Työllisyyden kehitys ja toimenpiteet 11.7.2013

Pekka Tiainen 1) Työllisyyden kehitys ja toimenpiteet 11.7.2013 Talous- ja työllisyysnäkymät Kuntien haasteet Kuntien takauskeskuksen ja yhteistyökumppanien seminaari Savonlinnassa 11.-12.7.2013. Esityksessä: 1. Taustaa yleisesti ja toimien osalta: Kaukana jäljessä tavoitteista. Entä toimien riittävyys ja vaikutus? 2. Työttömyyden kustannukset ja työllisyyden hyödyt verotulojen ja kasvun kannalta. Miten arvioidaan ja mitä on tehtävä ja mitä kunnat voivat tehdä -Näkökulma kuntakokeilun mahdollisuudet ei vielä ratkaisuna mutta ratkaisuja haettaessa. 300 päivää työttömänä olleet 1) Valtiotieteen tohtori kansantaloustieteestä ja työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies 1

Johdanto Etelä-Savo kuluu Suomen aluerakenteessa alueisiin, joissa työn tuottavuus on keskimääräistä alempi. Se ei ole suoraan heikkous, vaan johtuu työllisyysvaltaisesta elinkeinorakenteesta. Sen sijaan heikkous on alhainen 65 %:n työllisyysaste verrattuna Uudenmaan 74 %:iin, kun koko maan tavoite on 75 %, mutta taso vain 69 %. 1 %-yksikkö työllisyysasteessa koko maan tasoilla vastaa runsaat 5 000 työllistä ja 1 %-yksikkö työttömyydessä 25 000 runsaat työtöntä. Etelä-Savoon tarvittaisiin useita tuhansia työpaikkoja lisää, mutta se vaatii vuosien työn. Vastaava koskee osaltaan koko itäistä Suomea. 2

Meneillään on teollistumiskauden jälkeinen rakenteellinen murros, joka yhdistyy globaaliin rakennemuutokseen sekä kysyntälamaan, mutta rakenteellinen murros on pidempiaikainen kuin suhdannelama. Kyse on ytimeltään siitä, miten rakennetaan perusta työllistävälle kasvulle, johon yhdistyy alhainen työttömyys ilman pitkäaikaistyöttömyyttä sekä ympäristön kannalta kestävä kehitys. Tässä tarkastelussa keskitytään rakenteellisesti isoon kuvaan sekä välttämättömiin akuutteihin työllisyystoimiin ja työttömyyden, etenkin nuorten ja pitkäaikaistyöttömyyden, alentamiseen ja painotetaan ydinkysymystä: työttömyydestä ja alhaisesta työllisyydestä seuraavaa verotulojen menetystä ja työttömyyden kustannuksia yhteiskunnalle, elinkeinoelämälle sekä työttömille ja työttömien omaisille. Käytettävissä olevan ajan puitteissa poimitaan eräitä havaintoja, 3

Koko maa Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Työllisyysaste (15-64-vuotiaat) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksittain (ELY-keskukset), % 2011 2010 50 52 54 56 58 60 62 64 66 68 70 72 74 76 78 80 27.2.2013/te-työllisyysaste/TEM Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus

10 8 6 4 2 0-2 -4-6 -8-10 -12 Pekka Tiainen, PTM 3.8.2011 SUOMEN TYÖLLISYYDEN VAIHTELU VUOSINA 1750-2060, % -14 1750 1760 1770 1780 1790 1800 1810 1820 1830 1840 1850 1860 1870 1880 1890 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050 2060 TYÖVOIMA 2017 jatko ja päivitys. Poikkeama 25 vuoden liukuvasta keskiarvosta (12 edeltävää ja 12 tulevaa vuotta). Tuleva nettomaahanmuutto 12 000 henkilöä vuodessa 5

1 Taustaa yleisesti ja toimien osalta: Kaukana jäljessä tavoitteista. Entä toimien riittävyys ja vaikutus? 6

2000-luvun vaihteen Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategia vuoteen 2010 mennessä epäonnistui tavoitteissaan. Ensi puhkesi teknologiakupla ja euro vahvistui 80 % vuodesta 2002, mikä syvensi kriisiä. Vuoden 2004 mittaan käynnistynyt nousukausi jatkui sitten neljä vuotta, mutta taittui finanssikriisiin. Sen seurauksena jäätiin kauaksi tavoitteista. EU:n vuoden 2020 tavoitteista on nyt jääty jälkeen ja kolmannes 2010-luvusta on jo menetetty finanssikriisin jälkikriisin takia. 7

EU:n 2020-työllisyystavoitteiden toteutuminen edellyttäisi, että seuraavina vuosina saataisiin joka vuosi noin 2 miljoonaa työpaikkaa lisää ja yhteensä vähintään 15 miljoonaa työpaikkaa lisää. Rakennemuutoksen takia uusia työpaikkoja tarvitaan runsaasti enemmän, koska on korvattava myös hävinneet. Miten? Nykykehityksellä tähän ei olla pääsemässä ja hyvässäkin kehityksessä tavoitteesta ollaan saavuttamassa vain puolet ja massatyöttömyys uhkaa jättää pitkän varjon useisiin maihin koko vuosikymmeneksi ja 8 pidemmäksi aikaa.

Euroopan Unioni ja eurojärjestelmä natisevat liitoksissaan. On haettu ratkaisuja kuten: Yhdysvaltain ja EU:n vapaakauppasopimus vuoteen 2015 mennessä; Venäjä- ym. yhteistyö EU:n sisämarkkinoiden ja työnjaon potentiaalin hyödyntäminen; Yhteisvastuu veloista ongelma 9

EKP reivasi linjaansa 4.7.2013 siten, että talouskasvu otetaan huomioon kun inflaatiotavoite sen sallii. Olisiko maiden välisten erojen huomioonottamisessa mentävä pidemmälle kuten hyväksymällä kaksoisvaluutat siten, että on euro kansainväliseen vaihdantaan ja sen rinnalla kotimaisia valuuttoja? Kaksoisvaluutta olisi kiinteällä kurssilla euroon, mutta se voitaisiin devalvoida kustannussopeutukseksi. Amsterdamin hallitusten välisen kokouksen HVK:n sopimuksessa työllisyys jäi välillisesti EKP:n kriteereihin, koska EKP tukee EU:n tavoitteita. Pitäisikö sen olla suoremmin, että 10 kasvu ja työllisyys olisivat etusijalla?

Suomessa täystyöllisyystavoitteen kannalta 2010- luvun alkuvuosina hallitusohjelmassa 1 72 %:n työllisyysaste ja työllisten lisääminen 100 000:lla. Puuttuu 75 000 työllistä. 2 työttömyyden painaminen alle 5 %:iin ovat nykyisessä epävarmassa taloustilanteessa vaativia välitavoitteita 3 nuorten työttömyyden rajaaminen 3 kuukauteen ja 4 yhtäjaksoisen pitkäaikaistyöttömyyden rajaaminen enintään vuoteen. -Tavoitteisiin pääsy on erittäin vaikeaa 11

Visiona 1 75 %:n työllisyysaste 15-64-vuotiailla, 78-79 % 20-64- vuotiailla, mikä merkitsisi 150 000 200 000 työpaikan lisäystä 2010-luvulla. Puuttuu 150 000 työllistä 2 työttömyyden painaminen alle 3 %:iin (noin 60 000) tasolle, jolla se on ollut Suomessa parhaimmillaan, ja jolla se on alimman työttömyyden maissa 3 nuorten työttömyyden pitäminen pysyvästi alle 3 kuukaudessa ja 4 yhtäjaksoisen pitkäaikaistyöttömyyden rajaaminen pääsääntöisesti alle puoleen vuoteen -2010-luvun alussa työllisyys on hitaan työllisyyskehityksen takia tavoite on etääntynyt 12

13

Rakennemuutoksen ja työllisyyden vaihteluiden iso kuva 14

15

16

17

10 8 6 4 2 0-2 -4-6 -8-10 -12 Pekka Tiainen, PTM 3.8.2011 SUOMEN TYÖLLISYYDEN VAIHTELU VUOSINA 1750-2060, % -14 1750 1760 1770 1780 1790 1800 1810 1820 1830 1840 1850 1860 1870 1880 1890 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050 2060 TYÖVOIMA 2017 jatko ja päivitys. Poikkeama 25 vuoden liukuvasta keskiarvosta (12 edeltävää ja 12 tulevaa vuotta). Tuleva nettomaahanmuutto 12 000 henkilöä vuodessa 18

Teollisuustyöpaikkojen määrässä ollaan nyt suunnilleen tasolla, missä oltiin puoli vuosisataa sitten. Neljänneksi eläkeläisiä on olennaisesti enemmän. 19 Viidenneksi koulutuksessa on ihmisiä enemmän. Ero on siinä, että maaseutuammateissa vuonna 1960 olleet ovat nyt palveluissa. Toiseksi naisten osuus työssä kodin ulkopuolella on olennaisesti suurempi. Kolmanneksi suomalaisilla yrityksillä on työpaikkoja ulkomailla yli 300 000.

Teollisuustyöpaikat ovat vähentyneet 1970-luvun huipuista kolmanneksella suunnilleen 200 000 työpaikalla. Työvoimatutkimuksen luvuin finanssikriisin kaksoislaman viiden vuoden aikana on mennyt runsaat 60 000 teollista työpaikkaa ja 2000-luvulla suunnilleen 100 000. Tulo- ja eläkejärjestelmän sekä yhteiskunnallisten palveluiden ja verotuksen perusta rakennettiin silloin kun siirryttiin maaseutuammateista keskuksiin ja teollistuminen lisäsi voimakkaasti työllisyyttä. 20

Nyt talouden perusrakenteet ja dynamiikka ovat koko lailla erilaiset. Tähän tilanteeseen joudutaan rakentamaan työllisyyspolitiikka ja tuloratkaisut. Se ei merkitse, että tuloratkaisujen muodolla ei olisi väliä. Raamiratkaisussa olennaista on, että voidaan sopia sellaisista asioista, joilla on laajaalaista merkitystä ja joissa voi olla yhteistä intressiä. En mene tässä palkankorotuksia ja sisäistä devalvaatiota tai euron devalvoitumistarvetta koskevaan keskusteluun vaan keskityn siihen, mitä olisi otettava huomioon, jos halutaan saada aikaan työllistävä paketti tuloratkaisujen 21 tueksi. Jatkan ensin työttömyydestä ja toimista.

Samalla kun Saksan ja Yhdysvaltojen osakemarkkinat olivat toukokuun 2013 lopulla kaikkien aikojen huipuissaan Suomen osakeindeksi on niillä tasoillaan, missä se oli teknologiakuplan puhjetessa. Huono uutinen Suomen huhtikuun BKT (-2,4 % maaliskuusta ja -4,2 % vuoden takaisesta) oli jatkoa sille, että tehdyt työtunnit olivat laskeneet erittäin paljon (tieto toukokuussa) ja sitten vienti. Toukokuussa tulee tehtyjen työtuntien valossa nousua huhtikuusta muttei laskua vuoden takaisesta. 22

Talouden ja työttömyyden muutosta ennakoivat suhdanneindikaattorit 10 Vuosimuutos-%, BKT Kotitalouksien saldoluku 30 8 20 6 4 2 10 0 0-10 -2-20 -4-6 -8-10 BKT* (vas.ast.) Kotitaloudet** (oik.ast.) -30-40 -50-12 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 25.6.2013/bkt-bar2/TEM Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito *Tuotannon suhdannekuvaaja, 2000=100 **Työttömyys Suomessa 12 kk:n kuluttua verrattuna nykyiseen -60

Ollaan suunnilleen perusuralla. Tavoiteuraan pääseminen tällä vuosikymmenellä erittäin vaikeaa. Vaikea nuoriso- ja rakennetyöttömyys vaivaa. Kysymyksiä? 1) Kuinka päästäisiin irtautumaan perusurasta parempaan kehitykseen? 2. Miten nuoriso- ja rakennetyöttömyyden ratkaiseminen edesauttaa tätä ja mitä on tehtävissä? 3) Toimien mitoitus rajoitteena 4) Missä määrin toimia kehittämällä, esteitä raivaamalla ja vaikuttavuutta parantamalla voidaan saada aikaan parempia tuloksia? 24

Seuraavat kuviot kuvaavat eri näkökulmista mitoitusongelmaa, jota on tarpeen puntaroida sitä vasten, millaisia toimia tehdään. Kuviot ovat eri ajankohtina laadittuja ja kertovat, että osaltaan, että asia on ollut jatkuvasti esillä. 25

Työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat kuukausittain vuosina 1961-2013 600 '000 Alkuperäinen ja kausitasoitettu trendisarja 550 500 450 400 Työttömät työhakijat Avoimet työpaikat 350 300 250 200 150 100 50 0 1964 1967 1970 1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1997 2000 2003 2006 2009 2012 25.6.2013/tyoavo/TEM Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto

27

Vaikeasti työllistyvien eri osatekijöiden kohdalla sen estäminen, että tasot eivät jää pysyvästi korkeiksi 250 000 Työttömyyseläkkeellä olevat, tuleva kehitys voimassa olevan lain perusteella Toimenpiteeltä työttömäksi 200 000 Yli vuoden työttömänä 16 kuukauden aikana 150 000 Yli vuoden työttömänä olleet 100 000 50 000 Työvälitystilasto/Tiainen Pekka 8.2.2013 0 '03 '04 '05 '06 '07 '08 '09 10 11 '12 28

Maksuhäiriöt kasvavat hälyyttävästi ja olennaisesti enemmän kuin työttömyys 29

Työllistämistuki ja työharjoittelu 140 000 120 000 Omaehtoinen opiskelu Työvoimakoulutuksessa 100 000 80 000 60 000 40 000 Vuorottelupaikkaan työllistetyt Kuntouttava työtoiminta Työelämävalmennus, työllistämistuella Työharj, työmark,tuki/työelämävalm, Yksityiset Kunnat 20 000 Valtio 0 '91 '92 '93 '94 '95 '96 '97 '98 '99 '00 '01 '02 '03 '04 '05 '06 '07 '08 '09 '10 '11 '12 Työnvälitystilasto/Tiainen Pekka 7.2.2013 30

Työllistämistuki 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 Yksityiset 30 000 Kunnat 20 000 10 000 Valtio 0 '91 '92 '93 '94 '95 '96 '97 '98 '99 '00 '01 '02 '03 '04 '05 '06 '07 '08 '09 '10 '11 '12 Työnvälitystilasto/Tiainen Pekka 8.2.2013 31

50000 45000 Muutos aktiivisen työvoimapolitiikan toimissa, henkilöä Aktiivisen työvoimapolitiikan toimet (TEM:n momentti 51 työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet) v. 2009 lisäbudjetti mukaan lukien Tiainen, Pekka 6.10.2009 1990-luvun lama Finanssikriisi 2008-2010 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0-5000 1990-1991 1990-1992 1990-1993 1990-1994 2008-2009 2008-2010 Palkkatuki ja starttiraha työttömille Työvoimakoulutus Työharjoittelu ja työelämävalmennus Starttiraha ei-työttömille ja muut kuin 51 mom 32

33

34

Henkilöä Työvoimapolitiikan toimet, vuosi 2013 valtion budjetti. Tilanne 8.2.2013 Lisäksi kuntouttava työtoiminta, vuoroteluvapaa, työharjoittelu- ja valmennus työmarkkinatuella ja omaehtoinen koulutus työttömyysturvalla Lisäksi osa-aikatyöhön sijoitetut, TEM:n ATP:n pitkän momentin toimiin sijoitetut yhteensä Lisäksi starttiraha, TEM ATP Lisäksi työvoimakoulutuksessa olevat, TEM ATP Työllistämistuilla työllistetyt yhteensä, TEM ATPlisätty arvio ESR-toimista 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 TEM Aktiivisen työvoimapolitiikan (ATP) momentti 32.30.51, jolle keskitetty aktiivisen työvoimapolitiikan toimet TEM:n osalta Lähde: Työnvälitystilasto, v. 2012, v. 2013 budjetti sekä arvio. Vuosia 2014-2015 ei ole muutettu vuoden 2011 budjettiriihen tilanteesta/tiainen Pekka 8.2.2013. Tasojen nostua vuosina 2012-2013 ja uuden kehyksen perusteella vuosille 2014-2015 on mahdollista saada tasokorjausta. 35

2 Työttömyyden kustannukset ja työllisyyden hyödyt verotulojen ja kasvun kannalta. Miten arvioidaan? 36

I Johdanto: Menolaskenta II Työttömyyden kustannukset mitattuna työttömyysturvana ja menetettyinä verotuloina verrattuna työssäoloon III Kasvuvaikutusnäkökulma IV Sosiaaliturvaperusteinen kustannuslaskenta V Sovellutuksia verotulohyötyyn ja työttömyyden kustannussäästöihin perustuvista laskelmista kahden laskentaesimerkin valossa 37

Yli 2 vuotta työttömänä olleiden työmarkkinatukea saavien työllistämisen kustannukset ja hyödyt julkiselle sektorille, laskelma Tarja Filatovin johtamaa välityömarkkinatyöryhmää varten, Tiainen, Pekka, 1.11.2012 Tuloksen mukaan 20 000 henkilöä kohden nettohyöty- tai kustannus on seuraava: 38

Tuloksen mukaan henkilöä kohden nettohyöty- tai kustannus on seuraava: HYÖTY TYÖLLISTYMISESTÄ, JULKISEL- LE SEKTORILLE MIINUS PALKKAUS- Milj. MENO euroa 1) TYÖLLISTÄMINEN YKSITYI- = SELLE SEKTORILLE 158 2) VALTION TYÖLLISTÄMINEN = -225 3) KUNTIEN TYÖLLISTÄMINEN = -225 Tuloksen mukaan henkilöä kohden nettohyöty- tai kustannus on seuraava: HYÖTY TYÖLLISTYMISESTÄ, JULKISEL- LE SEKTORILLE MIINUS PALKKAUS- MENO Euroa 1) TYÖLLISTÄMINEN YKSITYI- = SELLE SEKTORILLE 7871 2) VALTION TYÖLLISTÄMINEN = -11221 3) KUNTIEN TYÖLLISTÄMINEN = -11221 39

PERUSTILANNE, JOSSA TYÖLLISYYS LISÄÄNTYY TYÖLLIS- TÄMISEN MÄÄRÄLLÄ, VUOSIKUSTANNUS HENKILÖÄ KOHDEN, euroa TYÖN HINTA, PALKKAUSKUSTANNUS = 25858,16 KÄTEENJÄÄVÄ TULO = 16050,03 KÄTEENJÄÄVÄ TULO MIINUS = VÄLILLISET VEROT 12840,02 TYÖTTÖMYYSTURVA = 8976,00 TYTTÖMÄN KÄTEENJÄÄVÄ TUL0 = 7673,10 TYÖTTÖMÄN KÄTEENJÄÄVÄ TULO = MIINUS VÄLILLISET VEROT 6138,48 HYÖTY TYÖLLISTYMISESTÄ = JULKISELLE SEKTORILLE = VEROTU- TULOLISÄYS + SÄÄSTÖ TYÖTTÖMYYS- TURVASSA 15946,61 PALKKATUKI TYÖLLISTÄMISESSÄ -Perustuki tai sovellutuksessa käytettävä -Korotettu tuki HYÖTY TYÖLLISTYMISESTÄ, JULKISEL- LE SEKTORILLE MIINUS PALKKAUS- MENO Euroa 1) TYÖLLISTÄMINEN YKSITYI- = SELLE SEKTORILLE 7871 2) VALTION TYÖLLISTÄMINEN = -11221 3) KUNTIEN TYÖLLISTÄMINEN = -11221 40

Muuttujat KUUKAUSIA JA TYÖTTÖMYYDEN KOKONAISKUSTANNUS- LASKELMISSA TYÖTTÖMIEN LUKUMÄÄRÄ KUUKAUSIA TYÖTTÖMIÄ TYÖSSÄ LASKENTASOVELLUTUKSESSA -TÄYSTYÖLLISYYDESSÄ TYÖTTÖMIÄ 50 000 TYÖTTÖMIÄ TYÖNHAKIJOITA TOIMIEN MÄÄRÄ, HENKILÖÄ PALKKA EUROA/KK PALKKA LOMARAHAN TAKIA 12,5/12 X PALKKA) TYÖNANTAJAN SOSIAALITURVAMAKSUT, YKSITYISET TYÖNANTAJAN SOSIAALITURVAMAKSUT, KUNNAT Työnantajan kansaneläkevakuutusmaksu Työnantajan sairausvakuutusmaksu Työantajan työttömyysvakuutusmaksu Työnantajan työeläkevakuutusmaksu Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu paikallishallinnossa Työnantajan ryhmähenkivakuutusmaksu (ei perussovellutuksessa) PALKANSAAJAN SOSIAALITURVAMAKSUT JA VEROT, % Palkansaajan sairausvakuutusmaksu Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu Palkansaajan työeläkevakuutusmaksu Kunnnallisveroäyri Kunnallisverossa vähennysten osuus Valtion tulovero TYÖTTÖMYYSTURVA (tässä puolet työmarkkina- ja ansiotukea) Työmarkkinatuki euroa/kk Ansiopäiväraha euroa/kk (ansiotuki) Toimeentulotuki ja asumistuki keskimäärin työmarkkinatuen saajille euroa/kk Palkkatuki, sovellutuksessa käytettävä Palkkatuki, perustuki Korotettu palkkatuki TYÖTTÖMÄN MAKSAMAT SOSIAALITURVAMAKSUT JA VEROT Kunnallisveroäyri Kunnallisverotuksessa vähennysten osuus, % VÄLILLISTEN VEROJEN OSUUS, % TYÖTULOJEN KANSANTUOTEOSUUS, % TOIMIEN MÄÄRÄ, HENKILÖÄ KOKONAISTYÖLLISYYS BRUTTOKANSANTUOTE MARKKINAHINTAAN, MRD EUROA KOKONAISTYÖLLISYYDEN LISÄYSOSUUS TARKASTELLULLA SEKTORILLA OSUUTENA TUKITYÖLLISTEN LUKUMÄÄRÄSTÄ -Vaihtoehtoja herkkyyslaskelmiin (kerroin alenee epälineaarisesti toimien määrää kasvatettaessa) TUOTTAVUUSSUHDE 41

Sovellutusesimerkki Tiainen, Pekka 10.4.2013 Vähintään 300 päivää työttömänä olleiden työmarkkinatukea saavien työllistämisen edistämisestä ja kuntien rooli 42

Kun 500 päivää työmarkkinatukea saavia sakon piirissä on siten 43 000 ja arvio yhtäjaksoisesta 300-500 päivän työttömyydestä on siten 12 000, yhteen laskettuna saadaan siten 55 000 työmarkkinatukea saavaa työtöntä, jos luvuissa ei ole merkittävää päällekkäisyyttä. Päällekkäisyyttä voi tulla, jos on yhtäjaksoinen työttömyys 300-500 päivää työmarkkinatuella olevalla ja pidemmältä ajalta kertyy vähintään 500 päivää työmarkkinatuella, vaikkei yhtäjaksoisesti. 43

Työmarkkinatuki 697 euro kuukaudessa ja 8364 euroa vuodessa vuonna 2013 vastaa 55 000 työttömälle 460 miljoonaa euroa työmarkkinatukea. Pyöristetyin luvuin tästä maksetaan työmarkkinatukea sakon piirissä oleville 360 milj. euroa, josta kunnat palauttavat sakkona 180 miljoonaa euroa valtiolle. 300-500 päivää työttömänä yhtäjaksoisesti olevien osalle tästä maksetaan työmarkkinatukea noin 100 milj. euroa. Nykytilanteen mukaan siis valtio maksaa 460 milj. eurosta 280 milj. euroa (180+100) ja kunnat sakkona 180 milj. euroa. 44

Kun nämä siirtyvät kunnille, valtion maksamia työmarkkinatukia siirtyy kuntien kautta maksettavaksi valtion osuus 280 miljoonaa euroa ja kunnat maksavat vastaavasti tämän summan lisää, mutta saavat rahan valtiolta. Työllistämisen edistämiseksi valtio kuitenkin maksaa kunnille 130 miljoonaa lisää palkkatukia ym. varten. Tällöin valtio ei säästä 280 milj. euroa vaan 150 milj. euroa ja kunnille tulee vastaavasti lisäkustannusta 150 milj. euroa. Laskelmassa työmarkkinatuen siirron lisäksi kunnat saisivat em. 130 milj. euroa, jolloin työllistämisessä voidaan käyttää työmarkkinatukivaroja ja tätä. 45

Työllistämisestä kunta saa taloudellisena hyötynä verotuloa ja säästöä sosiaalimenoissa kun työtä on enemmän. Jos työllistäminen tapahtuu yksityiseen sektoriin siten, että sieltä laitetaan myöskin lisärahoitusta, kunnan talouden kannalta tilanne edelleen paranee. 46

Nämä hyödyt eivät kata koko 150 miljoonaa euroa, mutta voivat alentaa nettokustannuksen lähelle 100 miljoonaa euroa kun eri tekijät otetaan huomioon. Näin jos työllistäminen onnistuu siinä määrin, että lisätyöllisyyttä saadaan aikaan esimerkiksi 12 000 henkilöä 55 000 henkilöstä. Tämä havainnollistaa asiaa. 47

3 Työllisyystoimet 48

Kysymys investoinneista -Yksityiset -Kuntien ja valtion pitkäaikaisilla lainoilla ja aientamisesta -Eläkerahastot -Kysymys pääomatulojen osuudesta, pääman viennistä ja investointiasteesta -Kysymys investointien työllisyyshyödyistä ja hyödyistä verotuloina ja säästöinä työttömyyden kustannuksista Vaihtoehdot konkursseille aina kun elinkelpoinen yritys 49

Aktiivisen työvoimapolitiikan toimet yhdistettynä työvaltaisen toiminnan verokiilaan vaikuttamiseen ja yleissitovuuteen -Palkkatuet ja muut työvoimatuet versus passiivinen tuki -Osaaminen, koulutus -Työn tuottavuus ja työvaltainen toiminta -Työn organisointi ja työaikajärjestelyt -Työvoiman tarjontaan vaikuttaminen Lyhennetyt työviikot ansiopäivärahakompensaatiolla irtisanomisten ja koko aikalomautusten sijasta niin paljon kuin mahdollista 50

Kysymys sopimuskorotusten mitoituksesta -Kysymys reaalista käytettävissä olevaa tuloa tukevasta kotimaista kysyntää tukevasta ratkaisusta, mutta Saksaa hitaammasta ansionoususta esimerkiksi kolmivuotisella sopimuksella -Kysymys alakohtaisten erojen ottamisesta erikseen tai alakohtaisesti huomioon -Kysymys muutosturvan vahvistamisesta ja aktiivisen työvoimapolitiikan vahvistamisesta työttömyysriskin vähentämiseksi ja työttömyyden pitkittymisen katkaisemiseksi ja työvoiman saatavuudesta huolehtimiseksi myös tällä tavoin 51

Teollisuustyöntekijöiden nimelllispalkkojen* kehitys 26 24 22 20 18 Keskusjärjestöjen välillä sovittu palkankorotus** Liittokohtaisesti sovittu palkankorotus Työpaikkakohtaisesti sovittu palkankorotus ja rakennemuutokset 16 14 12 10 8 6 4 2 0 1969 1972 1975 1978 1981 1984 1987 1990 1993 1996 1999 2002 2005 2008 2011 27.2.2013/earninf2/TEM Lähde: Tilastokeskus *Koko pylväs osoittaa teollisuustyöntekijöiden nimellispalkkojen kasvun vuosittain neljännestä neljänneksestä toiseen. **Vuoden 2011 sopimus ei ollut puhdas keskusjärjestösopimus

Konkurssiin haetut yritykset 3300 Liukuva vuosisumma ja sen trendi 3200 3100 3000 2900 2800 2700 2600 2500 2400 2300 2200 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 25.6.2013/konkurssit/TEM Lähde: Tilastokeskus

Kysymys työvoiman ja osaamisen ennakoinnista Kasvu- ja työllisyysstrategian välttämätön osa on kansantalouden kehikossa tapahtuva työvoiman, työllisyyden ja koulutustarpeiden ennakointi sekä hyvä tilastoperusta. Nämä ovat olleet Suomessa vahvuuksia. Menemättä aiheeseen enempää, tätä on tarpeen korostaa, koska erilaisissa säästötalkoissa tällaiset perusasiat tahtovat helposti unohtua. Sama huoli on Euroopan mittakaavassa ja 54 laajemmin.

LOPUKSI Pitkäaikaistyöttömien työllistämistukikokeilu on toimien määriltään rajallinen. Silti senkin osalta voidaan tehdä arvioita työllistymisen hyödyistä verotulojen lisäysten ja työttömyyden kustannusten säästöjen vastapainoksi toimien rahoitukselle. Olennaisinta tässä yhteydessä kuitenkin on kehittää menetelmiä ja lähestymistapaa, koska kyseessä on kokeilua. 55

Vaikuttavuudessa ratkaisevaa on, ettei rajauduta tarkastelemaan vain sitä hyötyä, joka syntyy mahdollisesta avoimille työmarkkinoille siirtymisestä, vaan toimenpiteen aikaista hyötyä yhteiskunnan nettokustannusnäkökulmasta sekä työttömille ja muille talouden toimijoille sekä hyötyä siitä, että työmarkkinakelpoisuus säilyy ja syrjäytyminen vältetään, vaikkei olisikaan suoraan seurausta avoimille työmarkkinoille työllistymisen kannalta. 56

Menetelmästä perustarkasteluita Tiainen, Pekka (2000), Työttömyyden kustannukset 1990-luvun Suomessa. Yhteiskuntapolitiikka 3/2000. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/100 307/003tiainen.pdf?sequence=1 Tuleva esitelmä Pekka Tiainen (TEM, HY) Taloudelliset vaikutukset työllisyysvaikutusarvioinnin osana lainvalmistelussa. Kommentoi Timo Tohmo (JY). TALOUSTUTKIJOIDEN XXX KESÄSEMINAARI Jyväskylässä 12. 13.6.2013 57

Kiitos mahdollisuudesta esittää näitä näkökohtia 58