6

7

Kaupunginhallitus 13.4.2015 Liite 1 138 1 MIKKELIN ALUEEN VESIOSUUSKUNTIEN YHTEISHALLINNOINNIN SELVITYSTYÖ Tilaaja: Mikkelin kaupunki Maaseutu- ja tielautakunta 2013 Martti Kääriäinen

2 Sisällysluettelo 1. Vesiosuuskuntien nousu ja tuho?... 4 1.1 Selvitystyön taustaa, tavoitteet ja rajaus... 6 2. Käsittelyosa... 8 2.1 Määritelmät... 8 2.1.1 Osuuskunnan määritelmä... 8 2.1.2 Vesihuoltolaitos/ Talousvettä toimittava laitos... 9 2.1.3 Osakeyhtiön määritelmä... 9 2.2 Sidosryhmien määrittely, roolit ja tavoitteet... 10 2.3 Vesiosuuskunnan hallinto... 12 2.3.1 Osuuskuntakokous... 12 2.3.2 Hallitus... 12 2.3.3 Toimitusjohtaja... 13 2.3.4 Hallintoneuvosto... 14 3. Hallinnon tehtävät... 14 3.1 Lakien perusteella... 14 3.1.1 Osuuskuntakokous... 14 3.1.2 Hallitus... 15 3.1.3 Toimitusjohtaja... 16 3.1.4 Hallintoneuvosto... 17 3.2 Hallinnon tehtävät sääntöjen perusteella... 18 3.2.1 Osuuskuntakokous... 18 3.2.2 Hallitus... 18 3.2.3 Toimitusjohtaja... 20 3.2.4 Hallintoneuvosto... 20 4. Nykyiset hallinnon toimintamallit, edut ja heikkoudet... 21 4.1 Omana työnä ns. talkoilla... 21 4.2 Ulkopuolisena ostopalveluna... 21 4.3 Isännöitsijä/ toimitusjohtaja malli... 22 4.4 Osuuskunta-osuuskunnassa... 23 4.5 Osuuskuntien yhdistyminen eli sulautuminen... 24 4.6 Liikelaitosmalli/ Osakeyhtiömalli (osuuskunnat, kunta)... 24 4.7 Demokratian toteutuminen vesiosuuskunnissa... 24 5. Käytettävät yhteistyön toimintamallit - kartoitus... 25 5.1 Toimintamallit... 25 5.2 Tarkasteltavat toimintamallit... 29 5.2.1 Liikelaitosmalli/ Osakeyhtiömalli (osuuskunnat, kunta)... 29

3 5.2.2 Vesiosuuskunta-osuuskunnassa... 31 5.2.3 Ulkopuolisena ostopalveluna malli... 33 5.2.4 Yhteistyön tiivistäminen yhdistymisen avulla... 33 5.2.5 Toiminnan jatkaminen entisellään... 33 6. Osuuskuntien nykytilanne - kartoitus... 35 6.1 Yleistä... 35 6.2 Tutkimuksen/ kyselyn lähtötiedot... 36 6.3 Tutkimuksen/ kyselyn järjestäminen... 37 6.4 Tutkimuksen/ kyselyn tulokset... 39 7. Osuuskuntien toiveet tulevasta toimintamallista - kartoitus... 54 7.1 Tutkimuksen/ kyselyn lähtötiedot... 54 7.2 Tutkimuksen/ kyselyn järjestäminen... 55 7.3 Tutkimuksen/ kyselyn tulokset... 55 8. Johtopäätökset... 56 8.1 Talous ja taksat... 56 8.2 Huolto ja päivystys... 57 8.3 Toiminta erityistilanteissa... 58 8.4 Yhteishallinnointi... 59 8.5 Tulevaisuus... 59 Lähteet... 61 Liite1: Mikkelin kaupungin alueen vesiosuuskunnat... Liite2: Osuuskunnan toimintaan liittyviä lakeja ja asetuksia... Liite3: Hallituksen/ Toimitusjohtajan tehtävät... Liite4: Vesiosuuskuntien yhteishallinnointi eri vaihtoehdot ja niiden SVOT analyysit... Liite5: Kyselyaineisto vesiosuuskunnille... Liite6: Mikkeliläisten vesiosuuskuntien taloudellisen tilan raportti... Tausta-aineisto: Muistiot, esitykset...

4 1.1 Vesiosuuskuntien nousu ja tuho? Suomi on osuuskuntien luvattu maa. Suomessa on enemmän jäseniä osuuskunnissa (5,4 milj.) kuin Suomessa on asukkaita (5,2 milj.) Vesiosuuskuntia on perustettu viimeisten vuosikymmenien aikana enemmän kuin mitään muita osuuskuntia Suomessa. Vesiosuuskuntia (1012 kpl) on jo n. 33 % koko osuuskuntien määrästä. (Osuuskuntien lukumäärä suomessa, Pellervo-seura. Osuuskuntien lukumäärä aloittain. Tilastot) Vesiosuuskuntien perustamiseen on vaikuttanut ensisijaisesti alueen asukkaiden aktiivisuus saada järjestettyä kiinteistöjen vesihuolto yhteisesti ja järkevällä tavalla. Kunta ja valtio ovat omilla toimenpiteillään tukeneet vesiosuuskuntien tavoitteita vesihuollon kehittämisessä haja-asutusalueilla. Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmat ja kunnan oman veden saannin varmistaminen esimerkiksi seudullisia runkolinjoja käyttäen on mahdollistanut vesiosuuskuntien perustamisen haja-asutusalueilla. Vesihuollon kehittämissuunnitelmassa kunta määrittelee ne alueet, joille se katsoo vesihuollon rakentamisen olevan tarpeellista, alueen rakentamistiheyden, pohjavedenlaadun tai riittävyyden turvaamisen perusteella. Vesihuollon kehittämissuunnitelma myös ohjaa vesiosuuskuntien taloudellista avustamista rakentamisvaiheessa. Vuoden 2004 alussa voimaan tullut jätevesiasetus ja sen valmistelu herätti kunnat ja silloiset ympäristökeskukset hyödyntämään vesiosuuskuntia asetuksen mukaisten tavoitteiden saavuttamisessa. Vesiosuuskunta oli tapa hoitaa kerralla kuntoon useamman kiinteistön vesi- ja jätevesijärjestelmät. Valtion avustuspoliittinen päätös vähentää pelkän vesijohtolinjaston avustamista ja suosia hankkeita joissa on mukana myös jätevesijärjestelmä, synnytti uusia vesiosuuskuntia, joissa ei välttämättä ollut tietotaitoa ja ymmärrystä asioiden hoitamiseen rakennushankkeen jälkeen. Vaikka vesiosuuskuntien perustoiminnot ovat kaikissa vesiosuuskunnissa samat, ovat vesiosuuskuntien toimintakulttuurit hyvinkin erilaiset.

5 Vesiosuuskuntien lukumäärän kasvuun on kiinnitetty kunnissa enemmän huomiota vasta viime aikoina. Pienien vesiosuuskuntien hallinnon järjestäminen sen jälkeen kun rakentaminen on toteutettu, on aiheuttanut ongelmia. Pahimmassa tapauksessa vesiosuuskunta saattaa kaatua kunnan syliin, kun lakien mukaiset hallinnon tehtävät jätetään hoitamatta. Kun alkuajan aktiivihenkilöt ikääntyvät tai kuolevat, ei uusia toimijoita saada mukaan toimintaan. Vesiosuuskunnassa tehtävä työ on hyvin pitkälle talkoohengellä tehtävää työtä. Kuntien ja valtion tavoitteena on nykyisin rajoittaa vesiosuuskuntien lukumäärää suosimalla jo olevien vesiosuuskuntien toimintaalueiden laajentamista. Tämä on myös taloudellisesti ja hallinnollisesti järkevää kun hallinnon kustannuksia on kattamassa yhä suurempi jäsenistö. Kuntien politiikka aiheuttaa myös suuremmat vaatimukset vesiosuuskunnan hallinnon järjestämiselle. Hallinnon järjestäminen vaatii ammattimaista otetta johtamisessa, toiminnan organisoinnissa, kirjanpidon ja laskutuksen järjestämisessä ja myös hallinnon tarkastuksessa eli tilintarkastuksessa. Uudistuvat osuuskuntalaki ja vesihuoltolaki asettavat yhä suuremmat haasteet ja velvoitteet vesiosuuskuntien hallinnolle. Hallinnon kehittämiseen ja tehostamiseen tarvitaan vesiosuuskunnissa taloudellista panostusta ja koulutusta. Mikkelin kaupungin alueella on 19 vesiosuuskuntaa joista vain seitsemässä on yli sata jäsentä. Pienten vesiosuuskuntien taloudelliset resurssit ovat suoraan yhteydessä jäsenten määrään ja jäsenten haluun maksaa osuuskunnan toiminnasta. Mikäli valtion kaavailemat mahdolliset uudet kuntaliitokset toteutuvat, tulevat ne sekoittamaan Mikkeliläistä vesiosuuskuntakenttää entisestään, lisäämällä kaupungin alueella toimivien vesiosuuskuntien määrää. Vesiosuuskuntien, kuntien ja valtion on aika ryhtyä yhteisiin talkoisiin hallinnon ja toiminnan järjestämiseksi taloudellisesti ja kestävästi.

6 1.1 Selvitystyön taustaa, tavoitteet ja rajaus Mikkelin kaupungin alueella on kaikkiaan 19 vesiosuuskuntaa joista kolme vesiosuuskuntaa on ainoastaan vettä toimittavia vesiosuuskuntia, loput ovat vesi- ja viemäriosuuskuntia. Uusin Mikkeliläinen vesiosuuskunta (mutta kuitenkin iältään vanhin vesiosuuskunta) tuli mukaan Mikkelin, Ristiinan ja Suomenniemen kuntaliitoksen myötä. Löytö - Vitsiälän vesiosuuskunta on alkujaan ristiinalainen vesiosuuskunta jolla on oma vedenottamo. Kaikki muut vesiosuuskunnat ovat Mikkelin Vesilaitoksen toimittaman veden varassa. Tästä joukosta poikkeuksen tekevät vesiosuuskunta Majava ja vesiosuuskunta Hauki, joilla on mahdollisuus saada vettä myös Pieksämäen Vedeltä, mutta silloinkin vesi kulkee Mikkelin Vesilaitoksen hallinnoiman runkoputken kautta. Kangasniemen Itäkankaan vesiosuuskunta saa veden Kangasniemen vesilaitokselta. Tarkemmat tiedot Mikkelin kaupungin alueen vesiosuuskunnista on liitteessä 1. Osuuskunta Y-tunnus Vesiosuuskunta Hauki 1753565-0 Mikkeli Hermannin vesiosuuskunta 1524780-7 Mikkeli Kallajärven vesiosuuskunta 1959513-9 Mikkeli Koivikon vesiosuuskunta 1836485-7 Mikkeli Kuivasalmen vesiosuuskunta 1862374-0 Mikkeli Vesiosuuskunta Majava 1109161-4 Pieksämäki/Mikkeli Olkkolan vesiosuuskunta 1515061-8 Mikkeli Otavan Kotalahden vesiosuuskunta 1935104-6 Mikkeli Sairilan vesiosuuskunta 1088901-8 Mikkeli Salapirkon vesiosuuskunta 1826959-3 Mikkeli Salosairilan vesiosuuskunta 1837647-9 Mikkeli Siikasalmen vesiosuuskunta 1877744-0 Mikkeli Tarsalanjärven vesiosuuskunta 1925033-3 Mikkeli Tuukkala Vatila vesiosuuskunta 1864757-4 Mikkeli Vesiosuuskunta Vesiheinä 1804597-9 Mikkeli Vesiosuuskunta Vesihiisi 1912731-9 Mikkeli Viinamäen vesiosuuskunta 1934036-3 Mikkeli Löytö-Vitsiälän vesiosuuskunta 0902248-4 Mikkeli Itäkankaan vesiosuuskunta 1889321-4 Kangasniemi Taulukko: Mikkelin kaupungin alueen vesiosuuskunnat

7 Vuonna 2008 Mikkelin vesihuoltopäivillä oli ensimmäistä kertaa esillä vesiosuuskuntien yhteistyön lisääminen ja mahdollinen vesiosuuskuntien isännöintipalvelu hallinnon apuna. Tuolloin suurin osa vesiosuuskunnista oli valmis luovuttamaan vesiosuuskunnan toiminnot kaupungille. Vesihuoltopäivien keskustelussa kävi selväksi, että vesiosuuskuntien nykypäivän haasteet ovat hyvin pitkälle samanlaisia riippumatta vesiosuuskunnan koosta. Isoimmat haasteet vesiosuuskunnissa ovat resursseissa, niin taloudellisissa kuin henkilöstöresursseissa. Näistä tyypillisin henkilöstöresurssihaaste on uusien toimijoiden löytäminen hallitukseen ja varsinkin hallituksen puheenjohtajan tehtäviin. Mutta huolestuttavampi haaste on oikeanlaisten henkilöiden tai palveluiden löytäminen huollon ja päivystyksen tarpeisiin. Koska kyseessä on henkilöiden terveyteen ja turvallisuuteen ja ympäristön turvallisuuteen liittyvä asia on siihen kiinnitettävä erityistä huomiota ja ryhdyttävä asiassa pikaisiin korjaaviin toimenpiteisiin. Vesiosuuskuntien kyky reagoida erityistilanteisiin vaihtelee suuresti ja siihen vaikuttaa eniten suunnitelmien puute, tiedon puute ja taloudellinen tilanne. Alkuvuonna 2011 käytiin ensimmäinen palaveri kaupungin ja ELY -keskuksen edustajien kesken, jolloin suunniteltiin Mikkeliläisten vesiosuuskuntien tilannekartoitusta ja mahdollista yhteishallinnon selvitystä tehtäväksi opinnäytetyönä. Mikkelin kaupungin Maaseutu- ja Tielautakunta hyväksyi alustavan projektisuunnitelman keväällä 2011. Vuoden 2011 lopulla tehty valtuustoaloite vesiosuuskuntien taloudellisen tilanteen selvittämisestä ei sinänsä tuonut selvitystyön tekemiseen mitään uutta, mutta sen myötä osuuskuntien taloudellisen toimintaedellytyksen selvityksen osuus kasvoi. Loppuvuodesta 2011 Mikkelin kaupungin Maaseutu- ja Tielautakunta hyväksyi lopullisen projektisuunnitelman koskien Mikkelin kaupungin alueen vesiosuuskuntien yhteishallinnoinnin järjestämisen eri vaihtoehtojen selvitystä opinnäytetyönä. Selvitystyö keskittyi vain Mikkelin kaupungin alueen vesiosuuskuntien yhteishallinnoinnin selvitykseen. Selvitystyö ei luo uutta organisaatiota. Selvitystyön tuloksena on selvitys yhteishallinnon eri toimintamalleista.

8 Selvitystyössä selvitettiin Mikkelin kaupungin alueen vesiosuuskuntien yhteiset toiveet ja tavoitteet valittavasta toimintamallista vesiosuuskuntien asioiden järjestämisestä. Selvitystyö antaa Mikkelin kaupungin alueen vesiosuuskunnille listan vesiosuuskunnalle kuuluvista töistä ja toimenpiteistä. Selvitystyö antaa vesiosuuskunnalle vertailutyökalun, millä tasolla oman vesiosuuskunnan asioiden hoitotila on muihin vesiosuuskuntiin nähden. Selvitystyö auttaa vesiosuuskuntia kohdentamaan resurssinsa oikeisiin kohtiin ja toimenpiteisiin, edesauttaen siten vesiosuuskunnan taloudellista toimivuutta. Selvitystyön toisena tavoitteena on selvittää mikkeliläisten vesiosuuskuntien taloudellinen ja toiminnallinen tilanne. Selvitystyö kertoo tuloksillaan Mikkelin kaupungin alueen vesiosuuskuntien tämänhetkisen tilan talouden, hallinnon ja toimivuuden kannalta, sekä kertoo yhteisen tavoitteiden suunnan. 2. Käsittelyosa 2.1 Määritelmät 2.1.1 Osuuskunnan määritelmä Osuuskunta on yhteisö, jonka jäsenmäärää eikä osuuspääomaa ole ennalta määrätty. Osuuskunnan tarkoituksena on jäsenten taloudenpidon tai elinkeinon tukemiseksi harjoittaa taloudellista toimintaa siten, että jäsenet käyttävät hyväkseen osuuskunnan tarjoamia palveluita taikka palveluita, jotka osuuskunta järjestää tytäryhteisönsä avulla tai muulla tavalla. Osuuskunnan säännöissä voidaan kuitenkin määrätä, että osuuskunnan tarkoitus on pääasiassa aatteellisen tarkoituksen yhteinen toteuttaminen. Osuuskunta on ilmoitettava rekisteröitäväksi siten kuin tässä laissa säädetään (OKL 28.12.2001/1488).

9 Osuuskunta on jäsentensä eduksi taloustoimintaa harjoittava yhteisö, jonka jäsenmäärä ja pääoma ovat ennalta määräämättömät. Jäsenet osallistuvat toimintaan käyttämällä hyväkseen yhteisön palveluksia. Osuuskunnan perustajia tulee olla vähintään viisi. Jos sääntöjen mukaan jäsenten enemmistö on osuuskuntia tai yhteisöjä, perustajia tarvitsee olla vain kolme. Osuuskunta merkitään kaupparekisteriin. Osuuspankki on pankkitoimintaa harjoittava osuuskunta. (Tilastokeskus, 2012) Huomattakoon, että molemmat määritelmät ovat vanhan osuuskuntalain mukaisia. 2.1.2 Vesihuoltolaitos/ Talousvettä toimittava laitos Vesihuoltolaitokseksi kutsutaan laitosta, joka huolehtii yhdyskunnan vesihuollosta. (VHL 119/2001) Talousvettä toimittavalla laitoksella tarkoitetaan laitosta, joka toimittaa vesijohtovettä tai pulloissa tai säiliöissä myytävää vettä talousvetenä käytettäväksi (terveydensuojelulaki 19.5.2000/441). Vesihuoltolaitos on myös terveydensuojelulain tarkoittama vettä toimittava laitos. Juomavesidirektiivin (98/83/EY) mukaan vesihuoltolaitoksiksi katsotaan kuuluvan laitokset, jotka toimittavat vettä tai vastaanottavat jätevettä yli 10 m 3 päivässä tai palvelevat yli 50 henkilöä. (Uudenmaan Ympäristökeskuksen monisteita, Osuuskuntien ABC Osa1, isännöinti, Matti Heino, Pentti Vanhala, Kirsi Vilonen ja Hanna Yli Tolppa) Lähestulkoon kaikki Mikkeliläiset vesiosuuskunnat ovat siten vesihuoltolaitoksia. 2.1.3 Osakeyhtiön määritelmä Osakeyhtiön perustajina voi olla yksi tai useampia luonnollisia tai juridisia henkilöitä. Yksityisen osakeyhtiön osakepääoma on vähintään 2 500 euroa ja julkisen

osakeyhtiön 80 000 euroa. Osakkaat eivät ole henkilökohtaisessa vastuussa yhtiön sitoumuksista. Osakeyhtiö ilmoitetaan kaupparekisteriin. (Tilastokeskus. 2009) 10 Osakeyhtiö on yritys jonka tavoitteena on tuottaa osakkeenomistajille voittoa, ellei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä. 2.2 Sidosryhmien määrittely, roolit ja tavoitteet ELY -keskus ELY -keskusten tehtävänä on toimia vesihuoltohankkeiden rahoittajana ja eri lakien ja asetusten mukaisena vesiosuuskunnan toiminnan valvontaa suorittavana viranomaisvalvojana. ELY -keskus valvoo ja ohjaa mm. kuntien vesihuollonkehittämissuunnitelmien laadintaa ja ylläpitoa. Etelä Savon ELY keskuksen tavoite työn tuloksista: Vesiosuuskunnille kuuluvat päivittäiset toiminnat ja tehtävien töiden listaus niin, että lista palvelee osuuskuntaa mahdollisimman hyvin. (Rautio 2012.) Mikkelin kaupunki/ Maaseutu- ja tielautakunta/ vesiosuuskunnat: Kaupungin tehtävät vesiosuuskuntien toteuttamassa vesihuollossa on toimia hankkeen rahoittajana ja takuiden antajana. Kaupunki vastaa vesihuoltolain mukaisesta vesihuollon yleisestä kehittämisestä ja järjestämisestä. Kaupunki antaa yleistiedon lisäksi myös teknistä tukea mm. verkostosuunnittelun avulla. (www.mikkeli.fi/palvelut/asuminen_rakentaminen_ja:liikenne/vesiosuuskunnat) Tavoite: Selvitetään yhteistyön eri toimintamallit. Selvitetään Mikkelin kaupungin alueen vesiosuuskuntien yhteiset toiveet ja tavoitteet yhteistyöstä ja yhteishallinnoinnista. Osuuskuntien yhteystiedot päivitetään. (M. Suomela 2012.)

11 Mikkelin kaupunki/ taloushallinto: Tavoite: Vesiosuuskuntien taloudellisen tilan arvioiminen tehdään tilinpäätösanalyysien avulla. Mikkelin kaupunki / Ympäristöpalvelut Ympäristöpalvelun tehtävänä on toimia eri lakien ja asetusten mukaisena vesiosuuskunnan toiminnan valvontaa suorittavana viranomaisvalvojana. Ympäristöpalvelun kanssa laaditaan yhteistyössä mm. vesilaitosten valvontaohjelmat jotka tarkastetaan vuosittain. Lisäksi ympäristöpalvelun tehtävänä on antaa lausunnot laitoksen toiminta-alueella olevien kiinteistöjen liittymis- tai liittämistarpeesta vesijohtoverkoston piiriin. Tavoite: Vesiosuuskuntien linjastokartat saadaan kerättyä yhteen paikkaan, josta ne olisivat jokaisen viranomaistahon saatavilla. Toisena tavoitteena on vesiosuuskuntien yhteystietojen ja liittyjätietojen päivittäminen. (H. Tanskanen 2012.) Mikkelin kaupunki / Mikkelin Vesilaitos Mikkelin Vesilaitos tukee vesiosuuskuntia myöntämällä 25 % alennuksen vesilaitoksen voimassa olevista vesi- ja jätevesimaksuista, kun vesiosuuskunta rakentaa omat verkostonsa, vastaa verkoston ylläpidosta ja huolehtii liittyjien laskutuksesta. Vesilaitos antaa myös teknistä tukea verkostohäiriöiden tai vikatilanteen yhteydessä. Tavoite: Vesiosuuskuntien toimintaedellytys verkostohäiriön sattuessa kartoitetaan. (R. Turkki 2012.)

12 2.3 Vesiosuuskunnan hallinto 2.3.1 Osuuskuntakokous Vesiosuuskunnan ylintä päätäntävaltaa käyttää osuuskuntakokous. Vesiosuuskunta voi päättää asioista myös ilman osuuskuntakokousta, tuolloin päätös tulee kuitenkin kirjata samoin kuin kokouspöytäkirjatkin, mutta sillä poikkeuksella ettei päätökseen tarvitse liittää ääniluetteloa. Päätöksessä on mainittava päätöksen tekoon osallistuvien jäsenten nimet. Varsinainen osuuskunnan kokous on pidettävä kerran vuodessa hallituksen määräämänä päivänä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Tuolloin käsitellään viimeistään vesiosuuskunnan tilinpäätös ja tarvittavat henkilövalinnat hallinnon eri tehtäviin ellei heitä ei ole sääntöjen mukaan valittava toisessa varsinaisessa kokouksessa tai asetettava muussa järjestyksessä. (OKL 28.12.2001/1488.) 2.3.2 Hallitus Vesiosuuskunnalla on oltava hallitus. Hallitukseen kuuluu vähintään yksi ja enintään seitsemän jäsentä, jollei säännöissä toisin määrätä. Jos hallituksessa on vähemmän kuin kolme jäsentä, hallituksessa on lisäksi oltava vähintään yksi varajäsen. (OKL 28.12.2001/1488.) Hallituksen jäsenet valitsee pääsääntöisesti osuuskunnan kokous. Säännöissä voidaan kuitenkin määrätä, että hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet tai että vähemmän kuin puolet hallituksen jäsenistä asetetaan muussa järjestyksessä. Hallituksen jäseneltä ja varajäseneltä on saatava päivätty ja allekirjoitettu suostumus tehtävään. (OKL 28.12.2001/1488.)

13 Hallituksen jäsen valitaan tehtävään toistaiseksi, jollei säännöissä määrätä määräaikaisesta toimikaudesta. Hallituksella on oltava puheenjohtaja. (OKL 28.12.2001/1488.) Puheenjohtajan valitsee hallitus, jollei säännöissä toisin määrätä tai hallitusta valittaessa ole toisin päätetty. Jos äänet menevät puheenjohtajaa valittaessa hallituksessa tasan, puheenjohtaja valitaan arvalla. (OKL 28.12.2001/1488.) Hallitus on päätösvaltainen, kun saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä, jollei säännöissä vaadita suurempaa määrää. (OKL 28.12.2001/1488.) Useimmalla Mikkeliläisellä vesiosuuskunnalla on käytössään osuuskunnan mallisäännöt vuodelta 2002, jolloin tyypillisesti hallituksen kokoonpanona on viisi henkilöä ja jotka valitaan toimeensa kolmeksi vuodeksi kerrallaan. 2.3.3 Toimitusjohtaja Vesiosuuskunnalla voi olla toimitusjohtaja, jos säännöissä niin määrätään tai hallitus niin päättää. (OKL 28.12.2001/1488.) Toimitusjohtajan nimittää hallitus tai, jos säännöissä niin määrätään, hallintoneuvosto tai osuuskunnan kokous. Toimitusjohtajalta on saatava päivätty ja allekirjoitettu suostumus tehtävään, yleensä toimitusjohtajan tehtävistä laaditaan kirjallinen sopimus. Mitä tässä laissa säädetään toimitusjohtajasta, koskee myös hänen sijaistaan. (OKL 28.12.2001/1488.) Pienissä vesiosuuskunnissa useimmiten hallituksen puheenjohtaja hoitaa myös toimitusjohtajalle kuuluvat tehtävät. Vastaavasti sellaisissa vesiosuuskunnissa jossa toimitusjohtaja on valittu, toimii hallituksen puheenjohtaja hänen sijaisenaan sillä hallituksen puheenjohtaja on toimitusjohtajan esimies.

14 2.3.4 Hallintoneuvosto Säännöissä voidaan määrätä, että vesiosuuskunnalla on hallintoneuvosto. Hallintoneuvostossa on oltava vähintään kolme jäsentä. Toimitusjohtaja tai hallituksen jäsen ei saa olla hallintoneuvoston jäsenenä. Hallintoneuvoston jäsenten ja mahdollisten varajäsenten lukumäärä tai vähimmäis- ja enimmäismäärä sekä toimikausi on mainittava säännöissä. Osuuskunnan kokous valitsee hallintoneuvoston. (OKL 28.12.2001/1488.) Hallintoneuvoston käyttö vesihuolto-osuuskunnissa on yleisesti aika harvinaista. Kaikilta Mikkelin alueen osuuskunnilta puuttuu säännöistä maininta hallintoneuvostosta. 3 Hallinnon tehtävät 3.1 Lakien perusteella Osuuskuntalaki, joka on tärkein laki vesiosuuskunta toiminnassa, käsittelee hallituksen ja toimitusjohtajan tehtäviä varsin suppeasti. Vesiosuuskunnan hallinnon toimintaan vaikuttaa osuuskuntalain lisäksi joukko muita lakeja jotka tuovat mukanaan paljon tehtäviä joihin ei aina osata osuuskunnissa varautua. Näistä muista laista tärkein on vesihuoltolaki. Listaus osuuskunnan toimintaan liittyvistä laista ja asetuksista on liitteenä 2. 3.1.1 Osuuskuntakokouksen tehtävät Osuuskuntakokous vahvistaa taseen ja päättää toimenpiteistä ylijäämän tai tappion osalta. Osuuskuntakokous päättää hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan vastuuvapaudesta tilikaudelta. Osuuskuntakokous valitsee hallituksen ja valitsee tilintarkastajat mikäli heitä sääntöjen mukaan käytetään. Osuuskuntakokous päättää sääntömuutoksista ja käsittelee muut vesiosuuskunnan sääntöjen

15 osuuskuntakokoukselle määräämät asiat. (OKL 28.12.2001/1488.) Osuuskuntakokous päättää myös tarvittaessa sulautumisesta ja jakautumisesta, vesiosuuskunnan muuttamisesta osakeyhtiöksi tai vesiosuuskunnan asettamisesta selvitystilaan tai selvitystilan lopettamisesta. Samalla on päätettävä vesiosuuskunnan poistamisesta rekisteristä. 3.1.2 Hallitus Hallituksen ja toimitusjohtajan on edistettävä osuuskunnan etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita tämän lain ja sääntöjen mukaisesti. (OKL 28.12.2001/1488.) Hallitus siis huolehtii ja vastaa osuuskunnan hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Vanhassa osuuskuntalaissa ei ollut suoraa sanktiota siitä jos hallitus jätti tehtävänsä hoitamatta, asia jäi usein vain osuuskunnan sisäiseksi. Uudessa 1.1.2014 voimaan tulevassa laissa on myös rangaistussäädöksiä osuuskuntarikoksesta ja osuuskuntarikkomuksesta eikä asia enää ole pelkästään osuuskunnan asia. Hallituksen on huolehdittava siitä, että kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. (OKL 28.12.2001/1488.) Osuuskuntalain mukaan hallituksella ei näyttäisi olevan kovin montaa tehtävää, mutta todellisuudessa nuo kolme kohtaa sisältävät kaikki mahdolliset eteen tulevat tehtävät. Hallituksen tehtävänä on tehdä esitys tai hyväksyä kunnan tekemä esitys vesihuoltolaitoksen toiminta-alueesta. Toiminta-alueen laajuutta määriteltäessä vesiosuuskunnan tulee tarkasti harkita omat resurssinsa jotta ylisuurilta toimintaalueilta vältyttäisiin. Toiminta-aluetta voidaan helpommin laajentaa kuin supistaa, sillä vesiosuuskunta voi tarjota palveluja myös toiminta-alueensa ulkopuolella, mutta toiminta-alueen sisäpuolella toimintaa ohjaa lait. Kunta hyväksyy alueellaan toimivalle vesihuoltolaitokselle toiminta-alueen ja tarvittaessa muuttaa hyväksyttyä toiminta-aluetta vesihuoltolaitoksen esityksestä tai,

16 jos laitos ei tällaista esitystä ole tehnyt, laitosta kuultuaan. (VHL 119/2001) Hallituksen tehtävänä on toteuttaa vesihuoltoa laitoksen toiminta-alueella, vesiosuuskunnan resurssien puitteissa. Hallitus antaa tarvittavat lausunnot kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, mikäli toiminta-alueella oleva kiinteistö on hakenut vapautusta vesihuoltolain 10 :ssä tarkoitetusta liittämisvelvollisuudesta, tai hallitus voi valtuuttaa toimitusjohtajan tekemään sen. Vesihuoltolaitos huolehtii toiminta-alueellaan vesihuollosta yhdyskuntakehityksen tarpeita vastaavasti 8 :ssä tarkoitetun toiminta-alueen hyväksymispäätöksen mukaisesti. (VHL 119/2001) Yleisesti ottaen hallituksen tehtäviin kuuluu kaikki toimitusjohtajalle kuuluvat tehtävät mikäli toimitusjohtajaa ei ole valittu. Jokainen hallituksen jäsen on yhtälailla vastuussa vesiosuuskunnan asioiden hoidosta, osallistui hän hallitustyöskentelyyn tai ei. Ja toisaalta, vaikka toimitusjohtaja olisikin valittu, ei se silti poista hallituksen jäsenen vastuuta huolehtia siitä, että asiat tulevat hoidettua. Hallituksen jäsenen vastuu onkin paljon suurempi kuin moni vesiosuuskuntien nykyisistä hallituksen jäsenistä uskookaan. 3.1.3 Toimitusjohtaja Hallituksen ja toimitusjohtajan on edistettävä vesiosuuskunnan etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita tämän lain ja sääntöjen mukaisesti. Toimitusjohtaja hoitaa vesiosuuskunnan päivittäistä hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtaja saa ryhtyä toimiin jotka vesiosuuskunnan toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta vesiosuuskunnan toiminnalle olennaista haittaa. Viimeksi mainitussa tapauksessa hallitukselle on annettava toimenpiteestä tieto niin pian kuin mahdollista. (OKL 28.12.2001/1488.)

17 Toimitusjohtajan on huolehdittava siitä, että vesiosuuskunnan kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. (OKL 28.12.2001/1488.) Toimitusjohtaja on hallituksen työrukkanen ja alainen. Yhteishenki ja tuki molemmin puolin ovat ehdottoman tärkeitä vesiosuuskunnan asioiden hoitamisessa. Toimiin, jotka vesiosuuskunnan toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta vesiosuuskunnan toiminnalle olennaista haittaa. Tämä on monesti vaikea kohta toteuttaa kun pitäisi tehdä ratkaisuja nopeasti. Paras mittari tuossa asiassa on ollut mihin oman lompakon paksuus riittää. Mahdollinen korvausvastuu on aina olemassa ja jos korvausvastuun pelko kasvaa liian suureksi, niin silloin kannattaa miettiä vastuun jakamista hallituksen kanssa. Mikäli hallitus haluaa jakaa taloudellisen vastuun vesiosuuskunnan kanssa, vie hallitus asian osuuskuntakokouksen päätettäväksi. Listaus toimitusjohtajan tehtävistä on liitteenä 3. 3.1.4 Hallintoneuvosto Hallintoneuvoston on valvottava hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa osuuskunnan hallintoa ja annettava varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle lausunto tilinpäätöksestä. Hallituksen ja toimitusjohtajan on annettava hallintoneuvostolle ja sen jäsenelle ne tiedot, joita nämä pitävät tarpeellisina tehtävänsä hoitamiseksi. Hallintoneuvoston jäsenen on pyydettävä tiedot hallintoneuvoston kokouksessa. Hallintoneuvosto voi antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. (OKL 28.12.2001/1488.)

18 3.2 Hallinnon tehtävät sääntöjen perusteella 3.2.1 Osuuskuntakokous Yleisin sääntöjen osuuskuntakokoukselle määräämä asia on päättää liittymismaksun määrästä, määräämisperusteista, maksuajasta ja -tavasta ja muista ehdoista tai osuuskuntakokous voi valtuuttaa hallitukselle päättämään niistä. Muita osuuskuntakokoukselle kuuluvia päätettäviä asioita ovat kaikki perustamiskirjaan liittyvät päätökset, kuten toimialamuutokset, jäsenen oikeuksiin tai velvollisuuksiin liittyvät päätökset joista yleisimmät ovat osuusmaksun tai liittymismaksun muutokset. Osuuskuntakokous päättää myös rakentamisesta ja siihen liittyvästä lainan ottamisesta. 3.2.2 Hallitus Vanhemmassa mallisäännössä, mihin pohjautuu pääsääntöisesti kaikki Mikkelin alueen osuuskunnissa käytössä olevat säännöt, luetellaan hallituksen tehtäviksi selkeästi viisi kohtaa. Viides kohta sisältääkin sitten kaikki mahdolliset lait ja asetukset mitä suomessa on säädetty. Hallitus: 1) päättää osuuskunnan palveluista perittävistä maksuista 2) päättää osuuskunnan palvelujen tarjoamista koskevien sopimusten ehdoista 3) tarkastaa osuuskunnan omaisuuden ja rahavarojen hoitoa sekä kirjanpitoa tahi määrää jonkun jäsenistään ajoittain toimittamaan tällaisia tarkastuksia 4) päättää osuuskunnan kokouksen koolle kutsumisesta ja valmistelee siinä käsiteltävät asiat ja

5) käsittelee muita hallituksen toimivaltaan kuuluvia ja sen toimenpiteitä vaativia asioita. 19 Säännöissä on usein myös mainittu muitakin hallituksen tehtäviä jotka sisältyvät johonkin sääntökohtaan. Tällaisia ovat mm.: Vesiosuuskunnan hallitus myöntää vesiosuuskunnan jäsenyyden kirjallisesta hakemuksesta, mutta hallitus voi myös erottaa jäsenen vesiosuuskunnan jäsenyydestä. Vesiosuuskunnan hallituksella on valta päättää, että määrätynlaisista johtoliittymistä ei peritä liittymismaksua. Hallitus hyväksyy kiinteistön sopimuksen liittymisestä ja vesiosuuskunnan palvelujen käyttämisestä, tai hallitus voi valtuuttaa jonkun hyväksymään ne hallituksen ohjeiden mukaisesti. Hallitus hyväksyy ja vahvistaa kulloinkin voimassa olevan vesihuollon yleiset toimitusehdot. Hallitus määrää kiinteistön liittämiskohdan vesiosuuskunnan verkostoon. Hallitus tai sen valtuuttama henkilö tarkastaa vesi- ja viemäriverkostoon liitetyt johdot. Hallitus kutsuu vesiosuuskunnan kokouksen koolle. Hallitus nimittää ja erottaa toimitusjohtajan. Hallitus tekee toimitusjohtajan kanssa kirjallisen sopimuksen, jossa sovitaan toimitusjohtajan tehtävän hoitamiseen ja toimeentuloon liittyvistä asioista. Hallitus voi antaa toiminimen kirjoittamisoikeuden vesiosuuskunnan palveluksessa oleville henkilöille siten, että he kirjoittavat toiminimen kukin erikseen yhdessä toimitusjohtajan tai hallituksen jonkun jäsenen kanssa tai keskenään kaksi yhdessä. Hallitus voi päättää myös prokuran antamisesta. (Uudenmaan Ympäristökeskuksen monisteita, Osuuskuntien ABC Osa1, isännöinti, Matti Heino, Pentti Vanhala, Kirsi Vilonen ja Hanna Yli Tolppa) Voidaan todeta, että säännöistä löytyykin paljon hallitukselle kuuluvia tehtäviä. Näiden lisäksi hallitukselle kuuluu vesiosuuskunnan jäsenrekisteristä, liittyjäluettelosta ja kulutusseurannasta huolehtiminen, sekä tiedotusvelvollisuus jäsenistölle. Myös vesiosuuskunnan elinkaaren eri vaiheet asettavat vesiosuuskunnan hallitukselle erilaisia tehtäviä. (Osuuskunnan hallituksen ja toimitusjohtajan oikeuksista, vastuusta ja velvollisuuksista. Coop Finland ry:n juhlaseminaari