FORSSAN SEUDUN NUORKAUPPAKAMARI RY. TOIMINTAOHJE
1. Yhdistyksen nimi Yhdistyksen virallinen nimi on suomenkielinen (Forssan Seudun Nuorkauppakamari ry.). Tarvittaessa voidaan käyttää ruotsinkielistä nimeä Forssa Juniorhandelskammare tai englanninkielistä nimeä Junior Chamber Forssa. 2. Poliittinen toiminta Yhdistyksen poliittinen puolueettomuus tarkoittaa sitä, että yhdistys ei esitä puoluepoliittisia kannanottoja. 3. Muu Toiminta Yhdistys julkaisee toiminnastaan tiedotetta, joka jaetaan yhdistyksen jäsenille, koejäsenille, kunniajäsenille ja senaattoreille sekä keskusliiton virkailijoille ja alueen 4 nuorkauppakamarien puheenjohtajille ja/tai tiedottajille sekä kaksoiskamarille. Hallitus nimeää keskusliiton virkailijat ja yhdistyksen muut yhteistyökumppanit, joille tiedote toimitetaan. 4. Jäsenet Yhdistyksen jäseneksi haluavan tulee jättää hallitukselle kirjallinen jäsenhakemus tammikuun kuukausikokousta edeltävään hallituksen kokoukseen mennessä. Jäsenehdokkaan hyväksymisestä koejäseneksi päättää yhdistyksen hallitus. Koejäsenten nimet julkistetaan kuukausikokouksessa ja koejäsenet ovat mukana yhdistyksen toiminnassa hallituksen kokouksesta lähtien. Koejäsenen edellytetään osallistumista IPP:n suunnittelemaan ja hallituksen hyväksymään perehdyttämisohjelmaan. IPP pitää kirjaa koejäsenten osallistumisesta perehdyttämisohjelman tapahtumiin, kokouksiin ja projekteihin sekä haastattelee koejäsenet ennen valintakokousta. Koejäsenellä on pääsääntöisesti samat oikeudet ja velvollisuudet kuin varsinaisella jäsenellä, paitsi että koejäsenellä ci ole äänioikeutta.
Yhdistyksen hallitus tekee päätöksen koejäsenten esittämisestä varsinaisiksi jäseniksi kerran vuodessa toukokuun kuukausikokouksessa, jossa uusien jäsenten valinta tapahtuu. Tullakseen valituksi jäseneksi koejäsenen on saatava kokouksen äänikelpoisten jäsenten äänistä 2/3. Uudet jäsenet maksavat sekä liittymis- että jäsenmaksun jäseneksi valituksi tulemisen vuodeltaan toukokuun loppuun mennessä. Siirtojäsenen hyväksymistä siirtojäsenen kirjallisesta hakemuksesta hallitus voi esittää jokaisessa yhdistyksen kokouksessa. Siirtojäsenen ei tarvitse maksaa liittymismaksua. Jäsenmaksunsa hän maksaa siihen yhdistykseen, jonka jäsenenä hän on tammikuun 1. päivänä. Varsinaisen jäsenen on maksettava jäsenmaksunsa viimeistään maaliskuun 15. päivänä. Jäsenen eroaminen ja erottaminen eivät vapauta häntä kuluvan vuoden jäsenmaksusta. Henkilö- ja osoitetiedoissa tapahtuneista muutoksista jäsenen on viipymättä ilmoitettava yhdistyksen sihteerille. 5. Yhdistyksen kokoukset Yhdistyksen virallisia kokouksia ovat vaali- ja vuosikokous. Näiden lisäksi hallitus kutsuu yhdistyksen tarvittaessa ylimääräisiin kokouksiin pääsääntöisesti kesä-, heinä- ja elokuuta lukuun ottamatta. Kokoukset pidetään pääsääntöisesti kuukauden kolmantena tiistaina. Kutsu kokouksiin on toimitettava esityslistoineen jäsenille viikkoa ennen kokousta. 6. Vaalikokous Vaalikokouksen ääntenlaskijoiksi valitaan vähintään kaksi henkilöä. Hallituksen jäsenille tai tilintarkastajille ci pääsääntöisesti makseta palkkiota eikä korvausta menetetystä työajasta. Suoranaisten kulujen, esimerkiksi kilometrikorvausten, korvaamisesta päättää hallitus.
Puheenjohtaja esittelee vaaliehdokkaat, jotka ovat ennen vaalikokousta ilmoittaneet hallitukselle halukkuutensa asettua ehdokkaiksi. Myös kokouksessa on mahdollista asettua ehdolle vaaliin. Puheenjohtajaehdokkaat käyttävät 5 minuutin puheenvuoron. Varapuheenjohtajat (DP ja VP:t) käyttävät 3 minuutin puheenvuoron. Ehdokkaat saavat käyttää puheenvuoronsa arvotussa järjestyksessä. Ehdokkaan puheenvuoron ajaksi kilpailevat ehdokkaat poistuvat. Jokaisella äänioikeutetulla jäsenellä on yksi ääni. Vain henkilökohtaisesti läsnä olevat voivat äänestää. Kutakin tehtävää varten suoritetaan eri äänestys. Tullakseen valituksi ehdokkaan on saatava vähintään puolet hyväksytyistä Äänistä. Mikäli vaali ci ratkea ensimmäisessä äänestyksessä, kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken suoritetaan uusi äänestys. Valituksi tulleiden nimet ilmoitetaan välittömästi. Hallitus kutsuu toimihenkilöt, joita ovat ainakin sihteeri ja rahastonhoitaja. Hallitus voi kutsua myös muita toimihenkilöitä avukseen. Hallitus nimittää myös projektipäälliköt. 7. Vuosikokous Vuosikokouksen puheenjohtajaksi ei saa valita edellisen vuoden hallituksen jäsentä. 8. Ylimääräiset kokoukset Hallitus päättää ylimääräisen kokouksen ajankohdasta. Kuitenkin, milloin kokous kutsutaan koolle jäsenen tai jäsenten vaatimuksesta, kokous on pidettävä kuukauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä. Kirjallinen kutsu ylimääräiseen kokoukseen on toimitettava jäsenille viimeistään viikkoa ennen kokousta. Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltäviksi tulevat asiat.
9. Kokousmenettely Yhdistyksen vuosi- ja vaalikokouksessa kokoustekniikkana tulisi käyttää Robert s Rules of Order -tekniikkaa. Suljetussa äänestyksessä äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. 10. Hallitus Milloin yhdistyksen valitsema hallituksen jäsen on tilapäisesti estynyt hoitamasta hänelle uskottua tehtävää, hallitus voi siirtää tehtävät tilapäisesti toisen henkilön hoidettavaksi. Tällaisella hallituksen nimeämällä henkilöllä on hallituksen kokouksissa puheoikeus, mutta ci äänioikeutta. Hallituksen toiminnasta estyneen hallituksen jäsenen tilalle on hallituksen ehdotettava uutta jäsentä lähinnä seuraavassa yhdistyksen virallisessa kokouksessa. Hallituksella on oikeus vapauttaa nimittämänsä toimihenkilö tehtävästään kesken toimikauden ja nimittää tarvittaessa toinen henkilö hänen tilalleen. Hallitus voi nimetä toimihenkilölle varahenkilön, jos toimihenkilö on tilapäisesti estynyt hoitamasta tointaan. Toimihenkilöillä on puheoikeus, mutta ei äänioikeutta hallituksen kokouksissa. 11. Hallituksen ja sen toimihenkilöiden tehtävät Hallitus voi ottaa päätettäväkseen minkä tahansa yhdistystä koskevan asian, ellei sitä ole säännöissä tai toimintaohjeissa määrätty yhdistyksen kokouksen päätettäväksi.
Puheenjohtaja eli PRES Puheenjohtajan tehtävänä on säännöissä mainittujen lisäksi muun muassa: 1. kehittää, koordinoida ja johtaa yhdistystä ja sen jäsenten toimintaa 2. huolehtia siitä, että yhdistyksen hallituksen jäsenet ja toimihenkilöt saavat tehtäviinsä tarpeellisen valmennuksen 3. ensisijaisesti edustaa yhdistystä keskusliitossa ja alueellisessa yhteistyössä 4. laatia ehdotus yhdistyksen toimintasuunnitelmaksi varapuheenjohtajien ja muiden hallituksen jäsenten valmisteleman aineiston pohjalta, antaa rahastonhoitajalle ohjeet talousarvioehdotuksen laatimista varten 5. koota ja laatia yhdistyksen toimintakertomus varapuheenjohtajien ja muiden hallituksen jäsenten valmisteleman aineiston pohjalta seuraavan vuoden vuosikokoukseen mennessä 6. huolehtia yhdistyksen sisäisestä palkitsemisesta 7. huolehtia seuraavan vuoden hallituksen jäsenehdokkaista ja toimihenkilöehdokkaista 8. suunnitella ja valvoa yhdistyksen jäsenpolitiikkaa 9. säilyttää yhdistyksen viirit, pitää kirjaa luovutetuista viireistä sekä huolehtia viirien tilaamisesta 10. pitää kirjaa yhdistykselle luovutetuista lahjaesineistä, vastata niiden säilyttämisestä ja pitää kirjaa niiden edelleen luovutuksista 11. pyrkiä huolehtimaan jäsenten, koejäsenten, kunniajäsenten ja senaattorien merkkipäivien sekä perheenlisäysten ym. merkittävien seikkojen huomioimisesta 12. huolehtia tiedottamisesta tehtäväalueeseensa liittyvistä asioista yhdistyksen jäsenille 13. huolehtia yhdistyksen ulkoisesta tiedottamisesta yhdessä markkinoinnista vastaavan varapuheenjohtajan kanssa 14. huolehtia mahdollisten senaattori- ja kunniajäsenehdokkaiden tuomisesta hallituksen kokouksen päätettäväksi 15. vastata yhdistyksen strategisesta suunnittelusta 16. seuralaistoimintaa vetää puheenjohtajan seuralainen.
Edellinen puheenjohtaja eli IPP Edellisen puheenjohtajan tehtävänä on muun muassa: 1. huolehtia palkintohakemusten laatimisesta sekä kansallista että kansainvälistä palkintojenhakua 2. huolehtia toimintaohjeiden, sääntöjen ja erilaisten muiden ohjeistusten ylläpitämisestä ja kehittämisestä 3. esittää ohjeiden ja sääntöjen muutokset yhdistyksen hallitukselle, joka esittää ne edelleen yhdistyksen kokoukselle hyväksyttäväksi 4. vastata sääntöjen ja ohjeiden tulkitsemisesta muun muassa kokouksissa 5. avustaa asiantuntemuksellaan puheenjohtajaa, hallituksen jäseniä ja tornihenkilöitä 6. seurata jäsenistön aktiviteettia sekä ottaa yhteyttä passiivisiin jäseniin heidän aktivoimisekseen 7. huolehtia tiedottamisesta tehtäväalueeseensa liittyvistä asioista yhdistyksen jäsenille 8. perehdyttää koejäsenet, uudet jäsenet ja siirtojäsenet nuorkauppakamaritoimintaan ja vastata uuden jäsenen strategisesta suunnitelmasta 9. siirtää perinteitä edellisilta toimikausilta seuraaville toimikausille Varapuheenjohtaja eli DP (tuleva puheenjohtaja) Tulevan puheenjohtajan tehtävänä on muun muassa: 1. perehtyä tulevaan puheenjohtajan tehtävään. 2. osallistua yhdessä puheenjohtajan kanssa yhdistyksen strategiseen suunnitteluun. 3. huolehtia yhdessä puheenjohtajan kanssa seuraavan vuoden hallituksen jäsenehdokkaista ja toimihenkilöehdokkaista. 4. osallistua edellisen puheenjohtajan kanssa koejäsenten, uusien jäsenten ja siirtojäsenten perehdyttämiseen. 5. toimia puheenjohtajan sijaisena puheenjohtajan ollessa tilapäisesti estyneenä. 6. aktivoida omalla esimerkillään jäsenistöä.
Varapuheenjohtaja eli VP Varapuheenjohtajan tehtävänä on säännöissä mainittujen lisäksi muun muassa: 1. kehittää ja ohjata toimintalohkonsa työskentelyä ja valvoa projektien edistymistä 2. aktivoida jäseniä osallistumaan oman lohkonsa toimintaan 3. valmentaa ja perehdyttää toimintalohkoonsa kuuluvia projektinjohtajia 4. huolehtia tiedottamisesta toimintalohkoonsa liittyvistä asioista yhdistyksen jäsenille 5. laatia ehdotus toimintalohkonsa toimintasuunnitelmaksi ja talousarvioksi 6. laatia toimintalohkonsa toimintakertomus toimintavuoden lopussa Sihteeri Sihteerin tehtävänä on muun muassa: 1. laatia ja postittaa esityslistat puheenjohtajalta ja muilta hallituksen jäseniltä saamiensa ohjeiden mukaisesti 2. laatia, säilyttää ja arkistoida yhdistyksen ja hallituksen kokouksista pöytäkirjat 3. saattaa pöytäkirjojen paatokset välittömästi asianomaisten henkilöiden tietoon 4. huolehtia siitä, että yhdistyksen tilaisuudet hoidetaan annettujen ohjeiden mukaisesti 5. huolehtia yhdistykselle tulevan postin ja muun aineiston jakamisesta ja arkistoinnista 6. huolehtia jäsenkantakorttien ajan tasalla pitämisestä ja jäsentietojen lähettämisestä keskusliittoon matrikkelia varten 7. ilmoittaa JC-Uutisille jäsenten nimen- ja osoitteenmuutokset 8. huolehtia ilmoituksista yhdistysrekisteriin 9. ylläpitää jäsenten aktiivisuustaulukkoa jäsenten osallistumisesta yhdistyksen toimintaan 10. ylläpitää jäsenten nimi- ja osoitetietoja 11. huolehtia jäsen- ja virkailijamerkkien säilyttämisestä ja tilaamisesta 12. avustaa puheenjohtajaa toimintasuunnitelman ja toimintakertomuksen kokoamisessa.
Rahastonhoitaja Rahastonhoitajan tehtävänä on muun muassa: 1. hoitaa yhdistyksen raha-asiat, varallisuus ja tilit taloussäännön edellyttämällä tavalla 2. huolehtia yhdistyksen kirjanpidon ja tilinpäätöksen laatimisesta kirjanpitolain ja -asetuksen, yhdistyksen sääntöjen ja taloussäännön mukaisesti 3. periä yhdistyksen liittymis- ja jäsenmaksut sekä kannatusjäsenmaksut 4. valmistella talousarvioehdotus ja esitellä se yhdistyksen kokoukselle sekä valvoa sen noudattamista 5. huolehtia mahdollisten projektitilien avaamisesta ja lopettamisesta 6. huolehtia pankkeja varten hallituksen päätöksen mukaisesti voimassa olevat tilinkäyttöön oikeutettujen henkilöiden nimet. 12. Toimintalohkot Toimintalohkojen pääasialliset tehtävät ovat: Yhteiskuntalohko Yhteiskuntalohko keskittyy yhteiskunnan ja oman yhdyskuntansa taloudelliseen, sosiaaliseen ja henkiseen kehittämiseen. Yksilölohko Yksilölohko keskittyy yksittäisen jäsenen kehittämiseen. Tämä sisältää kaikki henkilökohtaisen kehityksen alueet kattaen myös sosiaalisen, taloudellisen, fyysisen ja henkisen kehityksen. Yhdistyslohko Yhdistyslohko keskittyy yhdistyksen tehokkaaseen johtamiseen pitäen nuorkauppakamarin toimivana ja elävänä organisaationa. Yhdistyslohko vastaa yhdistyksen kokousten suunnittelusta ja toteutuksesta. Yhdistyslohko vastaa myös järjestelyistä, joita alueellisiin ja kansallisiin kokouksiin ja tapahtumiin osallistuminen edellyttää. Yhdistyslohko vastaa perheitä koskevasta toiminnasta. Yhdistyslohko vastaa myös kansainvälisten asioiden hoitamisesta. Tähän kuuluu mm. Twinning-toiminta ja tiedottaminen kansainvälisistä asioista. Kansainvälisten kokousten koordinointia varten hallitus valitsee oman projektipäällikön.
Markkinointilohko Markkinointilohko vastaa kamarin sisäisestä ja ulkoisesta tiedottamisesta - ulkoisesta yhdessä puheenjohtajan kanssa. Tärkein vastuualue on kamarin oma, sisäinen tiedotuslehti, jonka toimittamiseen hallitus nimittää tarvittaessa toimituskunnan ellei varapuheenjohtaja tee tiedotetta yksin. Hän huolehtii kamarin tapahtumisen tiedottamisesta julkisille tiedotusvälineille yhdessä projektista vastaavan lohkojohtajan kanssa. Lohkosta vastaava varapuheenjohtaja hoitaa myös tiedottamisen aluetiedotteeseen ja JC- Uutisiin. Hän johtaa vuoden Maineteko -projektia. Hän vastaa jäsentiedotteiden arkistoinnista. 13. Palkitseminen Palkitsemisesta vastaa puheenjohtaja. Kamarin kiertopalkinnot ovat aktiivisuuspalkinto, konkaripalkinto, Taiwan-palkintoja tulokas-palkinto. Lisäksi jaetaan puhemestari-palkinto puhekilpailun perusteella. Kustakin palkinnosta on omat ohjeensa. 14. Kamarin lahjaesineet Kamarin saamia lahjaesineitä voidaan hallituksen päätöksellä luovuttaa edelleen jäsenille, kunniajäsenille ja senaattoreille merkittävistä ansioista JCtoiminnan hyväksi tai merkkipäivien vuoksi. Puheenjohtaja pitää kirjaa saaduista ja luovutetuista lahjaesineistä. 15. JC-merkkien käyttö JC-merkkien käytöstä on omat ohjeensa. 16. Kunniajäsenet Kunniajäsenten valitsemisesta on omat sääntönsä. Kunniajäsen on oikeutettu osallistumaan yhdistyksen jäsenille tarkoitettuihin tilaisuuksiin ja käyttämään niissä puhe-, mutta ei äänioikeutta. Kunniajäsen voidaan valita kokouksen puheenjohtajaksi, sihteeriksi, ääntenlaskijaksi ja pöytäkirjan tarkastajaksi. Kunniajäsen voi pyydettäessä osallistua projektityöskentelyyn.
Kunniajäsenten on suotavaa suorittaa vuosittain kannatusmaksu Forssan Seudun Nuorkauppakamarille, 17. Senaattorit Senaattoriehdokkaiden esittämisestä aluejohtajalle ja keskusliiton puheenjohtajalle päättää yhdistyksen hallitus. Senaattorihakemuksen puoltamiseksi vaaditaan hallituksen määräenemmistö Senaattoriksi hakemisen edellytyksenä on jäsenen erittäin ansiokas, jctoiminnan arvostusta lisännyt tai lisäävä toiminta. Jäsenen toiminta on voinut tapahtua omassa tai muussa nuorkauppakamarissa, alueellisessa JCtoiminnassa, Keskusliitossa tai kansainvälisessä JC - toiminnassa Senaatin jäsenillä, jotka eivät ikänsä vuoksi ole enää yhdistyksen jäseniä, on yhdistyksen toiminnassa samat oikeudet kuin kunniajäsenillä. Senaattorien on suotavaa suorittaa vuosittain kannatusmaksu Forssan Seudun Nuorkauppakamarille 18. Erityismääräykset Tämän toimintaohjeen vahvistaa yhdistyksen kokous hallituksen esityksestä. Tätä toimintaohjetta on noudatettava 30.9,1994 alkaen. Tämä toimintaohje muutoksineen ja lisäyksineen on hyväksytty yhdistyksen kokouksessa 29.9.1994. Forssassa, 29. päivänä syyskuuta 1994 Marita Junttila Kokouksen puheenjohtaja Jari Sava Kokouksen sihteeri
LIITTEET Viiriohjesääntö Palkitsemissäännöt Kunniajäsenvalintaan liittyvät säännöt Taloussääntö Matkustusohjesaanto Robert s Rules of Order -käsikirja Näiden toimintaohjeiden lisäksi on epävirallinen puheenjohtajan ohjeistus aluekokouksia, kansallisia kokouksia, käätyjen käyttöä, kamarin puheenjohtajan esineistön luovuttamista seuraavalle puheenjohtajalle, kamarin viirejä, kamarille luovutettuja lahjaesineitä ja niiden edelleen luovuttamista varten. Ko. kirjallista ohjeistusta, jonka puheenjohtaja luovuttaa seuraavalle puheenjohtajalle, ei ole hyväksytty näiden ohjeiden mukana.
Forssan Seudun Nuorkauppakamari ry. Kunniajäsenvalintaan liittyvät säännöt 1. Forssan Seudun Nuorkauppakamari voi kutsua kunniajäseneksi ikärajoituksesta ja yhdistyksen jäsenyydestä riippumatta henkilön, jota hallitus on esittänyt ja jonka kutsumisesta 2/3 yhdistyksen kokouksessa läsnä olevista jäsenistä kannattaa. 2. Kunniajäsenyydellä pyritään osoittamaan poikkeuksellisen suuni arvonanto, jota yhdistys tuntee kunniajäseneksi valittavaa kohtaan. Tätä arvonantoa pyritään ylläpitämään siten, että kunniajäseneksi kutsumisen edellytykset pidetään korkeina. Kunniajäsenyyden luonne huomioon ottaen hallituksen kunniajäsenehdotuksen on oltava lähtökohtaisesti yksimielinen. 3. Kunniajäseneksi voidaan kutsua henkilö, jonka toiminta yhdistyksessä tai muutoin on ollut sellaista, että se omaperäisesti ja olennaisesti edistää yhdistyksen toimintaa, tavoitteita ja tunnetuksi tekemistä muussa yhteiskunnassa. Toimintaa arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota myös toiminnan kestoon. Kunniajäsenyys voidaan myöntää myös pitkäaikaisen ja erityisen aktiivisen toiminnan perusteella. 4. Kunniajäsenyydestä päätettäessä hallitus antaa yhdistyksen kokoukselle selonteon niistä konkreettisista ansioista, joiden perusteella se kunniajäsenyyttä ehdottaa. 5. Kunniajäseneksi voidaan erityisestä syystä valita myös muu henkilö kuin yhdistyksen jäsen tai jäsenenä ollut.
Forssan Seudun Nuorkauppakamari ry. JC-merkkien käyttö 1. Jäsenmerkki Forssan Seudun Nuorkauppakamarin jäsen on oikeutettu käyttämäänjäsenmerkkiä. Jäsenmerkkiä suositellaan käytettäväksi aktiivisesti päivittäin ja siten markkinoimaan nuorkauppakamaria yhdistyksen tilaisuuksien ulkopuolella. 2. Hallituksen jäsenen tai virkailijan JC -merkki Hallituksen jäsenet ja hallituksen toimihenkilöt ovat oikeutettuja käyttämään tehtävää vastaavaa JC-merkkiä. Niiden käytön voi aloittaa valinnan jälkeen siinä vaiheessa, kun hallitus katsoo sen tarkoituksenmukaiseksi. Merkkejä käytetään vain sinä vuonna, kun tehtävää hoidetaan. Merkin käyttöoikeus loppuu viimeistään toimikauden päättyessä tai silloin, kun hallitus katsoo sen tarkoituksenmukaiseksi. 3. IPP:n merkki IPP:n Past President -merkkiä voi IPP käyttää siihen asti, kun hän on nuorkauppakamarin jäsenenä. Mikäli IPP:n tehtävää ei ole hoidettu siksi, että ko. jäsen on vaihtanut kamaria ennen IPP:n toimikauden alkamista tai toimikauden alettua, on hän kuitenkin oikeutettu käyttämään merkkiä. IPP, joka IPP-kauden aikana tai sen jälkeen hoitaa muun merkin käyttöön oikeuttavaa tehtävää, hän voi valita, mitä merkkiä hän käyttää. 4. Senaattorinmerkki Senaattorit käyttävät senaattorimerkkiä. 5. Keskusliiton ym. Merkit Keskusliiton tai JCI:n tehtäviä hoidettaessa noudatetaan näiden merkkien sääntöjä. 6. Käyttöoikeuden lakkaaminen Senaattorimerkkiä lukuun ottamatta lakkaa kaikkien merkkien käyttöoikeus jäsenen erotessa nuorkauppakamarista.
Forssan Seudun Nuorkauppakamari ry. Palkitsemissäännöt 1. Vuoden tulokas -palkinto Vuoden tulokas -palkinto on visakoivuinen sorsa, jonka on lahjoittanut Forssan Seudun Nuorkauppakamari ry:n puheenjohtaja Timo Tuominen vuonna 1985. Palkinto voidaan luovuttaa yhdistyksen uudelle jäsenelle, joka on nuorkauppakamaritoiminnassa mukana ensimmäistä vuottaan. Palkintoa luovutettaessa huomioidaan aktiivinen ja innostunut nuorkauppakamaritoiminta. Palkinto luovutetaan vuodeksi kerrallaan. Palkinnon luovuttamisesta päättää yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja. 2. Aktiivisuuspalkinto Aktiivisuuspalkinto on lasimalja, jonka on lahjoittanut Riihimäen Nuorkauppakamari. Palkinto voidaan luovuttaa toimintavuoden aikana ansiokkaasti toimineelle yhdistyksen jäsenelle. Palkintoa ei voida luovuttaa yhdistyksen hallitukseen toimintavuoden aikana kuuluvalle jäsenelle eikä hallituksen toimihenkilöille. Palkinto luovutetaan vuodeksi kerrallaan. Palkinnon luovuttamisesta päättää yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja. 3. Konkaripalkinto Konkaripalkinto on tinalautanen, jonka on lahjoittanut Suomen Nuorkauppakamarit ry:n kansallinen puheenjohtaja Dennis Seligson Forssan Nuorkauppakamari ry:n 15-vuotisjuhlassa 3.12.1983. Palkinto voidaan luovuttaa yhdistyksen jäsenelle (myös hallituksen jäsenelle), jonka varsinainen jäsenyysaika Forssan Seudun Nuorkauppakamarissa on kestänyt vähintään 5 vuoden ajan. Palkintoa
luovutettaessa huomioidaan pitkäaikainen, uskollinen puurtamistyö yhdistyksen eri tehtävissä. Palkinto luovutetaan vuodeksi kerrallaan. Palkinnon luovuttamisesta päättää yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja. 4. Taiwan-palkinto Taiwan-palkinto on vuoden 1983 JCI:n maailmankokouksen kokoustunnus teak-jalustalla. Palkinnon ovat lahjoittaneet yhdistyksen ensimmäiset maailmankokouskävijät Timo Rapakko ja Arto Tikkaoja Forssan Seudun Nuorkauppakamari ry:n 15-vuotisjuhlassa 3.12.1983. Palkinto voidaan luovuttaa yhdistyksen jäsenelle (myös hallituksen jäsenelle) ansiokkaasta ja merkittävästä kansainvälisestä jc-projektista, kansainvälisen tapahtuman toteutuksesta tai muusta kansainvälisyyden edistämisestä. Palkinto luovutetaan vuodeksi kerrallaan. Palkinnon luovuttamisesta päättää yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja. 5. Puhemestaripalkinto Puhemestaripalkinto on tinakolpakko, jonka vuoden 1991 puheenjohtaja Eija Lehtimäki luovutti yhdistyksen vuosikokouksessa ensimmäisen kerran pidetyssä puhekilpailussa 19.2.1991. Palkinto voidaan luovuttaa yhdistyksen jäsenelle ansiokkaasta puheen pitämisestä puhekilpailussa. Puhekilpailuun voivat osallistua yhdistyksen jäsenet. Puheen voi pitää suomen, ruotsin tai englannin kielellä. Puheen kesto on 3 minuuttia, Kun kilpailijalla on 30 sekuntia puheaikaa jäljellä, siitä ilmoitetaan hänelle sovitulla tavalla. Kilpailijoita ci saa avustaa puheen aikana. Tuomareina toimii kolme kokenutta jäsentä, senaattoria tai kunniajäsentä. Tuomaristo valitsee keskuudestaan päätuomarin, jonka ääni mahdollisessa äänestyksessä on ratkaiseva. Tuomaristo tekee listan puhujista paremmuusjärjestyksessä ja julkistaa puhekilpailun voittajan. Lista luovutetaan yhdistyksen hallituksen puheenjohtajalle. Kamarin puhekilpailun voittaja edustaa kamaria aluetason kilpailussa. Mikäli ao. henkilö on estynyt osallistumasta aluekokoukseen, valitsee
puheenjohtaja uuden edustajan tuomarien laatiman listan mukaan. Aluetason puhekilpailun voittajat kilpailevat keskusliiton vuosikokouksessa. Tämän kilpailun voittaja edustaa Suomea Eurooppakokouksessa ja mahdollisesti maailmankokouksessa. Palkinto luovutetaan vuodeksi kerrallaan. Puhemestari saa kiertopalkinnon lisäksi omakseen pienen tinakolpakon. Kiertopalkintoon kaiverretaan kilpailun voittajan nimi ja vuosiluku sekä pieneen tinakolpakkoon lisäksi Puhemestari. 6. Seinäkello Vuonna 2003 Forssan Seudun Nuorkauppakamarin 35 vuotisjuhlassa Kansallisen puheenjohtaja 2003 Jarmo Jalkasen lahjoittama seinäkello luovutetaan Aikaansa edellä olevalle kamarilaiselle. Palkinto luovutetaan vuodeksi kerrallaan. Palkinnon luovuttamisesta päättää yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja.
Forssan Seudun Nuorkauppakamari ry. Viiriohjesääntö 1. Viirin materiaali on kaksinkertaista silkkiä. Julkisivun väri on sininen. Keskellä viiriä on iso, valkoinen JCI:n tunnus ja sen yläpuolella teksti Forssa. Viirin alareuna on kolmihaarainen. Haarojen päissä on valkoiset tupsut. Viirin maksimikorkeus on 215 mm ja leveys 125 mm. 2. Viiri voidaan luovuttaa Forssan Seudun Nuorkauppakamari ry:n jäsenelle. ansioista jc-toiminnassa huomioiden erityisesti jäsenen eroaminen ikänsä puolesta, toimiminen hallituksen puheenjohtajana, vaativan jc-projektin vetäjänä tai poismuutto paikkakunnalta. 3. Viiri voidaan antaa muulle nuorkauppakamariyhdistykselle tai toisen nuorkauppakamarin jäsenelle huomionosoituksena tai tunnustuksena merkittävästä yhteistyöstä tai toiminnasta Forssan Seudun Nuorkauppakamari ry:n kanssa. 4. Viiri voidaan luovuttaa nuorkauppakamarijärjestön ulkopuoliselle suomalaiselle tai ulkomaiselle henkilölle tai yhteisölle, jolle Forssan Seudun Nuorkauppakamari ry. haluaa osoittaa kunnioitustaan ja kiitollisuuttaan. 5. Viiri voidaan luovuttaa yhden toimintavuoden aikana pääsääntöisesti korkeintaan kolme kertaa. 6. Viirin luovuttamisen perusteeksi ei riitä ainoastaan merkittävä taloudellinen tuki yhdistykselle. 7. Viirin luovuttamisesta päättää yhdistyksen hallitus. 8. Luovutettavat viirit on numeroitava ja hallituksen on pidettävä niistä luetteloa ja huomioitava, että kullekin viirinsaajalle voidaan luovuttaa ainoastaan yksi viiri. 9. Viirit varustetaan hopealaatalla, johon kaiverretaan saajan nimi, päivämäärä ja yhdistyksen nimi.
Forssan Seudun Nuorkauppakamari ry. Taloussääntö 1. Hallinnollisia määräyksiä Yhdistyksen toiminnassa, varojen hoidossa ja tilinpidossa on noudatettava yhdistyslain, kirjanpitolain ja -asetuksen) yhdistyksen kokousten päätösten ja ohjeiden lisäksi tämän taloussäännön määräyksiä. Hallituksen on yhdistyslain mukaisesti ilmoitettava yhdistystä koskevat asiat yhdistysrekisteriin viivytyksettä. Hallitus edustaa yhdistystä ja kirjoittaa yhdistyksen toiminimen yhdistyslain ja yhdistyksen sääntöjen edellyttämällä tavalla. Yhdistyksen varainhoidon johto ja valvonta samoin kuin tämän taloussäännön noudattamisen valvonta kuuluu hallitukselle, Hallituksen kokouksissa on pidettävä pöytäkirjaa. Pöytäkirjaan on merkittävä kokouksen pitoaika ja -paikka, läsnä olleet henkilöt ja käsiteltävänä olleista asioista vähintään päätökset ja mahdolliset äänestystulokset. Pöytäkirja on tarkistettava seuraavassa hallituksen kokouksessa ellei ole toisin päätetty. Pöytäkirjat on säilytettävä järjestettynä luotettavalla tavalla ja numeroitava~ juoksevasti hallituskausittain. Hallituksen tulee esittää vuosikokoukselle talousarvioehdotuksensa yhdistyksen sääntöjen mukaisesti. Talousarviossa on eroteltava yhdistyksen menot ja tulot bruttopeniaatteen mukaisesti. Taloutta on hoidettava huolellisesti ja hyväksytyn talousarvion mukaisesti. Hallituksen on otettava huomioon varojen käyttöpaatoksia tehdessään yhdistyksen kokonaistaloudellinen tila sekä ao. tilikauden toteutuneet ja odotettavissa olevat talouden poikkeamat talousarviosta. Projektien tuottaman ylijäämän käytöstä päättää hallitus talousarvion ja taloussaannon puitteissa. Projektipäälliköillä ja -ryhmillä ei ole päätösvaltaa projektin tuottamaan ylijäämään ellei toisin ole päätetty. Hallitus tekee varojenkäyttöpäätökset, jotka koskevat yhdistyksen
jäsenille rahana tai rahanarvoisena etuutena annettavia palkkioita, stipendejä, avustuksia ja muita vastaavanlaisia suorituksia suorituksen aiheesta riippumatta. Tarvittaessa hallitus voi alistaa asian yleisen kokouksen päätettäväksi. 2. Varojen hoitoa koskevat määräykset Hallituksen on huolehdittava siitä, että yhdistyksen varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty. Hallituksella on varanhoidossa apuna yhdistyksen rahastonhoitaja. Rahastonhoitajalla tulee olla kirjanpidossa ja taloudenhoidossa niittävä tietoja taito. Yhdistyksen omaisuutta ja vakuuksia san luovuttaa vain hallituksen ja yhdistyksen kokousten päätösten mukaisesti, Yhdistyksen hallitus päättää pankki- ja postisiirtotilien avaamisesta ja lopettamisesta. Hallitus valtuuttaa ja antaa tarvittavat valtakirjat henkilöille, joilla on oikeus kuitata arvoposti ja nostaa varoja pankin- ja postisiirtotileiltä. Valtuutus on merkittävä pöytäkirjaan. Tilinkäyttöoikeus on rajoitettava yhdistyksen rahastonhoitajan lisäksi enintään yhteen hallituksen jäseneen tai puheenjohtajaan. Rahastonhoitajalle toimitettavissa laskuissa ja menotositteissa on oltava niittävän yksityiskohtainen selvitys siitä, mihin projektiin tai muuhun toimintaan maksu liittyy ja että maksu on sopimuksenmukainen Rahastonhoitajan on ennen maksun suorittamista tarkastettava, että tosite on päivätty, tositteesta käy selville maksun aihe ja laskutoimitukset ovat oikeat. Maksut on pääsääntöisesti suoritettava pankki- tai postisiirron välityksellä. Maksettu lasku on liitettävä tiliotteeseen Tiliotteita liitteineen on säilytettävä erityistä huolellisuutta ja tarkkuutta noudattaen. Käteisvarat on viivytyksettä talletettava yhdistyksen pankki.. tai postisiirtotilille. Käteissuorituksista on laadittava tosite. Rahastonhoitaja laatii jäsenmaksujen perimisluettelon ja vertaa siihen maksetut jäsenmaksut, Luettelo on säilytettävä kirjanpidon tilinpäätöstositteiden yhteydessä.
3. Kirjanpitoa ja tilinpäätöstä koskevat määräykset Hallituksen on huolehdittava, että yhdistyksen kirjanpito on järjestetty luotettavasti kirjanpitolain ja -asetuksen säännösten sekä tämän taloussäännön mukaisesti. Yhdistyksen kirjanpito on järjestettävä ja pidettävä siten, että yhdistyksen varojen käytöstä päätettäessä on riittävän tarkasti selvillä ao. tilikauden menot ja tulot sekä päätösajankohdan taloudellinen lila. Kirjanpidon tulee perustua juoksevasti numeroituihin tositteisiin tai tiliotemerkintöihin. Kirjanpitokirjat ja tositteet on säilytettävä turvaavalla tavalla vähintään kirjanpitolain vaatiman ajan. Tilikauden aikana säilyttämisestä vastaa rahastonhoitaja ja tämän jälkeen hallitus. Tilikauden aikana liiketapahtumat voidaan kirjata maksuperusteen mukaan. Tilinpäätöstä laadittaessa on kirjaukset saatettava suoriteperusteiseksi siten, että kaikki velat, velvoitteet, sitoumukset ja saatavat käyvät ilmi tilinpaatoksesta Yhdistyksen kirjanpidossa tilikauden aikana erillään hoidettujen projektien velat, saatavat, menot ja tulot on kirjattava yhdistyksen kirjanpitoon bruttopeniaatteen mukaisesti ja tositteet sekä tiliotteet on liitettävä yhdistyksen tositeaineistoon omana tositesarjanaan Tilinpaatos on laadittava tasekirjaan kirjanpitolain ja -asetuksen mukaisesti ja toimivaltaisen hallituksen on se allekirjoitettava ennen tilintarkastajille luovuttamista Tasekirjaan on laadittava tase-erittely taseryhmittäin, Tasekirjaan on laadittava myös luettelo yhdistyksen käyttöomaisuudesta, Tase-erittelyt ja allekirjoittaa rahastonhoitaja
4. Yhdistyksen kirjanpidosta erillään hoidettavien projektien erilliskirjanpitoa koskevat määräykset Hallitus voi tarvittaessa päättää tietyn projektin tilinpidon järjestämisestä yhdistyksen kirjanpidosta erillisenä itsenäisenä kirjanpitona. Erilliskirjanpitoa koskevassa paatoksessa hallituksen tulee nimetä projektipäällikkö, joka vastaa tilinpidon järjestämisestä päättää projektin käyttöön asetettavista varoista ja tulostavoitteista päättää Oman pankkitilin avaamisesta sekä varojen ja pankkitilien käyttövaltuuksista asettaa ajankohdan, johon mennessä projektin tilinpaatos on laadittava ja tilitys tehtävä hallitukselle, Projektin kokouksista on pidettävä pöytäkirjaa, johon merkitään vastaavat asiat kuin yhdistyksen hallituksen pöytäkirjaan, Projektin tositteet ja tiliotteet on säilytettävä kuten yhdistyksen tositteet ja tiliotteet. Projektin päätyttyä tosite- ja asiakirja-aineiston säilyttämisestä vastaa yhdistyksen hallitus. Tilikaudelta toiselle jatkuvien projektien on laadittava tilikauden vaihteen tilanteesta välitilinpäätös, joka yhdistetään yhdistyksen kirjanpitoon ja tilinpäätökseen. Projektin päätyttyä on tästä laadittava tilinpäätös, jossa on riittävästi eriteltävä projektin tuotot, kulut, saarniset, velat ja muut varat bruttoperiaatteen mukaisesti. Tilinpäätös on päivättävä ja projektipäällikön allekirjoitettava, Muilta osin projektin taloudenhoidossa ja kirjanpidossa on noudatettava yhdistyksen vastaavia seikkoja koskevia määräyksiä. 5. Tilintarkastusta koskevat määräykset Yhdistyksen tilintarkastajien tulee tarkastaa yhdistyksen ja erillisten projektien kirjanpito, tilinpäätös ja hallinto hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa. Hallituksen on luovutettava tilintarkastajille vähintään kahta viikkoa ennen tilinpaatosta käsittelevää yhdistyksen kokousta yhdistyksen koko