OPETTAJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA. Toimintakertomus ja tilinpäätös tilikaudelta 1.1.2011 31.12.2011

OPETTAJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA Toimintakertomus ja tilinpäätös tilikaudelta 1.1.2011 31.12.2011

Opettajien Työttömyyskassa Tilikausi 1.1.2011 31.12.2011 Tasekirjan sisällysluettelo Sivut Toimintakertomus 1.1 21 Tilinpäätös Tuloslaskelma 2.1 1 Tase 3.1 2 Liitetiedot 4.1 6 Allekirjoitukset ja tilinpäätösmerkintä 5.1 1 Luettelo kirjanpitokirjoista sekä tositelajeista ja niiden säilytystavoista 6.1 1 Tasekirja on säilytettävä vähintään 10 vuotta tilikauden päättymisestä (KPL 2:10). Tilikauden tositeaineisto on säilytettävä vähintään 6 vuotta sen vuoden lopusta, jonka aikana tilikausi on päättynyt.

Toimintakertomus tilikaudelta 1.1.2011 31.12.2011

TOIMINTAKERTOMUKSEN SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. YLEISTÄ 4 2. KASSAN JÄSENISTÖ 2.1 Jäsenyyden ehdot 5 2.2 Jäsenet 6 3. VAKUUTUSTOIMINTA VUONNA 2011 3.1 Yleistä 7 3.2 Työttömyyspäivärahat 7 3.2.1 Työttömyyspäivärahan saajat järjestökohtaisesti sekä saajien osuus järjestön jäsenkunnasta 10 3.3. Hylätyt päivärahahakemukset 11 3.3.1 Hylkäys- ja lakkautuspäätökset 11 3.4 Vuorottelukorvaukset 12 3.5 Koulutuksen perusteella maksetut etuudet 12 3.6 Muutoksenhaku 13 3.6.1 Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta 13 3.6.2 Vakuutusoikeus 14 4. TALOUS 4.1 Etuusmenojen rahoitus 15 4.2 Jäsenmaksut 15 4.3 Tasoitusrahasto 15 4.4 Sijoitustoiminta 16 4.5 Tilinpäätös 16 5. HALLINTO 5.1 Kassan kokous 16 5.2 Kassan hallitus 16 5.3 Tilintarkastajat 17 5.4 Kassan toimisto ja henkilökunta 17 5.4.1 Henkilöstökoulutus 17 5.4.2 Henkilöstöresurssien arviointi 6. TILIKAUDEN AIKAISET MERKITTÄVÄT TAPAHTUMAT 18 7. ARVIO RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ 19 8. MUU TOIMINTA 8.1 Edustukset 19 8.1.1 Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö 19 8.1.2 EU-säädöstyöryhmä 20 8.1.3 Työttömyyskassojen tukikassa 20 8.1.4 Kelan työttömyysturva-asiain neuvottelukunnan työjaosto 20 8.1.5 Työttömyysturva-asiain neuvottelukunnan työjaosto 20 8.2. Tiedotus 20 9. TULEVA TOIMINTA 9.1 Yleistä 21 9.2 Opettajien Työttömyyskassa 21

4 1. YLEISTÄ Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen vuosikeskiarvion mukaan vuositason keskimääräinen työllisyysaste, 15 64-vuotiaiden työllisten määrä samanikäisestä väestöryhmästä, pysyi lähes ennallaan vuoteen 2010 verrattuna. Kausitasoitettu työllisyysaste vuonna 2011 oli 68,6 prosenttia (67,8 prosenttia vuonna 2010). Työllisten lukumäärä vuonna 2011 oli 2 428 000 henkilöä, eli työllisten määrä nousi 18 000 henkilöllä vuoteen 2010 verrattuna. Palkansaajista 85,7 prosenttia oli kokoaikatyössä. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaisen työttömyysasteen (työttömien osuus työvoimasta) vuosikeskiarvo vuonna 2011 oli 7,9 prosenttia, kun vastaava luku vuonna 2010 oli 8,4 prosenttia (vuonna 2009 oli 8,2 ja vuonna 2008 vain 6,4 %:ia). Tilastokeskuksen mukaan työttömiä oli vuonna 2011 keskimäärin 208 000 henkilöä (224 000 henkilöä vuonna 2010, 221 000 henkilöä vuonna 2009 ja 172 000 vuonna 2008). Työllisten tekemä työtuntien määrä kuitenkin tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan nousi 0,9 %:lla vuodesta 2010. Vuoden 2011 aikana työnvälityksessä työttömiä työnhakijoita oli keskimäärin 244 000 henkeä/kuukauden viimeinen päivä (vuoden 2010 aikana noin 265 000, vuoden 2009 aikana noin 266 000 ja vuoden 2008 aikana noin 204 000 henkeä). Näistä lomautettuja oli noin 14 300 henkeä (noin 22 000 henkeä vuonna 2010). Työ- ja elinkeinoministerin työnvälitystilaston mukainen keskimääräinen työttömien osuus työvoimasta oli 9,1 %:ia vuonna 2011 (9,9 %:ia vuonna 2010 ja 9,8 %:ia vuonna 2009). Työvoimakoulutuksessa oli keskimäärin 30 000 henkeä/kuukauden viimeinen päivä (33 300 kuukauden lopussa vuonna 2010, 29 300 vuonna 2009 ja 28 200 vuonna 2008). Omaehtoisessa opiskelussa oli keskimäärin 15 200 henkeä vuonna 2011 (6 100 henkeä vuonna 2010). Työttömyysaikaisia etuuksia maksavat työttömyyskassat ja Kansaneläkelaitos. Suomessa oli toimintavuoden lopussa 30 palkansaajakassaa ja 2 yrittäjäkassaa. Kassoissa oli 31.12.2010 jäseniä yhteensä hieman alle 2 miljoonaa (15-64 vuotiaan työvoiman kokonaismäärän vuosikeskiarvo vuonna 2011 oli 2,6 miljoonaa henkeä). Kassoihin kuulumattomille ja toisaalta niille, joilla ei vielä työllistymisen vähyyden taikka enää enimmäismaksuajan täyttymisen takia makseta kassasta päivärahaa, työttömyysetuuden maksaa Kansaneläkelaitos. Finanssivalvonnan antamien alustavien tietojen 1 mukaan työttömyyskassat maksoivat etuuksia vuonna 2011 yhteensä noin 2,02 miljardia euroa (vuonna 2010 yhteensä 2,3 miljardia euroa ja vuonna 2009 yhteensä 2,09 miljardia euroa) 2. Edelleen alustavien tietojen mukaan etuuksien saajia oli vuonna 2011 yhteensä noin 293 000 henkilöä (vuonna 2010 noin 358 000 henkilöä, vuonna 2009 noin 424 000 henkilöä ja vuonna 1 Finanssivalvonnan alustavat tiedot ovat arvio vuoden 2011 menoista, ja tilastotietojen odotetaan muuttuvan lopullisten tilastojen valmistuessa. Alustavat tiedot osoittavat kuitenkin yleisen kehityksen suuntaa. 2 Vuoden 2011 ja 2010 luku sisältää ansiopäivärahan, vuorottelukorvauksen ja koulutustuen tapauksissa, joissa viimeksi mainittua maksetaan siirtymäsäännöksen perusteella. Vuoden 2009 luku sisältää ansiopäivärahan, koulutuspäivärahan, koulutustuen ja vuorottelukorvauksen.

2008 noin 254 000 henkilöä). Sekä maksettujen etuuksien että etuuksien saajien määrä on laskenut vuoden 2010 luvuista. Ansiopäivärahaa ja siirtymäsäännöksen perusteella koulutustukea kassat maksoivat vuonna 2011 noin 1,9 miljardia euroa (vuonna 2010 noin 2,2 miljardia euroa). Näistä euroista noin 329 miljoonaa euroa maksettiin aktiivitoimenpiteeseen osallistumisen perusteella ja koulutustukena työvoimapoliittiseen koulutukseen osallistumisen perusteella noin 16 miljoonaa euroa (yhteensä toimenpiteen perusteella etuutta maksettiin noin 51 000 henkilölle). Vuonna 2010 ansiopäivärahoista noin 230 miljoonaa maksettiin aktiivitoimenpiteeseen osallistumisen perusteella ja koulutustukena noin 124 miljoonaa euroa. 3 Vuonna 2009 ansiopäivärahaa maksettiin 1,78 miljardia euroa yhteensä noin 366 600 jäsenelle, minkä lisäksi työvoimapoliittiseen koulutukseen taikka omaehtoisiin opintoihin osallistuville maksettiin etuuksia yhteensä 227 miljoonaa euroa, eli työttömille jäsenille maksettu etuusmeno oli yhteensä 2 miljardia euroa. Aktiivitoimenpiteen perusteella maksettavien etuuksien määrä on kasvanut sekä vuonna 2010 että vuonna 2011. Työttömyyskassat maksoivat vuorottelukorvausta vuorotteluvapaan ajalta yhteensä noin 92 miljoonaa euroa (vuonna 2010 noin 85,4 miljoonaa euroa, 82,9 miljoonaa euroa vuonna 2009 ja 102,5 miljoonaa euroa vuonna 2008) yhteensä noin 18 000 henkilölle (17 100 jäsenelle vuonna 2010, 18 200 jäsenelle vuonna 2009 ja 22 379 jäsenelle vuonna 2008). 4 Vuorottelukorvauksen saajien määrän pieni nousu saattaa liittyä syyskaudella 2011 olleeseen korvaustason leikkausuhkaan. Maksettujen eurojen kasvu puolestaan selittyy sekä palkkatason nousulla että saajien määrän ja tätä myötä maksettujen päivien määrän kasvulla. Kansaneläkelaitos maksoi vuonna 2011 työttömyysturvan peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea yhteensä noin 1 miljardia euroa (vuonna 2010 noin 1 miljardia euroa, 2009 noin 900 miljoonaa euroa ja noin 762 miljoonaa euroa vuonna 2008). Peruspäivärahaa sai kaikkiaan noin 59 000 henkilöä ja työmarkkinatukea kaikkiaan noin 208 000 henkilöä (vuonna 2010 noin 65 000 henkilöä ja noin 200 000 henkilöä, vuonna 2009 noin 64 000 henkilöä ja noin 184 000 henkilöä sekä noin 45 000 henkilöä ja noin 183 000 henkilöä vuonna 2008). 2. KASSAN JÄSENISTÖ 2.1 Jäsenyyden ehdot Sääntöjen mukaan kassan jäseneksi pääsee jokainen työttömyysturvalain 1 luvun 8 :ssä tarkoitettu palkkatyöntekijä, joka ei ole täyttänyt 68 vuotta ja joka - toimii opetus- ja kasvatusalalla opettajan tai siihen verrattavassa työssä tai - toimii opetus- ja sivistystoimen asiantuntijatehtävissä tai - on suorittanut psykologian maisterin tutkinnon tai alan vastaavan ylemmän korkeakoulututkinnon tai - on hyväksytty suorittamaan psykologian maisterin tutkintoa ja työskentelee psykologin ammattiin valmentavassa tai siihen rinnastettavassa palkkatyössä tai 5 3 1.1.2010 lukien aktiivitoimenpiteiden (esimerkiksi työvoimapoliittinen aikuiskoulutus ja omaehtoinen opiskelu) ajalta on maksettu ansiopäivärahaa. Tämän vuoksi saaja- ja eurotietojen vertailu ennen ja jälkeen 1.1.2010 on tehtävä toimenpiteeseen osallistumisen eikä maksetun etuustyypin perusteella. 4 Finanssivalvonnan alustavat tiedot ovat arvio vuoden 2011 menoista, ja tilastotietojen odotetaan muuttuvan lopullisten tilastojen valmistuessa. Alustavat tiedot osoittavat kuitenkin yleisen kehityksen suuntaa.

2.2 Jäsenet - toimii opetus- tutkimus- tai niitä tukevissa tehtävissä yliopistossa, korkeakoulussa, Suomen Akatemiassa tai tutkimuslaitoksessa tai - suorittaa edellä mainittujen alojen edunvalvontatyötä. Opettajien Työttömyyskassan jäsenmäärä 1.1.2011 oli 109 079 ja 31.12.2011 jäseniä oli 108 541. Jäsenmäärä pieneni kertomusvuoden aikana 538 henkilöllä eli 0,49 %:lla. 5 Seuraavassa jäsenet 1.1.2011 järjestöittäin. OAJ:n yleissivistävät opettajat OAJ-YSI Opettajien ammattiyhdistyspiirit 52 525 Finlands Svenska Lärarförbund FSL 3 999 Lastentarhanopettajaliitto LTOL 13 244 OAJ:n Ammatilliset opettajat Ammatillisten oppilaitosten opettajat AOO 6 097 Sosiaali- ja terveysalan opettajat STO 3 695 Suomen kauppa- ja kulttuuriopettajat SKO 3 187 Suomen musiikinopettajien liitto SMOL 2 739 Aikuisopettajien liitto AKOL 2 607 Teknillisten oppilaitosten opettajainliitto TOOL 1 264 Luonnonvara-alojen opettajat LUOVA 885 Liike- ja eritysalojen opettajat LEO 743 Kuurojen ja sokeain opettajain liitto KSOL 198 Yliopistonlehtorien liitto YLL 1 749 Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL 871 Opetus- ja sivistystoimen asiantuntijat, Opsia ry 76 OAJ ja sen valtakunnalliset jäsenyhdistykset yhteensä 93 879 6 Tieteentekijöiden liitto TTL 6 548 Suomen Psykologiliitto 4 168 Professoriliitto 1 359 Suomen Ammatilliset Rehtorit ry 213 Yhteensä 106 167 sekä ammattiliittoihin kuulumattomia jäseniä 2 830 OAJ:n henkilökuntayhdistyksen Henky ry:n jäseniä 82 Kaikki kassan jäsenet yhteensä 109 079 5 Jäsenmäärä pieneni 157 henkilöllä välillä 1.1.2010 1.1.2011 ja 830 henkilöllä välillä 31.12.2010 31.12.2011.

7 3. VAKUUTUSTOIMINTA VUONNA 2011 3.1 Yleistä Opettajien Työttömyyskassa maksoi vuonna 2011 kahta eri etuutta: työttömyyspäivärahaa ja vuorottelukorvausta. Työttömyyspäivärahaa puolestaan maksettiin kahdella eri perusteella: työttömyyden vuoksi (sisältäen lomautukset) ja työllistymistä edistävään toimenpiteeseen osallistumisen perusteella. Työllistymistä edistäviä toimenpiteitä ovat mm. omaehtoinen opiskelu ja työvoimapoliittinen aikuiskoulutus. Etuuden maksamisesta säädetään työttömyysturvalaissa ja vuorotteluvapaalaissa. Etuuksia maksettiin yhteensä noin 64 miljoonaa euroa. Työttömyyspäivärahan saajista 80,9% oli naisia. Kassan koko jäsenistöstä 73,9 % on naisia. Ansiopäiväraha muodostuu perusosasta ja ansio-osasta sekä mahdollisesta lapsikorotuksesta. Perusosa on peruspäivärahan suuruinen eli 25,74 euroa päivässä (brutto) vuonna 2011. Ansio-osa on 45/20 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Korotettu ansio-osa on 57,5/35 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Muutosturvan ansio-osan sisältävässä ansiopäivärahassa ansio-osa on 65/37,5 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Lapsikorotus vuonna 2011 oli 4,88 euroa yhdestä, 7,16 euroa kahdesta ja 9,23 euroa kolmesta tai useammasta lapsesta/päivä. Vuorottelukorvaus määräytyy lähtökohtaisesti saman laskusäännön mukaan kuin ansiopäiväraha ilman korotettua ansio-osaa tai muutosturvan ansio-osaa. Sen suuruus on kuitenkin joko 70 tai 80 %:ia ansiopäivärahasta, jota henkilö saisi työttömänä. Lapsikorotusta vuorottelukorvaukseen ei myönnetä. Työttömyyskassa maksaa vuorottelukorvausta jäsenilleen, jotka ovat tehneet työnantajansa kanssa sopimuksen vuorotteluvapaasta. Vuorotteluvapaa voidaan pitää useassa jaksossa ottaen huomioon, että kunkin jakson minimipituus on 90 päivää ja vuorotteluvapaan enimmäiskesto on 359 päivää. 3.2 Työttömyyspäivärahat Työttömyyspäiväraha 2011 2010 2009 Euroa 43 547 370 44 003 932 41 072 752 Etuuspäivää 714 141 744 472 750 900 Henkilöä 8 380 9 215 8 616 Keskimääräinen perustekk-ansio, euroa 2 492 2 469 2 343 - josta laskennallinen päiväraha 66,32 65,77 62,71 Maksettu päiväraha keskimäärin, euroa 60,89 59,05 54,84 Joista lomautusten perusteella maksettu - euroa 307 618 537 856 620 584 - henkilöä 251 810 678 - maksettu päiväraha keskimäärin, euroa 65,84 62,49 57,73

8 Keskimääräisen maksetun ansioon suhteutetun työttömyyspäivärahan suuruus vuonna 2011 (60,89 euroa brutto) on 1,84 euroa suurempi päivää kohden kuin vuonna 2010. Keskimääräisen maksetun etuuden nousu on siis noin 3,1 prosenttia. Kun keskimääräiseen perustepalkkaan perustuva täysi ansiopäiväraha nousi vuodesta 2010 vuoteen 2011 vain 0,55 euroa/päivä brutto, menokehitykseen on vaikuttanut se, että työttömyysetuuden sovittelua ja vähentämistä on joko tehty harvemmin kuin edellisenä vuonna taikka huomioitavat summat ovat olleet pienempiä. Yksi huollettava oli 19 %:lla, kaksi 21 %:lla ja useampi lapsi 11 %:lla työttömyyspäivärahaa saaneista. Vuonna 2011 kassan maksamaa ansiopäivärahaa saaneiden henkilöiden määrä laski 835 henkilöllä vuoteen 2010 verrattuna. Lomautuksen vuoksi työttömyysetuuden hakijana olleiden määrä laski 559 hakijalla. Maksettujen eurojen määrä laski yhdellä prosentilla vuoteen 2010 verrattuna. Maksettujen päivien määrä väheni 4 %:lla. Työttömyyspäivärahan normaali enimmäisaika 500 päivää täyttyi 321 jäsenen kohdalla (338 jäsentä vuonna 2010 ja 416 jäsentä vuonna 2009). Lisäpäivillä eli niin sanotussa työttömyyseläkeputkessa oli vuonna 2011 yhteensä 169 henkilöä. Opetusalan työttömyys on joka vuosi ollut suurimmillaan kesäkuukausien aikana, koska määräaikaiset opettajat palkataan usein siten, että työsuhde on voimassa vain oppilaitoksen opetuskauden ajan. Myös lastentarhanopettajille tehdään usein määräaikaiset työsopimukset siten, että edellinen työsopimus päättyy päiväkotien lomakeskeytyksen alkaessa ja uusi työsopimus alkaa vasta lomakeskeytyksen päätyttyä. Tämä näkyy osaltaan myös maksuja saaneille henkilöille kertyneiden 500 päivän enimmäisaikalaskurin päivien lukumäärässä. Noin 48 prosentille vuonna 2011 työttömyyspäivärahaa saaneista maksettiin päivärahaa alle 60 päivältä. Noin 68 prosentilla maksuja saaneista oli 500 päivän laskuriin kertynyt vuoden loppuun mennessä alle 130 päivää.

Sekä päivärahan maksaminen neljän kalenteriviikon tai kuukauden erissä jälkikäteen että käsittelyaika vaikuttavat siihen, että työttömyys tilastoituu maksatukseksi viiveellä. Tästä syystä kesäkuukausien suurempi työttömyys näkyy saajien lukumäärän kasvuna vasta heinä-syyskuussa. Seuraavasta taulukosta näkyy työttömyyspäivärahaa saaneiden henkilöiden määrä kuukausittain vuosina 2009, 2010 ja 2011. Vuoden 2011 käsittelytilannetta kuvaavissa pylväissä huomioitavaa on se, että maksatus on aikaistunut vuoteen 2010 verrattuna. Tämä kertoo parantuneesta hakemusten käsittelyajasta. 9

10 3.2.1 Työttömyyspäivärahan saajat järjestökohtaisesti sekä saajien osuus järjestön jäsenkunnasta Työttömyyspäivärahan saajien osuus jäsenmäärästä vaihtelee järjestökohtaisesti. Seuraavassa taulukossa on todettu saajien lukumäärä järjestöittäin sekä saajien osuus järjestön vuoden alun jäsenmäärästä. Työttömien osuuden alapuolella on vertailukohtana vastaava luku vuodelta 2010. Jos saajia on alle 10, lukumäärän kohdalla on *-merkki. OAJ/ OAJ/ OAJ/ OAJ/ OAJ/ OAJ/ OAJ/ OAJ/ YSI LTOL FSL SKO TOOL SMOL YLL AKOL Saajat 2011 4 954 698 300 192 34 321 124 492 Jäsenmäärä 1.1.2011 52 525 13 244 3 999 3 187 1 264 2 739 1 749 2 607 Osuus jäsenistä 2011 9,4 % 5,3 % 7,5 % 6,0 % 2,7 % 11,7 % 7,1 % 18,9 % 2010 9,5 % 6,6 % 8,0 % 7,9 % 5,0 % 11,2 % 7,4 % 19,2 % OAJ/ OAJ/ OAJ/ OAJ/ OAJ/ OAJ/ Opsia OAJ/ AOO LEO LUOVA STO KSOL SOOL YHT Saajat 2011 345 31 34 119 10 75 * 7 730 Jäsenmäärä 1.1.2011 6 097 743 885 3 695 198 871 76 93 879 Osuus jäsenistä 2011 5,7 % 4,2 % 3,8 % 3,2 % 5,1 % 8,6 % * 8,2 % 2010 8,2 % 6,7 % 3,8 % 5,3 % 6,7 % 9,1 % * 8,9 % TTL PSYK. PROF. SUOMEN AMM. REHT. YKS. JÄS Henky ry. Kaikki YHT. Saajat 2011 663 176 14 * 166-8 750 Jäsenmäärä 1.1.2011 6 548 4 168 1 359 213 2 830 82 109 079 Osuus jäsenistä 2011 10,1 % 4,2 % 1,0 % * 5,9 % 0,0% 8,0 % 2010 10,4 % 4,7 % 0,9 % * 6,2 % 0,0% 8,6 % * saajia 1-9 henkilöä

11 3.3. Hylätyt päivärahahakemukset 3.3.1 Hylkäys- ja lakkautuspäätökset Työttömyysturvalain mukaisia hylkäys- ja lakkautuspäätöksiä tehtiin yhteensä 9 945. Niistä 1 639 perustui työ- ja elinkeinotoimiston tai työvoimatoimikunnan lausuntoon. TE-toimiston lausuntoon perustuneet päätökset: Ei ole työnhakijana 827 Ei hae kokoaikatyötä 7 Ei ole työtön työ- ja elinkeinotoimiston lausunto 306 Estynyt olemasta työmarkkinoilla 196 Ei työmarkkinoilla kuutta viikkoa 6 kuukauden aikana 2 Työllistyy päätoimisesti yrittäjänä tai omassa työssään 20 Päätoiminen opiskelija 115 Ei ole työmarkkinoiden käytettävissä 14 Työttömyyskassan antamat muut päätökset: Työkyvyttömyyden perusteella (mm. sairauspäiväraha, työkyvyttömyyseläke) 290 Muu estävä etuus (mm. eläke, äitiyspäiväraha, kuntoutusraha) 121 Työnantajan maksama korvaus (mm. lomakorvaus, vuosiloma-ajan palkka, taloudellinen etuus) 2 806 Työaika estää sovitellun päivärahan maksamisen 1 363 Päivärahaa ei jäänyt maksettavaksi sovitellun työtulon vuoksi 1 922 Jäsenyys- tai työssäoloehto ei ole täyttynyt 86 Omavastuuaikaan liittyvät hylkäyspäätökset 259 Muut syyt (mm. ei antanut tarvittavia tietoja, hakemus myöhästynyt) 477 Ansiopäivärahan jonkin korotusosan enimmäisaika täyttynyt 326 500 päivän enimmäisaika täyttynyt 321 500 päivän enimmäisaika täyttynyt, ei oikeutta lisäpäiviin - ei täyttänyt 59 vuotta 4 500 päivän enimmäisaika täyttynyt, ei oikeutta lisäpäiviin - ei 5 vuoden työhistoriaa 20 vuoden ajalta 1 500 päivän enimmäisaika täyttynyt yli 60-vuotiaalla 57 65 vuoden täyttäminen 11 Koulutuspäivärahan ja ansiopäivärahan enimmäisaika 13 Ylläpitokorvaus hylätty 249 TE-toimiston asettama korvaukseton aika eli karenssi (mm. eronnut työstä, kieltäytynyt työstä tai koulutuksesta). 152 Kielteiset päätökset yhteensä 9 945

12 3.4 Vuorottelukorvaukset Vuorottelukorvaus 2011 2010 2009 Euroa 11 871 318 12 610 216 11 077 283 Etuuspäivää 211 330 230 271 216 893 Henkilöä 2 257 2 327 2 326 Keskimääräinen perustekk-ansio, euroa 3 297 3 184 3 076 - josta laskennallinen päiväraha 70 % 53,38 52,50 48,61 - josta laskennallinen päiväraha 80 % 61,01 60,00 55,62 Maksettu päiväraha keskimäärin, euroa 56,17 54,76 51,07 Vuonna 2011 vuorotteluvapaata käyttävien jäsenten määrä laski hieman (70 henkilöä) Opettajien Työttömyyskassassa samaan aikaan kun myös maksettujen päivien ja eurojen määrä laski. Korvauksen perusteena oleva kuukausipalkka ja keskimääräinen vuorottelukorvaus sen sijaan nousivat. Voidaan arvioida, että vuorotteluvapaan käyttö on vuoteen 2008 saakka jatkuneen kasvun jälkeen alkanut vakiintua jäsenistön keskuudessa tasolle, joka säilynee jatkossakin. Käytön tasaantuminen johtunee vuorotteluvapaajärjestelmän vakinaistamisesta. Vuorottelukorvauksen saajista 49 prosentilla oli työhistoriaa yli 25 vuotta ja näin oikeus korkeampaan vuorottelukorvaukseen (80 % ansiopäivärahasta). Vuorotteluvapaalain mukaisia hylkäys- ja lakkautuspäätöksiä annettiin yhteensä 238. 3.5 Koulutuksen perusteella maksetut etuudet Koulutuksen perusteella maksetut etuudet 2011 2010 2009 Euroa 8 694 700 5 626 942 2 873 346 Etuuspäivää 100 755 67 750 43 381 Henkilöä 899 705 414 Keskimääräinen perustekk-ansio, euroa 2 491 2 400 2 243 - josta laskennallinen päiväraha 84,32 81,53 * Maksettu päiväraha keskimäärin, euroa 75,10 72,57 61,17 * Lukuja ei voida ilmoittaa muuttuneen tilastointikäytännön vuoksi Koulutukseen osallistumisen perusteella maksettavia työttömyysetuuksia koskevaa lainsäädäntöä muutettiin vuoden 2010 alusta lukien. Sekä työvoimapoliittinen aikuiskoulutus (joka on työ- ja elinkeinotoimiston hankkimaa koulutusta) että ns. omaehtoinen opiskelu ovat nykyisin

3.6 Muutoksenhaku työllistymistä edistäviä toimenpiteitä. Erilliset etuudet, koulutustuki ja koulutuspäiväraha, eivät enää koske 1.1.2010 tai sen jälkeen aloitettuja koulutuksia. Kumpaakin opiskelujärjestelmää koskee se, että työ- ja elinkeinotoimisto arvioi, onko kyse sellaisesta toiminnasta, jota voidaan tukea työllistymistä edistävänä toimenpiteenä. Lainsäädäntömuutokset ovat johtaneet myös tilastointimuutoksiin, ja tämän vuoksi vuoden 2011 ja 2010 tietoja on osittain vaikea verrata vuoden 2009 tietoihin. Koulutukseen osallistumisen perusteella maksettavan ansiopäivärahan saajien määrä nousi vuodesta 2010 vuoteen 2011 lähes 200 hengellä. Etuuspäivien määrä nousi yli 33 000 päivällä. Keskimääräinen koulutuksen perusteella maksettava ansiopäivärahajakso nousi vuoden 2010 noin 96 maksupäivästä vuoden 2011 noin 112 maksupäivään. Lisäksi keskimääräinen päivää kohden maksettu ansiopäiväraha nousi 2,58 eurolla brutto. Kaikki nämä tekijät ovat vaikuttaneet siihen, että koulutuksen perusteella maksettu etuusmeno on noussut noin 3 miljoonalla eurolla (brutto) vuoteen 2010 verrattuna. Kehitys on jäsenten työllistymis- ja toimeentulomahdollisuuksien kannalta myönteinen. 3.6.1 Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta Vuonna 2011 annettiin kaikista etuuslajeista yhteensä 37 951 päätöstä. Näistä työttömyysturvaa koskevia myönteisiä päätöksiä oli yhteensä 26 169 ja kielteisiä 9 977. Vuorottelukorvausta koskevia päätöksiä annettiin yhteensä 1 805. Takaisinperintäpäätöksiä annettiin 577 kappaletta. Työttömyyskassan antamista päätöksistä tehtiin vuonna 2011 yhteensä 182 valitusta, eli 13 valitusta enemmän kuin vuonna 2010. Oikaisupäätöksiä valitusten johdosta annettiin 69 kpl. Oikaisupäätöksistä 11 koski tilanteita, joissa valituksenalainen päätös oli jouduttu antamaan, koska hakija ei ollut antanut asiansa ratkaisemiseksi tarpeellisia tietoja ennen kuin vasta valituksen yhteydessä, ja 23 annettiin, koska valituksen yhteydessä saatiin uutta selvitystä aiempaan verrattuna. Työvoimapoliittisen lausunnon muuttaminen myönteiseksi valitusvaiheessa oli perusteena oikaisupäätökselle 15 tapauksessa. Oikaisupäätöksistä 16:n voidaan katsoa kokonaisuudessaan johtuneen työttömyyskassan virheestä valituksenalaisessa päätöksessä. 12 valituksen käsittely päättyi valittajan peruutettua valituksensa tai työttömyyskassan luovuttua takaisinperinnästä. Valitukset jakautuivat aihealueittain seuraavasti: Työvoimapoliittiset asiat 13 Aihe kpl Kieltäytynyt/eronnut työstä/koulutuksesta/toimenpiteestä 24 Ei työtön/ei työnhakijana 20 Päätoiminen opiskelija 30 Työllistyy yrityksessä/omassa työssä 6 Muu työvoimapoliittinen syy 8 Yhteensä 88

14 Sosiaalipoliittiset asiat Aihe kpl 3.6.2 Vakuutusoikeus Sovittelu 23 Lomakorvauksen jaksottaminen 7 Etuuden perusteena oleva palkka/ sos.etuuden suuruus 18 Työssäoloehto 4 Omavastuuaika 5 Takaisinperintä (ei perustevalitusta) 8 Jäsenyys, alku ja päättyminen 6 Muut 23 Yhteensä 94 Kaikki yhteensä 182 Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta käsitteli toimintavuoden aikana yhteensä 95 kassan jäsenen valitusta (tilastoitu sen mukaan, milloin muutoksenhakulautakunnan päätös on postitettu). Valitusten käsittelyaika työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnassa oli keskimäärin 6 kuukautta. Vuoden 2011 aikana vakuutusoikeuteen valitettiin 11 työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan päätöksestä (tilastoitu sen mukaan, milloin valitus saapunut Opettajien Työttömyyskassaan). Kaikissa valituksissa jäsen haki muutosta työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan päätökseen, ja kaikki valitukset toimitettiin vakuutusoikeuden tutkittavaksi. Aiheet olivat seuraavat: Päätoiminen opiskelija 2 Työllistyy yritystoiminnassa tai omassa työssä 2 Muu työvoimapoliittinen asia 6 Takaisinperintä 1 Yhteensä 11 Vakuutusoikeus käsitteli toimintavuonna 12 valitusta (tilastoitu sen mukaan, milloin vakuutusoikeuden päätös on postitettu). 9 tapauksessa valitus hylättiin ja kolmessa jätettiin tutkimatta.

15 4. TALOUS 4.1 Etuusmenojen rahoitus 4.2 Jäsenmaksut 4.3 Tasoitusrahasto Työttömyysturvan rahoitukseen ei tullut merkittäviä muutoksia vuonna 2011. Valtio maksaa peruspäivärahaa vastaavan suhteellisen osuuden työttömyyspäivärahoista, vuorottelukorvauksista ja koulutusaikaisista etuuksista. Kassan oma osuus etuusmenoista on 5,5 %. Loput etuusmenoista rahoitetaan Työttömyysvakuutusrahaston (TVR) varoista. Lisäpäiväoikeuden perusteella maksettaviin etuuksiin ei makseta valtionosuutta, vaan TVR vastaa 94,5 %:sta ja kassa 5,5 %:sta etuusmenoa. Lisäksi TVR:n osuus työllistymistä edistävien toimenpiteiden ajalta maksettavista ylläpitokorvauksista on 100 %. Hallintokuluihin saadaan sekä valtion että TVR:n osuutena peruspäivärahaa (25,74 euroa vuonna 2011) vastaava määrä kutakin alkavaa 100 jäsentä kohti sekä 0,35 % niistä kassan viimeksi kuluneen kalenterivuoden aikana maksamista työttömyyspäivärahoista, lomautusajalta maksetuista päivärahoista, koulutuksen perusteella maksetuista etuuksista ja vuorottelukorvauksista, joihin suoritetaan valtionosuus. Lisäksi kassoille maksetaan hallintokulukorvauksena 2 euroa jokaisesta valituskelpoisesta myönteisestä ja kielteisestä ansiopäiväraha- ja ansiotukipäätöksestä. Opettajien Työttömyyskassa sai vuodelta 2011 valtion ja TVR:n osuutena hallintokuluihin 577.116,98 euroa mikä on 20,75 % kertomusvuonna toteutuneista hallintokuluista. Työttömyyskassan jäsenmaksu on Finanssivalvonnan vahvistama euromääräinen kuukausijäsenmaksu. Vuonna 2011 jäsenmaksun suuruus oli jäsentä kohti 5 euroa/kk (yhteensä 60,00 euroa/vuosi), eli 0,50 euroa/kk (6 euroa/vuosi) suurempi kuin vuonna 2010. Järjestöt perivät työttömyyskassan jäsenmaksun jäseneltä yhdistyksen jäsenmaksuperinnän yhteydessä ja työttömyyskassan jäsenmaksuosuus tilitetään Opettajien Työttömyyskassalle. Järjestöihin kuulumattomat jäsenet suorittavat itse jäsenmaksun suoraan kassalle. Työttömyyskassalain 20 mukaan työttömyyskassalla tulee olla tasoitusrahasto, jonka vähimmäis- ja enimmäismäärän vahvistaa Vakuutusvalvontavirasto. Tilikauden ylijäämä siirretään tasoitusrahastoon. Tilikauden alijäämä katetaan vastaavasti tasoitusrahastosta työttömyyskassalain 22 mukaisesti. Kassa voi omilla päätöksillään kerätä tai purkaa tasoitusrahastoa ja siten tasata suhdannevaihteluista johtuvia jäsenmaksutason muutoksia. Tasoitusrahaston vähimmäismäärä on 100 % kassan omalla vastuulla olevista etuusmenoista ja hallintokuluista. Tasoitusrahaston enimmäismäärä on 400 % kassan omalla vastuulla olevista etuusmenoista ja hallintokuluista. Kassan tasoitusrahaston suhdetta enimmäis- ja vähimmäismääriin tarkastellaan vahvistettaessa seuraavan vuoden jäsenmaksua.

4.4 Sijoitustoiminta 4.5 Tilinpäätös Vuoden 2011 omalla vastuulla olevilla etuusmenoilla ja hallintokuluilla laskettuna Opettajien Työttömyyskassan tasoitusrahaston vähimmäismäärä olisi 5,55 milj. euroa ja enimmäismäärä vastaavasti 22,22 milj. euroa. Kassan tasoitusrahasto 31.12.2011 on vuoden 2011 tulos huomioiden 10.082.493,32 euroa, mikä on 182 % omalla vastuulla olevista etuusmenoista ja hallintokuluista. Kassan kokous vahvisti työttömyyskassalle uudistetun sijoitustoiminnan periaatteet asiakirjan päättäen, että työttömyyskassan hallituksen on periaatteiden pohjalta valmisteltava kassalle uusi sijoitussuunnitelma. Hallitus hyväksyi uuden sijoitussuunnitelman kokouksessaan 6.9.2011 (6/2011). Sijoitussuunnitelmassa pääoman turvaavuus on edelleen asetettu etusijalle tuotto-odotuksiin nähden. Sijoitustoiminnan tuotot vuonna 2011 olivat rahastosijoitusten arvonalennukset huomioiden yhteensä 114.526,39 euroa. Toimintavuoden tilinpäätös osoittaa 1.100.619,51 euron ylijäämää. Hallitus esittää, että tilikauden ylijäämä siirretään tasoitusrahastoon työttömyyskassalain 20 :n mukaisesti. Yksityiskohtaiset tilinpäätöstiedot ilmenevät liitteenä olevasta tuloslaskelmasta ja taseesta. 16 5. HALLINTO 5.1. Kassan kokous 5.2 Kassan hallitus Kassan varsinainen kokous pidettiin 28.4.2011 kassan toimistossa Helsingissä. Kokouksessa käsiteltiin sääntöjen 10 :n mukaiset asiat. Kokouksessa oli läsnä 10 kassan jäsentä. Kassan varsinaisessa kokouksessa 28.4.2011 valittiin hallituksen jäsenet viiden erovuorossa olleen sijalle. Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Jaana Alaja OAJ/YSI Christer Jakobsson OAJ/FSL Paula Kohtanen OAJ/LTOL Merja Lindholm OAJ/LTOL Timo Kraft OAJ/OAO Reijo Viitanen OAJ/OAO Merja Lehtonen OAJ/YSI Pirjo Sirviö OAJ/YSI Eija Pajari OAJ/YSI Anne Kolehmainen OAJ/YSI Kaj Raiskio OAJ/YSI Susanna Savander OAJ/YSI Pauli Ronkainen OAJ/OAO Sauli Jaara OAJ/OAO Niku Tuomisto OAJ/YSI Pasi Pesonen OAJ Jussi Vauhkonen TTL Leena-Maija Åberg-Reinke TTL

5.3 Tilintarkastajat Kassan varsinaisessa kokouksessa 2012 ovat erovuorossa seuraavat neljä hallituksen jäsentä varajäsenineen: Paula Kohtanen, Merja Lehtonen, Eija Pajari ja Pauli Ronkainen. Vuoden 2011 järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi puheenjohtajaksi Eija Pajarin Porvoosta ja varapuheenjohtajaksi Niku Tuomiston Karkkilasta. Hallitus nimesi myös työvaliokunnan, jossa toimivat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kassanjohtaja. Hallituksen sihteerinä on toiminut kassanjohtaja Marjaana Maisonlahti. Kassan hallitus on kokoontunut toimintavuoden aikana kahdeksan kertaa ja työvaliokunta seitsemän kertaa. Tilintarkastajina ovat toimineet KHT Pasi Hirvonen ja KHT Tiina Lind. Varatilintarkastajina ovat toimineet KHT Harri Pärssinen sekä KHT Johanna Winqvist-Ilkka. 5.4 Kassan toimisto ja henkilökunta Työttömyyskassa on toiminut Keskinäiseltä Eläkevakuutusyhtiöltä Eteralta vuokratuissa tiloissa osoitteessa Pasilankatu 4 B, 00240 Helsinki. Kassan henkilökunta vuonna 2011 Marjaana Maisonlahti, kassanjohtaja Juha Toivonen toimistopäällikkö ja kassanjohtajan sijainen Tuija Häkkinen, talouspäällikkö, kassanjohtajan sijainen 3.8.2011-15.7.2012 Muu henkilökunta Työttömyyskassan palveluksessa vuonna 2011 oli 18 vakituisessa työsuhteessa olevaa etuuskäsittelijää. Etuuskäsittelijöistä kahden varsinainen työtehtävä on ollut takaisinperintä-, väärinkäytös- ja vilppitapausten selvittäminen ja yhden muutoksenhakuasioiden ja asiakasyhteydenottojen käsittely. Etuuskäsittelijöistä yksi toimii myös atk-pääkäyttäjänä ja perehdyttäjänä, ja yksi etuuskäsittelijä toimii perehdyttäjänä. Lisäksi työttömyyskassan palveluksessa on ollut 3 muuta toimistovirkailijaa. Etuuskäsittelijöistä 3 on ollut toimintavuoden aikana lakisääteisellä perhe- tai opintovapaalla, ja heille on palkattu sijaiset määräaikaiseen työsuhteeseen. Vuosilomasijaisina määräaikaisissa työsuhteissa on lisäksi työskennellyt 11 yliopisto-opiskelijaa (7 vuonna 2010). Vuosilomasijaisista kaksi jatkoi osaaikatyössä opintovapaasijaisena vuosilomakauden päätyttyä. 5.4.1 Henkilöstökoulutus Kassan henkilökunta on osallistunut Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön sekä muiden yhteistyötahojen järjestämiin koulutustilaisuuksiin. Lisäksi kassassa on järjestetty sisäistä koulutusta. Uusien toimihenkilöiden sekä kesäsijaisten koulutus on järjestetty erillisen perehdytysohjelman mukaisesti. 17

18 5.4.2 Henkilöstöresurssien arviointi Opettajien Työttömyyskassan henkilöstön vaihtuvuus on ollut melko vähäistä, ja muutokset ovat pääasiassa seurausta henkilökunnan lisärekrytoinnista. Toimintavuoden aikana kassan henkilökunnasta poikkeuksellisen moni on kuitenkin ollut lakisääteisellä vapaalla, mistä johtuen kassan palveluksessa on tavanomaista enemmän työntekijöitä määräaikaisessa työsuhteessa. Työttömyyskassan henkilöstöpolitiikan peruslähtökohta on kuitenkin jatkossakin tarjota kokoaikainen vakituinen työsuhde palvelukseen otettaville henkilöille, ja tästä periaatteesta ei poiketa muutoin kuin tilanteissa, joissa on lakiin taikka vuosilomajärjestelmään perustuva tarve sijaisen palkkaamiselle. Vaikka työttömyyskassassa ei sen henkilöstön ikärakenteen vuoksi olekaan odotettavissa eläkkeelle siirtymisistä johtuvia välittömiä suuria muutoksia, muutaman vuoden aikavälillä tähän on kuitenkin varauduttava. Kun jäsenistön ansiopäivärahan tarve ei toistaiseksi ole osoittanut merkittävää vähentymistä, työttömyyskassan on varauduttava jatkossakin vähintään nykyisen maksatuksen mahdollistavaan henkilöstön määrään. Työttömyyskassan etuuskäsittelijän tai muiden asiantuntijatyötä tekevien työntekijöiden tehtävään ei ole valmistavaa koulutusta. Työttömyyskassan henkilöstöresurssien suunnittelussa on pyrittävä varautumaan siihen, että äkillisessäkin muutostilanteessa työttömyyskassa pystyy palvelemaan jäsenistöään vaikka rekrytoinnilla ei välittömästi pystyttäisikään lisäämään jäsenpalveluun suunnattuja resursseja. Koska juuri etuushakemusten käsittely ja ansiopäivärahan sekä vuorottelukorvauksien maksaminen ja näihin tehtäviin liittyvä jäsenpalvelu ovat työttömyyskassan perustehtäviä, riittävien henkilöstöresurssien turvaaminen näiden tehtävien hoitamisessa on keskeinen toimintaedellytys. 6. TILIKAUDEN AIKAISET MERKITTÄVÄT TAPAHTUMAT Tilikauden aikana työttömyyskassan sijoitustoimintaa koskevia päätöksiä on uudistettu tavoitteena aiempaa joustavampi mahdollisuus reagoida sijoitustoiminnassa tarvittaviin muutoksiin. Pääperiaatteena on kuitenkin edelleen pääoman säilyttäminen merkittävien tuotto-odotusten sijasta. Edelleen tilikauden aikana on käynnistetty asianhallintajärjestelmän uudistaminen tavoitteena turvata keskeisen työvälineen toimivuus ja näin vähentää kassan toiminnan kannalta olennaiseen työvaiheeseen liittyviä riskejä. Jäsenpalvelun parantamiseksi on käynnistetty puhelinjärjestelmän uudistaminen, minkä taloudellinen merkitys on vähäinen mutta mikä mahdollistaa asianmukaisen palvelun tarjoamisen ja kehittämisen, ja näin vähentää olennaisesti keskeiseen palveluprosessiin sisältyviä riskejä.

19 7. ARVIO RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ Maksatuksen kehitys Työttömyyskassan toimintaa voidaan edelleenkin pitää jokseenkin vakiintuneena. Jäsenistö on työssä pääasiassa julkisella sektorilla, joten maan talouden suhdannevaihtelut eivät välittömästi heijastu jäsenistön työllisyyteen. Työmarkkinoilla tapahtuvat muutokset tulevat kuitenkin jatkumaan. Yksityisellä sektorilla, kuten esimerkiksi teollisuudessa, tapahtuvat muutokset heijastuvat myös Opettajien Työttömyyskassan jäsenistön tilanteeseen, jos kuntien ja valtion verotuloissa tapahtuu muutoksia. Myös väestön ikä- ja koulutusrakenteen muutos voi johtaa muutoksiin jäsenistön työmarkkinatilanteessa. Toimintavuoden aikana käynnistyneet selvitykset ammattikorkeakoulujärjestelmän mahdollisista muutoksista ovat antaneet aihetta tiiviiseen seurantaan. Samoin aikuiskoulutukseen suunnattuihin varoihin suunnitellut muutokset on otettava huomioon toimintaa suunniteltaessa. Opettajien Työttömyyskassa on edelleen sidosryhmiensä avulla jatkanut päätöksenteon seuraamista, jotta mahdollisiin muutoksiin jäsenistön työllistymisessä pystytään varautumaan. Rahoituksen kehitys Opettajien Työttömyyskassan kuten kaikkien työttömyyskassojen toiminnan kannalta nykyisen ansioturvan rahoitusjärjestelmän säilyttäminen on ensiarvoisen tärkeä periaate. Erityisesti valtionosuus- ja vakuutusmaksujärjestelmän nykyisen jakauman säilyttäminen on keskeinen oikeudenmukaisuuskysymys. Työmarkkinoilla tapahtuvien muutosten maksuvelvoite ei saa siirtyä työntekijöiden kannettavaksi. Kassan tasoitusrahaston rahastointiasteen kehitys on ollut kasvultaan hidastuva. Rahoitusaste ja likviditeetti ovat edelleen tasolla, jolla pystytään turvaamaan kassan toiminta myös etuusmenojen mahdollisesti kasvaessa, jos kasvu tapahtuu maltillisesti. Rahoitusastetta on kuitenkin tarpeen nostaa niin, että jo yksinomaan jäsenistön palkkatason noususta johtuva välttämätön työttömyyskassan menojen kasvu ei johda jatkuvaan rahastointiasteen alentumiseen. Tavoitteena tulee olla rahastointiasteen nostaminen vastaamaan vähintään kassan omalla vastuulla olevaa 2,5 vuoden menoa. Tässä tarkoituksessa jäsenmaksua nostettiin jo vuonna 2011 nykyiseen 5 euroon kuukaudessa. 8. MUU TOIMINTA 8.1 Edustukset 8.1.1 Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö toimii valtakunnallisena työttömyyskassojen yhteenliittymänä, edistää kassojen työskentelyä sekä tekee esityksiä, järjestää koulutus- ja neuvottelutilaisuuksia ja antaa lausuntoja työttömien sosiaaliturvan ja työttömyyskassalain kehittämiseksi. Kassanjohtaja Marjaana Maisonlahti toimi yhteisjärjestön hallituksen varsinaisena jäsenenä. Vuosikokous pidettiin 20.10.2011.

20 8.1.2 EU-säädöstyöryhmä Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön EU-säädöstyöryhmä kerää tulkintatietoa EUkysymyksistä, suunnittelee koulutustilaisuuksia työttömyyskassojen EU-/ETA vastaaville käsittelijöille, valmistelee tulkintasuosituksia ETA-kysymyksissä, seuraa EU-lainsäädännön valmistelua, ja valmistelee ja ylläpitää kuvauksia EU-maiden työttömyysturvajärjestelmistä. Vuonna 2011 EU-säädöstyöryhmän jäsenet ovat lisäksi osallistuneet EU-maiden välisen sähköisen tiedonvaihdon kehittämiseen yhteistyössä Kansaneläkelaitoksen kanssa. Marjaana Maisonlahti on jäsenenä EU-säädöstyöryhmässä. 8.1.3 Työttömyyskassojen tukikassa Työttömyyskassojen tukikassa on kassojen perustama rahasto, jonka tarkoituksena on tasoittaa äkillisestä työttömyyden lisääntymisestä johtuvaa taloudellista rasitusta eri kassojen välillä. Tukikassan varoista voidaan sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamien perusteiden mukaisesti suorittaa työttömyyskassoille varoja tilinpäätösvajauksen täyttämiseksi. Työttömyyskassojen tukikassan edustajiston varsinainen kokous pidettiin 22.11.2011. Opettajien Työttömyyskassaa kokouksessa edusti Marjaana Maisonlahti. 8.1.4 Kelan työttömyysturva-asiain neuvottelukunta Marjaana Maisonlahti toimi Akavan edustajana Kansaneläkelaitoksen työttömyysturva-asiain neuvottelukunnassa. 8.1.5 Työttömyysturva-asiain neuvottelukunnan työjaosto 8.2 Tiedotus Työttömyysturva-asiain neuvottelukunnan työjaosto toimii sosiaali- ja terveysministeriön johdolla. Työjaostossa käsitellään Finanssivalvonnan valmistelemia lain soveltamisohjeita työttömyyskassoille. Marjaana Maisonlahti edusti akavalaisia työttömyyskassoja neuvottelukunnan työjaostossa. Toimintavuonna työttömyyskassa on jatkanut omilla verkkosivuillaan tapahtuvan tiedottamisen kehittämistä. Lisäksi työttömyyskassa tiedottaa edelleen jäsenjärjestöjen lehdissä ja verkkosivuilla sekä jäsenille henkilökohtaisesti lähetetyissä tiedotteissa. Verkkotiedotuksen kehittyessä toimintavuonna luovuttiin OAJ:n kalenterin liitteenä olevan työttömyyskassan tiedotteen painamisesta. Toimintavuonna työttömyyskassa on myös osallistunut jäsenjärjestöjen toimi- ja luottamushenkilöiden kouluttamiseen työttömyysturva-asioissa. Tiedotuksesta vastaava toimihenkilö on kassanjohtaja.

21 9. TULEVA TOIMINTA 9.1 Yleistä Pääministeri Kataisen hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite työttömyysturvajärjestelmän selkiyttämisestä. Työttömyyskassojen toiminnan turvaamiseksi on erityisen tärkeää huolehtia siitä, että toimeenpanijan näkökulma tulee otetuksi huomioon mahdollisia lainsäädäntömuutoksia valmisteltaessa. Vuoden 2012 alussa työttömyyskassan soveltamaan tai sitä koskevaan lainsäädäntöön tehtiin eräitä muutoksia, joilla on vaikutusta erityisesti osittain työllistyvien jäsenten etuuksiin ja toisaalta lomautustilanteissa maksettaviin etuuksiin. Näillä muutoksilla on jonkin verran vaikutusta työttömyyskassojen etuusmenoihin, ja Opettajien Työttömyyskassan jäsenistön osalta muutokset parantavat erityisesti osaaikatyössä työllistyvien jäsenten toimeentuloa. Toimintavuonna voimaan tullut työttömyysetuushakemusten käsittelyaikatakuu merkitsi sitä, että työttömyyskassoissa oli tarkasteltava työprosesseja tavoitellun käsittelyajan täyttämiseksi. Seurantajärjestelmiä kehitetään edelleen yhteistyössä tietojärjestelmiä tuottavien palveluntuottajien kanssa. 9.2 Opettajien Työttömyyskassa Käsittelyaikatakuun tavoitteiden varmistamiseksi Opettajien Työttömyyskassassakin on arvioitava työprosesseja. Toteutuneiden käsittelyaikojen perusteella käsittelyaikatakuu on mahdollista selkeästi alittaa normaaliaikana. Kesällä, jolloin määräaikaisissa opetustehtävissä on katko, saattaa yksittäisillä kalenteriviikoilla kuitenkin saapua moninkertainen määrä uusia ansiopäivärahahakemuksia muuhun vuodenaikaan verrattuna. Näihin viikkoihin on edelleen varauduttava pyrkimällä varmistamaan vuosilomasijaisten riittävä määrä ja toisaalta työprosessien toimivuus. Työttömyyskassan tiedotustoimintaa pyritään kehittämään erityisesti jäsenistön työllisyystilanteessa tapahtuviin muutoksiin reagoimisen osalta. Vaikka työttömyysturvan myöntämisen ehdot sinänsä ovat riippumattomia jäsenten ammattialasta, jäsenistö selkeästi toivoo kohdennettua tiedotusta. Työttömyyskassa pyrkii vastaamaan tähän tarpeeseen yhteistyössä ammattiliittojen kanssa.