Läpäisyn tehostamisohjelman toteutus ja määrällinen seuranta

Samankaltaiset tiedostot
Läpäisyn tehostamisohjelman toteutus ja määrällinen seuranta

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma. Missä mennään helmikuussa 2014

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn. tehostamisohjelma. Määrällisen seurannan tulokset. Rovaniemen Koulutuskuntayhtymä

LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA. Laivaseminaari Salla Hurnonen

LÄPÄISY TEHOSTUU Osaamisen is en ja si ja v si is v ty is ksen ty parha r aksi a

Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari

LÄPÄISY TEHOSTUU Osaamisen is en ja si ja v si is v ty is ksen ty parha r aksi a

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman seurannan tuloksia

Eroaminen vs. siirtyminen toisen asteen koulutuksessa. Ohjauksella vahvaksi elämän siirtymissä Sanna Laiho

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman seurannan tuloksia

Hakuehdot. Opetushallitus. Tulostuspvm ja -aika :22:21 1(4) HAKUTOIVETILASTO

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman seurannan tuloksia

Ammatillinen peruskoulutus nyt

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA

Savon koulutuskuntayhtymä, tukitoimet koulutusaloittain, yhteishaku 2016

4 Luonnontieteiden ala. 5 Tekniikan ja liikenteen. 6 Luonnonvara- ja ympäristöala

AMMATILLINEN ERITYISOPETUS PIRKANMAALLA LUKUJEN VALOSSA. Kevät 2018 Pirkanmaan ammatillisen erityisopetuksen koordinaatiokeskus (PAEK) Sanna Annala

AMIS-tutkimuksen tuloksia nivelvaiheiden näkökulmasta

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset 2015

Eronneet ja keskeyttäneet oppilaitokset yhteensä

(9) Valitut hakutekijät: Vuosi: Koulutusala: Koulutuksen sijaintialuevirasto: Koulutuksen sijaintikunta: Opetuksen järjestäjä:

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä

Uudistuneet ammatilliset perustutkinnot ja valmistavat koulutukset

Yht. PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ

TAIn ensimmäisen vuoden eronneet ja keskeyttäneet opiskelijat koulutusaloittain. Peltola

ALOITUSPAIKAT Yht. AmoJtk AmoK. Ylitys / Alitus. AmoJp. AmoNi AIKO. AmoO. AmoN. AmoV. AmoL. Alpat 2014

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA

SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä

Opiskelijamäärätiedot

ALOITUSPAIKAT 2018 AmoV AmoJp AmoJtk AmoK AmoL AmoN AmoO AmoNi Aiko Yhteensä

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2010

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % -14 % 8 %

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

Siirtymien vaikutus koulutuspolun eheyteen ohjauksen keinot keskeyttämisen ja eroamisen ehkäisyyn

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA?

Enontekiö. Kittilä. Muonio. Kolari. Pello Rovaniemi. Ylitornio. Tornio. Kemi

Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa

Perustutkinnot: Eronneet ja keskeyttäneet 7-9/2015

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammatillinen koulutus 2010

Mikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle

Liite 4, AmoJtk JK / 8

7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS

Helsingin kaupungin opetusvirasto

Yhteishaku, kevät Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja

Ammatillinen koulutus 2009

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO

Perustutkinnot: Eronneet ja keskeyttäneet 4-6/2016

Eronneet ja keskeyttäneet 4-6/2015

ALOITUSPAIKAT 2016 AmoV AmoJp AmoJtk AmoK AmoL AmoN AmoO AmoNi AIKO Yht.

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

file:///h:/tilastot% /ophn%20lomake%201.htm

Keudan ammattiopisto

Ammatillinen koulutus 2012

Nuorten koulutuksen aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2016 KORKEAKOULUTUS. Varsinais-Suomi + Satakunta



ENNAKOINTI

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2011

Ammatillinen koulutus 2011

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Vanhempainilta

Ammatillinen koulutus 2012


Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 3 % 8 %

Koulutus. Konsultit 2HPO HPO.FI

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % -2 % 8 %

KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO

Vieraskieliset opiskelijat ammatillisessa perus- ja lisäkoulutuksessa

TOTEUTUS: RAHOITTAJA: OHJAUSRYHMÄ: LISÄKSI:

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä

Koulutustarjonta Opintopolku.fi -hakupalvelu



5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen näyttötoimikunta

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 53 % 8 %

Ammatillinen koulutus 2011

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % -10 % 8 %

Näyttötutkintojen järjestämisestä sopiminen

Transkriptio:

Läpäisyn tehostamisohjelman toteutus ja määrällinen seuranta Läpäisyä ja keskeyttämistä koskevan seurantatiedon tuottaminen on osa läpäisyn tehostamisohjelmaa. Läpäisyn tehostamisohjelman ohjauksessa ja toimenpiteiden kohdentamisessa hyödynnetään määrällisiä seurantatietoja mm. eronneiden opiskelijoiden määristä. Seurannassa on mukana kaikki hankkeessa mukana olevat koulutuksen järjestäjät. Määrällinen seuranta toteutetaan Opetushallituksessa suunnittelu yhteistyössä hankkeessa mukana olevien koulutuksen järjestäjien kanssa. Tarkoituksena on, että tiedonkeruu palvelee sekä koulutuksen järjestäjiä sekä valtakunnallista kehittämistyötä.

Seurannan toteuttaminen Seurannan toteuttaminen aloitettiin eronneiden opiskelijoiden määrällisten tietojen koonnilla. Seurantatieto lukuvuonna 2011-2012 aikana eronneista opiskelijoista kerätään yhdenmukaisella tavalla kaikista hankkeessa mukana olevista oppilaitoksista. Hankkeessa suunniteltiin sähköinen tiedonkeruumenetelmä siten, että aineiston kokoaminen/ajojen tekeminen suoraan opiskelijahallintojärjestelmistä oli mahdollista. Tietosisällön suunnittelu ja tiedonkeruumenetelmän testaus tehtiin touko-kesäkuussa 2012 Laadittiin yhtenäinen ohjeistus tietojen toimittamiseen järjestelmien pääkäyttäjille kesäkuussa 2012 Tiedot koottiin Excel-lomakkeelle siten, että poiminnan kriteereinä käytettiin opiskelijan eropäivämäärää. (20.9.2011-20.6.2012) Määrälliset tiedot toimitettiin lukuvuoden 2011-2012 aikana eronneista opiskelijoista 10.8.2012 mennessä. Huom. Tietoja laskentapäivää edeltävistä eronneista ei toimiteta Opetushallitukseen.

Seurannan periaatteet Tiedonkeruu koskee vain ammatillista peruskoulutusta. Tiedonkeruu ei koske näyttötutkintoina suoritettavia ammatillisia perustutkintoja, valmistavassa tai valmentavassa koulutuksessa tai oppisopimuskoulutuksessa opiskelevia opiskelijoita. Tiedonkeruu koskee kaikkia oppilaitoksen kirjoilla olevia opiskelijoita riippumatta siitä, minä vuonna opinnot on aloitettu. Määritelmä eronneelle/opinnot kokonaan keskeyttäneelle opiskelijalle Opiskelija on ilmoittanut eronneensa tai opiskelija on katsottu eronneeksi oppilaitoksen eropäätöksellä. Eronneella opiskelijalla tarkoitetaan opiskelijaa, joka on lopettanut ammatillisen perustutkinnon suorittamisen. Tiedonkeruu ei koske väliaikaisesti (ts. tilapäisesti tai määräaikaisesti) opintonsa keskeyttäneitä opiskelijoita.

Alustavia tuloksia seuranta-aineisto Tällä hetkellä aineisto sisältää 51 hankkeessa mukana olevan koulutuksen järjestäjän määrälliset tiedot eronneista/opinnot kokonaan keskeyttäneistä opiskelijoista. Tulokset kuvaavat hankkeen lähtötilannetta eroamisen suhteen. Määrällisen seurannan aineisto koskee lukuvuonna 2011-2012 eronneita opiskelijoita. Aineisto sisältää 8 970 eronneen/opinnot kokonaan keskeyttäneen opiskelijan tiedot. Hankkeessa mukana olevilla koulutuksen järjestäjillä oli syksyllä 2011 (20.1) yhteensä 103 589 ammatillisten peruskoulutuksen (ops-perusteisen) opiskelijaa. Tämä on lähes 80 % koko ammatillisen peruskoulutuksen kokonaisopiskelijamäärästä. Ei kerätty/kerätä missään vaiheessa henkilötietoihin perustuvaa aineistoa.

Ero/keskeyttämisprosentit koulutusaloittain lukuvuonna 2011-2012 HUMANISTINEN JA KASVATUSALA (n=559) 9,7 KULTTUURIALA (n= 6290) YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALA (n= 10 179) LUONNONTIETEIDEN ALA (n= 3 553) TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA (n= 42 439) LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA (n= 4 717) 9,3 9,1 9,8 9,1 9,9 Eroprosentit koulutusaloittain hankkeessa mukana olevissa oppilaitoksissa SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA (n= 15 912) 8,0 MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALA (n= 11477) 11,8 KAIKKI KOULUTUSALAT (N=104 002) 9,1 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0

Ero/keskeyttämisprosentit perustutkinnoittain hankkeessa mukana olevissa oppilaitoksissa 8 perustutkintoa, joissa pienimmät keskeyttämisprosentit: - Talotekniikan pt. (N=2 949) 4,9 % - Sähkö- ja automaatiotekniikan pt. (N=7 028) 5,0 % - Lentokoneasennuksen pt. (N=272) 5,1 % - Kauneudenhoitoalan pt. (N=904) 6,5 % - Rakennusalan pt. (N=5 676) 6,7% - Musiikkialan pt. (N=223) 6,7 % - Kuvallisen ilmaisun pt. (N=613) 6,9% - Sosiaali- ja terveysalan pt. (lähihoitaja) (N=12 367) 7,9 % 8 perustutkintoa, joissa suurimmat keskeyttämisprosentit: - Kiinteistöpalveluiden pt. (N= 187) 24,1 % - Hevostalouden pt. (N=255) 20,4 - Luonto- ja ympäristöalan pt. (N=411) 17,3 % - Kotityö- ja puhdistuspalveluiden pt. (N=510) 14,7 % - Lääkealan pt. (N=265) 12,5 % - Matkailualan pt. (N= 1 673) 11,6 % - Laboratorioalan pt. (N=656) 11,3 % - Hotelli-, ravintola- ja catering-alan pt. (N=9 264) 11,2 %

Eronneiden/opinnot kokonaan keskeyttäneiden opiskelijoiden sukupuoli Mies (N=4535) 49,40 50,60 Nainen (N=4434) Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoista kaikkiaan 52,8 % oli miehiä vuonna 2011

Eronneiden/opinnot kokonaan keskeyttäneiden opiskelijoiden äidinkieli 4 % 4 % 0 % suomi (N=8266) ruotsi (N=310) vieraskieliset (N=370) ei tietoa/tyhjä (N=16) 92 % Ammatillisen peruskoulutuksen kaikista opiskelijoista vieraskielisiä oli 4,2 % vuonna 2009.

Opiskelijoiden syntymävuosi 25,0 % 20,0 15,0 10,0 5,0 Ammatillisessa peruskoulutuksessa (ops-perusteinen) opiskelevien syntymävuosi 2011 (N=133 792) Eronneiden opiskelijoiden syntymävuosi lukuvuonna 2011-2012 (N=8 594) 0,0 1995 1994 1993 1992 1991 1990-1986 1985-1981 1980-1947 Opiskelijoiden syntymävuosi

Opiskeluaika ennen eroamista 11 % alle 6 kuukautta (n=3302) 9 % 4 % 37 % 7 kuukautta - 1 vuosi (n=1376) 1 vuosi - 1,5 vuotta (n=1382) 1,5 vuotta - 2 vuotta (n=649) 7 % 2 vuotta - 2,5 vuotta (n=836) 2,5-3 vuotta (n=374) 17 % 16 % yli 3 vuotta (n=996)

Eroprosentti Tulokset koulutuksen järjestäjittäin 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 Kansallinen keskiarvo 9,1 6,0 Koulutuksen järjestäjä X 4,0 2,0 0,0 Ryhmä Ryhmä 1. 1. paras paras kolmannes kolmannes (n=17) eroprosentti 2,3-7,5 Ryhmä 2. keskitasoiset (n= 17) eroprosentti 7,5-9,1 Ryhmä 3. 3. heikoin kolmannes (n=17) eroprosentti 9,5-18,8 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10111213 14151617 1819202122 2324252627 2829303132 3334353637 3839404142 4344454647 48495051

Ilmoitetut eron syyt Muut syyt / eroamisen syy ei tiedossa (n=1784) 20 % Henkilökohtaiset syyt (välivuosi/äitiysloma/taloud elliset syyt/muutto/armeija) (N=780) 11 % Terveydelliset syyt / kuolema (n=483) 5 % Motivaatio-ongelmat / opiskeluhaluttomuus / oppilaitokseen- ja opetukseen liittyvät syyt /opiskelu- ja oppimisvaikeudet (n=659) 7 % Runsaat poissaolot / katsotaan eronneeksi / poistettu oppilaitoksen toimesta/rehtorin viranhaltijan päätös (n=1835) 21 % Epäonnistunut/väärä koulutusvalinta (n=855) 10 % Työelämään siirtyminen (n=830) 9 % Toiseen oppilaitokseen tai toiselle koulutusalalle/tutkintoon siirtyminen (n=1540) 17 %

Keskeyttämisen syiden luokittelussa/tiedonkeruussa muistettava Tietojen ilmoittaminen on vapaaehtoista. Henkilötietolain mukaan opiskelijalla ei ole velvollisuutta ilmoittaa keskeyttämisen syytä. Arkaluontoiset tiedot (mm. terveydellinen syy) on poistettava rekisteristä välittömästi sen jälkeen kun käsittelylle ei ole henkilötietolaissa :ssä 12 mainittua perustetta. Tiedot saa koota jatkossakin huomioiden yllä mainitut asiat.

Erityisopiskelijoiden keskeyttäminen erityisoppilaitoksissa Tarkoituksena tuottaa tietoa erityisopiskelijoiden keskeyttämisestä. Lomakkeessa tiedusteltiin, onko opiskelijalle laadittu HOJKS eli opintojen henkilökohtainen opintojen järjestämissuunnitelma. Selvityksessä tarkastellaan ammatillisten erityisoppilaitosten ja yleisten ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden keskeyttämistä erillisinä osakokonaisuuksina. Läpäisyn tehostamisohjelmassa on tällä hetkellä mukana kolme ammatillista erityisoppilaitosta/koulutuksen järjestäjää. Näiden oppilaitosten eroprosentit olivat lukuvuonna 2011-2012 2,3 10 välillä. Erityisoppilaitosten keskimääräinen keskeyttämisprosentti on 7,6. Eli erityisoppilaitoksissa keskeyttäminen on yleisiä ammatillisia oppilaitoksia jonkin verran vähäisempää.

Erityisopiskelijoiden keskeyttäminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Hankkeessa mukana olevilla muilla yleisellä ammatillisella oppilaitoksilla/koulutuksen järjestäjillä (48) oli lukuvuonna 2011-2012 yhteensä 12 508 erityisopiskelijaa ammatillisessa ops-perusteisessa koulutuksessa. (Lähde: OPH/kustannus- ja rahoitustietopalvelut) Eli hankkeessa mukana olevien koulutuksen järjestäjien opiskelijoista noin 13 % oli erityisopiskelijoita lukuvuonna 2011-2012. Lukuvuonna 2011 2012 keskeyttäneistä opiskelijoista noin 20 % oli laadittu HOJKS. Tulokset osoittavat, että yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa erityisopiskelijoiden keskeyttäminen on korkeampaa. Yleisessä ammatillisissa oppilaitoksissa erityisopiskelijoiden keskeyttämisprosentti on noin 14 %. Erityisopiskelijoiden keskeyttäminen vaihtelee paljon myös koulutuksen järjestäjittäin. Osalla järjestäjistä eronneista opiskelijoista yli kolmannes on erityisopiskelijoita, kuin toisilla nämä ovat selvä vähemmistö. Vaihteluväli 0-42 %.

Onko eronneelle/opinnot kokonaan keskeyttäneelle opiskelijalle laadittu HOJKS? Kyllä Ei Yht. Ammatilliset erityisoppilaitokset (N=3) Yleiset ammatilliset oppilaitokset (N=48) lkm 139 0 139 % 100 0 100 lkm 1727 7103 8830 % 19,6 80,4 100

Asuntolatoiminnan yhteys opintojen keskeyttämiseen Seurantalomakkeessa tiedusteltiin asuiko keskeyttänyt opiskelija asuntolassa vai ei. Koulutuksen järjestäjistä 32 oli järjestäjän ylläpitämä opiskelija-asuntola ja pystyi toimittamaan tiedot siitä, asuuko eronnut/opintonsa keskeyttänyt opiskelija asuntolassa. 32 järjestäjällä oli yhteensä 59 360 opiskelijaa, joista 6 855 eli 11 % asui oppilaitoksen opiskelija-asuntolassa. (Lähde: OPH/kustannus- ja rahoitustietopalvelut) Näillä järjestäjillä oli yhteensä 332 keskeyttänyttä opiskelijaa, jotka asuivat asuntolassa. Eli keskeyttäneistä opiskelijoista noin 6,5 % asui opiskelijaasuntolassa. Asuntolassa asuvien opiskelijoiden keskeyttämisprosentti oli lukuvuonna 2011-2012 4,8 %. Tulokset osoittavat, että opiskelija-asuntolassa asumisen ja keskeyttämisen välillä on selvä yhteys. Asuntolassa asuminen näyttäisi vähentävän keskeyttämistä.

16 14 Yhteenvetoa tuloksista Eri opiskeiljaryhmien keskeyttämisprosentit % 13,8 12 10 8 7,6 9,1 6 4,8 4 2 0 Asuntolassa asuvien keskeyttämisprosentti (N= 6 855) Erityisopiskelijoiden keskeyttämisprosentti erityisoppilaitoksissa (=1 283) Hankkeessa mukana olevien koulutuksen järjestäjien keskimääräinen keskeyttämisprosentti (N=8 970) Erityisopiskelijoiden keskeyttämisprosentti yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa (N=12 508)