KUOLAN ILMANSAASTEIDEN VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN KUOLAN ALUEELLA JA SUOMEN LAPISSA



Samankaltaiset tiedostot
Jussi Vuorenmaa SYKE Luontoympäristökeskus (LK)/Ekosysteemien toiminta (LEST)

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L

17VV VV 01021

TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: Tilaaja:

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY LUONNONVARAKESKUS VANTAA, ROVANIEMI

Liitetaulukko 1/11. Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet KOTIMAINEN MB-JÄTE <1MM SAKSAN MB- JÄTE <1MM POHJAKUONA <10MM

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

Näytenumero Näytetunnus Tunnus Ottopvm. Näytteenottaja Saapunut pvm. Tutkimus alkoi Tutkimus valmis

Harjavallan sulaton raskasmetallipäästöt

Asiakasnro: KF Reisjärven Vesiosuuskunta Kirkkotie 6 A Reisjärvi Jakelu : Mirka Similä Reisjärven FINLAND

TUTKIMUSTODISTUS 2012E

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari

ILMANSAASTEIDEN JA ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUSTEN SEURANTA PINTAVE- SISSÄ (IIS) (XL2042)

TUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m

Analyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio

TUTKIMUSSELOSTE. Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: Tarkkailukierros: vko 2. Tutkimuksen lopetus pvm

Í%R]'ÂÂÂVqEÎ. Päivämäärä Sivu 1 / 2

Neulastutkimus Tampereen Tarastenjärvellä

KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. KE klo 18 alkaen

Í%SC{ÂÂ!5eCÎ. Korvaa* Kevitsan vesistötarkkailu, PERUS, marraskuu 2018

Aijalan Cu, Zn, Pb-kaivoksen aiheuttama metallikuormitus vesistöön ja kuormituksen mahdollinen hallinta

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Lumijoki 1, silta 14VV Lumijärvi 14VV Lämpötila 0,6 0,2 0,1 0,8 2,2 C Suodatus (alkuaineet), KT ok ok ok ok ok Kenttät.

Värriön Sub-arktisen tutkimusaseman tulokset paikallisen elinkeinoelämän käyttöön (VÄRI-hanke)

Luonnon aiheuttamat pohjaveden haittatekijät Länsi-Uudellamaalla

SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU

Elodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa

Ympäristölupahakemuksen täydennys

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho

Määräys STUK SY/1/ (34)

Kevitsan vesistötarkkailu, perus, syyskuu 2018

Liite 1 (1/2) ISO/DIS µg/l

TESTAUSSELOSTE *Vesilaitosvesi

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Jatkuvatoimiset mittaukset Ilmanlaadun mittausverkot Suomessa

Metallien ympäristölaatunormit ja biosaatavuus. Matti Leppänen SYKE,

MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet

Järvenpää Järvenpää Satukallio Järvenpää Haarajoki Uimahalli

Kokkolan merialueen yhteistarkkailu

Kivihiili lähellä ja kaukana. Helen hiilineutraaliksi 2050 Pölyistä pienhiukkasiin Ilmastonsuojelu ja ilmansuojelu Mielikuvia.

Malmi Orig_ENGLISH Avolouhos Kivilajien kerrosjärjestys S Cu Ni Co Cr Fe Pb Cd Zn As Mn Mo Sb

Analyysi Menetelmä Yksikkö Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012

KOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012

Kuva 1. Ilmakuvassa esitetty massanvaihtoalue.

Pohjois-Suomen yksikkö Rovaniemi Apatiitin alueen pohjavesiselvitys. Loppuraportti. Jouni Pihlaja

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY)

1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU Päästöt ilmaan Päästöt veteen... 4

PAATSJOKI-OHJELMA YHTEISTYÖRAPORTTI




Happamat sulfaattimaat ja niiden tunnistaminen. Mirkka Hadzic Suomen ympäristökeskus, SYKE Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018

Tutkimussuunnitelma Nurmijärven Kuusimäen täyttöalue Laatija: Christian Tallsten Tarkastettu: Satu Pietola

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka

Pieksämäen seudun vesien tilan seuranta (alustava)

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus

13. Liitteet. Marsi 2016 Luonnonmarjojen ja sienten kauppaantulomäärät vuonna 2016

TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS

Kuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet.

Laitteistojen asennus ja huolto. Jarmo Linjama SYKE Pyhäjärvi-instituutti

Tampereen ilmanlaadun tarkkailu

Miksi ja millaista hulevesikohteiden seurantaa tarvitaan? Uudet hulevesien hallinnan Smart & Clean ratkaisut Kick Off

TESTAUSSELOSTE Vesilaitosvesi

Säteilyturvakeskuksen määräys turvallisuusluvasta ja valvonnasta vapauttamisesta

13. Liitteet. Marsi 2017 Luonnonmarjojen ja sienten kauppaantulomäärät vuonna 2017

Pienvesien neutralointikokeet Jermi Tertsunen POPELY

Ilmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle IHKU

Sade, mm Keskilämpötila, o C sade sade 2016 lämpötila lämpötila 2016

Standardien merkitys jätelainsäädännössä

Tutkimusraportti KUOPION ENERGIA OY Snellmaninkatu 25, KUOPIO Maaperän pilaantuneisuustutkimus

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360

Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla Projektiesittely Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige

Ohjeistuksia ja parhaita käytäntöjä päästömittausten laadunvarmistukseen Suomessa Päästömittaajapäivät, Tuula Pellikka, johtava tutkija

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE

EFFECTS OF KOLA AIR POLLUTION ON THE ENVIRONMENT IN THE WESTERN PART OF THE KOLA PENINSULA AND FINNISH LAPLAND - FINAL REPORT

Karkearakeisten happamien sulfaattimaiden erityispiirteet

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Ilmatieteen laitos. eurooppalaisen ilmakehä- ja meriosaamisen edelläkävijä

Mitä hulevesi on? - hulevesien vaikutus pinta- ja pohjavesiin. Limnologi Eeva Nuotio Espoon ympäristökeskus

Tutkimustodistus AR-18-RZ Sivu 1/5 Päivämäärä

Kokemuksia Ilmanlaadun kehittämishankkeesta Azerbaidžanissa Ilmansuojelupäivät Katja Lovén, Ilmatieteen laitos

Liite 3 Yhteisen suomalais-venäläisen rajavesistöjen käyttökomission 52. kokouksen pöytäkirjaan

Vesiruton mahdollisuudet maanparannusaineena

Maaperän pilaantuneisuuden tutkimusraportti

TALVIVAARA SOTKAMO OY. Laimennuslaskelmat

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY PÖYRY FINLAND OY, ENERGIA, MITTAUSPALVELUT

Tampereen Infra Yhdyskuntatekniikka

Kuva Pohjavesialueet Hannukaisen alueella.

sa Ammonium-, NO 3 - ja kokonaistyppilaskeuma vähentyivät sadeveden kulkiessa latvuskerroksen läpi kaikilla kuusi- ja mäntykohteilla lukuunottamatta U

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY PÖYRY FINLAND OY, ENERGIA, MITTAUSPALVELUT

Laboratoriopalvelut biolaitosasiakkaille. Biolaitosyhdistys ry Novalab Oy/Vera Martomaa

Esikäsittely, mikroaaltohajotus, kuningasvesi ok Metallit 1. Aromaattiset hiilivedyt ja oksygenaatit, PIMA ok

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus

Transkriptio:

KUOLAN ILMANSAASTEIDEN VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN KUOLAN ALUEELLA JA SUOMEN LAPISSA Dos. Jussi Paatero (koordinaattori) Ilmatieteen laitos, Ilmanlaadun tutkimus Prof. Timo Vesala Helsingin yliopisto, Fysikaalisten tieteiden laitos FK Jari Pasanen Lapin ympäristökeskus Prof. Jukka Lehto Helsingin yliopisto, Radiokemian laboratorio Dos. John Derome Metsäntutkimuslaitos, Rovaniemen tutkimusasema Ilmatieteen laitos / yleisesittely 29.5.2006 1

TAUSTAA Kuolan niemimaan kaivos- ja metallurginen teollisuus on Norilskin jälkeen tärkein ilmansaasteiden lähde arktisella alueella. Kaasu- ja hiukkaspäästöillä on suuri merkitys ilmanlaatuun ja biosfääriin Kuolassa ja Suomessa, Itä-Lapissa. Projektin tarkoitus on saada kokonaiskuva Kuolan ilmansaasteiden vanhoista ja nykyisistä päästöistä, niiden kulkeutumisesta ilmassa sekä niiden vaikutuksesta ilmanlaatuun, ilmastoon, laskeumaan sekä maa- ja vesiekosysteemeihin Työ sisältää kenttämittauksia, laboratorioanalyysejä, kirjallisuustutkimuksia ja tietokonemallien käyttöä. Tutkijakoulutus on osa projektia Tuloksia hyödyntävät mm. kansainvälinen tiedeyhteisö, ympäristöviranomaiset Suomessa, Venäjällä ja Norjassa sekä myöhemmin poliittiset päätöksentekijät, paikalliset asukkaat ja luontoon perustuvat yritykset (poronhoito, matkailu jne). Ilmatieteen laitos / yleisesittely 29.5.2006 2

Venäläiset yhteistyökumppanit Institute of North Industrial Ecology Problems, Apatity Department of Radiochemistry, Khlopin Radium Institute, St. Petersburg Laplandia Biospheric Reserve, Monchegorsk Ilmatieteen laitos / yleisesittely 29.5.2006 3

TYÖSUUNNITELMA Projekti jakaantuu neljään työpakettiin: 1. Päästöt ilmakehään, kulkeutuminen ja laskeuma (vetäjä: Ilmatieteen laitos) 2. Maaekosysteemit (vetäjä: Metsäntutkimuslaitos) 3. Vesiekosysteemit (vetäjä: HY/Radiokemian laboratorio) 4. Projektin hallinto ja tiedonjulkaisu (vetäjä: Ilmatieteen laitos) Ilmatieteen laitos / yleisesittely 29.5.2006 4

Työpaketti 1: Päästöt ilmakehään, kulkeutuminen ja laskeuma Ilmatieteen laitos mittaa ilmassa ja laskeumassa olevia saasteita, mm. rikkiä, metalleja ja pienhiukkasia, seuranta-asemillaan Sevettijärvellä, Raja-Joosepissa ja Oulangalla. Länsi-Lapin Pallaksen mittausasema toimii puhtaan ilman referenssiasemana Ilmatieteen laitos tekee ilmansaasteiden leviämislaskelmia Lapin ympäristökeskus hankkii venäläisiltä kumppaneilta päästötietoja HY/Fysikaalisten tieteiden laitos tutkii Värriön asemallaan ilmakehän pienhiukkasten muodostumista Ilmatieteen laitos / yleisesittely 29.5.2006 5

Ilmatieteen laitoksen ilmanlaadun seuranta-asemat Kevo Sevettijärvi Kilpisjärvi Pallas Raja-Jooseppi EMEP Sodankylä Värriö WMO/GAW EGAP Rovaniemi Kansallinen Oulanka Yhdennetty seuranta Erikoisasema Radioaktiivisuus Otsoni Joensuu Hailuoto Hietajärvi Ilomantsi Ähtäri Tikkakoski Kotinen Evo Jokioinen Virolahti Nurmijärvi Helsinki Utö Ilmatieteen laitos / yleisesittely 29.5.2006 6

Atmospheric emissions from Petchenganikel in 1970-2004 600 Amospheric emissions 500 400 300 200 100 0 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 Year SO2 (1000 t) Ni (t) Cu (t) Ilmatieteen laitos / yleisesittely 29.5.2006 7

Sulphur emissions from Petchenganikel and Finland 600 500 1000 tons SO2 400 300 200 100 0 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 Year Petchenganikel Finland Ilmatieteen laitos / yleisesittely 29.5.2006 8

50 Airborne sulphur dioxide at Raja-Jooseppi, daily mean values 1992-2004 45 40 SO2 concentration, µg/m³ 35 30 25 20 15 10 5 0 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 Year Ilmatieteen laitos / yleisesittely 29.5.2006 9

Airborne sulphur dioxide, monthly mean values, 2003 120 SO2 concentration, µg/m3 100 80 60 40 20 Svanvik Nikel Raja-Jooseppi 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Month, 2003 Ilmatieteen laitos / yleisesittely 29.5.2006 10

Airborne sulphate at Värriö and Oulanka 5.0 4.5 4.0 3.5 3.0 2.5 2.0 1.5 1.0 0.5 0.0 Värriö Oulanka 03.01.2005 09:30 24.01.2005 09:41 14.02.2005 10:05 07.03.2005 08:30 28.03.2005 08:20 18.04.2005 08:25 09.05.2005 09:45 30.05.2005 08:40 20.06.2005 08:55 11.07.2005 08:40 01.08.2005 10:00 22.08.2005 10:05 12.09.2005 11:40 03.10.2005 10:10 24.10.2005 10:36 14.11.2005 11:00 05.12.2005 10:00 26.12.2005 09:45 Start of sampling Ilmatieteen laitos / yleisesittely 29.5.2006 11 Sulphate concentration, µg/m3

350 Sulphate deposition at Kevo and Sevettijärvi, year 2005 300 Sulphate deposition, mg/m² 250 200 150 100 50 Kevo Sevettijärvi 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 sum Month, 2005 Ilmatieteen laitos / yleisesittely 29.5.2006 12

Deposition of lead, copper and nickel at Kevo and Sevettijärvi in 2005 Ilmatieteen laitos / yleisesittely 29.5.2006 13

30.4.2003 New particle formation event, low background concentration Interrupted by a pollution burst at 19:00 Ilmatieteen laitos / yleisesittely 29.5.2006 14

Pollution burst observed by increased SO2 concentration Ilmatieteen laitos / yleisesittely 29.5.2006 15

Työpaketti 2: Maaekosysteemit Metsäntutkimuslaitos tutkii etenkin raskasmetallien määriä ihmisravinnoksi käytettävissä sienissä ja marjoissa Montshegorskin ja Suomen rajan välissä yhteistyössä venäläisten partnereiden ja Oulun yliopiston Biologian laitoksen kanssa Osasta näytteitä HY/Radiokemian laboratorio mittaa radionuklidien määrät Metsäntutkimuslaitos, HY/Fysikaalisten tieteiden laitos ja Ilmatieteen laitos tutkivat yhteistyössä ilmansaasteiden vaikutusta kasvien ja ilman väliseen kaasujen vaihtoon ja mäntymetsien kuntoon Ilmatieteen laitos / yleisesittely 29.5.2006 16

syksy 2005: näytteidenotto Lapissa ja Venäjällä marjat: lakka, puolukka, mustikka, variksenmarja sienet: rouskut, tatit, haperot (koosteena, eikä lajikohtaisina näytteinä) Lapissa käytetään 8. VMI:n koealaverkostoa kevät 2006: näytteiden esikäsittely ja kemiallinen analyysi suomalaiset näytteet analysoidaan Rovaniemen toimintyksikön laboratoriossa venäläiset näytteet INEP laboratoriossa, (Apatity, Kuola) Ilmatieteen laitos / yleisesittely 29.5.2006 17

Mäntyjen kuntokartoitus värintunnistimella Ilmatieteen laitos / yleisesittely 29.5.2006 18

Mäntyjen kunto Lapissa Ilmatieteen laitos / yleisesittely 29.5.2006 19

Työpaketti 3: Vesiekosysteemit HY/Radiokemian laitos tutkii raskasmetallien käyttäytymistä vesistöissä ja etenkin pohjasedimenteissä, pohjasedimentit ajoitetaan radiometrisin menetelmin. Toinen tutkimuskohde on raskasmetallien kulkeutuminen maaperästä vesistöihin. Tutkimusalueet ovat Muddusjärvi Inarissa sekä Kuolan niemimaa, jossa kerätään näytteitä venäläisen partnerin avustuksella. Lapin ympäristökeskus tutkii vesistöjen tilaa useassa seurantapisteessä Itä- Lapissa osana rutiiniseurantaohjelmaansa. Projektin loppuvaiheessa Lapin ympäristökeskus analysoi seurantaohjelman tulokset ja tuottaa yhteenvedon niistä. Lapin ympäristökeskus kerää myös tietoja vesistöjen tilasta Venäjän puolella yhteistyössä venäläisen yhteistyökumppanin kanssa. HY/Radiokemian laitos ja Lapin ympäristökeskus tekevät keskenään yhteistyötä näytteiden keräyksen ja laboratoriomenetelmien vertailumittausten parissa. Ilmatieteen laitos / yleisesittely 29.5.2006 20

Tutkimuskohde: Umbozero-järvi, Kuolan toiseksi suurin järvi Ilmatieteen laitos / yleisesittely 29.5.2006 21

Umbozeron saastelähteet kaukokulkeutuminen: Nikelin, Monchegorskin ja Kantalahden sulatot sekä Apatiitin ja Kirovskin tehtaat ja kaivokset paikalliset lähteet: kaksi kaivosta (toinen apatiitti, toinen ehkä uraani) Ilmatieteen laitos / yleisesittely 29.5.2006 22

Sampling at Lake Umbozero Ilmatieteen laitos / yleisesittely 29.5.2006 23

Ikä (a) 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 Sedimenttien iänmääritys lyijy-210:n perusteella CIC CRS 0 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Keskisyvyys (cm) Ilmatieteen laitos / yleisesittely 29.5.2006 24

Pintaveden laatu Syksyn vesistöjen täyskierron aikaan näytteenotot (kartta). Sähkönjohtavuus, ph, alkaliniteetti, O 2, O 2 %, sameus, väri, COD Mn, SiO 2, SO 4, Cl, F, TOC, tot.p, tot.n, NO 3 -N, NH 4 N, K, Ca, Mg, Na, Fe, Mn, Hg, Cd, Cu, Pb, Zn, Ni, As, Cr, V, Pt, Pd. Analyysituloksia tullaan käyttämään hankkeen lopussa laadittavan vesistöraportin aineistona. Ilmatieteen laitos / yleisesittely 29.5.2006 25

Rahoitus: Ympäristöministeriö Värriön tutkimusasema Ilmatieteen laitos / yleisesittely 29.5.2006 26