Muistio 1 (5) Sosiaali- ja terveysvaliokunta stv@eduskunta.fi HE 76/2014 VP, HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI TERVEYDENSUOJELULAIN MUUTTAMISESTA Suomen Kiinteistöliitosta (Kiinteistöliitto) kiittää mahdollisuudesta lausua otsikossa yksilöidystä esityksestä. Kiinteistöliitto on kiinteistönomistajien edunvalvoja ja kiinteistöalan asiantuntijaorganisaatio. Kiinteistöliittoon kuuluu 23 alueellista kiinteistöyhdistystä, joiden jäsenkunta muodostuu pääasiallisesti asuntoosakeyhtiöistä. Kiinteistöliiton jäsenistöön kuuluu myös vuokrataloyhtiöitä. Alueellisten kiinteistöyhdistysten jäsenistöön kuuluu yhteensä yli 24 000 asuntotai kiinteistöosakeyhtiötä. Lisäksi Kiinteistöliittoon kuuluu Suomen Vuokranantajat ry., jossa on jäseninä yli 7 000 yksityishenkilöä tai muuta tahoa, jotka vuokraavat asuin- ja liikehuoneistojaan asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöissä. Jäsenkuntamme piiriin kuuluu arviolta noin 2 miljoonaa suomalaista. Kiinteistöliiton lausunto Taustaksi Kiinteistöliitto on toimittanut Sosiaali- ja terveysministeriölle 16.9.2013 päivätyn lausunnon lakimuutosehdotuksen edellisestä versiosta. Aiempi lausuntomme on liitetty tämän muistion oheen (liite 1). Kiinteistöliitto pitää erittäin tärkeänä sitä, että terveyshaittojen selvittämisestä tehtäisiin säädösmuutoksin nykyistä asiantuntevampaa ja tehokkaampaa. Tämä tavoite toteutuu muun muassa: - Täsmentämällä asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisiä olosuhteita koskevia mittauksia, näytteenottoa, tutkimuksia tai selvityksiä viranomaisvalvontaa varten tekevien niin sanottujen ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksia;
Muistio 2 (5) - Keskittämällä terveydensuojeluviranomaisten apuna käytettävien ulkopuolisten asiantuntijoiden ammattitaidon ja pätevyyden arviointimenettely kunnilta sosiaali- ja terveysministeriön nimeämälle toimijalle sekä keräämällä sertifioituja asiantuntijoita koskeva tieto julkiseen rekisteriin; sekä - Täsmentämällä kiinteistönomistajan ja asunnon tai oleskelutilan haltijan vastuunjakoa terveyshaitan poistamisesta. Pidämme lakimuutosehdotusta pääosin hyvänä. Haluamme kuitenkin kiinnittää huomiota seuraaviin, säädösnumerojärjestyksessä esitettäviin seikkoihin. Viittaamme aiemmin lausumaamme (liite 1) vain siltä osin, kuin aiemmassa lausunnossamme esiin nostettuja seikkoja ei ole huomioitu nyt tarkastelun kohteena olevassa lakimuutosehdotuksessa. 27 : Asunnossa tai muussa oleskelutilassa esiintyvä terveyshaitta 1. momentti Säädöstä on pyritty täsmentämään selventämällä kiinteistönomistajan ja asunnon tai muun oleskelutilan haltijan välistä vastuunjakoa terveyshaitan poistamisesta. Sääntelyn täsmennystarve on nähdäksemme ilmeinen. Säädösehdotuksen mukaan: Jos haitta aiheutuu asuinhuoneiston tai muun oleskelutilan rakennuksen rakenteista, eristeistä tai rakennuksen omistajan vastuulla olevista perusjärjestelmistä, haitan poistamisesta vastaa rakennuksen omistaja. Ehdotamme edelleen säännöksen täsmentämistä muotoon, joka vastaisi asuntoosakeyhtiölain yhtiön ja osakkaan välistä kunnossapitovastuun jakoa koskevaa sääntelyä ja sitä koskevaa oikeuskäytäntöä. Pidämmekin välttämättömänä säännöksen täsmentämistä muotoon: Rakennuksen omistaja vastaa haitan poistamisesta, jos haitta aiheutuu rakennuksen omistajan vastuulla olevista asuinhuoneiston tai muun oleskelutilan rakennuksen rakenteista, eristeistä tai perusjärjestelmistä. Korostamme, että asunto-osakeyhtiölain ja sitä koskevan oikeuskäytännön nojalla asunto-osakeyhtiöllä ei ole ehdotonta vastuuta rakenteista, eristeistä tai perusjärjestelmistä. Tämä seikka tulisi huomioida lainsäännöksessä nimenomaisesti. 2. momentti Säädöstä on lausuntokierroksen perusteella muutettu. Aiemman lakiluonnoksen mukaan kunnan terveydensuojeluviranomaisella on oikeus kieltää tai rajoittaa käyttämästä asuntoa tai muuta oleskelutilaa tarkoitukseensa, muun muassa jos kyseessä on vakava terveyshaitta, epäkohta aiheutuu asunnon tai muun oleskelutilan puutteellisuudesta eikä epäkohdan poistaminen ole mahdollista tai asunnon tai muun oleskelutilan omistaja tai haltija ei ole ryhtynyt terveydensuojeluviranomaisen määräämään toimenpiteeseen.
Muistio 3 (5) Nyt lausuttavana olevan ehdotuksen mukaan Jos terveyshaitta on ilmeinen, haittaa ei voida korjata tai jos terveydensuojeluviranomaisen määräystä haitan poistamiseksi ei ole noudatettu, terveydensuojeluviranomainen voi kieltää tai rajoittaa asunnon tai muun oleskelutilan käyttöä. Kiinteistöliitto korostaa, että käytön kieltäminen ja rajoittaminen ovat paitsi omistajan, myös haltijan (käyttäjän) valtaa merkittävästi rajoittavia toimenpiteitä. Huomionarvoista on, että viranomaisen asettama käyttökielto lakkauttaa automaattisesti asuinhuoneiston vuokrasuhteen. Käyttökiellon perusteella yksittäisellä osakkaalla on asunto-osakeyhtiölain mukaan lähtökohtaisesti oikeus saada yhtiövastikkeensa alennetuksi määrällä, jolla yhtiön käyttö- ja ylläpitokustannukset vähenevät huoneiston käytön estymisen vuoksi. Tämä luonnollisesti edellyttää sitä, että käytön estyminen ei ole osakkeenomistajasta johtuvaa. Edellä mainitut seikat huomioiden viranomaisen ei tulisi ryhtyä käytön kieltämiseen tai rajoittamiseen kevein perustein. Ehdotettu säädösmuotoilu mielestämme kuitenkin alentaa viranomaisen käyttökiellon määräämisen edellytyksiä verrattuna voimassa olevaan lainsäädäntöön. Kiinteistöliitto ei pidä säädösehdotusta tältä osin perusteltuna. Käyttöä kieltäviin tai rajoittaviin toimiin tulisi ryhtyä vain vakavan terveyshaitan tapauksessa taikka sanktioluontoisesti eli jos haitan poistamisesta vastuussa oleva ei ryhdy asiassa viranomaisen edellyttämiin toimenpiteisiin. Myös vakavan terveyshaitan määritys laissa on nähdäksemme välttämätöntä. 3. momentti Viimeisen lauseen mukaan Terveyshaitan selvittämiseksi voidaan lisäksi antaa määräys rakenteen kuntotutkimuksen suorittamisesta. Kiinteistöliitto pitää lisäyksen tausta-ajatusta lähtökohtaisesti kannatettavana, mutta Kiinteistöliiton näkemyksen mukaan viranomaisen oikeus edellyttää rakenteellisia kuntotutkimuksia tulisi sitoa tilanteisiin, joissa käsillä on epäily vakavasta terveyshaitasta. Ehdotettu muotoilu antaa nähdäksemme kunnan terveystarkastajalle vapaat kädet edellyttää kalliidenkin rakenteellisten kuntotutkimusten teettämistä varmuuden varalle. Tästä voi aiheutua asunto-osakeyhtiöille merkittäviä turhia kustannuksia. Lisäksi on otettava huomioon, että rakenteellisten tutkimusten teko voi jo itsessään aiheuttaa korjaustarpeen. Esimerkkinä voidaan viitata vaikkapa vesieristeen rikkoutumiseen kylpyhuoneiden lattiarakenteisiin tehtävien porareikämittausten johdosta ja tästä aiheutuva kylpyhuoneen korjaustarve.
Muistio 4 (5) 45 : Tarkastusoikeus Aiemman lausuntomme mukaisesti esitämme edelleen, että viranomaiselle asetettaisiin ehdotetun oikeuden lisäksi tiettyihin edellytyksiin sidottu velvollisuus käyttää ulkopuolista asiantuntijaa tarkastusten ja tutkimusten kohdalla. Mielestämme säädöstä tulisi täydentää seuraavalla lisämomentilla: Silloin kun kunnan terveydensuojeluviranomainen velvoittaa rakennuksen omistajan tai asunnon tai oleskelutilan haltijan ryhtymään toimenpiteisiin, joista aiheutuu merkittäviä kustannuksia, terveydensuojeluviranomaisella on velvollisuus käyttää ulkopuolista asiantuntijaa, ellei kunnan terveystarkastajalla itsellään ole vastaavaa säädettyä pätevyyttä. Termiä merkittävä kustannus on tarpeellista määritellä lain yksityiskohtaisissa perusteluissa. Pidämme aiemmin esittämämme lausunnon mukaisesti merkittävänä kustannuksena yksittäisen asunnon tai oleskelutilan haltijalle syntyvää yli 1 000 euron kustannusta ja vastaavasti tilannetta, jossa asuntoosakeyhtiön yksittäisen osakkaan maksuosuus kustannuksista on keskimäärin yli 1 000 euroa. 46 : Asunnontarkastus Lakiehdotuksen perustelujen mukaan pykälää on muutettu tarkoituksin saattaa säännös vastaamaan perustuslain vaatimuksia kotirauhan suojaan puuttumista koskevalle sääntelylle. Lisäksi säännöksen uusi 3. momentti antaa viranomaiselle mahdollisuuden toteuttaa asunnon tarkastusta ja muita valvontatoimia laissa rangaistavaksi säädetyn menettelyn selvittämiseksi. Pidämme säädösehdotuksen uutta 3. momenttia hyvänä lisäyksenä. Samoin sääntelyssä on perusteltua huomioida kotirauhan suojaa koskevat perustuslain säännökset. Kiinnitämme kuitenkin huomiota säännösehdotuksen 2. momenttiin, joka oikeuttaa toteuttamaan asunnontarkastuksen asukkaan tahdon vastaisesti vain, jos viranomaisella on perusteltu syy epäillä välittömiä toimia edellyttävää vakavaa terveyshaittaa. Kiinteistöliiton neuvonnassa nousee esiin tapauksia, joissa osakas tai muu huoneiston haltija estää kiinteistönomistajan/vuokranantajan pääsyn kohteeseen, vaikka kohteesta aiheutuisi terveyshaittaa osakkaalle/asukkaalle itselleen. Sinällään asunto-osakeyhtiölaki tarjoaa asunto-osakeyhtiölle oikeuden saada poliisilta virka-apua huoneistoon pääsemiseksi, jos se on tarpeen esimerkiksi huoneiston kunnon valvontaa taikka kunnossapitotyön suorittamista varten. Myös vuokranantajalla on asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain nojalla vastaava oikeus virka-apuun.
Muistio 5 (5) Huomionarvoista kuitenkin on, että taloyhtiöllä tai vuokranantajalla ei ole käytössään nopeaa ja tehokasta oikeussuojakeinoa estää terveyshaittaa aiheuttavan kohteen käyttöä. Tehokkaimmaksi tavaksi on usein noussut terveystarkastajan määräämä käyttökielto. Kiinteistöliiton näkemyksen mukaan asunnon tarkastuksen edellytykset asukkaan vastustaessa tarkastusta on ehdotuksessa määritelty liian tiukasti. Muistutamme myös siitä, että omaisuus nauttii perustuslain suojaa. Asuntoosakeyhtiön ja osakkeenomistajan tulee voida turvautua tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin rakennuksen ja huoneistojen kunnossapitämiseksi, myös asukkaan vastustaessa toimenpiteitä. SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY Harri Hiltunen toimitusjohtaja Jenni Hupli päälakimies, varatuomari