INFRA ALAN SUHDANNENÄKYMÄT
MVR tuotanto laskee selvästi 2009 2011 (indeksi 2000=100) 106 104 102 100 98 96 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Lähde: Tilastokeskuksen tietojen pohjalta VTT
MVR urakoinnin suhdannetilanne laskussa 100 % III vuosineljänneksen tilanne 80 % HEIKKO 60 % NORMAALI 40 % 20 % HYVÄ 0 % 2004 2005 2006 2007 2008 Lähde: EK / suhdannekysely
MAARAKENNUSKONEIDEN KÄYTTÖASTE, MVR-URAKOITSIJAT (100%= täystyöllisyys yksivuorotyössä) 100 % 95 % 90 % 85 % 80 % 75 % 2004 2005 2006 2007 2008 Lähde: EK TKO/ 25.9.2008 Maarakennuspäivä VTT / Maa- ja vesirakennusalan näkymät 2/2008
EK:n infra-alan urakoitsijoiden suhdannekysely - suhdanneodotukset jyrkässä laskussa - tuotantokapasiteettia riittävästi saatavilla - tilauskannan pituus lyhentynyt yli 50 % 04/1 06/1 07/1 08/1 08/3 suhdannetilanne +18 +16 +43 +67 +7 saldoluku(+ = hyvä) tuotantokapasiteetti kysyntään nähden, -16-36 -21-19 +11 saldoluku tilauskannan pituus 10,7 8 6,8 8 3,8 kk
MVR urakoitsijoiden tarjoushalukkuus nousussa (rakennustyöt, kysytty syyskuussa 2008) 100 % 80 % ERITTÄIN MATALA MATALA 60 % NORMAALI 40 % KORKEA 20 % 0 % Lähde: VTT / MVR näkymät syksy 2008 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 ERITTÄIN KORKEA
Urakoinnin hintatason arvio selvässä laskussa (kysytty syyskuussa 2008) 100 % ERITTÄIN MATALA 80 % MATALA 60 % NORMAALI 40 % KORKEA 20 % 0 % 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 ERITTÄIN KORKEA Lähde: VTT / MVR näkymät syksy 2008
MVR ALAN YRITYSTEN TULOKSET HEIKENTYNEET HYVÄSTÄ SUHDANNETILANTEESTA RIIPPUMATTA: MAA JA VESIRAKENTAMISEN KÄYTTÖKATE JA TULOS ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ JA VEROJA % 14,7 14,6 9,80 15,2 8,70 12,0 Käyttökate % Tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja % 11,6 12,0 12,3 11,0 10,5 11,1 16,0 % 14,0 12,0 10,0 8,00 7,20 8,0 5,90 5,90 6,00 5,20 4,40 5,10 6,0 4,0 2,0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 0,0 TKO/ 25.9.2008 Maarakennuspäivä RT 2008/JH lähde: Tilastokeskus
Suunnittelijoiden tarjoushalukkuus nousussa 100 % 80 % (kysytty syyskuussa 2008) ERITTÄIN MATALA MATALA 60 % NORMAALI 40 % KORKEA 20 % 0 % 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 ERITTÄIN KORKEA Lähde: VTT / MVR näkymät syksy 2008
Suunnittelun hintatason arvio laskussa 100 % (kysytty syyskuussa 2008) ERITTÄIN MATALA 80 % MATALA 60 % NORMAALI 40 % KORKEA 20 % 0 % 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 ERITTÄIN KORKEA Lähde: VTT / MVR näkymät syksy 2008
Öljyn hinnan lasku hillitsee kustannusnousua
Rakennusalan suhdanneryhmä 16.1.2009 Pentti Vesterinen, pj. Valtiovarainministeriö Pentti Forsman Suomen Pankki Ari Laine Asumisen rahoitus ja kehittämiskeskus, ARA Timo Myllys Suunnittelu ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Mikael Nyberg Liikenne ja viestintäministeriö Jukka Oikarinen Tilastokeskus Pekka Pajakkala VTT Pekka Pelkonen Valtiovarainministeriö Bo Salmén Rakennusteollisuus RT ry Raimo Seppälä Asunto, toimitila ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Timo Tähtinen Ympäristöministeriö Juha Vartia Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Ulla Luukkonen, siht. Valtiovarainministeriö INFRARYHMÄ: Pentti Vesterinen, pj. Valtiovarainministeriö Tapani Karonen Infra ry Risto Murto Liikenne ja viestintäministeriö Eero Nippala TAMK Pekka Pajakkala VTT Bo Salmén Rakennusteollisuus RT ry Esko Tainio Valtiovarainministeriö Ulla Luukkonen, siht. Valtiovarainministeriö
Suhdannetilanne ja lyhyen aikavälin näkymät Maa ja vesirakentaminen jatkuu yhä melko vilkkaana, vaikka väheneekin korkealta tasoltaan 5 10 prosenttia. Talonrakentaminen vähenee kuluvana vuonna kaikkiaan 12 15 prosenttia, uudisrakentaminen jopa neljänneksen. Rakennusalan kustannusten ennakoidaan kuluvana vuonna alenevan jopa merkittävästi. Hallituksen rakentamisen elvytyspaketit hidastavat alan tuotannon vähenemistä merkittävästi vasta kuluvan vuoden loppupuolella
Maa ja vesirakentaminen Maa ja vesirakentamisen suhdannetilanne jatkuu kuluvana vuonna talonrakentamiseen nähden hyvänä: tuotannon määrä supistuu korkealta tasoltaan 5 10 prosenttia syynä päättyneet suurhankkeet ja etenkin talonrakentamiseen liittyvien infratöiden väheneminen. Alan työvoimakysyntä on yhä melko hyvä ja ammattikoulutetun työvoiman niukkuus pysyy ongelmana monissa työtehtävissä. Sitä vastoin tarvikeniukkuus on poistumassa, alan kustannukset kääntyneet laskuun ja tarjoushinnat pudonneet tarjoushalukkuuden lisääntymisen myötä merkittävästi.
Vuoden 2009 talousarvioesityksessä on valtuus aloittaa kuusi uutta liikennehanketta yhteensä 549 milj. euron määrästä. Näistä suurin on Kehäradan rakentaminen (404 milj. euroa). Lisäksi valtio avustaa tässä vaiheessa Länsimetron suunnittelua siten, että hankkeen toteutus voi alkaa sen mukaan kuin kaupungit ovat suunnitelleet. LVM on asettanut työryhmän selvittämään Kolarin ja Soklin kaivossuunnitelmien liikennehankkeita. Käynnistyvillä uusilla hankkeilla turvataan osaltaan tänä vuonna valmistuvista hankkeista ja talonrakentamisen maa ja pohjarakennuksesta vapautuvien työntekijä ja koneresurssien laskevaa käyttöastetta. Lisääntyvä riski maa ja vesirakentamisen tuotannolle ja työllisyydelle on kuntien vaikeutuvasta rahoitusasemasta aiheutuva investointimenojen karsiminen.
Infran ylläpitoon panostaminen vaikuttaa nopeasti työllisyyteen Alalla on riittävästi kapasiteettia lisätä tuotantoa merkittävästikin Ylläpitotoimenpiteiden käynnistäminen voidaan tehdä erittäin nopealla aikataululla (tarvitaan hallinnon päätökset heti alkuvuodesta) Käytettävien panosresurssien hinnat ovat pudonneet (mm. bitumin ja polttonesteiden hinnat) Työllistämisen lisäksi Infran kunnon heikkeneminen saadaan pysäytettyä Infran ylläpito työllistää henkilöitä koko urakkaketjussa
Infran ylläpito työllistää laajan joukon työntekijöitä urarakointoketjussa Asfalttityöntekijöitä: 2000 henkilöä Työskentelyaika 6 11 kk / v Kuorma auton kuljettajat: 1000 henkilöä Työskentelyaika 6 8 kk/v Kuormaajat, muut aliurakoitsijat: 250 500 henkilöä Työskentelyaika 6 10 kk/v Materiaalituotanto : kiviaines, bitumi ym. kuljetuksineen: 500 700 henkilöä Työskentelyaika 8 12 kk/v välillisien valmistusketjujen osalta
Miljoonan euron sijoitus rakennusalan eri sektoreihin työllistää Rakentamisen palveluissa Yhteensä htv/ milj.euro 9 5 3 17 8 6 3 17 7 2 8 17 Rakennustyömaalla Rakennustuoteteollisuudessa Korjausrakentamiseen Uudisrakentamiseen Infrakunnossapitoon Infrainvestointiin 7 2 6 15 Keskimäärin 8 5 4 17 Lähde: VTT 11
ESIMERKKEJÄ PERUSTIENPIDON JÄRKEVISTÄ ELVYTYSTOIMENPITEISTÄ Liikenneturvallisuutta parantavat toimenpiteet: Teiden poikkikaltevuuskorjaukset (vesi pois) Heikkokuntoisten teiden korjausta Risteysalueiden kunnostus Valtateiden levennystä 9 metriin Alemman tieverkon heikkojen rakenteiden korjausta Omaisuuden arvosta huolehtiminen Alueellisen liikkuvuuden parantaminen ja teollisuuden kuljetusten varmistaminen sorateiden päällystäminen, kelirikkojen korjaus