METSÄTEHON TIEDOITUKSJA n:o 79 METSÄTEHO REPORT No. 79 Risto Eklund: Pohioisa merikka laisia metsäkuorinta -lastutusmenetel m iä Käsin kuorinta KUORINTA Käsin kuorinta on Pohjois-Amerikassa melko harvinaista korkeiden työpalkkojen ja työvoiman saannin vaikeuden vuoksi. Erään asiantuntijan mukaan jäätynyttä puuta ei voida kuoria käsin (l)! On ajateltu, että kuorintatehoa voitaisiin nostaa käyttämällä kuljettimia (2) (ja niiden yhteydessä todennäköisesti teollisuudesta tuttua nauhatyön periaatetta). Kuorimisvälineinä käytetään joko tavanomaisia kuorimisveitsiä tai petkeleitä. Kuvassa l nähdään erilaisia petkeletyyppejä. A on autonjousesta tehty petkele, joka lähinnä soveltuu kuoren irroittamiseen levynä, samoin kuin B:kin. Tyypissä B tavattava väkänen saattaisi olla käyttökelpoinen meilläkin. Väkästä onkin jo kokeiltu meillä, mutta se lisännee tapaturmanvaaraa. Varsinkin nilakuorinnan aikana sen avulla voidaan edullisesti leikata kuorisylinteri halki pituussuunnassa. Tyypin C sanotaan soveltuvan erityisen hyvin kuoren irroittamiseen oksien ympäriltä. D:tä käytetään lehtipuiden kuorintaan. Kapean ja pyöristetyn teränsä ansiosta se saattaisi meilläkin soveltua samaan tarkoitukseen. E on suuriteräinen tyyppi, jota käytetään rakeisen kuoren irroittamiseen. F:n erikoisuutena on lapionmalli. Koneellisen kuorinnan periaatteet Koneellinen kuorinta tapahtuu joko hydraulisesti tai mekaanisesti. Metsässä on kuitenkin käytetty ainoastaan mekaanisesti kuorivia koneita. Mekaaniset kuorimet voidaan karkeasti luokitella kahden periaatteen mukaan toimiviksi. Toi-
e::::::s =---==~) 8 D., [, :])" E Kuva l. Amerikkalaisia petkeletyyppejä () l!'ig.. A few American typea of barking apuda () set irroittavat kuoren jäisikerroksen kohdalta, etupäässä murskaamaha jällen (jälttä murskaavat kuorimet: ketju-, vasara-, rumpu- ja painekuorimet); toiset taas terälaitteiden avulla leikkaavat suunnilleen samoin sekä kuorta että puuta (leikkaavateräiset kuorimet: laikka-, höylä- ja jyrsinkuorimet). Missä puunhukka on merkityksellinen kuten kuitupuun kuorinnassa, siellä suositaan jälttä murskaavia koneita; missä tuotteen yhdenmukaisuus on tärkeä kuten paalujen ja pylväiden valmistuksessa, siellä suositaan leikkaavateräisiä koneita. Jälttä murskaavat kuorimet K etjukuorimet Ketjukuorimien kuorinelimiä, ketjuja, on käytetty kuorintaan kolmen periaatteen mukaisesti. Kuva 2. Kevyt ketjukuorin, jota on kokeiltu Suomessakin (4) F ig. 2. A light chain barker which haa been experimented alaa in Finland 2 l. Kahden pyörivän teräskiekon väliin on kiinnitetty ketjut, jotka hakkaavat kuoren irti murskaamaha jällen. Kiekkojen kierrosluku on 800... 000 rfmin. Yleensä käytetään havupuulle 5/6" ketjua ja lehtipuulle /8" ketjua. Oleellisesti puuta vahingoittamatta voidaan kuoria aina /8" vahvuisella ketjulla, mutta sitä järeämpi ketju aiheu ttaa puun pinnan pirstoutumista (2, ). Kuvassa 2 näkyvässä koneessa sekä syöttö että kuorinnan valvonta tapahtuvat kokonaan miestyönä. Ketjujen alapuolella on rumpu, jonka päällä puuta liikutellaan. Pölli kuoritaan ensin toisesta päästään puoliväliin saakka, käännetään sitten ja kuoritaan toinen pää. Eräässä konetyypissä ketjut ovat löysänä ja pyöriessään murtavat kuorta irti päältä päin. Muutamassa tyypissä on kaksi ketjuryhmää. Jos näiden kaltaisilla koneilla kuoritaan rankoja tai tukkeja, syöttötelat ovat välttämättömät. Tämäntyyppisiä koneita valmistetaan aina 2" läpimittaisten puiden kuorintaan. Kevyiden koneiden kysymyksessä ollen puiden maksimiläpimitta saattaa olla pienempi, esim. Lowtherkoneella voidaan kuoria korkeintaan 8" puita kiekkojen etäisyyden ollessa ". Koska näiden koneiden tuotanto on melko pieni ja koska ne ovat kevyehköjä siirtää (koneen paino voi olla jopa alle 50 kg), niitä varten ei tarvita erityisiä kuorensiirtolaitteita. Tällaisten koneid en tehontarve on 4... 0 hv ja syöttönopeus 0,20 0,5 m fmin.hv. (2). Voimakoneena on tavallisesti ilmajäähdytetty kaasutinmoottori. Voimansiirron suorittavat kiilahihnat. Mekaanisia apulaitteita ei yleensä käytetä puutavaran siirtoon koneen luo. Työryhmän suuruus on tai 2 miestä. Voidaan sanoa yleensä, että tällaiset koneet toi mivat hyvin, jos puut kaadetaan ja kuoritaan
kasvukauden aikana. Tuotanto vaihtelee riippu e n kuoren kyvystä absorboida ja välittää iskuja. Sen suuruus on n. 0,28 p-m fhvh vaikeissa ja aina,06 p-mfhvh heipoissa kuorintaolosuhteissa (2}; keskimäärin n. 0,6 p -m fhvh (4). Kuorimisjälki on >>karvainen». Puunhukka on pieni (0... o/o }. Pienten koneiden hinta on alle 00 000 mk *. Tämäntyyppisiä ketjukuorimia valmistavat mm. Harry A. Lowther Company, Industry Ave., Joliet, Ill., USA ja Emory Carter, 42 Park St., Lake City, Fla., USA. 2. Amerikassa on tehty useita yrityksiä kuorimen konstruoimiseksi käyttäen ketjuvarstoja (toisesta päästään kiinnitettyjä ketjuja) piiskaamaan kuori irti. Kokeet eivät kuitenkaan ole johtaneet käytännölliseen tulokseen. Suomessa vaasalainen Aservo Ståhl & Co on kokeillut samaa periaatetta.. Ruotsalainen Åström-kone on parannettu amerikkalaisia olosuhteita vastaavaksi. Sitä valmistaa American DeFibrator Co., New York, N.Y., USA. Mutkaiselle ja lengolle puulle tarvitaan jälki.kuorinta. Puunhukka on 0... 8%. J äätyneelle puulle se on suurempi kuin sulalle, koska vasarat rikkovat helpommin jäätynyttä puuta. Tuotanto on tavallisesti 0.5... 0.8 p-m fhvh (5... 25 p-m fkonetunti) (2). Kuorimen hinta on n. 2 milj. mk. Sitä valmistaa Nekoosa Foundry & Machine Works, Inc., Nekoosa, Wisc., USA. 2. Toisessa vasarakuorintyypissä (jota toistaiseksi lienee käytetty vain kiinteänä koneena) vasarat ovat pyöristettyjä puskuvasaroita. Puut pudot etaan muototeräksestä valmistettuun säletaskuun. Taskun alapuolella oleva rumpu vasaroineen pyörii hitaasti. Raskaiden vasaroiden pusku panee puut pyörimään ja hyppimään. Tästä syyst ä kone tärisee niin voimakkaasti, että kuljetettavaa ko netta ei voitane rakentaa pyörille. V asarakuorimet Vasarakuorimilla ei ole tällä hetkellä huomat tavaa käytännöllistä merkitystä, mutta niiden teknilliset periaatteet saatt avat silti olla käyttökelpoisia.. l. Eräässä tyypissä puu siirtyy kolmen kone- käyttöisen pyörij än välissä. Puun alapuolella oleva pyörij ä kannattaa ja siirtää puuta, toinen pyörijä irroittaa kuorta vasaroin, ja kolmas panee puun liikkumaan ruuvimaisesti. Keskipakoisvoiman vaikutuksesta toiseen pyörijään kiinnitetyt riippuvasarat työntyvät ulospäin ja pyöriessään takovat kuoren irti ruuvimaisesti ohi siirtyvästä puusta. Vasaroiden puskun voimakkuus on säädettävissä mekanismilla, jolla vasaroita voidaan siirtää sisään- tai ulospäin / 6"... 0/ 6". Säätö suoritetaan kuoren paksuutta silmällä pitäen. Syöttönopeutta säädetään muuttamalla kolmannen pyörijän ja kuorittavan puun välistä >>kulmaa>>. Tätä pyörijää voidaan myös siirtää lähemmäksi pölkkyä tai ulommaksi siitä niin, että sillä voidaan tukea eri paksuisia puita vasarapyörij ää vastaan. Kuorittavien puiden maksimiläpimitta on ollut 2" ja maksimipituus 0'. Kuorin on asennettu pyörille. Se saa käyttövoimansa 0 hv polttomoottorista. Se soveltuu lähinnä sulan paperipuun, erityisesti paksukuorisen puun kuten haavan, kuorintaan. J äätynyttäkin puuta voidaan kuoria, mutta tuotanto laskee. * T ässä kirjoituksessa dollarit on muunnettu markoiksi virallisen kurssin mukaan. K aikki hinn at ovat lik imäär äishintoja USA:ssa tai Kanadassa. Kuv a. Mu otoraudasta valmisteltu ku ljete ttava rumpukuo oin (4) F'ig 0 0 M obile d um ba'cer made of channel iron ( 4 ) Raskaan kuorman käynnistämiseen tarvitaan l 5 hv teho, mutta varsinaisen käytön aikana riittää 8 hv teho. Yksi mies voi käyttää kahta konetta, jos käytetään kuljettimia ja muita mekaanisia käsittelylaitteita, mutta koneen mekaaninen hyötysuhde lienee jonkin verran heikompi kuin em. t yypin. Kone soveltuu parhaimmin lehtipuille, pyökkiä on todettu voitavan kuoria hyvin kuivuneenakin (2}. Tuoreella havupuulla on vaara murskautua koneessa. Mutkaiselle puulle tarvittal).een jälkikuorinta. Puun häviö on 0... 8%.. Kolmas vasarakuorin kuorii vain tasapituisia puita pyörittäen niitä vasaroita vastaan. Tässä tyypissä on lukuisa joukko kevyehköjä vasaroita (5). Vasaroideri. hammastamista on kokeiltu tuotannon kohottamiseksi.
Rumpukuorimet Siirrettävien rumpukuorimien rumpu on joko pyörivä tai kiinteä. J. Lukuisat y ritykset ovat rakentaneet tehtai. den ru mpukuorimoita jäljit ellen siirret täviä kuorimia, joissa on pyörivä rumpu (kuvassa. nähdään tällainen r umpukuorin). K uori irtoaa puiden hankautuessa toisiaan ja rumpua vastaan. Kuorimista on te hostettu käytt ämällä: a. U-rautoja siten pienentäen puiden ja r"ij.mmun vä list~i. kosketuspintaa, t s. suurentaen niiden välistä painetta; b. kiskoa, joka on hitsattu ruuvimaisesti rummun sisään ja samalla vahvist aa rumpua ; c. epäkeskeistä rummunakselia pientä rumpua varten (kuva 4); d. kahta sisäkkäist ä rumpua, joista sisempi pyörii; ulompaan on kiinnitetty nystyrät, jotka ulottuvat sisärummun sisälle ja auttavat hankauksen synnyt tärnisessä. R ummut tehdään joko kattilalevyst ä tai muototeräksestä pulttaamalla, niittaamalla t ai uuttamaila. Sisäprofiilit ovat pyöristetty jä puun rikkoont umisen ja hukan estämiseksi. Pienet rummut toimivat poikkeuksetta jaksottaisesti. P ienissä rummuissa kuorittavien puiden maksimiläpimitta on 4" paikkeilla ja maksimi_pituus e im. 8'. Vettä voidaan käyttää kuorien poiston edistämiseksi, m utta se lisää tehon kulut usta (6). Siirrettävän rummun paino ori 2 000 kg tienoilla. Siirrot ja kulj etukset voidaan suorittaa kytkemällä rumpu traktorin tai auton perään. Rumpua varten t arvitaan 5 0 hv moottori. Yleensä käytetään polttornoottoria. Kierrosluvun alentamiseen voidaan käyttää esim. hammaspyörävälitystä. Rummun t äyttö voidaan suorittaa käsin tai kiramolla. Työryhmän suuruus on l... 5 miestä. Havupuut (erityisesti sellaiset, joilla on liuskainen kuori) kuoriutuvat paremmin kuin lehtipuut. Varsin epätaloudellista on kuoria rummulla sellaist a lehtipuuta (kuten haapaa), jolla on pehmeä puuaine ja kova kuori. Samat en rumpu on soveltumaton koivun kuorintaan. Puunhukka on pienissä rummuissa vähäinen, 0 5%. Pyörivien rumpujen keskituotanto on 0,6 0,55 p-m fhvh riippuen rumputyypistä ja olosuht eist a (4). Niiden hinta on 200 000 500 000 mk. Niiden valmistajia ovat mm. seuraavat: Carthage Machine Co., Carthage, N. Y., USA, Fiber Making Process, Inc., Chicago, Ill., USA, Manitowoc Engineering Works, Manitowoc, Wisc., USA, Portland Company, Portland, Maine, USA, Sandy Hills Iron & Brass Works, Huds.on Falls, N. Y., USA, W at erville Iron W orks, W aterville, Maine, USA. Kuva 5. Kiinteärump uinen rumpukuorin, jonka a kselille a-sennetut käsivarret pyörittävät puita (4) Fig. 5. N onrotating -drum barker, logs rotated by the arms mounted on the axle ( 4 ) Kuva 4. Kattilalevystä tehty, epä keskeistä akselia käytt äen asennettu kuljetettava rumpukuorin (2) F ig. 4. Portable drum made of boiler plate and mounted on eccentric ( 2 ) :4 0. 2. Lupaavin rumpukuorin on Murco-AdamsClark-kone (kuva 5), jossa on kiinteän rummun keskellä käsivarsin varust ettu, pyörivä pitkittäisakseli. K äsivarret muodost avat viisi taskua puiden pyörittämist ä varten. Rumpu on a sennettu auton lavalle ja saa käyttövoimansa auton moottorista. Rummun kierrosluku on 0 5 rfmin. Murco-Adams-Clark-rumpuja voidaan käyttää "... 5" läpimittaist en puiden kuorintaan. Niitä valmistetaan useita tyyppejä eri pituisilla (48" 0") puille.
Rumpua voidaan siirtää helposti, koska se on asennettu auton lavalle. Näin ollen kuorille ei tarvita erityistä kuljetinta, vaikka rummun tuotanto onkin melko korkea. Rummun t ehontarpeesta ei ole varmaa tietoa, mutta se lienee 25 50 hv. Ben siinin kulutus on Murco-Adams-Clark-koneen hinta on 2,...,9 milj. mk sisältäen auton hinnan. Sitä valmistaa D. J. Murray Manufacturing Company, 002 024 Third St., Wausau, Wisc., USA. 70... 00 /8 h. Toistaiseksi ei vielä liene amerikkalaisia (välit- tömästi paineen avulla toimivia ) painekuorimia metsäkäyttöä varten. Ruotsalaiset Andersson- ja Sund-koneet on kuitenkin demonst roit u USA:ssa. Kokeet ovat olleet varsin myönteisiä, mutta koneiden hintaa on pidetty korkeana. Anderssonkoneita valmistaa Amerikassa Soderhamn Machinery Mfg. Co., Inc., Talladega, Ala., USA. Oregon Forest Products Laboratory on kehittänyt pienen ja tehokkaan, paineella toimi van k uorimen aidanpylväiden kuorintaan (kuva 7). Tähän koneeseen ollaan varsin t yytyväisiä ja sitä on käytetty suurempienkin (6' pituisten 6" läpimittaisten) pylväiden kuorintaan. K oneen tehon tarve on vain l hv, mutta soveituakseen esirn. paperipuiden kuorintaan se varmaan vaatisi tehokkaamman moottorin. Tuoreen 5' pylvään kuoriminen kestää n. 5 sek. Tuotanto on 400... 600 aidanpylväst äjpv (4). Rummun täyttöön on käytetty paitsi miestyövoimaa myös kiramoita ja liukulastaimia (esim. Drott-skidloader). Voidaan ajatella sen täyttöä Kuva 6. Bombardier-kumitelaketjuilla, kuormauskäsivarsilla ja kiramolla varustettu pyörätraktori. Valok. Can adian International Paper Compa ny Painekuorimet Fig.. 6. Wheel tract0 equi pped with B 0nbardier tmcks ancl loading arms and chains. Photo Canadian International PaJer Company myös nosturin avulla tai kuormauskäsivarsilla, kiramolla ja t elaketjuilla varustetulla pyörätraktorilla (kuva 6). (Näin varustettua pyörätraktoria on Canadian International Paper Company käyt tänyt erittäin menestyksellisesti p aperipuiden kuormaukseen sellaisilla varastoalueilla, mssa kuormauslaitteelta on vaadittu liikkuvuutta, koska kuormattavina olleita raskaita kuorma-autoja ei ole voitu ajaa kaikkialle ko. varastoalueilla.) Työryhmä saattaa olla esim.: rummun käytt äjä, traktorin kuljettaja ja apumies. Mr. F o b e s i n (Forest Products Laboratory, Madison, Wisc.) antamien tietojen mukaan yhden täytön kuoriminen kest ää vain n. 2 rnin., jos kuoritaan sulaa havupuuta. J äätyneen havupuun rummuttaminen vie 5.. 6 min. On kuitenkin huomattava, että täyttö- ja tyhj ennysajat ovat pitempiä kuin varsinainen kuorinta-aika. T ämänkin koneen soveltuvuus lehtipuiden kuorintaan on varsin kyseenalainen. Koneen käytännöllinen kapasiteetti on ollut n. 25 p-m /8 h kuorittaessa 8' puita (tehtaan ilmoituksen mukaan tuotanto on 5... 40% korkeampi riippuen täyttömenetelmästä). Kuva 7. Pieni ja t ehok as paineku0 in (4) Fig. 7. A small and ejjicient direct-pressure barker ( 4) 5
H öyläkuorimet Michigan College of Mining and Technologyn metsäntuoteosastolla on konstruoitu äskettäin jousilla kuormitetuilla terillä varustettu kone. Terät ovat säteittäin kiinnitetyt renkaaseen. Kun puu syötetään renkaan läpi, terät uurtaen höyläävät kuoren kaistaleina. Teräkeikka >>kellum yli mutkapaikkojen. Koneesta saadut. niukat tiedot viittaavat siihen, että terät kenties eivät ole yksinomaan leikkausvoimalla toimivat, vaan irroittavat kuorta myös vetovoimaa käyttäen (kuten käsinkuorinnassa). Jos kuori voidaan irroittaa vetovoimaa käyttäen jäisikerroksen kohdalta, vältytään leikkauksessa syntyvältä puun hukalta. Koska jällellä on heikuva 8. Laikkakuorin (veitsikuorin) on eräs ensimmäi sistä amerikkalaisista kuorimista (4) kompi lujuus vetoa kuin puristusta vastaan (7), F ig. 8..'he disk barker is one of the earliest barkers used in tällainen kone todennäköisesti on tehonkulutukamerica (4) seltaan edullisempi kuin pääasiassa puristusperiaatteella toimivat, jälttä murskaavat koneet leikkaavateräiset kuorimet (tähän viittaa myös käsinkuorinnan käytettyyn tehoon verrattuna korkea tuotanto). Mainitun Laikkakuorimet koneen etuna on vielä, etteivät teräkelkat eivätkä Laikkakuorimet (ns. veitsikuorimet) kuuluvat kuorittavat puut pyöri. ensimmäisiin amerikkalaisiin kuorimiin, mutta ne Teoreettisesti ko. kone näyttää oikeaan osuovat käytössä yhä edelleen jossakin määrin (kuva neelta (samaten kuin kotimaiset Valon, Wallin ym. 8). Terät, neljä tai useampia, ovat säteittäin l<:iin- keksinnöt). Tälle periaatteelle perustuviin koneinitetyt pyörivään teräslaikkaan. Pöllej ä (tai suu- siin voidaan siis kiinnittää vakavaa huomiota. ria sahausjätteitä: pintoja tms.) siirrellään ja Vaikeutena on puiden kuoriminen siten, ettei niipyöritellään kiekon vieressä siten, että veitset hin jää kuoriliuskoja. Tosin kuoriliuakat irronneleikkaavat kuoren pois. Pitkähköjen pölkkyjen vat uitossa. Suliiittipuussa kuoriliuskojakaan ei kuoriminen suoritetaan pää kerrallaan kääntäen voida sallia kuin ehkä kylmässä vedessä tapahtupölkkyä välillä. Tavallisesti pölkkyjä pyöritel- vassa kuukauden kestävässä uftossa, sillä muutoin lään käsin, mutta käytetään myös mekaanisia keitoksen tikkumassapitoisuus kasvaa. Kuukaukiinnittimiä, joiden katsot aan pienentävän sekä den kuorellisena uiton jälkeen (kylmässä vedessä) puunhukkaa että tapaturmanvaaraa. n. l % massasta menee tikkumassaksi, pitempi Laikkakuorimia käytetään 4" 0" läpimittai- kuorellisena uitto nostaa tikkum assapitoisuuden sille ja 2' 4' pituisille puille. Koneet ovat ras- 2... l0 % :iin. Jos höyläkuorimilla kuorittaessa kaita, lähes l OOO:kin kg painavia. Voimakoneena puuhun jäävät kuoriliuakat irtoavat ensimmäion n. 5 hv polttomoottori. Kuorijoina on l tai sen uittokuukauden aikana (kuten eräät kokeet 2 miestä.. viittaavat), saattaa olla, ettei niistä ole merltittäkoska laikkakuorimen käyttäminen vaatii aika vää vahinkoa sulfiittipuullekaan. Höyläkuorin lailla taitoa, puunhukka on yleensä suuri, erään poistaa tarpeeksi jälttä, niin että pölkyt pääsevät tiedon mukaan joskus jopa 0 % (2). Ehkä juuri lmivumaan. tästä syystä laikkakuorimia käytetään enemmän seipäiden kuin kuitupuun tekoon. Taitava kuorija J yrsinkuorimet voi kuitenkin selvitä laikkakuorimella kuoriesaaan l. Kiinteällä jyrsinpäällä varustetut koneet. miltei yhtä pienellä puunhukalla kuin käsin kuoa. M on i t e r ä i s i s s ä jyrsinkuorimissa on rinnassa. Laikkakuorimet ovat liian raskaita, siitä joh- asennettu joukko jyrsinpäitä akselille, jonka pituen niiden hintakin on tarpeettoman korkea, tuuden pitää vastata pisimmän kuorittavan pöl200 000 250 000 mk. Niitä valmistavat mm.: kyn pituutta. Konetta käytetään esim. aidanpylcarthage Machine Co., Carthage, N. Y., USA, väille, jotka keskigetään ja kiinnitetään mekaanicleerman Machine Tool Co., Green Bay, Wisc., sesti ja pyöritetään jyrsimiä vastaan. Puunhukka USA ja Holyoke Machine Co., Holyoke, Mass., on suuri erityisesti, jos pölkyt ovat epäsäännöllisiä. Jos~vähän mantopuuta sisältävät pölkyt kylusa. 6
lästetään, suuri puunhukka saattaa olla haitta kyllästämisen kannalta. Moniteräisen jyrsinkuorimen hinta lienee milj. mk vaiheilla. Sitä valmistaa Efurt Mch. & Welding Co., Bossier City, La., USA. b. Kuitupuun kuorintaa varten on kehitetty y k s i t e r ä i n e n jyrsinkuorin (P e p p y P e e e r). Tässä koneessa pölkyt ovat jyrsinpään ja kannatusrullan (tai akselille asennettujen kannatusrullien) päällä. Pölkkyyn verrattuna vinoon asennettu, pöll\:yn päällä oleva hammastettu syöttörulla painaa kuorittavaa pölkkyä kannatusrullaa ja jyrsinpäätä vastaan. Syöttörullan asento säätää ruuvimaisesti siirtyvän pölkyn syöttönopeuden. Alkujaan kone oli kehitegty pienurakoijia varten. Nykyään se on teknillisesti melko pitkälle viety, niin ett ä esim. säätälaitteet toimivat hydraulisesti. Koneen paino ilman moottoria on n. 725 kg. Konetta käytetään joko erillisellä, n. 25 hv polttomoottorilla tai traktorin moottorilla. Siirtoa varten se tavallisesti asennetaan jalaksille. Kuorintapaikalla tapahtuva siirto suoritetaan yleensä traktorilla, pitempi siirto kannatt aa tehdä autolla. Puunhukka on suuri tätä konetta käytettäessä. Pölkyt suippenevat päistään tullen sikarin muotoisiksi. Elleivät kuorijat ole aivan erikoisen taitavia, puunhukka on yli 0%. Tuotanto on 0,22... 0,58 p -m fhvh (5,5... 4,5 p -m fkonetunti). Kuivan puun kuorinnassa tuo tanto on n. 60 % tuoreen puun kuorinnassa saavu tettavasta tuotannost a (2). Uudentyyppisten koneiden hinta on n., milj. mk. Niitä valmistavat Sandy Hill Iron & Brass Works, Hudson Falls, N. Y., USA jaa. 0. Bouchard & Sons, Kirkland Lake, Ont., Canada. 2. >>Kelluvalla> > jy sinpäällä varust etut koneet. Tämäntyyppisten koneiden jyrsinpää nousee ]a laskee kuorittavan materiaalin mukaan. Pöll{yt kulkevat teräspyörien päällä, joista yksi tai useampia on voimakäyttöisiä. Pyörijäiden reunat ovat joko hammastetuli t ai päällystetyt kumirenkailla. Pyörijäiden asentoa muuttamalla säädetään ruuvimaisesti siirtyvän pölkyn syöttönopeus pölkyn läpimittaa vastaavaksi. (Joissakin koneissa on lopullisen kuorinnan suorittavan jyrsinterän edellä toinen terä, joka käsittelee kuorta karkeasti.) Näillä koneilla kuoritaan "... 4" läpimittaisia ja aina 40' pituisia kuitupuita, paaluja ja pylväitä. Vaikka jyrsinpää on >>kelluva>>, sattuu, että t erä pyrkii oikomaan puuta mutkapaikoissa jättäen kuorta toiselle puolelle ja leikaten puuta toiselta puolelta. Toisinaan puunhukka paperipuun kuorinnassa on ollut yli 20%, toisinaan alle 0% (2, 5). Näiden koneiden hinta liikkuu 0,5...,2 milj. mk vaiheilla. Niitä (vain osan koneista voidaan katsoa olevan kuljetettavia) valmistavat mm: Efurt Mch. & Welding Co., Bossier City, La., USA, F. B. Marska Cedar Co., Sandpoint, Ida., USA, Joslyn Mfg. Co., Franklin Park, Ill., USA, Nelson Electric Mfg. Co., Tulsa, Okla., USA, Straiton Mfg. Co., Tacoma, Wash., USA ja Taylor Colquitt Co., Spartanburg, S. C., USA.. Pyörivällä jy sin]jäällä varustetut koneet. Näissä koneissa puut kulkevat pitkittäin liikku vaksi asennetun rummun läpi. Rumpu liikkuu kuorittavan puun ääriviivojen mukaisesti. Rummun sisällä ovat ohjauspyörät ja jyrsinpäät. Näitä koneita on kahta tyyppiä. Toinen on tarkoitettu kartiomaisten pylväiden valmistamista ja toinen pylväiden ja pienehköj en sahatukkien kuorimist a varten. Kotimaassa lienee yritetty konstruoida vastaavalla tavalla toimiva kone, jossa jyrsinterän sijasta käytettäisiin toisenlaista pyörivää elintä. Voimansiirron järjest äminen ja sentrifugaalivoimien voittaminen lienevät olleet toistaiseksi ylivoimaisena vaikeutena. K enties amerikkalaisista koneista voitaisiin ottaa oppia. Yleiskatsaus kuorimiin Taulukossa verrataan muutamien kuorintyyppien tuotantoa (2). Taulukkoon on otettu mukaan kulj etettavien kuorimien ohella pari kiinteätä, tehtaan yhteydessä toimivaa rumpukuorimoa. Taulukossa esiintyvä painekuorin lienee niinikään liian raskas kuljetettavaksi meikäläisissä olosuhteissa. Painekuorin näytt ää joka tapauksessa edulliselta t uotannon kannalta verrattuna sekä mekaaniseen konetyöhön että miestyöhön. Valitettavasti ei vielä ole ollut käytettävissä tietoja höylän periaatteella toimivista kuorimista, jot ka luultavasti tulevat olemaan kilpailukykyisiä tehon käyttöön katsoen. Taulukko. Muuta mien kuorintyyppien tuotamon vertailu Kuorintyyppi Miehiä / työryh m ässä * - K etjukuorin Vasarakuorin Humpukuorin A )) B c A B?? Paineku orin J y rsinkuorin A >) B >) \K iin t. )) >> )) )) c Tuotanto p -ma p er ~~: t unti 2.2 22 9. 5 5 IlO ll O 27 0.2 9. 9. hvh \ miest unt i.6.76.6.55.55.7 2.2 7. 2.9 5.0 5.0.7.85.48.9.9 ~} 9.0.4.0.0 * Työryhmiin sisältyvät vain koneen ääressä työskentelevät mieh et. 7
Taulukossa 2 verrataan eri kuorimien vaatimia investointeja. Rakenteeltaan yksinkertaiset koneet - >>kotitekoiset>> rummut ja yksinkertaiset ketju- ja jyrsinkuorimet - näyttävät edullisimmilta; toisaalta sellaiset koneet taas vaativat tuotantoon verrattuna enimmän työvoimaa. Höyläkuor'in -olisi luultavasti edullisessa asemassa tässäkin vertailussa, sillä siinä ei ole lainkaan pyöriviä kuorivia elimiä. T a ulukko 2. Muutami en ku0 intyyppion vaatiman investoinn in vertai lu Ku0 intyy ppi f Koneen hinta, mk Investo inti p er kapasiteetti, mkfp-m h ----- K etjukuorin Vasaraku orin Rump uku0 in )) Kiin t. ) ) >) Painekuorin J y rsinku ori n A B c A B A B c ll 5 000 000 000 58 0 000 960 000 2 750 000 * 500 000 *2 00 000 2 750 000 l 000 000 80 000 50 000 - -- 5 000 6 000 6 500 4 000 20 000 08 000 209 000 02 000 98 000 89 000 26 000 * Ilman asennuskustannuks ia, jotka yleensä ovat yhtä s umot kuin koneen hinta. Kuorintaprosessin tuotannonhäiriöt ja niiden eliminoiminen voidaan esittää kuten taulukossa. T a ulukko. Kuorintaprosessin tuotannonhäiriöt ja niiden eliminoiminen H ä iriön syy Häiriön eliminointi Syötön epäjatkuvuus Puun pituuden lisääminen Mekaaninen käsittely Syöttölaitteiden uudistus Työnjohto Puun epäsäännö llisyys Hakkuutöiden valvonta Puiden valinta Kuorintyypin valinta P uun jä isyys Kuorintyypin valinta Sulatus Kuo ren ja jä llon luonne Kausiluonteinen hakkuu K emiallinen käsittely Varastointi Uitto Kuorintyypin valinta ------ Kemiallinen kuorinta Koneellisen kuorinnan rinnalla Amerikassa pyritään määrätietoisesti ratkaisemaan polttava kuorintaprobleema kemiallisen kuorinnan kautta. Syracusen yliopiston yhteydessä toimivan, kemiallista kuorintaa tutkivan kokeiluaseman vuosibudjetti on samaa suuruusluokkaa kuin meillä Metsätehon budjetti. Mainittu kokeiluasema on kymmenkunnan paperiyhtiön rahoittama. Siellä työskentelee mm. viisi tohtoria. Koska ko. tutkimukset ovat paperiyhtiöiden rahoittamia, kaikkia uusimpia.tuloksia ei päästetä julkisuuteen. Kir- 8 joittaja arvelee koepuista tekemiensä havaintojen perusteella, ettei uusia mullistavia tuloksia ole kuitenkaan saavutettu. Käytännön mittakaavassa tapahtuvassa kelniallisessa kuorinnassa liukoinen arsenikkiyhdistys (arseenitrioksidin ja natriumhydroksidin vesiliuos) on edelleen ylivoimaisesti tärkein kemikaali (8, 9). Arsenikin myrkyllisyys aiheuttaa rajoituksia sen käytölle meillä. Yhdysvalloissa tutkittiin kuluneena kesänä, kuinka kauan arsenikin myrkyllisyys kestää puussa. Ennakkoarviona esitettiin, että sääsuhteista riippuen arsenikilla käsitellyt puut olisivat kotieläimille ja metsänriistalle vaarattornia 2... 7 päivän kuluttua kemikaalikäsittelystä. Jos >>myrkkyliuokseem lisätään fenolia tms., kotieläimet karttavat sillä siveltyjä puita (9). Kreosoli lienee paras hajuaine. Arsenikin ohella tutkitaan toisten kemikaalien ja mm. keinohormoonien vaikutusta puihin. Esim. ammoniumsulfamaatilla on saatu toisinaan parempia ja toisinaan huonompia tuloksia kuin arsenikilla. Radioaktiivisia aineita on käytetty osoittamaan kemikaalien etenemistä puissa. K emikaalikäsittely suoritetaan kasvukauden aikana (0). Vaikka käsittely suoritettaisiin jo alkukesän kuluessa, hyönteistuhojen ei katsota ehkäisevän sen käyttöä kuitupuulle. Havupuut yleensä kuivuvat kemiallisen kuorinnan yhteydessä, mutta lehtipuut eivät kuivu, saattaapa niiden paino noustakin (Amerikan hieskoivu) (8, 9). Tämä johtunee mm. siitä, että kemikaalikäsittelyn jälkeen neulaset ke-s tävät kuolematta melko kauan, mutta lehdet lakastuvat pian. Kuoren poistamiseksi kemikaalin puuhun saattamista varten on konstruoitu lukuisa joukko työkaluja. Kirves näyttää silti olevan käytännössä suosituin työväline. Puut ~engastetaan kirveellä ja laimea kemikaaliliuos sivellään ympäri puuta. Litralla nestettä voidaan käsitellä 2... 20 p-m rinnankorkeudelta n. 0" läpimittaisia puita eli n. 25 puuta. Työtuloksen ilmoitetaan olevan 60... 70 p-m fmiespäivä, mikä tuntuu aika korkealta (leimikot ovat tiheitä). Tiettyä huomiota ansaitsee kyllästämiseen käytetty, kevyellä pohtomoottorilla varustettu jyrsin (myös kaksiteräistä pyöräsahaa on käytetty). Se on kuitenkin osoittautunut liian raskaaksi eikä ole voinut poistaa kuorta koroista yms. Jos jyrsimen moottori sijoitettaisiin rengastajanselkään ja varustettaisiin taipuvin voimansiirtolaittein, työn liika rasittavuus voitaisiin välttää. Järjestämällä jyrsimen leikkaussyvyys säädettäväksi olisi ehkä mahdollista vähentää koroista koituvaa hankaluutta.
Kuva 9. Pyökki on kuoriutunut kemiallista käsittelyä käyt täen, mutta koivussa on kuori päällä. Valok. Metsäteho F'ig. 9. Beech bark sloughs off well du e to chemical treatment, but birch bark i s still lejt. Photo Metsäteho International Paper Company, Glen Falls, N. Y., käytti kuluvana vuonna kemiallista kuorintaa paperipuille yli 200 000 p-m varten. Yrityksen toimihenkilöiden saamien kokemusten mukaan havupuiden kemiallinen kuorinta on edelleen vaikeaa (samanlaisia kokemuksia on saatu mm. Kanadassa). Sen sijaan pyökki kuoriutuu helposti n. kk:ssa, jos kemikaalikäsittely suoritetaan alkukesällä. Vähintään 4/5 pyökin kuoresta karisee pois ennen puun saapumista tehtaalle (Armstrong Forest Company, Johnsonburg, Penn., on saanut yhtä hyviä tuloksia) (kuva 9). Loput kuoresta voidaan poistaa helposti. Haapa kuoriutuu kohtalaisesti. Koivu on vaikeata kuoria kemiallisestikin. Vielä vuoden kuluttua kemikaalikäsittelystä sen kuori pysyy rungon ympärillä rikkoontumatta sanottavasti. Jos kuori leikataan auki, se kuitenkin voidaan poistaa verrattain helposti. Koivuun näyttää tulevan värivikaa jo parin kuukauden kuluttua käsittelystä. Värivika häviää selluloosan valkaisussa. Vanerikoivuille kemiallinen kuorinta ei sovellu ainakaan toistaiseksi. Kemiallisen käsittelyn ilmoitetaan maksavan vain 0 40 mkfp-m (International Paper Company ym.). Näin ollen sen katsotaan kannattavan useiden puulajien, etupäässä lehtipuiden, kuorintaa tai kuorinnan helpottamista varten, vaikka jälkikuorinta onkin tarpeen (ellei jossakin tapauksessa pienehköä kuorimäärää voida sallia kuitumassan valmistuksessa). vähäarvoisesta puusta, kuten oksista, latvuksista ja harvennuksissa kertyvästä pienpuusta. Nykyään lienee metsässä valmistettavan hakkeen käyttö yleisintä polttohakkeeksi. Suurien höyrykattiloideli lämmityksessä tuoreen lehtipuuhakkeen polttoarvo on n. 42% ja kuivan hakkeen n. 52% kivihiilen polttoarvosta (). Jätepuun ostohinnan ollessa mitätön tai olematon on kannattanut valmistaa polttohaketta ja kulj ettaa sitä kulutuskeskuksiin lyhyehköjen etäisyyksien päästä. Menetelmien kehittyessä metsässä valmistettua haketta on ryhdytty käyttämään merkittävässä määrässä myös heikkolaatuisten voimapaperimassojen, puoliselluloosan, kartongin, kuitulevyn ja kattohuovan raaka-aineeksi. Tällaisessa hakkeessa on tavallisesti ollut kuorta 0... 5%. Mitkä seikat puoltavat siirrettävien hakkureiden käyttöä metsässä~ Seuraavassa on mainittu tärkeimpiä etuja. l. Pienpuulle avautuu uusia käyttömahdolli- suuksia; oksista, latvuksista yms. voidaan valmistaa haketta. Tosin sellainen hake on liian heikkolaatuista vaativiin käyttötarkoituksiin. _2. Metsäpalojen vaara vähenee hakkuutähteiden määrän pienentyessä.. Rankojen poikkisahaus voidaan eliminoida, mikä muussa tapauksessa ei ole tavallista. 4. Kuormaus helpottuu. 5. Tehtaan lastutusosastolla tapahtuva puun käsittely jää pois. 6. On arveltu, että varastolahot vähenevät. Metsässä suoritettavan lastutuksen varjopuolina taas voidaan mainita seuraavaa. l. Siirrettävien hallliureiden tehokas käyttö saattaa olla hankala organisoida. LASTUTUS Viime vuosina on Amerikassa kehitetty siirrettäviä hakkureita puiden lastuttamiseksi jo metsässä yleensä kuorimatta puita. Metsässä tapahtuvaa lastutusta on alun perin käytetty kompostin karjanalusten ja polttqhakkeen v~:~-lmistukseen Kuva 0. Kuljetettava hakkuri,- jonka terät on kiinnitetty rumpuun Fig. JO. J)rum-type mobile chipper 9
Kuva.. Kulj ettimellisen lastupe r ävaunun purkaus. Voiman lä hteen ä (oikeall a ) on 0 h v sähkömoottori. Voim ansiirto a kseliin liittyy kaksi nivelkytkintä (4) Kuva J. Avattu 8-t erä inen laikkatyyppinen hakkuri F ig.. Di8k chipper with 8 knives Pig.. Unloadi ng conveyerized chip trailer. The power source (right) is 0 h.p. electric motor. P ower shaft has two univenal couplings ( 4) 2. Kevyillä siirrettävillä hakkureilla on vaikea saada tasainen lastuj en koko. Väitetään kuitenkin, että uusimmilla tyypeillä saadaan tyydyttävän samansuuruisia.l ja sopivankokoisia ( /4" pituisia) lastuj a.. Hake vaatii kuljetustilaa n. kaksi kertaa"niin paljon kuin pinotavara. Esim. autokuljetuk;essa on hakkeelle sen vuoksi käytettävä korkeareunaisia lavoja tai perävaunuja. 4. Kuorimista ei voida järjestää tehtaalla tavanomaisin menetelmin. Kuoren poistaminen hakkeesta on toistaiseksi vielä kehitysvaiheessa. ](uivan puun lastutus on vaikeampaa kuin tuoreen. Metsässä lastutetaankin yleensä tuoretta puuta. Sen takia lastuissa joudutaan kulj ettamaan palj on vettä. Toisaalta taas tuoreita lastuj a käytettäessä esim. selluloosan keitossa saadaan tavallisesti suurempi saalis ja paremmat massan lujuusominaisuudet, keittoaika lyhenee keittohapan (-emäksen) ollessa tarpeeksi vahvaa ja vältetään höyryllä tapahtuvan täytön yhteydes:;;ä esiintyvä lastuj en ns. palaminen. Keiton lämpötalous kuitenkin huononee. Lastutettaessa metsässä hankinta tapahtuu suunnilleen seuraavasti. Rangat kasataan t ien varteen siten, että niiden ottaminen kasoista on helppoa. Hakkuria siirretään tarpeen mukaan. Hake tavallisesti puhalletaan auton lavalle tai perävaunuun. Auto kulj ettaa hakkeen useimmiten suoraan käyttöpaikalle, harvemmin rautatievaunuun tai proomunn lastattavaksi. Purkaminen suoritetaan kallistettavalla lavalla, avatt<:w asta Kuva 2. Kulj e tettava selluloosahakkuri toiminnassa (4) Kuva 4. Lastuj en kulj etukseen käytetty erikoisauto () Fig. 4. A special truck used for chi p transportation () Fig. 2. Portable pulpwood chipper in operation ( 4) 0
Hakkeen rautatiekuljetus maksaa Kanadassa 400... 450 mkfp-m matkan ollessa 00 km. Proomukuljetuskustannuksista on ollut käytettävissä pari lukua. Toisessa tapauksessa kustannukset olivat 40 mkfp-m matkan ollessa n. 60 km ja toisessa tapauksessa 90 mk/p-m matkan ollessa 20 km. Seuraavassa esitetään erään pienitehoisen hakkurin kustannuserittely. Mainitun hakkurin tuotanto on ollut,46...,8 t fh tuoreen, vain "... 4" läpimittaisen lehtipuun lastutuksessa (5). Kuva 5. La.stut puretaan kaltev apohjaisist a rauta tievaunuista suoraan kulj ettimelle (4) Fig. 5. Ohips are unloaded from rai l cars with hopper bottoms on the conveyor directly ( 4) Työpaikat: miestuntia a 2 mk............ 69 mkfh Konekustannukset: Käyttö: bensiini,,6, a 0,2 mk........ 8... 5 voitelyöljy Huolto: terien hiominen.................. 2 voimayksikkö ja kulj etusvaunu.... 2 sekalaist a (huolt otyötä ym.) 2 Kuoletus : hakkuri, 80 000 mk/ 0 v... 9 5 t erät, 6 200 mk/ 2 v.............. voimayks. ja k.-vaunu, 254 000 mk/5 v 28 ----- pohjaluukusta, imurilla, nostokauhalla tai joskus auton lavalle asennetullia kuljettimilla. Kuvissa 0... 7 nähdään esimerkkejä hakkureista ja niiden käytöstä. Hakkureiden terät on kiinnitetty joko pyörivään rumpuun tai laikkaan. Kuljetettavia hakkureita valmistetaan aina 9" läpimittaisia puita varten. Niiden tehontarve on 2... hvfm X h ja tuotanto... 60 m fh. Niiden hinta käsittäen voimayksikön ja kuljetusvaunun on 450 000... 4 500 000 mk. Kuljetettavia hakkureita valmistavat mm. seuraavat yritykset USA:ssa: Asplundh Chipper C., 50 York Rd., Jenkintown, Pa., Carthage Machine Co., Carthage, N. Y., Fitchburg Engineering Co., Fitchburg, Mass. ja Mitts & Merrill, Saginaw, Mich. Hakkeiden tuotantokustannu kset on seuraavassa vertailun helpottamiseksi laskettu ajateltua pinotavarakuutiometriä kohti. 94 mk/h Kuoletus edellyttää 2 000 tunnin vuotuista käyttöaikaa. Korko on jätetty laskematta. Noin 40... 440 mkfp-m (2, ym.). Lastutus: Kuormaus: suoraan hakkurista ilman eri kust annuksia tai eri kuormaus puhaltimella 20... 5 mkfp-m. Amerikkalaisissa olosuhteissa lastut autoon lastattuina maksavat t avallisesti 550... 800 mkfp-m. Autokuljetuksen kustannuksista ei käytettävissä ole ollut tietoja, mutta jonkinlaisen käsityksen saamiseksi mainittakoon, että länsirannikolla sahausjätteiden kulj etus perävaunulla maksaa (4): mk/p m' 25... 60 m atkan ollessa 5 km ja kuorm a n 2... 5 p -m n. 20 n. 20 50» ~ 45 loo >) ~ 20 Kuva 6. T ehoka.s hihna kuorm ain, jonka t eh onta rve on vain h v (4) Fir;. 6, A n ejjective swiveloader with a power requirement oj OrUI/ h.p. ( 4)
toon taloudellisesti (ja ehkä polttaa sitten). Tällainen menetelmä on käytössä lepälle ammoniumbisulfiittikeiton yhteydessä. LOPPUSANAT Epäilemättä on selvää, että metsäkuorinta- ja -lastutusmenetelmät ovat Pohjois-Amerikassa voimakkaassa kehitysvaiheessa. On tavallaan huvittavaa havaita, että esim. useat meillä äskettäin >>keksityt>> kuorimet on keksitty siellä jo hiukan aikaisemmin. Kuorimien suhteen Pohjoismaat ja Amerikka näyttävät olevan suunnilleen samalla tasolla. Meilläkin kokeiltavaksi sopisi lupaavaksi osoittautunut Murco-Adams-Clark-rumpukuorin. Jousilla kuorkuva 7. Laatujan kuljetukseen käytetty rautatieväunu korotetuin laidoin (4) mitetuilla veitsillä varustetusta koneesta saattaa Fig. 7. Chip car with built-up side.s ( 4) niin ikään syntyä käyttökelpoinen, kunhan sen käytössä päästään nykyistä kokeiluvaihett a pitemmälle. 75% kustannuksista on työpaikkoja. Jos meillä K emiallista kuorintaa on kokeiltu meilläkin. palkkojen oletettaisiin olevan puolet amerikkalaisista palkoista ja muiden kustannusten kaksinker- Näyttää siltä, että on syytä suorittaa lehliipuita taiset vastaaviin amerikkalaisiin kustannuksiin koskevia lisäkokeita. Kemiallisen kuorinnan kusverrattuina, kokonaiskustannukset olisivat meillä tannukset tuntuvat yllättävän pieniltä. Pienpuutavaran käytön kehittämiseksi olisi 829 mkfh, t s. kustannukset olisivat Amerikassa syytä kokeilla siirrettäviä hakkureita. Haketta n. % korkeammat kuin meillä. Ehkä voimakkain hakkureiden käyttöä ehkäi- voitaneen käyttää meillä suunnilleen samoihin sevä este poistuisi, jos onnistuttaisiin erottamaan tarkoituksiin kuin Amerikassa. Tällaisen hakkeen kum i hakkeesta ~aloudellisesti. Kysymystä on. valmistukseen liittyy oleellisena osana kuitumassojen valmistusprosessien kehittäminen. Kenties yritetty ratkaista mm. seuraavia teitä. esim. lastujen keittäminen kuorellisina käyttäen. Puun ja kuoren väliseen painoeroon perusuusia prosesseja tarjoaa kuitumassoja valmistatuen kuori on koetettu saada eroon lastuista seulalaitteilla tai syklooneilla. Seuloina on käytetty vatie teollisuudellemme uusia yllättäviä mahdoltäryseuloja, joiden läpi on puhallettu ilmavirta, lisuuksia. niin että kuori ja lastut ovat kulkeneet eri suunkirjallisuutta tiin. Koivun ja lepän kuori erottunevat helposti.. Fred C. Simmons: Northeastern Loggers Handbook, Sykloonimenetelmä on sovellettu sahausjätteistä Handbook No. 6, p. 4... 45. W ashington, D. C. : U.S. D epartment of Agriculture, Northeastern Forest Experivalrnistetulle hakkeelle, jonka kuoripitoisuus siten m ent Station, Forest Service, January, 95. 60 p. 2. E. W. Fobes : Bark-Peeling Ma.chines and Methods, Report on saatu alenemaan 20 5 % :sta 0 5%:iin. No. D70, p. 5. Madison, Wisc.: United States Jos kuori on märkää, nämä menetelmät tuskin D epartment of Agriculture, Forest Service, Forest Pro onnistuvat. ducts L aboratory, January, 949. 5 p.. R. H. P. M illerand E. W. F'obe.s: Sawmill Bark Peelers, 2. Höyryttämällä lastuja ensin tulistetulla höyp.. Madison, Wisc.: Forest Products Laboratory, ryllä ja saattamalla ne sitten 2... 5-asteiseen vef ebruary, 95. 4 p. 4. Fobe.s, E. W. : Portable Barking Equipment, 952 Preteen kuori ja laho on saatu painumaan pohjaan. print, p.... 6. Madison, Wisc.: Forest Products Research Society, 952. 6 p. Tätä menetelmää on kehitellyt ins. A l e x a n d e r. 5. Whitney, R. L.: Barking Pulpwood, Pulp and Paper. Alexander on kokeillut toistakin menetelmää, Magazine of Canada, Voi. 4, No. 0, 940, p. 670. 6. Boyer, C. K.: Wood Room Barking and Chipping, Paper joka puolestaan muistuttaa masoniittiprosessia. Industry, Voi. 5, No., 92, p. 499. Puu - joko pölkkyinä tai lastuina - pannaan 7. Prie.stly, J. H. and Scott, Lorna.: &The Formation of a New Cell Wall at Cell Division.» Proc. L eeds Phil. and säiliöön, johon kehitetään höyrynpaine (sopivin Lit. Soc. and Sci. Sect., Voi., No. 9, p. 52, 99 (Viite 2, lämpötila lienee n.. 260 0 ). Paine tunkeutuu p. 0). 8. DeMoisy, Ralph G.: Portable Wood Chippers Increase Utnopeammin kuoren kuin puun soluihin. Kun ilization, New Wood-Use Series, Circular No., p. paine pudotetaan äkkiä, kuori >>räjähtää>> irti,... 4. Seattle, Wash.: Institute offorest Products,Departm ent of Conservation and D evelopment, State of Washuseimmiten jauhomaisena. ington, Octob er, 949. 4 p. 4. On koetettu kehittää kuitumassojen keitto9. M clntosh, D. C.: Effects of Chemical Treatment of Pulpwood Trees, Bulletin No. 00, p. 4... 28. Ottawa: prosesseja siten, että kuori voidaan liuottaa keit- 2
0.. 2.. Canada D epartment of Resources and Devei~pment, Forestry Branch, 95. 29 p. Chemical Girdling of Standing Timber, p. 0. Johnsonburg, P a.: Armstrong Forest Company, May, 952. p. >>Wood Fuel Values >, Wood Notes No. 20. Northeastero Wood Utilization Council, September, 952. 4 p. Fobes, E. W. : Status of Portable vvood Chippers, 949 Preprint, p.... 8. Madison, vvisc.: Forest Products R esear ch Societ y, 949. 8 p. B omley, W. S.: Improved Methods of Handling Pulp- wood, 950 Preprint, p. 2, 4... 5. Madison, WiM.: Forest Products Research Society, 950. 5 p. 4. B ell, G. E. : The Handling and Transportation of Sawmill Waste for Pulpwood, Mimeograph 0-64, p. 4... 4. Ottawa: Canada D epartment of R esources and Development, Forestry Branch, Forest Products Laboratories Division, Juna, 952. 4 p. 5. Fenton, R. H. and Me Kusick, H. A.: A Pilot Study of a. Portable Wood Chipper, Station Paper No. 7, p. 8. Upper Darby, Pa.: Northeastero Forest Experiment Station, October, 950. 8 p. Various Barking and Chipping Methods in the Woods m North America SUMMARY Barking and chipping methods in the woods in North America are undergoing a phase of vigorous development. Non-manual barking is either hydraulic or mechanical. However, only mechanical barking machines have been used in the forest. Mechanical barkers can be divided up roughly into implements working according to two principles. Some detach the bark at the cambium layer, chiefly by rupturing the cambium ( cambiumrupturing barkers: chain, hammer, drum, and direct-pressure barkers ); others cut both bark and wood almost similarly by means of knives (knifecutting machines : disk, plane, and cutterhead barkers ). Where the wood loss is significant, as for instance when barking pulpwood, cambium rupturing machines are favored; where the uniformity of size or shape of the product is important, e.g. in the preparation of poles and posts, knife-cutting barkers are preferred. Among the types of barkers of the most interest are the truckmounted Murco-Adams-Olark drum barker and the plane-type barker equipped with.spring loaded knives. The plane-type machine seems to be theoretically very suitable ( as do the recent Finnish inventions by Valo, Walli, etc.). Side by side with mechanical barking a purposeful endeavour is being made in America to solve the urgent problem of barking by chemical means. In chemical barking effected on a practical scale soluble sodium arsenite is still by far the most important chemical. Chemical barking costs only 0-40 Finnish marks per cu.m. piled measure ( about 45-65 cents per cord ). Under these circumstances it can be considered profitable for barking several species of trees, principally hardwood, or for facilitating their barking although additional barking is necessary. During the last few years development in the United States kas been towards transportable chipping machines for chipping the logs while-still in the forest, generally without barking. Ohips are used for fuel wood, stock beddings, and agricultural mulch, and by forest industries as raw material for weak-quality kraft pulp, semi-chemical pulp, paperboard, fiberboard, and felting board. Ohips of this kind usually. contain 0-5% of bark. Endeavours have been made _to separate the bark from the chips. Eripainos Paperi ia Puu n:osta, 952 Helsinki 95, Frenckellin Kirjapaino Osakeyhtiö.