Sähköinen veroilmoitus laajenee Työterveyshuollon korvaukset verkossa Koulutukset Tapahtumat Neuvontapalvelut Tärkeät yhteydet Pirkanmaan Yrittäjä INFO 2 Toiminimiyrittäjäkin pääsee nyt velkajärjestelyyn 2015 Alueiden menestysohjelma työkaluksi aluekehittämiseen Lakineuvoja vastaa: Vaihteleva työaika ja vuosiloma
Sisällys YrittäjäiNFO 2/2015 3 Pirkanmaan alueellinen osuus Toimitusjohtajan katsaus Palvelut yrittäjille Koulutukset ja tapahtumat 12 Infotiski Huoli työpaikkojen säilymisestä kasvaa Sähköinen veroilmoituspalvelu laajenee Hae työterveyshuollon korvauksia verkossa EEN-yrityspalvelut Finprolle Pk-yritysten kansainvälistymiseen 10 miljoonan euron lisäpanostus 14 Toiminimiyrittäjäkin pääsee nyt velkajärjestelyyn 16 Talousapu auttaa maksuvaikeuksissa 17 Lakineuvoja vastaa: Liikehuoneiston remontti 18 Lakineuvoja vastaa: Vaihteleva työaika ja vuosiloma 20 Alueiden menestysohjelma työkaluksi aluekehittämiseen 21 Suomen kasvukäytävät 22 Yrittäjät lupaavat säilyttää ja tehdä työpaikkoja KustaNtaja Suomen Yrittäjät / Pirkanmaan Yrittäjät 6 numeroa vuodessa issn 1239-4637 (print) issn 2342-172X (ONliNe) toimitus Suomen Yrittäjät Anna Lantee, viestintäsuunnittelija p. 09 2292 2855 anna.lantee@yrittajat.fi Maarit Kattilakoski, senior ad p. 09 2292 2933 maarit.kattilakoski@yrittajat.fi taitto / alueellinen toimitus Pirkanmaan Yrittäjät Kimmo Pesola p. 050 599 5256 kimmo.pesola@pirkanmaanyrittajat.fi KaNNeN KuVa Pixhill tässä NuMerOssa KirjOittaVat Pasi Mäkinen, toimitusjohtaja Anssi Kujala, varatoimitusjohtaja Sanni Kotilainen, lakineuvoja Janne Makkula, lainsäädäntöasioiden päällikkö Lotta Siljanen, lakineuvoja ilmestyminen 1........... 29.1. 2...........26.3. 3...........26.5. 24 Tärkeät yhteydet 2015 4........... 27.8. 5..... 22.10. 6..... 17.12.
Toimitusjohtajan katsaus Kunnat yrittäjien kumppaneina Yrittäjät näkevät kunnat keskeisimmiksi yhteistyökumppaneikseen omilla paikkakunnillaan. Kuntien toiminnalla on merkittävä vaikutus yritysten toimintaedellytyksiin. Hyvä yhteistyö ja vuorovaikutus edesauttavat yritysten kasvua ja uusien työpaikkojen syntymistä paikkakunnille. Erityisen merkittävää yrittäjille on, että oman paikkakunnan tuotteita ja palveluita käytetään. Ostamalla 10 eurolla lisää oman paikkakunnan tuotteita tai palveluita voimme aikaansaada 1000 uutta työpaikkaa Pirkanmaalle. Näin pienilläkin valinnoilla voi olla suuria vaikutuksia. Yrittäjät kokevat erittäin tärkeänä, että heitä kuunnellaan ja heidän mielipiteensä otetaan huomioon kuntien päätöksenteossa. Myös julkiset hankinnat ovat merkittävä asia monelle pk-yritykselle. Kuntien hankintapolitiikkaa on kehitetty muutamissa Pirkanmaan kunnissa yrittäjille suotuisampaan suuntaan: on mahdollistettu osatarjousten tekeminen ja alettu huomioida pk-yrityksiä päätöksenteossa. Monelle pienelle yritykselle 30.000 euron kauppa on suuri. Useassa kunnassa Pirkanmaalla on myös tekeillä hankinta- tai palvelustrategia, joissa pk-yritykset huomioidaan. Kunnilta odotetaan myös joustavaa maankäyttö- ja tonttipolitiikkaa. Ajankohtainen asia on maakuntakaava, josta useat Pirkanmaan kunnat tekevät omat lausuntonsa yhdessä paikallisen yrittäjäjärjestön kanssa. Valmisteilla oleva maakuntakaava nimittäin sitoo meitä vuoteen 2040 saakka. EU arvioi direktiivejä ja päätöksiään ajatuksella ºpie net ensinº. Meillä Pirkanmaalla on lanseerattu yritysvaikutusten arviointi, jonka käyttöönottoa kunnissa tulisi huomattavasti lisätä. Yritysvaikutusten arviointi tarkoittaa kunnan merkittävimpien päätösten ja suunnitelmien arviointia yritysten näkökulmasta. Hyvät päätökset nimittäin luovat uusia työpaikkoja. Yrittäjäjärjestön ja kunnan välinen toimiva yhteistyö tuo varmasti lisää hyvinvointia paikkakunnille. Pasi Mäkinen toimitusjohtaja
PALVELUT YRITTäjILLE Facebook: Nuorten Yrittäjien Voimala Twitter: @NYVPirk Nuorten Yrittäjien Voimala (NYV) on avoin verkosto kaikille nuorille ja nuorenmielisille yrittäjille Pirkanmaan alueella. Se tarjoaa yhteisen paikan tavata muita rohkeita nuoria, saada neuvoja ja jakaa kokemuksia. NYV järjestää valmennuksia ja monia muita tilaisuuksia, joissa nuoret yrittäjät voivat kehittää osaamistaan ja jakaa kokemuksiaan toistensa kanssa. Vahvan verkoston avulla pienestäkin yrittäjästä tulee suuri. Tavoitteena on synnyttää vahvaa yhteenkuuluvuuden tunnetta vaaliva yhteisö, jonka yhteisenä päämääränä on nuorten yrittäjyyden kehittäminen ja edistäminen. NYV järjestää maksuttomia Huippuherätyksiä joka kuukauden ensimmäinen torstai Koskipuiston Wayne' s Coffeessa klo 9-10. Pysy hereillä ja tule mukaan! KEVÄÄN HUIPPUHERÄTYKSET 2.4. Bloggaus markkinoinnin keinona, Sami Kieksi, Blogbook Finland Oy 7.5. Julkiset hankinnat, hankinta-asiamies Marko Keski-Sikkilä, Pirkanmaan Yrittäjät ry KOSSUA JA KOULUTUSTA -ideointisarja 17.4. Sähköpostimarkkinointi 22.5. Kumppanuus/suosittelumarkkinointi Lisätiedot tapahtumista: www.nyv.fi 4 nuorten yrittäjien voimala Ota yhteyttä: nyv@pirkanmaanyrittajat.fi
PALVELUT YRITTäjILLE hankinta-asiamies palvelee yrittäjiä REKISTERÖIDY PALVELUN KÄYTTÄJÄKSI Hankinta-asiamies palvelee yrityksiä kaikissa julkisiin hankintoihin liittyvissä kysymyksissä. Palvelu edistää yritysten osallistumista julkisiin hankintoihin ajantasaisen tiedon ja neuvonnan avulla. Näin yritysten tarjoukset ovat entistä laadukkaampia, parempia sekä kilpailukykyisempiä. Voit rekisteröityä Hankinta-asiamiespalvelun käyttäjäksi osoitteessa www.hankinta-asiamies.fi/py. PALVELU TUO YRITTÄJÄLLE MERKITTÄVIÄ ETUJA Säästät aikaa: Vahtipalvelu toimittaa sinua kiinnostavat kuntien julkaistut tarjouspyynnöt automaattisesti sähköpostiisi Voit ennakoida: Saat hyvissä ajoin tiedot myös kuntien tulevista hankinnoista Tarjoat laadukkaammin: Autamme sinua tarvittaessa laatimaan myös tarjouksen Kunta löytää yrityksesi: Tuomme yrityksesi kuntien tietoisuuteen ja käymme hankinnoista keskustelua kuntien kanssa Kumppanihaku: Saat muiden toimialasi yrittäjien sekä kuntien hankkijoiden yhteystiedot Toimittajalistat: Hallinnoimme ja edistämme myös yhteistarjouksien (verkostojen) luomista yritysten välillä HANKINTA-ASIOIHIN SAA APUA Tarvitsetko tietoa julkisista hankinnoista? Haluatko kehittää yrityksesi kilpailukykyä kuntien tarjouskilpailuissa? Etsitkö yrityskumppania? Voit varata ajan maksuttomaan keskusteluun. Pirkanmaan Yrittäjien hankintaasiamies tavattavissa aluejärjestön toimistolla (Kehräsaari, Laukontori 1, Tampere). Lisätietoja palvelusta ja ajanvaraukset Marko Keski-sikkilä hankinta-asiamies puh. 050 4497 969 marko.keski-sikkila@pirkanmaanyrittajat.fi 5
PALVELUT YRITTäjILLE Lakineuvontaa Lakineuvontaa jäsenille AlkuneuvontA puhelimitse on jäsenille maksuton. kun soitat asiantuntijallemme, varaudu kertomaan jäsennumerosi. löydät sen kätevimmin jäsenkortistasi. Arvonlisäveroasiantuntija, OTK Matti Haapamäki p. 0400 644 882 mhaapamaki@kolumbus.fi Arvonlisäveroasiat, omistajan- ja sukupolvenvaihdokset, veroneuvonta lakimies, veroasiantuntija maria solala-aro, Ava law oy puh. 040 760 2022 maria@avalaw.fi IT-oikeus, patentti- ja tekijänoikeus, teknologiaoikeus Asianajaja, varatuomari Jussi Pirhonen Asianajotoimisto Tammer-Juristit Oy puh. (03) 211 0666 jussi.pirhonen@tammer-juristit.fi Insolvenssioikeus, työoikeus, vero-oikeus Asianajaja, varatuomari Kimmo Lahtinen Asianajotoimisto Veneskoski Oy puh. 0400 776 876 toimisto@veneskoski.com Julkiset hankinnat, sopimusjuridiikka, yritysjuridiikka Asianajaja Pekka Vanhanen Asianajotoimisto Pekka Vanhanen Oy puh. 0500 730 105 pekka.vanhanen@vanhanen.com Kiinteistö- ja rakennusasiat, konkurssioikeus ja oikeudenkäynti Asianajaja, oikeustieteen lisensiaatti Mika Ala-Uotila Asianajotoimisto Mika Ala-Uotila Oy puh. 0400 633 408 mika.ala-uotila@nokialaw.fi Kansainvälisen kaupan juridiikka, teknologia- ja vientisopimukset, yrityskaupat Asianajaja, varatuomari Vesa Turkki Asianajotoimisto JB Eversheds Oy puh. 040 900 2035 vesa.turkki@jbeversheds.com Konkurssioikeus, kansainvälisen kaupan juridiikka, yrityssaneeraus Asianajaja Timo Seppälä Asianajotoimisto Borenius Oy puh. (03) 214 9111 timo.seppala@borenius.com Kiinteistö- ja rakennusasiat, julkiset hankinnat ja kilpailuasiat, perhe- ja perintöoikeus Asianajaja, varatuomari Pauliina Knuutinen oikeustieteen lisensiaatti mikko knuutinen Asianajotoimisto knuutinen ky puh. (03) 343 9700 toimisto@asianajotoimistoknuutinen.fi Yleis- ja liikejuridiikka, liikenneasiat, yritysjuridiikka Asianajaja janne haapakari Asianajotoimisto Applex oy puh. 0400 919 326 janne.haapakari@applex.fi Yleis- ja liikejuridiikka, liikenneasiat, omistajan- ja sukupolvenvaihdokset Asianajaja Risto tuori Asianajotoimisto ACtAs oy puh. 010 548 6066 risto.tuori@actas.fi, www.actas.fi Omistajan- ja sukupolvenvaihdokset, arvonmääritykset, yritysjuridiikka Partner Risto Heinänen KPMG Oy Ab puh. 040 519 9903 risto.heinanen@kpmg.fi Omistajan- ja sukupolvenvaihdokset, veroneuvonta, yritysjuridiikka Lakimies Pia Ojala Verokonsultointi Pia Ojala Oy puh. 050 530 6850 pia.ojala@piaojala.fi 6 Yrittäjäinfo 2/2015
PALVELUT YRITTäjILLE Lakineuvontaa YKSIKIn YhTEYdEnoTTo neuvontapalveluun VoI SääSTää SInULLE VUodEn jäsenmaksun. perhe- ja perintöoikeus, kiinteistö- ja rakennusasiat Asianajaja, varatuomari Pertti Dunder Asianajotoimisto Dunder & Dunder Ky puh. 0500 730 731 pertti@dunder.fi perhe- ja perintöoikeus, työoikeus, sopimusoikeus Asianajaja, varatuomari, Mika Miesmäki Asianajotoimisto Lehtinen, Sinivaara & Syrjänen Oy puh. 050 401 9188 mika.miesmaki@lss-oy.com perhe- ja perintöoikeus, sovintomenettelyt, yhtiöiden lunastusriidat Asianajaja, Eija Karimaa Asianajotoimisto Karimaa & Vähätalo Oy puh. (03) 270 0100 eija.karimaa@karimaa-vahatalo.fi sopimusjuridiikka, omistajan- ja sukupolvenvaihdokset, yleis- ja liikejuridiikka Asianajaja, Markku Lindblad Asianajotoimisto Lindblad & Co Oy puh. 020 749 8161 markku.lindblad@lindblad.fi sopimus- ja kauppaoikeus, kv-kauppaoikeus, ict-juridiikka, yrityskaupat Asianajaja Jukka Tanhuanpää Asianajotoimisto Applex Oy puh. 044 336 6226 jukka.tanhuanpaa@applex.fi työsuhdeasiat, konkurssioikeus Asianajaja Timo Jarmas Asianajotoimisto JB Eversheds Oy puh. 010 684 1500 timo.jarmas@jbeversheds.com työsuhdeasiat, oikeudenkäynti Asianajaja, varatuomari Riitta Sommarberg Asianajotoimisto Tempo Oy puh. (03) 3123 5114 riitta.sommarberg@tempolaw.fi työsuhdeasiat, perhe- ja perintöoikeus Asianajaja Sari Honkalampi Asianajotoimisto Tammer-Juristit Oy puh. (03) 2110 666 sari.honkalampi@tammer-juristit.fi työsuhdeasiat, sopimusjuridiikka, konkurssioikeus Asianajaja, varatuomari Pekka Paldanius Asianajotoimisto Tempo Oy puh. 0400 834 680 pekka.paldanius@tempolaw.fi työsuhdeasiat, kiinteistö- ja rakennusasiat, oikeudenkäynti Lakimies Minna Romu Asianajotoimisto Lindblad & Co Oy puh. 020 749 8193 minna.romu@lindblad.fi työsuhdeasiat, yhteistoimintamenettelyt Varatuomari Johanna Uusitalo KPMG Oy Ab puh. 044 364 5800 johanna.uusitalo@kpmg.fi työsuhdeasiat, sopimusjuridiikka, yrityskaupat Asianajaja Kari Koskinen Asianajotoimisto Klingendahl Oy puh. (03) 260 2000 kari.koskinen@klingendahl.com työsuhdeasiat, perhe- ja perintöoikeus, omistajan- ja sukupolvenvaihdokset Asianajaja, Heikki Lehtinen Asianajotoimisto Lehtinen, Sinivaara & Syrjänen Oy puh. (03) 230 3050 heikki.lehtinen@lss-oy.com Yrityskaupat ja julkiset hankinnat Asianajaja, varatuomari, ekonomi Heikki Dunder Asianajotoimisto Dunder & Dunder Ky puh. (03) 3125 0000 heikki@dunder.fi Yrittäjäinfo 2/2015 7
PALVELUT YRITTäjILLE Lakineuvontaa Vahingonkorvausoikeus, rikosoikeus Asianajaja pirkka Lappalainen Asianajotoimisto pirkka Lappalainen ky puh. 050 517 6902 pirkka@pirkkalappalainen.fi Veroneuvonta, omistajan- ja sukupolvenvaihdokset, yhtiöoikeus Lakimies, julia Saraste talenom konsultointipalvelut Oy puh. 020 7525 362 julia.saraste@talenom.fi Yleis- ja liikejuridiikka, teollisoikeudet, yhtiöoikeus Asianajaja, Ilkka Syrjänen Asianajotoimisto Lehtinen, Sinivaara & Syrjänen Oy puh. (03) 230 3060 ilkka.syrjanen@lss-oy.com Yrityskaupat, kansainvälisen kaupan juridiikka Asianajaja, ktm petri nevalainen Asianajotoimisto Applex Oy puh. 020 791 2950 petri.nevalainen@applex.fi Yritysjuridiikka, konkurssi- ja sopimusjuridiikka Asianajaja jukka Reilin Asianajotoimisto jb eversheds Oy puh. 010 684 1500 jukka.reilin@jbeversheds.com Yritysjärjestelyt, insolvenssioikeus, sopimus- ja kauppaoikeus Asianajaja, varatuomari harri tolppanen Asianajotoimisto jb eversheds Oy puh. 0400 635 045 harri.tolppanen@jbeversheds.com Neuvonta-apua liiketoiminnan kehittämiseen ALkuneuvOntA puhelimitse On jäsenille maksuton. kun soitat asiantuntijallemme, varaudu kertomaan jäsennumerosi. Löydät sen kätevimmin jäsenkortistasi. Apua perheen ja parisuhteen kysymyksissä Heikki Syrjämäki Perheneuvontatyön johtaja Tampereen ev.lut. seurakuntien perheasiain neuvottelukeskus puh. 050 562 0904 heikki.syrjamaki@evl.fi Julkiset hankinnat ja kilpailuasiat Asiantuntija, toimitusjohtaja Kati Myllyniemi Pro-hankinta Oy puh. 040 838 3885 Kysymykset sähköpostilla kati.myllyniemi@gmail.com Laskutus ja maksuvalvonta Myyntiryhmän päällikkö Anssi Hangas Pappila Penkkala Group Oy puh. 050 389 8662 anssi.hangas@pappila-penkkala.fi Myynti, mainonta ja markkinointi, maaseutuyrittäjyyden kehittäminen Toimitusjohtaja Henry Järvenpää Tuoteviuhka Oy Sovi neuvonnasta puh. 0400 627 562 jarvenpaa.henry@sci.fi Myynti, mainonta ja markkinointi, strategiasuunnittelu Kehitysveturi Heikki Lindevall D-Marketing Services Oy Ajanvaraus puh. 0400 622 636 heikki.lindevall@d-marketing.fi Mainonta ja markkinointi, myynti, vientiin ja kansainvälistymiseen liittyvät asiat Toimitusjohtaja Pasi Lehtimäki Mainostoimisto Jyske Oy Puhelinneuvonta myös iltaisin puh. 050 372 2252 pasi@jyske.fi 8 Yrittäjäinfo 2/2015
PALVELUT YRITTäjILLE Neuvonta-apua liiketoiminnan kehittämiseen Omistajan- ja sukupolvenvaihdokset projektipäällikkö Tapani Kaskela Pirkanmaan Viestinvaihto puh. 050 303 9000 tapani.kaskela@ensimetri.fi Sähkön hankinta, kiinteistö- ja rakennusasiat, julkiset hankinnat ja kilpailuasiat Yli-insinööri Paavo Hakala, Tmi Paavo Hakala puh. 050 378 9990 paavo.hakala@kopteri.net Toimitilakonsultointi, toimitilapalvelut Johtaja Juhani Lehtinen Catella Property Oy puhelinneuvonta päivittäin puh. 010 522 0450 juhani.lehtinen@catella.fi Tukea elämän kriiseissä ja ahdistavissa elämäntilanteissa Tampereen ev.lut seurankunta yhteiskunnallisen työn pastori Heidi Peltola-Elo puh. 050 514 4868 heidi.peltola-elo@evl.fi Vientiin- ja kansainvälistymiseen liittyvät asiat Toimitusjohtaja Arto Hyödynmaa Tampereen Express-Huolinta Oy puh. 010 30 93 600 arto.hyodynmaa@expresshuolinta.fi Veroneuvonta, arvonmääritykset, yrityskaupat Partner Veli-Pekka Väisänen Accpoint Oy Puhelinneuvonta päivittäin puh. 0400 494 814 veli-pekka.vaisanen@accpoint.fi Vientiin- ja kansainvälistymiseen liittyvät asiat, agentuuritoiminta toimitusjohtaja Anita Kaakkolammi Agentuuri- ja konsultointiyhtiö Tulosneuvo Ky Ajanvaraus puh. 040 733 1051 anita.kaakkolammi@tulosneuvo.inet.fi Vientiin- ja kansainvälistymiseen liittyvät asiat, kansainvälisen kaupan juridiikka konsultti, Reijo Kaakkolammi Agentuuri- ja konsultointiyhtiö Tulosneuvo Ky puh.0400 320 711 reijo.kaakkolammi@tulosneuvo.inet.fi Suoramarkkinointikampanjan suunnittelu ja toteutus, asiakastiedon hallinta sekä uusien kohderyhmien määrittely ja hankinta Yrittäjä, ekonomi Kimmo Kuusi, Mailservice Oy puh. 0207 2188 86 kimmo.kuusi@mailservice.fi Yrityskaupat, arvonmääritykset, omistajan- ja sukupolvenvaihdokset KTM Jukka Lahti JSL Partners Oy Puhelinneuvonta päivittäin puh. 050 336 9559 jukka.lahti@jslpartners.org Yrityskummeja yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen Toiminnanjohtaja Harri Meller Pirkanmaan Yrityskummit ry puh. 0500 620 933 harri.meller@yrityskummit.net Yritysturvallisuus Juha Turunen, CEO, HHJ Deltabit Oy puhelinneuvonta päivittäin puh. 010 835 8510 juha.turunen@deltabit.fi Yrittäjäksi aikovan ja alkavan yrittäjän neuvonta Kehittämispäällikkö Kaj Heiniö Uusyrityskeskus Ensimetri puh. 050 371 5030 kaj.heinio@ensimetri.fi Pieni valinta, SUURI vaikutus www.pirkanmaa-avoinna.fi Yrittäjäinfo 2/2015 9
KoULUTUKSET ja TAPAhTUmAT KEVään KoULUTUSKALEnTERI Hakukoneiden herraksi 10.4.2015 Omalla koneellasi (webinaari) Yrittäjän Somekoulu 15.4.2015 Uusyrityskeskus Ensimetri, Pellavatehtaankatu 25, Tampere Myynti Facebookissa 17.4.2015 Omalla koneellasi (webinaari) Katelaskennalla parempi tuloksentekokyky 24.4.2015 Omalla koneellasi (webinaari) Pk-yrityksen ja yrittäjän verosuunnittelu 8.5.2015 Omalla koneellasi (webinaari) Laki- ja työsuhdepäivät 19.-21.5.2015 Risteily, Hki- Tuk - Hki Soteyrittäjyys tänään ja huomenna 19.5.2015 Uusyrityskeskus Ensimetri, Tampere Löydä PowerPointin parhaat puolet 28.5.2015 Omalla koneellasi (webinaari) Yrittäjän Talouskoulu 9.6.2015 Uusyrityskeskus Ensimetri, Tampere Ota yritysblogista tehot irti 11.6.2015 Omalla koneellasi (webinaari) Ilmoittautuminen ja koko tapahtumatarjontamme kotisivullamme: pirkanmaanyrittajat.fi LIKKojEn LEnKKI 2014 Likkojen Lenkki järjestetään Tampereella lauantaina 23.5. klo 12-18, Tampereen stadionilla. Tapahtumapäivän aikana pääset nauttimaan niin liikunnasta kuin myös huippuviihteestä! Likoille tapahtumasa esiintyvät Tampereen oma poika, sympaattinen Jonne Aaron sekä Suomen suosituimpien artistien joukkoon lukeutuva ja jo 20-vuotta huipulla ollut, karismaattinen Jari Sillanpää. Pirkanmaan Yrittäjien jäsenille osallistuminen Likkojen Lenkille jäsenetuhintaan 27 euroa/likka (normaalihinnat 34-42 euroa/ henkilö). Ilmoittaudu mukaan torstaihin 30.4. mennessä Pirkanmaan Yrittäjien toimistolle Tanja Mäkyselle tanja.makynen@pirkanmaanyrittajat.fi tai 050 589 8555. Lisätietoja Likkojen Lenkistä löytyy osoitteesta: www.likkojenlenkki.fi/tampere 10 Yrittäjäinfo 2/2015
Yrittäjän kuntoutukset KoULUTUKSET ja TAPAhTUmAT Haluatko pidentää ja parantaa työuraasi kuntoutuksella? Nyt on aika hakea yrittäjien ASLAK-kuntoutukseen. Pirkanmaan Yrittäjien ASLAK (57627) Aslak-kuntoutus on varhaiskuntoutusta, jonka tavoitteena on työkyvyn ylläpitäminen ja parantaminen. Kuntoutus on vuoden mittainen muutosprosessi, jossa jokainen jakso täydentää toistaan. Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti pienyrittäjille, jotka asuvat Pirkanmaan alueella. Hakijalla tulee olla yrittäjäkokemusta vähintään 3-5 vuotta ja edessä vielä useita aktiivisia työvuosia sekä halu työstää asioita omaehtoisesti työkykynsä edistämiseksi. Yrittäjältä ei vaadita työterveyshuoltosopimusta, mutta terveyden seurannan kannalta työterveyshuoltoon liittyminen on suositeltavaa. Tärkeä hakukriteeri on kurssilaisen oma aktiivisuus ja halu muuttaa omia elämäntapojaan ja työtapojaan parempaan suuntaan. LUE TARKEMMAT TIEDOT JA ILMOITTAUTUMISOHJEET KOTISIVUILTAMME: WWW.PIRKANMAANYRITTAJAT.FI open-klinikka: Pirkanmaan Yrittäjät ja Pirkanmaan Yrityskummit järjestävät yhteistyössä pk-yrityksille tarkoitetun paneelityyppisen talousklinikan: Talousklinikka keskiviikkona 22.4.2015 klo 9-11.30 H. Liljeroos, Villa Vintti 1, Kehräsaari, Tampere Tilaisuuden aiheina mm. Kummitoiminta Pirkanmaalla Yrityskummi yrittäjän keskustelukumppanina Kummiverkosto ja vankka kokemus yrittäjän tueksi Pk-yrityksen talous - irta kassav - tavuus kannat - akavaraisuus v - nnoittelu hi Tule mukaan keskustelemaan kokeneiden yrityskummien kanssa talouteen liittyvistä asioista ja samalla tutustumaan kummitoimintaan. Kouluttajana toimii Harri Meller. Tilaisuus on maksuton ja ensimmäiset 20 yritystä mahtuu mukaan! Ilmoittautuminen 17.4. mennessä: charlotta.osterman@pirkanmaanyrittajat.fi Yrittäjäinfo 2/2015 11
I N F O T I S K I Huoli työpaikkojen säilymisestä kasvaa Yli 70 prosenttia pk-yrityksistä pyrkii säilyttämään nykyisen henkilömääränsä. Palveluissa ja teollisuudessa uskotaan, että työvoiman määrää voidaan hieman jopa lisätä. Kaupassa ja rakentamisessa taas on painetta vähentää Odotukset henkilöstön määrän muutoksesta seuraavan 12 kuukauden aikana henkilöstön määrää. Yritysten odotukset selviävät Suomen Yrittäjien kevään Pk-yritysbarometrista. Tilanne on vaikeutunut laajemminkin, sillä työllistämisodotusten saldoluku 0 on poikkeuksellisen matala verrattuna aiempiin vastaaviin tutkimuksiin. Yleisimmät työllistämisen esteet ovat kysynnän epävarmuus ja työn sivukulut. Työvoiman saatavuuteen liittyvät ongelmat ovat vaihtuneet irtisanomiseen liittyvään riskiin. Jo kolmannes pk-yrityksistä on joutunut tekemään sopeuttamistoimia. Yleisimpiä näistä ovat lomautukset ja muut työaikajärjestelyt. Sopeuttamaan joutuneista yrityksistä neljännes joutui irtisanomaan työntekijöitään. Sopeuttamista suunnittelevista yrityksistä neljännes harkitsee irtisanomisia. pysyy ennallaan 72% Kasvaa 14% Hae työterveyshuollon korvauksia verkossa Sähköinen veroilmoituspalvelu laajenee Verohallinnon sähköinen Yhteisöjen veroilmoituspalvelu laajenee koskemaan osakeyhtiöiden lisäksi muitakin yhteisöasiakkaita. Veroilmoituksen 4, 6, 6B ja 6C antaville yhteisöille postitetaan esitäytetyn veroilmoituslomakkeen sijaan asiakastiedote ja ohjeita sähköiseen asiointiin. Sähköinen veroilmoitus nopeuttaa ja helpottaa asiakkaiden työtä. Paperilomakkeille tehdyissä veroilmoituksissa on selkeästi enemmän virheitä, joiden selvittely viivästyttää ilmoituksen käsittelyä. Yhteisön perustiedot ovat palvelussa valmiina, ja niitä voi tarvittaessa muuttaa. Lisäksi Yhteisöjen veroilmoituspalvelu tekee laskutoimituksia ja tarkistuksia ilmoittajan puolesta sekä ohjaa tietojen täyttämisessä. Sähköisen veroilmoituksen voi lähettää Verohallintoon myös taloushallinto-ohjelman muodostamana tiedostona esimerkiksi Ilmoitin.fi-verkkopalvelun kautta. Yhteisöt voivat jatkossakin antaa veroilmoituksen myös paperilomakkeella. lisätietoja: www.vero.fi/unohdapaperi www.vero.fi/yhteisönveroilmoitus www.vero.fi/lomakkeet. pienenee 14% Lähde: Suomen Yrittäjien Pk-yritysbarometri kevät 2015 Työnantajille korvausten hakuaika työterveyshuollon kustannuksista on 6 kuukautta tilikauden päättymisen jälkeen. Jos tilikausi on päättynyt 31.12.2014, korvaushakemus tulee toimittaa Kelaan kesäkuun 2015 loppuun mennessä. Hakemuksen voi tehdä verkossa työnantajien asiointipalvelussa tai lähettää sen postissa. Kun korvaus haetaan verkossa, Kela lähettää kuittauksen, että hakemus on vastaanotettu. Asiointipalvelussa voi seurata hakemuksen käsittelytilannetta ja nähdä aiemmin lähetetyt hakemukset. Kun hakemus on ratkaistu, palvelussa näkee nykyisin myös verkkohakemuksista tehdyt korvauspäätökset. Työnantaja voi pyytää työterveyshuollon palveluntuottajaa toimittamaan hakemuksen pohjatiedot Kelan asiointipalveluun. Tämä on mahdollista, jos palveluntuottaja on sopinut asiasta Kelan kanssa. lisätietoja: www.kela.fi/ asiointi-tyoterveyshuolto Yrittäjäinfo 2/2015
Informaatioteknologinen murros on vienyt yrittäjyyttä paitsi skaalautuvaan myös hieman kepeämpään, osin jopa maanisempaan suuntaan. Yrityksiä aloitetaan ikään kuin ne olisivat projekteja, joiden kaatuminen ei tee kummempaa kolhua yrittäjän identiteettiin ja hyvä niin. viestintäkonsultti ja tutkija Antti Hyrkäs yrittäjät.fin blogissa 6.3. lue lisää BlOGeja OsOitteessa Yrittäjät.Fi EEN-yrityspalvelut Finprolle Enterprise Europe Networkin maksuttomat palvelut pk-yrityksille ovat siirtyneet Finpron koordinoitavaksi. Samalla ne täydentävät Finpron Export Finlandin ja koko Team Finlandin tarjoamia kansainvälistymispalveluita yli 50 maassa. Enterprise Europe Network -verkoston palveluita tarjoaa erityisesti pk-yrityksille noin 3000 kansainvälistymisen asiantuntijaa yli 50 maassa. Verkoston eri toimialojen asiantuntijat auttavat yrityksiä löytämään yhteistyökumppaneita kaupalliseen, teknologiseen tai tutkimusyhteistyöhön. Lisäksi käytössä on 10 000 yrityskontaktia sisältävä tietokanta, johon on koottu liiketoimintamahdollisuuksia ja yhteistyökumppaneita etsiviä tahoja. Finpron Export Finlandin nykyiset pk-yrityksille tarjoamat kansainvälistymispalvelut vahvistuvat verkoston myötä erityisesti EU-ohjelmien, -rahoituksen ja -lainsäädännön tuntemuksella. Finpron koordinoimia palveluita tarjoavat Euroopan komission ja työ- ja elinkeinoministeriön tuella yhteistyössä Finpro, Helsingin Seudun Kauppakamari sekä Turku Science Park. Suomessa verkoston asiantuntijat ovat Helsingissä, Turussa, Tampereella, Oulussa, Seinäjoella ja Mikkelissä ja täydentävät näin Finpron alueverkostoa. Enterprise Europe Network on Euroopan komission vuonna 2008 käynnistämä verkosto, joka tarjoaa kontakteja, tietoa ja neuvontaa kansainvälistymisestä ja EU:n tarjoamista mahdollisuuksista pienille ja keskisuurille yrityksille. Verkoston toiminnassa on mukana yhteensä yli 3 000 asiantuntijaa ja lähes 600 organisaatiota yli 50 maassa eri puolilla maailmaa. 10 000 000 Pk-yritysten kansainvälistymiseen 10 miljoonan euron lisäpanostus Hallitus on jakanut 10 miljoonaa euroa pk-yritysten kansainvälistymiseen. Avustukset tukevat erityisesti yritysten kansainvälistymisvalmiuksia vahvistavia konsultointihankkeita. Myös muiden kansainvälistymistä edistävien hankkeiden, kuten markkinaselvitysten ja messuosallistumisten rahoittaminen on mahdollista. Määrärahat jaetaan Etelä- ja Länsi-Suomen ELY-keskusten alueille. Kansainvälistymisen edistäminen on keskeisellä sijalla myös Suomen rakennerahasto-ohjelmassa. Itä- ja Pohjois-Suomen pk-yritysten kansainvälistymistä voidaan tukea rakennerahasto-ohjelman varoista. ELY-keskukset toimivat kiinteänä osana Team Finland -verkostoa. Niiden pk-yritysten kansainvälistymiseen tarkoitetulla rahoituksella on keskeinen rooli Team Finland -toiminnassa. lisätietoja: www.finpro.fi Koonnut: Suomen Yrittäjät, Anna Lantee, viestintäsuunnittelija, p. 09 2292 2855, anna.lantee@yrittajat.fi Yrittäjäinfo 2/2015
Suomen Yrittäjät, Janne Makkula, lainsäädäntöasioiden päällikkö, p. 09 2292 2951, janne.makkula@yrittajat.fi Toiminimiyrittäjäkin pääsee nyt velkajärjestelyyn Velkajärjestelylaki muuttui 1.1.2015, jolloin yksityisille ammatin- ja elinkeinonharjoittajille avautui mahdollisuus hakea yksityishenkilön velkajärjestelyä myös elinkeinotoiminnan velkoihin. Lakimuutos parantaa myös yrittäjän mahdollisuutta aloittaa uudelleen kerran lopetettu elinkeinotoiminta samalla alalla. Tällöin velkajärjestelyn piiriin kuuluvat myös aikaisemmasta elinkeinotoiminnasta syntyneet velat. Kirjallinen selvitys Velkajärjestelyhakemuksen liitteeksi tarvitaan tilitarkastajan tai muun luotettavan asiantuntijan selvitys velkajärjestelyn edellytysten arvioimiseksi. Kirjallista selvitystä ei voida laatia Talousavussa eikä talous- ja velkaneuvonnassa, vaan se on hankittava muualta. Tietoa asiantuntijaselvitystä laativista tahoista saa talous- ja velkaneuvonnasta. Selvitys maksaa noin tuhat euroa (+ alv). Velkajärjestelyhakemus ja maksuohjelma Velkajärjestelyhakemus laaditaan yrittäjäasiakkaalle pääsääntöisesti samalla tavalla kuin muillekin. Maksuvara voidaan laskea asiantuntijaselvityksessä arvioidun tulon mukaan. PIXHILL 14 Yrittäjäinfo 2/2015
Myös maksuohjelma laaditaan ja käsitellään käräjäoikeudessa pääsääntöisesti samalla tavoin kuin muillakin. On oletettavaa, että selvittäjä tullaan määräämään yrittäjätapauksissa useammin kuin muulloin. Myös selvittäjä voi arvioida yritystoimintaa velkajärjestelyn edellytysten kannalta. Elinkeinotoiminnan tervehdyttäminen Velkajärjestely voi tulla mahdolliseksi, kun yritystoiminta saadaan kannattavaksi tai tilanne saadaan muuten korjattua niin, että velkajärjestely olisi mahdollista. Esimerkiksi tekemättä ollut kirjanpito saadaan ajan tasalle tai lopetetaan kannattamaton osa toiminnasta. On mahdollista, että talous saadaan tervehdytettyä niin hyvin, ettei velkajärjestelyyn ole enää tarvetta. On myös mahdollista, että elinkeinotoiminta saadaan kannattavaksi ja yrittäjä selviytyy näistä veloistaan, mutta edelleen on tarve järjestellä yksityistalouden velat. Tällöin voi hakea velkajärjestelyä vain yksityistalouden veloille. Yrityssaneeraus Yksityisen elinkeinon- tai ammatinharjoittajan velkavastuun kokonaisjärjestely on mahdollista myös yrityksen saneerauksesta annetun lain mukaisesti. Silloin menettely käsittää sekä elinkeinotoiminnan että yksityistalouden velat. Tämä koskee varsinkin tapauksia, joissa on tulkinnanvaraista, onko elinkeinotoiminta enää pienimuotoista. Yrityssaneeraus on kuitenkin raskas ja usein kallis menettely yksityisen elinkeinonharjoittajan velkojen saneeraukseen. Yrityssaneeraus säilyy kuitenkin Velkojan näkökulma Velkojan näkökulmasta yksityishenkilön velkajärjestely tarkoittaa sitä, että velkoja leikataan maksuohjelman mukaisesti. Kun velkajärjestely aloitetaan, velallinen asetetaan maksu- ja vakuudenasettamis- sekä ulosmittaus- ja täytäntöönpanokieltoon. Velallinen on myös perintäkiellossa, joka kieltää kaikki velkojien perintätoimet, kuten velan karhuamisen, vakuuden realisoimisen ja luoton irtisanomisen velalliseen nähden. Perintäkielto ei kuitenkaan estä velkojaa perimästä velkaa takaajalta. Jos silloin, kun hakemus velkajärjestelystä tehdään, on vireillä myös hakemus velallisen asettamisesta konkurssiin, konkurssihakemusta ei saa ratkaista ennen kuin päätös velkajärjestelyn aloittamisesta on tehty. Samoin on meneteltävä, jos velkajärjestelyä koskevan hakemuksen tultua vireille, mutta ennen asian ratkaisemista, tehdään hakemus velallisen asettamisesta konkurssiin. Jos velkajärjestely aloitetaan, konkurssihakemus raukeaa maksuohjelman tultua vahvistetuksi. Jos hakemus velkajärjestelystä hylätään tai asian käsittely päättyy muutoin kuin maksuohjelman vahvistamiseen, konkurssihakemuksen käsittelyä on jatkettava. Velallinen tai takaaja voi hakea velkajärjestelyä kotikuntansa käräjäoikeudelta. vaihtoehtona erityisesti niitä tilanteita varten, joissa pelkkä velkajärjestely ei riitä, vaan liiketoimintaa koskevien laajempien järjestelyjen tekeminen on tarpeellista yritystoiminnan terveyttämiseksi tai sen edellytysten turvaamiseksi. Yrityksen lopettaminen Jos elinkeinotoiminta ei ole kannattavaa, velkajärjestely saattaa tulla mahdolliseksi, kun yritystoiminta lopetetaan. Yritystoiminnan lopettaminen ei automaattisesti johda velkajärjestelyn saamiseen. Esteenä voi olla esimerkiksi rikosperusteinen velka, tai velkajärjestelylle ei ole muuten edellytyksiä. Velkajärjestely ja yhtiömuotoiset yritykset Yksityishenkilön velkajärjestely voi olla mahdollinen myös niille velallisille, jotka harjoittavat elinkeinotoimintaa AY:n tai KY:n vastuunalaisena yhtiömiehenä. Henkilöyhtiöiden vastuunalainen yhtiömies voi päästä velkajärjestelyn piiriin ainoastaan silloin, kun yhtiö on maksukykyinen eikä sitä uhkaa maksukyvyttömyys tai kun yhtiön yrityssaneeraus on vireillä. Laissa on lisäksi erityissäännös sellaista tilannetta varten, jossa yhtiön yrityssaneerausmenettely ei ulota vaikutuksiaan yhtiömieheen. Korkein oikeus on nimittäin katsonut (KKO 2005:110), ettei veroa koskeva yhtiön maksuvelvollisuuden järjestely saneerausohjelmassa vaikuta yhtiömiehen maksuvelvollisuuteen silloin, kun kysymys on yhtiömiehen verosta. Säännöksen tarkoituksena on varmistaa, että tämänkal- Yrittäjäinfo 2/2015 15
PIXHILL Talousapu auttaa maksuvaikeuksissa Jos yrityksesi on maksuvaikeuksissa, kannattaa ottaa välittömästi yhteyttä Yritys-Suomen Talousapu-neuvontapalveluun. Myös Suomen Yrittäjien neuvontapalvelu auttaa jäseniään. Talousapu antaa asiantuntijan neuvontaa talous- ja maksuvaikeuksissa sekä toimintaohjeita asioiden selvittämiseen. Talousavun puhelinpalvelussa voidaan esimerkiksi antaa riittävät valmiudet yritystoiminnan tervehdyttämiseen tai ohjeet yritystoiminnan lopettamiseen. Puhelinpalvelu voi myös ohjata yrittäjän eteenpäin, jos yritystoiminnan tervehdyttämiseen tai velkajärjestelyyn pääsemiseen tarvitaan toimia, jotka eivät ole mahdollisia Talousavun puhelinneuvonnassa. Tällaisia ovat esimerkiksi kirjanpidon saaminen ajan tasalle ja yrityssaneerauksen hakeminen tai toimet, jotka vaativat tapaamista tai tarkempaa perehtymistä. Talousapu voi ohjata esimerkiksi seuraaville tahoille: ELY-keskus seudullinen yrityspalvelu Uusyrityskeskus paikallinen yrittäjäjärjestö Yrityskummit maksullinen yritysneuvoja tai konsultti. taisissa tilanteissa velka voidaan järjestellä velkajärjestelyssä. Osakeyhtiön johtajaosakkaan osakeyhtiön puolesta annetut takaukset tai vakuudet (esim. omistusasunto) eivät kuulu johtajaosakkaan velkajärjestelyn piiriin. Jos kuitenkin yrityssaneeraus on aloitettu tai yhtiölle on vahvistettu saneerausohjelma, velat kuuluvat velkajärjestelyn piiriin. Velkajärjestely velallisen näkökulmasta Velallisen tai takaajan on haettava velkajärjestelyä kotikuntansa käräjäoikeudelta. Käräjäoikeus vahvistaa velalliselle maksuohjelman, jossa määrätään, kuinka hänen tulee maksaa velkansa seuraavien vuosien aikana. Maksuohjelman kesto on yleensä kolme vuotta. Kun velallinen on maksanut veloistaan niin paljon kuin maksuohjelmassa on määrätty, hän vapautuu velkojensa loppuosien maksamisesta. Arvioitaessa elinkeinotoimintaa ja sen kannattavuutta otetaan huomioon seuraavia asioita: talous ja talouden ongelmat (velat, laskut, kirjanpito, myös yksityistalouden ongelmat) myytävä tuote tai palvelu sekä asiakaskunta yrittäjän terveys ja muu jaksaminen elinkeinotoimintaan vaikuttavat sopimukset muut henkilökohtaiset vastuut ja velvoitteet ovatko laskelmat realistisia ja mitkä ovat yrittäjän odotukset mahdollinen käyttöpääoman tarve ja saatavuus onko tärkeiden toimijoiden luottamus tallella. Haastattelusta tehdään yhteenveto mahdollista myöhempää tarvetta varten. Yhtenä vaihtoehtona kartoitetaan myös mahdollisuus velkajärjestelyyn tai yrityssaneerauksen. Kun yritystoiminnan edellytykset velkajärjestelyn kannalta on selvitetty Talousavussa, asiakkuus siirtyy talous- ja velkaneuvontaan.! Yritys-Suomen Talousapu-neuvontapalvelu suomeksi 02 950 248 80, arkisin klo 9 16. ruotsiksi 02 950 248 81, torstaisin klo 9 16 www.yrityssuomi.fi/talousapu Suomen Yrittäjien neuvontapalvelu 09 229 221, arkisin klo 9 16. www.yrittajat.fi/neuvontapalvelut 16 Yrittäjäinfo 2/2015
Suomen Yrittäjät, Sanni Kotilainen lakineuvoja, p. 09 229 221, sanni.kotilainen@yrittajat.fi Lakineuvoja vastaa KYSYMYS Liikehuoneistossani alkoi remontti ja tämä aiheuttaa haittaa ja vaivaa päivittäisessä liiketoiminnassa. Onko minulla mahdollisuutta saada vuokranalennusta tai korvausta aiheutuneesta vahingosta? VaSTauS Vuokranantajan on huolehdittava siitä, että korjaus- ja muutostyöt eivät aiheuta vuokralaiselle suurempaa haittaa tai häiriötä kuin on välttämätöntä. Jos liikehuoneisto on remontin takia puutteellisessa kunnossa, on vuokralaisella oikeus saada vuokranalennusta. Puutteellinen kunto voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että vain osa liikehuoneistosta on käytössä. Jos liikehuoneistoa ei voida lainkaan käyttää remontin aikana, on vuokralaisella oikeus saada vapautus vuokran maksamisesta tältä ajalta. Vuokran alentaminen ja vuokranmaksusta vapautuminen edellyttää, että puutteellinen kunto ei ole johtunut vuokralaisen laiminlyönnistä tai huolimattomuudesta. Vuokralaisen oikeus vuokran alennukseen alkaa siitä hetkestä, kun vuokralainen tiedottaa vuokranantajaa huoneiston puutteellisesta kunnosta. Jos kyse on esimerkiksi putkiremontista, oikeus vuokranalennukseen alkaa siitä hetkestä, kun remontista aiheutuu todellista haittaa huoneiston käytölle. Vuokralaisen ei tule kuitenkaan omin päin ryhtyä maksamaan alempaa vuokraa, vaan asiasta tulee erikseen neuvotella vuokranantajan kanssa. Joissakin tapauksissa remontin aiheuttama haitta ja vuokran alentamisen määrä voivat selvitä vasta remontin päätyttyä. Vuokranantajan laiminlyönnistä vahingonkorvausta Vuokranalennuksesta on erotettava vahingonkorvaus. Vuokralaisella on myös oikeus saada korvaus vahingosta, jos huoneiston puutteellinen kunto tai sen käyttöön saamisen viivästyminen on aiheutunut vuokranantajan toimenpiteestä, laiminlyönnistä tai muusta huolimattomuudesta. Korvausvastuu koskee vain todellista vahinkoa, kuten omaisuudelle aiheutuvaa vahinkoa. Korvausta ei voi saada pelkästä haitasta. Vahingonkorvauksen edellytyksenä on siis vuokranantajan huolimattomuus. Vuokranantaja ei ole vastuussa esimerkiksi taloyhtiön suorittaman remontin vuokralaiselle aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta, jos vahingon ei voida katsoa aiheutuneen vuokranantajan menettelystä. Sen sijaan oikeus vahingonkorvaukseen voi olla silloin, kun vuokranantaja on viivytellyt hänen vastuulleen kuuluvien vikojen korjaamisessa ja tästä on aiheutunut vahinkoa vuokralaiselle. Käytännössä vahingonkorvausvaatimukset menestyvät harvemmin kuin vuokranalennusvaatimukset, koska vahingonkorvauksen saamisen edellytyksenä on vuokranantajan tuottamus. Osapuolet eivät voi esimerkiksi vuokrasopimuksella rajoittaa vuokralaisen oikeutta vahingonkorvaukseen. Sen sijaan osapuolet voivat sopimuksella rajoittaa vuokralaisen oikeutta vuokranalennukseen. Vuokralaisen oikeuteen saada vuokranalennusta ei vaikuta se, onko vuokranantaja toiminut huolellisesti vai ei. Vuokralaisella on oikeus alennukseen, vaikka vuokranantaja itse ei ole vaikuttanut muutos- ja korjaustyöhön millään tavalla. JÄSENYRITTÄJ Ä MUISTA HYÖDYNTÄÄ JÄSENETUJASI! Soita arkisin kello 9 16 maksuttomaan neuvontapalveluun 09 229 221. Puhelusi yhdistetään asiantuntijalle! Yrittäjäinfo 2/2015 17
Suomen Yrittäjät, Lotta Siljanen lakineuvoja, p. 09 229 221, lotta.siljanen@yrittajat.fi Lakineuvoja vastaa KYSYMYS Meillä on töissä osa-aikainen työntekijä, joka tekee töitä tarpeen mukaan, 0± 37,5 tuntia viikossa. Miten hänen vuosilomansa määräytyy? VaSTauS Työsopimuksessa työajaksi määritellään toisinaan tarvittaessa työhön kutsuttava. Silloin työvuoroista sovitaan aina erikseen, ja työntekijän viikkotuntimäärä voi vaihdella esimerkiksi nollan ja 40 tunnin välillä. Vuosilomalain mukaan työntekijälle, joka työsopimuksensa mukaan tekee kaikkina kalenterikuukausina työtä alle 14 päivää tai 35 tuntia ei kerry vuosilomaa. Työntekijällä on kuitenkin oikeus lomaa vastaavaan vapaaseen, jota voi saada kaksi arkipäivää jokaiselta lomanmääräytymisvuoden työssäolokuukaudelta. Lisäksi työntekijällä on oikeus lomakorvaukseen. Jos työsuhde on jatkunut lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden, lomakorvaus on 11,5 prosenttia hänelle lomanmääräytymisvuoden aikana maksetusta palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä tai ylityöstä maksettavaa korotusta. Alle vuoden kestäneessä työsuhteessa lomakorvauksen määrä on 9 prosenttia. Jos työtä on säännöllisesti enemmän kuin 14 päivää tai 35 tuntia kuukaudessa, työntekijälle kertyy lomaa kaksi tai kaksi ja puoli päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Alle vuoden kestäneessä työsuhteessa lomapäiviä kertyy kaksi ja pidemmissä työsuhteissa kaksi ja puoli päivää. Jos työntekijän työsuhteen ehdot muuttuvat pysyvästi kesken lomanmääräytymisvuoden siten, että siirrytään 14 päivän ansaintasäännöstä 35 tunnin ansaintasääntöön tai päinvastoin, noudatetaan aikaisempaa ansaintasääntöä siihen lomanmääräytymisvuoden osaan, joka ajoittuu työsuhteen muutosta edeltävään aikaan. Molempien ansaintasääntöjen soveltaminen saman lomanmääräytymisvuoden aikana on siten mahdollista vain, jos työsuhteen ehdot muuttuvat lomanmääräytymisvuoden aikana pysyvästi. Tilapäinen muutos ei johda ansaintasäännön muuttumiseen. Vuosiloman määräytymisestä on kerrottu tarkemmin ohessa. Vuosiloman määräytyminen Työntekijän vuosiloma määräytyy vuosilomalain ja työsuhteen keston mukaan. Vuosiloman ansainta alkaa työnteon tosiasiallisesti alkaessa ja päättyy työsuhteen päättyessä. Työntekijä ansaitsee vuosilomaa joko kaksi tai kaksi ja puoli päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Lomanmääräytymisvuodella tarkoitetaan vuoden pituista aikaväliä 1.4. 31.3. Mikäli työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Mikäli työsuhde on lomanmääräytymisvuoden päättyessä kestänyt yli vuoden, ansaitsee työntekijä lomaa kaksi ja puoli päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. 14 päivän ja 35 tunnin säännöt Työntekijä ansaitsee lomaa joko 14 päivän tai 35 tunnin ansaintasäännön mukaan. 14 päivän ansaintasääntöä sovelletaan, kun työntekijä työskentelee työsopimuksensa mukaan kaikkina kuukausina vähintään 14 päivää. Jos työpäiviä on työsopimuksen mukaan kuukaudessa vähemmän kuin neljätoista, työntekijä kuuluu 35 tunnin ansaintasäännön piiriin. Työntekijä voi kuulua pääsääntöisesti vain jompaankumpaan ansaintaryhmään, ei molempiin rinnakkain. Täydellä lomanmääräytymiskuukaudella tarkoitetaan kalenterikuukautta, jonka aikana työntekijälle on kertynyt vähintään 14 työssäolopäivää tai työssäolon veroista päivää tai vaih- 18 Yrittäjäinfo 2/2015
Äärimmäisyyttä ja seikkailua maailman pohjoisimmassa yrittäjyystapahtumassa! Ilmoittaudu nyt. www.gettogether.fi VALTAKUNNALLINEN NUORTEN YRITTÄJIEN TAPAHTUMA 24. 26.4.2015 LEVI Yhteistyössä: toehtoisesti vähintään 35 työtuntia tai työssäolon veroista tuntia. Työntekijälle, joka sopimuksen mukaan tekee töitä kaikkina kalenterikuukausina alle 14 päivää tai 35 tuntia, ei kerry vuosilomaa. Hänellä on kuitenkin työsuhteen kestäessä oikeus saada vapaata kaksi arkipäivää kultakin kalenterikuukaudelta, jona hän on ollut työsuhteessa. Mikäli loman pituutta laskettaessa vuosilomapäivien määräksi ei tule kokonaisluku, pyöristetään vuosilomapäivät ylöspäin siten, että vuosilomapäivän osa annetaan täytenä päivänä. Lomaa kerryttävä työssäolon veroinen aika Normaalin työssäolon lisäksi työntekijän vuosilomaa kerryttää nk. työssäolon veroinen aika. Työssäolon veroiseksi ajaksi katsotaan niin 14 päivän kuin 35 tunnin säännön piirissä olevilla kaikki poissaoloaika, jolta työnantaja on lain mukaan velvollinen maksamaan työntekijälle palkan. Lisäksi työssäolon veroisina pidetään niitä työpäiviä tai työtunteja, jolloin työntekijä työsuhteen kestäessä on estynyt tekemästä työtä esimerkiksi äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan, tilapäisen hoitovapaan, pakottavista perhesyistä johtuvan poissaolon, sairauden tai tapaturman, lääkinnällisen kuntoutuksen tai lomauttamisen takia. Työssäolonveroisesta ajasta on säännelty yksityiskohtaisesti vuosilomalaissa. Vuosilomalain 7 :n mukaisesta työssäolon veroisesta ajasta on kirjoitettu yksityiskohtaisemmin työantajan ABC:ssa osoitteessa www.yrittajat.fi Yrittäjäinfo 2/2015 19
Suomen Yrittäjät, Anssi Kujala, varatoimitusjohtaja, p. 09 2292 2942, anssi.kujala@yrittajat.fi Alueiden menestysohjelma työkaluksi aluekehittämiseen Elinkeinorakenteen muutos muuttaa talouden ja työelämän rakenteita tavalla, jota emme vielä osaa ennakoida. Pk-yrityksillä on merkittävin vaikutus Suomen kasvu-uralle pääsemiseksi. Aluekehitystoimilla voidaan edesauttaa yritysten menestymistä, kasvua, kansainvälistymistä sekä osaamispääoman kehittymistä ja siten vahvistaa yritysten merkitystä alueen taloudelle. Tulevaisuuden yrittäjälähtöisen aluekehittämisen pitää pystyä irtaantumaan tiukkaan maantieteellisesti rajatuista alueista. Näkökulmaa on uudistettava niin, että kehitystyötä ohjaavat alueiden menestystekijät eli menestyvät yritykset. Tällä tarkoitetaan sitä, että aluekehitystyön painopiste siirretään toiminnalliseen kehittämiseen samalla, kun hallintoa yksinkertaistetaan ja kevennetään. KAUPUNKI- KESKUKSEN JA MAASEUDUN kehittäminen eivät voi olla erillään lähtökohtana pitää olla kasvukäytävän kehittäminen. Suomi tarvitsee yhä enemmän yrityksiä, joilla on omia tuotteita vientiin emme voi olla enää riippuvaisia pelkästään suurista alihankintaketjuista. Yritysten innovaatiotoiminnassa kysyntälähtöisyys edellyttää entistä parempaa markkinoiden tuntemusta. Kansainvälistymisen edistämiseksi on luotava toimintatavat, joiden avulla kaikenkokoiset yritykset voivat ponnistaa kaikkialta Suomesta tärkeisiin ulkomaisiin verkostoihin ja hyödyntää niistä saatavilla olevaa uusinta tietoa, osaamista ja kumppanuuksia. Alueiden menestys vaatii kumppanuutta, jossa ovat mukana yrittäjät, eri kokoluokan yritykset, yliopistot, ammattikorkeakoulut, muut oppilaitokset, kunnat ja kehittämisyhtiöt sekä kaikki julkiset organisaatiot. Aluekehityksen tavoitteeksi on asetettava Suomen menestysmahdollisuuksien kasvattaminen siten, että parannetaan yritysten toimintaedellytyksiä. Alueen menestys on sen yritysten menestyksen summa. 10 askelta alueiden menestykseen 1. Yrittämisen olosuhteet kuntoon 2. Globalisaatio on mahdollisuus kasvuun 3. Metropolialueesta veturi globaaliin kilpailuun 4. Kasvukäytävät ovat väylä alueiden menestykseen 5. Julkisista hankinnoista voimaa aluetalouteen 6. Valtionhallinto yhdelle luukulle 7. Liikenne yhdistää alueet ja sen toimijat 8. Toimivat yritysmarkkinat varmistavat alueellisen elinvoiman 9. Yrittäjyys kasvaa osaamisesta 10. Yritysvaikutusten arviointiautomaattiseksi osaksi kaikkea päätöksentekoa Suomen Yrittäjien Alueiden menestysohjelmajulkaistaan 26.3. 20 Yrittäjäinfo 2/2015