tiloissa malliesimerkkejä verhoista eri poimutuksilla. Verhot, joissa oli kaksi kertaa leveyden verran kangasta, näyttivät mielestäni arvokkaammilta ja näyttävämmiltä kuin vähemmän poimutetut verhot. Puhujalavan kokolattiamatoksi valitsin Orient Occidentin Ege Texture 0573830 hiekansävyisen mallin, joka ei riitele verhojen sävyjen kanssa. Kattoon tulee Ecophonin paloturvalliset akustiikka-levyt (Master SQ), joiden sävyksi valitsin valkoisen 010. Valkoinen sävy heijastaa hyvin valoa tilaan sekä saa sen näyttämään hieman avarammalta. Kyseinen akustiikkalevy sopii hyvin mm. kouluihin, päiväkoteihin, avokonttoreihin tai muihin tiloihin, joissa vaaditaan erinomainen akustiikka ja puheen erotettavuus, kuten myös kohteessani, jossa ihmiset keskustelevat mikrofonien välityksellä. Maalin kiiltoasteeksi suosittelin himmeää (7) yleisiin tiloihin kuten eteiseen, saliin ja pieneen kirjastohuoneeseen. Himmeä maalipinta on tyylikkään rauhallinen ja se vähentää mahdollisia häiritseviä heijastuksia valonlähteistä. Koska tilassa ei vaadita korkeampaa pesunkestävyyttä maalilta, himmeän maalipinnan valinta oli siinäkin mielessä mahdollinen. 37

Lattiakuva 1:100 Kuva 42 38

Kalustepohjapiirros 1:100 Kuva 43 39

1 3 2 4 Kuva 44 Kuva- ja materiaalikollaasi eteisen ja salin materiaaleista 1. Lattiaklinkkeri Keope des Ambient 30x60cm ja 30x30cm 2. Tuolien verhoilukangas Boris 3 beige 3. Yleisseinäsävy, Symphony G486, 4. Tehosteseinä, Symphony K486, 5. Verho col.140 6. Verho col. 201/2201 7. Kalustesävy, Kuultavat värit 3465, 8. Puhujalavan kokolattiamatto, 9. Ikkunapuitteet ja ovilistat Talomaali 570X 10. Jalkalistat Symphony L487 5 6 7 8 9 10 40

Keittiö Keittiöönkin halusin luoda yhtäläisen värimaailman muun tilan kanssa, mutta kuitenkin vaaleampana ja raikkaampana. Keittiön kalusteisiin valitsin Kalustetukku Oy:n ovimallistosta 902 hopea tammi-mallin, minkä pinta ja sävy tuntuivat juuri sopivan haluttuun värimaailmaan. Työtasoksi valitsin tummanharmaan Ecolamin Oy.n 4413U laminaattityötason ja välitilan laataksi vaalea Pukkila Oy:n Glamour pearl mosaic 0022661 (20x20cm) laatan ja siihen sopivan marmorinvalkoisen saumauslaastin (Kiilto). Seiniin valitsin F486 sävyn, mikä on keittiön kaappeja hieman vaaleampi sävy. Näin ollen keittiön kaapit tulevat selvemmin esille, eikä seinäpinta jää näyttämään likaiselta melko puhtaan sävyisten kaapinovien kanssa. (Liitteenä tarkempi selvitys kaappijärjestyksestä) 1 2 3 4 5 Kuva 46 Kuva- ja materiaalikollaasi keittiön materiaaleista 1. 902 hopea tammi kaapinovi, 2. Pukkila Glamour välitilanlaatta 20x20cm, 3. Lattialaatta Keope des Ambient 30x30cm, 4. Vedin matta kartio 96 mm, 128 mm 5. Ecolam työtaso, 6. Seinän sävy, Symphony F486 Kuva 45 Mallinnusluonnos keittiöstä 6 41

Eteistila Eteistilan seiniin suosittelin samaa seinäsävyä kuin isossa salissa (Symphony G486), koska tilat ovat avoimesti yhteydessä toisiinsa ja halusin luoda yhtenäisen ilmeen tiloihin. Eteisen puisiin naulakoihin, ehdotin samaa kuultavaa harmaata sävyä 3465, kuin salin kalusteisiinkin. Eteisen ilmoitustauluksi ehdotin listalla kehystettyä aluetta seinästä, joka maalattaisiin Tikkurilan magneettimaalilla, jonka päälle maalattaisiin seinän sävyllä (Symphony G486). Tämän jälkeen kehyslistat käsiteltäisiin vielä Tikkurilan Taika hopea helmiäislasuurilla. Näin ollen kehykset erottuisivat seinästä myös kiiltoaste-eronsa ansiosta, lisäksi kehykset tekevät alueesta "taulun" seinälle. Kehyslistojen pohjasävyksi suosittelin samaa tummaa sävyä kuin lattialistoissakin (Symphony L487). 1 2 3 Wc-tilat Wc-tilat suunnittelin raikkaiksi valkoisen ja pehmeän harmaanruskean sävyteeman 1 mukaisesti. 2 Lattiaan valitsin beigen sävyisen vaalean Pukkilan natura pnm30017 (95x95mm) laatan ja seiniin valitsin Väritukun People White (23,5x 35,5cm) ja People medium Tabac (23,5x35,5cm) laatat. Näistä tummemmalla tabac sävyllä suunniteltiin wctiloihin pystyboordit tuomaan lisäilmettä wc tiloihin. Lattiaan saumauslaastin sävyksi ehdotin vaalea beigeä ja seiniin valkoista (Kiilto). Wc-tilassa oleviin kolmeen välioveen valitsin Symphony G497 sävyn, mikä on hyvin lähellä valkoisen seinälaatan sävyä. 3 4 5 Kuva 47 Kuva- ja materiaalikollaasi eteistilan materiaaleista 1. Lattiaklinkkeri Keope des Ambient 30x30cm, 2. Naulakon sävy, Kuultavat värit 3465, 3.Seinän sävy, Symphony G486, 4. Ilmoitustaulun kehykset L487+hopea taika helmiäislasuuri, 5. Lattialistat, Symphony L487 Kuva 48 Kuva- ja materiaalikollaasi wc-tilojen materiaaleista 1. Seinälaatta People medium tabac, 2. seinälaatta People white, 3. lattialaatta Natura 30017 10x10cm, 4. Symphony G497 4 42

6.3.3 Koristepilarit Katon korotuksesta aiheutui sisäpuolelle eteisen ja salin väliin jäävän aukon reunoille kaksi leveää tukipilaria (kuva 49), joihin haluttiin saada lisätunnelmaa ja arvokkuutta koristelistoilla. Koska sokkelin uuden lämmöneristelevyn myötä sisäpuolelle saliin tuli sokkelin korkeudelle n. 2 cm:ä paksu saaliinpäin työntyvä osa, joka peitettiin koko salin kiertävällä noin 15cm leveällä listalla, ei listojen käyttäminen pilareissa tuntunut irralliselta kokonaisuutta ajatellen. Suunnittelinkin Keraplast Oy:n maahantuomilla NMC:n polyuretaanikoristelistoja käyttämällä pilarit vanhoja klassisia pilareita muistuttaviksi. Tämä mielestäni lisää arvokkuutta ja näyttävyyttä sopivasti tilaan, eikä ole irrallinen muuallakin tilassa käytetystä listoituksesta johtuen. Tein erilaisia listasommitelmia (kuvassa 50),joista lopulta valitsin mallin, joka mielestäni sopisi tilaan parhaiten. Koko salin kiertävään listaan, joka tehtiin puusta, suosittelin kuultavaa harmaan sävyä 3465 sekä pilareihin Symphony K486 sävyä, eli samaa sävyä, joka löytyy salin yhdestä seinästäkin. Näin ollen värisävyt eivät jää irtonaisiksi vaan tukevat toisiaan. Koristelistoihin valitsin harmonisesti vaaleamman sävyn Symphony V486. Näin listat tulisivat kevyempinä ja vaaleampina kauniisti pohjasävystä esiin. Kuva 49 Kuva 50 Esimerkkejä luonnoksista 43

Kuva 52 Kuvia pilareissa käytetyistä listoista Kuva 51 Kuvassa käytettyjen listojen koodit ja järjestys Kuva 53 Mallinnusluonnos valitusta listasommittelusta 44

7. Toteutuneet värisuunnitelmat 7.1 Ulkovärisuunnitelma Ulkovärisuunnitelmista ehdotus numero kaksi toteutettiin. Kuvakollaasissa (kuva54) on ennen joulua 2007 otettuja kuvia kohteesta. Kuten kuvista näkyy, katto on vielä maalaamatta, koska sinkityn pellin täytyy hapettua riittävästi ennen maalausta, joten katto tullaan maalaamaan kahden vuoden kuluttua. Katon sävy tulee olemaan Talomaali 612X tummanharmaa. Tumma sävy terävöittää ja tuo rakennuksen piirteet selvemmin esille sekä antaa kokonaisuudelle tarvittavan kontrastin. Myöskään katon korotustilaan tulevat ikkunat eivät vielä ole paikoillaan. Lisäksi alkuperäisen suunnitelman mukaan neljän poistetun ikkunan tilalle suunnitellut vaakalaudoitukset jäivät rakennusvaiheessa pois. Värisuunnitelman kannalta se ei ollut hyvä asia, koska nyt vaaleaksi tarkoitetut vaakalaudat olisivat antaneet lisäilmettä julkisivuun, joka nyt jää hieman tylsäksi. Tietojeni mukaan tähän kohtaan ollaan kuitenkin suunnittelemassa jonkinlaista uutta ratkaisua tuomaan lisäilmettä. Kuva 54 Kuvakollaasi uudesta valtakunnansalista, julkisivut 45