Luontopääoma näkyväksi: ekosysteemipalvelut osaksi päätöksentekoa ja suunnittelua

Samankaltaiset tiedostot
Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen

Suomen TEEB hankkeen tuloksia ja suosituksia

Kohti kestävää ja aidosti vihreää taloutta. Ekosysteemipalvelujen arvo ja yhteiskunnallinen merkitys Suomessa: Synteesi ja etenemissuunnitelma

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT

Johdanto aiheeseen: Ekosysteemipalveluiden arvottaminen Suomessa

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne

Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia

Miltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon?

Suojelusta kunnostukseen: julkisen ja yksityisen sektorin uudet roolit

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset ( )

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen. Matleena Kniivilä, Anna-Kaisa Kosenius, Paula Horne.

Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Päättäjien metsäakatemia 2011

KMO arviointi, Metsien monimuotoisuus ja ympäristöhyödyt työryhmä 3: raportti

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

Mitä tarkoitetaan ekosysteemipalveluilla? Anne Tolvanen Metla / Oulun yliopisto

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia

Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma; väliarviointi

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista

Elinympäristöjen tilan edistäminen turvaa luontoa, ekosysteemipalveluja ja elinkeinoja

Suomen TEEB hankkeen eteneminen ja tarkennettu työsuunnitelma

Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja. kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma. Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen

PTT:n viimeaikaisia ekosysteemipalveluhankkeita. Matleena Kniivilä

Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua

Ekosysteemipalvelujen tuotteistaminen

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA?

Metsien monikäyttöä tukevat työkalut

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen luonnonvarapaneeli tietopohjan kokoajana avainkysymykset ja lähestymistavat

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

Uudet keinot metsä- ja vesialueiden kestävän virkistys- ja matkailukäytön kehittämiseksi ja turvaamiseksi (VirKein)

Sinisen biotalouden näkymät. Timo Halonen Maa- ja metsätalousministeriö Vaasa

Pirkanmaan ekosysteemipalvelut. Ekosysteemipalvelut-seminaari Vapriikki, Tampere Ilpo Tammi, Pirkanmaan liitto

Metsien käyttötavoitteiden yhteensovittaminen. ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Saara Lilja-Rothsten Päättäjien 43. Metsäakatemia 30.8.

Luonnonvarakeskus. Pääjohtaja Mari Walls. Lapin 57. Metsätalouspäivät, Kittilä, Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus

Ekosysteemipalveluiden turvaaminen ja hiilineutraali Suomi kuinka saada vihreä talous vauhtiin?

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja niitä kuvaavat indikaattorit: sosiaalinen kestävyys, sukupuolten tasa-arvo ja eriarvoisuuden vähentäminen

ja sen mahdollisuudet Suomelle

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Ekosysteemipalvelut Monimuotoisuuden ja luonnonvarat yhdistävät arvot. Leila Suvantola Tutkija, Joensuun yliopisto Arvoketju-seminaari 11.3.

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Viestintäohjelma luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategialle ja toimintaohjelmalle

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Ekosysteemipalvelut viisaasti hyötyjä metsäluonnosta

EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA

Mitä kiertobiotalous edellyttää oikeudelliselta sääntelyltä?

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Metsäpolitiikka ja monimuotoisuuden edistäminen talousmetsissä. Osastopäällikkö Juha S. Niemelä, MMM Metsäpolitiikkafoorumin loppuseminaari 19.3.

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus

FSC-SERTIFIOINTI YHDISTÄÄ KANNATTAVAN JA VASTUULLISEN METSÄNHOIDON

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro

Metsähallituksen rooli tutkimustiedon käytäntöön viennissä. Tapio Pouta

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus

1 Historiaa 2 Hyödyt 3 Käytäntö 4 Tutkimus 5 Yhteenvetoa ja haasteita

Kumppanuus ja maaseutu

Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

Elinympäristöjen tilan edistäminen ELITE Uuden ajan kynnyksellä? Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen LYMO/LUMO ELITE seminaari 24.3.

Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto

YRITYSPALVELUJA VAKKASUOMALAISILLE MONIALAYRITTÄJYYDEN UUDET TRENDIT MAASEUDULLA GREEN CARE BIOTALOUS LUONNON- JA MAISEMANHOITO HYÖTYHAMPPU SITRA

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Kestävän kehityksen tiedeperusta laajenee; integrointihaaste säilyy

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta

Tervetuloa kompensaatiotyöpajaan! Ekologinen kompensaatio innovaationa ja mahdollisuutena

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Kysely suomalaisten luontosuhteesta. Kyselyn tulosten koonti

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus

Katsaus kiertotalouden mahdollisiin taloudellisiin ohjauskeinoihin

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.

Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Sauli Rouhinen, pääsihteeri Ympäristöministeriö, Suomen kestävän kehityksen toimikunta

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Green Growth 11/20/ Copyright Tekes

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Tampere /SiSu. Vihreämpi, Reilumpi ja Vastuullisempi Itä-Suomen yliopisto? - Vastauksia yhteikuntasitoumuksen kriteereihin

Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet. Outi Honkatukia

Maatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus

Ekosysteemilähestymistapa?

Luonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä

Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022

Transkriptio:

Puheenvuoroja Ympäristötiedon foorumin tilaisuudesta 3/2015 Luontopääoma näkyväksi: ekosysteemipalvelut osaksi päätöksentekoa ja suunnittelua Ekosysteemipalveluiden tunnistaminen ja arvottaminen edistävät uutta kestävää yritystoimintaa ja työllisyyttä sekä lisäävät kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia. Suomen kansallinen ekosysteemipalveluiden arviointihanke (TEEB) on keväällä 2015 tuottanut arvion Suomen tärkeimpien ekosysteemipalvelujen tilasta ja kehityksestä sekä niiden merkityksestä vihreän talouden edistämisessä. Maaliskuussa 2015 Ympäristötiedon foorumi järjesti seminaarin ekosysteemipalveluiden merkityksestä vihreälle kasvulle yhdessä ympäristöministeriön, Future Earth Suomi globaalimuutostutkimuksen kansalliskomitean sekä Suomen TEEB-hankkeen kanssa. Mitä ovat ekosysteemipalvelut ja miksi niistä puhutaan? Ekosysteemipalveluiden käsitteen avulla pyritään varmistamaan, että kaikki ihmisen luonnosta saamat hyödyt (ja haitat) otetaan huomioon päätöksenteossa. Ekosysteemipalveluiden ulottuvuuksia ovat luonnon monimuotoisuudelle perustuvat ekosysteemit ja inhimillinen hyvinvointi (kuva1.). Ekosysteemipalvelu -käsitettä kritisoidaan usein luontoarvojen alistamisesta talouden kielelle. Talouden kieli ja ekosysteemipalveluille määritellyt hinnat auttavat kuitenkin tunnistamaan ja arvottamaan ekosysteemipalveluita päätösten valmistelussa ja päätöksenteossa. Talouden kielellä tavoitetaan myös yritysmaailmaa. TEEB on Suomessa ensimmäinen kattava raportti, jossa ekosysteemipalveluiden taloudellinen arvo ja muu yhteiskunnallinen merkitys on tuotu selkeästi esiin. Paitsi Mikä TEEB? TEEB The Economics of Ecosystems and Biodiversity on vuonna 2007 syntynyt kansainvälinen aloite, jonka tavoite on auttaa päättäjiä ymmärtämään ekosysteemien ja luonnon monimuotoisuuden taloudellista arvoa ja muuta yhteiskunnallista merkitystä (www.teebweb.org). TEEB-hankkeita on toteutettu sekä kansainvälisellä että kansallisella tasolla. Suomen TEEB-hankkeen taustalla on myös Euroopan unionin biodiversiteettistrategia 2020, jonka yhtenä toimenpiteenä on ekosysteemipalveluiden kartoitus ja arviointi. Suomen TEEB-hankkeessa on arvioitu paitsi tärkeimpien ekosysteemipalveluiden tilaa ja merkitystä vihreän talouden edistämisessä, myös eräiden hinnattomien ekosysteemipalveluiden taloudellista merkitystä.

Ekosysteemipalveluita Luonnon rakenteet Kasvit, eläimet, geenivarat Ekosysteemit Luonnon prosessit Veden ja ravinteiden kierto Luonnon toiminnot ja palvelut Ainespuu, maisema Ekosysteemipalveluiden ulottuvuuksia Yhteiskunnallinen näkökulma Kulttuurinen näkökulma Inhimillinen hyvinvointi Hyvinvointi- ja terveysvaikutukset Kuva 1. Esimerkkejä ekosysteemipalveluiden ulottuvuuksista. Rahallinen arvo (markkinahinta, vältetty kustannus) rahallisesti, ekosysteemipalveluiden tärkeyttä voidaan arvioida myös monella muulla tapaa varmistaen näin, että luonnon monimuotoisuuden arvo tulee huomioitua päätöksenteossa. Ekosysteemipalvelut vihreän talouden perustana Ekosysteemipalvelut luovat olennaisen perustan vihreän talouden osa-alueiden kehittymiselle. Esimerkiksi metsätalous, maatalous ja ruokasektori, uusiutuva energia, vesi, matkailu ja virkistys, hyvinvointipalvelut, tekstiiliteollisuus, kosmetiikka ja lääketeollisuus ovat kaikki riippuvaisia ekosysteemipalveluiden saatavuudesta ja ekosysteemien toiminnasta. Ekosysteemit tukevat vihreää taloutta muun muassa tuottamalla raaka-aineita ja resursseja, säätelemällä ja ylläpitämällä luonnonprosesseja sekä tarjoamalla aineettomia hyötyjä, kuten maisemia ja virkistystä. Toisaalta ihmisen taloudellinen toiminta vaikuttaa ekosysteemien tilaan. Ekosysteemipalvelujen tunnistaminen ja hyödyntäminen voi tuottaa kilpailuetuja esimerkiksi lisäämällä kestävän luonnonvaratalouden innovaatioita, talouskasvua ja tuottavuutta. Kaikki luontoa hyödyntävä toiminta ei ole kuitenkaan vihreän talouden mukaista. Esimerkiksi metsäpohjaisen vihreän talouden kasvussa on keskeistä huomioida myös ekosysteemipalveluiden kokonaisvaltainen säilyminen aidosti kestävän biotalouden ratkaisujen kautta. Kaivostoiminta voi tuoda taloudellista hyötyä, mutta väärin toteutettuna kaivostoiminnasta voi aiheutua haittaa vihreän talouden sektoreille, kuten kasvavalle luontomatkailulle.

Tiekartta luonnon palvelujen turvaamiseen Kehitetään tietopohjaa ja seurantaa Mitataan BKT:n ohella myös luontopääomaa Täydennetään ympäristön tilan mittareita (Findikaattoria) HALLITUSOHJELMA Luodaan uusia liiketoimintamalleja ja -mahdollisuuksia Tarjotaan keinoja haittojen kompensointiin Täydennetään YVA-arviointeja ekosysteemipalvelujen tarkastelulla Uudistetaan elinkeinojen tukia Suomen biotalousstrategia Valtioneuvoston luonnonvaraselonteko 2015 SUOMEN BIOLOGISEN MONIMUOTOISUUDEN STRATEGIA & TOIMINTAOHJELMA 201 5 2016 2017 2018 2019 Kuva 2. Tiekartta luonnon palvelujen turvaamiseen ja huomioimiseen päätöksenteossa. Suomen vihreä kasvu perustuu luontopääomaan Vihreä talous on kansallisten strategioiden ytimessä ja sen tulisi läpäistä politiikan eri osa-alueita, aina energiaja ympäristöasioista, maa- ja metsätaloussektoreiden kautta, sosiaali- ja terveysaloihin. Koska vihreää kasvua voi syntyä lähes millä alalla tahansa, on Suomen vihreän kasvun edistämisessä ministeriöiden tiiviimpi yhteistyö välttämätöntä. Ekosysteemipalvelut huomioivia uusia liiketoimintamalleja on jo syntynyt eri sektoreilla ja ne luovat olennaisen perustan vihreän kasvun avainalojen, kuten cleantechin ja biotalouden kehittymiselle. Näiden ohella tärkeä esimerkki vihreän liiketoiminnan tarjoamasta kasvupotentiaalista Suomessa on luontomatkailun, virkistyksen ja luontoon perustuvien terveys- ja hyvinvointipalveluiden kysynnän lisääntyminen. Maailmanlaajuisesti kansainvälinen turismi on neljänneksi tärkein vientisektori ja kasvussa on erityisesti ekoturismi. Luonnon virkistyskäytön arvo ei näy markkinoilla samalla tavalla suoraan kuin esimerkiksi puun markkinahinta. Virkistyskäytön arvoa selvitettiin TEEB-hankkeessa matkakustannusmenetelmällä, jossa esimerkiksi ulkoilukerran arvoksi kodin lähialueella saatiin 2-7 euroa ja kesämökkikäynnin arvoksi 5-97 euroa. Arvo perustui ulkoilumatkojen kysynnän tarkasteluun, jossa ihmisten halukkuus hyväksyä matkakustannuksia paljastaa virkistyskerran arvon.

Suomen TEEB-hankkeessa luotiin politiikkasuositukset päättäjille luonnon palvelujen turvaamiseksi. Hanke tunnisti myös muita ajankohtaisia strategisia prosesseja, joihin laaditut suositukset tulisi kytkeä (kuva 2.). Hankkeen tulosten ja maaliskuun seminaarissa käydyn keskustelun pohjalta voidaan eri toimijoille antaa seuraavanlaisia toimintasuosituksia: Tutkijoiden tulisi laajentaa ekosysteemipalveluiden tietopohjaa ja seurantaa mittaamalla luontopääomaa sekä täydentämällä ympäristön tilan mittareita ajantasaisilla biodiversiteetti- ja ekosysteemipalveluindikaattoreilla, jotka konkretisoivat luonnon monimuotoisuuden kehitystä päättäjille ja kansalaisille. viestiä luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden hyvinvointia edistävästä merkityksestä kansalaisille ja päättäjille selkeästi ja ymmärrettävästi. Päättäjien tulisi sisällyttää tärkeimpiä ekosysteemipalveluita kuvaavat indikaattorit kansantalouden tilinpidon laskentaan, jotta Suomen luonnonvaroista ja niihin perustuvasta hyvinvoinnista saataisiin nykyistä laajempi ja tasapainoisempi käsitys. huomioida indikaattoreiden avulla ekosysteemipalvelut kaikissa oleellisissa politiikka-arvioinneissa sekä eri politiikan lohkojen kehityksessä ja toteutuksessa. sisällyttää ekosysteemipalveluihin kohdistuvien vaikutusten arviointi pysyväksi osaksi ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) järjestelmää. LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KÖYHTYMINEN ON YHTÄ VAKAVA UHKA KUIN ILMASTONMUUTOS.

luoda erilaisia kompensaatiomekanismeja tilanteisiin, joissa hankkeiden haitallisia vaikutuksia ekosysteemipalveluihin ja luonnon monimuotoisuuteen ei voida välttää tai riittävästi vähentää. tukea uusia vihreän talouden liiketoimintamalleja ja mahdollisuuksia uudistamalla elinkeinojen tukia tunnistamalla kriittisen tärkeisiin ekosysteemipalveluihin ja luonnon monimuotoisuuteen erittäin haitallisesti vaikuttavia taloudellisia tukia ja joko poistamalla ne tai suuntaamalla ne uudestaan. luoda haitallisten tukien tilalle luonnon kestävää käyttöä tukevia kannustimia, kuten ekosysteemipalvelumaksuja, joiden avulla esimerkiksi vesihuollossa veden laatua parannettaisiin taloudellisten kannustimien avulla. huomioida ekosysteemipalvelut kaikessa suunnittelussa ja päätöksenteossa. näyttää esimerkkiä yritystoimijoille hoitamalla hallinnassaan olevia maita kestävällä tavalla. Yritystoimijoiden tulisi havahtua siihen, että luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen on yhtä vakava uhka kuin ilmastonmuutos. tuoda luontoon perustuvien ekosysteemipalveluiden tarkastelu osaksi yritysten hallintajärjestelmiä ja kehittää tästä vastuullista ja kannattavaa liiketoimintaa. Kansalaisten tulisi luoda painetta päätöksentekijöille ja yrityksille, jotta ne huomioisivat toiminnassaan paremmin ekosysteemipalveluiden ja luonnon monimuotoisuuden säilymisen. Luontoarvopankki kompensaatiokeinona Haitallisten hankkeiden kompensaatiokeinoksi voisi soveltua luontoarvopankki, jossa luontoarvoilla käydään myyjän ja ostajan välillä kauppaa ja niille muodostuu markkinahinta. Tällaisia mekanismeja on jo käytössä eri puolilla maailmaa, esimerkiksi Yhdysvalloissa, Australiassa ja Saksassa. Esimerkkejä luontoa uhkaavista hankkeista ovat luonnonsuojelullisesti arvokkaiden alueiden suora tai välillinen heikentäminen, kaivostoiminta, suuret tiehankkeet tai laajamittainen turvetuotanto. Luontoarvopankkia ja muita kompensaatiokeinoja voitaisiin kokeilla esimerkiksi valtion tukemilla pienimuotoisilla piloteilla ennen näitä mekanismeja koskevien ohjauskeinojen asettamista, esimerkiksi lainsäädäntöprosessin käynnistämistä.

Julkaisu on osa Puheenvuoroja Ympäristötiedon foorumin tilaisuudesta -sarjaa. Ympäristötiedon foorumi on vuonna 2010 perustettu verkosto, joka edistää ajankohtaisen, tieteellisen ympäristötiedon käyttöä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. www.ymparistotiedonfoorumi.fi Julkaisu on koostettu ympäristöministeriön, Ympäristötiedon foorumin ja Future Earth Suomi - globaalimuutostutkimuksen kansalliskomitean sekä Suomen TEEB-hankkeen 26.3.2015 järjestämän seminaarin pohjalta. Julkaisu perustuu tilaisuudessa esitettyihin tutkija- ja kommenttipuheenvuoroihin, joita esittivät mm. Jukka-Pekka Jäppinen, Petteri Vihervaara, Leena Kopperoinen, Riina Antikainen (SYKE), Eija Pouta (Luke), Suvi Borgström (Itä-Suomen yliopisto). Julkaisun ovat koonneet Johanna Kentala-Lehtonen ja Kirsi-Marja Lonkila. Lisätietoja: Suomen TEEB-julkaisu: Towards A Sustainable and Genuinely Green Economy. The value and social significance of ecosystem services in Finland (TEEB for Finland) https://helda.helsinki.fi/handle/10138/152815 sekä ekosysteemipalveluindikaattorit: www.biodiversity.fi/ecosystemservices