JÄSENTIEDOTE 1/2011 AJANKOHTAISTA 1. Erikoiskaupan myynti kasvoi 5,0 prosenttia tammi-syyskuussa 2010 2. Tilastokeskuksen pikaennakko: Vähittäiskaupan myynti kasvoi marraskuussa 6,2 prosenttia 3. Kuluttajien usko Suomen talouteen romahti joulukuussa - Usko oman talouden kehitykseen edelleen hyvä 4. EK: Luottamusindikaattorit entistä vahvempia joulukuussa - Vähittäiskaupan luottamus kipusi korkealle 5. VM:n suhdannekatsaus: Suomen talous toipunut finanssikriisistä 6. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos: Joka toisesta kaupasta varastettiin tavaraa YRITYSASIAT 7. Viivästyskorko edelleen 8 % 8. Kotimaisen tilinnumeron voi jättää pois tilisiirtolomakkeelta 1.4. (liite 1) 9. Yrittäjän määritelmä työeläkelaeissa laajentui 10. Verkkokauppa yhä tärkeämpää myös yritysten välillä 11. Kaupanteossa messuilla puutteita 12. Riita-asioiden sovitteluun esitetään uudistuksia TYÖSUHDEASIAT 13. Työterveyshuollon korvausperusteet muuttuivat 1.1. 14. Osa-aikaeläkkeen alaikäraja nousi 1.1. 15. Sanssi-kortin saaneista nuorista kuudennes työllistynyt 16. Pienet yritykset ovat ylläpitäneet työllisyyttä VEROTUS 17. Luontoisedut 2011 (liite 2) 18. Uudet verokortit voimaan helmikuun alussa 19. Verohallinto ei enää lähetä vuosittain maksuohjeita 20. Työnantajan matalapalkkatuki päättyi vuoteen 2010 - Tukea voi hakea myös taannehtivasti 21. Verotyöryhmä esittää työllisyyttä ja kasvua tukevia veromuutoksia (liite 3) EU-ASIAT 22. Kilpailevien yritysten yhteistyötä koskevat EU-kilpailusäännöt päivitetty LIITTEET: - Pankkiviivakoodiopas - Luontoisedut 2011 - Verotyöryhmä esittää työllisyyttä ja kasvua tukevia veromuutoksia
AJANKOHTAISTA 1. ERIKOISKAUPAN MYYNTI KASVOI 5,0 PROSENTTIA TAMMI-SYYSKUUSSA 2010 Erikoiskaupan myynti (pl. apteekit ja huoltamot) kasvoi Tilastokeskuksen mukaan viime vuoden tammi-syyskuussa 5,0 prosenttia verrattuna vuoden 2009 tammi-syyskuuhun. Koko vähittäiskaupan myynti kasvoi samana ajanjaksona 3,4 prosenttia. Eniten myynti kasvoi tammi-syyskuussa televiestintälaitteiden (+20,7 %) ja tietokoneiden kaupassa (+10,7 %). Sen sijaan kirjakaupan ja venekaupan myynti laski hieman viime vuoden tammisyyskuuhun verrattuna. Erikoiskaupan myynti kasvoi syyskuussa 9,1 prosenttia Erikoiskaupan myynti (pl. apteekit ja huoltamot) kasvoi syyskuussa 9,1 prosenttia verrattuna viime vuoden syyskuuhun. Myynti kasvoi kaikilla erikoiskaupan toimialoilla, reippaimmin televiestintälaitteiden kaupassa, jossa kasvua oli peräti 51,5 % verrattuna viime vuoden syyskuuhun. Myös rautakauppatarvikkeiden (12,1 %), kodintekniikan (10,7 %), tietokoneiden (10 %), korujen ja kellojen (9,9 %) sekä vaatteiden ja jalkineiden (9,1 %) kauppa kävi hyvin syyskuussa. Koko vähittäiskaupan myynti kasvoi syyskuussa 6,5 prosenttia. Arkimyyntipäiviä oli syyskuussa 26 eli yhtä monta kuin vuoden 2009 syyskuussa. Kaupan suuryksikköjen myynti kasvoi syyskuussa 7,8 prosenttia Tavaratalo- ja hypermarketketjujen (Anttila, Citymarket, Euromarket, Prisma, Sokos, Stockmann, Tokmanni-konserni ja Minimani-yhtiöt) myynnin arvo kasvoi viime vuoden syyskuussa 7,8 prosenttia vuoden 2009 syyskuuhun verrattuna ja jakautui seuraavasti: - Käyttötavara yhteensä: +8,3 %, josta pukeutuminen:+11,1 % ja koti & vapaa-aika: +7,0 % - Elintarvikkeet: +7,4 % Tavaratalokaupan myynnin arvo kasvoi tammi - syyskuussa 2,8 prosenttia jakaantuen seuraavasti: - Käyttötavara yhteensä: +2,8 %, josta pukeutuminen:+1,5 % ja koti & vapaa-aika: +3,5 % - Elintarvikkeet: +2,8 % 2. TILASTOKESKUKSEN PIKAENNAKKO: VÄHITTÄISKAUPAN MYYNTI KASVOI MARRASKUUSSA 6,2 PROSENTTIA Tilastokeskuksen kaupan pikaennakon mukaan vähittäiskaupan myynti kasvoi viime vuoden marraskuussa 6,2 prosenttia vuoden 2009 marraskuuhun verrattuna. Myynnin määrä nousi samana aikana 5,0 prosenttia. Kaupan pikaennakko perustuu otokseen, joka kattaa keskimäärin 50 prosenttia vähittäiskaupan liikevaihdosta. Vähittäiskaupan myynti nousi lokakuussa 4,2 prosenttia Tilastokeskuksen mukaan vähittäiskaupan myynti nousi viime vuoden lokakuussa 4,2 prosenttia vuoden 2009 lokakuuhun verrattuna. Myös myynnin määrä kasvoi samana aikana 2,7 prosenttia. Tukkukaupassa myynti kohosi 7,9 prosenttia ja autokaupassa 24,5 prosenttia. Koko kaupan myynti kasvoi lokakuussa 8,6 prosenttia. Tammi-lokakuussa myynti nousi 3,5 prosenttia vähittäiskaupassa ja 7,9 prosenttia tukkukaupassa verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon. Autokaupan myynti kohosi 17,0 prosenttia.
Koko kaupan myynti oli tammi-lokakuussa 7,6 prosenttia suurempi kuin vastaavaan aikaan edellisvuonna. 3. KULUTTAJIEN USKO SUOMEN TALOUTEEN ROMAHTI JOULUKUUSSA - USKO OMAN TALOUDEN KEHITYKSEEN EDELLEEN HYVÄ Kuluttajien luottamus talouteen heikkeni joulukuussa suunnilleen samalle tasolle kuin vuotta aikaisemmin ja pitkällä ajalla keskimäärin. Kuluttajien luottamusindikaattori oli joulukuussa 13,5, kun se marraskuussa oli 20,8 ja lokakuussa 20,5. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometriin, jota varten haastateltiin 1. - 16. joulukuuta 1 380 Suomessa asuvaa henkilöä. Kuluttajien luottamusindikaattorin neljästä osatekijästä odotukset Suomen taloudesta ja työttömyyskehityksestä heikkenivät joulukuussa rajusti edelliskuuhun verrattuna. Näkemykset Suomen taloudesta olivat heikommat viimeksi keväällä 2009. Sen sijaan kuluttajien arviot omasta taloudestaan ja säästämismahdollisuuksistaan säilyivät joulukuussa suunnilleen ennallaan ja säästämisen osalta valoisina. Joulukuussa kuluttajat pitivät lainanottoa ja varsinkin kestotavaroiden ostamista vähemmän kannattavana kuin aiemmin. Silti aikeita lainanottoon sekä asunnon ja kestotavaroiden ostoon oli kotitalouksilla paljon. Kuluttajista vain 45 prosenttia piti joulukuussa kestotavaroiden ostamista kannattavana. Vuosi sitten näin ajatteli 60 prosenttia kuluttajista. Eri kulutusaikeita oli joulukuussa kuitenkin runsaasti, ja monet kotitaloudet suunnittelevat käyttävänsä rahaa esimerkiksi matkailuun, kodin sisustukseen tai kodintekniikan ja harrastusvälineiden hankintaan seuraavan kuuden kuukauden aikana. Vuoden sisällä 16 prosenttia kotitalouksista aikoi joko melko tai hyvin varmasti ostaa auton ja jopa 10 prosenttia asunnon. Vastaavat osuudet olivat viime vuoden joulukuussa 16 ja 7 prosenttia. 4. EK: LUOTTAMUSINDIKAATTORIT ENTISTÄ VAHVEMPIA JOULUKUUSSA - VÄHITTÄISKAUPAN LUOTTAMUS KIPUSI KORKEALLE Elinkeinoelämän Keskusliiton joulukuun luottamusindikaattoreissa teollisuuden luottamus pysyi kohtalaisen hyvissä lukemissa. Tuotannon ennakoidaan kasvavan, vaikka tilauskanta on edelleen melko niukka. Suomen tilanne on hieman Euroopan keskimääräistä parempi. Uusin saldoluku on +7, kun marraskuun tarkistettu lukema oli +6. Pitkän aikavälin keskiarvo on +3. Rakentamisen luottamusindikaattori vahvistui selvästi joulukuussa ja kohosi pitkän aikavälin keskiarvotasolle. Indikaattorin uusin saldoluku on -6, kun marraskuun lukema oli -16. Rakentamisen tilauskanta ei vielä ole elpynyt kriisiä edeltävälle tasolle, mutta työvoiman ennustetaan hieman kasvavan. Palvelualojen luottamus on pysynyt yleisesti varsin vahvana. Myynnin kasvun odotetaan jatkuvan ensi vuoden alussa. Joulukuun saldoluku on +27, kun marraskuun tarkistettu lukema oli +28. Palveluyritysten luottamusindikaattori on jonkin verran pitkänajan keskiarvoa (+16) korkeammalla. Vähittäiskaupan luottamus nousi korkealle Vähittäiskaupan luottamusindikaattori nousi joulukuussa korkealle tasolle. Suhdannekuva on EUmaiden keskitasoa parempi, ja myynnin kasvun ennustetaan jatkuvan. Joulukuun saldoluku on +22, kun indikaattori oli marraskuussa tasolla +17. Luottamusindikaattori on selvästi pitkän aikavälin keskiarvoa (0) vahvempi. 5. VM:N SUHDANNEKATSAUS: SUOMEN TALOUS TOIPUNUT FINANSSIKRIISISTÄ
Suomen talous on toipunut vuoden 2009 finanssikriisistä nopeasti ja laajapohjaisesti. Vuoden 2010 BKT:n kasvuksi ennustetaan 3,2 prosenttia. Vuoden 2011 kasvuksi ennustetaan 2,9 prosenttia ja vuonna 2012 kasvua kertyy 2,7 prosenttia. Maailmantalous ja maailmankauppa kasvavat nopeasti. Kasvun painopiste on kehittyvissä Aasian maissa ja latinalaisessa Amerikassa. Merkittävät kauppakumppanimme Saksa ja Ruotsi kasvavat voimakkaasti, mutta muuten kasvu Euroopassa jää hitaaksi. Työllisyys on kehittynyt odotettua paremmin ja työllisyysaste heikkeni keskimäärin vain hiukan vuodesta 2009. Vuonna 2012 työllisyysasteen ennustetaan nousevan 70 prosentin tasolle. Vuoden 2010 työttömyysasteeksi ennustetaan 8,4 prosenttia ja se laskee taloudellisen elpymisen vanavedessä 7,4 prosenttiin vuonna 2012. Yksityiset investoinnit kasvoivat viime vuonna, joskin yksistään asuinrakennusinvestointien vetämänä. Vuonna 2011 yksityiset investoinnit kasvavat jo 7 prosenttia ja nousu on laaja-alaista. Kotitalouksien kulutus on ollut suhdannetilanteeseen nähden vahvaa. Kulutuksen kasvu jää tänä vuonna noin 2 prosenttiin reaaliansioiden kasvun hidastumisen johdosta. Viime vuoden lopulla elintarvikkeiden alv-alennuksen vaikutuksen poistuttua inflaatio kiihtyi yli kahden prosentin. Vuoden 2011 aikana inflaation odotetaan kiihtyvän 2,4 prosenttiin johtuen lähinnä veromuutoksista ja kansainvälisistä hintapaineista raaka-ainemarkkinoilla. Ansiotason ennustetaan kehittyvän varsin maltillisesti seuraavien kahden vuoden aikana. Julkisen talouden alijäämä syveni viime vuonna ja se uhkaa painua suuremmaksi kuin vakaus- ja kasvusopimuksen määrittämä 3 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon. Valtiontalouden alijäämä painui viime vuonna lähes 6 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Valtiontalous on selvästi alijäämäinen vielä vuonna 2012 ja velanotto pysyy noin 8 mrd. euron suuruisena. Kaikkiaan julkinen velka lisääntyy vuosien 2008-2012 välisenä ajanjaksona lähes 40 mrd. eurolla. 6. OIKEUSPOLITTINEN TUTKIMUSLAITOS: JOKA TOISESTA KAUPASTA VARASTETTIIN TAVARAA Joka toinen kauppaliike on joutunut asiakkaan tekemän varkauden kohteeksi kevään 2009 - kevään 2010 aikana, selviää ensimmäisestä kattavasta tutkimuksesta kaupan ja teollisuuden kohtaamasta rikollisuudesta. Raportin tiedot perustuvat keväällä 2010 kerättyyn kyselyyn, johon vastasi 2 427 vähittäiskaupan ja teollisuuden toimipaikkaa eri puolilta Suomea kaikista toimipaikkakokoluokista. Tutkimuksen teki Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. Kaupan ja teollisuuden toimipaikkoihin kohdistuu monenlaista rikollisuutta, joka aiheuttaa merkittäviä kustannuksia. Toimialoihin kohdistuvan rikollisuuden rakenne ja piirteet poikkeavat kuitenkin toisistaan. Kaupan toimipaikkoihin kohdistuvasta rikollisuudesta suurimman osan muodostivat erilaiset varkaudet. Tyypillisiä tekoja toimialalla olivat myös työntekijöihin kohdistunut väkivalta ja uhkailu. Teollisuustoimipaikoissa yleisimmin kohdattu teko oli haittaa tai vahinkoa aiheuttanut tietojärjestelmiin kohdistunut hyökkäys. Kaupan toimipaikat teollisuustoimipaikkoja yleisemmin rikosten kohteena Kaupan toimipaikkoihin kohdistuvasta rikollisuudesta suurimman osan muodostivat erilaiset varkaudet, joissa tekijänä oli useimmiten asiakas. Asiakkaan tekemän varkauden kohteena oli vuoden aikana ollut 50 prosenttia kaupan toimipakoista. Tyypillisiä tekoja toimialalla olivat myös työntekijöihin kohdistunut väkivalta ja uhkailu, jota oli koettu 20 prosentissa kaupan toimipakoista sekä vahingonteot, joita oli vuoden aikana kohdistunut 15 prosenttiin toimipaikoista.
Kaupan toimipaikoissa 66 prosenttia rikollisuuden kustannuksista aiheutui varkauksista. Varkauksien jälkeen suurimmat kustannukset koituivat toimipaikkoihin kohdistuneista vahingonteoista (16 % kokonaiskustannuksista) ja murroista (6 %). Teollisuustoimipaikoissa yleisimmin kohdattu teko oli haittaa tai vahinkoa aiheuttanut tietojärjestelmiin kohdistunut hyökkäys, jonka kohteena 8 prosenttia toimipaikoista oli ollut vuoden aikana. Suuren tekoryhmän muodostivat myös varkaudet, joita oli vuoden aikana kohdistunut 8 prosenttiin teollisuuden toimipakoista. Kaupan toimipaikat olivat selvästi teollisuustoimipaikkoja alttiimpia rikoksille. Useiden rikostyyppien kohdalla tuloksessa heijastuu se, että kauppojen toiminta perustuu asiakaspalveluun. Suuret toimipaikat pieniä yleisemmin rikosten kohteena Kokonaisuutena tarkastellen suuret toimipaikat olivat kokeneet pieniä todennäköisemmin rikoksia sekä kaupan että teollisuuden toimialoilla. Suurten toimipaikkojen kokema rikollisuus oli myös useammin laaja-alaista eli koostui monen tyyppisistä rikoksista. Toisaalta korkean rikosriskin toimipaikkoja eli niitä, joissa rikosten määrä oli suuri suhteessa toimipaikan kokoon löytyi kaiken kokoisista toimipaikoista. Kaupan alalla korkeimman rikosriskin toimipaikkoja oli melko tasaisesti kaikissa kokoryhmissä kun taas teollisuuden puolelle nämä olivat tyypillisesti pieniä. Rikoksista koituu yrityksille taloudellista haittaa. Rikosten selvittelyssä menetetään työaikaa. Yritykset tuntuvat kuitenkin selviävän melko hyvin. Vain pieni osa kertoi menettäneensä rikosten takia asiakkaita, kohdanneensa hankaluuksia työvoiman saatavuudessa tai tuntevansa painetta lopettaa toimintansa. 15-sivuinen raportti löytyy osoitteesta: http://www.optula.om.fi/etusivu/julkaisut/1290609313881 YRITYSASIAT 7. VIIVÄSTYSKORKO EDELLEEN 8 % Viivästyskorkoa tarkistetaan puolivuosittain. Viivästyskorko on edelleen 8,0 %:in ajalla 1.1.- 30.6.2011. Viivästyskorko on ollut alkaen 1.7.2010 8,0 % 1.1.2010 8,0 % 1.7.2009 8,0 % 1.1.2009 9,5 % 1.7.2008 11,5 % 1.1.2008 11,5 % 1.7.2007 11,5 % 1.1.2007 11,0 % 1.7.2006 10,0 % 1.1.2006 9,5 % 1.7.2005 9,5 % 1.1.2005 9,5 % Korkolain mukaista viivästyskorkoa on maksettava silloin, kun muuta ei ole sovittu. Kuluttajien veloissa ei kuitenkaan voida edes sopia korkeammasta viivästyskorosta. Viivästyskorkoa on
maksettava heti eräpäivästä alkaen. Jos eräpäivää ei ole sovittu, korko alkaa kertyä 30 päivän kuluttua laskun lähettämisestä. Kuluttajalle on laskussa ilmoitettava viivästyskoron määrä ja sen alkamispäivä. Yritykset saavat keskenään sopia vapaasti viivästyskorosta. 8. KOTIMAISEN TILINUMERON VOI JÄTTÄÄ POIS TILISIIRTOLOMAKKEELTA 1.4. EU-tilisiirron käyttöönotto etenee. 1.4.2011 alkaen laskuttaja voi ottaa käyttöönsä tilisiirtolomakkeen, jossa saajan pankkiyhteystietoina on pelkästään IBAN-muotoinen tilinumero ja pankin BIC-koodi. Euromääräisissä tilisiirroissa SEPA-alueella (SEPA-tilisiirroissa) tilinumeron on oltava kansainvälisessä IBAN-muodossa (International Bank Account Number). Lisäksi tarvitaan saajan pankin BIC-koodi (Bank Identification Code). Uudistetun tilisiirtolomakkeen voi ottaa käyttöön 1.4.2011 alkaen. Nykyistä tilisiirtolomaketta, jossa saajan tilinumerot esitetään sekä suomalaisessa että kansainvälisessä IBAN-muodossa, voi käyttää 31.12.2012 saakka. Pankkiviivakoodin IBAN-muotoisen tilinumeron sisältämä versio on otettava käyttöön viimeistään samaan aikaan kun kotimainen tilinumero jää pois lomakkeelta. IBANin sisältävä pankkiviivakoodi käyttöön 31.10.2011 mennessä Pankkiviivakoodistandardista on tullut uusi versio ja sen käyttö voi alkaa laskuilla ja tilisiirtolomakkeilla. IBAN-tilinumeron sisältävä pankkiviivakoodi on otettava käyttöön 31.10.2011 mennessä. Pankkiviivakoodilla voidaan esittää maksutapahtuman tiedot tiivistetysti. Viivakoodi varmistaa myös maksutietojen oikeellisuuden ja helpottaa laskujen maksamista tai laskun tietojen lukua yrityksen maksatusjärjestelmiin. Viivakoodin käyttö tilisiirtolomakkeilla ei ole pakollista. Pankkiviivakoodi soveltuu vain viitenumeroita käyttävään laskutukseen. Viivakoodin tulee olla Finanssialan Keskusliiton julkaiseman Pankkiviivakoodioppaan mukainen (opas liitteenä 1). Yhtenäisen euromaksualueen SEPAn toteutuessa suomalaiset tilinumerot korvautuvat kansainvälisellä tilinumerolla IBANilla (International Bank Account Number). Pankkiviivakoodi on aikaisemmin sisältänyt suomalaisen tilinumeron, mutta SEPAn myötä pankkiviivakoodissa on oltava IBAN-tilinumero. Pankkiviivakoodin saa vielä toistaiseksi tulostaa suomalaisella tilinumerolla. Marraskuusta 2011 alkaen viivakoodi tulee aina tulostaa IBAN-tilinumerolla. Pankkiviivakoodista on otettu joulukuussa 2010 käyttöön kaksi uutta versiota: 4 ja 5. Versiota 4 käytetään, kun saajan tili on kansainvälisessä IBAN-muodossa ja viite kansallisessa muodossa. Versio 4 on otettava käyttöön viimeistään 31.10.2011 mennessä. Versiota 5 käytetään kun saajan tili on kansainvälisessä IBAN muodossa ja viite kansainvälisessä (RF) viitestandardimuodossa. Takarajaa version 5 käyttöönotolle ei ole määritelty. Käytössä olevat viivakoodin lukulaitteet on päivitettävä vastaavasti. Finanssialan Keskusliiton sivuilta löytyy opastusta tilisiirtoihinosoitteesta: http://www.fkl.fi/www/page/fk_www_4003
9. YRITTÄJÄN MÄÄRITELMÄ TYÖELÄKELAEISSA LAAJENTUI Yrittäjän eläkelain ja maatalousyrittäjän eläkelain mukaista yrittäjämääritelmää laajennetaan. Vuoden 2011 alusta yrittäjänä pidetään myös osakeyhtiössä tai muussa yhteisössä johtavassa asemassa työskentelevää henkilöä, joka omistaa yksin yli 30 prosenttia yrityksen osakkeista tai jolla yksin on yli 30 prosenttia osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Yrittäjämääritelmän laajentamisen myötä noin 8 000 henkilöä tulee yrittäjän eläkelain ja noin 400 henkilöä maatalousyrittäjän eläkelain mukaan vakuutettaviksi. Lisäksi noin 10 000 nykyisin työntekijän eläkelain tai merimieseläkelain mukaan vakuutetuista, johtavassa asemassa olevista työntekijään rinnastettavista henkilöistä siirtyy yrittäjän eläkelain piiriin. Muutokset tulivat voimaan 1.1.2011. Laissa on kuitenkin säädetty siirtymäaika, joka koskee työntekijän eläkelain tai merimieseläkelain mukaisesti työntekijään rinnastettuina henkilöinä vakuutettuja. He siirtyvät yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän eläkelain soveltamisalan piiriin viimeistään 1.1.2014 mennessä. Muutokset liittyvät hallitusohjelman mukaiseen yrittäjien sosiaaliturvan kehittämiseen. Tavoitteena on tuoda yrittäjän eläkelain ja maatalousyrittäjän eläkelain sekä yrittäjiä koskevien muiden lakisääteisten sosiaaliturvaetuuksien piiriin ne yrityksessä johtavassa asemassa työskentelevät henkilöt, jotka omistavat yksin merkittävän osan yrityksestä tai heillä on merkittävä osa sen määräämisvallasta. 10. VERKKOKAUPPA YHÄ TÄRKEÄMPÄÄ MYÖS YRITYSTEN VÄLILLÄ Verkkopalvelujen rooli on entistä tärkeämpää myös myyntiedustaja- ja asiakaspalveluvetoisessa yritysten välisessä kaupankäynnissä. Verkkokaupan asiantuntijayrityksen Smilehousen tekemän tutkimuksen mukaan esimerkiksi tukkukaupassa verkkokauppojen kehittäminen nähdään usein paitsi toimitusketjun palvelutason parantamisena myös mahdollisuutena myydä suoraan loppuasiakkaille. Kartoitukseen vastanneista yrityksistä 77 prosenttia kokee sähköiset tilauskanavat välttämättömiksi, tärkeiksi tai hyödyllisiksi myynnilleen. Kuitenkin vain vajaa kolmannes yrityksistä ilmoitti käyttävänsä verkkokauppaa yrityksille suunnatun myyntinsä ja markkinointinsa välineenä. Hajonta verkkokaupan hyödyntämisessä on toimialasta riippuen hyvin suurta. Verkkokauppaa hyödyntää vastanneista tukkukaupan yrityksistä reilut puolet, kun taas teollisuusyrityksistä vain noin joka kymmenes. Verkkokaupan hyödyntäminen on selkeästi noussut yritysten välisessä kaupassa perinteisten myyntiedustajien rinnalle. Eri kanavien merkitys vaihtelee paljon toimialalta toiselle, mutta yhteistä on se, että yritykset rakentavat myyntiään monikanavaiseksi myös yritysten välisen kaupan puolella. Tukkukaupassa on selkeimmin nähtävissä myös halu kohdata ja tuntea loppuasiakas, mihin verkkokauppa antaa helpon väylän. Kuten kuluttajille suunnatuissa verkkokaupoissa, myös yrityksille myyvissä verkkokaupoissa ja -tilauskanavissa helppoutta ja nopeutta pidetään tärkeänä. Suurimpina heikkouksina yritysten välisessä verkko-ostamisessa pidetään tietojen puutteellisuutta, tuotteiden tai tietojen vaikeaa löydettävyyttä ja henkilökohtaisen palvelukokemuksen puutetta. Smilehouse Oy toteutti yritysten välistä verkkokauppaa koskevan kartoituksen verkkokyselynä syyskuussa. Kyselyyn vastasi 148 yrityspäättäjää teollisuudesta, tukkukaupasta, palveluista tai tietotekniikka-alalta. 11. KAUPANTEOSSA MESSUILLA PUUTTEITA
Yritysten kaupanteko messuilla raapaisee vain pintaa. Syksyn 2010 aikana eri messuilla tehtyjen Messu Mystery -testiasiointitutkimusten tulokset kertovat, että hektisen messukaupan taidot vaativat parantamista 70 prosentilla messuille osallistuvista yrityksistä. Syksyn 2010 aikana tehtiin tuhat testiasiointikäyntiä Helsingissä suurimmilla kuluttaja- ja ammattimessuilla. Tutkimuksessa testiasiakkaat asioivat messuilla tavallisen, messujen aihepiiristä kiinnostuneen kuluttajan tai ammattikävijän tavoin. Asioidessaan testiasiakkaat selvittivät, kuinka messuosastojen henkilökunta kohtasi osastolle tulevan asiakkaan ja ohjasi kohtaamisen kohti kaupantekoa messujen aikana tai kohti kaupantekomahdollisuutta messujen jälkeen. Lisäksi tutkittiin osastojen henkilökunnan kykyä seuloa messukävijöiden suuresta joukosta potentiaaliset asiakkaat. Asiakkaan tarpeita ei kysytä Tuhannen testiasiointikäynnin yhteistulokset kertovat, että henkilökunta ei riittävästi kysy, mistä osastolle tuleva messukävijä on kiinnostunut. Vain hieman reilu 30 prosenttia osastojen henkilökunnasta selvitti asiakkaan tarpeet. 40 prosenttia osastoilla työskennelleestä henkilökunnasta ylipäätään huomioi tervehtimällä tai muulla tavalla osastolle astuneen asiakkaan. Yritysten tulisi ymmärtää, että kaupanteko messuilla vaatii erilaista myyntiosaamista kuin liikkeessä tai asiakastapaamisessa. Tutkimus osoittaa, että näitä taitoja tulisi parantaa merkittävästi, todetaan kyselyt tehneen Expo Expert Oy:n taholta. Messupanostukset satoja miljoonia vuodessa Suomalaisten yritysten vuosittaisesta mainoskakusta messut haukkaavat noin kuusi prosenttia, kertoo Mainonnan neuvottelukunnan teettämä Markkinointiviestinnän määrä Suomessa 2009 - tutkimus. Vuonna 2009 messuosallistumiseen käytettiin 187 miljoonaa euroa. Summa oli esimerkiksi noin 30 miljoonaa enemmän, kuin mitä yritykset käyttivät aikakauslehtimarkkinointiin yhteensä. Summa pitää sisällään vain näyttelytilasta ja osaston suunnittelusta koituvat kustannukset. Todellisuudessa summa on suurempi, kun mukaan lasketaan henkilöstö- ja yrityksen muut sisäiset kulut. Silti messut ovat ylivoimaisesti kustannustehokkain henkilökohtainen myyntitapahtuma. Yritys tavoittaa lyhyessä ajassa ison määrän kiinnostuneita ostajia. Asiakaskohtaaminen messuilla kannattaakin ottaa paremmin haltuun. Näin yritykset voivat pienellä lisäpanostuksella parantaa messukauppaa jopa kymmeniä prosentteja. 12. RIITA-ASIOIDEN SOVITTELUUN ESITETÄÄN UUDISTUKSIA Riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa ehdotetaan säädettäväksi uusi laki, joka korvaisi voimassa olevan lain. Uudistuksella pantaisiin täytäntöön yksityishenkilöiden ja yhteisöjen riita-asioita koskeva EU:n sovitteludirektiivi. Ehdotettuja säännöksiä sovellettaisiin Suomessa tehtyihin sovintoihin ja niihin muissa EUvaltioissa tehtyihin sovintoihin, jotka koskevat rajat ylittävää riitaa. Esityksen mukaan tuomioistuimen ulkopuolisessa sovittelussa tehty sovinto voitaisiin vahvistaa käräjäoikeudessa täytäntöönpanokelpoiseksi. Esimerkiksi sovittu korvaus voitaisiin tällöin tarvittaessa periä ulosottotoimin. Tuomioistuimen ulkopuolista sovittelua on mm. Suomen
Asianajajaliiton sovintomenettely ja muut vastaavat menettelyt. Uudistus todennäköisesti laajentaisi ja monipuolistaisi sovittelupalvelujen tarjontaa. Lisäksi ehdotetaan tehtäväksi direktiivin edellyttämät muutokset todistamiskieltoa koskeviin säännöksiin sekä velan vanhentumista koskeviin säännöksiin. Sovittelija tai hänen avustajansa ei saisi todistaa riita-asian oikeudenkäynnissä siitä, mitä hän on sovittelijan tehtävässään saanut tietää, jolleivät erittäin tärkeät syyt vaadi hänen kuulustelemistaan. Velan vanhentuminen keskeytyisi velkaa koskevan sovittelun ajaksi. Uusi vanhentumisaika alkaisi kulua, kun sovittelu on päättynyt. Tuomioistuinsovittelun julkisuutta ehdotetaan muutettavaksi siten, että osapuolten yhteisestä pyynnöstä sovittelu voitaisiin toimittaa yleisön läsnä olematta. Tarkoituksena on lisätä osapuolten mahdollisuuksia vaikuttaa oman asiansa sovittelun toteuttamiseen. Nykyisin tuomioistuinsovittelu on yleensä julkinen tilaisuus. Tuomioistuinsovittelun asiakirjat ja ratkaisu olisivat edelleen julkisia. TYÖSUHDEASIAT 13. TYÖTERVEYSHUOLLON KORVAUSPERUSTEET MUUTTUIVAT 1.1.2011 Sairausvakuutuslain muutoksen mukaisesti ennalta ehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista maksetaan 60 prosentin korvaus niille työnantajille, jotka ovat sopineet yhdessä työterveyshuollon kanssa työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toteuttamisesta työpaikalla. Jos työkyvyn hallinnan toteuttamisesta ei sovita, Kansaneläkelaitoksen maksama korvaus ennalta ehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista on 50 prosenttia - sama korvaustaso, joka maksetaan työnantajille vapaaehtoisten työterveyshuollon sairaanhoitopalveluiden järjestämisestä. Uudistus ei ole suuri muutos nykyiseen tilanteeseen, vaan sen tarkoitus on vakiinnuttaa laajaan käyttöön ne työkyvyn edistämiseen ja hallintaan liittyvät hyvät käytännöt, jotka moni työpaikka on ottanut käyttöön jo aiemmin. Kirjalliset kuvaukset Työkyvyn hallinnalla, seurannalla ja varhaisella tuella tarkoitetaan työpaikan ja työterveyshuollon yhdessä sopimia ja työpaikan tarpeisiin perustuvia käytäntöjä, joiden avulla huolehditaan työntekijöiden työkyvyn edistämisestä ja työkyvyttömyyden ehkäisemisestä. Nämä käytännöt ja niiden sisällöt tulee kuvata kirjallisesti siten, että kuvauksesta ilmenevät toiminnan tarkempi sisältö, sen toteuttaminen sekä eri osapuolten vastuut ja roolit. Kun käytännöt sovitaan yhdessä ja ne ovat laajasti tiedossa työpaikoilla, ne myös alkavat elää työpaikan arjessa. Tämä on keskeisen tärkeää, sillä pelkät paperit tai lakimuutokset yksinään eivät muuta juuri mitään. Toimintamalli tulee kuvata työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa, jossa myös sovitaan siitä, miten työkykyasioiden seuranta ja raportointi toteutetaan. Yli 20 hengen työpaikoilla työterveyshuollon on raportoitava työkykyseurannan tulokset vähintään vuosittain. Tärkeä osa uutta toimintatapaa on toimiva ja ajantasainen sairauspoissaolojen hallintajärjestelmä, sekä siihen liittyen puheeksiottomalli työkykyyn liittyvien ja sitä edistävien asioiden käsittelemiseksi työpaikoilla. Sairauspoissaolojen hallintajärjestelmän olennaisia osia ovat työpaikalla sovittu poissaolojen ilmoituskäytäntö, poissaolojen seurannan toteutus, annettava tuki ja ohjeet yhteydenotosta työterveyshuoltoon sekä käytäntö siitä, miten sairauspoissaolotodistukset toimitetaan työpaikalta työterveyshuoltoon. Työkykyä edistävällä toiminnalla on lukuisia myönteisiä liiketaloudellisia vaikutuksia, jotka ovat seurausta muun muassa alentuneesta työkyvystä aiheutuvien kustannusten ja sairauspoissaolojen
vähentymisestä sekä työn tuottavuuden lisääntymisestä. Näitä suoria vaikutuksia merkittävämpiä ovat kuitenkin usein ne hyödyt, jotka saavutetaan työpaikan ilmapiirin ja toimintatapojen kehittyessä niin, että terveyteen, hyvinvointiin ja työkykyyn liittyvistä asioista voidaan puhua avoimesti ja tosiseikkoihin pohjautuen, jolloin myös todellisiin ongelmiin päästään varhain kiinni - epämääräisen kaartelun tai pahimmillaan molemminpuolisen syyttelyn sijaan. Uudet toimintamallit käyttöön vuoden 2011 kuluessa Kirjallisesti kuvatut työkyvyn hallinnan toimintatavat ja uuden mallin mukaan laadittu työterveyshuollon toimintasuunnitelma tulee olla käytössä viimeistään 31.12.2011, joten työpaikoilla on kuluva vuosi aikaa saattaa toimintakäytännöt vastaamaan uudistetun lain tavoitteita. Alle 20 hengen työpaikat Alle 20 hengen työpaikoilta ei edellytetä erillistä kirjallista toimintatavan kuvausta, vaan riittää, että varhaisen tuen toimintatavoista sovitaan työterveyshuollon toimintasuunnitelman laatimisen ja tarkistamisen yhteydessä ja työpaikoilla toteutunut toiminta kirjataan työpaikkaselvitysraportteihin. Kansaneläkelaitos uudistaa osaltaan korvausmenettelyä siten, että korvaushakemuksessa kuvataan aiempaa yksityiskohtaisemmin tiedot työterveyshuoltotoiminnan suunnittelusta, toteutumisesta ja vaikuttavuudesta. Viranomaiset tiedottavat alkuvuonna työnantajille vielä tarkemmin muutoksen käytännön vaikutuksista. 14. OSA-AIKAELÄKKEEN ALAIKÄRAJA NOUSI 1.1. Osa-aikaeläkkeen alaikäraja nousi vuonna 1953 tai sen jälkeen syntyneellä vuoden 2011 alusta lukien 60 vuoteen. Ennen vuotta 1953 syntyneellä alaikäraja on ollut 58 vuotta. Muutos on osa ns. sosiaalitupoa, josta työmarkkinajärjestöt sopivat ja jonka eduskunta hyväksyi 2009. Vuonna 1947 tai sen jälkeen syntynyt voi jäädä osa-aikaeläkkeelle vielä 67 vuoden iässä. Vuonna 1946 syntyneen oikeus osa-aikaeläkkeeseen päättyy, kun eläkkeensaaja täyttää 65 vuotta. Vuonna 1947 tai sen jälkeen syntynyt osa-aikaeläkkeen saaja voi jäädä vanhuuseläkkeelle 63 68 - vuotiaana. Vanhuuseläkkeenä maksettavan eläkkeen määrä muodostuu osa-aikaeläkkeen alkamiseen mennessä karttuneesta eläkkeestä sekä osa-aikatyöstä ja ennen vuotta 1953 syntyneelle ansion alenemasta karttuneesta eläkkeestä. 1953 tai sen jälkeen syntyneelle ei ansion alenemasta kartu eläkettä. 15. SANSSI-KORTIN SAANEISTA NUORISTA KUUDENNES TYÖLLISTYNYT Nuorten työllistämisen tukemiseen tarkoitettu Sanssi-kortti on ollut käytössä seitsemän kuukautta. Joulukuun puoliväliin mennessä kortin oli saanut yhteensä 18 500 alle 30-vuotiasta työtöntä vastavalmistunutta, joista 3 200 eli lähes joka kuudes oli työllistynyt. Sanssi-kortti -hanke jatkuu vuoden 2011 loppuun asti Alueittain tarkasteltuna nuoret ovat parhaiten työllistyneet Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella, jossa Sanssi-kortin saaneista lähes neljännekselle on tehty palkkatukipäätös. Etelä- Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa palkkatukipäätös on tehty yli viidennekselle Sanssikortin saaneista. Sanssi-kortin saaneista ja sen avulla työllistyneistä miehiä on noin 60 % ja naisia noin 40 %. Etelä- Pohjanmaan alueella palkkatukipäätöksiä tehtiin huomattavasti enemmän miehille (74 %) kuin naisille, muilla alueilla sukupuolijakauma on tasaisempi.
Sanssi-kortti on tarkoitettu erityisesti alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille, joilla on suoritettuna ammatillinen tutkinto, mutta jotka eivät ole vielä saaneet työpaikkaa. Peruskoulusta ja lukiosta valmistuneet ohjataan ensisijaisesti koulutukseen. Sanssi-kortin alaikäraja on 17 vuotta. Sanssi-kortilla nuori todistaa työnantajalle, että hänen palkkauskustannuksiinsa voidaan myöntää palkkatukea. Saadakseen palkkatukea työnantajan täytyy tehdä hakemus TE-toimistoon ennen työsuhteen alkamista sekä täyttää tietyt työnantajalle asetetut edellytykset. Työsuhde ei voi alkaa ennen TE-toimiston päätöstä. Palkkatuki on enimmillään 550 euroa kuukaudessa ja sitä maksetaan enintään 10 kuukauden ajalta. Jos työantaja ottaa nuoren oppisopimuskoulutukseen, palkkatukea maksetaan koko koulutuksen ajalta. Työnantajana voi olla kunta, yritys, yhdistys, säätiö tai sosiaalinen yritys, mutta ei valtio. Palkkatuen myöntäminen edellyttää, että nuori on työttömänä työnhakijana TE-toimistossa. Palkkatukea voidaan myöntää sekä määräaikaiseen että toistaiseksi voimassa olevaan eli vakinaiseen työsuhteeseen. Jos työnantajana on yritys ja työsuhde määräaikainen, alle 25- vuotiaalta edellytetään 3 kuukauden ja 25-29 -vuotiaalta 6 kuukauden yhdenjaksoista työttömyyttä. Lisätiedot: www.sanssi.fi 16. PIENET YRITYKSET OVAT YLLÄPITÄNEET TYÖLLISYYTTÄ Suomen työmarkkinat ovat selviytyneet talouden kriisistä yllättävän hyvin. Työpaikkojen menetykset jäivät pelättyä pienemmäksi, ja tänä vuonna alkanut työllisyyden nousu on tullut suhdannevaiheeseen nähden aikaisin. Kriisivuonna 2009 yksityisen sektorin työpaikkojen säilyminen oli pienten yritysten varassa selviää Tilastokeskuksen tilastoista. Parhaiten työpaikat säilyivät 5-19 henkeä työllistävissä yrityksissä. Sen sijaan suurin suhteellinen ja myös absoluuttinen pudotus työpaikkojen määrässä tapahtui 500-999 hengen suuryrityksissä. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen vuosittaisesta yritysrekisteristä, jossa yritysten henkilöstön määrät on muunnettu kokopäivätoimisiksi työpaikoiksi. Alle 50 henkeä työllistävissä yrityksissä oli vuoden 2009 päättyessä 7300 työpaikkaa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kaikkien yritysten yhteenlaskettu työpaikkojen vähennys oli viime vuonna 53 300 henkeä. Kehitys on ollut samansuuntainen koko tämän vuosikymmen ajan, sillä lähes 95 % yksityisten yritysten työpaikkojen lisäyksestä on kertynyt pk-yrityksiin. Tiedot viime vuoden työllisyyden muutoksista yritysten kokoluokittain saadaan vuoden kuluttua, mutta jo nyt on nähtävissä, että alkanut nousu on ollut suurelta osin pienten ja keskisuurten yritysten varassa. Tätä näkemystä tukevat konkurssien määrän vähentyminen sekä pankkien hyvin pienet luottotappiot yritysrahoituksessa. VEROTUS 17. LUONTOISEDUT 2011 Luontoisetu tarkoittaa työ- tai virkasuhteen perusteella muuna kuin rahana saatavaa etua. Verohallitus vahvistaa vuosittain verotuksessa noudatettavat luontoisetujen laskentaperusteet (liite 2). Arvostuksissa on huomioitu etukohtainen kustannustason nousu. Autoedun arvot vapaa autoetu/kk käyttöetu/kk ikäryhmä A 1,4 % + 270 1,4 % + 90
ikäryhmä B 1,2 % + 285 1,2 % + 105 ikäryhmä C 0,9 % + 300 0,9 % + 120 Puhelinetu ennallaan Puhelinetujen arvot säilyvät ennallaan, sekä matkapuhelimen että kiinteän liittymän luontoisetuarvo on 20,00 euroa kuukaudessa. Matkapuhelinedun arvo kattaa puheluista, tekstiviesteistä ja multimediaviesteistä aiheutuneet kustannukset. Ravintoetu Tavanomaisen ravintoedun arvo on 5,4 euroa, jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrä on vähintään 5,40 ja enintään 9,0. Vastaavasti enintään 9,0 euron nimellisarvoisella ruokailulipukkeella saadun ravintoedun edun arvo on 75 % lipukkeen nimellisarvosta, kuitenkin vähintään 5,4. 18. UUDET VEROKORTIT VOIMAAN HELMIKUUN ALUSSA Uudet verokortit tulevat voimaan helmikuussa 2011. Tammikuussa 2011 toimitaan vielä vuoden 2010 verokortin mukaan. Tulorajojen seuranta aloitetaan alusta tammikuussa, eli vuonna 2010 ansaituilla tuloilla ei ole vaikutusta ennakonpidätykseen tammikuussa. Vuoden vaihteessa Verohallinto on lähettänyt 4,5 miljoonalle asiakkaalle tiedon veroprosentista. Tiedot koskevat 3,2 miljoonaa palkansaajaa ja 1,3 miljoonaa eläkkeensaajaa. Vuosittain haetaan 1,5 miljoonaa muutosta verokorttiin. Vuonna 2010 hakijoista jo joka kolmas asioi verkossa. 19. VEROHALLINTO EI ENÄÄ LÄHETÄ VUOSITTAIN MAKSUOHJEITA Verohallinto ei enää lähetä vuosittain veronmaksajille kausiveroilmoituksen täyttöopasta, maksuohjeita ja kausiveroilmoituslomakkeita. Maksuohje, jonka veronmaksaja on saanut siirtyessään verotiliasiakkaaksi, on edelleen voimassa. Kausiveroilmoituksen voi antaa sähköisesti Verotili palvelussa tai ns. TYVI-palveluissa. Työnantajasuoritukset voi ilmoittaa myös Palkka.fi -palvelussa. Sähköisen kausiveroilmoituksen tulee olla perillä Verohallinnossa viimeistään sen kuukauden 12. päivänä, jona kohdekauden vero on ilmoitettava. Paperisen kausiveroilmoituksen voi tulostaa Vero.fi:stä tai pyytää Verotilin palvelunumerosta 020 697 056 (pvm/mpm). Paperilla annettavan kausiveroilmoituksen määräpäivä on jo 7. päivänä. Vuosimenettelyssä olevien arvonlisäverovelvollisten esim. alkutuottajien ja kuvataiteilijoiden ilmoittamisen ja maksamisen määräpäivä on vuonna 2011 28.2. Maksettaessa on aina käytettävä verotilin viitenumeroa Verotiliviite on pysyvä, jokaiselle verovelvolliselle yksilöllinen numerosarja. Sen avulla Verohallinto ohjaa maksun oikean verovelvollisen verotilille. Viitenumero on verotiliotteella ja sen saa Verotilitai Palkka.fi-palvelusta tai ottamalla yhteyttä Verotilin neuvontanumeroon 020 697 056 (pvm/mpm).
20. TYÖNANTAJAN MATALAPALKKATUKI PÄÄTTYI VUOTEEN 2010 - TUKEA VOI HAKEA MYÖS TAANNEHTIVASTI Matalapalkkatukea koskevan lain voimassaolo päättyi vuoden 2010 lopussa Laki väliaikaisesta työnantajan matalapalkkatuesta tuli voimaan 1.1.2006. Työnantaja voi tehdä vähennyksen oma-aloitteisesti viimeisen kerran maksaessaan joulukuun 2010 palkkojen perusteella toimitettuja ennakonpidätyksiä. Tukea ei voida vähentää enää vuonna 2011 maksettujen palkkojen perusteella. Jos tukea on jäänyt vähentämättä vuosilta 2006 2010, tukea voi hakea jälkikäteen. Työnantaja on ollut oikeutettu matalapalkkatukeen, jos hänellä on palveluksessaan 54 vuotta täyttänyt työntekijä, jolle kokoaikaisesta työstä maksettava palkka on yli 900 ja alle 2000 euroa kuukaudessa. Tuen määrä on 44 prosenttia kalenterikuukauden aikana maksetun palkan 900 euroa ylittävästä osasta. Tuen enimmäismäärä on kuitenkin 220 euroa. Palkan ylittäessä 1600 euroa tuen määrä pienenee 55 prosentilla palkan 1 600 euroa ylittävältä osalta. Tuen määrä lasketaan sentin tarkkuudella. Tuki on myönnetty siten, että työnantaja voi oma-aloitteisesti jättää maksamatta verohallinnolle tukea vastaavan määrän palkoista ja työkorvauksista toimittamistaan ennakonpidätyksistä tai perimistään lähdeveroista. Valvontailmoituksessa työnantaja ilmoittaa matalapalkkatukena vähentämänsä ennakonpidätyksen määrän ja lähdeveron määrän. Työnantajan, joka on vähentänyt toimittamistaan ennakonpidätyksistä tai lähdeveroista omaaloitteisesti matalapalkkatukea, on annettava verohallinnolle vuosi-ilmoituksen yhteydessä, viimeistään maksuvuotta seuraavan tammikuun loppuun mennessä, tuen määrän valvontaa varten tarvittavat tiedot. Tiedot annetaan palkansaajakohtaisesti jokaiselta kuukaudelta jolta tukea on vähennetty. Vastaavat tiedot annetaan myös silloin, kun työnantaja ei ole vähentänyt tukea omaaloitteisesti, mutta haluaa saada sen takautuvasti. Silloin kun työnantaja huomaa vasta myöhemmin olevansa oikeutettu tukeen hänellä on mahdollisuus saada se takautuvasti ennakkoperintälaissa säädetyssä enintään kuuden vuoden ajassa. Tällöin hänen on pyydettävä tuen maksamista ja annettava tukierittelyllä kysytyt tiedot. 21. VEROTYÖRYHMÄ ESITTÄÄ TYÖLLISYYTTÄ JA KASVUA TUKEVIA VEROMUUTOKSIA Ns. Hetemäen verotyöryhmä esittää verotuksen painopisteen siirtämistä maltillisesti työn verotuksesta kulutusverotukseen kuitenkaan unohtamatta muutoksen tulonjakovaikutuksia. Lisäksi esitetään painopisteen siirtämistä yhteisöverotuksesta henkilötason pääomatuloverotukseen. Ansiotuloverotuksen kevennys on esityksessä 2 miljardia euroa ja yhteisöveron kevennys on 0,8 miljardia euroa. Kevennykset rahoitetaan arvonlisäverotusta ja pääomaverotusta kiristämällä, valmisteveroja korottamalla sekä korko- ja kotitalousvähennysoikeutta rajoittamalla. Ilman myönteisiä työllisyys- ja kasvuvaikutuksia lyhyellä aikavälillä laskettuna veronkorotusten ja - kevennysten tuottovaikutukset ovat yhtä suuret. Tarkemmin työryhmän esityksistä liitteessä 3.
EU-ASIAT 22. KILPAILEVIEN YRITYSTEN YHTEISTYÖTÄ KOSKEVAT EU-KILPAILUSÄÄNNÖT PÄIVITETTY EU:n komissio on päivittänyt kaksi yritysten horisontaalista yhteistyötä koskevaa ryhmäpoikkeusasetusta sekä vuonna 2001 antamansa horisontaalisten sopimusten kilpailuoikeudellisen arvioinnin suuntaviivat. Horisontaalisilla sopimuksilla tarkoitetaan keskenään samoilla markkinoilla kilpailevien yritysten välisiä järjestelyitä. Mikäli järjestely täyttää EU:n ryhmäpoikkeusasetuksen edellytykset ja pääsee sen piiriin, yritykset voivat automaattisesti luottaa siihen, että heidän aikomansa yhteistyö on EUkilpailusääntöjen valossa sallittua. Järjestelyn jäädessä ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisalan ulkopuolelle yritysten on sen sijaan itse arvioitava, sisältääkö heidän välisensä sopimus kiellettyjä kilpailunrajoituksia. Tutkimus- ja kehityssopimuksia koskevan ryhmäpoikkeusasetuksen piiriin pääsevät vain sopimukset, joiden osapuolien yhteenlaskettu markkinaosuus ei ole yli 25 %. Erikoistumissopimuksia koskevassa asetuksessa raja on 20 %. Uudet säännökset entistä sallivampia Molempiin ryhmäpoikkeusasetuksiin on tullut hieman muutoksia, joilla tavoitellaan sitä, että yhä useampi yhteistyön muoto pääsisi asetusten tarjoamaan turvasatamaan. Uudet asetukset ovat sallivampia esimerkiksi sen suhteen, miten osapuolet sopivat yhdessä aikaan saatujen tulosten myöhemmästä hyödyntämisestä. Uudistuksen jälkeenkin tulee silti vaikeita käytännön soveltamistilanteita, joissa yritysten on hyvin vaikea arvioida, täyttyvätkö uusien asetusten edellytykset heidän tapauksessaan. Uudetkaan asetukset eivät salli kaikkia sellaisia yritysten välisen yhteistyön muotoja, jotka elinkeinoelämä ehkä katsoisi tarpeelliseksi ja toimivan kilpailun kannalta vaarattomaksi. Suuntaviivoissa kokonaan uutena jaksona tarkastellaan sitä, milloin kilpailijoiden välinen tietojenvaihto on sallittua ja milloin kiellettyä. Myös standardointisopimuksia koskeva osuus on saanut aiempaa enemmän painoarvoa, ja niiden alla käsitellään entistä laajemmin myös yritysten yhdessä toimialalleen laatimia vakiosopimusehtoja. Komissio on tehnyt suuntaviivoista entistä käytännönläheisemmät. Se auttanee yrityksiä arvioimaan vähän helpommin, miten EU:n kilpailusäännöt suhtautuvat yritysten suunnittelemaan yhteistyöhön. Komission suuntaviivoissa antamat käytännön esimerkit ovat kuitenkin sellaisia, että niissä vastataan kysymyksiin, jotka olisivat muutenkin olleet varsin selviä. Ryhmäpoikkeusasetukset tulevat voimaan 1.1.2011, ja niihin liittyy kahden vuoden siirtymäkausi. Suuntaviivat ovat voimassa jo nyt virallisen julkistamisensa jälkeen. Uudet horisontaaliset suuntaviivat ja asetukset on julkaistu verkkosivuilla: http://ec.europa.eu/competition/antitrust/legislation/horizontal.html
LIITE 2 Verohallinnon päätös vuodelta 2011 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista Verohallinnon päätös Dnro 1031/32/2010, 24.11.2010 Annettu Helsingissä 24. päivänä marraskuuta 2010 Verohallinto on 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992) 64 :n 1 momentin ja 76 :n 1 momentin 5 kohdan, sellaisena kuin ne ovat laissa 504/2010, nojalla määrännyt: 1 Kotimaassa ja ulkomailla työnantajalta saadut luontoisedut on arvioitava seuraavien perusteiden mukaan: Asuntoetu ja sähkön käyttöoikeus 2 Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvot ovat keskuslämmitysasunnoissa seuraavat: a) Pääkaupunkiseutu, (Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa) edun arvo Asunto valmistunut: Edun arvo euro/kk ennen vuotta 1961 155 + 9,30 neliömetriltä vuosina161-1983 141 + 7,30 neliömetriltä vuonna 1984 tai myöhemmin 152 + 7,90 neliömetriltä b) Muu Suomi, edun arvo Asunto valmistunut: Edun arvo euro/kk ennen vuotta 1984 98 + 5,30 neliömetriltä vuosina 984-1991 100 + 6,20 neliömetriltä vuonna 1992 tai myöhemmin 105 + 7,20 neliömetriltä Aravarajoituslaissa (1190/93) tarkoitettujen asuntojen luontoisetuarvo on 1 momentista poiketen enintään asunnosta perittävän vuokran määrä. Tuloverolain (504/2010) 76 :n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetun ulkomailla saadun asuntoedun arvo on asunnon käypä vuokra, kuitenkin enintään 50 prosenttia 1 momentin mukaisesta pääkaupunkiseudulla sijaitsevan vuonna 1984 tai myöhemmin valmistuneen asunnon luontoisetuarvosta. Jos matkatoimiston tai matkanjärjestäjän palveluksessa oleva palkansaaja, joka on työsopimuksen mukaan siirtovelvollinen, joutuu ulkomaantyöskentelyn aikana työnantajan määräyksestä vaihtamaan työskentelypaikkakuntaa ja asuntoa kalenterivuoden aikana, asuntoedun arvo lasketaan 25 m2:n mukaan. 3 Asunnon valmistumisvuotena pidetään rakennuksen valmistumisvuotta. Jos rakennus on kokonaisuudessaan peruskorjattu, valmistumisvuotena pidetään rakennuksen korjausvuotta.
4 Jos palkansaaja vastaa itse lämmityskustannuksista keskuslämmitysasunnossa, 2 :ssä tarkoitettua edun arvoa vähennetään 1,44 neliömetriltä kuukaudessa. 5 Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvo uunilämmitysasunnossa on 3,68 neliömetriltä kuukaudessa. Jos palkansaaja vastaa itse lämmityskustannuksista, edun arvo on 2,51 neliömetriltä kuukaudessa. 6 Asuntoetuun liittyvän rajoittamattoman sähkönkäyttöoikeuden arvo on 0,67 neliömetriltä kuukaudessa. Edun arvo ei sisällä asunnon lämmitystä sähköllä. Sähkölämmitteinen asunto rinnastetaan asuntoedun arvoa määrättäessä keskuslämmitysasuntoon. 7 Asuntoedun raha-arvo yhteishuoneessa lämpöineen ja valoineen on keskuslämmityshuoneessa 108 kuukaudessa. Uunilämmityshuoneessa edun raha-arvo on 39 kuukaudessa. 8 Asuntoedun raha-arvoa laskettaessa luetaan asunnon pinta-alaan varsinaiset asuinhuoneet ja palkansaajan tai hänen perheensä asumiseen liittyvät rakennustilat kuten sauna, uima- allas ja askartelutilat. Autotallia ei lueta asunnon pinta-alaan. Ennen vuotta 1961 valmistuneessa asunnossa luetaan asunnon pinta-alaan asuntoedun rahaarvoa laskettaessa 150 neliömetriä ylittävältä osalta puolet 1 momentissa tarkoitetuista tiloista. 9 Jos asuntojen vuokratason on todettu kunnassa olevan edellä 2 :n 1 momentissa tarkoitettuja asuntoedun arvoja alhaisemman, voidaan näitä arvoja yleisesti kunnassa alentaa, kuitenkin enintään 20 prosentilla. Vastaavasti voidaan edellä 2 :n 1 momentissa tarkoitettuja asuntoedun arvoja tai niiden tämän pykälän 1 momentin mukaisesti muutettuja arvoja alentaa asunnon kunnassa olevan sijaintipaikan perusteella, kuitenkin enintään 20 prosentilla. Autotallietu 10 Lämmitetyn autotallin tai hallipaikan raha-arvo on pääkaupunkiseudulla 66 ja muun Suomen alueella 43 kuukaudessa. Kylmän autotallin tai hallipaikan raha-arvo on pääkaupunkiseudulla 43 ja muun Suomen alueella 34 kuukaudessa. Ravintoetu 11 Ravintoedun arvo on 5,40 ateriaa kohden, jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrä on vähintään 5,40 ja enintään 9,00. Jos tämä määrä alittaa 5,40 tai ylittää 9,00, edun arvona pidetään välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrää. 12 Välittömiä kustannuksia ovat aterian valmistuksessa käytetyt raaka-aineet sekä aterian valmistusja tarjoilupalkat sosiaalikustannuksineen. Jos työnantaja on sopinut ruokailupaikan kanssa työpaikkaruokailun järjestämisestä (sopimusruokailu), välittöminä kustannuksina pidetään työnantajan ateriasta ruokailupaikalle suorittamaa määrää. Välittöminä kustannuksina ei pidetä aterian kuljettamisesta ruokailupaikalle aiheutuneita
kustannuksia. Palkansaajan työnantajalle ateriasta suorittamaa korvausta ei oteta huomioon välittömien kustannusten määrää laskettaessa, vaan se vähennetään ravintoedun raha-arvosta. 13 Sairaalan, koulun, päiväkodin tai muun vastaavan laitoksen henkilökuntaan kuuluvan laitosruokailun yhteydessä saaman ravintoedun raha-arvona pidetään 4,05 ateriaa kohden. Koulun, päiväkodin tai vastaavan laitoksen henkilökunnan oppilaiden tai hoidettavien ruokailun valvonnan yhteydessä saaman ravintoedun arvo on 3,24 ateriaa kohden. Hotelli- ja ravintola-alan henkilökunnan ja lentohenkilöstön lennon aikana saaman ravintoedun raha-arvona pidetään 4,59 ateriaa kohden. 14 Enintään 9,00 euron nimellisarvoisen, muun kuin sopimusruokailuun liittyvän ruokailulipukkeen muodossa tai muuta vastaavaa maksutapaa käyttäen järjestetyn edun arvo on 75 % ruokailulipukkeen nimellisarvosta, kuitenkin vähintään 5,40. Nimellisarvoltaan yli 9,00 euron ruokailulipuke arvostetaan nimellisarvoonsa. Ruokailulipukkeen arvostaminen 1 momentin mukaisesti 75 prosenttiin nimellisarvostaan edellyttää, että sitä voidaan käyttää ainoastaan ateriointiin eikä sitä vastaan saa rahaa, elintarvikkeita tai muita hyödykkeitä. Muussa tapauksessa lipuke arvostetaan nimellisarvoonsa. Palkansaajalle voidaan antaa edellä mainitulla tavalla arvostettuna vain yksi lipuke sellaista tosiasiallista kotimaan työssäolopäivää kohden, jona työpaikkaruokailua vastaavaa ateriaa ei ole työnantajan toimesta muulla tavoin järjestetty. Täysihoitoetu 15 Asunnon, ravinnon, valon ja lämmön sisältävän edun arvo on 416 kuukaudessa yhdessä huoneessa sekä 400 kuukaudessa yhteishuoneessa. 16 Merimiespalveluksessa olevan henkilön merimiehenä saaman luontoisedun raha-arvo on 10,80 päivää kohden tai enintään 243 kuukaudessa. Autoetu 17 Jos palkansaaja tai hänen perheensä käyttää yksityisajoihin työnantajan henkilö- tai pakettiautoa, verovelvollisen saama etu katsotaan autoeduksi. Autoedun arvo vahvistetaan auton rekisteriotteeseen merkityn käyttöönottovuoden perusteella eri ikäryhmissä seuraavasti: a) Ikäryhmä A (vuosina 2009-2011 käyttöönotetut autot) Vapaa autoetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,4 % auton uushankintahinnasta lisättynä 270 eurolla tai 18 sentillä kilometriltä. Auton käyttöetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,4 % auton uushankintahinnasta lisättynä 90 eurolla tai 6 sentillä kilometriltä. b) Ikäryhmä B (vuosina 2006-2008 käyttöönotetut autot) Vapaa autoetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,2 % auton uushankintahinnasta lisättynä 285 eurolla tai 19 sentillä kilometriltä.
Auton käyttöetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,2 % auton uushankintahinnasta lisättynä 105 eurolla tai 7 sentillä kilometriltä. c) Ikäryhmä C, (ennen vuotta 2006 käyttöönotetut autot) Vapaa autoetu: Edun arvo kuukaudessa on 0,9 % auton uushankintahinnasta lisättynä 300 eurolla tai 20 sentillä kilometriltä. Auton käyttöetu: Edun arvo kuukaudessa on 0,9 % auton uushankintahinnasta lisättynä 120 eurolla tai 8 sentillä kilometriltä. Ulkomailla saatu autoetu (ennen vuotta 2008 käyttöönotetut autot) - vapaa autoetu - auton käyttöetu Kuukausikohtainen arvo euro/kk Ajopäiväkirjan tai muun verovelvollisen tai veroviranomaisen esittämän luotettavan selvityksen perusteella määräytyvä arvo perusarvo euro/kk + kilometrikohtainen arvo euro/km 729 264 0,31 444 264 0,12 Kilometrikohtaisen arvon käyttäminen edellyttää ajopäiväkirjaa tai muuta luotettavaa selvitystä autolla ajetuista kilometrimääristä. Verotusta toimitettaessa autoedun arvoa voidaan korottaa, jos on ilmeistä, että autolla vuoden aikana ajettujen yksityisajojen määrä ylittää 18 000 kilometriä. Jos palkansaajan luontoisetuauto hänen työnsä vuoksi vaihtuu kuukauden aikana useita kertoja, perusarvo lasketaan sen auton mukaan, joka hänellä on ollut käytössään suurimman osan kuukaudesta. 18 Perusarvolla tarkoitetaan auton uushankintahinnasta laskettua prosenttiosuutta. Uushankintahinnalla tarkoitetaan automallin maahantuojan tai sen puuttuessa tukkukaupan ilmoittamaa auton käyttöönottokuukauden alussa voimassa ollutta automallin yleistä suositushintaa vähennettynä 3 400 eurolla. Tästä hinnasta lasketaan 17 :ssä mainittu prosentti. Saatu arvo pyöristetään lähinnä alempaan 10 euroon. Ulkomailla saadun autoedun arvo määräytyy auton rekisteriotteeseen merkityn käyttöönottovuoden perusteella 17 :n mukaisesti. Vuoden 2007 jälkeen käyttöönotettujen autojen perusarvo lasketaan edellä 1 momentissa tarkoitetulla tavalla kuitenkin niin, että auton uushankintahinta on auton hankintamaan hinta mahdollisine veroineen vähennettynä 3 400 eurolla. 19 Jos luontoisetuautolla ajettujen työajojen määrä on kalenterivuoden aikana yli 30 000 kilometriä, tai palkansaaja joutuu vaihtamaan luontoisetuautoa 17 :n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla, edun perusarvo on 80 prosenttia edellä 17 ja 18 :ssä tarkoitetusta perusarvosta. 20 Autoon hankitut lisävarusteet autopuhelinta ja tavanomaisia talvipyöriä lukuun ottamatta otetaan huomioon autoedun arvoa määrättäessä. Autopuhelimen arvona käytetään matkapuhelinedun arvoa. Lisävarusteiden arvo lisätään auton uushankintahintaan siltä osin kuin niiden arvo ylittää 850. Jos työnantajan lisävarusteista saama alennus ylittää tavanomaisen käteis- tms. alennuksen, lisävarusteiden arvona käytetään niiden yleistä suositushintaa.