CW Solutions Oy 25.08.2005 1(13) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS & SUUNNITELMA Panospuhdistamo AVL 5 + 5 henkeä ja maitohuoneen jätevedet 900 l/d Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla KIINTEISTÖTUNNUS: KAUPUNKI / KYLÄ: TILAN NIMI: TILAN OMISTAJA: Jämijärvi SELVITYKSEN LAATIJA: CW Solutions Oy (Asetuksen mukaan tämä suunnitelma on säilytettävä kiinteistöllä ja se on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. VnA 542 / 2003, 6 ja 7 )
CW Solutions Oy 25.08.2005 2(13) SISÄLLYSLUETTELO 1. SELVITYS- JA SUUNNITTELUKOHDE... 3 1.1. TONTIN / KIINTEISTÖN TIEDOT... 3 1.2. TILAN OMISTAJA... 3 1.3. LAATIJA... 3 2. MITOITUS JA LASKENTAPERUSTEET... 4 3. SELVITYS NYKYISESTÄ JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ... 4 3.1. VESIJÄRJESTELMIEN KUVAUS... 4 3.2. VEDENKULUTUS JA KUORMITUSARVIOT... 5 3.3. JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS... 6 4. SUUNNITELMA UUDESTA JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ... 7 4.1. VALINTAPERUSTEET... 7 4.2. LAITTEISTON VALINTA JA MITOITUS... 7 4.3. KUVAUS UUDESTA JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ... 8 4.4. ETÄISYYDET JA KORKEUDET... 10 4.5. JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN ASENNUS... 11 5. KIINTEISTÖN YMPÄRISTÖKUORMITUS KÄSITTELYN JÄLKEEN... 13 6. KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEET... 13 7. LIITTEET... 13
CW Solutions Oy 25.08.2005 3(13) 1. SELVITYS- JA SUUNNITTELUKOHDE 1.1. TONTIN / KIINTEISTÖN TIEDOT Osoite: Asuinrakennuksen pinta-ala: 150 m 2 Käyttötarkoitus: Jatkuva asuminen Maitotila Naapuri: Nimi: Osoite: (100 m etäisyydellä kohteesta avl. 5 henkeä) 1.2. TILAN OMISTAJA Nimi: Osoite: Puh: 1.3. LAATIJA Selvityksen ja suunnitelman on laatinut toimeksiannosta CW Solutions Oy Yritystunnus: 1442896-4 Osoite: Hurstipolku 3 A1 21200 RAISIO Yhteyshenkilöt:
CW Solutions Oy 25.08.2005 4(13) 2. MITOITUS JA LASKENTAPERUSTEET Taulukossa 1 on esitetty kohteen nykyistä vedenkulutusta ja kuormitusarviolaskennassa käytetyt arvot. Taulukko 1. Kiinteistön nykyisen tilanteen laskennassa käytetyt arvot. Selvitys/Nykyinen Suunnitelma Kiinteistön asumispinta-ala 150 m² 150 + 120 m² Asukasmäärä 5 kpl 10 kpl Vuorokausikulutus / henkilö 120 l 150 l Asumispäivät / vuosi 365 kpl 365 kpl Maitohuone: Lehmien määrä kpl kpl Vuorokausikulutus 900 l 900 l Taulukko 2. Haja-asutuksen kuormitusluvun koostumus: kuormituksen alkuperä sekä eri kuormituslajien määrät grammoina asukasta kohti vuorokaudessa (g/ p d) ja maitohuoneen jätevesien pitoisuusarvot. Kuormituksen alkuperä Orgaaninen aine BHK7 Kokonaisfosfori Kokonaistyppi g/p d g/p d g/p d Uloste 15 0,6 1,5 Virtsa 5 1,2 11,5 Muu 30 0,4 1 Kuormitusluku 50 2,2 14 Maitotilan kuormitus 700 mg/l 70 mg/l 50 mg/l 3. SELVITYS NYKYISESTÄ JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ 3.1. VESIJÄRJESTELMIEN KUVAUS Kohde sijaitsee Jämijärven kunnassa. Kohteessa on asuinrakennus, navetta, konehalli, suuli (vanha navettarakennus) ja kuivuri. Vesijohto on kytketty muihin rakennuksiin paitsi kuivuriin, mutta jätevettä ei muodostu muista rakennuksista kuin navetasta ja asuinrakennuksesta. Liitteessä on asemapiirros nykyisestä jätevesijärjestelmästä. Asuinrakennuksella on kaksi sakokaivoa sarjassa (kuva 1), joista vesi johdetaan viereisen pellon ojaan. Maitohuoneen jätevedet johdetaan navetan vieressä olevan sakokaivon kautta purkuojan päässä olevan toisen sakokaivon kautta pelto-ojaan (kuva 2). Navetassa olevan WC-vedet johdetaan navetan virtsasäiliöön, josta ne viedään keväisin lannoitteeksi peltolevitykseen. Sekä asuinrakennuksen, että maitohuoneen sakoihin on kytketty pihan salaojien vesiä. Kohteeseen tulee talousvesi vesiosuuskunnan vesijohtoverkosta. Kohteen pihassa on kaivo, jota ei käytetä (kuva 3). Kaivossa oli mittaushetkellä pohjaveden pinta 3500 mm maan pinnan alapuolella. Kohde ei sijaitse pohjavesialueella. Kohteen läheisyydessä on 250 m päässä järvi. Kohteessa ei ole erityismääräyksiä jätevesien käsittelyyn, mutta kohteella on ympäristölupa. Maaperä on pääosin huonosti vettä imevää savea ja pohjoisen suunnalla kalliota n. 100 m päässä asuinrakennuksesta.
CW Solutions Oy 25.08.2005 5(13) Kuva 1. Asuinrakennuksen sakokaivot. Kuva 2. Navetan sakokaivot. Kuva 3. Pihakaivo. 3.2. VEDENKULUTUS JA KUORMITUSARVIOT Jätevettä muodostuu asuinrakennuksesta ja lehmien navetan maitohuoneesta. Kyseisiä tiloja käyttää pääosin asuinrakennuksessa asuva perhe, joten kokonaisvesimäärän on arvioitu vastaavan viiden hengen asukasvastinetta. Maitohuoneen jätevesimäärä perustuu kohteen omiin mittauksiin ja pitoisuudet on arvioitu perustuen SYKE raporttiin 763 ja Valion julkaisuun Maitotilojen jätevedet 2/98. Asuinrakennuksesta jätevettä muodostuu normaaleista asumisen askareista, kuten WC:t, suihkut, keittiö, astian- ja pyykinpesukoneet. Maitohuoneesta jätevettä muodostuu vuorokaudessa yhteensä n. 900 litraa. Jätevesi koostuu lypsykoneen, kokoojasäiliön ja putkiston (70 m pitkä ja 42 mm halkaisija) 5 vaiheisesta yhdistelmäpesusta (kaksi kertaa päivässä), pyykkikoneen jätevesistä (kaksi kertaa päivässä), tilasäiliön pesusta (joka toinen päivä) sekä lypsyaseman, keräilyalueen ja välineiden pesusta (kaksi kertaa päivässä). Navetassa olevan WC:n vedet menevät virtsasäiliöön.
CW Solutions Oy 25.08.2005 6(13) Näiden kohteiden vesistä ei jätevesianalyysejä tehty, joten kiinteistön talousjätevesien laskennallinen kuormitus perustuu Vn:n asetuksessa 542/2003 määritettyihin kuormituslukuihin (taulukko 1) sekä muihin yleisiin mitoitusperusteisiin. Talousjätevesikuormaa laskettaessa on otettu myös huomioon kiinteistön arvioitu henkilökuorma / vuosi. Taulukossa esitetään arviot arvioidun nykyisen käyttöasteen kuormituksesta. Taulukko 3. Kiinteistön arvioidut kuormitusluvut nykyisellä vedenkulutuksella. Virtaus BHK7 Fosfori Typpi l/d g/d g/d g/d Asuinrakennukset: WC 168 100,0 9,00 65,0 WC:n pesuallas 120 41,7 0,56 1,39 Sauna & suihkut 160 55,6 0,74 1,85 Keittiö 80 27,8 0,37 0,93 Pesukoneet 72 25,0 0,33 0,83 Kuormituspitoisuus mg/l 167 7,3 46,7 Asuinrakennusten 5 henkilöä kuormitus g/d 600 l/d 250 11,0 70,0 Maitohuoneet: Kuormituspitoisuus mg/l 700 70 50 Maitohuoneiden kuormitus lehmät g/d 900 l/d 630 63,0 45,0 Asuinrakennusten ja Maitohuoneiden Kokonaiskuormitus mg/l 367 31 48 g/d 1500 l/d 880 74 115 kg/a 548 m³/a 321 27,0 42,0 3.3. JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS Asuinrakennuksen sakokaivot on rakennettu 1976 ja navetan sakokaivot on rakennettu 1983. Sakokaivot ovat kohtuullisessa kunnossa, mutta niissä ei ole T-haarastoja ja ne sijaitsevat aivan rakennusten läheisyydessä. Sakokaivot on tyhjennetty keväisin ja levitetty kohteen pelloille lannoitteeksi. Sakokaivoihin on johdettu pihan salaojavesiä. Viemärilinjoja ei ole tuuletettu rakennusten katoille. Nykyiset jätevesijärjestelmät (sakokaivot) eivät täytä Valtioneuvoston asetuksen N:o 542/2003 asettamia jäteveden puhdistuksen ehtoja, vaan järjestelmä tulee uusia asetuksen ehdot täyttäviksi.
CW Solutions Oy 25.08.2005 7(13) 4. SUUNNITELMA UUDESTA JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ 4.1. VALINTAPERUSTEET Kohde sijaitsee Jämijärven kunnassa, jonne ei ole suunniteltu viemäriverkkoa lähitulevaisuudessa harvan asutuksen ja pitkien etäisyyksien vuoksi. Tästä syystä kohde tarvitsee itsenäisen jätevedenkäsittelyjärjestelmän. Kohde ei sijaitse pohjavesialueella. Maaperä on savista, eikä siten sovellu imeytykseen. Kohteessa on käytössä vakituinen asuinrakennus sekä lypsävien lehmien ja hiehojen navetta. Suunnitelmassa on huomioitu myös viereisen naapurin jätevesien liittäminen käsittelyjärjestelmään. Uuteen järjestelmään johdetaan käsiteltäväksi kohteen kaikki jätevedet lukuun ottamatta virtsasäiliön kautta peltolevityksen menevät vedet. Järjestelmään johdetaan myös kaikki naapurin jätevedet. 4.2. LAITTEISTON VALINTA JA MITOITUS Yllämainitusta sekä arvioituihin kuormitusarvoihin perustuen kohteeseen suunnitellaan panospuhdistamo. Kohteen jätevesien käsittelyyn tarvitaan n. 2400 l/d käsittelevä panospuhdistamo, jolla saavutetaan Vn:n asetuksen mukainen puhdistustulos. Kohteen huoneistoala on 150 m² ja naapurin huoneistoala on 120 m 2. Vn asetuksen liitteen 1 kohdassa 2c jätevesien käsittelyjärjestelmän mitoitus pitää perustua vähintään siihen asukaslukuun, jonka arvo saadaan jakamalla huoneistoala neliömetreissä luvulla 30, ollen vähintään kuitenkin 5. Kohteen suunnittelun perustana käytetään esitettyä minimiasukaslukua 5 molemmille kiinteistöille. Maitohuoneelta jätevesiä muodostuu päivittäin 900 litraa. Taulukossa 4 on laitteiston mitoitukseen ja suunnittelun perustana olevat kuormitusluvut.
CW Solutions Oy 25.08.2005 8(13) Taulukko 4. Kohteen kiinteistön ja naapurin arvioidut kuormitusluvut maksimiasukasluvun ja maitohuoneen pesuvesien tasaisen virtaaman vedenkulutuksella. Virtaus BHK7 Fosfori Typpi l/d g/d g/d g/d Asuinrakennukset: WC 420 200,0 18,00 130,0 WC:n pesuallas 300 83,3 1,11 2,78 Sauna & suihkut 400 111,1 1,48 3,70 Keittiö 200 55,6 0,74 1,85 Pesukoneet 180 50,0 0,67 1,67 Kuormituspitoisuus mg/l 333 14,7 93,3 Asuinrakennusten 10 henkilöä kuormitus g/d 1500 l/d 500 22,0 140,0 Maitohuoneet: Kuormituspitoisuus mg/l 700 70 50 Maitohuoneiden kuormitus lehmät g/d 900 l/d 630 63,0 45,0 Asuinrakennusten ja Maitohuoneiden Kokonaiskuormitus 4.3. KUVAUS UUDESTA JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ mg/l 471 35 77 g/d 2400 l/d 1130 85 185 kg/a 876 m³/a 412 31,0 67,5 Puhdistusjärjestelmä: Toimittaja: Panospuhdistamo Kohteen asuinrakennuksen ja maitohuoneen sekä naapurin kaikki jätevedet käsitellään yhteisesti pienpuhdistamossa. Pienpuhdistamo on panosperiaatteella toimiva biologis-kemiallinen puhdistusprosessi. Suurin osa jäteveden epäpuhtauksista hajotetaan biologisesti hiilidioksidiksi ja vedeksi tai sidotaan lietteeseen. Tämän lisäksi ravinteiden ja kiintoaineen poistoa tehostetaan kemiallisesti saostamalla. Laitteiston pääosat ovat kentälle sijoitettava varsinainen panospuhdistamo ja ns. laitesuoja, jossa sijaitsevat mm. kemikaalisäiliö, pumppu ja kompressori. Laitteistoon kuuluu lisäksi keskusyksikkö, josta laitetta ohjataan automaattisesti. Pienpuhdistamon panosperiaatteella toimiminen tarkoittaa, että samassa prosessisäiliössä tapahtuvat kaikki puhdistuksen vaiheet eriaikaisesti. Prosessin päävaiheet ovat: 1. Ilmastus, jossa puhdistustyön suorittavaa lietettä ilmastetaan kompressorin ja pohjailmastimien avulla. Tässä vaiheessa säiliöön annostellaan myös tarvittava määrä saostuskemikaalia puhdistuksen tehostamiseksi. 2. Selkeytys, jolloin ilmastus pysäytetään ja lietteen annetaan laskeutua pohjalle ja erottua käsitellystä vedestä. 3. Puhdistetun veden, kirkasteen, poistopumppaus tapahtuu säiliön pintakerroksesta. Pienpuhdistamo asennetaan talon länsipuolella olevalle pellolle (kuva 4.).
CW Solutions Oy 25.08.2005 9(13) Asuinrakennuksen vanhat sakokaivot jäävät pihan salaojavesien käsittelyyn ja talosta tehdään uusi viettoviemäri uuteen järjestelmään. Valittavasta laitetoimittajasta riippuen ennen panospuhdistamoa voidaan asentaa saostusyksikkö asuinrakennuksen jätevesille. Eräiden laitetoimittajien mallit eivät tarvitse erillistä saostusta. Navetan vanhat sakokaivot jäävät pihan salaojavesien käsittelyyn ja maitohuoneen vesille tehdään uusi viettoviemäri pihan läpi ja se liitetään asuinrakennuksen viettoviemäriin. Maitohuoneen jätevesille voidaan tehdä laitetoimittajasta riippuen erillinen neutralointisäiliö navetan edessä olevan pellon reunaan, josta viemäriä jatketaan talon viettoviemäriin (kuva 5.). Naapurin vanhat sakokaivot jätetään pihan salaojavesien käsittelyyn. Naapurin asuinrakennuksesta tehdään uusi viemärilinja talon eteläpuolelle tehtävään uuteen kolmiosastoiseen 2 m 3 :n saostussäiliöön, josta tehdään viettoviemäri uuteen panospuhdistamoon (kuva 6.). Nykyisen maitohuonevesien käsittelyn toisen sakokaivon purkuoja täytetään ja purku tehdään viemäriputkella, jotta naapurin viettoviemäri saadaan tuotua maan pinnan alla panospuhdistamoon. Kuva 4. Panospuhdistamon paikka, mahdollisen neutralointisäiliön paikka, asuinrakennuksen viemärilinja. Kuva 5. Navetan viemärilinja
CW Solutions Oy 25.08.2005 10(13) Kuva 6. Naapurin viemärilinja, naapuri ja naapurin sakot. 4.4. ETÄISYYDET JA KORKEUDET Asemapiirros uudesta jäteveden puhdistusjärjestelmästä ja puhdistamon taso- ja leikkauspiirros on esitetty liitteinä. Etäisyydet eri jätevesien kohteista panospuhdistamolle muodostuvat melko pitkiksi kohteen laajuudesta johtuen (taulukko 5). Taulukossa 6 on esitetty kohteen korkeuseroja. Taulukko 5 ja 6. Jätevesijärjestelmän etäisyydet ja korkeuserot. Etäisyys m Korkeusero m Asuinrakennus 0,00 Alimman rappusen kulma 10,00 Navetta 45,00 Sako 1 tulo 8,64 Vanha navetta 10,00 Sako 1 lähtö 8,61 Naapuri 100,00 Sako 2 tulo 8,61 Sakokaivo 1 1,00 Sako 2 lähtö 8,46 Sakokaivo 2 1,00 Kaivon vedenpinta 7,20 Kaivo 13,00 Vanha navetta kivijalka 9,75 Lähin raja 36,00 Navetta kivijalka 11,13 Tie 94,00 Navetan sakon tulo 9,89 Järvi 240,00 Navetan sakon lähtö 9,42 Puhdistamo 16,00 Maanpinta naapurin purkuojan kohdalla 8,31 Suunniteltu purku 22,00 Purkuoja (naapurin purku) 7,17 Maanpinta viemärilinja talosta 9,71 Maanpinta navettojen välissä (tie) 9,82 Maanpinta neutralisointisäiliön kohdalla 10,22 Maanpinta puhdistamon paikalla 8,00 Purkuojan vesijuoksu 6,94 Purkuoja 15 m puhdistamosta 6,79 Naapurin sakon tulo 10,54
CW Solutions Oy 25.08.2005 11(13) 4.5. JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN ASENNUS Jätevesijärjestelmän asennuksessa tulee noudattaa toimittajan ohjeistusta Liitteessä on jätevesijärjestelmän asemapiirros, taso- ja leikkauskuvat, joissa laitteiden etäisyys- ja korkeussuhteet on esitetty ohjeellisesti perustuen mittaushetkellä vallinneisiin maaston korkeuksiin. Asennuksessa huomioitavia seikkoja: Asennus aloitetaan kiinnittämällä asuinrakennuksen alimman portaan yläreuna korkeudeksi + 10,00 metriä. Viemärit, saostus- ja puskurisäiliöt: Viettoviemärilinjojen lähtökorkeudet asuinrakennuksesta ja maitohuoneesta asennetaan taso- ja leikkauskuvan mukaisesti (liite). Viemärilinjojen vietto pitää olla vähintään 2 %, mutta samalla pitää huomioida, että panospuhdistamoa ei asenneta maksimiasennussyvyyttä syvemmälle. Maasto on laskevaa puhdistamon suuntaan, joten todellinen vietto tulee olemaan 3-4 %:n luokkaa. Naapurin viemärilinjan vietto on n. 4 % läheisen pellon läpi tullessaan ja pelto-oja on täytettävä maalla ojan ylityskohdalta, jotta viemärin päälle saadaan tarvittava maatäyttö. Uudet viemäriputket viedään nykyisten sakokaivojen läpi ja liitetään vanhaan viemäriin. Täytetyn ojan purku tehdään omalla viemäriputkella. Naapurin viemärilinja ojan jälkeen tehdään n. 1 % vietolla panospuhdistamolle, jotta panospuhdistamoa ei tarvitse asentaa liian syvälle ja että puhdistamon purku onnistuu purkuojaan. Viemärilinjat pitää asentaa puhtaan hiekan päälle ja ne tulee peittää puhtaalla hiekalla. Viemärilinja pitää eristää vähintään 50 mm Styroksilla jäätymisen välttämiseksi, ja peittomaata on oltava vähintään 600 mm. Tien alituksiin eristystä 200 mm. Viemärilinjoihin on asennettava huuhteluyhteet asentamalla tarkistusputket joko talon sisäpuolelle tai välittömästi talon seinän ulkopuolelle sekä kaikkiin suunnanmuutoskohtiin. Viemärilinjan asennuksessa on huomioitava tontilla olevat maahan kaivetut sähkö- ja vesijohdot. Jos asennetaan erilliset saostus- ja puskurisäiliöt (neutralointisäiliöt), niin noudatetaan laitetoimittajan niille antamia ohjeita. Saostus- ja puskurisäiliöt asennetaan liitteenä olevien laitetoimittajan ohjeiden mukaan. Saostus- ja puskurisäiliöt on ankkuroitava betonilaattaan laitetoimittajan ohjeiden mukaan. Saostus- ja puskurisäiliöt on eristettävä päältä ja sivuilta jäätymisen estämiseksi. Saostus- ja puskurisäiliöiden alle, ympärille ja päälle on käytettävä puhdasta ja kivetöntä hiekkaa.
CW Solutions Oy 25.08.2005 12(13) Saostus- ja puskurisäiliön ja viemärilinjojen tuuletusputket tulee viedä laitetoimittajan ohjeiden mukaisesti esim. rakennusten katolle sellaiseen kohtaan, jossa se ei häiritse talon ilmanvaihdon sisäänottoa. Panospuhdistamo: Panospuhdistamo asennetaan laitetoimittajan ohjeiden mukaan. Panospuhdistamo on ankkuroitava betonilaattaan laitetoimittajan ohjeiden mukaan ja/tai salaojitettava niin että routa, pinta- ja pohjavedet eivät nosta ja vaurioita säiliöitä ja putkia. Erään laitetoimittajan puhdistamolla purkuojan syvyys ei riitä kokonaisuudessaan maan alle asennukseen, vaan puhdistamon ympärille on tehtävä n. 200-300 mm kumpu. Panospuhdistamon tuuletusputket tulee asentaa laitetoimittajan ohjeiden mukaisesti. Panospuhdistamo on eristettävä päältä ja sivuilta jäätymisen estämiseksi. Panospuhdistamon alle, ympärille ja päälle on käytettävä puhdasta hiekkaa. Purkuviemäri tehdään 0,5 % vietolla, jotta se pysyy tyhjänä jäätymisen ehkäisemiseksi. Purkuputken päähän voidaan asentaa ns. myyräluukku, joka estää pieneliöiden pääsyn putkistoon. Luukun toimivuus on testattava säännöllisesti tukkeentumisten estämiseksi.
CW Solutions Oy 25.08.2005 13(13) 5. KIINTEISTÖN YMPÄRISTÖKUORMITUS KÄSITTELYN JÄLKEEN Järjestelmä pystyy laitetoimittajien ilmoittamien suoritusarvojen mukaan täyttämään asetuksen edellyttämät puhdistusvaatimukset. Taulukossa 7 on esitetty puhdistetun veden arvioidut kuormitusluvut maksimikuormituksella. Taulukko 7. Kiinteistön puhdistetun veden arvioidut kuormitusluvut maksimiasukasluvun vedenkulutuksella. Puhdistettu vesi Virtaus BHK7 Fosfori Typpi mg/l 47,1 5,3 46 Kokonaiskuormitus g/d 2400 l/d 113 12,8 111,0 kg/a 876 m³/a 41,2 4,65 40,5 Puhdistustehokkuus Reduktio-% 90,0 85,0 40,0 6. KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEET 7. LIITTEET Jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet sekä malli huoltopäiväkirjalle ovat liitteissä. 1. Sijaintikartta 2. Tonttikartta 3. Asemapiirros Nro AS 050-0001 nykyisestä jäteveden puhdistusjärjestelmästä 4. Asemapiirros Nro S1 050-0002 uudesta jäteveden puhdistusjärjestelmästä 5. Taso- ja leikkauspiirros Nro L1 0050-0003 uudesta jäteveden puhdistusjärjestelmästä 6. Asemapiirros Nro S2 050-0004 uudesta jäteveden puhdistusjärjestelmästä 7. Taso- ja leikkauspiirros Nro L2 0050-0005 uudesta jäteveden puhdistusjärjestelmästä 8. Panospuhdistamon asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet 9. Jätevedenpuhdistamo / Tekninen erittely 10. Saostussäiliön asennus- ja käyttöohjeet 11. Huoltopäiväkirja 12. Tarvikeluettelo ja kustannusarvio Raisiossa 25.8.2005 CW Solutions Oy