KERTOMUS TILIKAUDEN 2011 TOIMINNASTA



Samankaltaiset tiedostot
KERTOMUS TILIKAUDEN 2016 TOIMINNASTA

KERTOMUS TILIKAUDEN 2017 TOIMINNASTA

KERTOMUS TILIKAUDEN 2015 TOIMINNASTA

Puulan kalastusalueen toimintakertomus 2013

Puula-forum Kalevi Puukko

1. YLEISTÄ. 1.1 Yleistiedot kalastusalueesta

TOIMINTAKERTOMUS 2014

TOIMINTAKERTOMUS 2015

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2014 HEINOLAN KALASTUSALUE

POHJOIS-KEITELEEN KALASTUSALUE KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA

29. TOIMINTAVUOSI 1. YLEISTÄ. 1.1 Yleistiedot kalastusalueesta

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

TOIMINTAKERTOMUS 2013

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

TOIMINTAKERTOMUS 2016

TOIMINTAKERTOMUS 2014

POHJOIS-KEITELEEN KALASTUSALUE KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA

Toimintakertomus Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta

Pettilän kyläkeskus, Kuivasensaarentie PETTILÄ

1. Hallinto ja kokoukset

Suonteen kalastusalueen vuosikokous klo 12.00

Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi.

Miksi yhteinen vesialue?

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Kalastusalueen virallisena ilmoitustauluna toimi Äänekosken kaupungintalon ilmoitustaulu.

ALA- JA KESKI-KEITELEEN KALASTUSALUE KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA

Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta

Kokemuksia osakaskuntatoiminnasta Vaaniassa

Kalastusalueen vedet

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015

Lapin kalastusaluepäivät Saariselkä

6. Esitetään vuoden 2012 toimintakertomus Isännöitsijä esitteli toimintakertomuksen pääkohdat. Toimintakertomus hyväksyttiin.

Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Aika: klo 10 Paikka: Rantasalmen Osuuspankin kokoushuone, Rantasalmi

Vetovoimaa maaseudulle

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä

Suonteen kalastusalueen vuosikokous klo PÄYTÄKIRJA

ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä

1/6 HAUKIVEDEN KALASTUSALUEEN KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA v TOIMINTAVUOSI

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä?

Kalastuslain toimeenpano Metsähallituksen tehtävissä

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

Puulan kalastustiedustelu 2015

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä

Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi.

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä Voimaan

Pöytäkirja Hoitokunnan puheenjohtaja Seppo Ukkonen avasi kokouksen ja toivoi jatkossa jokaisen osanottajan

VASTUULLINEN VESIENOMISTUS

Hyväksytty

RUTALAHDEN OSAKASKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(2)

Kalastonhoitomaksu & osakaskuntien yhdistäminen

RAPORTTI KALASTUKSEN VALVONTA HANKE POHJOIS-KARJALASSA 2010

Parikkala Saari - Uukuniemen kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, LAPPEENRANTA HANKKEEN LOPPURAPORTTI

Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE

Kutsu Vammalanseudun kalastusalueen vuosikokoukseen klo Vuorihotelli ( Ellivuori ) ESITYSLISTA

Vuonna 2012 kertyneiden viehekalastusmaksujen jakaminen

Kalastuslain toimeenpanon vaikutukset Metsähallituksen eräasioihin

KUTSU. Etelä-Savon ELY-keskuksen asiakaspalvelupisteessä, Jääkärinkatu 14, Mikkeli.

Oma Häme Maankäyttö, liikenne ja ympäristö

Osakaskunnan kalavesi sijaitsee seuraavissa vesistöissä ja vesistön osissa:

Suonteen Kalastusalue

Kauden aikana Voinsalmen osakaskuntaan ilmoitti liittyvänsä 56 osakaskuntaa.

1 AVAUS Hoitokunnan puheenjohtaja Timo Väätäjä avasi kokouksen klo 12:00. 4 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN JA ÄÄNTENLASKIJOIDEN VALINTA

KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2016 HEINOLAN KALASTUSALUE

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2012

Kalastuksen valvonta muuttui

Kalastusalueet kalastuslain siirtymävaiheessa. Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto Kalastuslakikoulutus Tampere

KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2014

Kalastusalueiden toiminnan lopetus. Kalastusaluepäivät Mikkeli Rauno Jaatinen, Etelä-Savon Kalatalouskeskus ry

Kalaveden osakaskuntien yhdistymismahdollisuuksista

Istutussuositus. Kuha

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke

Lakinäkökulmaa kalastuksen järjestämiseen

Uuden kalastuslainsäädännön jalkauttaminen

Pohjois-Kirkkonummen yhteisten vesialueiden osakaskunnan sääntömääräinen vuosikokous 2012

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito

Kalastuksenvalvonnan kustannustehokkuuden selvitys Pohjois- Pohjois Karjalassa

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

HIIDENVEDEN KALASTUSALUE Sivu 1/5

PYHTÄÄN KALASTUSALUE KALASTUKSEN VALVONTA RAPORTTI 2010

ASKEL OUNASJOELLE 2 HANKKEEN SEKÄ PALUUHANKKEEN LOHIEN YLISIIRRON KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen

2. VALITAAN KOKOUKSEN PUHEENJOHTAJA JA SIHTEERI

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Ajankohtaista kalataloudesta. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Joutseno VESA KARTTUNEN KALATALOUDEN KESKUSLIITTO

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

Kalatalousalueiden rajat on vahvistettu, toiminta alkaa 2019

Harjus hoitokalana. Lapin kalastusaluepäivät Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto

Matti Havumäki esitelmöi Pohjois-Päijänteen kalastusalueen seurannoista 2011 / 2015 (tiedustelututkimus).

Kalastuksen valvonta muuttui

Puula-forum Kalevi Puukko

Veneenlaskuverkoston nykytila ja kehittämissuunnitelmat

Kaupallinen kalastus kalastuslain uudistamisessa

Transkriptio:

KERTOMUS TILIKAUDEN 2011 TOIMINNASTA 1. YLEISTÄ Kalastusalueen suurimmat järvet ovat Joroisselkä-Keriselkä, osa Haapaselkää, Sysmä, Syvänsi ja osa Sorsavettä, vesipinta-alaa on yhteensä 19 911 hehtaaria. Pinta-alan koko hieman vaihtelee vesialueiden umpeen kasvamisen suoritettujen tarkistusmittausten takia. Osakaskuntia on 172 ja yksityisvesiä 87, luvut muuttuvat osakaskuntien yhdistymisten myötä. 2. HALLINTO Hallitukseen kuuluivat Hannu Sikanen puheenjohtajana, Ahti Suhonen varapuheenjohtajana sekä jäsenet Aimo Hukkanen, Mikko Jantunen, Raimo Piilo ja Kari Tiilikainen. Hallitus piti kertomusvuoden aikana kuusi varsinaista kokousta. Vuosikokous pidettiin 16.3.2011 Joroisten Osuuspankin kerhohuoneessa. Paikalla oli 12 äänioikeutettua jäsentä ja 3 muuta osallistujaa. Kalastusalueen isännöitsijänä toimi Risto Salko. Kirjanpidon hoiti Joroisten Tili- ja Kiinteistöpalvelu. Toiminnantarkastajina olivat Paavo Heiskanen ja Timo Tukia. 3. TULOT JA MENOT

Tulopuolen merkittävimmät erät olivat TE-keskuksen myöntämät avustukset, yhteensä lähes 12.000, jotka on anottu ja saatu toimintasuunnitelman mukaisten menojen kattamiseen. Lupamyyntituloja kertyi vajaa 1800 euroa. Kalastusalue on osakaskuntien käyttöön suunnattujen kalavesi- ja viehekorvauksien jakelusta vastaava toimielin. Näitä korvauksia tuli kalastusalueelle yhteensä 12.918, josta alle 30 :n erinä jäi kalastusalueen käyttöön 1.433. Kalanistutuksiin käytettiin 2.335. Kalatalouden edistämiseen myönnetyt rahat, 3000, käytettiin kohteisiin joihin ne myönnettiin. Vuodeksi 2010 myönnettyjä varoja siirtyi käytettäväksi vuonna 2011 1838. Siirtyneet varat käytettiin ELY-keskuksen ohjeistuksen mukaisesti. Loput menoerät koostuivat sekalaisista kalastusaluetoiminnan velvoitteiden hoitamisesta aiheutuneista kuluista hallintokuluineen. Tilivuoden tulot olivat vähää vaille 1000 menoja suuremmat. Tilivuoden voitto jätetään kalastusalueen tilille tulevia kehittämistoimia varten. 4. KALASTUS KALASTUSALUEELLA 4.1 Viehekalastuksen yhteislupa-alueet Joroisselkä-Haapaselkä, pinta-ala 4 500 hehtaaria. Kausilupa Kuukausilupa 10 Viikkolupa 5 Kilpailulupa 0,35 /osanottaja Lupia myytiin Teboil Etapissa ja netin kautta, valtaosa Etapissa. Lupamaksutulo yhteensä 1796 brutto, viitisen sataa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Syvänsin yhteislupa-alue, pinta-ala 1500 hehtaaria. Myyty kpl Kausilupa 9 Kuukausilupa 10 2 Viikkolupa (7 pv) 5 (ei vaparajoitusta) 7 Kilpailulupa 0,35 /osanottaja 0 (myös pilkkikilpailut) Lupia myytiin Jäppilän Salessa, Minnan Vapa ja Viehe kaupassa sekä netin kautta (maksut suoraan pankkiin). 4.2 Ammattikalastus ella ei ole ammattikalastajia. 4.3 Yleisvedet ella ei ole yleisvesiä. 4.4 Erikoiskohteet Liuna Liunankosken alue on Joroisten metsästys- ja kalastusyhdistyksen hallinnoima koskikalastuspaikka, johon Metsäkala hoitaa istutukset ja hoitotoimenpiteet.

Liunankosken voimalaitoksen ohi rakennettavan kalatien suunnittelu etenee hiljalleen virkamiesten toimesta. Huutokoski Huutokosken jokialue on koskikalastuspaikka, jossa sen alueen osakaskunnat yhteisvoimin hoitavat istutukset ja hoitotoimenpiteet. Huutokosken jokialueelle myytiin v. 2011 lupia Etapissa, Olavi Miskalan toimesta ja Internetin kautta: Vuorokausi Viikonloppu 2vrk 30 Viikko 50 Kausi 100 Osakas Yht Myyty kpl 86 (87) 3 (3) 0 (0) 19 (18) 2 (2) 67 (110) Suluissa edellisen vuoden määrät. Lupien myynti oli samaa tasoa rahamääränä kuin edellisenä vuotena, mutta painotus oli voimakkaasti vuorokausiluvissa. Lupa kattoi 3 kalaa/päivä. Pyyntikokoisten taimenistukkaiden saatavuus on ollut huono, kevätistutukseen saatiin 238 kpl pyyntikokoisia. Syksyllä istutettiin 1000 kpl yksikesäistä harjusta. Huutokosken koskialueen virkistyskäytön kehittämisen suunnittelua jatkettiin yhteistyössä osakaskuntien, Joroisten kunnan, ELY-keskuksen ja ympäristökeskuksen kanssa. 4.5 Muu kalastus Jäppilässä on kaksi nuottakuntaa, joiden saalistus kohdistuu muikkuihin. Muikkukanta näyttää noudattavan luontaista määrän vaihtelua. 5. KALAVESIEN HOITO Vuoden 2011 aikana merkittävimmät kalavesien hoitotoimenpiteet kalanistutusten ohella olivat hoitokalastus ja vesikasvien poisto. 5.1 Kalastusalueen maksamat istutukset Tuettiin osakaskuntien kalanistutuksia käytettävissä olleiden varojen puitteissa, 31 %:in tuki. 5.2 Muut hoitotoimenpiteet Yhteislupa-alueen veneenlaskuluiska Puomilansalmen luona kunnostettiin yhteistyössä kalastajien kanssa. ELY-keskukselta kalavesien hoitotoimenpiteisiin saadulla edistämisrahalla hankittiin hoitokalastusrysien tarvikkeita ja tuettiin osakaskuntien teettämiä hoitonuottauksia. Pirskanlahden alueelta harvennettiin ylitiheitä, vähäarvoisten kalakantojen parvia. Nuottauksella poistettiin valtaosin särkiä ja salakoita yhtensä 4,1 tonnia 2:lla nuotanvedolla. Tuen turvin hankituilla hoitokalastusrysillä raportoitiin saalista saadun 2,5 tonnia.

Kalastusalueen hankkimat hoitokalastuskatiskat, ne mitkä ovat tallessa ja ehjiä, olivat myös pyynnissä. Saalisraportteja ei kerätty. ELY-keskus käynnisti hankkeen, jossa yhtenä kohteena on Joroisvirta-HuutokoskiSuhkolanjoki reitin luontaisen taimenkannan ja lisääntymisalueiden palauttaminen. Samalla kehitetään alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Kuvissa Jyväskylän tutkijat sähkökoekalastavat Suihkolanjokea 29.9.2011. Myös Vapon toimeksiannosta tehtiin sähkökoekalastus turvesuon käyttölupahakemukseen liittyvänä velvoiteselvityksenä 14.9.2011. Sen tekivät Pöyryn Oulun konttorin henkilöt samoilla paikoilla kuin Jyväskylän tutkijatkin. Haapaselän osakaskunta piti kaislojen niittotalkoita Pitäjänrannan edustalla tehden noin sata tuntia talkootöitä. 5.3 Yhteistyökumppaneiden maksamat istutukset Joroisten Energia Oy istutti velvoiteistutuksena 3-v taimenia Sysmään ja Maaveteen. Opastettiin Sysmän istutukset tehtäväksi vuorovuosin Huutokosken varavoimalaitoksen rannasta ja Savuniemen puoleisesta rannasta. Tänä vuonna istutettiin Savuniemelle Leväsaaren rantaan. 6. VALVONTA Kalastusalueen kalastuksenvalvontaa tekivät valan tehneet valvojat, Olavi Miskala, Jukka Paroinen, Raimo Piilo, Kari Tiilikainen, Vili Loikkanen ja Kari Nykänen. Lisäksi osakaskuntien nimeämät valvojat hoitivat osakaskuntiensa alueella valvontaa yhteistyössä valan tehneiden valvojien kanssa. oli kalastuksenvalvoja Olavi Miskalan valvontamatkalla kaksi kertaa kuluneen vuoden aikana mukana. Valan tehneet valvojat tekivät kalastuksenvalvontansa pääsääntöisesti niin, että aina oli todistaja mukana.

Valvontakäyntejä tehtiin kohtalaisen runsaasti, yhteensä lähes sata valvontakäyntiä. Saadun palautteen mukaan valvonta on edesauttanut kalastuksen kehittymistä sääntöjen mukaiseen suuntaan, mm pyydysmerkinnät ovat parantuneet ja pyydysmerkkien puutteet ovat vähentyneet. Valvojat havaitsivat rikkeitä, joista antoivat huomautuksia, mutta vakavaa rikollista toimintaa ei ole havaittu. Vanh. konst. Lauri Voutilainen Juvan poliisista toimi nimettynä yhdyshenkilönä kalastuksenvalvojille. 7. MUU TOIMINTA Osakaskuntien yhdistymisiä on saatu vireille. Syksyllä saatiin loppusuoralle Huutokosken osakaskunnan muodostaminen. Uuteen osakaskuntaan saatiin valtaosa Huutokosken ylä- ja alapuolisesta virta-alueesta, yhteensä 1750 ha. Kalastusalueen palvelujen ja toiminnan esittelemiseksi perustettuja internetkotisivuja ylläpidettiin. Myös kalastuslupia on ollut mahdollista ostaa netin kautta. Laskuritilaston mukaan nettisivuillamme oli vierailuja 1142 kpl vuoden 2011 aikana, 877 eri vierailijaa. Vastaavat luvut v 2010 olivat 1195 ja 867. Useisiin viranomaisten tekemiin lupamenettelyihin annettiin pyydetyt lausunnot ja vastattiin viranomaisten kyselyihin. Kalastuksenvalvojien infotilaisuuteen Mikkelissä osallistuivat Raimo Piilo, Olavi Miskala, Aimo Hukkanen, Väinö Partanen, Martti Ropponen ja Risto Salko. Valtakunnallisille kalastusaluepäiville osallistui Risto Salko. kävi Joroisten yläasteella pitämässä kaikille luokille suunnatun kala-aiheisen infon, yksi tunti kaikille seiskaluokkalaisille yht aikaa kahdessa luokassa hyödyntäen audiotekniikkaa. Oppilaille ja opettajille jaettiin havaintomateriaalia, mm virveliuistimen rakennussarja. Vesien suojelun Puulaseminaariin Kangasniemellä osallistui Risto Salko. Perinteinen Syvänsin nuotta-apaja vedettiin 23.9. hallituksen voimin, Jantusen Mikkoa tuurasi Hentisen Teemu. Saaliiksi saatiin muutama oikein iso muikku ja ei juuri ollenkaan hottamuikkuja, siulassa pari pikku ahventa eikä mitään muita kuin muikkuja nuotan perällä, runsaat 25 kg. Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishankkeen myötä tehtiin sähkökoekalastusta pariin otteeseen Suihkolanjoella. Vaikka kalastusten väliä oli vain kaksi viikkoa, antoivat ne kovin erilaiset tulokset. Lieneekö väliin sattuneet rankkasateet, jotka nostivat vedenkorkeutta yli 20 cm, olleet vaikuttamassa, veteen tuli tummuutta hulevesien mukana ja vesi myös jäähtyi jonkin verran. Joka tapauksessa molemmissa kalastuksissa saatiin havaintoja taimenista, ensimmäisessä jopa runsaasti. Liitteet Istutustilasto