Näkemyksestä menestystä Toimialaraportit ennakoivat liiketoimintaympäristön muutoksia www.temtoimialapalvelu.fi www.tem.fi www.mmm.fi www.okm.fi www.ely-keskus.fi www.tekes.fi www.lapinliitto.fi www.finpro.com www.visitfinland.com www.vtt.fi
Puutalojen ja muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Toimialaraportti Pasi Loukasmäki 8/2012 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu
Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) 16001 00170 HELSINKI 00023 VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) 1606 3666 8/2012 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Loukasmäki Pasi Toimialapäällikkö Kainuun ELY-keskus Julkaisuaika 29.11.2012 Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Puutalojen ja muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Tiivistelmä Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2011 toimialan (TOL1623) muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistus- tuotannon bruttoarvo oli 1,7 mrd. euroa, viennin arvo 292 milj. euroa. Aineelliset nettoinvestoinnit olivat 36 milj. euroa, josta pääosa koneita ja laitteita. Investointien määrä ei ole palautunut lähellekään vuonna 2008 alkanutta lamaa edeltänyttä tasoa. Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan vuonna 2010 alan toimipaikkoja oli 848 ja ala työllisti noin 9 200 henkilöä. Puutalojen valmistusta (TOL 16231) harjoitettiin vuonna 2010 tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan 225 toimipaikassa, jotka työllistivät 3 408 henkilöä. Alan liikevaihto oli vuoden 2011 ennakkotiedon mukaan 719 milj. euroa ja aineelliset nettoinvestoinnit 13 milj. euroa. Alan kannattavuus laski ennakkotiedon mukaan vuonna 2011 ja oli käyttökatteella (mediaani) mitattuna 3,9 %, omavaraisuusasteen mediaani oli noin 26 %. Pientalorakentamisen määrä on kääntymässä laskuun ja rakentaminen on merkittävässä muutoksessa yksilöllisyyden ja muuttovalmiiden talojen määrän kasvaessa. Alan viennin kasvu riippuu hirsitaloteollisuudesta, potentiaalisin kasvualue on Venäjä. Muuta rakennuspuusepäntuotteiden valmistusta (TOL 16239) harjoitettiin vuonna 2010 tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan 623 toimipaikassa, jotka työllistivät 5 770 henkilöä. Alan liikevaihto oli vuoden 2011 ennakkotiedon mukaan 900 milj. euroa ja aineelliset nettoinvestoinnit 24 milj. euroa. Alan kannattavuus nousi ennakkotiedon mukaan hieman vuonna 2011 ja oli käyttökatteella (mediaani) mitattuna 6,1 %. Omavaraisuusasteen mediaani oli noin 35 %. Kannattavuutta ja yritysten taloudellista asemaa kuvaavat tunnusluvut vaihtelevat tuoteryhmittäin; yleensä vahvasti vientimarkkinoilla toimivilla yrityksillä toiminnan kannattavuus on parempi kuin pelkästään kotimarkkinoilla toimivilla yrityksillä. Rakennuspuusepäntuotteiden valmistajien kasvumahdollisuus on asiakkaiden ja kuluttajien tarpeita palvelevissa puutuotteissa ja niihin liitettävissä palveluissa. Puutuotteilla on myös ympäristön ja ilmaston kannalta kilpailuetua verrattuna materiaaleihin, joissa käytetään uusiutumattomia luonnonvaroja. Näiden etujen hyödyntäminen edellyttää tuotekehityspanostuksia toimialan yrityksiltä. Kilpailu markkinoilla on kovaa ja useiden tuotteiden osalta riittävää kilpailukykyä vientimarkkinoilla on vaikea saavuttaa. Ala on koko Euroopassa kaikkialla pitkälti kotimarkkinateollisuutta ja valmistuskapasiteettia on riittävästi. TEM:n yhdyshenkilö: Konserniohjausyksikkö/Toimialapalvelu/Esa Tikkanen, p. 050 040 5459 ELY-keskuksen yhdyshenkilö: Pasi Loukasmäki, p. 044 362 5888 Asiasanat Puutalot, hirsitalot, ovet, ikkunat, kattotuolit, puurakentaminen ISSN 1795-9985 Kokonaissivumäärä 129 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN 978-952-227-717-6 Hinta - Kustantaja
Publikationsseriens namn och kod Besöksadress Postadress Branschrapport Alexandersgatan 4 PB 32 Telefon 010 606 000 00170 HELSINGFORS 00023 STATSRÅDET Telefax (09) 1606 2166 8/2012 Författare Branschchef Pasi Loukasmäki Närings-, trafik- och miljöcentralen i Kajanaland Publiceringstid 29.11.2012 Uppdragsgivare Arbets- och näringsministeriet Organets tillsättningsdatum Titel Tillverkning av trähus och andra byggnads- och inredningssnickerier Referat Enligt förhandsinformation från Statistikcentralen uppgick bruttovärdet av produktionen inom branschen tillverkning av andra byggnads- och inredningssnickerier (TOL 1623) år 2011 till 1,7 miljarder euro och värdet av exporten till 292 miljoner euro. De materiella nettoinvesteringarna var 36 miljoner euro och utgjordes huvudsakligen av maskiner och anordningar. Investeringarna har inte ens kommit i närheten av nivån före den recession som började 2008. Enligt Statistikcentralens företags- och arbetsställeregister var år 2010 antalet arbetsställen inom branschen 848 och den sysselsatte cirka 9 200 personer. Tillverkning av trähus (TOL 16231) bedrevs enligt Statistikcentralens företags- och arbetsställeregister år 2010 på 225 arbetsställen, som sysselsatte 3 408 personer. Enligt förhandsinformationen för 2011 omsatte branschen 719 miljoner euro och de materiella nettoinvesteringarna uppgick till 13 miljoner euro. Enligt förhandsinformationen minskade branschens lönsamhet år 2011 och var med driftsbidraget (medianen) mätt 3,9 %. Medianen för soliditeten var cirka 26 %. Byggandet av småhus håller på att vända nedåt och branschen genomgår stora förändringar då individualiteten och antalet inflyttningsfärdiga hus ökar. Branschens exporttillväxt är beroende av stockhusindustrin. Det mest potentiella tillväxtområdet är Ryssland. Annan tillverkning av byggnadssnickerier (TOL 16239) bedrevs enligt Statistikcentralens företags- och arbetsställeregister år 2010 på 623 arbetsställen, som sysselsatte 5 770 personer. Enligt förhandsinformationen för 2011 omsatte branschen 900 miljoner euro och de materiella nettoinvesteringarna uppgick till 24 miljoner euro. Branschens lönsamhet ökade enligt förhandsinformationen något år 2011 och var med driftsbidraget (medianen) mätt 6,1 %. Medianen för soliditeten var cirka 35 %. Nyckeltalen som beskriver lönsamheten och företagens ekonomiska ställning varierar mellan produktgrupperna. I allmänhet är lönsamheten bättre hos de företag som är aktivt verksamma på exportmarknaden än hos dem som endast är verksamma på hemmamarknaden. Tillväxtmöjligheten för tillverkarna av byggnadssnickerier ligger i varor av trä som tillgodoser kundernas och konsumenternas behov samt i de tjänster som kan anslutas till produkterna. Trävarorna har också med tanke på miljön och klimatet en konkurrensfördel jämfört med material, där det används icke-förnybara naturresurser. För att dessa fördelar ska kunna utnyttjas, förutsätts det att företagen inom branschen satsar på produktutveckling. Konkurrensen på marknaden är hård och för många produkters vidkommande är det svårt för företagen att bli tillräckligt konkurrenskraftiga på exportmarknaden. Branschen är överallt i Europa i hög grad en hemmamarknadsindustri och det finns tillräckligt med tillverkningskapacitet. Kontaktperson vid ANM: Avdelningen för kunskapshantering/branschtjänst/esa Tikkanen, tfn 050 040 5459 Kontaktperson vid närings-, trafik- och miljöcentralen: Pasi Loukasmäki, tfn 044 362 5888 Nyckelord Trähus, stockhus, dörrar, fönster, takstolar, träbyggande ISSN 1795-9985 Sidoantal 129 Utgivare Arbets- och näringsministeriet Språk Finska ISBN 978-952-227-717-6 Pris - Förläggare
Sisältö 0 Saatteeksi... 7 1 Toimialan määrittely ja sisältö... 9 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus... 9 2 Toimialan rakenne... 12 2.1 Toimipaikat, liikevaihto ja henkilöstö... 12 2.2 Toimialan työvoimarakenne... 15 2.3 Toimialan alueellinen jakauma... 18 2.4 Yrityskannan muutokset... 20 2.5 alan suurimpia yrityksiä... 21 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys... 24 3.1 Markkinoiden kokonaiskuva... 24 3.2 kotimaan markkinat... 25 3.3 Vienti, tuonti ja muu kansainvälinen toiminta... 29 3.3.1 Vienti... 29 3.3.2 Tuonti... 33 4 Tuotanto ja tuotantomenetelmät... 34 4.1 Toimialan tuotanto... 34 4.2 Toimialan logistiikkarakenne... 37 5 Investoinnit ja tuotekehitys... 40 5.1 investoinnit... 40 5.2 kapasiteettitilanne... 42 5.3 Tuotekehitys... 42 6 Taloudellinen tila... 44 6.1 kannattavuus, taloudellinen tila ja kustannusrakenne... 44 7 Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet... 54 7.1 Menestystekijät... 54 7.2 keskeiset ongelmat... 54 7.3 keskeiset kehittämistarpeet... 55 8 Tulevaisuuden näkymät toimialalla... 56 8.1 Visio... 56 8.2 Markkinoiden kehitys... 57 8.3 kilpailukyvyn kehitysennuste... 58 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 5
8.4 Koulutus ja kehitystoiminta... 59 8.5 Innovaatiot ja tuotteistaminen... 61 9 Yhteenvetoanalyysi (SWOT)... 62 10 Lähteet... 64 Liite 1 Venäjän ja Itävallan puurakentamisen mahdollisuudet... 65 Liite 2 Puutalot ja rakennuspuusepäntuotteet - Innovaatiomaisema 2012... 75 6 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu
0 Saatteeksi Toimialaraportit julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pk-yritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain päivitettävä sarja käsittää yhdeksän toimialaryhmää: elintarviketeollisuus, sähkö- ja elektroniikkateollisuus, metalliteollisuus, puutuoteteollisuus, uusiutuva energia, kaivos- ja kiviteollisuus, matkailualat, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä liike-elämän palvelut. Vuonna 2012 uutena toimialana on mukaan otettu luovat toimialat. Raportit ovat veloituksetta saatavissa nykyisin ilman rekisteröitymistä TEM Toimialapalvelun internet-sivulta osoitteesta www.temtoimialapalvelu.fi. Toimialaraporttien keskeiset tilastotiedot päivittyvät nykyisin Toimiala Online -kuvatietokannan kautta, ja ne ovat saatavissa kyseisen raportin kohdalta. Toimialapäälliköt ovat laatineet toimialaraporttien tueksi omat rahoitusnäkemyksensä ensisijaisesti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tukien suuntaamiseksi sekä yritystoiminnan kehittämiseksi. Laaditut rahoitusnäkemykset kuten toimialaraportitkin edustavat kunkin tekijän henkilökohtaisia näkemyksiä. Tavoitteena on, että rahoitusnäkemykset yhdessä toimialaraporttien ja Toimiala Online -tilastokuvien kanssa muodostavat kattavan perustietopaketin, joka tukee yrityshankkeiden suunnittelussa sekä työvoimakoulutuksen suuntaamisessa. Toimiala Online on toimialapäälliköiden käytössä oleva tietojärjestelmä, josta saadaan raporttiin keskeiset tiedot. Kaikkien toimialaryhmien laajat tunnuslukutiedot yrityskokoluokittain ovat nyt vapaasti saatavissa Toimiala Online -tietopalvelusta; osoitteesta www.toimialaonline.fi Raportissa käsitellään toimialan rakennetta, markkinoita, tyypillisiä piirteitä, taloudellista tilaa sekä kehittämistarpeita ja tulevaisuuden näkymiä. Lähteenä käytetään viimeistä saatavissa olevaa tietoaineistoa ja toimialan yritysten näkemyksiä. Julkaisut palvelevat alan yritysten, yrittäjien, rahoittajien sekä yksityisen ja julkisen sektorin alaa palvelevien organisaatioiden ja sidosryhmien tarpeita. Tämä toimialaraportti käsittelee muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistusta (TOL 1623), tämän alatoimialoja puutalojen valmistus (TOL 16231) ja muu rakennuspuusepäntuotteiden valmistus (TOL 16239). Toimialojen sisällä olevia tuoteryhmiä, esim. hirsitalot, puuelementit, ikkunat, ovet, käsitellään sillä laajuudella kuin aineistoa on saatavissa. Raportissa on otettu joissain kohdissa mukaan vertailun vuoksi myös muita puutuotealan toimialaluokkia. Raportissa olevat toimialaluokat ovat uuden TOL 2008 järjestelmän mukaisia. Rakennuspuusepänteollisuus Suomessa on teknologisesti kehittynyt toimiala, jonka pääpaino on kotimaan markkinoissa, toiminta on kansainvälistynyttä vain parilla alatoimialalla. Teollisuuden tuotteet löytävät tiensä kuluttajille jatkossa yhä enemmän palveluprosessin osana. Toimialan yritykset toimivat pääsääntöisesti Ruuhka-Suomen ulkopuolella luoden työmahdollisuuksia myös harvempaan asutetuilla alueilla. Kiitän tässä yhteydessä lämpimästi kaikkia yritysten ja sidosryhmien edustajia, jotka ovat antaneet aikaansa ja asiantuntemustaan raporttia päivittäessäni. Toivon, että tämä jul- TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 7
kaisu antaa hyvän peruskuvan toimialasta sekä kannustaa toimialaa kehittävään keskusteluun ja toimintaan. Kajaanissa 29.11.2012 Pasi Loukasmäki Toimialapäällikkö 8 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu
1 Toimialan määrittely ja sisältö 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus Raportissa tarkastellaan Tilastokeskuksen toimialaluokituksen (TOL 2008), luokkaan TOL 1623 muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistus kuuluvaa kahta alatoimialaa TOL 16231 Puutalojen valmistus ja TOL 16239 Muiden rakennuspuusepän tuotteiden valmistus. Puutalojen valmistus (TOL 16231) käsittää rakennusten tehdasmaisen valmistuksen pääasiassa puusta, esimerkiksi asuinrakennukset vakituista tai vapaa-ajan asumista varten, saunarakennukset ja vajat. Tähän kuuluu myös siirrettävien puurakennusten valmistus, mutta puutalojen pystytys rakennuspaikalla ei kuulu (41200). Tarkastelun pääpaino kohdistuu elementti- ja hirsirakenteisten rakennusten valmistukseen. Muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistus (TOL 16239) käsittää rakentamisessa käytettäväksi tarkoitettujen puutavaroiden valmistuksen, ikkunoiden ja ovien sekä niiden kehysten, portaiden, kattotuolien, rakennuselementtien, puuväliseinien, rakennuslistojen sekä aita-, portti- ja laiturielementtien valmistuksen. Tähän ei kuulu keittiökalusteiden, levytuotteiden eikä parketin valmistus (31020, 31090, 31010,16213, 16212, 16211, 1622). Tarkastelun pääpaino kohdistuu ikkunoiden ja ovien valmistukseen, naulalevyrakenteiden valmistus on pienemmässä osassa. Seuraavassa taulukossa on lukuja Tilastokeskuksen teollisuuden alue- ja toimialatilastotietokannasta sekä tullin tilastokannasta uljas.tulli.fi. Keittiökalusteiden luvut lisätty mukaan, koska ne usein luetaan rakennuspuusepäntuotteeksi. Keittiökalusteiden luvut eivät kuitenkaan sisälly rakennuspuusepäntuotteiden kokonaislukuihin vaan huonekalujen valmistuksen toimialaluokkaan TOL 310. Vuoden 2011 luvuista bruttoarvo ja jalostusarvo ovat ennakkotietoja. Vientitiedot ovat vuodelta 2011, ja vuoden 2010 luvut ovat lopullisia tietoja. Taulukko 1. Puualan lukuja TOL Luokka Tuotannon bruttoarvo milj. E2011 Jalostusarvo milj. E2011 Vienti milj. 2011 Toimipaikat kpl v.2010 Henkilöstö v.2010 Sahatavara ja puutuotteet TOL 16 5 750 1 084 2 119 2 406 21 892 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys 3 049 376 1 248 939 6 725 TOL 161 Vaneri ja puupaneelit TOL 1621 635 136 507 48 3 980 Muut Rakennuspuusepäntuotteet 1 744 480 292 848 9 178 TOL 1623 Puutalot TOL 16231 721 162 125 225 3 408 Muu rakennuspuusepäntuotteiden 956 283 166 623 5 770 valmistus TOL 16239 Puupakkaukset TOL 1624 196 61 19 168 1 163 Muiden puutuotteiden valmistus 54 21 6 397 550 TOL 1629 Keittiökalusteet TOL 3102 358 114 2 286 2 442 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, teollisuuden alue- ja toimialatilasto TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 9
Tuotannon bruttoarvo mittaa toimipaikan tosiasiallista tuotantoa. Tuotannon bruttoarvon kaava on seuraava: liikevaihto + toimitukset yrityksen muiden toimipaikkojen käyttöön + valmistevarastojen muutos + valmistus omaan käyttöön + liiketoiminnan muut tuotot - käyttöomaisuuden luovutusvoitot - kauppatavaroiden hankinta = BRUTTOARVO Maamme koko teollisuuden TOL C -tuotannon bruttoarvosta (ennakkotieto 2011) on 117 mrd., sahatavaran ja puutuotteiden sekä huonekalujen valmistuksen osuus on 5,9 %, osuus työpaikoista on 9 %, osuus toimipaikoista 14,8 % ja viennistä 4,2 %. Rakennuspuusepäntuotteiden valmistuksen osuus sahatavaran ja puutuotteiden (TOL 16) bruttoarvosta 30,3 %, toimipaikoista on 35,2 %, henkilöstöstä 41,9 % ja viennistä 13,8 %. Todettakoon, että tämän raportin toimialaluvut perustuvat siihen, mihin TOL -luokkaan yritykset ovat ilmoittaneet itsensä. Esimerkiksi jos puutalojen valmistuksen luokkaan kuuluvia yrityksiä on ilmoitettu talonrakentamisen luokkaan, käytettävissä olevat luvut eivät anna täsmällistä kuvaa toimialasta. Raportti antaa kuitenkin riittävän tarkan kuvan toimialan suuruudesta ja kehityssuunnasta. Edellä olleen taulukon avulla on rakennuspuusepänteollisuutta helppo verrata muihin puutuoteteollisuuden toimialoihin. Seuraavassa kuvassa on kuvattu koko teollisuuden C, TOL 162 puu-, korkki-, olki-, punontatuotteiden (sisältää mm. puutalot ja rakennuspuusepäntuotteet) sekä TOL 161 puun sahaus, höyläys kyllästys volyymi-indeksejä (Volyymi-indeksi kuvaa teollisuustuotannon määrän suhteellista muutosta verrattuna tiettyyn perusajanjaksoon (vuosi 2005)) Kuva 1. Volyymi-indeksin kehitys, kausitasoitettu (vuonna 2005= 100) 140 120 Kausitasoitettu 100 80 60 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 6/2012 C Teollisuus 161 Puun sahaus, höyläys kyllästys 162 puu-, korkki, olki, ja punontatuotteiden valmistus Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, raportin tekijä laskenut keskiarvoluvut vuosille. Volyymi-indeksillä mitattuna puutuotteiden (TOL 162) valmistus on selkeästi alemmalla tasolla kuin koko teollisuus ja myös alempana kuin puun sahaus, höyläys kyllästys. Puutuotteissa tuotannon väheneminen on alkanut aikaisemmin ja ala on käynyt laman aikana syvemmällä kuin teollisuudessa keskimäärin. Myös laman jälkeen kasvu on alkanut muuta teollisuutta hitaammin, eikä ole noussut vielä lähellekään vuoden 2005 tasoa. Seuraavas- 10 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu
ta kuvasta 2, voi huomata että Puutalot (TOL 16231) ja muu rakennuspuusepäntuotteiden valmistus (TOL 16239) ovat liikevaihdon indeksissä muun muassa sahaus, höyläys ja kyllästys toimialaa edellä. Seuraavassa kuvassa on kuvattu liikevaihdon kehitystä indeksinä keskeisillä puutuotetoimialoilla. Kuvassa vuoden 2005 indeksi on 100. Syvimmällä vuosien 2008-2009 finanssikriisin aikana kävi sahaus höyläys ja kyllästys toimiala, eikä se ole vieläkään toipunut vuoden 2005 indeksin tasolle. Puutalojen valmistus (TOL 16231), joka ehti käydä indeksinä kaikkein korkeimmalla vertailussa olevista toimialoista, on vuoden 2012 alun aikana kääntynyt laskuun. Vuoden 2005 indeksin yläpuolella on vain rakennuspuusepän tuotteiden valmistuksen toimiala (TOL 16239). Kuva 2 Liikevaihdon indeksin vertailua keskeisillä puutuotetoimialoilla. Kausitasoitettu 140 130 120 110 100 90 80 70 60 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 4/2012 161 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys 16231 Puutalojen valmistus 16239 Muu rakennuspuusepäntuotteiden valmistus 310 Huonekalujen valmistus TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 11
2 Toimialan rakenne 2.1 Toimipaikat, liikevaihto ja henkilöstö TOL 1623, Muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistuksen liikevaihto yhteensä oli vuonna 2011 tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan 1,6 mrd. euroa. (vuonna 2010, 1,6 mrd. euroa) Seuraavassa on käsitelty alatoimialojen Puutalojen valmistus (TOL 16231) ja Muu rakennuspuusepäntuotteiden valmistus (TOL 16239) lukuja erikseen. Ennakkotietoja vuodelta 2011 oli käytössä vain liikevaihdosta, ei henkilöstöstä ja toimipaikkoista. Puutalojen valmistus Liikevaihdon ja henkilöstön määrä ovat kasvaneet lievästi laman jälkeen, toimipaikkojen määrä taas on hieman vähentynyt (225 kpl v. 2011, 236 kpl v. 2010). Henkilöstön ja liikevaihdon määrä on kuitenkin selvästi jäljessä lamaa edeltäneistä luvuista. Kuva 3. Liikevaihto sekä toimipaikkojen ja henkilöstön määrä, puutalot (TOL 16231) 1000 5500 Liikevaihto milj., toimipaikat 900 800 700 600 500 400 300 200 5000 4500 4000 3500 3000 Henkilöstön määrä 100 2006 2007 2008 2009 2010 2011E 2500 Toimipaikat Liikevaihto Henkilöstö Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus yritys ja toimipaikkatilasto. Ennuste 2011, liikevaihto on ennakkotieto, muut raportin tekijän ennusteita. Puutalojen valmistuksen liikevaihto oli vuoden 2011 ennakkotiedon mukaan yhteensä 719 miljoonaa euroa (718 milj. v. 2010), Keskimääräinen toimipaikan liikevaihto vuonna 2010 oli 3,2 miljoonaa euroa (2,6 milj. v.2009) Vuonna 2012 liikevaihto tippunee alle 700 miljoonan euron. Viimeaikaisten tietojen mukaan kotimaan kauppa on hidastunut ja loppuvuodesta näkymät ovat heikot. Avaimet käteen -rakentamisen kasvu, suunnitelmien yksilöllisyys ja energiamääräysten muutokset kuitenkin voivat nostaa liikevaihtoa, mikäli yritykset osaavat hinnoitella nämä oikein. 12 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu
Vuonna 2010 puutalojen valmistus työllisti yhteensä 3 408 henkilöä (+82). Keskimääräinen toimipaikan henkilöstövahvuus on 15 henkilöä. Vielä vuonna 2007 ala työllisti 4 067 henkilöä 256 toimipaikassa. Pk-yritysbarometri 2/2012 mukaan suurin osa puutalojen valmistajista arvioi henkilöstön määrän pysyvän samana seuraavan 12 kuukauden ajan. 67 % arvio myös liikevaihdon olevan sama vuoden kuluttua. Vain 22 % vastaajista arvioi liikevaihtonsa kasvavan seuraavan 12 kuukauden kuluessa. Suurin osa ilmoitti myös henkilöstön ja liikevaihdon olevan samaa tasoa kuin vuosi sitten. Kyselyn tuloksia on seuraavissa taulukoissa. Kuvat 4 7. Henkilökunnan ja liikevaihdon määrä seuraavan vuoden aikana ja vuoden takaiseen verrattuna, puutalot. Henkilöstön määrä vuoden kuluttua Henkilöstön määrä vuoden takaiseen verrattuna 2 % 9 % 7 % 11 % suurempi suurempi yhtä suuri yhtä suuri 84 % pienempi 87 % pienempi Liikevaihto vuoden kuluttua Liikevaihto vuoden takaiseen verrattuna 11 % 67 % 22 % suurempi yhtä suuri pienempi 9 % 78 % 13 % suurempi yhtä suuri pienempi Lähde: Pk-yritysbarometri 2/2012, Suomen yrittäjät, Finnvera ja TEM Muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Alan henkilöstömäärä on laskenut jyrkästi, liikevaihto on laskenut myös. Toimipaikkojen määrä on vähentynyt aikaisemmista vuosista selkeästi. (623 kpl v. 2010 ja 652 kpl v. 2009). TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 13
Kuva 8. Liikevaihto sekä toimipaikkojen ja henkilöstön määrä, rakpuu (TOL 16239) Liikevaihto milj. ja toimipaikat kpl 1200 1100 1000 900 800 700 600 500 2006 2007 2008 2009 2010 2011E 7500 7000 6500 6000 5500 5000 Henkilöstön määrä Toimipaikat Liikevaihto Henkilöstö Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus yritys ja toimipaikkatilasto. Ennuste 2011, liikevaihto on ennakkotieto, muut raportin tekijän ennusteita. Muiden rakennuspuusepäntuotteiden liikevaihto vuoden 2011 ennakkotiedon mukaan oli yhteensä 900 miljoonaa euroa, vuoden 2012 liikevaihto tullee nousemaan yli 900 miljoonan euron. Keskimääräinen toimipaikan liikevaihto vuonna 2010 oli 1,6 miljoonaa euroa (1,3 milj. v. 2009). Vuonna 2010 muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistus työllisti 5 770 henkilöä (-53). Keskimääräinen toimipaikan henkilöstövahvuus on 9. Vielä vuonna 2007 ala työllisti 7 094 henkilöä 665 toimipaikassa. Pk-yritysbarometri 2/2012 kyselyn mukaan muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistajista suuri osa (74 %) uskoo henkilöstön määrän pysyvän yhtä suurena seuraavan 12 kuukauden aikana. Liikevaihto on kyselyn mukaan kasvanut 24 % vastaajista vuoden takaisesta. 20 % vastaajista uskoo liikevaihdon kasvavan seuraavan vuoden aikana ja 14 % uskoo liikevaihdon laskevan. Kuva 9-13. Henkilökunnan ja liikevaihdon määrä seuraavan vuoden aikana ja vuoden takaiseen verrattuna, rakpuu. Henkilöstön määrä vuoden kuluttua Henkilöstön määrä vuoden takaiseen verrattuna 6 % 14 % 12 % 12 % 74 % suurempi yhtä suuri pienempi 82 % suurempi yhtä suuri pienempi 14 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu
Liikevaihto vuoden kuluttua Liikevaihto vuoden takaiseen verrattuna 14 % 20 % suurempi yhtä suuri pienempi 20 % 24 % suurempi yhtä suuri pienempi 66 % 56 % Lähde: Pk-yritysbarometri 2/2012, Suomen yrittäjät, Finnvera ja TEM 2.2 Toimialan työvoimarakenne Puutuoteteollisuuden toimialalla toimivien yleisimpiä ammatteja ovat puutavaran käsittelijät, erilaiset puutavaratyöntekijät, vaneri- ja kuitulevytyöntekijät, veneenrakentajat, huonekalupuusepät, konepuusepät ja puupinnan käsittelijät. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan alueellinen kohtaantotilanne puualan ammateissa seutukunnittain ilmenee ohessa olevista kartoista. Tarkastelu on tehty työ- ja elinkeinotoimistoihin ilmoitettujen avointen työpaikkojen ja työ- ja elinkeinotoimistoihin työttömäksi rekisteröityjen pohjalta. Tarkastelun ulkopuolelle ovat jääneet siten ne avoimet työpaikat, jotka eivät ole tulleet toimistojen tietoon, ja muut kuin työttömäksi rekisteröityneet työnhakijat. Ammattien työmarkkinatilannetta seuraavan puolen vuoden kuluttua on arvioitu toukokesäkuun vaihteessa 2012. Kuvat 13-16, lähde TEM. Puutavaratyöntekijät Paljon pulaa hakijoista Pulaa hakijoista Lappi Tasapaino Liikaa hakijoita Paljon liikaa hakijoita Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Pohjanmaa Satakunta Varsinais-Suomi Etelä- Pohjanmaa Keski- Suomi Häme Uusimaa Pohjois- Savo Pirkanmaa Etelä- Savo Pohjois- Karjala Kaakkois-Suomi TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 15
Huonekalupuusepät Paljon pulaa hakijoista Pulaa hakijoista Lappi Tasapaino Liikaa hakijoita Paljon liikaa hakijoita Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Pohjanmaa Satakunta Varsinais-Suomi Etelä- Pohjanmaa Keski- Suomi Häme Uusimaa Pohjois- Savo Pirkanmaa Etelä- Savo Pohjois- Karjala Kaakkois-Suomi Konepuusepät Paljon pulaa hakijoista Pulaa hakijoista Lappi Tasapaino Liikaa hakijoita Paljon liikaa hakijoita Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Pohjanmaa Satakunta Varsinais-Suomi Etelä- Pohjanmaa Keski- Häme Uusimaa Pohjois- Savo Suomi Pirkanmaa Etelä- Savo Pohjois- Karjala Kaakkois-Suomi 16 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu
Puupinnan käsittelijät Paljon pulaa hakijoista Pulaa hakijoista Lappi Tasapaino Liikaa hakijoita Paljon liikaa hakijoita Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Pohjanmaa Satakunta Varsinais-Suomi Etelä- Pohjanmaa Keski- Suomi Häme Uusimaa Pohjois- Savo Pirkanmaa Etelä- Savo Pohjois- Karjala Kaakkois-Suomi Kartassa oleva tilanne ei kuvaa korkeammin koulutettuihin ammatteihin kohdistuvia rekrytointiongelmia puutuotealalla. Puualalla rekrytoiduista osaajista lähes kaikki, yli 90 % ovat toisen asteen suorittaneita (EK:n selvitys: Palkataan koulutettuja osaajia 2007, julkaistu huhtikuu 2008). Selvityksen mukaan AMK-tutkinnon suorittaneiden rekrytointi on kasvussa yleisesti. Saman selvityksen mukaan puualalle rekrytoitiin vähiten insinöörejä. Tämä johtunee siitä, että puualalle ei kouluteta riittävästi insinöörejä. Toimiala on osittain joutunut tilanteeseen, jossa olemassa olevasta henkilöstöstä koulutetaan ammatti- ja erikoisammattitutkintojen avulla esimieskuntaa. Tämä ei ole hyvä kehitys, eikä kaikille, ainakaan pienille yrityksille mahdollista. Teollisuuden toimialoilla on suuria eroja rekrytoinnin rakenteessa. Esimerkiksi puuteollisuuteen rekrytoiduista yli 90 prosenttia oli ammatillisen koulutuksen suorittaneita. Kun otetaan huomioon parin prosentin ilman koulutusta olevien osuus, voidaan todeta, että amkja yliopistotutkinnon suorittaneiden osuus rekrytoiduista on puuteollisuudessa pienin kaikista aloista ja kaksi kertaa pienempi kuin seuraavana olevan toimialan. Puutuotealan yritysten, järjestöjen ja valtiovallan tulisi ryhtyä pikaisiin toimiin tämän ongelman ehkäisemiseksi. Työmarkkinoilta poistuminen Poistumisennusteissa poistumislajeja ovat vanhuuseläkkeelle siirtyminen, työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen ja kuolleisuus. Oletuksena laskelmissa on se, että jokainen työllinen pysyy toimialallaan siihen asti kunnes jää eläkkeelle tai kuolee. Toimialalta toiselle siirtymistä tai muita työelämän virtoja ei ennusteissa käsitellä. Induforin ennusteen mukaan työmarkkinoilta poistuu vuoteen 2015 mennessä Suomessa noin 23 prosenttia siitä työvoimasta, joka on ollut työllisenä vuonna 2006. Edelleen TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 17
vuosina 2016 2025 työvoimasta poistuu noin 24 prosenttia siitä työvoimasta, joka on ollut työllisenä vuonna 2015. Puutavaran ja puutuotteiden valmistuksessa työvoiman poistumaosuus vuosina 2007 2015 on hieman pienempi kuin keskimäärin, hieman alle 20 prosenttia. Myöhemmin, vuosina 2016 2025 puualan poistuman ennakoidaan olevan sitä vastoin suuremman kuin keskimäärin, noin 26 prosenttia. Kuva 17. 30 25 20 15 Kaikki toimialat 10 5 Puutavaran ja puutuotteiden valmistus 0 Työvoiman poistumaosuus (%) 2007-2015 Työvoiman poistumaosuus (%) 2016-2025 2.3 Toimialan alueellinen jakauma Taulukko 2. Puutalojen valmistus ELY-keskuksittain vuonna 2010 ELY-keskus Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto 1000 Pohjois-Pohjanmaan ELY 23 822 184391 Etelä-Pohjanmaan ELY 40 578 157024 Pohjanmaan ELY 22 601 114042 Lapin ELY 16 280 66188 Pohjois-Savon ELY 13 293 65102 Keski-Suomen ELY 15 226 43681 Hämeen ELY 17 211 38502 Pirkanmaan ELY 13 73 12040 Etelä-Savon ELY 12 62 10017 Pohjois-Karjalan ELY 7 49 7354 Kainuun ELY 11 52 7072 Uudenmaan ELY 12 78 5325 Varsinais-Suomen ELY 11 45 5276 Kaakkois-Suomen ELY 6 24 4100 Satakunnan ELY 7 14 2639 Yhteensä 225 3 408 722 753 Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkatilasto. 18 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu
Viiden suurimman ELY-keskuksen alueella tehdään 81 % koko alan liikevaihdosta, Pohjois-Pohjanmaa ja Etelä-Pohjanmaa ovat selkeästi suurimmat alueet. Vuoteen 2008 verrattuna liikevaihto on laskenut eniten Keski-Suomessa (-46 %). Pohjanmaa on ainoa maakunta, jossa liikevaihto ei ole laskenut. Henkilöstön määrä on laskenut eniten Keski-Suomessa (-122 hlöä). Taulukko 3. Muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistus ELY-keskuksittain vuonna 2010 TE-keskus Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto 1000 Uudenmaan ELY 71 382 172928 Pohjois-Pohjanmaan ELY 45 851 149370 Pohjois-Savon ELY 33 528 105437 Etelä-Pohjanmaan ELY 57 752 103790 Pirkanmaan ELY 55 526 99229 Hämeen ELY 55 737 78247 Etelä-Savon ELY 39 260 64916 Pohjanmaan ELY 48 399 49505 Varsinais-Suomen ELY 44 343 40181 Keski-Suomen ELY 47 429 31751 Satakunnan ELY 41 180 22978 Kaakkois-Suomen ELY 28 114 17340 Lapin ELY 20 141 15518 Pohjois-Karjalan ELY 25 69 10012 Kainuun ELY 10 33 4224 Yhteensä 618 5 744 965 426 Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkatilasto. Viiden suurimman ELY-keskuksen alueella tehdään 65 % koko alan liikevaihdosta. Vuoteen 2008 verrattuna laskua on tapahtunut useassa maakunnassa. Merkittävin lasku on tapahtunut Hämeesä (55 %, liikevaihdosta, -132 hlöä) Merkittävimmän kasvun on tehnyt Uusimaa, jonka liikevaihto on vuodesta 2008 kasvanut 50 %. Samalla kuitenkin työntekijämäärä on vähentynyt 78 henkilöllä. Tuottavuuden kasvu on ollut kova. Ely-keskuksien taulukoissa ei ole mukana Ahvenanmaata, mistä takia yrityksien summatiedot eivät täsmää koko maan lukuihin. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 19
2.4 Yrityskannan muutokset Kuva 18. Yrityskannan nettomuutos Nettomuutos, kpl 10 5 0-5 -10-15 -20-25 -30-35 -40 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Puutalot muu Rakpuu Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus/ Yritys- ja toimipaikkarekisteri. Kuvassa oleva nettomuutos on saatu vähentämällä toimialalla aloittaneista yrityksistä lopettaneet yritykset. Puutaloalalla vuonna 2011 aloitti 8 ja lopetti 12 yritystä (-4) ja Muun rakennuspuusepäntuotteiden alalla aloitti 20 ja lopetti 22 yritystä (-2). Terveellä toimialalla pitäisi syntyä uusia yrityksiä n. 10 % yritysmäärästä vuosittain. Puutalojen valmistuksessa se tarkoittaisi n 25 uutta yritystä ja muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistuksessa n. 65 uutta yritystä vuosittain. Vuosina 2005 2011 yrityksiä on syntynyt parhaimmillaan 13 puutaloihin ja 41 rakennuspuusepäntuotteisiin vuodessa. Yritysten nettomuutos aikavälillä 2005 2011 on puutalojen valmistuksessa -28 ja muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistuksessa 68. Konkurssiin haettujen yritysten määrä on oleellisesti vähentynyt 90-luvun alkuvuosien jälkeen, ja yrityskantaan suhteutettuna määrää voidaan pitää alhaisena. Konkurssiin haettujen yritysten yhteinen henkilömäärä vaihtelee voimakkaasti vuosittain (49 379 henkilöä/vuosi vuosien 2003 2011 välillä), konkurssit painottuvat alle 10 henkilön yrityksiin. Seuraavassa kuvassa on konkurssiin haetut yritykset, mutta vain osa niistä todella päätyy konkurssiin Kuva 19. Konkurssiin haetut yritykset. 20 10 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 E2011 20301 Puutalojen valmistus 20309 Muu rakennuspuusepäntuott. valm. Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, ennuste 2011 on raportin tekijän. 20 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu
2.5 Alan suurimpia yrityksiä Taulukko 4. Alan suurimpia yrityksiä vuonna 2011 TOL 16239 Muu Rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Virallinen nimi Liikevaihto Muutos % Henkilostö Versowood Oy 219 953 413 7 677 Versowood Group -konserni Fenestra Oy 114 303 194 4 649 Fenestra Group -konserni Pihlavan Ikkuna Oy 63 995 531 13 307 Inwido Finland -konserni Tiivituote Oy 48 091 122 3 239 Inwido Finland -konserni Konsernin nimi Konserni lv Konserni hlö 226 502 678 662 117 747 710 741 Skaala Ikkunat ja Ovet Oy 44 648 000 38 55 Skaala -konserni 65 999 195 407 Skaala Oy 44 235 695-5 251 JELD-WEN Suomi Oy 43 927 000-4 284 Oy Finland Laminated Timber 35 503 000 7 Ltd Domus Yhtiöt Oy 32 358 817 3 241 Eskopuu Oy 24 550 378 8 172 Inwido Finland -konserni Olavi Räsänen Oy 23 632 332 24 134 Kaskipuu Oy 17 456 071 3 100 Sepa Oy 16 973 368-1 110 Oy Lunawood Ltd 16 646 910 20 54 Lunaholder -konserni 5 633 712 53 E.T. Listat Oy 16 272 784 3 67 Lammin Ikkuna Oy 14 685 000 0 77 Li-Holding -konserni 14 748 783 79 Alavus Ikkunat Oy 11 270 000 4 99 Eridomic Oy 9 503 000-40 35 Stora Enso Wood Products -konserni Listatalo Oy 9 115 000 2 Arvolista Oy 8 637 431 8 21 FM-Haus Oy 8 249 000 31 Fm-Mestarihalli -konserni 6 342 586 30 Lameco LHT Oy 7 529 000 23 36 Eurotimber -konserni 7 526 745 37 Piklas Oy 7 396 000-7 65 PRT-Forest -konserni 147 097 365 833 Keminmaan Puurakenne Oy 7 360 000 11 32 Evet Design Oy 6 178 000 29 Matti-Ovi Oy 5 767 000 18 Panostaja -konserni 163 247 000 1 034 FP-Tuotteet Oy 5 476 074-3 36 Noraktor -konserni 5 668 274 36 Late-Rakenteet Oy 4 710 000 15 36 Cent-Listat Oy 4 655 000 18 Puukeidas -konserni Iin Puunjalostus Oy 4 205 000 26 17 Westwood Oy Ab 4 161 517-7 47 Wedeco -konserni 4 046 000 32 Kannonpuu Oy 4 087 000 6 37 Kuhmon Ikkuna Oy 3 982 849 11 30 Varkauden Puu Oy 3 905 000-6 31 Velha Oy 3 899 221 6 Puutavaraliike Tauno 3 665 000 1 Räsänen Oy Jukajan Ristikko Oy 3 577 000-10 36 Hatrick Oy 3 543 222 24 25 Hatrick-Yhtiöt -konserni 3 543 222 25 Turun Rakennustuote Oy 3 538 000 42 Lauttaniemen Teollisuus Oy 3 516 106 20 29 Paarman-Kaluste Oy 3 455 000 Lappiporras Oy 3 354 918 19 25 Kustavin Puu Oy 3 353 000 1 HR-Ikkunat Ruhkala Oy 3 231 366-4 28 Lasivuorimaa Oy 3 193 365-18 28 Oriveden Erikoiselementti Oy 3 061 000 31 23 Artopine Oy 3 035 000-7 22 Oy Puucomp Ab 3 009 000-4 31 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 21
TOL 16231 Puutalojen valmistus Virallinen nimi Liikevaihto Muutos % Henkilostö Konsernin nimi Konserni lv Konserni hlö Finndomo Oy 61 592 016 47 240 Neo Industrial -konserni 121 186 000 605 Kontiotuote Oy 59 065 000 3 275 PRT-Forest -konserni 147 097 365 833 Honkarakenne Oyj 51 200 940-6 252 Luoman Puutuote Oy 43 740 376-16 89 Luoman -konserni 45 921 217 156 Kannustalo Oy 39 984 000 13 Pyhännän Rakennustuote Oy 32 251 483-23 175 PRT-Forest -konserni 147 097 365 833 Finnlamelli Oy 29 453 000 5 124 Jetta-Talo Oy 26 299 000 18 75 K-P Yrityspalvelu 27 507 663 125 -konserni Cramo Production Oy 25 677 000 49 138 Cramo -konserni 679 892 000 2 580 Lappli-Talot Oy 17 835 000 8 67 PRT-Forest -konserni 147 097 365 833 Oy Primapoli Ltd 13 761 407 8 61 Nuottisaaren Saha 14 035 851 68 -konserni Kuusamo Hirsitalot Oy 13 374 000 7 Teri-Hus Ab 13 230 000 31 Rani Plast -konserni 131 740 000 423 Iin Fasadi Oy 13 124 000 4 64 Vieskan Elementti Oy 11 662 000 7 76 Oy Simons Element Ab 11 232 000 0 128 Oy Shinshowa Finland Ltd 9 970 000-16 Jyväskylän Pienyritys Oy 9 622 000-36 Karelment Oy 6 943 000 7 37 Nordic PolarHouse Oy 6 937 000 1 20 Lapponia House Oy 5 937 000-23 38 Dominium Destrictium -konserni Oy Honkamajat Finland Ltd 5 932 000-3 28 Puutalokymppi Oy 5 775 343 58 Ikihirsi Oy 4 800 828 12 22 Ab Holmängs Trävaruhandel 4 611 000 29 7 Oy Pellopuu Oy 3 867 086 9 27 Armas Kristo -konserni Ollikaisen Hirsirakenne Oy 3 644 000-12 25 E-S Saunatalo Oy 3 544 000 46 25 Oy Morehouse Ltd 3 083 915 40 20 Conlog -konserni 8 116 436 50 Teuvan Mökki- ja Sorvituote 2 797 000 14 15 Oy Oy Nord-Finnhaus Ltd 2 791 311-8 28 Kiimingin Mökkinikkari Oy 2 684 128 10 18 Jokeri Talot Oy 2 614 000 32 20 Pyhännän Rakennustuote -konserni Syöte-Huvilat Oy 2 513 000 2 12 Oy Upotec Ab 2 264 090 0 Nuottisaaren Saha 14 035 851 68 -konserni Pohjan Timber-hirsi Oy 2 259 000 5 16 TPE Spirit Oy 2 118 000 11 Luoman Oy 2 094 593 10 12 Lagerholm Finnsauna Oy 2 090 000 10 21 Finndomo -konserni 125 028 286 650 Vuokatti Hirsitalot Oy 2 041 000-44 Lähde: Asiakastieto Oy Tiedot on saatu Asiakastieto Oy:ltä. Joillakin yrityksillä on muidenkin kuin otsikon nimeämien tuotteiden valmistusta. TOL-luokaksi on tässä merkitty yrityksen nimeämä luokka. Listan ulkopuolella voi olla myös alalla toimivia yrityksiä, jotka ovat ilmoittaneet toimialaluokakseen jonkin muun luokan. Tällaisia merkittävä toimijoita ovat ainakin Kastelli-talot Oy, Pohjois-Suomen Hirsitalokeskus Oy (Mammutti) ja Koskisen Oy. Koskisen Oy:n toimialaluokka on TOL16211, vanerin ja vaneriviilun valmistaminen. Yrityksen toimintaan kuuluu myös 22 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu
puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistusta. Koskisen Oy:n liikevaihto vuonna 2011 oli 178 miljoonaa euroa ja työntekijöitä 784. Koskisen Oy kuuluu Koskitukki-konserniin, jonka liikevaihto oli 203 miljoonaa euroa ja työntekijöitä 988. TOL-luokassa 41200 Asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen ovat Mammutti, liikevaihto 24 miljoonaa euroa, 59 työntekijää, ja Kastelli-talot Oy, liikevaihto 88 miljoonaa euroa, työntekijöitä 95. Kastelli kuluu Harjavalta-konserniin, jonka liikevaihto oli 180 miljoonaa euroa, työntekijöitä oli 546. Vuoden 2011 tietojen mukaan rakennuspuusepänteollisuuden suurin konserni liikevaihdolla mitattuna on Versowood Group, liikevaihto 227 miljoonaa euroa, henkilöstöä 662. Henkilöstöllä mitattuna suurin on PRT Forest -konserni, liikevaihto 147 miljoonaa euroa ja henkilöstöä 883. Merkittäviä konserneja ovat myös ikkunavalmistajat Fenestra Group, liikevaihto 118 miljoonaa euroa, henkilöstöä 741 ja Inwido Finland, jonka konsernilukuja ei ollut saatavilla vuodelta 2011. Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus on hyvin pienyritysvaltainen ala. Yli 5 miljoonan liikevaihtoon yltää yhteensä vain alle 50 yritystä. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 23
3 Markkinoiden rakenne ja kehitys 3.1 Markkinoiden kokonaiskuva Valtiovarainministeriön 1/2012 suhdannekatsauksen mukaan yksityinen kulutus hidastuu tänä vuonna 1,1 prosenttiin (3,5 % vuonna 2011). VM:n ennuste on rakennettu oletukselle, ettei euroalueen kriisi syvene eikä johda valuutta-alueen uudelleenjärjestelyihin. Kuluvana vuonna Suomen talouden odotetaan kasvavan noin prosentin ja kasvu on miltei kokonaan yksityisen kulutuksen varassa. Talouden tulevan kasvupotentiaalin kannalta huolestuttavana pidetään kone- ja laiteinvestointien vähäisyyttä. Rakennusteollisuuden Keskusliiton Rakennusteollisuuden suhdannekatsaus, kevät 2012, esittää asuntojen aloitusmääräksi 28 000 kpl vuonna 2012 ja 28 500 kpl vuonna 2013. Tämä on n. 15 % vähemmän kuin vuonna 2011 (32 200 kpl). Liike- ja toimistorakentaminen supistuu viimevuotisesta, jolloin toimitilojen aloitukset kääntyivät varovaiseen nousuun. Myös teollisuusrakentaminen ja varastorakentaminen vähenevät. Hankkeita on edelleen paljon vireillä, mutta niiden aloitusta on lykätty. Kokonaisrakentamisen arvioidaan supistuvan n. 2 % vuonna 2012. Korjausrakentamisen arvioidaan jatkavan kasvua. Vuonna 2011 korjausrakentaminen kasvoi kolme prosenttia. Korjausrakentamisen arvioidaan jatkavan n. 3 prosenttia vuodessa. Pitkällä aikavälillä asuntojen kysynnän arvioidaan pysyvän korkealla ja lisäävän uudisasuntojen kysyntää. Kysyntään vaikuttaa suuressa demografiset tekijät. VTT:n päivitetyn selvityksen mukaan uusien asuntojen tuotannontarve vuoteen 2030 asti on 25 000 30 000 asuntoa. Rakennuspuusepäntuotteiden kysyntä on sidoksissa asuntojen uudis- ja korjausrakentamisen määrään ja puutalojen kysyntä pientalojen ja vapaa-ajan rakentamisen määrään. Puuelementtien, ikkunoiden, osittain ovien ja naulalevyrakenteiden kotimarkkinat ovat tärkeimmät, kun taas hirsitalojen, parketin, massiivipuisten peiliovien ja liimapuun vientimarkkinoilla on erittäin suuri merkitys. Viennin kannalta merkittävimpiä alueita ovat Venäjä, Keski-Eurooppa, Japani ja Pohjoismaat. Venäjänkielinen alue on merkittävin vientialue. Kotimarkkinat ovat edelleen keskeisin markkina-alue sekä puutaloja että rakennuspuusepäntuotteita valmistaville yrityksille. Pk-yritysbarometrin 2/2012 kyselyn mukaan puutalojen ja rakennuspuusepän tuotteiden valmistajista n. 26 % ilmoitti harjoittavnsa vientitoimintaa. Samasta yritysjoukosta 13,3 % ilmoitti viennin ja kansainvälistymisen olevan merkittävin kehittämiskohde. Vienti on merkittävä osa toimintaa hirsitalojen valmistajille ja osalle ovivalmistajista. Alan yritysten on pakko lisätä vientiä, mikäli he haluavat olla kasvavia yrityksiä. Kotimaan kysyntä on ollut hyvällä tasolla, mutta kasvun rajat ovat tulleet vastaan ja merkittävä kasvu olisi haettava viennistä. Puutaloteollisuudessa tärkeimpiä asiakasryhmiä ovat yksityiset kuluttajat, edustajat ja rakennusliikkeet. Muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistajien tärkeimpiä asiakkaita ovat rakennus- ja rakennustarvikeliikkeet, puutaloteollisuus ja yksityiset kuluttajat. 24 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu
3.2 Kotimaan markkinat Puutalo- ja muun rakennuspuusepänteollisuuden kehitys on kiinteästi sidoksissa rakentamisen kokonaiskehitykseen. Vuonna 2011 oli Rakennusteollisuuden (RT) mukaan rakennustuotannon arvo Suomessa 28,7 mrd., josta talonrakentamisen osuus oli 23,0 mrd.. Uudisrakentamisen arvo oli 12,6 mrd. ja korjausrakentamisen 10,3 mrd.. Rakennustuoteteollisuuden tuotannon määrä kasvoi teollisuustuotannon volyymi-indeksin mukaan 4 prosenttia vuonna 2011 edellisvuoteen verrattuna. Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus on kuitenkin vähentynyt lähes 2 %. Tästä puutuoteteollisuuden pitää olla huolissaan. Onko puu häviämässä kilpailussa muille materiaaleille? Kuva 20. Talonrakennustuotannon aloitukset 60 50 milj. m3 40 30 20 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 E 2013 E Aloitukset Lähde: Tilastokeskus, RT Vuonna 2012 uudisrakennuksia aloitettaneen 35,5 miljoonan kuutiometrin verran, tason noustessa seuraavana vuonna 37 miljoonaan kuutiometriin. Vuosi 2007 oli kuutioissa mitattuna ennätysvuosi 50,8 miljoonalla talonrakennuskuutiolla. Vuonna 2007 käynnistyi noin 30 800 asunnon rakentaminen. Vuodelle 2012 määräksi ennustetaan 28 000 kpl (32 200 kpl v. 2011), rakentamisen painopisteen ollessa pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa. RT arvioi kerros- ja rivitaloja aloitettavan 17000 kpl vuonna 2012, omakotitaloja 10500 ja muita rakennuksia 500. PUUTALOT Pientalorakentamisen (omakoti- ja rivitalot) määrä romahti finanssikriisin aikana mutta on kääntynyt yllättävän nopeasti kasvuun, erityisesti omakotiasunnoissa. Vuonna 2012 arvioidaan aloitettavan 10500 (11200 v. 2011) omakotitalon ja 3000 (3900 v. 2011) rivitaloasunnon rakentaminen. Parhaillaan omakotitaloja rakennettiin yli 16 000 ja ennustettiin määrän nousevan jopa 20 000 omakotitaloon vuoteen 2010 mennessä. Tämä ennuste ei ole kuitenkaan toteutunut. Rakentaminen keskittyy pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin. Tonttipula näytti jo helpottavan finanssikriisin jälkeen, mutta jatkuu edelleen. Valmistuvista pientaloista 71 % on talopaketteja. Vapaa-ajanasuntojen ja saunojen rakentamisen arvioidaan vähenevän tai säilyvän nykyisellä tasolla. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 25
Kuva 21. Pientalorakentamisen aloitukset 30 000 20 000 kpl 10 000 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012E Omakotiasunnot Rivitaloasunnot Loma-asunnot Lähde: Pienrakentamisen markkinakatsaus, kesäkuu 2012, Rakennustutkimus RTS. Talopakettimarkkinat RTS:n pienrakentamisen markkinakatsauksen mukaan olivat valmistalomarkkinat vuonna 2011 kuluttajahinnaltaan 830 miljoonaa euroa (860 milj. euroa v 2010). Vuoden 2012 ennuste on 790 miljoonaa euroa. Pientalorakentamisen muutos on heijastunut myös talopakettimarkkinoille. Uusia omakotitaloja hankitaan ainakin neljällä toisistaan merkittävästi erilaisella tavalla. Nämä ovat paikalla rakentaminen, talopakettirakentaminen, avaimet käteen -rakennuttaminen ja uuden asunnon osto tontteineen. Näistä eniten on kasvanut avaimet käteen -rakentaminen. Toteuttamistavan muutos yhdessä muuttuvien energiamääräysten ja omakotitalojen yksilöllisyyden yleistymisen kanssa ovat ajaneet toimialan suureen muutokseen ja murrokseen. Muuttovalmiit talopaketit ohittivat jo viime vuonna euroissa perinteiset talopaketit. Yksilöllisen suunnittelun osuus lisääntyy ja vaikeuttaa muun muassa tuotannon rationalisointia ja vie suunnittelusta resursseja. Vuonna 2011 talopaketteja myytiin 8 000, markkinaosuus oli 71 %. Ylimmillään myytyjen talopakettien määrä oli 11 000 vuonna 2006, markkinaosuus 69 %. Talopaketin keskimääräinen kuluttajahinta oli vuonna 2011 noin 105 000 euroa ja tänä vuonna se noussee 110 000 euroon (100 000, v. 2010, 93 000 v. 2009). Talopakettien hintoja on nostanut talojen koon ja toimitussisällön kasvu. 26 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu
Kuva 22. Talopakettimarkkinat kpl 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 1000 800 600 400 200 arvo m 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012E 0 Määrä kpl. Arvo m, kuluttajahinnoin Lähde: Pienrakentamisen markkinakatsaus, kesäkuu 2012, Rakennustutkimus RTS Valmisosatalomarkkinoita hallitsevat edelleen puutalot (Puuelementit ja Precut), vuonna 2011 osuudet olivat n. 75 % talopakettien toimituksista. Puuelementtitoimituksissa ovat edelleen hallitsevassa asemassa suurelementit. Tilaelementtitoimitusten osuus on pieni mutta kasvamassa. Teollisen hirren markkinaosuus on n. 10 % ja kivipohjaisten valmistalojen osuus on n. 15 %. Vapaa-ajan asuntojen aloitusmäärä vuonna 2011 oli 4 800. Tästä mökkipakettien eli teollisesti valmistettujen vapaa-ajan asuntojen osuus oli 63 % (3 000 kpl). Teollisen hirren myynti loma-asunnoissa ja saunoissa oli 94 miljoonaa euroa vuonna 2011. Parhaimmillaan se on ollut yli 100 miljoonaa euroa. Mökeistä n. 70 % on hirsirakenteisia ja loput puurakenteisia. Valmismökkien kokonaismarkkinat lienevät noin 140 miljoonaa euroa. Erillisiä saunoja valmistui viime vuonna 5 000 kpl vuodessa, valmispakettien markkinaosuus on 58 %. Kuva 23. Loma-asuntojen aloitukset kpl 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012E Valmismökit Mökkipaketit Lähde: Hirsitalomarkkinat syyskuu 2012, Hirsitaloteollisuus Ry / Rakennustutkimus RTS. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 27
MUUT RAKENNUSPUUSEPÄNTUOTTEET Ikkunat Ikkunoiden kokonaiskäyttö jakautuu uudis- ja korjausrakentamiseen sekä näissä vielä kuluttajakäyttöön ja ammattilaiskäyttöön. Kuluttajat hankkivat noin neljänneksen ikkunoista talotehtaiden kautta osana talopakettitoimituksia. Kuluttajakäyttö on kaikesta ikkunakäytöstä noin puolet. Asiakkaista noin 90 % on kuluttajia. 10 % asiakkaista on ammattilaisia. Kokonaiskäyttö kotimaassa oli vuonna 2011 noin 1,5 miljoonaa yksikköä. Kuluttajahinnoin ikkunamarkkinoiden arvo oli n 530 miljoonaa euroa, tarkkaa lukua ei ole saatavissa. Markkinoita kasvattivat volyymin kasvu ja arvokkaammat tuotteet. Kuluvana vuonna ikkunamarkkina laskee n. 2 %. Ikkunoiden uusiminen vanhoissa taloissa ylläpitää kysyntää tulevinakin vuosina. Kuluttajamarkkinoilla kaupan keskikoko on pienempi ja valtaosa kaupoista tehdään jälleenmyyjän kanssa. Yritysten välisessä kaupassa (rakennusliikkeet, taloteollisuus ym.) kaupan keskikoko on suurempi ja kauppaa käydään pääasiassa suoraan valmistajien kanssa. Ikkunoiden kysyntä on painottunut eteläiseen Suomeen. Suurimmat neljä elinkeinoaluetta Uusimaa (noin 25 %), Turku, Tampere ja Oulu vastaavat noin puolta maan ikkunakäytöstä. Tulevaisuudessakin markkinoiden painopiste on eteläisessä Suomessa ja muutamissa kasvukeskuksissa. Ovet Ovien kokonaiskulutus Suomessa on noin miljoona yksikköä ja kysyntä on painottunut uudisrakentamiseen. Tulevaisuudessakin markkinoiden painopiste tulee olemaan eteläisessä Suomessa. Kuluttajahinnoin ovimarkkinat ovat noin 280 miljoonaa euroa, josta valtaosa koostuu ulko-ovista (pää- ja parveke/terassiovista), kappalemääräisesti suurin ryhmä ovat sisäovet. Merkittävin asiakasryhmä ovat rakennusliikkeet ja rakennustarvikeliikkeet. Omakotirakentajista suurin osa hankkii ovet osana talopakettia. Vuoden 2012 markkinoiden arvo säilyy suunnilleen edellisvuoden tasolla. Tarkkoja lukuja ei ole saatavilla. Kuva 24. Ovien ja ikkunoiden tarjonta suomessa, (tuotannon bruttoarvon, viennin ja tuonnin mukaan) 250,0 200,0 milj. 150,0 100,0 50,0 0,0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Ikkunat Ovet Lähde: RT, Tullitilastot, uljas 28 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu
Naulalevyrakenteet Naulalevyrakenteet muodostuvat pääasiassa kattoristikoista. Tehdasvalmisteisia kattoristikoita käytetään ennen kaikkea omakoti- ja rivitaloissa, maatilarakennuksissa sekä soveltuvilta osin liike- ja julkisessa rakentamisessa. Kysyntä on seurannut edellä mainittujen rakennuskohteiden määrän kehitystä. Kohteet ovat pääasiassa uudisrakennuksia, sen sijaan korjausrakentamisessa käyttö on vähäisempää. Kattotuoleja käytettiin vuonna 2011 noin 530 000 kpl (540 000 kpl v.2010) oltuaan parhaimmillaan yli 700 000 ristikkoa. Merkittävin asiakasryhmä ovat rakennusliikkeet, talotehtaat sekä yksityiset kuluttajat. Vuonna 2010 pientalorakentamisen kasvu lisäsi ristikkojen kysyntää 27 %. Vuonna 2011 omakotialoitusten laskiessa ristikoiden käyttö laski n. 3 %. Ristikkomyynnin yhteinen liikevaihto oli vuonna 2011 noin 52 miljoonaa euroa (54 milj. v, 2010) Kuluvan vuoden ennuste on 50 miljoonaa euroa. 3.3 Vienti, tuonti ja muu kansainvälinen toiminta Venäjä, venäjänkielinen alue ja Eurooppa ovat tärkeimmät vientimarkkina-alueet suomalaiselle rakennuspuusepänteollisuudelle. Venäjällä rakentaminen kasvaa taas laman jälkeen vahvasti, mutta on hyvin suhdanneherkkä. Suomalaisten puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden vienti painottuu hirsitaloihin, oviin, parkettiin ja liimapuuhun. Puuelementtitalojen vienti Suomesta ja tuonti Suomeen on vähäistä, potentiaalisina vientimaina lähinnä rajanaapurit Ruotsi, Venäjä ja Baltian maat. Hirsitalojen potentiaalisena vientialueena taas on käytännössä koko maailma. Ikkunarakenteet ja materiaalit vaihtelevat maittain vaikeuttaen vientiä eri maihin. Euroopassa muovi on tärkein ikkunamateriaali, metalli (alumiini) ja puu ovat seuraavaksi tärkeimmät ja yhdistelmämateriaalit seuraavana. Saksassa, Itävallassa, Englannissa ja Irlannissa yli puolet ikkunoista on muovia. Puu taas on merkittävin materiaali Benelux-maissa, Pohjoismaissa ja Itä-Euroopassa. Eteläisessä Euroopassa alumiini on hallitseva materiaali. Voimakkain kasvu on Venäjällä. Ovien vienti on merkittävämpää kuin ikkunoiden, mutta viime laman jälkeen määrät eivät ole nousseet lähellekään lamaa edeltänyttä tasoa. 3.3.1 Vienti Puutalojen ja muiden rakennuspuusepäntuotteiden vienti nelinkertaistui 1990-luvulla. Kasvu oli voimakasta vielä 2000-luvulla aina vuoteen 2007 asti. Vuoden 2008 lopulla alkanut lama näkyy vientimäärissä. Vuoden 2011 vienti (TOL 1623) oli 292 miljoonaa euroa (289 milj. v. 2010). Vuonna 2011 Puutalojen (TOL 16231) osuus viennistä oli 125 miljoonaa euroa (128 milj. v. 2010) ja tästä suurin osa, n. 100 miljoonaa on hirsitalojen vientiä. Muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistuksen (TOL 16239) vienti oli 166 miljoonaa euroa (161 milj. v. 2010). Hirsitalot, ovet, parketti ja liimapuu ovat selkeitä vientituotteita. Muiden tuotteiden osalta toimiala on viennin suhteen passiivinen. Kiinnostavin suunta on Venäjä. Venäjän markkinat onkin taas laman jälkeen kasvamassa. Toisaalta Venäjän markkinat romahtivat suhteellisesti eniten laman aikana ja ovat vieläkin hyvin herkkä suhdannevaihte- TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 29