Rajavartiolaitos Gränsbevakningsväsendet The Finnish Border Guard. Vuosikertomus 2012

Rajavartiolaitos Gränsbevakningsväsendet The Finnish Border Guard Vuosikertomus 2012 Årsberättelse 2012 Annual Report 2012

Sisällys Innehåll Contents III 226A 8 Rajatarkastukset Gränskontroll Border Checks Päällikön katsaus Chefens översikt A Word from the Chief 5 Rajojen valvonta Gränsövervakning Border Surveillance 14 18 Merelliset toiminnot Marin verksamhet Maritime Activities Rikostorjunta Brottsbekämpning Crime Prevention 24 28 Koulutus Utbildning Training Sotilaallinen maanpuolustus Militärt försvar National Defence 32 36 Lentotoiminta Flygverksamhet Flight Operations Kansainvälinen yhteistyö Internationellt samarbete International Cooperation 42

Päällikön katsaus Rajaturvallisuustilanne Suomen rajoilla ja Rajavartiolaitoksen valvomilla rajanylityspaikoilla on säilynyt vakaana. Rajanylityspaikoilla havaittu laiton maahantulo väheni vuodesta 2011. Maastorajoilla tilanne oli rauhallinen. Lentoliikenteen riskit ovat suurimmat Kaukoidän lennoilla. Sisärajoilla havaittujen tapausten määrä kasvoi vuoteen 2011 verrattuna. Laittoman maahantulon paine on säilynyt suurempana Baltian maiden ja Puolan ulkorajoilla. Rajaliikenteen kasvu jatkui voimakkaana. Rajavartiolaitoksen valvontavastuulla olevilla ulkorajan rajanylityspaikoilla henkilöliikenteen kokonaismäärä oli 16,5 milj. matkustajaa, mikä on 1,8 milj. enemmän kuin vuonna 2011. Itärajan osuus tästä oli 12,0 milj., 13 prosenttia edellisvuotta enemmän. Myös ulkorajat ylittävä lentoliikenne sekä Venäjän juna- ja matkustaja-alusliikenne lisääntyivät. Rajaliikenteen odotetaan kasvavan vuonna 2013 erityisesti itärajalla ja Helsingin satamassa. Itärajan liikenteen kasvu on Suomelle haaste. Rajavartiolaitos, Tulli, Liikennevirasto ja ulkoasianministeriö valmistelivat itärajan rajanylityspaikkojen kehittämisohjelman. Itärajan kahdeksasta kansainvälisestä rajanylityspaikasta kuusi on uudistettava viipymättä. Hallitus päätti vuonna 2012 Imatran ja Vaalimaan rajanylityspaikkojen uudistamisesta. Hallitus päätti myöntää Rajavartiolaitokselle lisärahoituksen 40 rajatarkastajan palkkaamiseen vuonna 2013. Rajavartiolaitos valmisteli sidosryhmiensä kanssa merellisen suur- ja monialaonnettomuuden yhteistoimintasuunnitelman. Suunnitelmassa selkeytetään eri toimijoiden roolit onnettomuuksien hallinnassa ja luodaan perusta operatiiviselle valmiussuunnittelulle. Suunnitelman päivittämisestä vastaa meripelastustoimen neuvottelukunta. Rajavartiolaitoksen strategia 2022 julkaistiin alkuvuodesta. Strategiassa vahvistettiin toiminnan päämäärät, visio ja strategiset toimenpiteet. Rajavartiolaitoksen tavoitteena on varmistaa hyvä rajaturvallisuus ja merellinen turvallisuus voimavarojen supistuessa. Vartio- ja ilma-aluskaluston uudistusohjelma on edennyt hyvin. Vuonna 2012 otettiin käyttöön kuusi uutta partiovenettä, viimeiset uudet partioveneet valmistuvat vuonna 2013. Rajavartiolaitos teki päätöksen helikopterihankinnasta, jolla Helsinkiin sijoitetut kolme vanhentunutta AB 412 -helikopteria korvataan kahdella AS- 332L1e Super Puma -meripelastushelikopterilla. Lisäksi aloitettiin kolmen Turkuun sijoitetun AS332 Super Puma -helikopterin peruskorjauksen ja modifikaation hankinta. Sopimus tehdään vuonna 2013. Uuden monitoimisen ulkovartiolaivan tuotanto käynnistyi Rauman telakalla. Ulkovartiolaiva otetaan käyttöön vuonna 2014 ja uudet helikopterit vuonna 2016. Uusi kalusto parantaa suorituskykyämme merellisissä turvallisuustehtävissä merkittävästi. Rajavartiolaitos valmisteli vaikutuksiltaan 28 milj. euron sopeuttamisohjelman. Ohjelmassa toimeenpannaan hallituksen säästövelvoitteet ja määrärahavähennykset sekä hallitaan kustannustason nousun vaikutus. Rajavartiolaitoksen toiminta keskittyy aikaisempaakin selvemmin Suomen rajaturvallisuuden ydinalueille kaakkoiselle ulkorajalle sekä Suomenlahdelle. Muilla alueilla kustannussäästöjen aikaansaaminen on välttämätöntä. Riskien hallintaa edesauttaa vakaa ja rauhallinen rajatilanne. Vähennysten vaikutusta kompensoi hyvä tilannekuva ja operatiivisen liikkuvuuden kehittyminen. Rajavartiolaitoksen aikaisemmin käynnistämät sisäiset tuottavuustoimet mahdollistavat vähennysten ajoittamisen usealle vuodelle. Henkilöstöstä pidetään huolta. Jaakko Kaukanen Kenraaliluutnantti Rajavartiolaitoksen päällikkö Vuosikertomus 2012 5

Chefens översikt Gränssäkerhetsläget vid Finlands gränser och de gränsövergångsställen som övervakas av Gränsbevakningsväsendet har bevarats stabilt. Antalet olagliga inresor som observerades vid gränsövergångsställena minskade från år 2011. Vid terränggränserna var läget lugnt. Riskerna i flygtrafiken är störst på flygen från Fjärran östern. Antalet fall som observerades vid de inre gränserna ökade jämfört med år 2011. Trycket från olaglig inresa har hållits störst på de baltiska ländernas och Polens yttre gränser. Gränstrafiken fortsatte att öka kraftigt. Vid de gränsövergångsställen vid den yttre gränsen där Gränsbevakningsväsendet har övervakningsansvaret var persontrafikens totala volym 16,5 milj. resenärer, vilket är 1,8 milj. fler än år 2011. Östgränsens andel av detta var 12,0 milj., 13 procent mer än året innan. Också den flygtrafik som passerar de yttre gränserna samt tåg- och passagerarfartygstrafiken på Ryssland ökade. Gränstrafiken antas växa år 2013 särskilt vid östgränsen och i Helsingfors hamn. Den ökande trafiken vid östgränsen är en utmaning för Finland. Gränsbevakningsväsendet, Tullen, Trafikverket och utrikesministeriet beredde ett program för utvecklande av gränsövergångsställena vid östgränsen. Av de åtta internationella gränsövergångsställena vid östgränsen måste sex förnyas omedelbart. Regeringen beslöt år 2012 om förnyelse av gränsövergångsställena i Imatra och Vaalimaa. Regeringen beslöt bevilja Gränsbevakningsväsendet ytterligare finansiering för att anställa 40 gränskontrollörer år 2013. Gränsbevakningsväsendet beredde tillsammans med sina intressegrupper en samarbetsplan inför marina stor- och flertypsolyckor. I planen klargörs de skilda aktörernas roller i hanteringen av olyckor och skapas en grundval för den operativa beredskapsplaneringen. För planens uppdatering svarar delegationen för sjöräddningstjänsten. Gränsbevakningsväsendets strategi 2022 publicerades i början av året. I strategin fastställdes verksamhetens målsättningar, vision och strategiska åtgärder. Gränsbevakningsväsendets målsättning är att trygga en god gränssäkerhet och marin säkerhet när resurserna krymper. Programmet för förnyelse av bevakningsoch luftfarkostmaterielen har framskridit väl. År 2012 togs i användning sex nya patrullbåtar, de sista nya patrullbåtarna färdigställs år 2013. Gränsbevakningsväsendet fattade beslut om en helikopteranskaffning, med vilken de i Helsingfors placerade tre föråldrade AB 412 helikoptrarna ersätts med två AS332L1e Super Puma sjöräddningshelikoptrar. Dessutom påbörjades upphandlingen av en grundrenovering och modifiering av de tre i Åbo placerade AS332 Super Puma helikoptrarna. Avtalet ingås år 2013. Byggandet av det nya multifunktionella högsjöbevakningsfartyget påbörjades på Raumo varv. Högsjöbevakningsfartyget tas i användning år 2014 och de nya helikoptrarna år 2016. Den nya materielen förbättrar avsevärt vår prestationsförmåga i marina säkerhetsuppgifter. Gränsbevakningsväsendet beredde ett anpassningsprogram vars verkningar är 28 milj. euro. I programmet verkställs regeringens sparbeting och anslagsminskningar samt bemästras inverkan av den stegrade kostnadsnivån. Gränsbevakningsväsendets verksamhet koncentreras ännu klarare än förut till den finländska gränssäkerhetens kärnområden vid den sydöstra yttre gränsen samt Finska viken. På övriga områden är det nödvändigt att åstadkomma kostnadsinbesparingar. Riskhanteringen underlättas av det stabila och lugna gränsläget. Nedskärningarnas verkningar kompenseras av en god lägesbild och av att den operativa rörligheten utvecklas. De interna produktivitetsåtgärder som Gränsbevakningsväsendet har inlett redan tidigare möjliggör att nedskärningarna görs tidsmässigt under flera år. Omsorg tas om personalen. Jaakko Kaukanen Generallöjtnant Chefen för Gränsbevakningsväsendet

A Word from the Chief The border management situation on Finland s national borders and at border crossing points controlled by the Border Guard has remained stable. The number of illegal entries detected at border crossing points declined from 2011. The land borders remained calm. The greatest risk of illegal immigration attempts in air traffic was seen on flights from the Far East. The number of incidents at the internal borders increased from 2011. Illegal immigration pressures remain the highest at the external borders of the Baltics and Poland. The volume of cross-border traffic continued to climb. The total volume of passenger traffic at external border crossing points controlled by the Border Guard was 16.5 million passengers, an increase of 1.8 million from 2011. The eastern border accounted for 12.0 million of this figure, an increase of 13% on the year before. External border-crossing air traffic as well as Russian train and passenger vessel traffic also increased. Cross-border traffic is expected to continue to rise in 2013 especially at the eastern border and at the Port of Helsinki. Rising traffic volumes at the eastern border present a challenge to Finland. A border crossing point development programme was prepared by the Border Guard, Finnish Customs, the Finnish Transport Agency and the Ministry for Foreign Affairs. Six of the eight international border crossing points at the eastern border require immediate modernisation. In 2012, the Government resolved on the modernisation of the Imatra and Vaalimaa border crossing points. The Government also decided to allocate additional funding to the Border Guard for hiring 40 border control officers. Together with its stakeholders, the Border Guard prepared a cooperation plan for major and multimodal maritime accidents. The plan clarifies the roles of the various actors in accident management and provides a foundation for operative preparedness planning. The plan is to be kept up to date by the Advisory Board on Maritime Search and Rescue. The Border Guard s Strategy 2022, laying down the agency s operational goals, vision and strategic policies, was unveiled in the early part of the year. The objective of the Border Guard is to ensure security at the borders as well as maritime safety and security in a setting of decreasing resources. Good progress has been made on the programme to replace old patrol boats and aircraft, with six new patrol boats deployed in 2012. The final additions to the patrol boat fleet will be completed in 2013. The Border Guard made a procurement decision on replacing the three antiquated AB 412 helicopters based in Helsinki with two AS33sL1e Super Puma helicopters equipped for maritime search and rescue. The procurement of overhauls and modifications for the three AS332 Super Puma helicopters based in Turku was also launched and the agreement on this will be signed in 2013. The production of a new multi-purpose offshore patrol vessel started at the Rauma Shipyard. The offshore patrol vessel will be deployed in 2014 and the new helicopters in 2016. The additions to the fleet will markedly improve our capabilities in maritime safety and security missions. The Border Guard drafted a 28-million budgetary adjustment programme designed to implement the cost-cutting requirements and reductions in appropriations decreed by the Government and to manage the impacts of rising cost levels. In future, the activities of the Border Guard will even more clearly focus on the core areas for Finland s border management, the south-eastern external border and the Gulf of Finland. In other areas, costs must be cut. The stable and calm border situation will make risks easier to manage while the good surveillance picture and improved operative mobility will help offset the impact of the cuts. The internal productivity measures launched earlier by the Border Guard will allow the cuts to be spread over several years. Employee wellbeing will be catered for. Jaakko Kaukanen Lieutenant General The Chief of the Finnish Border Guard Vuosikertomus 2012 7

Rajatarkastukset

Gränskontroll Border Checks Rajavartiolaitos vastaa henkilöiden rajatarkastuksista rajanylityspaikoilla. Rajatarkastuksilla tarkoitetaan henkilön maahantulo- tai maastalähtöedellytysten sekä hänen tavaroidensa ja kulkuneuvonsa tarkastamista. Rajatarkastus toimitetaan rajanylityspaikalla, tai perustellusta syystä julkiseen liikenteeseen käytettävässä kulkuneuvossa tai muussa paikassa. Gränsbevakningsväsendet svarar för gränskontrollerna av personer vid gränsövergångsställena. Med gränskontroller avses kontroll av en persons förutsättningar för inresa i eller utresa ur landet samt av hans varor och fordon. Gränskontrollen verkställs vid gränsövergångsstället, eller av motiverad anledning i ett offentligt trafikmedel eller på något annat ställe. The Border Guard is responsible for border checks on persons at the border crossing points. Border check refers to examinations of the entry and exit conditions applicable to persons as well as to inspections of personal belongings and vehicles. Border checks are performed at border crossing points or, for justified reason, in vehicles used for public transportation or in other locations. Vuosikertomus 2012 9

Itärajan ylitti 12 miljoonaa matkustajaa Vuonna 2012 itärajan liikenne saavutti 12 miljoonan matkustajan rajan, joten kasvua oli kokonaisuudessaan 13 % vuodesta 2011. Kaikkiaan ulkorajan ylitti Suomessa 16,5 miljoona matkustajaa. Itärajan liikenteestä 80 % kulkee Kaakkois- Suomen rajanylityspaikkojen Vaalimaan, Vainikkalan, Nuijamaan ja Imatran kautta. Matkustajia näillä neljällä rajanylityspaikalla oli liki kymmenen miljoonaa. Vaikka liikenne pohjoisemmilla rajanylityspaikoilla onkin määrällisesti vähäisempää, lisääntyivät liikennemäärät huimasti koko itärajalla. Suurimmat kasvuprosentit syntyivätkin Lapin rajanylityspaikoilla Raja-Joosepissa ja Sallassa, joiden liikenne oli vilkastunut vuodesta 2011 jopa 36 %. Rajatarkastusautomaattien käyttö kasvussa Helsingin sataman Länsiterminaalissa otettiin kevään aikana käyttöön rajatarkastusautomaatit ensimmäisenä sataman rajanylityspaikkana Euroopassa. Alkuun satamassa on kolme automaattia. Helsinki-Vantaan lentoasemalla rajatarkastusautomaatit ovat olleet käytössä vuodesta 2008 saakka. Automaattien määrää on vuosittain lisätty, ja vuonna 2012 niitä oli käytössä 25 kappaletta. Automaattien käyttäjäkuntaa saatiin myös laajennettua Euroopan Unionin ja Euroopan talousalueeseen kuuluvien maiden sekä Sveitsin kansalaisten lisäksi myös viisumivapaiden kolmansien maiden kansalaisista japanilaisiin. Kyseessä on kokeilu, jonka piiriin jatkossa sisällytetään useampia kansallisuuksia. Rajatarkastusautomaatilla matkustaja voi tehdä rajatarkastuksen omatoimisesti, jos hänellä on biometrinen passi ja hän on edellä mainittujen alueiden kansalainen. Ulkorajaliikenteen matkustajamäärien kasvaessa automaatit parantavat siis rajatarkastusten sujuvuutta, kun kaikkien matkustajien ei tarvitse jonottaa perinteiseen rajatarkastukseen. 10 Rajavartiolaitos

Helsinki-Vantaan lentoaseman rajatarkastus paras Euroopassa Kansainväliset lentomatkustajat valitsivat Helsinki-Vantaan lentoaseman rajatarkastuksen parhaaksi Euroopassa vuonna 2012. Helsinki-Vantaan lentoasema sijoittuu kaikkien lentoasemien vertailussa TOP10-listalla seitsemänneksi. Tieto perustuu Skytraxin the World Airport Awards -tutkimukseen, johon haastateltiin noin 12 miljoonaa matkustajaa. Vertailussa oli mukana lähes 400 lentoasemaa. Liikennevalvontasovellus käyttöön kansainvälisille rajanylityspaikoille Poliisin liikennevalvontasovellusta (LVS) alettiin hyödyntää itärajan kansainvälisillä rajanylityspaikoilla keväällä 2012. LVS sisältää automaattiseen liikennevalvontaan liittyviä tutkinta- ja virka-aputietoja. Tavoitteena on puuttua aiempaa tehokkaammin ulkomaalaisten epäiltyihin liikennerikkomuksiin, esimerkiksi ylinopeuksiin, jo rajanylittämisen yhteydessä. Rajavartiolaitoksen osalta kyse on poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen yhteistoiminnasta säädetyn lain mukaisesta avun antamisesta poliisille. Uudet virkapuvut käyttöön Rajavartiolaitos aloitti virkapukujensa asteittaisen uudistuksen kesäkuussa. Aiempaa virkapukua tummempi ja modernimpi puku otettiin ensin käyttöön kansainvälisillä rajanylityspaikoilla. Seuraavaksi uusia asuja pääsevät vastaanottamaan rajojen valvonnassa ja toimistoissa työskentelevät työntekijät. Edellisen kerran Rajavartiolaitoksen virkavaatteet uudistettiin vaiheittain vuosina 1992 1995, jolloin siirryttiin tällä hetkellä käytössä olevaan vihreään vaatetukseen. Ulkorajaliikenne Suomessa 2010 12,0 milj. 2011 14,7 milj. 2012 16,5 milj. Suomen ja Venäjän välisellä rajalla 2010 8,4 milj. 2011 10,6 milj. 2012 12,0 milj. Satamissa 2010 0,23 milj. 2011 0,29 milj. 2012 0,46 milj. Lentoasemilla 2010 3,4 milj. 2011 3,8 milj. 2012 4,0 milj. Vuosikertomus 2012 11

Östgränsen överskreds av 12 miljoner resenärer Trafikövervakningsapplikation i användning på de internationella gränsövergångsställena Polisens trafikövervakningsapplikation (LVS) började användas vid de internationella gränsövergångsställena vid östgränsen på våren 2012. LVS innehåller undersöknings- och handräckningsinformation med anknytning till den automatiska trafikövervakningen. Syftet är att effektivare än förr ta befattning med misstänkta trafikförseelser begångna av utlänningar, exempelvis överhastighet, redan i samband med gränsöverskridningen. För Gränsbevakningens del är det fråga om att bistå polisen i enlighet med lagen om samarbete mellan polisen, Tullen och Gränsbevakningsväsendet. Användningen av gränskontrollautomater ökar År 2012 uppnådde trafiken vid östgränsen 12 miljonersstrecket, varvid ökningen som helhet var 13 % från år 2011. Inalles överskreds den yttre gränsen i Finland av 16,5 miljoner resenärer. Av östgränstrafiken går 80 % via sydöstra Finlands gränsövergångsställen Vaalimaa, Vainikkala, Nuijamaa och Imatra. Antalet resenärer vid dessa fyra gränsövergångsställen var nära tio miljoner. Även om trafikvolymerna vid de nordligare gränsövergångsställena är mindre, ökade trafikvolymerna drastiskt vid hela östgränsen. De största tillväxtprocenterna noterades således vid gränsövergångsställena i Raja- Jooseppi och Salla i Lappland, där trafiken hade ökat från år 2011 med så mycket som 36 %. Nya uniformer tas i användning Gränsbevakningsväsendet började successivt förnya sina uniformer i juni. Uniformen, som är mörkare och modernare än den tidigare uniformen, togs först i användning vid de internationella gränsövergångsställena. Härnäst i tur att få nya uniformer är personalen inom gränsövervakningen och de byråanställda. Föregående gång förnyades Gränsbevakningsväsendets uniformer successivt åren 1992-1995, varvid man övergick till de gröna dräkter som är i användning för närvarande. I Västra terminalen i Helsingfors hamn togs på våren som det första europeiska gränsövergångsstället i en hamn i användning gränskontrollautomater. Till en början finns i hamnen tre automater. På Helsingfors-Vanda flygstation har gränskontrollautomater varit i användning allt sedan år 2008. Antalet automater har årligen utökats, och år 2012 fanns 25 stycken i användning. Användargruppen kunde också utvidgas till att omfatta inte bara medborgare i länder i Europeiska unionen och Europeiska ekonomiska samarbetsområdet samt Schweiz utan bland medborgare i visumfria tredje länder också japaner. Med tanke på japaner är det fråga om ett experiment, som i fortsättningen ska omfatta ytterligare nationaliteter. Med gränskontrollautomaten kan resenären göra gränskontrollen på egen hand, om han eller hon har ett biometriskt pass och är medborgare i ovan nämnda områden. När passagerarmängderna ökar vid de yttre gränserna förbättrar automaterna således gränskontrollernas smidighet, när alla resenärer inte behöver köa till den traditionella gränskontrollen. Trafiken vid de yttre gränserna i Finland totalt 2010 12,0 milj. 2011 14,7 milj. 2012 16,5 milj. Vid gränsen mellan Finland och Ryssland 2010 8,4 milj. 2011 10,6 milj. 2012 12,0 milj. I hamnarna På flygstationerna 2010 0,23 milj. 2010 3,4 milj. 2011 0,29 milj. 2011 3,8 milj. 2012 0,46 milj. 2012 4,0 milj. 12 Rajavartiolaitos

New uniforms introduced The Border Guard started the gradual replacement of its uniforms in June. The new darker-coloured and more modern outfit was first introduced at international border crossing points. Next in the uniform rollout are border surveillance officers and office-based staff. The current green colour scheme was introduced in the Border Guard s previous stepwise uniform reform taking place in 1992 1995. Traffic control application introduced at international border crossing points The international border crossing points on the eastern border started to make use of the LVS traffic control application of the Police in spring 2012. The LVS application contains investigative and executive assistance data related to traffic control. The aim is to address more effectively the suspected traffic violations of foreign nationals, such as speeding, already in connection with their border crossing. For the Border Guard, this constitutes assistance to the Police as required under the Act on the Cooperation of the Police, Customs and the Border Guard. Use of automated border control gates on the rise The Port of Helsinki s West Terminal became the first sea port border crossing point in Europe to introduce automated border control gates. Initially, the port was equipped with three automated gates. At Helsinki Airport, automated border control gates have been used since 2008. Additional gates have been added each year and in 2012 they numbered 25. The user base for automated border control gates was also expanded as a pilot project to include not only nationals of EU and EEA Member States and Swiss nationals but also nationals of Japan, the first visa-exempt third country to be extended the privilege. The pilot will in future be expanded to nationals of other countries as well. The automated border control gates allow passengers who hold biometric passports and are nationals of the above areas to perform the border control procedure independently. With passenger volumes in external border traffic on the rise, automation enhances the smooth flow of border checks by reducing the number of passengers who need to queue for traditional border control. Eastern border crossed by 12 million passengers In 2012, cross-border traffic at the eastern border reached the 12-million passenger mark and the increase from 2011 totalled 13%. All told, the external border was crossed in Finland by 16.5 million passengers. A total of 80% of all eastern border traffic passes through the south-eastern border crossing points of Vaalimaa, Vainikkala, Nuijamaa and Imatra, which combined accounted for nearly 10 million border crossings. Despite traffic figures being lesser at the more northern border crossing points, traffic volumes soared at all crossing points on the eastern border. The highest percentage rates of growth were indeed seen at the Lapland border crossing points of Raja-Jooseppi and Salla, where the increase from 2011 climbed as high at 36%. Total external border traffic in Finland 2010 12,0 milj. 2011 14,7 milj. 2012 16,5 milj. On the Finnish-Russian border 2010 8,4 milj. 2011 10,6 milj. 2012 12,0 milj. In ports At airports 2010 0,23 milj. 2010 3,4 milj. 2011 0,29 milj. 2011 3,8 milj. 2012 0,46 milj. 2012 4,0 milj. Vuosikertomus 2012 13

Rajojen valvonta Gränsövervakning Border Surveillance Rajojen valvonnalla ylläpidetään rajajärjestystä ja rajaturvallisuutta, tarkoituksena ehkäistä ja selvittää luvattomia rajanylityksiä. Valvonta painottuu Schengen-alueen ulkorajalle. Maarajalla partiot liikkuvat jalkaisin tai hiihtäen. Partioinnissa hyödynnetään myös maastoajoneuvoja, moottorikelkkoja ja -veneitä. Valvonnassa käytetään apuna rajakoiria. Lisäksi käytetään kiinteitä ja siirrettäviä teknisiä valvontajärjestelmiä. Merirajalla teknistä valvontaa täydennetään aluspartioilla. Kaikessa partioinnissa hyödynnetään Rajavartiolaitoksen helikoptereita ja lentokoneita. Med gränsövervakning upprätthålls gränsordningen och gränssäkerheten, med syftet att förhindra och utreda olovliga gränsöverskridningar. Tyngdpunkten i övervakningen ligger vid Schengenområdets yttre gräns. Vid terränggränsen rör sig patrullerna till fots eller på skidor. I patrulleringen används också terrängfordon, snöskotrar och motorbåtar. I övervakningen används gränshundar som hjälp. Dessutom används fasta och mobila tekniska övervakningssystem. Vid havsgränsen kompletteras den tekniska övervakningen med båtpatruller. I all patrullering utnyttjas Gränsbevakningsväsendets helikoptrar och flygplan Border surveillance maintains order and security at the borders with the aim of preventing and detecting illegal border crossings. The surveillance focuses on the external Schengen border. The land border is patrolled on foot or on skis. Allterrain vehicles, snowmobiles and power boats as well as canine units are also used by land border patrols. Both fixed and mobile technical surveillance systems are also employed. At the sea border, technical surveillance is complemented with patrol vessels. The Border Guard s fleet of helicopters and fixed-wing aircraft renders assistance in all patrol activities.

Valmiusjoukkuetoimintaa Rajavartiolaitoksessa 20 vuotta Rajavartiolaitokseen perustettiin vuoden 1992 alussa valtakunnallinen valmiusosasto (VOS) varautumaan Neuvostoliiton hajoamisesta johtuneisiin epävakaisiin olosuhteisiin. Osaston johto oli Rajakoululla ja kaikissa vartiostoissa oli valmiusjoukkue. Valmiusosasto lakkautettiin organisaationa vuodenvaihteessa 1995-96 ja valmiusjoukkueet jäivät vartiostojen ohjaukseen. Vuosien saatossa joukkueiden tehtävät muuttuivat joukkojen hallinnasta rajavartiotilanteiden hallintaan suuntautuviksi. Vuonna 2010 valmiusjoukkuetoimintaa järjesteltiin uudelleen, jolloin Kaakkois-Suomen rajavartiostoon ja Suomenlahden merivartiostoon jäivät valmiusjoukkueet ja muihin vartiostoihin valmiusryhmät. Valmiusjoukkueiden tehtäviin kuuluvat vaativat etsintä- ja kiinniottotehtävät maastorajalla ja rajanylityspaikoilla sekä varautumistehtävänä valtakunnalliset vaativat ja erityistilanteet. Joukkueet harjoittelevat säännöllisesti suoritustason ylläpitämiseksi sekä kehittämiseksi. Keskeistä on myös yhteistoiminta Poliisin ja Puolustusvoimien erikoistoimintayksiköiden kanssa. Valmiusjoukkueeseen hakeudutaan vapaaehtoisesti valintatilaisuuden kautta. Valmiusjoukkueen peruskurssille pääsy edellyttää rajavartiomiehen peruskoulutusta, valintatilaisuuden läpäisyä, hyvää fyysistä kuntoa, paineensietokykyä sekä yhteistyökykyä. Vähemmällä väellä enemmän tuloksia Rajavartiolaitos on 2000-luvun aikana tehostanut toimintaansa jatkuvasti sopeutuakseen pieneneviin määrärahoihin. Jatkuvasti vähenevän henkilökunnan on pystyttävä vastaamaan lisääntyviin tarpeisiin. Partiointiin käytetty aika on vähentynyt, sillä rajojen valvonnan henkilöstöä on käytetty kasvavan rajaliikenteen rajatarkastusten tukena. Uudet toimintatavat ovat kuitenkin nostaneet partioinnin yhteydessä tehtyjen tarkastusten määrää. Vuonna 2012 tehtyjen tarkastusten määrä onkin suurin koko nykymuotoisen tilastointihistorian aikana, joka on alkanut vuonna 1999. Siinä missä partiointiin käytetyt tunnit ovat vuodesta 2011 vähentyneet 12,2 prosenttia, on tehtyjen tarkastusten määrä noussut 9,7 prosenttia. Rajavalvonnan yhteydessä tehtäviin tarkastuksiin kuuluvat muun muassa rajavyöhykesäännöksiin, metsästys- ja kalastussäännöksiin sekä erilaisiin liikennesäännöksiin liittyvät tarkastukset. Myös luonnon- ja ympäristönsuojeluun liittyvät tarkastukset sekä öljynäytteiden ottaminen sisältyvät lukuun. Rajojen valvonnan yhteydessä suoritetaan myös ulkomaalaisvalvontaan liittyviä tarkastuksia ja tullitarkastuksia. Vuosikertomus 2012 15

20 år av beredskapstruppverksamhet vid Gränsbevakningsväsendet Vid Gränsbevakningsväsendet grundades i början av år 1992 en riksomfattande beredskapsenhet som beredskap inför de instabila förhållanden som berodde på Sovjetunionens upplösning. Enhetens ledning fanns vid Gränsskolan och alla bevakningssektioner hade en beredskapstrupp. Beredskapsenheten avvecklades som organisation vid årsskiftet 1995-1996 och beredskapstrupperna kvarstod att styras av sektionerna. Till beredskapstruppernas uppgifter hör krävande uppgifter inom efterspaning och gripande vid terränggränsen och gränsövergångsställena samt som beredskapsuppgift riksomfattande krävande och speciella situationer. Trupperna övar regelbundet för att upprätthålla och utveckla prestationsnivån. Centralt är också samarbetet med Polisens och Försvarsmaktens operativa specialenheter. Till beredskapstruppen söker man sig frivilligt genom en uttagning. Antagning till grundkursen för beredskapstrupperna förutsätter grundutbildning för gränsbevakare, godkänd uttagning, god fysisk kondition, förmåga att tåla stress samt samarbetsförmåga. Mer resultat med färre människor Gränsbevakningsväsendet har under 2000-talet kontinuerligt effektiverat sin verksamhet för att anpassa sig till minskande anslag. En personal som fortgående minskar måste kunna svara på ökande behov. Den tid som används för patrullering har minskat, för personal inom gränsövervakningen har använts som stöd för gränskontrollerna i den ökande gränstrafiken. De nya verksamhetssätten har emellertid höjt antalet gränskontroller som görs i samband med patrulleringen. Antalet kontroller som har gjorts under år 2012 är således det största under hela tiden för statistikföring i dess nuvarande form, som har påbörjats år 1999. Medan de timmar som använts för patrullering har minskat med 12,2 procent från år 2011, har antalet utförda kontroller ökat med 9,7 procent. Till de kontroller som görs i samband med gränsövervakningen hör kontroller som anknyter till bl.a. bestämmelserna om gränszonen, jakt- och fiskebestämmelserna samt olika trafikbestämmelser. Också med natur- och miljöskyddet förenade kontroller samt tagning av oljeprover ingår i siffran. I samband med gränsövervakningen görs också kontroller som hör till utlänningsövervakningen och tullkontroller. 16 Rajavartiolaitos

Fewer staff, more results In the 2000s, the Border Guard has continuously streamlined its activities in order to adapt to decreasing financial resources. A constantly diminishing staff must be able to respond to constantly increasing demands. The time spent patrolling has decreased as members of border surveillance staff have been allocated to border checks in constantly rising cross-border traffic. The new modes of operation have raised the number of checks carried out in connection with patrolling, however, and the number of checks performed in 2012 was the highest since the current manner of statistics compilation was adopted in 1999. While the number of hours spent on patrolling fell by 12.2% from 2011, the number of checks performed increased by 9.7%. Checks performed in connection with border surveillance have to do with issues such as border zone provisions, fishing and hunting provisions, and various traffic provisions. The above figures also include checks related to environmental conservation and protection as well as the collection of oil samples. Checks related to surveillance of foreign nationals and customs inspections are also performed in connection with border surveillance. 20 years of special response units in the Border Guard In early 1992, a national special response division was established in the Border Guard in preparation for possible instability following the collapse of the Soviet Union. The division was under the leadership of the then Border Academy, and a special response unit was attached to all Districts. The special response division as an organisation was dismantled at the turn of the year 1995 96 and the special response units were left under the command of the Districts. Over the years, the duties of the units transitioned from crowd control towards border incident management. In 2010, special response operations were reorganised to leave special response units only at the Southeast Finland Border Guard District and the Gulf of Finland Coast Guard District. All other Districts now maintain special response teams. The duties of the special response units comprise demanding search and apprehension missions on the land border and at border crossing points. The units also have the duty to prepare for demanding and special situations on a national scale. The units engage in regular exercises to maintain and enhance their performance. Another key aspect of the units activities is their cooperation with the special operations units of the Police and the Defence Forces. Members to the special response units are selected from among volunteer candidates. In order to be accepted into basic special response unit training, the candidate must have completed basic border guard training and pass the selection process. Candidates are also required to be in good physical condition and capable of cooperation and working under pressure. Vuosikertomus 2012 17

Merelliset toiminnot

Marin verksamhet Maritime Activities Johtavana meripelastajana Rajavartiolaitos vastaa meripelastuksesta ja on lisäksi monialainen merellinen lainvalvontaviranomainen. Meripelastukseen sisältyy esimerkiksi merihätään joutuneiden ja avuntarpeessa olevien ihmisten ja alusten auttaminen, onnettomuuksien ennaltaehkäisy, kadonneiden etsintä ja sairaankuljetukset meri- ja saaristoalueilta. Rajavartiolaitoksen tehtäviin kuuluu myös merialueen ja vesiliikenteen valvonta sekä meriympäristövahinkojen torjunta. Som ledande sjöräddare ansvarar Gränsbevakningsväsendet för sjöräddningen och är dessutom en tillsynsmyndighet till havs på många områden av lagstiftningen. I sjöräddningen ingår exempelvis att bistå människor och båtar som råkat i sjönöd och är i behov av hjälp, att förebygga olyckor, spana efter försvunna och sköta sjuktransporter på havs- och skärgårdsområdena. Till Gränsbevakningsväsendets uppgifter hör också att övervaka havsområdet och sjötrafiken samt att bekämpa marina miljöskador. As the leading maritime search and rescue authority, the Border Guard is responsible for maritime search and rescue and also acts as a multimodal maritime law enforcement authority. Maritime search and rescue includes operations such as rendering assistance to persons and vessels in distress at sea, accident prevention, search missions, and patient transport at sea and in the archipelago. The Border Guard is also responsible for the surveillance of sea areas and waterborne traffic and for environmental emergency response in the maritime domain. Vuosikertomus 2012 19

Uuden ulkovartiolaivan tuotanto alkoi Koirapartio pelasti jääalueelle eksyneen Potkukelkalla liikkeellä ollut iäkäs pilkkimies eksyi 19.3. aamulla Ahlaisten saariston merialueella. Alueella oli tapahtuma-aikaan sankkaa sumua ja näkyvyys oli huonoimmillaan vain joitakin kymmeniä metrejä. Eksynyt mies soitti Satakunnan hätäkeskukseen, kun ei enää tiennyt sijaintiaan eikä missä päin on ranta. Hätäkeskus välitti miehen puhelun meripelastuskeskus Turkuun josta käynnistettiin etsinnät miehen paikantamiseksi. Etsintätehtävään hälytettiin Porin merivartioasemalta moottorikelkka- ja koirapartio. Saamiensa ohjeiden mukaisesti mies siirtyi lähimmän saaren rantaan näkyvälle paikalle odottamaan pelastajia. Koirapartio löysikin miehen meripelastuskeskuksen määrittämän etsintäalueen sisäpuolelta Uuduskerin saaresta. Iäkäs pilkkimies oli löydettäessä verrattain hyvässä kunnossa ja partio saattoi hänet auton luokse rantaan. STX Finland Oy:n Rauman telakalla aloitettiin Rajavartiolaitokselle rakennettavan uuden sukupolven ulkovartiolaivan tuotanto 22.10.2012. Vuoden 2013 lopulla luovutettavaa ulkovartiolaivaa voidaan käyttää rajaturvallisuusja rajavalvontatehtävien lisäksi meripelastustehtäviin, sotilaalliseen maanpuolustukseen sekä erilaisiin vedenalaisiin tehtäviin itsenäisesti sekä yhdessä muiden viranomaisten kanssa. Alukselle tulee myös suuri öljyntorjuntakapasiteetti, mikä parantaa Suomen ja Itämeren alueen merellistä öljyntorjuntakykyä. Suomen Ympäristökeskus on ollut tiiviisti mukana laivan suunnittelussa. Teknisesti huipputasoinen 96 metriä pitkä ja 17 metriä leveä alus hyödyntää uusinta teknologiaa sekä ympäristöystävällisiä innovaatioita valtioneuvoston kestävien hankintojen periaatepäätöksen mukaisesti. Laiva käyttää polttoaineena nesteytettyä maakaasua (LNG) ja dieselöljyä. Aluksen suunnittelussa on aiempaa laajemmin panostettu energiatehokkuuteen sekä aluksen turvalliseen operointiin erilaisissa onnettomuustilanteissa. Meripelastus inspiroi postimerkin Rajavartiolaitoksen 93. vuosipäivänä 21.3.2012 julkaistiin tarrapostimerkkiarkki, jonka pääaiheina ovat vartiolaiva Merikarhu ja Suomen Meripelastusseuran pelastusristeilijä Jenny Wihuri. Esillä ovat myös pelastushelikopteri Super Puma sekä Suomen Meripelastusseuran tähystäjä. Klaus Welpin suunnittelema valokuvapohjainen postimerkkiarkki julkaistiin yhteispohjoismaisessa Norden-sarjassa. Jokaisessa pohjoismaassa julkaistiin samanaikaisesti vuoden 2012 teeman Livet på havet mukainen merkki. Arkille valittu ulkovartiolaiva Merikarhu on Rajavartiolaitoksen kaluston parhaimmistoa. Se on suunniteltu toimimaan ympärivuotisesti kaikissa Itämeren sääolosuhteissa. Monitoimialus kykenee rajojen vartiointi ja meripelastustehtävien lisäksi myös öljyn- ja kemikaalintorjuntaan sekä maanpuolustustehtäviin. LUOKKA KLASS 2012 1 LUOKKA KLASS 2012 1 20 Rajavartiolaitos

Kalastajaveneen miehistö pelastettiin rantakivikosta Rajavartiolaitoksen helikopteri pelasti neljä miestä pienen saaren rantakivikkoon törmänneestä 14-metrisestä kalastajaveneestä lokakuussa Loviisan Bisaballinlahdella. Kukaan ei loukkaantunut turmassa, mutta kalastajien alus jäi rantakivikkoon aallokon armoille. Miehet olivat matkalla Kotkasta Helsinkiin silakkamarkkinoille. Miehet olivat soittaneet turmasta kaverilleen, joka välitti tiedon meripelastuskeskukselle. Paikalle lähetettiin partioveneet Kotkasta ja Haapasaaresta, lisäksi etsintöihin pyydettiin luotsialus. Vene oli ajautunut niin karikkoisella alueella, ettei lähelle päästy partioveneillä, joten miehet vinssattiin veneestä Rajavartiolaitoksen helikopteriin. Onnettomuushetkellä puhalsi kova tuuli, keskituulennopeus oli jopa 15 m/s ja aallokko noin 3-4 -metristä. Meripelastustehtävien määrä väheni hieman vuonna 2012, mitä selittää pitkälti kesän 2012 huono sää joka ei houkutellut veneilijöitä vesille. 1 027 meripelastustehtävän yhteydessä pelastettiin 3 355 hädässä olevaa henkilöä. Rajavartiolaitos suorittaa entistä suuremman osan meripelastustehtävistä. Tähän ovat vaikuttaneet uusi partiovenekalusto sekä merellisten toimintamallien kehittäminen. Kaikkiin merihätätapauksiin kyettiin osoittamaan apua ja 89 prosentissa tapauksista apu voitiin osoittaa alle 30 minuutissa. Meripelastustapahtumista pääosa koski huviveneitä ja merellä ulkoilevia kansalaisia. Noin 20 % tehtävistä koski matkustaja-aluksia, rahtialuksia tai muita kauppamerenkulun alalla merellä liikkuneita aluksia. Näistä tehtävistä valtaosa oli lääkärikonsultaatioiden välittämistä alukselle. Vuosikertomus 2012 21

Byggandet av det nya högsjöbevakningsfartyget påbörjades På STX Finland Oy:s Raumo varv påbörjades den 22 oktober 2012 byggandet av den nya generationens högsjöbevakningsfartyg för Gränsbevakningsväsendet. Högsjöbevakningsfartyget, som ska överlåtas i november 2013, kan användas utöver gränssäkerhets- och gränsövervakningsuppgifter också för sjöräddningsuppdrag, militärt försvar samt olika undervattensuppdrag självständigt samt tillsammans med andra myndigheter. Fartyget får också en avsevärt stor oljebekämpningskapacitet, vilket förbättrar den marina oljebekämpningsförmågan i Finland och i Östersjöområdet. Finlands miljöcentral har medverkat aktivt i planeringen av fartyget. Det 96 meter långa och 17 meter breda, i tekniskt hänseende synnerligen avancerade fartyget utnyttjar den senaste teknologin samt miljövänliga innovationer i enlighet med statsrådets principbeslut om främjande av hållbara val vid offentlig upphandling. Fartyget använder flytande naturgas (LNG) och dieselolja som bränsle. I planeringen av fartyget har man mer än tidigare ägnat uppmärksamhet åt energieffektiviteten samt åt säker operering av fartyget i olika olyckssituationer. Antalet sjöräddningsuppdrag minskade något år 2012, vilket till stor del förklaras av det dåliga vädret sommaren 2012, som inte lockade båtfolket ut på vattnet. I samband med 1 027 sjöräddningsuppdrag räddades 3 355 personer som befann sig i nöd. Gränsbevakningsväsendet utför en allt större del av sjöräddningsuppdragen. På detta har inverkat de nya patrullbåtarna samt utvecklandet av de marina verksamhetsmodellerna. Hjälp kunde ges i alla fall av sjönöd och i 89 procent av fallen kunde hjälpen ges inom 30 minuter. Av sjöräddningshändelserna gällde merparten nöjesbåtar och medborgare som ägnade sig åt friluftsliv till havs. Ca 20 % av uppdragen gällde passagerarfartyg, fraktfartyg eller andra fartyg i den kommersiella fartygstrafiken. Av dessa uppdrag gick merparten ut på att förmedla läkarkonsultationer till fartyget. Sjöräddningen inspirerade till ett frimärke På Gränsbevakningsväsendets 93:e årsdag den 21 mars 2012 utgavs ett frimärksark med klistermärken, där huvudmotiven är bevakningsfartyget Merikarhu och Finlands Sjöräddningssällskaps räddningskryssare Jenny Wihuri. Motiv är också räddningshelikoptern Super Puma samt en spanare vid Finlands Sjöräddningssällskap. Frimärksarket, som har planerats av Klaus Welp, baserar sig på fotografier och har getts ut i den samnordiska Norden-serien. I ettvart nordiskt land utgavs samtidigt ett frimärke med 2012 års tema Livet på havet. Högsjöbevakningsfartyget Merikarhu, som valdes ut för arket, hör till det bästa i Gränsbevakningsväsendets materiel. Det har planerats att fungera året runt i alla Östersjöns väderförhållanden. Det multifunktionella fartyget klarar förutom gränsövervaknings- och sjöräddningsuppgifter också av olje- och kemikaliebekämpning samt uppgifter inom det militära försvaret. LUOKKA KLASS 2012 1 LUOKKA KLASS 2012 1 22 Rajavartiolaitos

Production of new offshore patrol ship begins The production of a next generation offshore patrol vessel to be built for the Border Guard started at STX Finland Oy s Rauma Shipyard on 22 October 2012. In addition to border management and surveillance missions, the offshore patrol vessel, scheduled for delivery in late 2013, can be used for search and rescue, military national defence purposes and various kinds of underwater assignments both independently and in collaboration with other authorities. The ship will also feature substantial oil recovery capacity which is significant for the oil spill response capabilities of Finland and the Baltic Sea region. The Finnish Environment Institute has been closely involved in the design of the vessel. The 96-metre long and 17-metre wide vessel is technically highly advanced, using the latest technologies and environmentally friendly innovations in accordance with the Government decision-in-principle on sustainable public procurement. The ship is equipped with machinery using liquefied natural gas (LNG) and diesel as fuel. More than ever before, the design of ship caters for the requirements of energy efficiency and safe operation of the vessel in different accident situations. The number of maritime search and rescue missions declined somewhat in 2012. This was largely due to the poor weather seen for the most part of the summer; fewer boaters were out at sea. A total of 3,355 persons in distress were rescued in connection with 1,027 missions. The Border Guard is performing an increasing share of all Finnish maritime search and rescue missions thanks to its new patrol boat fleet and the development of its maritime operating models. Assistance could be given in all distress situations at sea, with response times under 30 minutes in 89 of the cases. The majority of maritime search and rescue missions involved recreational boating and persons on the sea ice in winter. Roughly 20% of the missions involved passenger ships, cargo ships or other commercial shipping vessels. Most of these consisted of conveying medical consults to the vessel. Maritime search and rescue inspires postage stamp On the 93rd anniversary of the Finnish Border Guard on 21 March 2012 a sheet of SAR inspired postage stamps was issued. The stamps feature the Coast Guard patrol vessel Merikarhu and the SAR cruiser Jenny Wihuri of the Finnish Lifeboat Institution as well as the Super Puma SAR helicopter and a Lifeboat Institution lookout. Designed by Klaus Welp, the photo-based stamp sheet was issued in the pan-nordic Norden series. A stamp in keeping with the 2012 theme of Livet på havet (Life at Sea) was issued simultaneously in all Nordic countries. The offshore patrol vessel Merikarhu chosen to decorate the stamp represents the very finest in the Border Guard fleet. Designed to operate yearround in all weathers on the Baltic Sea, this multipurpose vessel is capable not only of border surveillance and maritime search and rescue but also oil and chemical spill response and national defence duties. Vuosikertomus 2012 23

Rikostorjunta Brottsbekämpning Crime Prevention Rajavartiolaitos ennaltaehkäisee ja selvittää vakavaa rajat ylittävää rikollisuutta tiiviissä yhteistyössä muiden lainvalvontaviranomaisten kanssa. Rajavartiolaitos toimittaa esitutkinnan, jos tehdyksi epäilty rikos kuuluu esitutkintavaltamme piiriin. Rajavartiolaitoksen tutkimia rikoksia ovat muun muassa ihmissalakuljetus ja -kauppa, laittoman maahantulon järjestäminen, valtionrajarikokset, ratti- ja vesiliikennejuopumukset, väärennykset, kalastus- ja metsästysrikokset sekä luonnonsuojelurikokset. Suomalainen poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen yhteistyö (PTR-yhteistyö) on kansainvälisesti ainutlaatuinen yhteistyön muoto. Gränsbevakningsväsendet förebygger och utreder allvarlig gränsöverskridande brottslighet i samarbete med övriga lagtillsynsmyndigheter. Gränsbevakningsväsendet gör en förundersökning, om det misstänkta brottet faller inom vår förundersökningsbehörighet. Brott som undersöks av Gränsbevakningsväsendet är bl.a. människosmuggling och människohandel, ordnande av olaglig inresa, riksgränsbrott, rattfylleri och fylleri i sjötrafiken, förfalskningar, fiske- och jaktbrott samt naturskyddsbrott. Det finländska samarbetet mellan polisen, Tullen och Gränsbevakningsväsendet (PTG-samarbetet) är internationellt sett en unik form av samarbete. The Border Guard prevents and detects serious cross-border crime in close cooperation with other law enforcement authorities. When a suspected offence falls within our pre-trial investigation jurisdiction, the pre-trial investigation is performed by the Border Guard. Offences investigated by the Border Guard include the smuggling of and trafficking in persons, the facilitation of illegal entry, border offences, driving while intoxicated and waterway traffic intoxication, forgery offences, fishing and hunting offences and nature conservation offences. The cooperation between the Police, Finnish Customs and Border Guard in Finland (PCB cooperation) is internationally unparalleled.

Yhteisoperaatiossa Ranskan kanssa ihmissalakuljetusta vastaan Suomenlahden merivartioston rikostorjuntayksikkö ja Ranskan rajapoliisin tutkintayksikkö OCRIEST tutkivat alkuvuodesta 2011 alkaen epäiltyä törkeää laittoman maahantulon järjestämistä sekä siihen liittyvää epäilyä ihmiskaupparikoksesta. Suomessa, Ranskassa ja Belgiassa samanaikaisesti 6.2.2012 toteutetussa operaatiossa otettiin kiinni yhteensä 26 henkilöä epäiltyinä näistä rikoksista. Rikoskokonaisuuteen liittyviä kiinniottoja ja kuulusteluja suoritettiin myös Iso-Britanniassa. Pääepäillyt oleskelivat Ranskassa. Myös Suomessa oleskelevia henkilöitä epäillään osallisuudesta rikoskokonaisuuden taustalla olevan järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan. Rikosten taustalla olevan järjestäytyneen rikollisryhmän epäillään järjestäneen vuosina 2010 2012 useita kymmeniä srilankalaisia henkilöitä laittomasti Euroopan unionin alueelle. Salakuljetusreitit ovat kulkeneet muun muassa Intiasta Dubain, Kenian, Tansanian ja Turkin kautta Suomeen. Yleensä matkaa on jatkettu tai on ollut tarkoitus jatkaa Suomesta edelleen Ranskaan. Toiminnasta saadun rikoshyödyn epäillään olevan jopa useita kymmeniä tuhansia euroja jokaista laittomasti järjestettyä henkilöä kohti. Öljypäästöjen määrä pudonnut puoleen Vuonna 2012 Suomen viranomaiset havaitsivat 54 öljypäästöä Itämerellä. Näistä 47 tehtiin Suomen merialueella, kuusi Virossa ja yksi Ruotsissa. Suurin osa Suomen alueen päästöhavainnoista tehdään satamissa tai rannan tuntumassa, mutta Rajavartiolaitoksen valvontalentokoneet tekivät useita havaintoja päälaivaväylillä. Viranomaisten havaitsemien öljypäästötapausten määrä on puolittunut kuudessa vuodessa. Myös päästöjen koko on pienentynyt huomattavasti. Vuonna 2012 keskimääräinen öljypäästön tilavuus oli arviolta 25 litraa, kun se esimerkiksi vuonna 2008 oli noin 170 litraa. Yhtenä syynä päästömäärien pienentymiseen voidaan pitää vuonna 2006 voimaan tullutta lakia, jonka perusteella Rajavartiolaitos voi määrätä rikosoikeudellista prosessia nopeamman hallinnollisen öljypäästömaksun päästöön syyllistyneelle laivayhtiölle tai yksityishenkilölle. Vuonna 2012 aloitettiin öljypäästömaksututkinta kolmessa tapauksessa, kun tapauksia vuonna 2007 oli 13. Määrättyjen maksujen suuruus on vaihdellut keskimäärin 10 000 euron molemmin puolin. Öljypäästömaksu näyttää siis toimineen Suomessa ennaltaehkäisevästi. Päästöhavainnot ovat vähentyneet myös muualla Itämeren alueella. Avainasemassa on ollut panostaminen tehokkaaseen lentovalvontaan yhteistoiminnassa naapurimaiden kanssa. Laittoman maahantulon järjestäminen on usein monialarikollisuutta - tutkinta on yhteistyötä Tammikuussa 2012 uutiskynnyksen ylitti turkulaisen lihaliikkeen tuotteiden Eviralta saama käyttökielto. Tuotteiden jäljitettävyydessä, merkitsemisessä sekä säilytys- ja käsittelyolosuhteissa oli todettu virheellisyyksiä, jotka katsottiin niin vakaviksi, että laitoksen toiminta keskeytettiin ja tuotteet määrättiin hävitettäviksi. Esitutkintakokonaisuus oli kuitenkin merkittävästi laajempi kuin kohua herättänyt tuotteiden käyttökieltoon määrääminen. Rikostutkinta aloitettiin Länsi-Suomen merivartioston toimesta jo keväällä 2011 epäiltyyn ihmiskauppaan sekä törkeän laittoman maahantulon järjestämiseen liittyen. Yhteinen tutkintaryhmä muodostettiin Varsinais-Suomen poliisilaitoksen kanssa. Yhteistyötä laajennettiin myöhemmin ottamalla tutkintaryhmään mukaan myös Keskusrikospoliisi, sillä laajaan rikoskokonaisuuteen epäiltiin liittyvän myös talousrikollisuutta. Varsinais-Suomen poliisilaitos ja Rajavartiolaitos tutkivat tapaukseen liittyvää epäiltyä ihmiskauppaa, laittoman maahantulon järjestämistä sekä kiskonnan tapaista työsyrjintää. Keskusrikospoliisi vastasi neljässä tutkinnan kohteena olevassa yrityksessä tapahtuneiden epäiltyjen talousrikoksien (törkeä veropetos, törkeä kirjanpitorikos) sekä terveysrikoksen tutkinnasta. Tiivistä yhteistyötä tehtiin esitutkinnan ajan myös aluehallintoviraston ja elintarvikevalvontaviranomaisten kanssa. 2010 2011 2012 Ihmiskaupparikokset 1 12 3 Laittoman maahantulon järjestäminen 76 72 71 Väärennysrikokset 198 202 194 Alueloukkaus 7 10 14 Valtionrajarikos 240 281 228 Rattijuopumus 157 173 174 Vesiliikennejuopumus 237 237 213 Luonnonvara- ja ympäristörikokset 243 243 240 Muu rikos tai rikkomus 4 683 5 669 6 120 Vuosikertomus 2012 25