SISÄLLYS. N:o 997. Valtioneuvoston asetus. tie- ja katuverkon tietojärjestelmään tallennettavista ominaisuustiedoista

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2003 Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2003 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 997 Valtioneuvoston asetus tie- ja katuverkon tietojärjestelmään tallennettavista ominaisuustiedoista Valtioneuvoston asetus poikkeusolojen vakuutustakuutoimikunnasta Liikenne- ja viestintäministeriön asetus liikenne- ja viestintäministeriön suoritteiden maksullisuudesta Oikeusministeriön asetus vangitsemisasioiden ja muiden kiireellisten asioiden käsittelystä käräjäoikeuksissa eräissä tapauksissa Liikenne- ja viestintäministeriön asetus Liikenneturvan julkisiin hallintotehtäviin liittyvistä suoritteista perittävistä maksuista Verohallituksen päätös vuodelta 2004 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista N:o 997 Valtioneuvoston asetus tie- ja katuverkon tietojärjestelmään tallennettavista ominaisuustiedoista Annettu Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 2003 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty liikenne- ja viestintäministeriön esittelystä, säädetään tie- ja katuverkon tietojärjestelmästä 28 päivänä marraskuuta 2003 annetun lain (991/2003) 3 :n 2 momentin nojalla: 1 Tietosisältö Tie- ja katuverkon tietojärjestelmään tallennetaan saatavilla olevat tiedot tämän asetuksen liitteenä olevan luettelon mukaisesti. 2 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 2003 Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen Hallitusneuvos Mikael Nyberg

2 3500 N:o 997 LIITE 1 TIE- JA KATUVERKON KESKILINJAGEOMETRIA 2 LAUTTAYHTEYKSIEN JA RAUTATIEVERKON KESKILINJAGEOMETRIA 3 TIE- JA KATUVERKON OMINAISUUDET LIIKENNEJÄRJESTELMÄN OMINAISUUDET Väylätyyppi Liikennevirran suunta Tien tai kadun nimi Osoitenumerointi Toiminnallinen luokka Kansallinen tieluokka Eurooppatienumero Käyttörajoitus ja käyttöaika Liikennemäärä ja ruuhkautumisherkkyys Mitattu pituus Maisemallinen arvo Lautta- ja rautatietyyppi KÄYTTÖRAJOITUSOMINAISUUDET Suljettu yhteys ja avattava puomi Paino-, korkeus-, leveys ja pituusrajoitus Ajoneuvorajoitus Kääntymisrajoitus MUUT OMINAISUUDET Kaistojen lukumäärä Leveys Nopeusrajoitus Joukkoliikenteen pysäkki Silta, alikulku tai tunneli Valo-ohjattu liittymä ja liikennevalo Päällystetty tie Valaistu tie Rautatien tasoristeys Omistaja RDS/TMC-paikka Yleisten teiden tie-, tieosa ja ajoratanumero Kelirikko ja kulkurajoitus Opastustaulu ja sen informaatio Päällekkäinen raitiotie Rakentamistilanne Suojatie

3 N:o Hoitoalue Taajama Pohjavesialue 4 TIE- JA KATUVERKON KÄYTTÄJIÄ TUKEVAT KOHTEET Liitännäisliikennealue Maamerkki Kaupunginosa Risteys Erityinen teiden/väylien yhdistelmä Eritasopiste Juna- tai lauttayhteys Joukkoliikenne- ja taksiasema Pysäköintialue ja -talo Linja- ja kuorma-autojen pysäköintialue Sairaala ja ensiapupiste Ajoneuvon lastaus junaan tai laivaan Laivaterminaali Tavaraliikennekeskus Lepoalue Kaupungin keskusta Rajanylityspaikka ja tulli

4 3502 N:o 998 Valtioneuvoston asetus poikkeusolojen vakuutustakuutoimikunnasta Annettu Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 2003 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä, säädetään 22 päivänä heinäkuuta 1991 annetun valmiuslain (1080/1991) 40 d :n 4 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa (696/2003): 1 Poikkeusolojen vakuutustakuutoimikunta voi toimia jaostoihin jakaantuneena. Jaoston toiminnassa noudatetaan soveltuvin osin koko toimikuntaa koskevia säännöksiä. 2 Toimikunnassa voi olla sivutoimisia sihteereitä. Sihteerillä tulee olla tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto. Sihteerille maksettavan palkkion perusteet määrää sosiaali- ja terveysministeriö. 3 Toimikunnan kutsuu koolle puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. 4 Toimikunnan kokouksessa pidetään pöytäkirjaa. Pöytäkirjan allekirjoittaa kokouksen puheenjohtaja ja varmentaa sihteeri. 5 Toimikunnan toimituskirjat allekirjoittaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Toimituskirjat varmentaa sihteeri. 6 Toimikunta voi vahvistaa itselleen työjärjestyksen. 7 Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä joulukuuta Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 2003 Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre Hallitusneuvos Juhani Turunen

5 3503 N:o 999 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus liikenne- ja viestintäministeriön suoritteiden maksullisuudesta Annettu Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2003 Liikenne- ja viestintäministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 21 päivänä helmikuuta 1992 annetun valtion maksuperustelain (150/92) 8 :n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 348/1994: 1 Soveltamisala Tässä asetuksessa määrätään liikenne- ja viestintäministeriön suoritteiden maksullisuudesta ja niiden maksuperusteista, julkisoikeudellisista suoritteista perittävistä maksuista sekä liiketaloudellisin perustein hinnoiteltavista ministeriön suoritteista. 2 Julkisoikeudelliset suoritteet Valtion maksuperustelaissa tarkoitettuja julkisoikeudellisia suoritteita ovat ne ministeriön päätökset, joista ministeriö perii oheisen maksutaulukon mukaiset suoritteen omakustannusarvoa vastaavat kiinteät maksut. 3 Liiketaloudelliset suoritteet Valtion maksuperustelain 7 :ssä tarkoitettuja suoritteita, jotka ministeriö hinnoittelee liiketaloudellisin perustein, ovat: 1) asiakirjojen kopiointi, muu jäljentäminen, lähettäminen; sekä 2) ministeriön hallinnassa olevien kokoustilojen käyttö. 4 Erinäiset säännökset Tässä asetuksessa tarkoitetut maksut peritään myös annetuista hylkäävistä päätöksistä. 5 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta Suoritteista, joita koskeva asia on tullut vireille ennen tämän asetuksen voimaantuloa, peritään maksu tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olevien säännösten mukaisesti. Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2003 Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen Taloussuunnittelija Jaana Kuusisto

6 3504 N:o 999 Liite Tieliikennettä ja moottorikäyttöistä ajoneuvoa koskevat luvat 1. Euroopan unionin neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 684/92 tarkoitettu kansainvälisen henkilöliikenteen liikennelupa euroa 2. Euroopan unionin neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 684/92 tarkoitettu kansainvälisen henkilöliikenteen todistus euroa 3. Euroopan unionin neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 684/92 tarkoitettu kansainvälisen henkilöliikenteen valvonta-asiakirja euroa 4. Kansainvälisen henkilölinjaliikenteen lupa euroa 5. Liikenteenohjauslaitteen vahvistaminen kokeilutarkoituksessa käytettäväksi euroa 6. Hakemuksesta tehty liikenneluvan peruutus tai liikenteen hoitoon liittyvä muu lupa tai hyväksyminen euroa 7. Uusi linjaliikennelupa tai luvan uudistaminen euroa 8. Linjaliikenneluvan muutos euroa 9. Poikkeuslupa ajoneuvon suurimmista sallituista massoista ja mitoista euroa 10. Poikkeuslupa liikenteenohjauslaitteen käyttöä koskevista yleismääräyksistä euroa 11. Poikkeuslupa tieliikenteen ajo- ja lepoajoista euroa 12. Päätös tyyppihyväksyntämenettelyyn liittyvän tutkimuslaitoksen hyväksymisestä euroa 13. Päätös tyyppihyväksyntämenettelyyn liittyvän tutkimuslaitoksen hyväksymispäätöksen muuttamisesta euroa Vaarallisten aineiden kuljetuksia koskevat luvat 1. Vaarallisten aineiden kuljetuksiin liittyvien ilmoitettujen ja hyväksyttyjen laitosten tunnustamiset euroa 2. Vaarallisten aineiden kuljetuksiin liittyvien ilmoitettujen ja hyväksyttyjen laitosten tunnustamisten muutokset euroa 3. Vaarallisten aineiden kuljetuksiin liittyvät poikkeusluvat euroa

7 N:o Vaarallisten aineiden kuljetuksiin liittyvissä poikkeusluvissa tapahtuva muutos luvanhaltijan nimessä tai muu vähäinen muutos euroa 5. Vaarallisten aineiden reittirajoituspäätös euroa 6. Vaarallisten aineiden laaja reittirajoituspäätös euroa Vesiliikennettä koskevat luvat 1. Merenkulun kabotaasilupa euroa 2. Merilain (674/94) 1 2 momentin mukainen lupa euroa 3. Poikkeuslupa laivaisännistöyhtiön pääisännän asuinpaikkavaatimuksesta euroa 4. Poikkeuslupa merikatselmuslain (1005/86) tarkoittaman katselmuksen toimittamisesta euroa

8 3506 N:o 1000 Oikeusministeriön asetus vangitsemisasioiden ja muiden kiireellisten asioiden käsittelystä käräjäoikeuksissa eräissä tapauksissa Annettu Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 2003 Oikeusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 30 päivänä huhtikuuta 1987 annetun pakkokeinolain (450/1987) 1 luvun 9 :n 1 momentin ja 22 päivänä helmikuuta 1991 annetun ulkomaalaislain (378/1991) 48 :n 1 momentin, sellaisina kuin ne ovat, edellinen laissa 693/1997 ja jälkimmäinen laissa 117/2002, nojalla: 1 Soveltamisala Tässä asetuksessa säädetään käräjäoikeuksista, jotka saavat päättää pidätetyn vangitsemisesta sekä telekuuntelusta, televalvonnasta ja teknisestä tarkkailusta pakkokeinolain 1 luvun 9 :n 1 momentin ja 5 a luvun 5 ja 6 :n mukaisissa kiireellisissä tapauksissa, sekä käräjäoikeuksista, jotka ovat toimivaltaisia käsittelemään ulkomaalaislain 48 :n mukaisia asioita kiireellisissä tapauksissa. 2 Päivystys Päivystyksellä tarkoitetaan käräjäoikeuden valmiutta päivystysalueellaan vapunpäivänä, juhannusaattona, itsenäisyyspäivänä, jouluaattona sekä lauantaina, sunnuntaina ja muuksi päiväksi sattuvana kirkollisena juhlapäivänä: 1) vastaanottaa pidätettyä koskevia vangitsemisvaatimuksia sekä käsitellä vangitsemisasioita; 2) vastaanottaa vaatimuksia telekuuntelua, televalvontaa ja teknistä tarkkailua koskevissa lupa-asioissa sekä käsitellä näitä asioita; 3) vastaanottaa ilmoituksia ulkomaalaisen säilöönotosta ja poikkeuksellisesta sijoittamisesta sekä käsitellä näitä asioita. Telekuuntelulupa-asioita koskeva päivystys ulottuu muuhunkin käräjäoikeuksien kanslioiden aukioloajan ulkopuoliseen aikaan. Tämän päivystyksen aikana voidaan käsitellä myös televalvontaa koskeva lupaasia, jos sitä koskeva vaatimus esitetään samassa yhteydessä kuin telekuuntelulupaa koskeva vaatimus. 3 Päivystysalueet Kukin hovioikeuspiiri muodostaa yhden päivystysalueen. Helsingin hovioikeuspiirin päivystysalueeseen ei kuitenkaan kuulu Helsingin kaupunki. Helsingin kaupunki muodostaa Helsingin käräjäoikeuden päivystysalueen, johon 2 :n 2 momentissa tarkoitetuissa asioissa kuuluu momentissa tarkoitettuna aikana koko maa. 4 Päivystävät käräjäoikeudet Hovioikeuspiirien päivystysalueilla päivystävät 2 :n 1 momentissa mainittuina vuorokausina seuraavat käräjäoikeudet: 1) Turun hovioikeuspiirin päivystysalueella Ahvenanmaan, Forssan, Hämeenlinnan, Ikaalisten, Kokemäen, Loimaan, Paraisten, Porin, Rauman, Salon, Tampereen, Toijalan, Turun, Turunseudun ja Vakka-Suomen käräjäoikeudet; 2) Vaasan hovioikeuspiirin päivystysalueella Alavuden, Haapajärven, Jyväskylän, Jämsän, Kauhajoen, Kauhavan, Kokkolan, Kyrönmaan, Lapuan, Mustasaaren, Raahen, Seinäjoen, Vaasan, Ylivieskan ja Äänekosken käräjäoikeudet;

9 N:o ) Itä-Suomen hovioikeuspiirin päivystysalueella Iisalmen, Joensuun, Kajaanin, Kuopion, Mikkelin, Nilsiän, Nurmeksen, Pieksämäen, Savonlinnan ja Varkauden käräjäoikeudet; 4) Helsingin hovioikeuspiirin päivystysalueella Espoon, Hyvinkään, Lohjan, Loviisan, Porvoon, Raaseporin, Tuusulan ja Vantaan käräjäoikeudet; 5) Kouvolan hovioikeuspiirin päivystysalueella Heinolan, Imatran, Kotkan, Kouvolan, Lahden, Lappeenrannan, Orimattilan ja Riihimäen käräjäoikeudet; 6) Rovaniemen hovioikeuspiirin päivystysalueella Kemijärven, Kemi-Tornion, Kuusamon, Lapin, Oulun ja Rovaniemen käräjäoikeudet. Hovioikeuspiirin päivystysalueeseen kuuluvat käräjäoikeudet päivystävät kukin vuorollaan erikseen. Helsingin käräjäoikeus päivystää jatkuvasti. Jokainen käräjäoikeus voi käsitellä omaan tuomiopiiriinsä kuuluvan asian, vaikka käräjäoikeus ei olekaan päivystysvuorossa. 5 Päivystävät tuomarit Käräjäoikeuksissa päivystävät laamannit ja käräjätuomarit. 6 Käräjäoikeuksien päivystysvuorot Hovioikeus päättää piirinsä päivystysalueen käräjäoikeuksien päivystysvuorot kalenterivuodeksi kerrallaan. Päivystysvuorojen tulee jakautua tasaisesti käräjäoikeuksien kesken. Päätös on lähetettävä tiedoksi päivystysalueen käräjäoikeuksille, lääninhallituksille, tullihallitukselle ja rajavartiolaitokselle sekä oikeusministeriön asianomaiselle maksukeskukselle viimeistään kaksi kuukautta ennen päätöksen voimaantuloa. Samalla hovioikeuden on ilmoitettava puhelinnumero, josta päivystävä tuomari on tavoitettavissa. 7 Tuomareiden päivystysvuorot Viraston päällikkö määrää oman tuomioistuimensa tuomareiden päivystysvuorot /159 Päivystysvuorojen määräämisestä on ilmoitettava asianomaiselle hovioikeudelle viimeistään kuukausi ennen päätöksen voimaantuloa. Jos päivystysvuorossa oleva tuomari on estynyt hoitamasta päivystystä, hänen on välittömästi hankittava itselleen sijainen sekä ilmoitettava asiasta hovioikeudelle. 8 Päivystyksen järjestäminen Päivystysvuoro alkaa 2 :n 1 momentissa tarkoitettuina päivinä vuorokauden alkaessa ja loppuu vuorokauden päättyessä. Tällainen päivystysvuoro voi käsittää myös yhtä useampia peräkkäisiä päiviä. Pykälän 2 momentissa tarkoitettu päivystysvuoro alkaa käräjäoikeuksien kanslioiden aukioloajan päättyessä ja loppuu aukioloajan seuraavan kerran alkaessa tai pykälän 1 momentissa tarkoitetun päivystysvuorokauden alkaessa. Käräjäoikeudessa päivystää kerrallaan yksi tuomari. Erityisestä syystä päivystäviä tuomareita voi olla useampia. Tällaisena syynä voidaan pitää esimerkiksi asioiden suurta lukumäärää tai pitkää päivystysvuoroa. Päivystävä tuomari ja pidättämiseen oikeutettu tai muu toimivaltainen virkamies sopivat asian käsittelypaikasta. Tällöin on otettava huomioon asian laatu, turvallisuusnäkökohdat sekä käsittelyn järjestämisestä aiheutuvat kustannukset. Päivystävän tuomarin on oltava päivystysaikoina tavoitettavissa ilmoitetusta puhelinnumerosta. Käräjäoikeus päättää muista päivystyksen järjestämiseen liittyvistä asioista. 9 Erinäiset säännökset Päivystyksestä ja päivystysaikana suoritetuista toimenpiteistä suoritetaan korvausta sen mukaan kuin siitä erikseen päätetään. Käräjäoikeuden tulee toimittaa oikeusministeriön asianomaiselle maksukeskukselle korvausten maksamista varten tarvittavat tiedot.

10 3508 N:o Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Tällä asetuksella kumotaan vangitsemisasioiden käsittelystä käräjäoikeuksissa eräissä tapauksissa 20 päivänä lokakuuta 1993 annettu oikeusministeriön päätös (900/1993). Päätettäessä käräjäoikeuksien ja tuomareiden päivystysvuoroista, jotka koskevat vuotta 2004, noudatetaan 6 :ssä mainitun määräajan sijasta kahden viikon määräaikaa ja 7 :ssä mainitun määräajan sijasta yhden viikon määräaikaa. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 2003 Oikeusministeri Johannes Koskinen Hallitusneuvos Ahti Penttinen

11 3509 N:o 1001 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus Liikenneturvan julkisiin hallintotehtäviin liittyvistä suoritteista perittävistä maksuista Annettu Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 2003 Liikenne- ja viestintäministeriön päätöksen mukaisesti säädetään Liikenneturvasta 4 päivänä huhtikuuta 2003 annetun lain (278/2003) 9 :n nojalla: 1 Maksulliset suoritteet Suoritteita, joista Liikenneturva määrää ja perii Liikenneturvasta annetun lain (278/2003) 7 :n 2 momentin mukaisessa tarkoituksessa käytettävän maksun, ovat: 1) koulutus- ja asiantuntijapalvelut sekä julkaisut, tutkimukset, selvitykset ja muut aineistot, jos niistä aiheutuvat kustannukset ovat olennaisesti suuremmat kuin yleisestä tiedottamisesta ja valistamisesta sekä niihin liittyvistä aineistoista ja koulutuspalveluista, neuvonnasta ja opastamisesta yleensä aiheutuvat kustannukset; 2) tilauksesta tuotetut tiedotus-, koulutusja asiantuntijapalvelut sekä tutkimukset, selvitykset, tietopaketit, tilastot ja muut aineistot; 3) vähäistä suuremmat lähetys- ja kopiointikustannukset sekä muut vähäistä suuremmat ylimääräiset kustannukset, jotka aiheutuvat toimitettaessa tilauksesta yleiseen tiedottamiseen ja valistamiseen sekä niihin liittyviin aineistoihin ja koulutuspalveluihin, neuvontaan ja opastamiseen liittyvää aineistoa. 2 Maksun suuruus Suoritteesta perittävän maksun suuruuden tulee vastata suoritteen tuottamisesta Liikenneturvalle aiheutuvien kokonaiskustannusten määrää (omakustannusarvo). Suoritteesta perittävää maksua voidaan kuitenkin alentaa tai suorite voi olla maksuton, jos se on erityisestä syystä perusteltua liikenneturvallisuustyön tai sen edellytysten tukemiseksi taikka suoritteen tuottamisesta aiheutuvien kustannusten vähäisyyden vuoksi. 3 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Tätä asetusta sovelletaan suoritteisiin, jotka on tilattu asetuksen tultua voimaan. Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 2003 Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen Vanhempi hallitussihteeri Eija Maunu

12 3510 N:o 1002 Verohallituksen päätös vuodelta 2004 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista Annettu Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 2003 Verohallitus on 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992) 64 :n ja 76 :n, sellaisena kuin se on laissa 1549/1995, nojalla määrännyt: 1 Kotimaassa ja ulkomailla työnantajalta saadut luontoisedut on arvioitava seuraavien perusteiden mukaan: Asuntoetu ja sähkön käyttöoikeus 2 Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvot ovat keskuslämmitysasunnoissa seuraavat: a) Pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa), edun arvo Asunto valmistunut: ennen vuotta 1961 vuosina vuonna 1984 tai myöhemmin Edun arvo euroa/kk 121,00 e + 7,61 e neliömetriltä 105,00 e + 6,35 e neliömetriltä 110,00 e + 7,00 e neliömetriltä b) Muu Suomi, edun arvo Asunto valmistunut: ennen vuotta 1984 vuosina vuonna 1992 tai myöhemmin Edun arvo euroa/kk 72,00 e + 4,68 e neliömetriltä 75,00 e + 5,31 e neliömetriltä 78,00 e + 6,40 e neliömetriltä

13 N:o Laissa aravavuokra-asuntojen ja aravavuokratalojen käytöstä, luovutuksesta ja omaksilunastamisesta (1190/93) tarkoitettujen asuntojen luontoisetuarvo on 1 momentista poiketen enintään asunnosta perittävän vuokran määrä. Tuloverolain (1549/95) 76 :n 5 kohdassa tarkoitetun ulkomailla saadun asuntoedun arvo on asunnon käypä vuokra, kuitenkin enintään 50 prosenttia 1 momentin mukaisesta pääkaupunkiseudulla sijaitsevan vuonna 1984 tai myöhemmin valmistuneen asunnon luontoisetuarvosta. 3 Asunnon valmistumisvuotena pidetään rakennuksen valmistumisvuotta. Jos rakennus on kokonaisuudessaan peruskorjattu, valmistumisvuotena pidetään rakennuksen korjausvuotta. 4 Jos palkansaaja vastaa itse lämmityskustannuksista keskuslämmitysasunnossa, 2 :ssä tarkoitettua edun arvoa vähennetään 1,05 e neliömetriltä kuukaudessa. 5 Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvo uunilämmitysasunnossa on 3,11 e neliömetriltä kuukaudessa. Jos palkansaaja vastaa itse lämmityskustannuksista, edun arvo on 2,12 e neliömetriltä kuukaudessa. 6 Asuntoetuun liittyvän rajoittamattoman sähkönkäyttöoikeuden arvo on 0,47 e neliömetriltä kuukaudessa. Edun arvo ei sisällä asunnon lämmitystä sähköllä. Sähkölämmitteinen asunto rinnastetaan asuntoedun arvoa määrättäessä keskuslämmitysasuntoon. 7 Asuntoedun raha-arvo yhteishuoneessa lämpöineen ja valoineen on keskuslämmityshuoneessa 85,00 e kuukaudessa. Uunilämmityshuoneessa edun raha-arvo on 31,00 e kuukaudessa. 8 Asuntoedun raha-arvoa laskettaessa luetaan asunnon pinta-alaan varsinaiset asuinhuoneet ja palkansaajan tai hänen perheensä asumiseen liittyvät rakennustilat kuten sauna, uima- allas ja askartelutilat. Autotallia ei lueta asunnon pinta-alaan. Ennen vuotta 1961 valmistuneessa asunnossa luetaan asunnon pinta-alaan asuntoedun raha-arvoa laskettaessa 150 neliömetriä ylittävältä osalta puolet 1 momentissa tarkoitetuista tiloista. 9 Jos asuntojen vuokratason on todettu kunnassa olevan edellä 2 :n 1 momentissa tarkoitettuja asuntoedun arvoja alhaisemman, voidaan näitä arvoja yleisesti kunnassa alentaa, kuitenkin enintään 20 prosentilla. Vastaavasti voidaan edellä 2 :n 1 momentissa tarkoitettuja asuntoedun arvoja tai niiden tämän pykälän 1 momentin mukaisesti muutettuja arvoja alentaa asunnon kunnassa olevan sijaintipaikan perusteella, kuitenkin enintään 20 prosentilla. Autotallietu 10 Lämmitetyn autotallin tai hallipaikan rahaarvo on pääkaupunkiseudulla 56,00 e ja muun Suomen alueella 36,00 e kuukaudessa. Kylmän autotallin tai hallipaikan raha-arvo on pääkaupunkiseudulla 36,00 e ja muun Suomen alueella 29,00 e kuukaudessa. Ravintoetu 11 Ravintoedun arvo on 4,70 e ateriaa kohden, jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrä on vähintään 4,70 e ja enintään 7,90 e. Jos tämä määrä alittaa 4,70 e tai ylittää 7,90 e, edun arvona pidetään mainittujen kustannusten määrää. 12 Välittömiä kustannuksia ovat aterian valmistuksessa käytetyt raaka-aineet sekä aterian valmistus- ja tarjoilupalkat sosiaalikustannuk-

14 3512 N:o 1002 sineen. Jos työnantaja on sopinut ravitsemisliikkeen kanssa työpaikkaruokailun järjestämisestä, välittöminä kustannuksina pidetään työnantajan ateriasta ravitsemisliikkeelle suorittamaa määrää. Välittöminä kustannuksina ei pidetä aterian kuljettamisesta ruokailupaikalle aiheutuneita kustannuksia. Palkansaajan työnantajalle ateriasta suorittamaa korvausta ei oteta huomioon välittömien kustannusten määrää laskettaessa, vaan se vähennetään ravintoedun raha-arvosta. 13 Sairaalan, koulun, päiväkodin tai muun vastaavan laitoksen henkilökuntaan kuuluvan laitosruokailun yhteydessä saaman ravintoedun raha-arvona pidetään 3,53 e ateriaa kohden. Koulun, päiväkodin tai vastaavan laitoksen henkilökunnan oppilaiden tai hoidettavien ruokailun valvonnan yhteydessä saaman ravintoedun arvo on 2,82 e ateriaa kohden. Hotelli- ja ravintola-alan henkilökunnan ja lentohenkilöstön lennon aikana saaman ravintoedun raha-arvona pidetään 4,00 e ateriaa kohden 14 Enintään 7,90 euron nimellisarvoisen, useampaan kuin kahteen ruokailupaikkaan kelpaavan ruokailulipukkeen muodossa tai muuta vastaavaa maksutapaa käyttäen järjestetyn edun arvo on 75 % ruokailulipukkeen nimellisarvosta, kuitenkin vähintään 4,70 e. Nimellisarvoltaan yli 7,90 euron ruokailulipuke arvostetaan nimellisarvoonsa. Ruokailulipukkeen arvostaminen 1 momentin mukaisesti 75 prosenttiin nimellisarvostaan edellyttää, että sitä voidaan käyttää ainoastaan ateriointiin eikä sitä vastaan saa rahaa, elintarvikkeita tai muita hyödykkeitä. Muussa tapauksessa lipuke arvostetaan nimellisarvoonsa. Palkansaajalle voidaan antaa edellä mainitulla tavalla arvostettuna vain yksi lipuke sellaista tosiasiallista kotimaan työssäolopäivää kohden, jona työpaikkaruokailua vastaavaa ateriaa ei ole työnantajan toimesta muulla tavoin järjestetty. Täysihoitoetu 15 Asunnon, ravinnon, valon ja lämmön sisältävän edun arvo on 356,00 e kuukaudessa yhdessä huoneessa sekä 340,00 e kuukaudessa yhteishuoneessa. 16 Merimiespalveluksessa olevan henkilön merimiehenä saaman luontoisedun raha-arvo on 9,40 e päivää kohden tai enintään 211,50 e kuukaudessa. Autoetu 17 Jos palkansaaja tai hänen perheensä käyttää yksityisajoihin työnantajan henkilö- tai pakettiautoa, verovelvollisen saama etu katsotaan autoeduksi. Autoedun arvo vahvistetaan auton rekisteriotteeseen merkityn käyttöönottovuoden perusteella eri ikäryhmissä seuraavasti: a) Ikäryhmä A (vuosina käyttöönotetut autot) Vapaa autoetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,4 % auton uushankintahinnasta lisättynä 230,00 eurolla tai 15 sentillä kilometriltä. Auton käyttöetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,4 % auton uushankintahinnasta lisättynä 90,00 eurolla tai 6 sentillä kilometriltä. b) Ikäryhmä B (vuosina käyttöönotetut autot) Vapaa autoetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,2 % auton uushankintahinnasta lisättynä 240,00 eurolla tai 16 sentillä kilometriltä. Auton käyttöetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,2 % auton uushankintahinnasta lisättynä 100,00 eurolla tai 7 sentillä kilometriltä.

15 N:o c) Ikäryhmä C, (ennen vuotta 1992 käyttöönotetut autot) Kuukausikohtainen arvo Ajopäiväkirjan tai muun verovelvollisen tai veroviranomaisen esittämän luotettavan selvityksen perusteella määräytyvä arvo perusarvo euroa/kk + kilometrikohtainen arvo euroa/km euroa/kk I autoluokka, moottorin iskutilavuus enintään 1600 cm 3 vapaa autoetu auton käyttöetu 428,00 254,00 128,00 128,00 0,20 0,08 II autoluokka, moottorin iskutilavuus enintään 2000 cm 3 vapaa autoetu auton käyttöetu 555,00 360,00 195,00 195,00 0,24 0,11 III autoluokka, moottorin iskutilavuus yli 2000 cm 3 vapaa autoetu auton käyttöetu 684,00 444,00 249,00 249,00 0,29 0,13 Kilometrikohtaisen arvon käyttäminen edellyttää ajopäiväkirjaa tai muuta luotettavaa selvitystä autolla ajetuista kilometrimääristä. Verotusta toimitettaessa autoedun arvoa voidaan korottaa, jos on ilmeistä, että autolla vuoden aikana ajettujen yksityisajojen määrä ylittää kilometriä. Jos työntekijän luontoisetuauto hänen työnsä vuoksi vaihtuu kuukauden aikana useita kertoja, perusarvo lasketaan sen auton mukaan, joka hänellä on ollut käytössään suurimman osan kuukaudesta. Ulkomailla saatu autoetu kuuluu ikäryhmään C. 18 Ikäryhmissä A ja B perusarvolla tarkoitetaan auton uushankintahinnasta laskettua prosenttiosuutta. Uushankintahinnalla tarkoitetaan automallin maahantuojan tai sen puuttuessa tukkukaupan ilmoittamaa auton käyttöönottokuukauden alussa voimassa ollutta automallin yleistä suositushintaa vähennettynä 3 400,00 eurolla. Tästä hinnasta lasketaan 17 :ssä mainittu prosentti. Saatu arvo pyöristetään lähinnä alempaan 10 euroon. 19 Jos luontoisetuautolla ajettujen työajojen määrä on kalenterivuoden aikana yli kilometriä, tai työntekijä joutuu vaihtamaan luontoisetuautoa 17 :n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla, edun perusarvo on 80 prosenttia edellä 17 ja 18 :ssä tarkoitetusta perusarvosta. 20 Ikäryhmissä A ja B autoon hankitut lisävarusteet autopuhelinta ja tavanomaisia talvipyöriä lukuun ottamatta otetaan huomioon autoedun arvoa määrättäessä. Autopuhelimen arvona käytetään matkapuhelinedun arvoa. Lisävarusteiden arvo lisätään auton uushankintahintaan siltä osin kuin niiden arvo ylittää 850,00 e. Jos työnantajan lisävarusteista saama alennus ylittää tavanomaisen käteis- tms. alennuksen, lisävarusteiden arvona käytetään niiden yleistä suositushintaa. 21 Ikäryhmään C kuuluvien autojen luokka määräytyy yksinomaan moottorin iskutilavuuden perusteella. 22 Vapaa autoetu on kysymyksessä, kun työnantaja suorittaa autosta johtuvat kustannukset. Auton käyttöetu on kysymyksessä, kun palkansaaja suorittaa itse ainakin auton polttoainekulut.

16 3514 N:o 1002 Palkansaajan auton kustannuksista työnantajalle suorittama korvaus vähennetään vapaan autoedun tai auton käyttöedun rahaarvosta. 23 Autoetua vahvistettaessa luetaan yksityisajoihin myös auton käyttäminen asunnon ja työpaikan välisiin matkoihin. 24 Autoedun raha-arvoa on korotettava 370,00 eurolla kuukaudessa tai 25 sentillä kilometriä kohden, jos auton kuljettamisesta huolehtii työnantajan palkkaama kuljettaja. 25 Edellä 17 :ssä tarkoitetusta ajopäiväkirjasta on käytävä ilmi autolla verovuonna päivittäin ajettu kilometrimäärä. Autolla ajetuista työajoista on ajopäiväkirjaan merkittävä päivittäin seuraavat tiedot: ajon alkamis- ja päättymisajankohta, ajon alkamis- ja päättymispaikka sekä tarvittaessa ajoreitti, matkamittarin lukema ajon alkaessa ja päättyessä, matkan pituus, ajon tarkoitus ja auton käyttäjä. Puhelinetu 26 Työnantajan palkansaajan kotiin kustantamasta puhelimesta muodostuvan puhelinedun raha-arvo on 20,00 euroa kuukaudessa. Edun arvo kattaa puheluista aiheutuneet kustannukset Ṫyönantajan palkansaajalle kustantaman matkapuhelimen luontoisetuarvo on 20,00 euroa kuukaudessa. Edun arvo kattaa puheluista ja tekstiviesteistä aiheutuneet kustannukset. Käyvän arvon soveltaminen 27 Sellaisen edun raha-arvona, jonka käypä hinta ilmeisesti on tämän päätöksen mukaista raha-arvoa alhaisempi tai jota edellä ei ole mainittu, on pidettävä sen käypää arvoa. Voimaantulo 28 Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004 ja sitä sovelletaan toimitettaessa ennakonpidätystä vuonna 2004 ja vuodelta 2004 toimitettavassa verotuksessa. Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 2003 Pääjohtaja Jukka Tammi Ylitarkastaja Merja Hartikka-Simula JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ N:o , 2 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2003 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN