KAINUUN BIOENERGIAOHJELMAN PÄIVITYS OHJELMAKAUDELLE 2014 2020

KAINUUN BIOENERGIAOHJELMAN PÄIVITYS OHJELMAKAUDELLE 2014 2020 16.5.2014 Kainuun bioenergian teemahanke II Timo Karjalainen timo.karjalainen(at)oulu.fi

ESIPUHE Bioenergia on voimakkaasti kasvava megatrendi. Ala kehittyy nopeasti antaen myös Kainuulle mahdollisuuksia maakunnan mittavien raaka-ainevarojen johdosta. Näin nousee esiin tarve päivittää laadittua Kainuun bioenergiaohjelmaa riittävän usein, jotta resursseja voidaan kohdistaa oikeisiin kehittämistoimenpiteisiin. Tulevan EU-ohjelmakauden keskeisimpiä toimenpiteitä on työstetty eri työpajoissa ja neuvotteluissa bioenergiatoimijoiden kesken. Aloitus kehittämistyölle tapahtui 29.2.2012 Kainuun ELY-keskuksen toteuttamassa työpajassa, jossa yhtenä keskustelun aiheena oli bioja lähienergian kysyntä ja käyttö. Kainuun bioenergiateemaohjelma järjesti oman työpajansa, jossa lähtökohtana olivat toisaalta ELY-keskuksen työpajan tulokset ja toisaalta voimassa olevat tuoreet bioenergiaohjelmat (Kainuun bioenergiaohjelma 2011-2015, Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020). Ohjelmat ovat saatavissa internetistä (www.kainuu.fi/bioenergia/ ja www.isbeo2020.fi). Kainuun bioenergiateemaohjelman toteuttamassa työpajassa keskusteltiin ja nostettiin esille hyvin laajasti erilaisia kehittämistoimenpiteitä. Esille nousi kaikkiaan 21 erilaista ideaa bioenergiasektorin kehittämiseksi maakunnassa. Kehittämisideat priorisoitiin nettikyselyllä, joka toteutettiin kesäkuun 2012 aikana. Työpajassa päätettiin perustaa myös teemaohjelman toteutusta tukeva asiantuntijaryhmä, joka tehtävänä on osaltaan edistää Kainuun bioenergiaohjelman keskeisimpien teemojen toteutusta. Tämä asiantuntijaryhmän työn tuloksia hyödynnetään myös tässä bioenergiaohjelman päivityksessä. Kainuuseen perustettiin vuoden 2013 lopussa metsäklusteriryhmä, jonka tehtävänä on kehittää laajasti metsäsektoria Kainuussa. Klusteriryhmässä on yritysten lisäksi edustus metsätalouden, puutuoteteollisuuden ja bioenergian keskeisistä kehittämistahoista. Nyt käsillä olevaan Kainuun bioenergiaohjelman päivitysversioon on kerätty alan toimijoiden kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta keskeiset bioenergiasektorin kehittämistoimet.

Sisällysluettelo 1 BIOENERGIA-ALA JA SEN KEHITTYMINEN KAINUUSSA...1 2 NYKYTILA-ANALYYSI...3 3 BIOENERGIASEKTORIN SWOT-ANALYYSI...6 4 BIOENERGIASEKTORIN KEHITTÄMINEN...7 4.1 Hankeideoiden priorisointi...7 4.2 Pisteytyksen tulokset...8 5 BIOENERGIASEKTORIN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET...9 5.1 Puuvarojen jalostuksen kehittäminen Kainuussa... 10 5.2 Biokaasualan kehittäminen Kainuussa... 13 5.3 Bioenergiasektorin ohjaus... 14 6 BIOENERGIAOHJELMAN KÄRKIHANKKEET TULEVALLE OHJELMAKAUDELLE... 14

1 KAINUUN BIOTEEMAOHJELMAN PÄIVITYS TULEVALLE OHJELMAKAUDELLE 1 BIOENERGIA-ALA JA SEN KEHITTYMINEN KAINUUSSA Kainuussa bioenergiasektorilla on hankerahoituksella panostettu lähinnä metsäenergian ja biokaasun käytön ja tuotannon edistämiseen sekä uusien liiketoimintamallien kehittämiseen. Alan koulutusta on toteutettu lähinnä Kajaanin ammattioppilaitoksen hallinnoimien koulutushankkeiden kautta. Metsäenergian osalta hankkeita ovat hallinnoineet Suomen metsäkeskuksen julkisten palvelujen Kainuun alueyksikkö ja Kajaanin yliopistokeskus. Kainuun Etu Oy on keskittynyt uusien liiketoimintamallien edistämiseen. MTT Sotkamon intressit ovat olleet peltoenergian ja biokaasun edistämisessä. Vaikka hankkeiden lukumäärä on varsin kohtuullinen, on niillä saatu hyviä tuloksia aikaan. Seuraavassa on esitetty tärkeimpiä saavutuksia bioenergia-alalla Kainuussa kahden viimeisen EU-ohjelmakauden aikana. Uusiutuvan energian käyttöaste on noussut 47 %:sta (vuosi 2007) 56 %:iin (vuosi 2010), jossa metsäenergian osuus on 27 %. Kevyen polttoöljyn käyttö on vähentynyt vuoden 2000 alusta alkaen 5 miljoonaa litraa. Käytännön energianeuvonnalla on tässä ollut iso merkitys. Kainuussa on aloittanut kaksi yritystä pelletintuotannon ja puupellettiä käyttää Kainuussa nykyisin noin 500 kiinteistöä. Kainuussa on luotu uusi pilkkeen markkinapaikka (http://www.halkoliiteri.com), joka on laajentunut koko Suomen alueelle. Kainuuseen on perustettu uusia yrityksiä bioenergiasektorille (OK-Yhtiöt Oy, M-Pelletti Oy, Kainuun lämpöhuolto Oy, Suomussalmen Puulämpö Oy, ). Lämpöyrittäjyys on käynnistynyt, missä nimenomaan hanketoiminnalla on ollut iso merkitys. Puhtaalle puutuhkalle on suunniteltu ja otettu käyttöön uusi toimintamalli (Kuhmo, Suomussalmi). Kainuussa ovat toteutuneet noin 5,5 miljoonan euron investoinnit hake- ja pellettilämpölaitoksiin. Noin 40 prosenttia neuvonnan kohteina olleista asiakkaista on toteuttanut saneerausinvestoinnin uusiutuvalle energialle. Metsähakkeen käyttö Kainuussa on noussut 350 GWh:sta (vuosi 2005) noin 555 GWh:iin (vuosi 2010). Ensiharvennuksista korjatun energiapuun osuus oli noin 160 GWh (80 000 k-m³). Kainuussa on vuoden 2010 jälkeen kaksi maatilaa investoinut ja käynnistänyt biokaasutuotannon. Biokaasu jalostetaan lämmöksi ja sähköksi. Uusi yhteistyömalli bioenergian käytön ja tuotannon edistämiseen ja kehittämiseen. (Bioenergianeuvottelukunta, projektipäällikkö- ja asiantuntijaryhmät). Bioenergiasektorille on Kainuussa panostettu eri rahastojen kautta. Meneillään olevalla EU - ohjelmakaudella Kainuussa on rahoitettu 20 yleistä alan kehittämishanketta. Rahoituskanavina on ollut EAKR, Euroopan maaseuturahasto, Interreg IV C ja Kainuun kuntarahasto. Kainuussa viime vuosina toteutetut bioenergiateemaohjelmaa tukevat kehittämishankkeet.

Päättyneet hankkeet (hanke, toteuttajataho ja rahoitus): Kainuun bioenergianteemahanke, Kajaanin yliopistokeskus / CEMIS-Oulu, Euroopan maaseuturahasto, 1.1.2008-31.12.2010 Metsäenergia Kainuussa, Suomen metsäkeskus Kainuu, Euroopan maaseuturahasto, 1.1.2008-31.12.2012 Eloperäiset jätteet kiertoon, Kainuun ELY -keskus, EAKR, 1.3.2008-30.4.2011 Sotkamon kaatopaikan esiselvitys, MTT Sotkamo, EAKR, 15.4.2008-1.6.2009 Biokaasu ja peltoenergia Kainuussa, MTT Sotkamo, Euroopan maaseuturahasto, 1.4.2008-31.12.2011 Kehittyvä puuhuolto Kainuussa, Kainuun Etu Oy, Kainuun kuntarahasto Rasvajätteet bioenergiaksi, Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi, EAKR, 2007-2008 Snowpolis Energiapuisto -esiselvitys, Snowpolis, Euroopan maaseuturahasto, 22.8.2008-31.3.2010 Snowpolis Energiapuisto -hankkeen jatkohanke Ekoteko Vuokatti, Snowpolis/Kainuun Etu Oy, EAKR, 1.4.2010-30.6.2012 Seppälän biokaasulaitos esiselvitys, KAO, Euroopan sosiaalirahasto ja Kainuun maakunta - kuntayhtymä, 1.9.2010 30.4.2011 WENET CENTRE (JOSEK OY, Sopijaosapuoli Kainuussa KYK), EAKR/Pohjois-Karjalan liitto). ForMarie, Kajaanin yliopistokeskus / CEMIS-Oulu, Interreg IVC, 1.7.2011 31.12.2012 Kainuun suoselvitys, Kainuun ELY -keskus, EAKR, 1.5.2010 31.12.2012 RobinwoodPlus -miniohjelma, Kainuun Liitto, 1.1.2010 31.12.2013, Euroopan aluekehitysrahasto. Osahankkeet päättyivät 31.12.2012. KantriKoulutus, KAO, Euroopan maaseuturahasto, 1.9.2009 31.8.2013 Energianeuvontaa metsiin ja kiinteistöihin, Suomen metsäkeskus, Euroopan maaseuturahasto, 1.5.2012 31.12.2013 Meneillään olevat kehittämishankkeet Kainuun bioenergian teemahanke II, Kajaanin yliopistokeskus (CEMIS-Oulu), Euroopan maaseuturahasto, 1.1.2011 31.12.2014 Biojäte ja hepolanta, MTT Sotkamo, EAKR, 1.11.2011 31.12.2014. Kuluttajien energianeuvonta, Annosol Oy, 1.1.2013 31.12.2014, TEM/Motiva ja Kainuun liitto KantriYritys, KAO, Euroopan maaseuturahasto, 1.1.2013 31.12.2014 VuoGas, MTT Sotkamo, Euroopan aluekehitysrahasto, 2013-2014 UUSE, Kainuun Etu Oy, Kainuun kehittämisrahasto, 1.6.2013 31.12.2014 Metsästä energiaa, Suomen metsäkeskus Kainuu, 1.1.2014 31.12.2014 Edellisten hankkeiden lisäksi myös kansainvälisillä hankkeilla on liittymäkohtia bioenergia-alan kehittämiseen: C2CN (Cradle to Cradle Network, Kainuun Etu Oy, Interreg IV C) -hankkeessa Kuhmon Lämpö Oy on valittu hyväksi käytännöksi ja Green Cities and Settlements -hanke (Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kajaanin yliopistokeskus, Karelian ENPI). New Business Model between Kainuu and Karelian wood industries -hanke (Kainuun Etu Oy, Karelia ENPI CBC). Tarkoituksena on luoda raja-alueen rakennusteollisuuden, puutuote- ja sekä bioenergia-alan toimijoille uudenlainen toimintaympäristö lisäämällä rajan yli tapahtuvaa tuotannollista yhteistyötä, käynnistää markkinoinnin ja myynnin yhteisiä toimenpiteitä ja löytää vientimarkkinoilta uusia asiakkuuksia. 2

3 STEP -hanke (Kainuun Etu Oy, Interreg IV C). Tavoitteena on kestävien energiapoliittisten käytäntöjen parantaminen alueilla ja paikallishallinnossa BioKos -hanke, Kainuun liitto, Tavoitteena on rakentaa Kostamukseen lämpöä ja sähköä tuottava 1 MW:n biokaasulaitos, jossa pääasiallisena syötteenä on jätevesilaitoksen liete. ECOREGIONS (Kainuun Etu Oy, Interreg IV C) -hanke kehittää hyviä käytäntöjä kestävään tuotantoon, myynti ja jakeluverkostoon. 2 NYKYTILA-ANALYYSI Kainuun bioenergiaohjelman yksi päätavoitteista on paikallisen energian (metsäenergia, biokaasu) käytön lisääminen. Kallista lämmitysöljyä on korvattu uusiutuvalla energialla saneerausinvestoinneilla. Mm. yritysten, maatilojen ja kylätalojen energiajärjestelmiä on muutettu uusiutuville energiamuodoille ELYkeskuksen osarahoituksella. Tiedotukseen on panostettu ja teemaohjelman kautta toimitetaan Lähienergialehteä. Seminaareista, koulutustilaisuuksista, opintomatkoista ja uusista käynnistyvistä bioenergia-alan hankkeista tiedotetaan kuukausitiedotteiden kautta. Kainuun bioenergian teemaohjelma on koonnut kentän toimijat yhteen teemaa edistäväksi verkostoksi. Bioenergiaohjelman mukaisia kehittämishankkeita oli vuoden 2014 alussa menossa kuusi, joiden budjetti meneillään olevalle vuodelle oli 700 000 euroa sisältäen myös VuoGas -hankkeen toimintaympäristöinvestoinnin. Bioenergiasektorin kehittyminen esitetään taulukossa 1. Taulukko 1. Kainuun bioenergiasektorin kehittyminen ja tavoite 2015. Vuosi 2007 Vuosi 2010 Vuosi 2012 Tavoite 2015 Metsäenergian 1) tuotanto GWh 350 555 462 900 Metsäenergian 1) käyttö GWh 350 555 462 700 Biokaasulaitosten määrä kpl 0 1 2 5 Puupelletin käyttökohteita 2) kpl 250 400 500 600 Lämmitysöljyn käyttö GWh 560 441 336 3) 280 Lämpöyrittäjyyskohteita 4) kpl 5 8 10 12 Tuulivoimala (<1MW) kpl 0 0 0 3 1) Metsäenergialla tarkoitetaan metsästä primäärisesti energiakäyttöön voimaloihin ja lämpökeskuksiin tuotettua puupolttoainetta harvennuksista ja päätehakkuista. Toistaiseksi metsäenergian vienti on ollut vähäistä. 2 ) Arvio. Perustuu pellettitehtaiden ilmoittamaan tietoon. 3) POK lämmityksessä ja POR. 4 ) Lämpöä ostavaa asiakasta, 7 lämpöyrittäjää Raskaan polttoöljyn käyttö lämmityksessä on tasaisesti vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Raskaan öljyn vähenemä on noin 150 GWh. Kevyen öljyn käyttö kokonaisuutena on lisääntynyt, mikä johtuu moottoripolttoöljyn käytön rajusta noususta Talvivaaran kaivoksella. Sen sijaan lämmityksessä käytettävän kevyen polttoöljyn käyttö on laskenut ollen vuoden 2012 lopussa arviolta 194 GWh. Liikenteen polttoaineiden käyttö on aivan viime vuosina kääntynyt laskuun mm. vähemmän polttoainetta käyttävien autojen lisääntymisen vuoksi (kuva 1). Itä-Suomen bioenergiaohjelmassa on pitemmän aikavälin tavoitteeksi (vuosi 2020) asetettu Kainuulle tavoite metsähakkeen käytön osalta 1150 GWh/v. (Lähde: Itä-Suomen bioenergiaohjelma, www.isbeo2020.fi).

4 Kuva 1. Polttoaineiden käyttö Kainuussa vuosina 2012-2012 (KPÖ = kevyt polttoöljy sisältäen moottoripolttoöljyn ja lämmitysöljyn, RPÖ = Raskas polttoöljy) (GWh). Sisältää myös fossiilisiin polttoaineisiin sekoitetut biopolttoaineet. Turpeen käyttö on viimeisen 14 vuoden aikana pudonnut noin 900 GWh. Vuonna 2012 turpeen käyttö oli Kainuun lämpölaitoksissa ja voimaloissa 450 GWh. Turvetta olisi käytetty enemmänkin mutta sateisten kesien johdosta turpeen saatavuudessa oli ongelmia. Puupolttoaineiden käyttö on vastaavana aikana kasvanut 350 GWh. Puupolttoaineen käytössä on tapahtunut muutosta niin, että mekaanisen metsäteollisuuden sivutuotteiden määrä on laskenut ja metsähakkeen määrä (päätehakkuiden hakkuutähteet, kannot, nuorten metsien harvennuspuu) on kasvanut. Kainuussa puolet voimaloissa ja aluelämpölaitoksissa käytetystä puupolttoaineesta oli metsähaketta ja puolet kuorta ja purua (kuva 2). Kuva 2. Polttoaineiden käyttö Kainuun aluelämpölaitoksissa ja voimaloissa 1998 2012 (GWh).

Kun huomioidaan kiinteistöjen käyttämä polttopuu ja suurten käyttökohteiden sivutuote (kuori, sahanpuru), oli puuenergian käyttö Kainuussa vuonna 2012 kaikkiaan 1487 GWh, vastaten 32 prosenttia primäärienergian kulutuksesta Kainuussa. Ainespuuta ohjautuu jo tänä päivänä energiakäyttöön, kun Kainuussa ei ole kuitupuulle käyttökohdetta. Jatkossa voidaan arvioida kuitupuun energiakäytön kasvavan. Kainuun kannalta olisi ensiarvoisen tärkeää saada maakuntaan toisen sukupolven biopolttoaineen jalostusta. Taulukko 2. Polttoaineiden käyttö Kainuun aluelämpölaitoksissa ja voimaloissa 2012. 5 Sähkön tuotanto ja kulutus Sähkön osalta Kainuu on yliomavarainen maakunta. Vuonna 2012 Kainuu tuotti vesivoimalla ja lämpövoimalla sähköä 1863 GWh kulutuksen ollessa 1229 GWh (Lähde: Energiateollisuus ry). Lämpövoimaa tuotetaan kiinteillä paikallisilla polttoaineilla Kajaanissa, Kuhmossa ja Sotkamossa. Tuulivoimasuunnitelmia on vireillä useita. Toistaiseksi tuulivoimahankkeet eivät ole realisoituneet. Kaksi kainuulaista maatilaa on investoinut biokaasulaitokseen, jotka tuottavat myös sähköä lämmön lisäksi. Pienimuotoisen lämmön ja sähköntuotannon yleistyminen ei vielä toistaiseksi ole tapahtunut. Kainuussa jalostettiin mekaanisen metsäteollisuuden sivutuotteita kahdessa puupelletehtaassa ja yhdessä brikettitehtaassa. Kainuussa tuotettiin vuonna 2012 primäärienergiaa kaikkiaan 4700 GWh, josta tuotettiin paikallisilla uusiutuvilla polttoaineilla 2900 GWh, jolloin uusiutuvan energian käyttöaste oli 62 prosenttia. Mikäli maakunnan tavoitteet saavutetaan ohjelmakaudella, Kainuun ilmastopäästöt pienenevät peräti 12 %. Eteenkin lämmitysöljystä voitaisiin luopua kokonaan. Myös liikenteen polttoaineiden uusiutuvan energian osuus on valtakunnallisten tavoitteiden mukaan kasvussa, jolloin on hyvin perusteltua että UE:n käyttöaste tulee edelleen nousemaan energian kulutuksessa Kainuussa. Turpeen käyttö on kymmenessä vuodessa laskenut noin 900 GWh ja sen käyttö asettunee nykyiselle 400-500 GWh:n käyttötasolle. Voimalaitossuunnitelmat Kainuussa Metsäpolttoaineen käyttöön vaikuttavat oleellisesti voimalainvestoinnit, joita on suunnitelmissa Kainuuseen useita. Lisäksi Sotkamon kunnan lämpöhuoltoa ollaan selvittämässä, joka tarkoittaisi nykyistä tarvetta vastaavan pienemmän voimalan rakentamista. Tässä yhteydessä voidaan mainita paperitehtaan sulkemisen johdosta Kainuun Voiman biovoimalaitoksen osittain vapaana oleva tuotantokapasiteetti.

6 Taulukko 3. Suurimmat voimalaitosinvestointisuunnitelmat Kainuussa. Voimala Polttoaineteho Polttoaineet MW Kajaanin Lämpö Oy 20-30 Puupolttoaine, turve Sotkamon kaukolämpölaitos 20 Puupolttoaine, turve Mondo Minerals Oy 6 Puupolttoaine, turve Vapo Oy:llä on kaavailuissa korvata vanha Sotkamon kirkonkylän voimalaitos uudella, Vuokattiin rakennettavalla 20 MW:n CHP-voimalalla. Kattila on tyypiltään leijukerroskattilalla, jossa polttoaineina olisivat puupolttoaine ja turve. Voimalan sähköteho olisi 4,5 MW. Investoinnin on ajateltu ajoittuvan vuoteen 2014. Kainuun kaivoksille Talvivaara Oy, Otanmäki Mine Oy on suunnitelmia lämpölaitoksen rakentamiseksi. Tavoitteena on että lämpölaitokset käyttäisivät koko turvetta tai puuta. Kajaanin Lämmöllä on suunnitelma rakentaa Sotkamontien varteen Kajaaniin 20-30 MW:n biovoimalaitos. Myös Ukkohallan ja Paljakan laskettelukeskuksen energiahuolto pohjautuu öljyn käyttöön, mihin liittyen on käyty keskusteluja lämpökeskusten muuttamisesta biopolttoaineelle. ST1 on suunnitellut bioetanolituotannon aloittamista Kajaanissa Renforsin Rannassa. Raaka-aineena olisi sahanpuru, joka tulee Kajaaniwood Oy:n sahalta. Bioetanolin tuotantomäärä olisi 10 miljoonaa litraa, joka absolutisointi tapahtuisi Haminassa. St1 on saanut tuotannon käynnistämiseksi ympäristöluvan. Kainuun tavoitteet uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi ovat haastavat. Tavoitteeseen pääsemiseksi tulee fossiilinen tuontipolttoaine korvata paikallisilla uusiutuvilla polttoaineilla. Maakunnassa uusiutuvan energian käyttö on kasvu-uralla, vaikka toimintaympäristössä on tapahtunut suuria muutoksia. Myös Kainuussa voidaan tavoitella tulevina vuosina 80 % uusiutuvan energian käyttöastetta. Ja mikäli Kainuussa saadaan kehitettyä vientipolttoaineita, voisi Kainuun energiatase jatkossa olla hyvinkin positiivinen ja näin Kainuu energiaomavarainen maakunta. Kaivosten suunnitelmat lämpölaitosten rakentamiseksi lisäisivät toteutuessaan edelleen energiaomavaraisuutta. Samoin tekisivät myös tuulipuistohankkeet, joita on vireillä Kainuussa useita. 3 BIOENERGIASEKTORIN SWOT-ANALYYSI Seuraavassa on bioenergiasektorin SWOT -analyysi kainuulaisesta näkökulmasta. Analyysin lähtökohtana on tulevaisuustyöpajassa 29.2.2012 laadittu SWOT ja sitä on täydennetty jälkeenpäin bioenergiaohjelman omassa tilaisuudessa.

7 Kuva 3. Kainuun bioenergia SWOT. Suurimmat haasteet/mahdollisuudet bioenergiasektorilla: Metsäenergian jalostus tulevaisuuden vientituotteeksi Metsäenergian käyttö tulevissa suurissa voimaloissa (Talvivaara Oy, Sotkamo Silver Oy, Mondo Minerals OY) Paikallisten polttoaineiden käytön turvaaminen Kainuun Voima Oy:llä Jätteestä jalostetun biopolttoaineen käyttö Kainuussa 4 BIOENERGIASEKTORIN KEHITTÄMINEN 4.1 Hankeideoiden priorisointi Kainuun bioenergiateemaohjelma toteutti oma työpajan kesäkuussa 2012. Työpajassa ideoitiin bioenergia-alan kehittämiskohteita ja -ideoita. Esiin nousi kaikkiaan 21 erilaista ideaa bioenergiasektorin kehittämiseksi Kainuussa. Ideat työstettiin kyselyn muotoon ja nettikyselyä hyödyntäen ideoista valittiin tärkeimmät ja keskeisimmät ideat. Kysely lähetettiin bioenergiasektoria tunteville ja kehittäville organisaatioille ja niissä toimiville henkilöille. Kyselypalaute saatiin kaikkiaan 32 henkilöltä. Vastaajia pyydettiin osoittamaan kunkin idean tärkeyttä asteikolla: ei lainkaan tärkeä, jonkun verran tärkeä, tärkeä, erittäin tärkeä. Lisäksi ideoista vastaajia pyydettiin erikseen osoittamaan mielestään kaikkein tärkein, toiseksi tärkein ja kolmanneksi tärkein bioenergia-alan kehittämistoimenpide Kainuussa. Saadut vastaukset pisteytettiin niin, että erittäin tärkeä -vastaus sai 4, tärkeä 3, jonkun verran tärkeä 2 ja ei lainkaan tärkeä 1 pistettä. Näin hankeaihiot saatiin näin priorisoitua vastaajien mielipiteiden mukaan. Esillä olleet hankeaihiot on esitetty kuvassa 4.

8 4.2 Pisteytyksen tulokset Tärkein hanke aihio oli numero 2 eli hanke jolla selvitetään Kainuuta puoltavat tekijät toisen sukupolven biopolttoaineiden ja bioenergiavarojen jalostuspaikkana. Toiseksi tärkeämpänä tekijänä pidettiin hankeaihiota 14, jolla edistetään suurten käyttökohteiden investointeja niin, että niissä voitaisiin varmistaa paikallisen energian käyttö. Kolmanneksi tärkein hankeaihio (21) eli selvitys eri biojalostamovaihtoehtojen toimintaedellytyksistä Kainuussa. Neljänneksi tärkein oli hankeaihio 1, jolla koordinoidaan Kainuun bioenergiaohjelman toteutusta. Kuva 4. Kyselyssä esillä olleet hankeaihiot tärkeysjärjestyksessä. Vastaajista peräti seitsemän henkilöä ilmoitti hankeaihion numero 21 (Selvitys eri biojalostamovaihtoehtojen toimintaedellytyksistä Kainuussa) oleva tärkein hanke tai toimenpide kainuulaisen bioenergia-alan kehittämiseksi Kainuussa (kuva 2). Viisi henkilöä piti tärkeimpänä bioenergiaohjelman koordinointia (hankeaihio 1) ja niin ikään viisi henkilöä hanketta, jolla selvitetään Kainuuta puoltavat tekijät toisen sukupolven biopolttoaineiden ja bioenergiavarojen jalostuspaikkana (hanke 2).

9 Kuva 5. Tärkeimmät hankeaihiot. (Vaaka-akselilla tärkeimmäksi mainintojen määrä) 5 BIOENERGIASEKTORIN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Kyselyssä esillä olleita hankeaihioita voidaan yhdistää ja koota näin aihepiirien mukaan suurempia hankekokonaisuuksia. Hankkeiden rahoituksen osalta voidaan todeta että hankkeissa on ollut eri rahoituslähteisiin soveltuvia hankkeita (Euroopan maaseuturahasto, EAKR, ESR, TEKES, ). Seuraavassa on ryhmitelty kyselyssä mukana olleet hankeaihiot seuraaviin kokonaisuuksiin: Biopolttoaineen jalostukseen liittyvät toimenpiteet (2,17,21) Metsäenergian käytön edistämiseen liittyvät toimenpiteet (11,14,15) Neuvonnan ja tiedotuksen toimenpiteet (3,8,9) Biokaasun eri käyttömuotojen edistämisen toimenpiteet (12, 13) Uudet tuoteinnovaatiot (7,10,18,19) Alan koulutuspalvelut (5,6) Hajautettu energiantuotanto (16, 20) Bioenergiaohjelman koordinointi (1) Vuosittain bioenergia-alan kehittämisen rahoituksen tarve ilman toimintaympäristön kehittämistä ja investointeja on noin miljoona euroa vuodessa. Kiireellisimmät toimenpiteet näyttäisivät kohdistuvan suurimittakaavaisen biopolttoainevalmistuksen (bioetanoli, bioöljy) tukemiseen ja tuotannon taustaselvityksiin. Metsäenergian ja myös biojätteiden käytön varmistaminen suurissa, olemassa olevissa ja tulevissa voimaloissa ovat tärkeitä toimenpiteitä. Myös metsäbiomassan vienti Kainuun ulkopuolelle hyvälaatuisena hakkeena on yksi mahdollisuuksista. Bioenergiaohjelman koordinointia, jolla varmistetaan esitettyjen toimenpiteiden liikkeelle saanti ja alan yhteistyö Kainuussa, pidettiin tärkeänä toimenpiteenä. Energia-alan neuvonta ja tiedotustoiminta pitää olla tukevammalla pohjalla Kainuussa. Tälle toiminnalle on jatkuva tarve erikokoisten lämpökeskusten saneeraustarpeen kasvaessa ja rakennusmääräysten tiukentuessa. Myös energian hinnan yleinen nousu lisää neuvonnan tarvetta.

Osaamista tulee vahvistaa eri tasoilla. Tässä osin esille nousee Kajaanin ammattioppilaitoksen Seppälän toimipisteen rooli bioenergia-alan koulutuspalvelujen tarjoajana. Myös ns. akateemista osaamista tulee kehittää ja vahvistaa nykyisissä tutkimusorganisaatioissa kuten CEMIS-Oulussa ja MTT Sotkamon toimipisteessä. 5.1 Puuvarojen jalostuksen kehittäminen Kainuussa Tausta Puu on merkittävin uusiutuva luonnonvara Kainuussa. Puusta voidaan jalostaa hyvin monenlaisia korkean jalostusasteen vientituotteita kuten tulevaisuuden biopolttoaineita ja kemianteollisuuden raakaaineita. Kainuun metsäklusterin keskeinen tavoite on saada syntymään uutta paikallista puunjalostusta, jonka ympärille voidaan luoda tutkimus- ja kehitysympäristö, jossa kasvuyritykset voivat kehittää tuotteitaan ja liiketoimintaansa. Kainuun metsät kasvavat enemmän, kuin koskaan aiemmin. Talousmetsien vuotuinen kasvu on 7 miljoonaa m 3. Kestävä hakkuusuunnite on noin neljä miljoonaa kiintokuutiota vuodessa. Tästä määrästä hakataan vuosittain kolme miljoonaa m 3, josta maakunnan sisällä jalostetaan vain miljoona kiintokuutiota. Maakunnassa jalostetusta puusta saadaan 0,5 miljoonaa kiintokuutiota sivutuotteita, jotka hyödynnetään eri tavoin. Kuorellisesta tukkipuusta saadaan sahauksen yhteydessä sahanpurua 10 15 %, kuorta 10-12 % ja haketta 26 32 % (Lähde: M. Sipi). Käytettävissä olevaa energiapuupotentiaalia ovat harvennushakkuiden pienpuu sekä päätehakkuiden hakkuutähteet ja kannot, joiden määrä on viimeisimpien tietojen mukaan yli miljoona kiintokuutiota vuodessa. Kantojen hyödyntämisellä energiantuotannossa Kainuussa onkin jo pitkät perinteet. Suurimmat sahat Kainuussa ovat Kuhmo Oy:n tuotantoyksikkö Kuhmossa ja Kajaaniwoodin (Pölkky Oy) yksikkö Kajaanissa Renforsin Rannassa. Sivutuotteet käytetään polttoaineena lämpölaitoksissa ja voimaloissa sekä osa sahanpurusta kuivataan ja briketöidään. Sahaustoiminnan sivutuotteena syntynyt puhdas hake menee sellu- ja paperiteollisuudelle. 10 Kuva 6. Kainuun vuotuiset puuvirrat ja energiapuupotentiaali

Puutuoteteollisuuden sivutuotteita kuten kutterin lastua ja hiontapölyä jalostetaan myös puupelletiksi kahdessa pellettitehtaassa, M-Pelletti Oy:llä Kuhmossa ja Jannpellet Oy:llä Kajaanissa. Paperin ja sellun tuotannon kapasiteettia on vähennetty Suomessa viime vuosina ja tuotanto supistuu vielä lähivuosina. Näin ensiarvoisen tärkeää onkin panostaa suomalaisen puun jalostamiseksi uusiksi tuotteiksi eri käyttötarkoituksiin. Puuvarojen käytön ja jalostuksen strategia Lähtökohtana tulee olla yhteisesti hyväksytyn tahtotilan selvittäminen ja strategian laatiminen Kainuun puuvarojen käytön ja jalostuksen kehittämiseksi. Myös aluetalouden näkökulmasta tärkeää on, että jalostus tapahtuu mahdollisimman pitkälle Kainuussa ja kaikki sivutuotteet jalostetaan korkealuokkaisiksi vientituotteiksi. Myös mekaanisen metsäteollisuuden tuotteet, jotka nykyisin viedään suureksi osaksi lankkuna ja lautana maakunnasta pois, tulisi jalostaa nykyistä pidemmälle. Nämä jatkojalostusprosessit lisäävät edelleen sivutuotekertymää ja näin raaka-ainekertymää uusien biotuotteiden jalostukseen. Energiaintensiivinen kaivosteollisuus on kasvanut Kainuussa ripeästi. Kaivosteollisuudelta odotetaan ekologisesti kestäviä tuotantoprosesseja, mihin kainuulaisen puun jalostus istuu hyvin. Esimerkiksi fossiilisia polttoaineita voidaan korvata kaivoksilla maakunnan omilla uusiutuvilla biopolttoaineilla jne. Tahtotilan lisäksi menestystekijöitä ovat osaaminen, lopputuotteiden valmistuksen kannattavuus ja niiden kilpailukyky sekä prosessien ja lopputuotteiden ekologisuus. Edellä mainitut tekijät luovat pohjan kestävälle ja menestyvälle puuvarojen hyödyntämiselle Kainuussa. Kainuussa on pitkä perinteet puuvarojen hyödyntämisessä. Maakuntaan on syntynyt prosessiosaamista paperin valmistuksen kautta etenkin mittausteknologian alueelle. Myös alan kehittämisympäristöihin Kainuussa on käytetty runsaasti resursseja. Nyt tätä osaamista voidaan hyödyntää puusta jalostettujen biotuotteiden tutkimuksessa. Mikäli uutta tuotantoa ei Kainuuseen saada, vaarana on tämän osaamisen siirtyminen sinne, missä tuotantolaitoksetkin sijaitsevat. Kainuun bioenergia-alan teknologiayritysten liiketoimintaa voidaan tukea mm. CEMIS -kehittämisohjelman kautta. Ohjelmassa ovat mukana Kajaanin ammattikorkeakoulu, CEMIS-Oulu, VTT, Mikes ja Jyväskylän yliopisto. Ohjelman kautta on mahdollista rakentaa Kainuuseen olemassa oleville ja myös uusille yrityksille toimintaympäristö, jossa yritykset voivat kehittyä ja kasvaa uusiutuvan energian eri alueilla. Mikäli biopolttoaineiden jalostusta aiotaan saada liikkeelle Kainuussa, on koko metsäsektori nähtävä kokonaisuutena, jossa prosessit ja yritykset tukevat toinen toistaan ja joissakin tapauksissa ovat riippuvaisia toisistaan. Yrityksen sivutuote on seuraavan yrityksen raaka-aine jne. Tämä edellyttää laajasti koko metsäsektorin kehittämistä. Kun alan tutkimukseen panostetaan, syntyy ympäristö, jossa yritysten on mahdollista syntyä, kasvaa ja kehittyä sekä luoda uusia innovaatioita toimialalle. 11

12 Kuva 7. Kainuun puuvarojen käytön asemointi. Koska Kainuussa ei ole enää sellu- ja paperiteollisuutta, on mekaaninen puunjalostus ja sen kehittäminen nähtävä biopolttoainejalostuksen yhtenä lähtökohtana. Tämä luo hyvän pohjan puutuoteelinkeinoille ja prosesseissa syntyvien sivutuotteiden jalostamiselle. Tämän lisäksi myös metsien sisältämää bioenergiapuuta (harvennuspuu, hakkuutähteet, kannot) voidaan jatkojalostaa edelleen vientituotteiksi saakka. Suomessa biojalostamohankkeet näyttävät sijoittuvan paikkakunnille, missä syntyy sivutuotteena biojalostamojen tarpeisiin sopivaa raaka-ainetta. Sivutuotteiden jalostus tapahtuu näin samalla saitilla kuin missä sivuvirratkin syntyvät. Kainuussa biojalostamot voivat syntyä suurten sahojen yhteyteen ja sinne, missä infrastruktuuri on olemassa esimerkiksi energian tuotannon osalta. Eteenkin suurilla sahoilla Suomessa on herännyt kiinnostus biopolttoaineiden jalostukseen. Tässä murrosvaiheessa Kainuuseen tarvitaan puuvarojen käytön ja jalostuksen maakunnallista kehittämistä varten päätöksiä tekevä ohjausryhmä tai klusteriryhmä, jossa on riittävän yritysedustuksen lisäksi keskeiset toimijat metsätalouden, puutuotetalouden ja bioenergian osa-alueilta. Metsäklusteriryhmä Jotta Kainuussa löydetään koko klusterin yhteinen tahtotila ja strategia sekä sen jalkautus, vaatii se keskeisten toimijoiden ja yritysten osallistumisen alaan liittyvien päätösten tekoon ja toimien valmisteluun. Kainuun liitolle tehdyn aloitteen mukaisesti metsäklusteriryhmä perustettiin vuoden 2013 lopussa. Metsäklusteriryhmä kehittää ja koordinoi Kainuun liiton, Metsäkeskuksen ja kaikkien alan maakunnallisten toimijoiden kanssa metsien käyttöön perustuvia elinkeinoja.

13 Metsäklusteriryhmän tehtäviä ovat Koota yhteen metsäklusterin eri osien (metsätalous, bioenergia, puutuoteteollisuus, koulutus ja t&k) näkemykset. Vastata alan yhteisestä strategiasta sekä sen jalkauttamisesta ja toteutumisesta edustamissaan taustaorganisaatioissa. Käsitellä ja koordinoida koko toimintakenttää koskevia asioita ennen päätöksen tekoa. Ryhmän jäsenten vastuulla on tuoda omien taustaorganisaatioidensa näkemykset koko ryhmän tietoon. Koordinoida tutkimus- ja kehittämistoimia sekä edistää osaavan työvoiman saatavuutta. Vastata menestyksellisen elinkeinotoiminnan edellytysten luomisesta Kainuussa. Klusteriryhmän alaisuudessa toimii asiantuntijaryhmiä tarpeen mukaan. Asiantuntijaryhmät ovat substanssiosaajia, jotka keskittyvät jonkin klusteriin liittyvään kehittämiskohteeseen. Tähän voi liittyä myös kehittämishanke. Kainuun maakuntaohjelman laatiminen käynnistyi tammikuussa 2013. Koska metsäklusteri on yksi keskeisimmistä Kainuun tulevaisuuden aloista, metsäklusteriryhmä toisi oman osaamisensa Kainuun maakuntasuunnitelman ja -ohjelman laatimiseen. 5.2 Biokaasualan kehittäminen Kainuussa Kainuussa on edistetty biokaasun tuotantoa maatilakokoluokassa. Hankkeita ja selvityksiä on toteutettu myös suuremmassa mittakaavassa mm. ELY-keskuksen hallinnoimassa Eloperäiset jätteet kiertoon - hankkeessa ja eräissä yritysten omissa hankkeissa kaatopaikkakaasun hyödyntämiseksi. Rahoitusta tulisi keskittää myös bioenergiasektorin toimintaympäristön kehittämiseen. Esimerkiksi koulutussektorille Kajaanin ammattilaitoksen Seppälän toimipiste voisi olla yksi kohde. MTT Sotkamon tutkimusasemalla on edistetty peltoenergian ja biokaasun käyttöä useilla hankkeilla ja tutkimusasemalla on käytössä mm. biokaasulaitteisto tutkimuskäyttöön. Nykyistä biokaasualan osaamista vahvistetaan rakentamalla tutkimusasemalle toimintaympäristö, mikä mahdollistaa alan tutkimustoiminnan ja palveluliiketoiminnan laajentamisen. Muun muassa Kainuun maatiloilla on ollut kiinnostusta biokaasun tuotantoon ajoneuvojen polttoaineeksi, mikä voisi olla yksi biokaasun hyödyntämisen pilotointikohde. MTT:n toimintaympäristön kehittämiseen voitaisiin myöhemmin lisätä mobiili biokaasun ja liikennebiokaasun tutkimusalusta. Kainuuseen muodostetaan osaamisklusteri ja liikennebiokaasustrategia liikennebiokaasun ympärille. Osaamiskeskittymällä olisi edellytyksiä luoda Kainuuseen bioenergia-alan tuotekehitystä, laitteistojen tuotantoa ja muuta liiketoimintaa. Keskeisiä toimijoita ovat mm. Ekokymppi ja Kainuun Etu. Hankkeet eivät jää irrallisiksi vaan informaatio ja osaaminen keskittyvät avaintoimijoille ja jää maakuntaan. Kainuuseen tulisi saada esimerkkitapaukset biokaasuautoista ja biokaasuilla kulkevista busseista yritysten ja niiden markkinoiden tukemiseksi. Vanhan traktorin biokaasukonvertointi pilottikokeena kehittäisi tärkeää tietotaitoa, mikä olisi erityisen arvokasta maanviljelijöille energiaomavarainen maatila - konseptin toteutuksessa.

14 5.3 Bioenergiasektorin ohjaus Kainuussa bioenergia-alaan koordinoi bioenergian teemahanke II, joka toimii Kainuun bioenergianeuvottelukunnan ohjauksessa. Neuvottelukunnan alaisuudessa toimii asiantuntijaryhmä, joka keskittyy kulloinkin tärkeään teemaan. Pääpaino on nyt yritysten tukemisessa biojalostuksen käynnistämiseksi Kainuussa. Myös bioenergiaohjelman hankkeiden projektipäälliköt pitävät yhteiskokouksia (yhteiset opintomatkat, tiedotus, seminaarit jne.). Koko metsäsektoria koordinoiva metsäklusteriryhmä perustettiin vuonna 2013 lopussa. 6 BIOENERGIAOHJELMAN KÄRKIHANKKEET TULEVALLE OHJELMAKAUDELLE Seuraavassa on esitetty tärkeimmät kehittämishankkeet, joiden käynnistämisajankohta olisi heti seuraavan ohjelma kauden alkupuolella. Suoraan EU-rahoituslähteitä haettavia hankkeita ei ole mainittu tässä yhteydessä. Meneillään olevat hankkeet ja hankeideat tarkemmin on esitetty liitetaulukossa. Ohjelmakauden 2014-2020 alkupuoliskon hankkeet Bioenergiateemaohjelman koordinointi, CEMIS-Oulu Hanke on periaatteessa koko ohjelmakauden 2014-2020 kestävä hanke. Hankkeen toteutuksen kustannusarvio on noin 120.000 euroa vuodessa. Tavoitteena on koordinoida Kainuun bioenergiaohjelman toteutusta. Bioenergiaohjelman päivitys vuoden 2016 aikana. Tehtävänä on edesauttaa bioenergiaohjelmassa mainittujen hankeaihioiden hankkeistamisessa. Yleisenä tavoitteena on yhteistyöverkoston ylläpito, huolehtia bioenergia-alan tiedotuksesta Kainuussa ja toimia yhdyslinkkinä kansallisissa ja kansainvälisissä alan hankkeissa. Tehtäviin kuuluu myös toimialan seuranta ja tilastotiedon ylläpito. Liikennebiokaasun tiekartta Kainuussa esiselvityshanke, Kainuun Etu Oy Hankkeessa selvitetään liikennebiokaasun mahdollisuudet ja alan jatkotoimet Kainuussa: Mitkä ovat Kainuun hajautetun pientuotannon vahvuudet kilpailussa, biokaasun odotettu tuotantomäärä ja tuottajat, millä askelilla tuotantotoiminta voisi konkreettisesti käynnistyä ja laajentua. Tavoitteena on luoda konkreettiset ratkaisut liikennebiokaasun tuotannon aloittamiseksi Majasaaressa ja MTT Sotkamossa. Esiselvityksellä pohjustetaan myöhempää kokonaistavoitetta luoda Kainuuseen biopolttoaineiden tuotannon, jakelun ja käytön verkosto, joka vastaa valtakunnallisiin ja EU-tason tavoitteisiin tuottamalla vuonna 2020 20 % maakunnan liikennepolttoainetarpeesta. Tämä tarkoittaa kymmenien uusien biokaasulaitosten ja jakeluasemien perustamista. Hankkeistuksen päämääränä on luoda pääosin valtakunnallisista kehittämisrahoista koostuva laaja kehittämis- ja investointihankkeiden kokonaisuus. Hankkeessa laaditaan ehdotukset osaksi tulevaa maakuntaohjelmaa. Hankkeen budjetti on 50 000 euroa. Biojalostuksen teknologiaselvitys Hankkeen tarkoituksena on laatia materiaalipaketti ja taustoittaa kainuulaisia päättäjiä biojalostuksen teknologioiden nykytilasta (State-of-the-art). Lähtökohtana on selvittää, seurata ja verkottaa kainuulaista tietämystä mm. metsäbiomassan jalostuksesta, prosessissa syntyvistä sivutuotteista ja sivutuotteiden hyödyntämisestä. Alan tutkimukseen panostetaan lukuisissa tutkimuslaitoksissa ja yrityksissä niin Suomessa kuin muuallakin, mutta tuloksia ei riittävästi huomioida ja analysoida alueiden toimintaympäristöjen kannalta eikä alueen kannalta kaikkea ajankohtaista ja oleellista tietoa saada alueellisten päätösten tueksi. Tällä hankkeella ja hankkeen toteuttajan asiantuntija osaamisella varmistetaan, että Kainuussa on aina uusin tieto saatavissa maakunnassa jo olevilla ja Kainuuseen mahdollisesti etabloituvalle bioja-

lostusta harjoittavilla yrityksillä sekä päättäjillä biojalostuksen toimintaympäristöön liittyvien maakuntastrategian ja Kainuun älykkään erikoistumisen (Smart Specialisation) tavoitteiden mukaisia päätöksiä tehtäessä. Metsäenergian tuotanto ja käyttö, Suomen metsäkeskus Kainuu Hankkeen tavoitteena on edistää metsäenergian tuotantoa ja käyttöä. Hanke on ylimaakunnallinen hanke, jossa ovat mukana Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi. Hanke koostuu seuraavista toimenpiteistä: Metsänomistajien aktivoiminen tuottamaan myös metsäbiomassaa osana metsätaloutta. Toteutetaan kohdennettuna kirjemarkkinointina ja hyödyntäen metsään.fi -palvelua. Kokeillaan myös Pohjois-Pohjanmaalla toteutettua mallia, jossa tietyn alueen metsänomistajille järjestetään työnäytös ja motivoidaan metsänhoidon kautta tuottamaan energiapuuta. Korjuumenetelmien kehittäminen ja koulutus moto-kuskeille Pilketuotannon kehittäminen ja markkinoiden kartoitus Verkostoituminen muiden Pohjoismaiden (Ruotsi, Norja) toimijoiden kanssa sekä maakuntien yhteiset opintomatkat ja työnäytökset sekä teemapäivien järjestäminen. Lämpöyrittäjyyden edistäminen Lähinnä suurkiinteistöille ja maatiloille kohdennettu neuvonta puuenergian käyttöön liittyen. Kolmevuotisessa hankkeessa Kainuun osuus on 180 000 e/v sisältäen kahden henkilön työpanoksen. Mikäli hanke ei toteudu ylimaakunnallisena, toteutetaan se maakunnallisena. EMI, Kajaanin yliopistokeskus, CEMIS-Oulu EMI (energiasektorin mittaukset) hankkeella edistetään energiasektorin tuotantotehokkuutta ja -mahdollisuuksia uusimpien mittausteknologisten ja tiedonsiirtoratkaisujen avulla (mm. pilvipalvelut). Työn alle otettavat kehittämistoimet valikoidaan yrityksistä tulleiden toiveiden perusteella. Tavoitteena on myös TKI-toiminnan aktivoiminen yhdessä yritysten kanssa. Tässä hyödynnetään CEMIS-Oulun kokemusta eri aloille tehdyistä tilaustutkimuksista sekä laboratoriopalvelujen että räätälöityjen TKIprojektien muodossa. Liikennebiokaasun tuottaminen nurmesta, MTT Sotkamo Kolmivuotinen toteutetaan vuosina 2015-2017. Sen budjetti on 280 000. Hankkeessa hyödynnetään MTT Sotkamon biokaasulaitosta. Kainuussa on rehun- ja ruoantuotannon ulkopuolella olevaa peltoa lähes 3 800 ha. Niitä ylläpidetään, mutta niiden satoa ei käytetä millään tavalla hyödyksi. Jokaisesta hehtaarista saa henkilöauton yhden vuoden kulutusta vastaavan määrän liikennemetaania. Hankkeen tavoitteena on käynnistää nurmibiomassaan pohjautuva liikennemetaanin tuotanto Kainuussa. Hankkeessa optimoidaan biokaasulaitoksen tuotantoprosessin eri vaiheet liikennemetaanin tuotantoa varten. Prosessien kannattavuuden arvioimiseksi laaditaan tuotantolaskelmia toiminnassa olevasta prosessista. Tähän mennessä laskelmat ovat olleet pääsääntöisesti teoreettisia laskelmia. Toimijoiden tietoisuutta biokaasun ja liikennemetaanin käytöstä ja mahdollisuuksista lisätään biokaasureaktorin, biokaasukäyttöisen auton ja traktorin toimintanäytöksillä. 15

16 Biokaasutuotannon tehostaminen ja uudet tuotteet, MTT Sotkamo Kolmivuotinen toteutetaan vuosina 2015-2017. Sen budjetti on 320 000. Hankkeessa hyödynnetään MTT Sotkamon biokaasulaitosta. Bioenergiatuotannossa ollaan ottamassa käyttöön uusia raaka-aineita, kuten nurmi ja maataloustuotannon sivuvirrat. Niihin kätkeytyy runsaasti hyödyntämätöntä energiaa sekä teollisuuden raaka-aineiksi soveltuvia orgaanisia ja epäorgaanisia yhdisteitä. Esimerkiksi lannoiteteollisuus on kiinnostunut fosforista ja typestä. Biokaasun tuotantoprosessia voidaan tehostaa. Esimerkiksi mikrobien, entsyymien, kemikaalien ja fysikaalisten menetelmien käyttö voi nostaa prosessin tehokkuutta. Hankkeessa kokeillaan eri menetelmiä ja työkaluja, arvioidaan niiden käyttökelpoisuutta ja lasketaan niiden taloudellisia vaikutuksia. Biokaasulaitos on biojalostamo, jossa mikrobit pilkkovat orgaanista eloperäistä materiaalia. Prosessissa syntyy metaanin ohella myös muita makromolekyylejä ja pienimolekyylisiä yhdisteitä, joihin kohdistuu taloudellista mielenkiintoa. Hankkeessa tutkitaan niiden tuotanto- ja talteenottomahdollisuuksia. Kuluttajien energianeuvonta, Annosol Oy Kainuun bioenergiaohjelman yksi yleisistä tavoitteista on energiatehokkuuden parantaminen. Kuluttajien energianeuvonta on Motivan koordinoima, joka Kainuussa keskittyy uudis- ja korjausrakentamiseen yhteistyössä Kainuun kuntien rakennusvalvonnan kanssa. Hankkeessa tarjotaan energianeuvontaa kuluttajille massatapahtumien ja neuvontatilaisuuksien yhteydessä ja järjestetään koulutusta kuntien rakennustarkastajille. Rahoitus Motiva/TEM ja Kainuun liitto. Optio vuoteen 2016, budjetti 50 000 euroa. Ilmastohanke, Kajaanin yliopistokeskus Ilmastohankkeella edistetään Kainuun kunnissa maakunnallisen ilmastostrategian mukaisia toimenpiteitä. Mahdollinen rahoittaja Kainuun ELY-keskus (EAKR/Y) ja toteutetaan 2015-2016. Kainuun metsäbioenergian parempi hyödyntäminen ja toimintaketjun kehittäminen Hankkeessa selvitetään, kuinka metsäbioenergiaa voitaisiin paremmin hyödyntää Kainuussa. Yhtenä tärkeänä seikkana on metsänomistajien ja koneyrittäjien tiivis verkottuminen ja jopa yhteisyrityksen muodostaminen. Hake- ja pilketuotannon lisääminen ja alueilta ulosvienti olisi hyödyllistä kunnille verotulojen muodossa mm. puutavaran lisääntyvänä myyntitulona, koneyrittäjien liikevaihdon kasvuna ja työpaikkojen lisääntymisenä. Haketta voidaan tällöin viedä Suomen isoihin nieluihin ja jopa ulkomaille. Ennen isompaa verkostoitumishanketta edeltää esiselvityshanke. Selvitetään mahdollisuutta verkottua myös maakuntarajojen yli, jolloin voitaisiin saavuttaa riittävät tuotantomäärät Etelä-Suomen suuriin käyttökohteisiin. Energiatehokkaan ja omavaraiset kiinteistöt, Loiste Sähköverkko Oy Projektin tavoitteena on luoda Kainuun alueelle toimintamalli, jossa syntyy paikallisia kuluttajia ja PKyrityksiä palveleva, kiinteistöjen energiatehokkuusratkaisuja ja uusiutuvan energian tuotantoratkaisuja innovoiva, suunnitteleva, myyvä, asentava ja ylläpitävä yritysverkosto. Kokemuksen karttuessa yritysverkoston on tavoitteena laajentaa toiminta-aluettaan myös Kainuun maakunnan ulkopuolelle ja luoda siten uusia työpaikkoja alueelle. Projektin yrityskumppaneina toimivat aluksi Lieke Suunnittelu Oy, Loiste Sähköverkko Oy, Annosol Oy ja Paikallis-Sähkö Oy. Tutkimusta ja konseptointia hankkeessa toteuttavat lisäksi Envitecpolis Oy, VTT ja Aalto-Yliopisto.

17 Kylien bioenergia-asioiden edistäminen Uusiutuvan energian hyödyntäminen edistää ympäristöasioita ja tuo samalla myös tulojen ansaintamahdollisuuksia kylille. Kainuun kylien mahdollisuudet toimia uusiutuvan energian käyttäjänä ja polttoaineiden tuottajana kartoitetaan yhteistyössä kylä - ja maaseutuelinkeinojen teemaohjelman kanssa. Lähtökohtana on kylien yhteisten kokoontumistilojen uusiutuvan energian käyttö ja energiatehokkuus, jolloin kylätalo toimii samalla esimerkkinä ja tiedonvälittäjänä uusista energiaratkaisuista. Kartoitukseen sisällytetään myös kylän yksityiset öljyn käyttökohteet ja niiden muuttaminen uusiutuvalle energialle. Edelleen tarkastellaan mahdollisuutta tuottaa biokaasua maatilojen välisenä yhteistyönä. Yleisenä tavoitteena on nostaa kylien ja maatilojen energiaomavaraisuutta.