Meluselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev02 27.1.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston meluselvitys.

of 20 Ketunperä-Meluselvitys- CG150126-3- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIPUISTO KETUNPERÄ Meluselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev02 27.1.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston meluselvitys. Rev03 4.2.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston meluselvitys. Sijoitussuunnitelma päivitetty. Phone +358 44 3809 237 Fax +358 50 7800 0744 http://www.ethawind.com VAT REG FI 17900187

of 20 Sisällys Sisällys... 2 1 Yhteenveto... 3 1 Tausta... 4 2 Melu... 5 2.1 Melun muodostuminen... 6 3 Melun ohjearvot... 7 3.1 Valtioneuvoston ohjearvot... 7 3.2 Ympäristöministeriön suunnitteluohjearvot... 7 3.3 Asumisterveysohjeen suunnitteluohjearvot... 8 4 Lähtötiedot ja menetelmät... 9 4.1 Menetelmät... 10 5 Arvioidut meluvaikutukset... 10 5.1 Nykytilanne... 10 5.2 Rakentamisen aikaiset vaikutukset... 10 5.3 Toiminnan aikaiset vaikutukset... 11 5.4 Pienitaajuinen melu... 12 5.5 Käytön lopettamisen aikaiset vaikutukset... 12 5.6 Vaikutusten arvioinnin epävarmuustekijät... 12 6 Haittojen ehkäiseminen ja seuranta... 13 7 Lähteet... 14 8 Mallinnustietojen raportti... 15 8.1 Ketunperä (V126)... 15 Liite 3: Melumallinnuksen tulokset... 17 9 Liite 4: Pienitaajuisen melun laskenta (lineaariset melutasot)... 18 10 Liite 5: Voimaloiden sijainnit... 20

of 20 1 Yhteenveto Tehtävä: Meluselvitys Ketunperän tuulivoimapuiston vaikutusalueelle. Työmenetelmät: Meluselvitykseen on kerätty ajantasaista tietoa tuulivoimaloiden melun ominaispiirteistä, melun ohjearvoista, paikallisista olosuhteista sekä mallinnusmenetelmistä. Pääasiallisena laskentatyökaluna on käytetty WindPRO Ver2.9.285 ohjelmiston DECIBEL-moduulia sekä ISO 9613-2 standardin mukaisia oletuksia ja lähtöarvoja. Mallinnuksessa ja raportoinnissa on käytetty koko prosessin ajan Ympäristöministeriön helmikuussa 2014 julkaisemia ohjeita (Tuulivoimaloiden melun mallintaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2014). Vaikutusten arvioinnissa käytetyt laskentaparametrit on taulukoitu tässä raportissa. Tulokset: Ympäristöministeriön suunnitteluohjearvoja asunnoille ja vapaa-ajan asunnoille ei ylitetä. Pienitaajuisen melun laskentatulokset alittavat selvästi asumisterveysohjeen suunnitteluohjearvot.

of 20 1 Tausta Tämä melumallinnus on tehty Ketunperän tuulivoimapuistolle. Puisto on kokonaisuudessaan 6 voimalan laajuinen. Ketunperän melumallinnus on tehty Vestas V126 3.3 MW clean blade voimalalla, jonka napakorkeus on 137 metriä ja roottorin halkaisija 126 metriä. Kyseinen voimala on yksi markkinoiden voimakasäänisimmistä ja suurimmista voimaloista. Projektikehittäjä ei ole vielä päättänyt lopullista voimalatyyppiä, joten varovaisuusperiaatetta noudattaen melumallinnus on tehty varteenotettavista vaihtoehdoista voimakasäänisimmällä. Voimalan tehon nouseminen ei tarkoita suoraan lähtömelutason kasvua, vaan valittu voimala on voimakasäänisin myös moneen suurempitehoiseen voimalaan verrattuna. Tämä selvitys on tehty ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaisesti (Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen) WindPRO Ver2.9.285, ohjelmiston melulaskentatyökalulla. Etha Wind Oy Ab on parhaan kykynsä mukaan tarkistanut tietojen ja laskennan oikeellisuuden. Vastuu meluselvityksestä rajoittuu konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen mukaisesti (KSE 2013) tähän selvitykseen.

of 20 2 Melu Ääni on aaltoliikettä, joka kulkee väliainetta, esimerkiksi ilmaa, pitkin äänilähteestä äänen havainnointipisteeseen. Äänelle on ominaista voimakkuuden, taajuuden ja jaksollisuuden vaihtelut. On syytä huomioida, että tässä yhteydessä paljon käytetty A-painotettu äänenvoimakkuuden arvo (db[a]) on eri kun absoluuttinen äänenvoimakkuus (db). Absoluuttinen äänen voimakkuus sisältää kaikkien taajuuksien äänenvoimakkuuden summan, kun A-painotetussa arvossa painotetaan ihmiskorvalle herkkiä taajuuksia. Ääni luokitellaan meluksi, jos ihminen kokee sen epämiellyttävänä tai häiritsevänä. Ihmiset kokevat meluvaikutukset, kuten muutkin vaikutukset, hyvin eri tavoin. Sama ääni voidaan kokea paikasta ja henkilöstä riippuen eri tilanteissa epämiellyttäväksi meluksi, neutraaliksi ääneksi tai nautinnolliseksi ääneksi. Äänen kokemiseen vaikuttaa myös sen voimakkuus, jaksollisuus sekä taajuus. Oleellinen vaikutus äänilähteen, kuten tuulivoimalan, meluun on taustamelulla. Taustamelu voi mm. peittää äänilähteelle tyypillisiä ominaisuuksia, kuten äänen jaksollisuutta. Yleisimpiä taustamelun aiheuttajia on tuulen aiheuttama suhina sekä liikenteen kohina. Tuulen nopeuden kasvaessa riittävästi, peittää sen tuottama taustamelu tuulivoimalan melun alleen. Voimakas tai häiritsevä melu voi aiheuttaa terveyshaittoja ja vaikuttaa luonnonympäristön toimintaan. Mitä lähemmäs tuulivoimaloita mennään, sitä häiritsevämpänä melu saatetaan kokea. Siksi on tärkeää tarkastella aluetta maankäytöllisestä näkökulmasta, sillä esimerkiksi virkistyskäyttöä melu saattaa häiritä. Seuraavassa taulukossa on vertailuarvoja äänenvoimakkuusarvojen suhteesta. Taulukko 1. Vertailutaulukko absoluuttisista äänenvoimakkuuksista. 130 db Kipukynnys 100-120 db Rock-konsertti 107 db: Tyypillinen pistemäinen laskennallinen äänilähde konehuoneen korkeudella 90 db Rekan ohiajo 80 db Vilkasliikenteinen katu 70 db Ajoneuvon sisämelu 60 db Toimisto, jossa ilmastointi Tyypillinen mitattu äänitaso tuulivoimalan juurella 50 db Vaimea keskustelu 40 db Taustamelu kotona 30 db Kuiskaus (1m) 35 db: tyypillinen mitattu äänitaso n. 1,3-1,7 kilometrin etäisyydellä voimalasta

of 20 2.1 Melun muodostuminen Tuulivoimaloiden synnyttämä ääni muodostuu pääosin (noin 65 % äänestä) lapojen liikkeestä, mutta myös koneiston aiheuttamasta mekaanisesta äänestä (noin 35 % äänestä). Konehuoneesta lähtevä ääni voi nousta merkittävämmäksi äänen lähteeksi esimerkiksi vikatilanteissa, kun vaihteisto tai generaattori ei toimi oikein. (Tuulivoimarakentamisen suunnittelu, 2012) Lapojen aiheuttama aerodynaaminen melu johtuu pyörimisestä aiheutuvasta jatkuvasta huminasta sekä jaksollisesta huminasta. Jaksollinen humina syntyy ilmakerroksen puristumisesta lavan ohittaessa tornin ja toisaalta lavan melun heijastuessa tornin rungosta. Äänen voimakkuuteen vaikuttaa merkittävästi roottorin koko siten, että suuremmilla lavoilla meluvaikutukset ovat suuremmat. Kovalla tuulella äänet ovat voimakkaimmillaan etenkin, kun tuuli puhaltaa voimalan suunnasta. Lämpötila ja ilmankosteus vaikuttavat melun voimakkuuteen. Oleellisimmat tekijät äänen voimakkuuden kannalta ovat kuitenkin etäisyys tuulivoimalasta ja lähistöllä olevien voimaloiden lukumäärä. (Tuulivoimarakentamisen suunnittelu, 2012) Konehuoneesta syntyvä ääni on yleensä tasaista ja taajuudeltaan melko kapeakaistaista. Lapojen aiheuttamalle äänelle sen sijaan on ominaista ns. amplitudimodulaatio eli äänen jaksollinen vaihtelu sekä pääosin laajakaistainen taajuus (noin 60-4000 Hz). Myös pienitaajuista ääntä (alle 200 Hz) pidetään tuulivoimaloille ominaisena. Tuulivoimaloiden lähellä niiden äänestä voidaan erottaa tämä lavan aiheuttama jaksollinen humahdus, mutta kauemmas mentäessä amplitudimodulaatio vaimenee (Tuulivoimarakentamisen suunnittelu, 2012). Amplitudimodulaatio on paikallisista olosuhteista ja voimalatyypistä riippuva ilmiö. Ilmiötä ei pysty mallintamaan etukäteen, vaan se pystytään varmistamaan ainoastaan käytönaikaisilla melumittauksilla. Nykyaikaisissa voimaloissa kapeakaistaisuus ja amplitudimodulaation ovat kuitenkin harvoin niin merkittäviä, että ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaisia sanktioita on tarpeen soveltaa. Ympäristöministeriön tuulivoimaloiden melumallinnusohjeen mukaan melun impulssimaisuuden ja merkityksellisen sykinnän (amplitudimodulaatio) vaikutukset sisältyvätkin lähtökohtaisesti valmistajan ilmoittamiin melupäästön takuuarvoihin, eikä niiden tarkastelua tässä yhteydessä edellytetä. Äänelle on ominaista sen vaimeneminen paikallisten olosuhteiden mukaisesti. Äänenvoimakkuus vaimenee äänilähteestä kauemmas mentäessä, sillä sen sisältämä energia vähenee. Etenemiseen vaikuttavat myös ilman ominaisuudet, kuten lämpötila sekä suhteellinen kosteus. Maaston muodoilla, kasvillisuudella ja tuulensuunnalla on oleellinen merkitys äänen vaimenemisessa. Selvittämällä vaimenemiseen vaikuttavat tekijät, pystytään äänen kulkua arvioimaan teoreettisesti.

of 20 Tuulivoimaloiden rakentamisen aikana melu johtuu mm. teiden, tuulivoimaloiden, sähköverkon sekä muun infrastruktuurin rakentamisesta sekä alueen liikenteestä. Nämä vaikutukset ovat vain lyhytaikaisia ja tilapäisiä. 3 Melun ohjearvot 3.1 Valtioneuvoston ohjearvot Valtioneuvosto on päätöksessään 993/1992 antanut yleiset ohjearvot ympäristömelulle. Nämä ohjearvot on esitetty alla olevassa taulukossa. Mikäli melu on iskumaista tai kapeakaistaista, tulee mallinnustuloksiin lisätä 5 db ennen niiden vertaamista ohjearvoihin. Tämä impulssimaisuus- tai kapeakaistaisuuskorjaus tehdään sille ajalle, jolloin melu on iskumaista tai kapeakaistaista. Taulukko 2. Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset ohjearvot. 3.2 Ympäristöministeriön suunnitteluohjearvot Heinäkuussa 2012 julkaistun Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012- Tuulivoimarakentamisen suunnittelu ohjeen mukaan tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot on esitetty alla olevassa taulukossa.

Taulukko 3. Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012- Tuulivoimarakentamisen suunnittelu. Page 8 of 20 Edelleen jos ääni on erityisen häiritsevää eli tonaalista, kapeakaistaista, impulssimaista tai merkityksellisesti sykkivää, lisätään laskenta- tai mittaustuloksiin 5 db ennen suunnitteluohjearvoon vertaamista. 3.3 Luonnos valtioneuvoston asetukseksi tuulivoimaloiden melutasoista Ympäristöministeriön asettamat työryhmät ovat vuonna 2014 selvittäneet uusia melurajoja tuulivoimalle. Viimeisin työryhmä sai työnsä päätökseen marraskuun puolivälissä 2014. Työssä laadittiin luonnos valtioneuvoston asetukseksi tuulivoimaloiden melutason ohjearvoista. Luonnoksessa ehdotetaan pysyvän ja vapaa-ajan asutuksen osalta seuraavia ohjearvoja ulkona: 45 dba päivällä (07-22) ja 40 dba yöllä (22-07). Ohjearvot olisivat siis samat sekä vakituiselle että vapaa-ajan asutukselle. Samat ohjearvot pätevät myös hoitolaitoksiin ja leirintäalueisiin. Oppilaitoksiin, virkistysalueisiin ja kansallispuistoihin sovelletaan vain päiväajan ohjearvoa. Jos tuulivoimalan melu on impulssimaista, kapeakaistaista [tai merkityksellisesti sykkivää] melulle altistuvalla alueella, valvonnan yhteydessä saatuun mittaustulokseen lisätään esimerkiksi 5 db:n sanktio ennen sen vertaamista edellä tarkoitettuihin ohjearvoihin. Työryhmä ei ollut yksimielinen siitä miten merkityksellisesti sykkivän melun kanssa tulisi menetellä. Siksi se on edellisessä kappaleessa hakasuluissa. Ympäristöministeriö keräsi lausuntoja asetusluonnokseen 15.12.2014 asti. 3.4 Asumisterveysohjeen suunnitteluohjearvot Sosiaali- ja terveysministeriön vuoden 2003 Asumisterveysohjeessa määrittelemä yöaikaisen pieni- eli matalataajuisen sisämelun ohjearvot on esitetty alla. Liitteestä 4 löytyvät pienitaajuisen melulaskennan tulokset rakennusten sisä- ja ulkopuolelta. Taulukko 4. Asumisterveysohjeen ohjearvot yöaikaiselle pienitaajuiselle sisämelulle terssikaistoittain. Kaista / Hz 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 L eq, 1h / db 74 64 56 49 44 42 40 38 36 34 32

of 20 4 Lähtötiedot ja menetelmät Tuulivoimaloiden aiheuttamat meluvaikutukset on mallinnettu soveltaen ISO 9613-2 standardia. Lähtötietoina on käytetty alla olevissa taulukoissa olevia arvoja. Voimalatiedot, kuten äänitehotasojen takuuarvot on saatu niiden valmistajalta. Äänitehotasot on ilmoitettu 1/3 oktaavikaistoittain. Mallinnuksessa on käytetty Vestas V126-3,3MW voimalaa. Taulukko 5. Hankkeen voimalatiedot. Hankealue Voimalat Voimalan tornin korkeus (m) Ketunperä 6 x V126 3.3MW Voimalan äänitehotaso (L wa) 137 108,4 db(a) Käytössä 1/3 oktaavikaistoittainen äänispektri Taulukko 6. Melumallinnuksessa käytettyjä arvoja (Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2014). Maaston vaikutus melun etenemiseen, 0,4 kerroin Tarkastelupisteen korkeus (metriä 4 m maanpinnan yläpuolella) Ilman lämpötila 15 C Ilman suhteellinen kosteus 70 % Alueen korkeustietona on käytetty Maanmittauslaitoksen kahden metrin korkeusmallia ja alueen maanpeitteisyys on Suomen ympäristökeskuksen OIVA-tietokannasta. Kasvillisuuden vaimentavaa vaikutus ei ole mallinnuksessa huomioitu, koska nykyisten tutkimusten perusteella ei riittävää luotettavuutta voida saavuttaa. Rakennustiedot perustuvat Maanmittauslaitoksen maastotietokantaan, jota on päivitetty paikallisten kuntaviranomaisten ohjeistuksen mukaisesti. Laskennassa on otettu lähtökohdaksi voimalan tuottama äänenvoimakkuus ja tämän pohjalta on mallinnettu äänen vaimeneminen (geometrinen vaimeneminen sekä ilmakehän vaimentava vaikutus) koko tuulivoimapuiston alueella. Mallinnuksessa on oletettu, että kaikki asunnot ovat tuulen alapuolella kaikkiin voimaloihin nähden ja tuulennopeus 10 metrin korkeudella maan pinnasta on 8 m/s. Useiden voimaloiden yhteismeluvaikutukset on otettu huomioon. Alueelta valittiin viisi havainnointipistettä, joiden kohdalta voimaloiden aiheuttamat äänenvoimakkuudet ilmoitetaan. Yhdenkään vakituisen asunnon ja voimalan perustusten välinen korkeusero ei ole yli 60 metriä. Vapaa-ajan asuntojen osalta tilanne on sama; yhdenkään vapaa-ajan asunnon ja voimalan

of 20 perustusten välinen korkeusero ei ole yli 60 metriä. Näin ollen voimalan melupäästön laskentaarvoon ei ole tarvetta lisätä 2 db. 4.1 Menetelmät Melumallinnus on suoritettu WindPRO Ver2.9.285, ohjelmiston DECIBEL-moduulia käyttäen. WindPRO on tanskalaisen EMD International A/S:n tarjoama tuulivoiman mallinnusohjelmisto. Ohjelmistolla mallinnetaan ja visualisoidaan äänen eteneminen ja vaimeneminen, mutta sitä käytetään myös muiden vaikutusten mallintamiseen sekä tuuliresurssien laskemiseen. Mallinnusta tehtäessä ohjelmistoon syötetään ympäristöministeriön (2/2014) ohjeistamat parametrit sekä ISO 9613-2 standardin mukaiset lähtötiedot. Mallinnuksessa lasketaan melun leviäminen vaikutusalueella sekä melutasot tarkastelluissa pisteissä. Pienitaajuisen melun laskenta on tehty ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaisesti, asuntojen ja vapaa-ajan asuntojen ulkopuolelta käyttäen annettua laskentakaavaa. Sisätilojen melutasot on tämän perusteella laskettu niin ikään ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaisesti. 5 Arvioidut meluvaikutukset Ketunperän meluvaikutukset on arvioitu 6 tuulivoimalalla. 5.1 Nykytilanne Ketunperän tuulivoimapuiston alue on pääasiassa metsätalousaluetta ja sen äänimaisema on tällaiselle alueelle tyypillistä. Aivan vieressä ei ole vilkasliikenteisiä maanteitä tai muita merkityksellisiä melulähteitä. 5.2 Rakentamisen aikaiset vaikutukset Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana melua aiheutuu mm. maansiirtokoneista, nostureista, ajoneuvoliikenteestä sekä rakentamisesta. Rakennustyömaan melu on hyvin impulssimaista ja paikallista ja ajoittuu pääasiallisesti päiväaikaan. Tämän vuoksi meluvaikutukset eivät kasva merkittäviksi. Tiestön ja perustusten rakentaminen tuottaa eniten melua ja lisääntyvä liikenne saattaa nostaa valtatien melutasoa hieman. Rakentaminen kestää vain lyhyen ajan suhteessa tuulivoimaloiden elinkaareen, joten sen meluvaikutuksetkin voidaan katsoa lyhytkestoisiksi.

of 20 5.3 Toiminnan aikaiset vaikutukset Ympäristöministeriön suunnitteluohjearvojen mukaiset äänivaikutukset leviävät Ketunperän tuulivoimapuistossa siten, että 40 db(a):n raja ulottuu 700 1000 metrin päähän uloimmasta voimalasta ja 35 db(a):n raja ulottuu 1300 1600 metrin päähän uloimmasta voimalasta. Ketunperän melumallinnuksessa on käytetty Vestas V126 3.3 MW clean blade voimalaa, jonka kokonaisäänitaso on 108,4 db(a):ä (kuva 1). Kuva 1. Ketunperän tuulivoimapuiston melumallinnus. Kuvaan on kirjaimin merkitty kahdeksan havainnointipistettä. Melumallinnuksen mukaan alueella olevien asuntojen sekä vapaa-ajan asuntojen kohdalla ei ylitetä ympäristöministeriön 40/35 db(a):n suunnitteluohjearvoja. Alueen läheisyydestä on valittu yhdeksän havainnointipistettä, joiden melutasot eri mallinnuksissa on listattu liitteessä 3. Tulosten perusteella voidaan todeta, että Ketunperän tuulivoimapuiston meluvaikutukset ovat normaalin toiminnan aikana vähäiset. Tuulivoimapuiston alueella, voimaloiden välittömässä läheisyydessä, äänitaso on yli 45 db(a), joten melulla saattaa olla vaikutuksia esimerkiksi alueen virkistyskäyttöön. Vaikutusalueella ei kuitenkaan ole virkistyskäyttöön kaavoitettuja alueita eikä luonnonsuojelualueita, joten näille annettuja ohjearvoja ei ole tarpeen soveltaa.

of 20 5.4 Pienitaajuinen melu Pienitaajuinen melu on laskettu ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaisesti. Asumisterveysohjeen ohjearvot pienitaajuiselle melulle alittuvat selvästi lähimmissä asunnoissa. Myös kauempana sijaitsevissa asunnoissa ohjearvot alittuvat, koska pienitaajuinen melu vähenee etäisyyden kasvaessa. Vapaa-ajan asuntojenkin kohdalla sisätilojen ohjearvot alittuvat selvästi. 5.5 Käytön lopettamisen aikaiset vaikutukset Käytön lopettamisen aikaiset meluvaikutukset ovat samankaltaiset rakennusvaiheen vaikutusten kanssa. Ajallisesti meluvaikutukset ovat tuolloin lyhytkestoiset ja ne johtuvat työmaakoneiden äänistä ja liikenteestä. Käytön lopettamisen jälkeen alueen äänimaisema palaa samaan tilaan, kuin ennen tuulivoimapuiston rakentamista. 5.6 Vaikutusten arvioinnin epävarmuustekijät Melumallinnus edustaa alueen ns. worst case -äänitilannetta, jossa pohjana on käytetty paikallisia maastotietoja. Ketunperän tuulivoimapuiston laajennuksen mallinnuksessa on käytetty napakorkeudeltaan 137 metriä korkeaa voimalaa, jonka kokonaisäänitaso on 108,4 db(a). Huomioitavaa on, että käytetty voimala on tällä hetkellä markkinoiden voimakasäänisimpiä.

of 20 6 Haittojen ehkäiseminen ja seuranta Rakennusaikana meluhaittoja voidaan vähentää käyttämällä vähemmän melua aiheuttavia työkoneita ja ajoittamalla työt vähemmän häiritsevään aikaan vuorokaudesta. Tuulivoimaloiden meluvaikutuksia voidaan säädellä vaikuttamalla äänilähteiden toimintaan. Konehuoneesta lähtevää ääntä voidaan vaimentaa lisäämällä konehuoneeseen eristeitä tai korjaamalla/muuttamalla tekniikkaa. Merkittävämpi vaimennus saadaan kuitenkin aikaan roottorin toimintaan vaikuttamalla. Yksinkertaisesti voimalan ääntä saadaan tarvittaessa vaimennettua hidastamalla roottorin pyörimistä tai säätämällä lapojen pyörimiskulmaa, mutta molemmilla tavoilla myös voimalan tuotanto pienenee. Säätämällä lähellä toisiaan pyörivien voimaloiden toimintaa, voidaan melua pienentää esimerkiksi muuttamalla lapojen kohtauskulmaa. Myös voimaloiden toiminta-aikoja voidaan tarvittaessa muuttaa siten, että ohjearvot eivät ylity herkällä alueella. Kohtuuton meluhaitta voidaan tarvittaessa ehkäistä myös pysäyttämällä voimalat kriittiseksi ajaksi. Tuulivoimaloiden ja rakentamisen aikaista melua voidaan seurata mittaamalla alueen ääniä ympäristöministeriön ohjeen mukaisesti. Mittaamalla voidaan verrata todellisia vaikutuksia mallinnettuihin arvoihin. Ympäristövaikutusten arvioinnissa on suunniteltu alueen meluntarkkailu kahtena käyttöön oton jälkeisenä vuotena. Mikäli mittauksissa havaitaan ohjearvojen ylityksiä, voidaan voimaloiden toimintaa säätää siten, että meluhaitoilta vältytään.

of 20 7 Lähteet Suomen ympäristökeskus, 2014. OIVA Ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille. http://wwwd3.ymparisto.fi/d3/paikkatieto.htm Ympäristöministeriö, 2012. Tuulivoimarakentamisen suunnittelu, Helsinki. Ympäristöministeriö, 2014. Tuulivoimaloiden melun mallintaminen / Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2014

of 20 8 Mallinnustietojen raportti 8.1 Ketunperä (V126) RAPORTIN JA RAPORTOIJAN TIEDOT Mallinnusraportin numero/tunniste: *tarkentavat tiedot voi esittää kartalla tai muissa liitteissä Raportin hyväksyntäpäivämäärä: Tekijä/organisaatio, yhteystiedot: Etha Wind Oy, Frilundintie 2 65170 VAASA, puh. 044-3809237 Vastuuhenkilöt Christian Granlund ja Yigit Kolbasi, Etha Wind Oy Laatija: Christian Granlund Tarkastaja/hyväksyjä: Thomas Bonn MALLINNUSOHJELMAN TIEDOT Mallinnusohjelma ja versio: WindPRO Ver2.9.285 TUULIVOIMALAN (TUULIVOIMALOIDEN TIEDOT) Mallinnusmenetelmä: ISO 9613-2 Tuulivoimalan valmistaja: Vestas Tyyppi: V126 Sarjanumero/t: Nimellisteho: 3,3 MW Napakorkeus: 137,0 m Roottorin halkaisija: 126,0 m Tornin tyyppi: Putkitorni Mahdollisuudet vaikuttaa tuulivoimalan melupäästöön käytön aikana ja sen vaikutus meluun Lapakulman säätö Pyörimisnopeus Muu, mikä Kyllä db Kyllä db db Ei Ei tiedossa Ei Ei tiedossa db AKUSTISET TIEDOT/LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT Melupäästötiedot Vestas V126 (arvioitu äänitehotaso) Oktaaveittain [Hz] 1/3-oktaaveittain [Hz] 31,5 74.9 20 62.4 200 90.4 2000 96.8 63 86.1 25 69.3 250 93.3 2500 94.9 125 93.8 31,5 68.8 315 94.2 3150 92.6 250 97.7 40 71.8 400 94.7 4000 92.3 500 102.1 50 77.0 500 97.6 5000 87.6 1000 104.1 63 80.9 630 98.8 6300 80.4 2000 101.4 80 83.7 800 99.2 8000 71.9 4000 96.1 100 86.1 1000 99.4 8000 81.5 125 91.0 1250 99.5 160 88.8 1600 97.7 Kok. 108.4 Melun erityispiirteiden mittaus ja havainnot: Kapeakaistaisuus / Tonaalisuus Impulssimaisuus Merkityksellinen sykintä (amplitudimodulaatio) Muu, Mikä:

of 20 kyllä ei kyllä ei kyllä ei kyllä ei Tarvittaessa käytetään sanktiota (5dB), tässä tapauksessa ei. Äänispektrin mukaan melussa sattaa olla kapeakaistaisuutta, mutta Vestaksen toimittamien tietojen pohjalta arvioimme, että altistuvien rakennusten kohdalla sen merkitys on niin pieni, että sanktiota ei käytetä. AKUSTISET TIEDOT/LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT Laskenta korkeus Laskentaruudun koko [m m] 4 m Muu, mikä ja miksi: 10 m * 10 m Suhteellinen kosteus Lämpötila 70 % Muu, mikä ja miksi: 15 C Muu, mikä ja miksi: Maastomallin lähde ja tarkkuus Maastomallin lähde: Maanmittauslaitos Vaakaresoluutio: 2 m Pystyresoluutio: 2 m Maan- ja vedenpinnan absorption ja heijastuksen huomioiminen, käytetyt kertoimet ISO 9613-2 HUOM Vesialueet, (0) / (G) Maa-alueet, (0,4) / (A-D/E-F) 0,4 Maa-alueet, (0) / (G) Ilmakehän stabiilius laskennassa/meteorologinen korjaus Neutraali, (0): kyllä Muu, mikä ja miksi: Voimalan äänen suuntaavuus ja vaimentuminen Vapaa avaruus Muu, mikä, miksi: Melulle altistuvat asukkaat ja kohteet, lkm (ilman meluntorjuntaa/voimalan ohjausta) Asukkaat: 0 kpl Vapaa-ajan rakennukset: 0 kpl Hoito- ja oppilaitokset: 0 kpl Melulle altistuvat asukkaat ja kohteet, lkm (meluntorjunta/voimalan ohjaus huomioiden) Asukkaat: 0 kpl Vapaa-ajan rakennukset: 0 kpl Hoito- ja oppilaitokset: 0 kpl Melun leviäminen virkistys- tai luonnonsuojelualueille Virkistysalueet: 0 kpl Luonnonsuojelualueet: 0 kpl

of 20 Liite 3: Melumallinnuksen tulokset Taulukko 7. Meluarvot valituissa kohteissa. Itäinen koord. (ETRS TM35FIN) Pohjoinen koord. (ETRS TM35FIN) Rakennuksen tyyppi Ohjearvo (dba) Melu (dba) a 385287 7164062 Asunto 40 28.6 b 381405 7160694 Vapaa-ajan asunto 35 34.6 c 381078 7160111 Vapaa-ajan asunto 35 30.5 d 380704 7160417 Asunto 40 30.3 e 380652 7160579 Asunto 40 30.6 f 381017 7164523 Asunto 40 30.1 g 380975 7164448 Vapaa-ajan asunto 35 30.3 h 381369 7164584 Asunto 40 30.8

9 Liite 4: Pienitaajuisen melun laskenta (lineaariset melutasot) Page 18 of 20 Asumisterveysohjeen ohjearvot pienitaajuiselle melulle alittuvat selvästi lähimmissä asunnoissa. Myös kauempana sijaitsevissa asunnoissa ohjearvot alittuvat, koska pienitaajuinen melu vähenee etäisyyden kasvaessa. Vapaa-ajan asuntojenkin kohdalla ohjearvot alittuvat selvästi. Taulukko 88. Pienitaajuinen melu rakennuksen ulkopuolella. Taajuus (Hz) Melutaso kohteissa (db) a b c d e f g h 20 47.57 51.24 48.71 48.58 48.80 48.42 48.54 48.90 25 48.61 52.31 49.76 49.63 49.85 49.47 49.59 49.95 31,5 42.58 46.29 43.73 43.60 43.82 43.44 43.56 43.92 40 40.32 44.05 41.48 41.35 41.57 41.19 41.31 41.67 50 40.96 44.71 42.13 42.00 42.22 41.83 41.95 42.32 63 40.24 44.03 41.42 41.29 41.52 41.13 41.25 41.62 80 38.50 42.34 39.69 39.56 39.79 39.39 39.52 39.89 100 36.63 40.56 37.86 37.72 37.96 37.55 37.68 38.07 125 37.04 41.12 38.32 38.18 38.42 38.01 38.14 38.54 160 29.48 33.76 30.83 30.68 30.94 30.50 30.64 31.06 200 27.95 32.48 29.39 29.23 29.50 29.04 29.19 29.64 Taulukko 99. Pienitaajuinen melu sisätiloissa. Taajuus (Hz) Melutaso kohteissa (db) a b c d e f g h 20 40.97 44.64 42.11 41.98 42.20 41.82 41.94 42.30 25 40.21 43.91 41.36 41.23 41.45 41.07 41.19 41.55 31,5 31.78 35.49 32.93 32.80 33.02 32.64 32.76 33.12 40 28.92 32.65 30.08 29.95 30.17 29.79 29.91 30.27 50 27.96 31.71 29.13 29.00 29.22 28.83 28.95 29.32 63 23.64 27.43 24.82 24.69 24.92 24.53 24.65 25.02 80 18.80 22.64 19.99 19.86 20.09 19.69 19.82 20.19 100 15.43 19.36 16.66 16.52 16.76 16.35 16.48 16.87 125 16.84 20.92 18.12 17.98 18.22 17.81 17.94 18.34 160 8.28 12.56 9.63 9.48 9.74 9.30 9.44 9.86 200 6.75 11.28 8.19 8.03 8.30 7.84 7.99 8.44

db db Page 19 of 20 Ketunperä Vakituinen asunto h (V126 clean blade) 80,00 70,00 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 0,00 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 Hz Sisällä Ohjearvo (sisällä) Kuva 2. Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukainen matalataajuisen melun laskenta sekä sosiaali- ja terveysministeriön ohjearvo asunnossa h. Ketunperä Vapaa-ajan asunto b (V126 clean blade) 80,00 70,00 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 0,00 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 Hz Sisällä Ohjearvo (sisällä) Kuva 3. Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukainen matalataajuisen melun laskenta sekä sosiaali- ja terveysministeriön ohjearvo vapaa-ajan asunnossa b.

of 20 10 Liite 5: Voimaloiden sijainnit Taulukko 10. Ketunperän voimaloiden sijaintitiedot. Itäinen (ETRS- TM35-FIN) Pohjoinen (ETRS-TM35- FIN) Kokonaisäänenvoimakkuus Tuulivoimalatyyppi Voimala [db(a)] 2 382747 7163064 108.4 VESTAS V126 3.3 MW CLEAN BLADE 3 383213 7162350 108.4 VESTAS V126 3.3 MW CLEAN BLADE 5 383711 7162151 108.4 VESTAS V126 3.3 MW CLEAN BLADE 6 381935 7162566 108.4 VESTAS V126 3.3 MW CLEAN BLADE 7 382250 7162070 108.4 VESTAS V126 3.3 MW CLEAN BLADE 8 382739 7161342 108.4 VESTAS V126 3.3 MW CLEAN BLADE