OPINTO-OPAS 1 2010-2011

1 TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO OPINTO-OPAS 1 2010-2011 ISSN 1459-3769

2 Taitto ja paino: Tampereen Yliopistopaino Oy Juvenes Print, Tampere 2010

3 SISÄLLYS Ohjeita lukijalle...7 TTY ja yliopiston opiskelijat...9 Opiskelu Tamperen teknillisessä yliopistossa...10 Tutkinnot...12 TTY:n neuvontapalvelut opiskelijoille...17 Muuta opiskeluun ja yliopistoon liittyvää...20 Tutkinnot ja tutkintovaatimukset diplomi-insinöörin koulutusohjelmissa...23 Tutkinnot ja tutkintovaatimukset arkkitehtuurin koulutusohjelmassa...25 KOULUTUSOHJELMAT Arkkitehtuurin koulutusohjelma...27 Automaatiotekniikan koulutusohjelma...31 Biotekniikan koulutusohjelma...37 Konetekniikan koulutusohjelma...43 Materiaalitekniikan koulutusohjelma...49 Rakennustekniikan koulutusohjelma...54 Signaalinkäsittelyn ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelma...58 Sähkötekniikan koulutusohjelma...66 Teknis- luonnontieteellinen koulutusohjelma...73 Tietojohtamisen koulutusohjelma...81 Tietotekniikan koulutusohjelma...87 Tuotantotalouden koulutusohjelma...94 Ympäristö- ja energiatekniikan koulutusohjelma...99 AINEOPINNOT Automaation tietotekniikka...106 Automaatiosovellukset biotekniikassa...106 Biomateriaalitekniikan sivuaine...107 Biomateriaalitekniikan sivuaine (IMT)...108 Biomittaukset...108 Biotekniikan koulutusohjelman suuntaavat aineopinnot...109 Digitaali- ja tietokonetekniikka...109 Elektroniikan perusteet...110 Elektroniikka...111 Energia- ja prosessitekniikka...112 Energiantuotanto...112 Energiatekniikan suunnan aineopinnot...113 Energiatekniikka...113 Entertainment and Media Management...114 Factory Automation...115 Hajautetut järjestelmät...116 Hydrauliikka ja automatiikka...116 Hypermedia...117 Ihmiskeskeinen suunnittelu...118 Insinöörifysiikka...119 Integroitu tuotekehitys ja tuotanto...120 Kemia / BIO/aineopinnot sivuaine...120 Kemia/TL/aineopinnot...121 Kemia/Y/aineopinnot...121 Kemia/muut kuin Y, TL, M, B/aineopinnot...122

4 Kestävä energia...122 Kestävä tuotanto...123 Kieliteknologia...123 Kielten sivuaine...124 Konstruktiotekniikka...125 Kudosteknologia...126 Kudosteknologian sivuaine...127 Laite- ja mittaustekniikka...128 Laskennallinen systeemibiologia...128 Logistiikan sivuaine...129 Lääketieteellinen tekniikka...130 Matematiikka...130 Materiaalien valmistustekniikka...131 Materiaalikemian aineopinnot...132 Materiaalitekniikka...132 Materiaalitutkimus...133 Mittaus- ja informaatiotekniikka...133 Ohjelmistotekniikka...134 Oppivat ja älykkäät järjestelmät...135 Oppivat järjestelmät ja systeemiteoria...136 Paperinjalostus- ja pakkaustekniikka...137 Rakennustekniikka A...138 Rakennustekniikka B...138 Rakennustekniikka C...139 Signaalinkäsittely ja multimedia...140 Signaalinkäsittely ja tietoliikenne...141 Systeemidynamiikka...142 Systeemitekniikka...143 Sähköfysiikka...143 Sähkövoimatekniikka...144 Säätötekniikka...145 Talonrakentaminen...146 Talotekniikka...147 Tehoelektroniikka...147 Teknillinen fysiikka...148 Teknillinen matematiikka...149 Teknillinen matematiikka SITI...149 Teknillisen laskennan menetelmät...150 Tekniset polymeerit ja tekstiilit...151 Teollisuustalous A...151 Tiedonhallinta...152 Tietojohtaminen...152 Tietoliikennetekniikka...153 Tietoturvallisuus...154 Tulevaisuudentutkimuksen sivuaine...155 Tuotantotalous...156 Turvallisuustekniikka, K...156 Turvallisuustekniikka, Y...156 Vaihtoehtoiset sähköenergiateknologiat...157 Vesi- ja jätehuoltotekniikka...158 Voimalaitosten ympäristö- ja turvallisuuskysymykset...158 Yhdyskuntatekniikka...159 Ympäristöbiotekniikka (B)...160 Ympäristöbiotekniikka (Y)...160 Ympäristötekniikan suunnan aineopinnot...161 Yrittäjyys...161 Yritysviestintä...162

SYVENTÄVÄT OPINNOT Anturitekniikka...163 Automaatio- ja informaatioverkot...164 Automaation ohjelmistotekniikka...165 Automaation tietotekniikka...166 Biokuvantaminen...166 Biolääketieteen instrumentointi...167 Biomateriaalitekniikka...168 Biomittaukset...169 Biosensing...170 Elektroniikan materiaalien syventävät opinnot...171 Elektroniikan tuotesuunnittelu...172 Elektroniikka: Suurtaajuustekniikka...173 Factory Automation...174 Hydrauliikka ja automatiikka, hydraulitekniikka...174 Hydrauliikka ja automatiikka, koneautomaatio...175 Hypermedia...176 Kemia/B,TL,Y/ DI sivuaine...177 Kemia/TL/DI...177 Kemia/Y/DI...178 Kestävä energia...179 Kiinteistönhallinta...180 Koneiden ja järjestelmien suunnittelu...180 Koneiden ja rakenteiden analysointi...181 Koneiden käyttövarmuus ja energiatehokkuus...182 Korjausrakentaminen...183 Kudosteknologia...184 Kuitu- ja tekstiilitekniikka...185 Käytettävyys...186 Langaton tietoliikenne...187 Langattomat sensoriverkot...189 5 Laskennallinen systeemibiologia...190 Liikenne- ja kuljetusjärjestelmät...192 Liikennejärjestelmät yhdyskuntarakentamisessa...192 Logistiikka...193 Logistiikka ja kuljetusjärjestelmät...193 Lääketieteellinen informatiikka...194 Matematiikka...195 Materiaalifysiikka...197 Materiaalikemia/DI...198 Materiaalikemia/DI/sivuaine...198 Materiaalitutkimus...199 Materiaalivirtojen hallinta (DI)...200 Metallimateriaalit...200 Mikrosysteemit...201 Mikrosysteemitekniikka...202 Mittausinformaatiotekniikka...203 Mittaustekniikka...204 Multimedia...205 Ohjelmistotiede...206 Ohjelmistotuotanto...207 Ohjelmoitavat alustat ja laitteet...208 Oppivat järjestelmät...209 Paikannus ja navigointi...210 Paperinjalostus- ja pakkaustekniikka...211 Pinnoitustekniikka ja keraamimateriaalit...211 Pohjarakentaminen...212 Prosessiautomaatio...213 Prosessien hallinta...213 Prosessilaitteet...214 Puunjalostusautomaatio...215 Rakennesuunnittelu...216 Rakennustekniikan materiaalit...216 Rakennustuotanto...217

6 Signaalinkäsittely...218 Sulautetut järjestelmät...220 Systeemien analysointi...221 Systeemiteoria...222 Sähköenergia...223 Sähköfysiikka...224 Sähkökäyttöjen tehoelektroniikka...225 Sähköverkot ja -markkinat...226 Talotekniikka...227 Teholähde-elektroniikka...227 Teknillinen fysiikka...228 Teknillinen fysiikka / DI-sivuaine...230 Teknillinen matematiikka...231 Teknillinen matematiikka SITI...232 Tekniset polymeerimateriaalit...233 Teollisuuden sähkönkäyttötekniikka...233 Teollisuustalous...234 Teollisuustalous B...235 Tiedonhallinta...236 Tietoliikennepiirit...237 Tietoliikenneverkot ja protokollat...237 Tuotantotekniikka...239 Tuotekehitys...239 Turvallisuusjohtaminen...240 Turvallisuustekniikka, K...241 Turvallisuustekniikka, Y...241 Vaativien järjestelmien hallinta ja optimointi...242 Vaativien rakenteiden suunnittelu...243 Vaihtoehtoiset sähköenergiateknologiat...243 Vesi- ja jätehuollon maarakenteet...244 Vesi- ja jätehuoltotekniikka...245 Vesitekniikka (DI)...245 Virtaustekniikka...246 Voimalaitos- ja polttotekniikka...247 Yhdyskuntarakentaminen...248 Yhdyskuntarakentaminen liikennesuunnittelussa...249 Yhdyskuntarakentaminen ympäristötekniikassa...250 Yhdyskuntien ympäristötekniikka...250 Ympäristöbiotekniikka (B)...251 Ympäristöbiotekniikka (Y)...252 Ympäristötekniikka yhdyskuntarakentamisessa...252 Ympäristöterveys...253 Tutkintosääntö...255 Tenttiohjesääntö...266 TTY:n kartta...268

Ohjeita lukijalle 7 Sinulla on nyt edessäsi Opinto-opas I. Tässä oppaassa kerrotaan koulutusohjelmasi tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tai arkkitehdin tutkinnon rakenne ja tutkintovaatimukset. Oppaan jälkimmäisestä osasta löydät kuvaukset aineopintojen ja syventävien opintojen opintokokonaisuuksista. Niistä muodostuvat tutkintojesi pää- ja sivuaineet. Oppaassa on myös yleisiä ohjeita opiskeluun sekä tutkinto- ja tenttiohjesäännöt. Koulutusohjelmat ovat aakkosjärjestyksessä. Kunkin koulutusohjelman kuvauksen alussa on kerrottu ohjelman vastuuhenkilöt yhteystietoineen, mm. koulutusohjelman suunnittelijan ja opintoneuvojan yhteystiedot löytyvät siitä. Myös aineopintokokonaisuudet ja syventävien opintojen kokonaisuudet ovat aakkosjärjestyksessä. Opintokokonaisuuksien sisältöjen vastuuhenkilöt löydät kokonaisuuden yhteydestä. Tämän oppaan tiedot ovat 1.8.2005 voimaan tulleen uuden tutkintorakenteen ja siihen perustuvan joulukuussa 2009 hyväksytyn tutkintosäännön mukaisia. Tutkintosäännön löydät tämän oppaan lopusta. Oppaan lopusta löydät huhtikuussa 2010 hyväksytyn tenttiohjesäännön joka säätää tenttien järjestämisen ja tenttikäyttäytymisen Tampereen teknillisellä yliopistolla. Yliopistossa ilmestyy myös Opinto-opas II, jossa ovat laitosten tarjoamat opintojaksot ja niiden kuvaukset. Opinto-oppaat I ja II ovat tarkoitettu ensisijaisesti TTY:n perustutkinto-opiskelijoille eli tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinnon suorittajille. Opinto-opas III on tarkoitettu jatko-opiskelijoille eli tekniikan ja fi losofi an tohtorin sekä tekniikan lisensiaatin tutkintoa suorittaville. Oppaassa ovat yleiset ohjeet jatkotutkintoa suorittaville sekä niiden opintojaksojen kuvaukset, jotka ovat jatkotutkintokelpoiset. Lisäksi julkaistaan Avoimen yliopiston lukuvuosi ja kesä oppaat. Avoimessa yliopistossa tarjottava opetus on perustutkintoa suorittavien käytettävissä maksutta, vain mikäli opintojaksojen opetusryhmissä on tilaa. Avoimen yliopiston opintojaksot luennoidaan pääsääntöisesti ilta-aikaan, joten niiden avulla on mahdollista saada helpotusta lukujärjestykseen. Kaikki opinto-oppaat löytyvät sähköisenä www-sivuilta: www.tut.fi /opiskelu > Opinto-oppaat. Painettuja opinto-oppaita voi ostaa yliopiston Juvenes Oy Kirjakaupasta. Tampereen teknillisen yliopiston Porin yksikkö julkaisee oman opinto-oppaansa. Myös Porin opinto-opas julkaistaan sähköisenä opinto-opassivuilla. Jaana Kunnari suunnittelija Opiskelijapalvelut

8

TTY JA YLIOPISTON OPISKELIJAT Tampereen teknillinen yliopisto Yliopiston toiminta-ajatuksena on toimia elinkeinoelämän tarpeita palvelevana, ylintä tekniikan ja arkkitehtuurin koulutusta antavana ja näiden alojen korkeatasoista tutkimusta harjoittavana yliopistona. TTY toimii kiinteässä vuorovaikutuksessa teollisuuden kanssa ja tuottaa tehtäväalaansa kuuluvia tutkimus- ja koulutuspalveluja. Yliopistossamme voi suorittaa perustutkintoina tekniikan kandidaatin (alempi korkeakoulututkinto), sekä arkkitehdin ja diplomi-insinöörin (ylempi korkeakoulututkinto) tutkinnot. Jatkotutkintoina on mahdollista suorittaa tekniikan lisensiaatin sekä tekniikan ja fi losofi an tohtorin tutkintoja. Perustamisvuodesta 1965 lähtien yliopistossa on suorittanut perustutkinnon yli 17600, lisensiaatin tutkinnon yli 800 ja tohtorin tutkinnon yli 900 henkilöä. TTY tarjoaa suomen- ja englanninkielistä opetusta ja tutkijankoulutusta, erityisesti arkkitehdin, diplomi-insinöörin sekä tohtorintutkintoihin keskittyen. Tekniikan kandidaatin, arkkitehdin ja diplomi-insinöörin perustutkinnot voidaan suorittaa kolmessatoista koulutusohjelmassa, jotka ovat arkkitehtuuri, automaatiotekniikka, biotekniikka, konetekniikka, materiaalitekniikka, rakennustekniikka, signaalinkäsittely ja tietoliikennetekniikka, sähkötekniikka, teknis-luonnontieteellinen, tietojohtaminen, tietotekniikka, tuotantotalous sekä ympäristö- ja energiatekniikka. Lisäksi teknis-luonnontieteellisessä koulutusohjelmassa voi suorittaa matemaattisten aineiden opettajapätevyys fysiikan, kemian, matematiikan ja tietotekniikan aloilla. Diplomi-insinöörin tutkinto voidaan suorittaa myös seuraavissa englanninkielisissä maisteriohjelmissa: Biomedical Engineering, Machine Automation, Radio Frequency Electronics, Science and Bioengineering, Materials Science sekä Information Technology. Perustutkintoa suorittavat Perustutkinto-opiskelijoiksi voidaan hyväksyä: - suomalaisen tai kansainvälisen ylioppilastutkinnon suorittaneita - ammatillisen tutkinnon suorittaneita ei-ylioppilaita - avoimessa yliopistossa erikseen määriteltyjä opintoja suorittaneita - ulkomaalaisia B.Sc.-tutkinnon suorittaneita - ylemmän yliopistotutkinnon suorittaneita Yhteishaun kautta valitut opiskelijat saavat opinto-oikeuden sekä koulutusohjelman alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon. Yliopistossa oli vuoden 2010 alkaessa 9 913 perustutkintoa suorittavaa opiskelijaa. Jatkotutkintoa suorittavat Jatkotutkintoa voidaan hyväksyä suorittamaan Suomessa tai ulkomailla teknillistieteellisen tai muun ylemmän yliopistotutkinnon suorittanut henkilö. Yliopistossa oli vuoden 2010 alkaessa 1 652 jatkotutkintoa suorittavaa opiskelijaa. Joustava opinto-oikeus (JOO) Valtakunnallinen joustavan opinto-oikeuden (JOO) sopimus antaa perus- ja jatkotutkinto-opiskelijoille mahdollisuuden monipuolistaa tutkintoaan ja sisällyttää tutkintoonsa sivuaineopintoja ja opintojaksoja muiden yliopistojen opintotarjonnasta. JOO -opinto-oikeuden haku tapahtuu kaikissa yliopistoissa samalla valtakunnallisella lomakkeella joko sähköisesti tai paperilomakkeella. Lukuvuonna 2010-2011 sähköinen JOO -haku on käytössä suurimmassa osassa Suomen yliopistoja. Mikäli sähköinen haku ei ole käytössä opiskelijan omassa yliopistossa tai opinnot järjestävässä yliopistossa, opinto-oikeutta tulee hakea paperisella hakulomakkeella, jonka voi tulostaa Joopas -verkkopalvelusta. Joopas -palvelusta löytyvät lisäksi ohjeet JOO -opintoihin hakemisesta sekä tietoa yliopistojen opintotarjonnasta. Avoimen yliopiston opiskelijat Tampereen teknillinen yliopisto järjestää opetussuunnitelmien mukaista opetusta, johon voivat osallistua kaikki tekniikan opiskelusta kiinnostuneet aikuiset ilman pohjakoulutusvaatimusta. Avoimen yliopiston väylien kautta tutkinto-opiskelijaksi hakevilta edellytetään samantasoista pohjakoulutusta kuin yhteishaun piirissä hakevilta (ks. kohta perustutkintoa suorittavat). Avoimen yliopiston tarjoama opetus jakaantuu syys-, kevät- ja kesäkausiin. Avoimeen yliopiston opetukseen voivat osallistua myös varsinaiset tutkinto-opiskelijat, mikäli opetusryhmissä on tilaa. Avoimessa yliopistossa ei voi suorittaa tutkintoa, mutta siellä suoritettujen opintojen perusteella opiskelija voidaan hyväksyä varsinaiseksi opiskelijaksi neljän väylän kautta: saavuttamalla hyvän opintome- 9

10 nestyksen tietyillä opintojaksoilla puolen vuoden aikana, suorittamalla 40 opintopistettä hyvin arvosanoin, opiskelemalla 80 opintopistettä tai suorittamalla Tutkintoon valmistavan väylän (TUVA-väylän) opintojaksot (yhteensä 29 op) tietyin arvosanoin. Arkkitehtuurin opiskeluun tähtääville on tarjolla 100 opintopisteen väylä, jossa edellytetään tiettyä opintomenestystä. Kunkin väylän kautta tutkinto-opiskelijaksi otettavien opiskelijoiden kiintiöt ja mahdolliset valintakriteerit ovat koulutusohjelmakohtaisia. Avoin yliopisto-opetus on maksullista (vuonna 2010 opintomaksu on 10 euroa / opintopiste, esim. Teollisuustalouden perusteet maksaa 40 euroa). Opiskelu ei kuulu opintotuen piiriin. Ajankohtaista tietoa avoimen yliopiston opetuksesta: www.tut.fi /avoin. OPISKELU TAMPEREEN TEKNILLISESSÄ YLIOPISTOSSA Personoitu opiskelijaportaali POP, www.tut.fi /pop Läsnä ja poissaoloilmoitus Kaikkien opiskelijoiden on ilmoittauduttava lukuvuosittain yliopistoon joko läsnä tai poissaolevaksi. Ilmoittautuminen on tärkeää, koska muutoin menettää opiskeluoikeuden. Määräajan päätyttyä ilmoittautuvilta peritään uudelleenkirjautumismaksu. Ilmoittautumisensa kokonaan laiminlyöneet poistetaan TTY:n kirjoilta. Uusi opiskelija ottaa ensimmäistä kertaa yliopistoon ilmoittautuessaan vastaan opiskelupaikkansa. Tällöin ilmoittautuminen tapahtuu opiskelijoiden palvelupisteeseen ja ylioppilaskunnan maksujen on oltava ylioppilaskunnan tilillä ennen ilmoittautumista. Vanhat opiskelijat voivat tehdä ilmoittautumisensa lukuvuodelle 2010-2011 personoidun opiskelijaportaalin kautta maksaen samalla kirjautumisella yo-kuntamaksunsa verkkopankin kautta. Ilmoittautuminen tehdään koko lukuvuodeksi ilmoittautumalla joko läsnä- tai poissaolevaksi sekä syksy että kesälukukaudelle. Mikäli on todennäköistä että valmistuu syyslukukauden aikana, voi ilmoittautua pelkästään syksyksi läsnäolevaksi ja kevääksi poissaolevaksi. Jos laiminlyö ilmoittautumisen ja siihen liittyvät maksut, menettää opiskeluoikeutensa. Opiskeluoikeutta on mahdollista anoa takaisin yliopistolta kirjallisesti päästäkseen uudelleen opiskelijaksi. Määräajat ilmoittautumiselle ovat koko lukuvuodeksi 8. syyskuuta 2010 ja kevätlukukaudeksi 31. joulukuuta 2010. Kevätlukukauden osalta voit muuttaa ilmoittautumisen läsnäolevasta poissaolevaksi tai päinvastoin joulukuun loppuun mennessä. Poissaolevaksi ilmoittautuessasi sinun ei tarvitse maksaa ylioppilaskunnan maksuja. Poissaoleva opiskelija ei voi osallistua opetukseen tai tentteihin. Ilmoittautuminen opintojaksoille Kaikille opintojaksoille tulee ilmoittautua POPin kautta. Opintojaksolle tulee ilmoittautua ennen opintojakson alkua. Kullakin periodilla alkaville opintojaksoille ilmoittautuminen päättyy pääsääntöisesti kaksi viikkoa ennen kyseisen periodin alkua, poikkeuksena ensimmäinen

periodi jolloin ilmoittautuminen päättyy torstaina 26.8.2010. Lisätietoja opintojaksoille ilmoittautumisesta löydät POPin Opiskelu-osiosta. Mikäli eteen tulee ongelmia POPin tunnusten tai sen käyttämisen kanssa, voi ottaa yhteyttä It-helpdeskiin (Päärakennuksen 2. krs, Oppimiskeskus), it-helpdesk@tut.fi. Tentteihin ilmoittautuminen ja tentissä noudatettavat pelisäännöt Tentti-ilmoittautuminen on pakollista. Myös tentteihin ilmoittaudutaan POPissa Omat opinnot -välilehden kautta. Tenttiin ilmoittautumattomien vastauspapereita ei tarkisteta. Opiskelijalla on oikeus suorittaa samaan opintojaksoon liittyvä tentti korkeintaan kolme kertaa, riippumatta siitä ovatko aiemmat tenttisuoritukset hyväksyttyjä tai hylättyjä. On erittäin tärkeää muistaa peruuttaa tentti-ilmoittautuminen POPissa, mikäli ei pääsekään osallistumaan tenttiin. Peruuttamatta jätetty ilmoittautuminen lasketaan käytetyksi tenttikerraksi. Tentti-ilmoittautuminen on tehtävä viimeistään viikko (7 vuorokautta) ennen tenttiä ja peruutettava viimeistään kolme arkipäivää ennen tenttitilaisuutta POPissa. Tarkempia ohjeita tentteihin liittyen löydät tämän oppaan lopusta erillisestä tenttiohjesäännöstä. Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Jokaisen opiskelijan on tehtävä henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS), joka kattaa erikseen sekä alemman että ylemmän korkeakoulututkinnon opinnot. Henkilökohtainen opintosuunnitelma on tehtävä viimeistään silloin, kun opiskelija aloittaa aine- tai syventävän opintokokonaisuuden opiskelun. HOPS laaditaan erillisellä sähköisellä työkalulla oman koulutusohjelman ohjeiden mukaisesti. HOPS työkalu löytyy POPista Omat opinnot kohdasta. Opintosuoritusten arvostelu Opettaja arvostelee opintojaksoon kuuluvat suoritukset ja osa suoritukset 30 päivän kuluessa tentistä. Arvosanat julkaistaan POPissa. Mikäli opiskelija ei ole tyytyväinen opintojakson tai sen osasuorituksen kuten tentin arvosteluun, voi siihen pyytää oikaisua suullisesti tai kirjallisesti arvostelun tehneeltä opettajalta. Tarkempia tietoja oikaisumenettelystä löytyy tämän oppaan lopusta Tutkintosäännön 41-43 kohdista. Tutkintosääntö on myös POPin Opiskelu -osiossa. 11 Opintosuoritusten tallennus ja ote suorituksista Opintosuorituksesi tallennetaan opiskelijapalveluiden ylläpitämään opintosuoritusrekisteriin. Opintojen aikana voi tilata opintorekisteriotteen joko POPista tai hakea virallisen leimatun otteen opiskelijapalveluiden palvelupisteestä Päärakennuksen 2. krs. palveluaulasta. Ote on mahdollista saada suomeksi tai englanniksi. Opiskelijapalvelupisteestä on pyynnöstä mahdollista saada myös opiskelijatodistus eli todistus kirjoilla olosta yliopistossa. Todistus on saatavissa suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, saksaksi ja ranskaksi. Tutkintotodistus Kun kaikki opinnot on suoritettu haetaan tutkintotodistusta erillisellä lomakkeella. Lomake löytyy POPin Opiskelu-sivuilta ja se palautetaan oman tiedekunnan kansliaan osastosihteerille. Oman tiedekuntasi henkilökunnalta saa tarvittaessa myös lisätietoja ja ohjeistusta valmistumiseen liittyen. Todistukset jaetaan valmistuneille kerran kuukaudessa pidettävässä valmistumisjuhlassa lukuun ottamatta heinäkuuta jolloin valmistumisjuhlaa ei järjestetä. Opiskelijapalautejärjestelmä Yliopisto pyrkii kehittämään jatkuvasti opetusta. POPin kautta on mahdollista antaa palautetta niistä opintojaksoista joihin on osallistunut. On jokaisen etu, että jokainen opintojakso jolle osallistuu tulee arvioiduksi. Palautetta antamalla on mahdollisuus vaikuttaa. Opinnot muissa yliopistoissa Useimmissa koulutusohjelmissa on mahdollista suorittaa sivuaineopintoja (noin 2) jossakin toisessa yliopistossa. Opintojen on hyvä muodostaa kokonaisuus, esim. approbatur tai aineopinnot jne., joka on mahdollista anoa hyväksyttäväksi osaksi opiskelijan tutkintoa eli osaksi HOPSia. Tutkintoon on mahdollista anoa sisällytettäväksi myös muita koti- ja ulkomaisessa yliopistossa ja ammatillisessa oppilaitoksessa suoritettuja opintojaksoja. Muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukemisesta tutkintoon päättää koulutusohjelman johtaja. Suomen yliopistojen JOO-sopimus antaa mahdollisuuden opiskella kaikissa yliopistoissa haluamiaan ja TTY:n puoltamia opintoja, jotka liitetään osaksi tekniikan kandidaatin/diplomi-insinöörin/arkkitehdin tutkintoa. Haku on pääsääntöisesti keväisin 30.4. ja syksyisin 31.10.

12 mennessä. Osassa yliopistoja on myös jatkuva haku, eli haku tehdään ennen opetuksen alkamista. Kansainväliset opinnot TTY pyrkii siihen, että mahdollisimman moni opiskelija suorittaisi osan tutkinnostaan ulkomaisissa yliopistoissa. Yliopisto tukee opiskelua ulkomailla mm. stipendein. Yliopistolla on opiskelijavaihtosopimus yli 200 korkeakoulun kanssa mm. seuraavissa maissa: Pohjoismaat, EU/EEA -maat, Australia, Etelä-Korea, Japani, Kanada, Malesia, Meksiko, Singapore, USA Thaimaa, Turkki ja Venäjä. Yksityiskohtaista tietoa sekä henkilökohtaista opastusta kaikista TTY:n opiskelijavaihto-ohjelmista ja sopimuksista saat Kansainvälisten asioiden yksiköstä Tietotalon 1. kerroksesta tai sähköpostilla osoitteesta interoff@tut.fi. KV-yksikön tarkemmat yhteystiedot löydät myös POPista. Kansainvälisten asioiden yksikössä on saatavilla myös erillinen opas ulkomaanopintoja suunnitteleville. Tietoa löytyy lisäksi POPista kohdasta Opiskelu. Verkko-opiskelu TTY:llä kehitetään tieto- ja viestintätekniikan opetusta ja opiskelua osana tutkinto-opetusta. Verkko-opetus on toteutettu pääasiallisesti mm. Moodle oppimisalustan avulla. Verkossa opiskeltavien opintojaksojen tarjonta vaihtelee laitoksittain. Lisätietoja opiskelua monipuolistavista ja joustavuutta lisäävistä tietoja viestintätekniikka -avusteisista opintojaksoista löytyvät opinto-oppaista ja POPista kohdasta Omat opinnot. TTY:n tarjoamille verkkovälitteisille opintojaksoille voi JOO-sopimuksen puitteissa ilmoittautua muista yliopistoista ja korkeakouluista (ks. kohta opinnot muissa yliopistoissa). Lisätietoja ilmoittautumisesta saa TTY:n Opiskelijapalvelupisteestä. TUTKINNOT Perustutkinnot Tutkinnoista säädetään asetuksella yliopistojen tutkinnoista (794/2004). Tekniikan alalla alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtava koulutus järjestetään koulutusohjelmina. Alemman, eli tekniikan kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja ylemmän, eli diplomi-insinöörin tai arkkitehdin tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä. Koulutus järjestetään niin, että tekniikan kandidaatin tutkinnon voi suorittaa kolmessa vuodessa ja diplomi-insinöörin tai arkkitehdin tutkinnon kahdessa vuodessa. Opintopistejärjestelmä perustuu eurooppalaiseen opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmään ECTS (European Credit Transfer System). Laskennallisesti opintojakso mitoitetaan opintopisteinä siten, että 26 2/3 tuntia kokonaisopiskelutyötä vastaa yhden opintopisteen (op) laajuista suoritusta. Lukuvuotta kohti suoritetaan keskimäärin 60 opintopistettä. Tekniikan kandidaatin tutkinto koostuu perusopinnoista, aineopinnoista, kandidaatin työstä ja vapaavalintaisista opinnoista. Joissakin koulutusohjelmissa tutkintoon sisältyy myös harjoittelua. Diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinnot koostuvat koulutusohjelman perus- ja aineopinnoista, aineopinnoista, syventävistä opinnoista, diplomityöstä ja vapaavalintaisista opinnoista. Joissakin koulutusohjelmissa tutkintoon sisältyy myös harjoittelua. Jatkotutkinnot Yliopiston jatkotutkintoja ovat tekniikan lisensiaatin ja tohtorin sekä fi - losofi an tohtorin tutkinnot. Oikeus jatkotutkinnon suorittamiseen on arkkitehdillä ja diplomi-insinöörillä. Myös muun koti- tai ulkomaisen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut voidaan hyväksyä TTY:lle jatko-opiskelijaksi. Yliopisto kannustaa jatko-opiskelua myöntämällä stipendin tohtorintutkinnon suorittaneelle ja tarjoaa myös järjestettyjä jatko-opintoja esim. Graduate School -tohtoriohjelmina ja TTY:n sisäisinä tohtorikouluina. Jatko-opinnoista on oma erillinen opinto-oppaansa, www.tut.fi > Opiskelu > Opinto-oppaat > Opinto-opas III

Tutkintovaatimukset Tekniikan kandidaatin, diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkintovaatimukset määräytyvät opintojen aloitusvuoden mukaan. Esimerkiksi syksyllä 2005 aloittavat noudattavat koko tutkinnon osalta opinto-oppaan 2005-2006 tutkintorakennetta. Sen sijaan tutkinnon osina olevat opintokokonaisuudet kuten perusopinnot ja aineopinnot voidaan suorittaa eri vuosien tutkintovaatimusten mukaisesti. Koko opintokokonaisuus on kuitenkin muodostettava saman oppaan tutkintovaatimusten mukaisesti. Opintokokonaisuudet eivät pääsääntöisesti voi olla tutkintorakennetta vanhemman oppaan mukaisia, poikkeuksena yksiportaisesta kaksiportaiseen tutkintorakenteen siirtyneet, joille koulutusohjelma antaa tarkemmat ohjeet. Vanhan tutkintorakenteen siirtymäaika päättyi 31.7.2010, jonka jälkeen kaikki vanhan tutkintorakenteen DI/A opiskelijat on siirretty 1.8.2010 alkaen opiskelemaan kaksiportaisen tutkintorakenteen mukaan. Aikaisemmat opintosuoritukset siirretään kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen. Opintoviikkoina TTY:llä suoritetut opintojaksot muunnetaan tutkintotodistuksessa opintopisteiksi kertoimella 1,68. Muissa yliopistoissa suoritetut opintoviikkomääräiset opinnot muunnetaan pisteiksi kertoimella 1,8. Poikkeuksena ovat opintoviikkoina suoritettu harjoittelu ja diplomityö, jotka muunnetaan opintopisteiksi kertoimella 1,5. Harjoittelu Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija oman ammattialansa työympäristöön ja työtehtäviin. Perustutkintoihin sisältyy yhteensä enintään 10 opintopisteen verran harjoittelua tiedekuntaneuvoston määräämällä tavalla. Näistä enintään intopistettä voi sijoittaa alempaan tutkintoon, koulutusohjelman ohjeiden mukaisesti. Harjoittelu hyväksytetään kyseisen tutkinnon opintojen loppuvaiheessa yhdellä kertaa www.tut.fi /POP > Opiskelu > Lomakkeet saatavalla lomakkeella. Poikkeuksena on opintoviikkoina jo hyväksytty harjoittelu, joka muunnetaan opintopisteiksi kertoimella 1,5. Alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon voi tällöin sisältyä harjoittelua yhteensä enintään 12 opintopistettä, kuitenkin siten, että tekniikan kandidaatin tutkintoon voi sisältyä harjoittelua enintään intopistettä koulutusohjelman ohjeiden mukaisesti. 13 Harjoittelupaikoista saat lisätietoja mm. TTY:n rekrytointipalvelusta. Adecco-TTY Urapalvelut: puh. (03) 3115 3500, sähköposti adecco. tty@adecco.fi. Ulkomaanharjoittelu Osan harjoittelusta voi suorittaa myös ulkomailla. Työkokemuksen lisäksi ulkomailla työskentely kasvattaa kielitaitoa ja opettaa eri kulttuurien tuntemusta. Harjoittelupaikan ulkomailta voi hankkia itse. Helpoin tapa on kuitenkin hakea harjoittelupaikkaa jonkun vaihto-organisaation kautta. Esimerkiksi keväisin järjestetään IAESTE-haku, jonka kautta voi hakea harjoittelupaikkaa yli 60:stä eri maasta. Lisäksi TTY:lla toimii esimerkiksi AIESEC, joka välittää harjoittelupaikkoja kaupallisen ja tietotekniikan alan opiskelijoille. Harjoittelun hyväksyttäminen Jokaisessa koulutusohjelmassa on oma yhdyshenkilö, joka hyväksyy harjoittelun. Hyväksyttäessä harjoittelua täytetään harjoittelun hyväksyttämishakemus johon liitetään mukaan työtodistukset kyseisistä harjoittelupaikoista. Harjoittelun yhdyshenkilöltä voi etukäteen varmistaa, että harjoittelu kelpaa osaksi tutkintoa. Harjoittelun hyväksyttämishakemus löytyy www.tut.fi /POP > Opiskelu > Lomakkeet. Kieliopinnot Opintojaksoille ilmoittaudutaan aina POPin kautta. Pakolliset kieliopinnot Perusopintoihin sisällytettäviä pakollisia kieliopintoja on koulutusohjelmasta riippuen yleensä 6 opintopistettä. Hyväksyttävien kieliopintojen taso on määritelty koulutusohjelmittain. Vieraan kielen pakolliset opintopisteet voi suorittaa, englannin, ranskan, saksan tai venäjän kielessä sekä Tampereen yliopiston tarjoamassa espanjan kielessä (ruotsi ei ole vieras kieli). HUOM: Espanjan, italian, kiinan ja japanin jatkokurssit vastaavat valmistavaa kurssitasoa. Ks. taulukko. Toisessa kotimaisessa kielessä suoritetaan vähintään :n keskitason kurssi. Toinen kotimainen kieli on suomenkielisen koulun käyneillä ruotsi. Jos koulusivistyskielenä on ruotsi, suoritetaan toisen kotimaisen kielen keskitason opintojakso suomen kielikokeella. TTY:n tutkintotodistukseen tulee erikseen arvosana kirjallisesta ja suullisesta toisen kotimaisen kielen taidosta.

14 Muut kieliopinnot Pakollisten kieliopintojen lisäksi kielten opintojaksoja voidaan sisällyttää tutkintoon vapaasti valittavina opintoina tai koota niistä kielten sivuaine (2). Katso kohta Kielten sivuaine. Kieliohjelmaa valittaessa kannattaa ottaa huomioon työelämässä korostunut monipuolinen kielitaitotarve. Monet ovat jo aikaisemmin hankkineet suhteellisen hyvän taidon jossakin kielessä. Tämän vuoksi olisi syytä harkita jonkin toisen vieraan kielen valitsemista yleisopintojen vieraaksi kieleksi ja kehittää aikaisemmin hankittua kielitaitoa osallistumalla tämän kielen erikoiskursseille. Jos haluaa aloittaa kokonaan uuden kielen, suoritetaan ensin alkeisja sitten valmistava ja/tai kertauskurssitaso. Näistä kertyvät opintopisteet voidaan sisällyttää vain vapaasti valittaviin opintoihin. Uuden kielen opiskelu kannattaa aloittaa mahdollisimman aikaisin, jolloin voi edetä keskitason kurssin kautta jatkokursseille asti. Valintaperusteet opintojaksoille Mikäli opintojaksolle ilmoittautuu enemmän opiskelijoita kuin on mahdollista ottaa, tapahtuu karsinta ensisijaisesti opintopisteiden perusteella. Kurssille ilmoittautuneen on oltava läsnä ensimmäisellä tunnilla varmistaakseen paikkansa opintojaksolla. Kielikoe Toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen keskitason opintojakso on mahdollista suorittaa kielikokeella. Tarkemmat tiedot eri kielten kielikokeiden suorittamisesta on annettu kielten opintojaksokuvausten yhteydessä. Tampereen yliopiston kanssa yhteistyönä annettava opetus TTY:lla järjestetään omat espanjan ja japanin alkeiskurssit sekä espanjan ja japanin valmistavan tason opintojaksoja. Korkeamman tason kurssit, esim. kirjallisen ja suullisen tason kurssit, jotka vastaavat TTY:n keskitason opintojaksoja, järjestetään vain Tampereen yliopistolla (TaY). Kursseille ilmoittaudutaan POPin kautta. Osallistuminen ei edellytä erityistä lupaa. Osallistuminen TaY:n kielikeskuksessa tapahtuvaan muuhun kuin espanjan, italian ja japanin kieltenopetukseen edellyttää oman koulutusohjelman (JOO-opiskelu) puoltoa. Opintojaksoille haetaan sähköisellä hakujärjestelmällä http://www.joopas.fi. TaY:n kielikeskuksen muille kielikursseille sekä Intercultural Communication Studies - opintokokonaisuuden opintojaksoille voi osallistua JOO-sopimuksella. Opintojaksolle pääsy tulee varmistaa TaY:n kielikeskuksesta. UNIPOLI -yhteistyö kielten opetuksessa UNIPOLI -yhteistyöllä tarkoitetaan Tampereen yliopiston, TTY:n ja TAMKin yhteistä opetustarjontaa ns. harvemmin opiskelluissa kielissä. Opintojaksot avataan UNIPOLI -tarjontaan sitä mukaa, kun niitä järjestetään. Osallistujia muista UNIPOLI -oppilaitoksista otetaan 2/ ryhmä. Valintakriteerinä on yleensä suoritetut opintopisteet ja/tai ko. kielessä jo suoritetut opintopisteet. Lisätietoa UNIPOLI -opintojaksoista löytyy kielikeskuksen sivuilta. Korvaavuudet Sellainen opintojakso, joka on suoritettu tiedeyliopistossa ja on vastaavan laajuinen ja riittävästi samansisältöinen, voidaan korvata suoraan. Esim. ruotsin osalta hyväksytään teknillisten yliopistojen ja tiedekuntien sekä kaupallisten aineiden opiskelijoiden suorittamat vastaavat opintojaksot. Vastaavuuden tarkistaa ruotsinkielen opettaja. Toinen kotimainen kieli Ammattikorkeakoulun tutkintotodistuksessa osoitettu asetuksenmukainen toisen kotimaisen kielen taito hyväksytään sellaisenaan. Korvaushakemus toimitetaan oman tiedekunnan osastosihteerille.

15

16

TTY:N NEUVONTAPALVELUT OPISKELIJOILLE 2010-2011 17 TTY:n opiskelijoiden POPista eli Personoidusta opiskelijaportaalista löydät vastauksen yllättävän moneen kysymykseen! Muista: www.tut.fi /pop Opintojen ohjaus ja neuvonta Opintotoimistossa hoituvat mm. lukuvuosi-ilmoittautuminen sekä nimen- ja osoitteenmuutokset. Toimistosta saat myös erilaisia lomakkeita, virallisia opiskelutodistuksia sekä otteita opintorekisteristä. Avoinna: arkisin klo 9.00-15.00 (Päärakennuksen 2. krs) Puhelin: 040 189 1445 fax: (03) 3115 3065 Sähköposti: opinto@tut.fi Opinto-ohjaaja auttaa yleisissä opiskeluun liittyvissä asioissa, kun haluat tietää esimerkiksi opintojaksoille ja tentteihin ilmoittautumisesta, vierailuopiskelusta, avoimen yliopiston opiskelumahdollisuuksista tai harjoittelusta. Ajankohtaiset päivystysajat löydät: www.tut.fi /pop > Opiskelu Puhelin: 040-849 0544, sähköposti: opinfo@tut.fi Huone: PC202A (Päärakennuksen 2.krs). Koulutusohjelmien opintoneuvojat auttavat, kun kyseessä on koulutusohjelman ja tiedekunnan opintoihin liittyvät asiat kuten lukujärjestykseen ja opintosuunnitelmaan liittyvät asiat. Opintoneuvoja avustaa opinto- ja valmistumissuunnitelmien teossa ja hyväksyttämisessä sekä pää- ja sivuaineiden valinnoissa. Ajankohtaiset päivystysajat löydät: www.tut.fi /pop > Opiskelu Koulutusohjelma Huone Puh. Sähköposti Arkkitehtuuri R0203 044-765 016intoa@tut.fi Automaatiotekniikka K1239B 040-849 006intoau@tut.fi Konetekniikka K1239B 040-849 006intok@tut.fi Materiaalitekniikka K1239B 040-776 0156 opintoma@tut.fi Rakennustekniikka RG203A 040-563 502intora@tut.fi Signaalinkäsittely ja tietoliikennetekniikka TD206 040-759 6002 opintotle@tut.fi Sähkötekniikka TD208 040-765 466intos@tut.fi Teknis-luonnontieteellinen SC210 040-737 3997 opintotl@tut.fi Tietojohtaminen FA109A 040-198 1939 opintotj@tut.fi Tietotekniikka TD206 040-831 3429 opintoti@tut.fi Tuotantotalous FA109A 040-198 1939 opintotu@tut.fi Ympäristö- ja energiatekniikka, Biotekniikka SC210 050-309 728intoym@tut.fi

18 Koulutusohjelmien opetuksen suunnittelijat vastaavat opetuksen ja opiskelun suunnittelusta, kehittämisestä ja koordinoinnista sekä yhdessä opintoneuvojien kanssa opiskelijoiden neuvonnasta ja ohjauksesta. Suunnittelija auttaa erityisesti tutkintorakennetta sekä tutkinnon sisältöä ja säännöksiä koskevissa asioissa. Lisätietoja: www.tut.fi /pop > Opiskelu Sähköposti: etunimi.sukunimi@tut.fi Koulutusohjelma Suunnittelija Huone Puh. Arkkitehtuuri Marleena Yli-Äyhö RJ322 040-849 0444 Automaatiotekniikka Johanna Heinola-Lepistö K1239A 040-849 0537 Biotekniikka Touko Apajalahti SC208 040-849 0323 Konetekniikka Mervi Jokipii K1440A 040-849 0856 Materiaalitekniikka Nina Ojala K1440B 040 849 0906 Rakennustekniikka Päivi Javanainen RL313B 040-849 0840 Sähkötekniikka Anna-Mari Viitala TA211 040-198 1941 Teknis-luonnontieteellinen Touko Apajalahti SC208 040-849 0323 Tietojohtaminen Soila Kolari FA115 040-849 0867 Signaalinkäsittely ja tietoliikennetekniikka Mari Torikka TA209 040-849 0668 Tietotekniikka Kaisa Keskitalo TA207 040-754 5951 Tuotantotalous Soila Kolari FA115 040-849 0867 Ympäristö- ja energiatekniikka Touko Apajalahti SC208 040-849 0323 Porin koulutusohjelmat Susanna Honko 229 040-826 2923 Tiedekunnan osastosihteerit hoitavat tiedekuntaneuvoston kokouksiin menevät anomukset sekä neuvovat tutkintorakenteeseen, valmistumiseen ja todistuksiin liittyvissä asioissa. Opintopsykologi auttaa opiskelumotivaatioon, opiskelutaitoihin, opintojen etenemiseen, omien valintojen miettimiseen ja opinnoissa jaksamiseen liittyvissä asioista. Lisätietoja: www.tut.fi /pop > Opiskelu Puhelin: 040-849 0027 Sähköposti: opintopsyk@tut.fi, Huone: PC205 (Päärakennuksen 2. krs). Esteettömyys tarkoittaa opiskelijoiden tarpeiden huomioimista siten, että jokainen voi ominaisuuksistaan riippumatta toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa. Mikäli tarvitset jonkin vamman tai vaikka lukivaikeuden takia erityisjärjestelyjä, ole yhteydessä esteettömyysyhdyshenkilöön Piia Asunmaahan, Opiskelijapalvelut. Sähköposti: esteettomyys@tut.fi, puh. 040-849 0489, Huone: PC209 (Päärakennuksen 2. krs). Lisätietoja: www.tut.fi /pop > Opiskelu

19 Opintosuorituksia koskevissa asioissa voit olla yhteydessä Marja-Leena Kaakkolammiin, Sähköposti: marja-leena.kaakkolammi@tut.fi puhelin: 040-198 1485 huone: PC212 (Päärakennuksen 2. krs). Avoin yliopisto järjestää perustutkintoihin kuuluvaa opetusta, johon voivat osallistua avoimen yliopiston opiskelijoiden lisäksi myös teekkarit. Avoimen yliopiston opintojaksot ovat teekkareille maksuttomia. Avoimen yliopiston asioissa voit kääntyä opintoimiston puoleen. Avoinna arkisin klo 9.00-15.00 (Päärakennuksen 2. krs) Puhelin: 040-198 1445 Sähköposti: avoin@tut.fi www.tut.fi /avoin Kansainväliset palvelut -yksikkö, tarjoaa tietoa, kun haluat vaihtoon tai työharjoitteluun ulkomaille. Lisätietoja: www.tut.fi /pop > Opiskelu Avoinna: ma klo 12-15, ti-to 9-15 ja pe 9-12, Huone: TB115, sähköposti: interoff@tut.fi Adecco-TTY Urapalvelut tarjoaa opastusta työnhakuun sekä kesätyö-, harjoittelu- ja diplomityöpaikkojen välitystä. Lisätietoja: www.adecco.fi /tty Avoinna arkisin klo 11-16 (Päärakennuksen 1. krs.) Puhelin: (03) 3115 3500 Sähköposti: adecco.tty@adecco.fi Opintotukipalvelussa hoituvat opintotukiasiat yliopiston omassa pisteessä. Avoinna arkisin klo 12-15 Huone: PA210 (Päärakennuksen 2. krs.) Puhelin: 040 198 1439 Sähköposti: opintotuki@tut.fi Muut palvelut IT-Helpdesk antaa tietokoneiden käyttöön ja tietoliikenneverkkoihin liittyvää neuvontaa ja opastusta (myös unohtuneet salasanat!) sekä välittää ohjelmistoja ja tulostuspalveluja. IT-Helpdeskin aukioloajat ovat samat kuin kirjastolla. Huone: oppimiskeskus PC201D (Päärakennuksen 2. krs,) lauantaisin IT-Helpdesk palvelee kirjaston lainauspisteen yhteydessä (Päärakennuksen 1. krs.) Sähköposti: it-helpdesk@tut.fi puhelin: (03) 3115 3177 Kirjasto tarjoaa kirjasto-, neuvonta- ja ATK-luokkapalveluita sekä tiedonhakuun ja hallintaan liittyvää perehdytystä. Kirjastosta löydät lukusalikappaleet kurssikirjoista, luku- ja työskentelypaikkoja sekä mikrotietokoneita. Lisätietoja: www.tut.fi /library Avoinna: Lukukausien aikana ma-pe 8-18, la 9-15. Loma-aikoina ma 8-18, ti-pe 8-16, la suljettu. Lainaus: puh. (03) 3115 3166, sähköposti: lainaus@tut.fi Tietopiste: puh.(03) 3115 3155, sähköposti: tietopiste@tut.fi Liikuntapalvelut TTY liikuttaa! Tutustu monipuoliseen liikuntatarjontaan! Lisätietoja: www.tut.fi /liikunta Liikuntatoimisto, Tamppi Areenan 2. krs. Puhelin: (03) 3115 2797 Sähköposti: liikuntasuunnittelija@tut.fi YTHS:n terveyspalvelut ovat kaikkien ylioppilaskunnan jäsenmaksun maksaneiden käytettävissä. Lisätietoja: www.yths.fi Korkeakoulupastori on yliopistolla sekä opiskelijoita että henkilökuntaa varten. Kappelilla voit poiketa hiljentymässä tai levähtämässä (Festian Kappeli). Ota yhteyttä, kun kaipaat luottamuksellista keskusteluapua tai suunnittelet kirkollisia juhlia. Lisätietoja: www.uusiverso.fi /oppilaitostyo.php puhelin: (03) 3115 3452 Sähköposti: mervi.ulmanen@tut.fi Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta, TTYY, on opiskelijoiden oma etujärjestö.

20 Ylioppilaskunnan jäseniä ovat kaikki tekniikan kandidaatin, diplomiinsinöörin ja arkkitehdin tutkintoa suorittavat opiskelijat, jotka maksavat lukuvuosittain ylioppilaskunnan jäsenmaksun ilmoittautuessaan läsnäolevaksi yliopistoon. Ylioppilaskunnan tehtävänä on toimia teekkareiden yhdyssiteenä ja edistää jäsentensä yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä pyrkimyksiä. Käytännössä TTYY siis huolehtii opiskelijoidensa edunvalvonnasta ja siitä, että opiskeluympäristö ja elämän perusedellytykset ovat opiskelijan saatavilla. Lisätietoja: www.tut.fi /ttyy. Muista lukea tarkkaan myös ylioppilaskunnan fuksin oma lehti Fuksi Anturi! Ylioppilaskunnan toimisto, ns. Paulan tiski (Päärakennuksen 2. krs.) Puhelin: (03) 3115 2073. Muutokset tietoihin ovat mahdollisia. MUUTA OPISKELUUN JA YLIOPISTOON LIITTYVÄÄ Kirjastopalvelut Kokoelmat Yliopiston kirjasto on maan toiseksi suurin teknistieteellinen kirjasto. Kirjasto tuottaa TTY:n kampuksella toimiville laadukasta ja nopeaa kirjasto- ja tietopalvelua sekä tiedonhakuun ja -hallintaan liittyvää perehdyttämistä. Tieto- ja viestintätekniikan käyttöönotto tieteellisessä julkaisemisessa on muuttanut tapaa rakentaa kirjaston kokoelmia ja tarjota aineistoja käyttöön. Kirjastoon hankitut uudet verkkoaineistot on koottu ekirjasto -kokoelmaksi kirjaston sivuille (www.tut.fi /library). Palvelut tuotetaan tietokantoja, muita digitaalisia medioita ja ajanmukaisia tietoteknisiä välineitä hyväksi käyttäen. Näiden aineistojen käyttöehdot määritellään käyttöoikeussopimuksissa. Verkossa olevien lehtien määrä on runsaat 8000 sisältäen tunnetuimmat teknistieteelliset lehdet. Sanakirja NetMot käsittää tekniikan ja kaupan sanakirjojen lisäksi erikoissanastoja tunnetuimmilla kielillä. Käsikirjoja on teknistieteellisiltä aloilta muutama sata ja verkkokirjoja lähes 30 000 kaikkien käytettävissä. Painetut kokoelmat kattavat noin 130 000 kirjaa ja noin 700 aikakauslehteä sekä monipuolisen hakuteoskokoelman. Tutcat Tutcat-tietokannassa on tiedot kirjaston kokoelmista, laitoskokoelmissa olevasta aineistosta ja Porin kirjaston kokoelmista. Tutcat sisältää myös julkaisujen saatavuustiedot. Lainaus Kaikkien lainattavissa on noin 120 000 niteen kokoelma lähinnä teknis-tieteellisiltä aloilta. Kurssikirjoista on hankittu lukusalikappaleet, joita saa myös yölainaan. Kirjastossa on noin 250 luku- ja työpaikkaa. Tietohaku ja tietoaineiston välitys Artikkelikopioita ja lainoja välitetään maksusta sekä kotimaasta että ulkomailta. Atk-palvelut ATK-luokat ovat opiskelijoiden käytössä opetuksen osana ja tukena. Yliopiston tietoliikenneverkkoon liitetyiltä tietokoneilta pystyy käyttämään verkkopalveluita. Tietokoneita on yhteensä 260 kpl. Yliopiston opiskelijat saavat ensimmäisen lukukauden alussa käyttäjätunnuksen tietokoneille. Tunnus on voimassa yliopistossa läsnäolevilla opiskelijoilla. Opastus Päärakennuksessa ovat ATK-, lainaus- ja tietopisteet, josta saa neuvontaa kirjaston aukioloaikana, muuna aikana http://www.tut.fi /library. Syksyisin uusille opiskelijoille järjestetään opastusta sekä kirjasto- että atk-palveluissa. Tietoiskuja järjestetään eri aiheista tarpeen mukaan. Aukioloajat, osoite ja palvelunumerot Kirjasto on avoinna lukukausien aikana: ma-pe 8-18, la 9-15 loma-aikoina: ma 8-18, ti-pe 8-16, la suljettu. Käyntiosoite: Korkeakoulunkatu 10, Hervanta Postiosoite: PL 537, 33101 Tampere Atk-piste (03) 3115 3177 Lainauspiste (03) 3115 3166 Tietopiste (03) 3115 3155 Tietoaineiston välitys (03) 3115 3133 Telefaksi (03) 3115 2907 URL: http://www.tut.fi /library

Työelämäyhteydet Rekrytointipalvelut Adecco-TTY Urapalvelut Adecco-TTY Urapalvelut auttaa opiskelijoita ja vastavalmistuneita työnhakuun liittyvissä asioissa. Urapalvelujen www-sivujen kautta (www.adecco.fi /tty) löytyy uusimmat kesätyö- ja harjoittelupaikka-, diplomityöpaikka- sekä muut työpaikkailmoitukset. Adecco-TTY:n kautta on mahdollista työllistyä myös osa-aikatöihin opintojen ohella. Urapalveluista löytyy lisäksi työelämää koskevaa kirjallisuutta, oppaita ja asiakirjamalleja työnhakuun. Lisää tietoa palveluista saat ottamalla yhteyttä puhelimitse 3115 3500, www.adecco.fi /tty tai poikkeamalla päärakennuksen ensimmäisessä kerroksessa. Yrittäjyyspalvelut TTY tukee opiskelijoiden yrittäjyyttä TTY:n Yrittäjyyspalveluiden kautta. Palvelu tarjoaa apua tuote-/liikeidean kehittämiseen ja yritys- sekä liiketoiminnan aloittamiseen. Palvelun kautta on mahdollista mm. päästä mukaan yrittäjyysvalmiuksia kehittävään valmennukseen, vuokrata tilaa TTY:ltä, saada tietoa rahoituslähteistä sekä saada kontakteja eri kehittäjätahoihin ja yhteistyökumppaneihin. Yhteydet ja lisätiedot: yritysasiamies Mikko Nieminen Sähköposti: mikko.nieminen@tut.fi, puhelin: 040-849 0336 Tampereen teknillisen yliopiston Alumni ry Tampereen teknillisen yliopiston Alumni ry toimii elävän vuorovaikutteisen yhteistyön ylläpitämiseksi alumnin ja yliopiston välillä. Alumni sana on latinaa ja tarkoittaa suojattia, kasvattia. TTY-alumnit ovat Tampereen teknillisen yliopiston kasvatteja. TTY:n alumnitoiminta on elävää vuorovaikutusta tutkimuksen ja teollisuuden välillä, tiedon ja kokemuksen aktiivista jakamista molemminpuolisen kehitystyön onnistumiseksi. Alumnitoiminnan kautta myös yliopiston kasvatit säilyttävät yhteytensä tieteen maailmaan ja toisiinsa. Liittymällä yhdistyksen jäseneksi säilytät yhteytesi yliopistoon valmistumisen jälkeenkin. Liittyminen: www.tut.fi /alumni tai alumni@tut.fi. 21 Yliopiston hallintoelinten kokoonpanot Säätiön hallitus TTY-säätiön hallitus on uuden yliopistolain mukaisesti säätiöyliopiston ylin päättävä elin. Tietyissä opetukseen ja tutkimukseen liittyvissä asioissa ylin päätösvalta on kuitenkin konsistorilla, joka on koko yliopistoyhteisön yhteinen monijäseninen hallintoelin. Hallitus päättää säätiön strategiasta, säätiön toimintaa ja taloutta koskevista asioista sekä muista laajakantoisista suunnitelmista. Hallitus valitsee rehtorin johtamaan säätiön ja sen muodostaman tiede- ja taideyhteisön toimintaa. Hallitukseen kuuluu seitsemän jäsentä. Heidät nimittää yliopistoyhteisön jäsenistä koostuva konsistori. Koska konsistoria ei vielä syksyllä 2009 ollut valittu, ensimmäisen hallituksen valinta kuului voimaanpanolain mukaan yliopiston nykyiselle hallitukselle. Jäsenet, puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja Pekka Ala-Pietilä (2011) Sixten Korkman (2013) Erkki KM Leppävuori (2013), puheenjohtaja Marjo Miettinen (2013), varapuheenjohtaja Anne Stenros (2011) Mika Uusi-Pietilä (2011) Suluissa oleva vuosi merkitsee jäsenen toimikauden päättymisvuotta. Konsistori Konsistori on uuden yliopistolain tarkoittama koko yliopistoyhteisön yhteinen monijäseninen toimielin. Konsistorin toimikausi on kolme kalenterivuotta, mutta siirtymäkauden vuoksi ensimmäinen konsistori valittiin yhdeksi vuodeksi (1.1.-31.12.2010). Konsistorin alaisuudessa on kaksi pysyvää toimielintä, opetusneuvosto ja tieteellinen neuvosto, jotka valmistelevat asioita konsistorin päätettäväksi. Konsistoriin kuuluu 17 jäsentä, jotka edustavat yliopiston henkilöstöä ja opiskelijoita. Konsistorin puheenjohtajana toimii asemansa puolesta yliopiston rehtori ja varapuheenjohtajana vararehtori Paul H. Andersson. Konsistorin jäsenet toimikaudella 1.1.2010 31.12.2010 ovat henkilöstöryhmittäin seuraavat:

22 Puheenjohtaja Rehtori Markku Kivikoski Varajäsenet Professorit (7) Professori Jaakko Astola Professori Risto Ritala Professori Mika Hannula Professori Jouni Kivistö-Rahnasto Professori Hannu-Matti Järvinen Professori Jarmo Takala Professori Helge Lemmetyinen Professori Olavi Uusitalo Professori Toivo Lepistö Professori Jouko Halttunen Professori Seppo Pohjolainen Professori Jaakko Puhakka Professori Teuvo Tolonen Professori Pauli Kolisoja Muu opetus- ja tutkimushenkilökunta ja muu henkilökunta (5) Toimistosihteeri Tiina Heikkilä Toimistosihteeri Riitta Ranta Lehtori Simo Isoaho Lehtori Heli Harrikari Tiedekuntapäällikkö Jenni Koho Controller Jaakko Stenhäll Vanhempi tutkija Matti Mäntysalo Tutkija Leena Jaatinen Tutkija Antti Tiesalo Tutkijatohtori Pirjo Heikkilä Opiskelijat (5) Tekn. yo Aino Leppänen Tekn. yo Riku Merikoski Tekn. yo Annamaija Rönkkö Tekn. yo Kimmo O. Virtanen Tekn. yo Jyri Vuorinen Tekn. yo Juuso Kuusinen Tekn. yo Hannu Rehn Tekn. yo Antti Eivola Tekn. yo Ilkka Hulkko Tekn. yo Jaska Virherkari Opetusneuvosto Yliopistossa on opetusneuvosto, joka toimii konsistorin alaisuudessa. Opetusneuvostossa on puheenjohtajan lisäksi 13 jäsentä: viisi professoria ja viisi muun opetushenkilökunnan edustajaa sekä kolme opiskelijoiden edustajaa. Opetusneuvoston puheenjohtajana toimii vararehtori Matti Pentti ja varapuheenjohtajana professori Hannu-Matti Järvinen. Asioiden valmistelijoina toimivat yliopistopalvelut -yksikön työntekijät. Opetusneuvoston tehtävänä on: - valmistella konsistorille opetukseen liittyvät yleiset säännöt sekä tutkintotavoitteisen ja muun koulutuksen yhtenäiset periaatteet ja ohjeistus sekä edistää koulutusohjelmien yhteistyötä; - valmistella konsistorille koulutuksen johtamiseen, kehittämiseen ja laatuun liittyvät asiat; - tehdä konsistorille esityksiä opetuksen painopistealueista; - toimia oikaisulautakuntana (konsistorin päätös 1/2010); - ja käsitellä muut sen tehtäväksi annetut asiat Tieteellinen neuvosto Yliopistossa on tieteellinen neuvosto, joka toimii konsistorin alaisuudessa. Tieteelliseen neuvostoon kuuluu viisi professoria ja viisi muun opetus- ja tutkimushenkilökunnan edustajaa. Kukin tiedekunta esittää konsistorille neuvoston jäseniksi yhtä professoria ja yhtä tohtorin tutkinnon suorittanutta. Teteellisen neuvoston puheenjohtajana toimii vararehtori Paul H. Andersson ja varapuheenjohtajana professori Jaakko Astola. Asioiden valmistelijoina toimivat yliopistopalvelut -yksikön työntekijät. Tieteellisen neuvoston tehtävänä on: - vaalia ja arvioida yliopiston tutkimuksen ja väitöskirjojen tieteellistä laatua ja tehdä konsistorille esityksiä niiden kehittämiseksi; - ehdä konsistorille esityksiä tutkimuksen painopistealueista; - käsitellä muut sen tehtäväksi annetut asiat. Tiedekuntaneuvostot TTY:n tiedekuntaneuvostot 1.1.2008: - Automaatio-, kone- ja materiaalitekniikan tiedekunnan tiedekuntaneuvosto - Luonnontieteiden ja ympäristötekniikan tiedekunnan tiedekuntaneuvosto - Rakennetun ympäristön tiedekunnan tiedekuntaneuvosto - Teknis-taloudellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto - Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnan tiedekuntaneuvosto

Tiedekuntaneuvoston tehtävät: - vahvistaa tiedekunnan toiminta- ja taloussuunnitelma sekä seurata ja arvioida sen toteutumista; - antaa konsistorille lausunto tiedekunnan kannalta merkittävistä asioista; - tehdä konsistorille aloite koulutusohjelman perustamisesta ja lakkauttamisesta; - kehittää ja valvoa koulutusohjelmien toimintaa ja laatua sekä edistää koulutusohjelmien välistä yhtenäisyyttä ja yhteistyötä perusopetuksessa; - nimittää koulutusohjelman johtoryhmän jäsenet laitoksia ja ylioppilaskuntaa kuultuaan sekä koulutusohjelman johtajan ja varajohtajan; - hyväksyä koulutusohjelmien tavoitteet ja sisällöt sekä opintokokonaisuuksien ja -jaksojen tavoitteet, sisällöt, laajuudet ja nimet koulutusohjelmien johtoryhmien esityksistä; - antaa konsistorille lausunto opiskelijoiden valintaperusteista; - määrätä väitöskirjojen esitarkastajat ja vastaväittäjät sekä lisensiaatin tutkimusten ja diplomitöiden tarkastajat sekä arvostella nämä opinnäytteet; - antaa rehtorille lausunto jatko-opinto-oikeuden antamisesta; - käsitellä opintosuorituksia koskevat oikaisupyynnöt; - hoitaa tiedekuntaneuvostolle määrätyt rekrytointiin liittyvät tehtävät; - kutsua tiedekunnan neuvottelukunnan jäsenet; - käsitellä muut sen tehtäväksi annetut tai johtosäännöissä määrätyt asiat. TUTKINNOT JA TUTKINTOVAATIMUKSET DIPLOMI-INSINÖÖRIN KOULUTUSOHJELMISSA Tutkintojen rakenne TTY:n diplomi-insinöörin tutkintoon johtavissa koulutusohjelmissa alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon yleinen rakenne lukuvuonna 2010-2011 on seuraava: 23 Tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkintojen yleiset rakenteet DI-koulutusohjelmissa TEKNIIKAN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 op Perusopinnot 110 op Aineopinnot A 2 Aineopinnot B 2 DIPLOMI-INSINÖÖRIN TUTKINTO 120 op Kandidaatintyö 8 op Vapaasti valittavat 12 op Aineopinnot C Syventävät Koulutus- 2 opinnot Diplomityö ohjelman A, B tai C perus- ja tai aineopinnot Syventävät opinnot A tai B 10-20 op Vapaasti valittavat 10 20 op Tekniikan kandidaatin tutkinto Tekniikan kandidaatin tutkinto (TkK) on alempi korkeakoulututkinto, jonka kokonaislaajuus on 180 opintopistettä ja tavoitteellinen suoritusaika kolme vuotta. TTY:lle yhteisvalinnan kautta hyväksytyt opiskelijat suorittavat ensin kandidaatin tutkinnon ja jatkavat sitten kaksivuotiseen diplomi-insinöörin tutkintoon. Oikeus jatkaa opintoja saman koulutusohjelman sisällä on automaattinen. Tekniikan kandidaatin tutkinto koostuu perusopinnoista (110 op), aineopinnoista (2 x 2), kandidaatin työstä mukaan lukien kypsyysnäytteestä (8 op) ja vapaavalintaisista opinnoista (12 op). Joissakin koulutusohjelmissa tutkintoon sisältyy myös harjoittelua.

24 Perusopinnot Perusopintojen kokonaislaajuus on noin 110 opintopistettä. Kaikkien koulutusohjelmien perusopintoihin sisältyy vähintään: 27 opintopistettä matematiikkaa 17 opintopistettä fysiikkaa intopistettä kemiaa intopistettä tietotekniikkaa intopistettä taloutta 6 opintopistettä vieraan kielen opintoja intopistettä toisen kotimaisen kielen opintoja Varsinaiset opintojaksot ovat kuitenkin tiedekuntaneuvostojen päätettävissä ja voivat vaihdella koulutusohjelmakohtaisesti. 6intopisteestä enintään neljä opintopistettä on mahdollista sijoittaa diplomiinsinööritutkinnon perus- ja aineopintoihin koulutusohjelman tutkintovaatimusten mukaisesti. Aineopinnot eli pää- ja sivuaine Kunkin opiskelijan tutkintoon sisältyy vähintään kaksi 2intopisteen aineopintokokonaisuutta, joista toiseen liittyen tehdään kandidaatin työ. Aineopinnot ja niihin liittyvä kandidaatin työ muodostavat opiskelijan kandidaatin tutkinnon pääaineen. Aineopinnot, joihin ei liity kandidaatin työtä muodostaa opiskelijan kandidaatin tutkinnon sivuaineen. Koulutusohjelman kandidaatin tutkintoon soveltuvat aineopintokokonaisuudet on lueteltu koulutusohjelman tekniikan kandidaatin tutkinnon kuvauksen yhteydessä. Tässä yhteydessä on myös määritelty, voiko aineopintoihin liittyen tehdä kyseisessä koulutusohjelmassa kandidaatin työn. Kandidaatin työ Tekniikan kandidaatin tutkintoon kuuluu kandidaatintyö ja kypsyysnäyte. Kandidaatintyön kokonaislaajuus on 8 opintopistettä. Kandidaatintyö osoittaa opiskelijan kykyä soveltaa oppimaansa sekä kykyä tieteelliseen tai taiteelliseen ajatteluun ja toimintatapoihin. Nämä sisältävät myös kyvyn viestiä äidinkielellään sekä suullisesti että kirjallisesti. Kypsyysnäyte osoittaa opiskelijan perehtyneisyyttä kandidaatintyön alaan sekä kielitaitoa äidinkielellä. Kandidaatintyö voi kirjallisen raportin lisäksi sisältää esim. seminaariesitelmän pitämisen ja opponoinnin tai muuta opinnäytetyön tekemistä tukevaa opetusta. Kandidaatintyö voidaan tehdä myös ryhmätyönä, jolloin jokaisen tekijän itsenäinen osuus on osoitettava. Työn tarkastajan tulee olla ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut. Kandidaatintyön arvostelu annetaan tiedekuntaneuvostolle tiedoksi. Kandintyöhön sisältyvä kypsyysnäyte annetaan koulutusohjelman ohjeistamalla tavalla. Vapaasti valittavat opinnot Kaikissa koulutusohjelmissa on tilaa vapaasti valittaville opinnoille. Vapaavalintaisten opintojaksojen yhteislaajuus riippuu tutkinnon muiden opintokokonaisuuksien laajuudesta. Vapaasti valittavia opintoja ei tarvitse olla lainkaan, mikäli tutkinnon kokonaislaajuus täyttyy. Opiskelija voi liittää tutkintoonsa myös sellaisen kokonaisuuden toisesta yliopistosta, jota ei voida hyväksyä tutkinnon aineopintokokonaisuudeksi. Tällöin kokonaisuus sijoitetaan vapaasti valittaviin opintoihin. Myös ulkomailla suoritettavat opinnot sisällytetään yleensä vapaasti valittavien opintojen ryhmään. Niiden tutkintoon soveltuvuudesta on neuvoteltava koulutusohjelman johtajan kanssa. Tampereen teknillisessä yliopistossa on toteutettu ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksilukemisjärjestelmä Euroopan Unionin Socrates/Erasmus -ohjelman mukaisen vaihdon sisällä. Diplomi-insinöörin tutkinto Diplomi-insinöörin tutkinto (DI) on ylempi korkeakoulututkinto, jonka kokonaislaajuus on 120 opintopistettä ja tavoitteellinen suoritusaika kaksi vuotta. TTY:lle yhteisvalinnan kautta hyväksytyt opiskelijat saavat opinto-oikeuden suoraan diplomi-insinöörin tutkintoon asti. Käytännössä ylemmän tutkinnon opinnot voi aloittaa joustavasti jo kandivaiheen loppupuolella. Diplomityön aihetta anoessa täytyy kuitenkin olla suoritettuna koko tekniikan kandidaatin tutkinto. Diplomi-insinöörin tutkinto koostuu koulutusohjelman perus- ja aineopinnoista (10-20 op), aineopinnoista (2), syventävistä opinnoista (), diplomityöstä mukaan lukien kypsyysnäytteestä (30 op) ja vapaavalintaisista opinnoista (10-20 op). Joissakin koulutusohjelmissa tutkintoon sisältyy myös harjoittelua. Koulutusohjelman perus- ja aineopinnot Koulutusohjelman perus- ja aineopintojen kokonaislaajuus on n. 10 opintopistettä. Opintokokonaisuuden sisältö vaihtelee varsin laajasti koulutusohjelmittain.

25 Aineopinnot ja syventävät opinnot (pää- ja sivuaine) Opiskelijan tutkintoon voi sisältyä joko yksi 2intopisteen aineopintokokonaisuus ja yksi vähintään intopisteen syventävien opintojen kokonaisuus tai kaksi syventävien opintojen kokonaisuutta. Tutkinnon opinnäytetyö on diplomityö, joka tehdään syventäviin opintoihin liittyvästä aiheesta. Syventävät opinnot ja niihin liittyvä diplomityö muodostavat opiskelijan DI-tutkinnon pääaineen. Aine- tai syventävät opinnot, joihin ei liity diplomityötä muodostaa opiskelijan DI-tutkinnon sivuaineen. Koulutusohjelman DI-tutkintoon soveltuvat opintokokonaisuudet on lueteltu koulutusohjelman DI-tutkinnon kuvauksen yhteydessä. Tässä yhteydessä on myös eritelty mihin syventäviin opintoihin liittyen opiskelija voi koulutusohjelmassa tehdä diplomityön. Diplomityö Diplomityö on diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkintoon kuuluva, opintojen loppuvaiheessa tehtävä opinnäytetyö, jonka laajuus on 30 opintopistettä. Diplomityö tehdään opiskelijan syventävien opintojen opintokokonaisuuteen liittyvästä aihepiiristä. Tiedekuntaneuvosto vahvistaa diplomityön aiheen ja kielen ja nimeää diplomityölle vähintään yhden tarkastajan, jonka tulee olla syventävien opintojen alaa edustava professori tai tohtori tai erityisestä syystä tiedekuntaneuvoston nimeämä muu yliopiston työntekijä. Tarkastajan on annettava tiedekuntaneuvostolle kirjallinen lausunto diplomityöstä. Diplomityön aiheen voi anoa tiedekuntaneuvostolta, kun opiskelija on suorittanut tekniikan kandidaatin tutkinnon. Diplomityön arvostelee tiedekuntaneuvosto. Diplomityön arvostelusta tehtävään päätöksentekoon saavat osallistua professorit ja samantasoisen opintosuorituksen suorittaneet tiedekuntaneuvoston jäsenet, joita kokouksessa tulee olla läsnä vähintään neljä. Diplomityö tehdään yksilöllisesti, mutta erityisistä syistä voidaan tehdä myös ryhmätyönä, jolloin jokaisen tekijän itsenäinen osuus on osoitettava. Diplomityöhön liittyen kirjoitetaan kypsyysnäyte. Kypsyysnäytteellä osoitetaan perehtyneisyys opinnäytteen alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Mikäli opiskelija on osoittanut suomen tai ruotsin kielen taidon jo alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä, ei sitä tarvitse enää osoittaa ylemmässä tutkinnossa. Tässä tapauksessa kypsyysnäytteestä tarkastetaan ainoastaan perehtyneisyys opinnäytteen alaan. Vapaasti valittavat opinnot Kaikissa koulutusohjelmissa on tilaa vapaasti valittaville opinnoille. Vapaavalintaisten opintojaksojen yhteislaajuus riippuu tutkinnon muiden opintokokonaisuuksien laajuudesta. Vapaasti valittavia opintoja ei tarvitse olla lainkaan, mikäli tutkinnon kokonaislaajuus täyttyy. Opiskelija voi liittää tutkintoonsa myös sellaisen kokonaisuuden toisesta yliopistosta, jota ei voida hyväksyä tutkinnon aineopintokokonaisuudeksi. Tällöin kokonaisuus sijoitetaan vapaasti valittaviin opintoihin. Myös ulkomailla suoritettavat opinnot sisällytetään yleensä vapaasti valittavien opintojen ryhmään. Niiden tutkintoon soveltuvuudesta on neuvoteltava koulutusohjelman johtajan kanssa. Tampereen teknillisessä yliopistossa on toteutettu ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksilukemisjärjestelmä Euroopan Unionin Socrates/Erasmus -ohjelman mukaisen vaihdon sisällä.

26 TUTKINNOT JA TUTKINTOVAATIMUKSET ARKKITEHTUURIN KOULUTUSOHJELMASSA Tutkintojen rakenne TTY:n arkkitehdin tutkintoon johtavassa koulutusohjelmassa alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon yleinen rakenne lukuvuonna 2010-2011 on seuraava: Tekniikan kandidaatin ja arkkitehdin tutkintojen rakenne arkkitehtuurin koulutusohjelmassa TEKNIIKAN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 op Perusopinnot Aineopinnot 110 op Aineopinnot 46 op ARKKITEHDIN TUTKINTO 120 op Syventävät opinnot Kandidaatintyö 8 op Vapaasti valittavat 32 op Vapaasti valittavat opinnot 1 Diplomityö Tekniikan kandidaatin tutkinto on alempi korkeakoulututkinto, jonka kokonaislaajuus on 180 opintopistettä ja tavoitteellinen suoritusaika kolme vuotta. TTY:lle yhteisvalinnan kautta hyväksytyt opiskelijat suorittavat ensin kandidaatin tutkinnon ja jatkavat sitten kaksivuotiseen arkkitehdin tutkintoon. Oikeus jatkaa opintoja saman koulutusohjelman sisällä on automaattinen. Arkkitehtuurin koulutusohjelman tekniikan kandidaatin tutkinto koostuu perusopinnoista (), aineopinnoista (110 op), kandidaatin työstä mukaan lukien kypsyysnäytteestä (8 op) ja vapaavalintaisista opinnoista (32 op). Tutkinnon tarkempi sisältö on kerrottu tämän oppaan koulutusohjelmia käsittelevässä osassa. Kandidaatin työ Tekniikan kandidaatin tutkintoon kuuluu kandidaatintyö ja kypsyysnäyte. Kandidaatintyön kokonaislaajuus on 8 opintopistettä. Kandidaatintyö osoittaa opiskelijan kykyä soveltaa oppimaansa sekä kykyä tieteelliseen tai taiteelliseen ajatteluun ja toimintatapoihin. Nämä sisältävät myös kyvyn viestiä äidinkielellään sekä suullisesti että kirjallisesti. Kypsyysnäyte osoittaa opiskelijan perehtyneisyyttä kandidaatintyön alaan sekä kielitaitoa äidinkielellä. Kandidaatintyö tehdään opintojaksoon ARS-3310 Asuntosuunnittelu 1 yhteydessä. (Erilliset ohjeet opinnäytetyön tekemiseen.) Työn tarkastajan tulee olla ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut. Kandintyöhön sisältyvä kypsyysnäyte annetaan koulutusohjelman ohjeistamalla tavalla. Arkkitehdin tutkinto Arkkitehdin tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto, jonka kokonaislaajuus on 120 opintopistettä ja tavoitteellinen suoritusaika kaksi vuotta. TTY:lle arkkitehtuurin koulutusohjelmaan hyväksytyt opiskelijat saavat opinto-oikeuden suoraan arkkitehdin tutkintoon asti. Käytännössä ylemmän tutkinnon opinnot voi aloittaa joustavasti jo kandivaiheen loppupuolella. Diplomityön aihetta anoessa täytyy kuitenkin olla suoritettuna koko tekniikan kandidaatin tutkinto. Arkkitehdin tutkinto koostuu aineopinnoista (46 op), syventävistä opinnoista (), diplomityöstä mukaan lukien kypsyysnäytteestä () ja vapaavalintaisista opinnoista (1). Diplomityö Diplomityö on diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkintoon kuuluva, opintojen loppuvaiheessa tehtävä opinnäytetyö, jonka laajuus on 30 opintopistettä. Diplomityö tehdään opiskelijan syventävien opintojen opintokokonaisuuteen liittyvästä aihepiiristä. Syventävät opinnot ja niihin liittyvä diplomityö muodostavat opiskelijan pääaineen. Tutkinnon tarkempi sisältö on kerrottu tämän oppaan koulutusohjelmia käsittelevässä osassa.

ARKKITEHTUURIN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja: Markku Hedman huone: RJ310, puhelin 040 702 4884 email: markku.hedman@tut.fi Sihteeri: Annukka Ristikaarto huone: RK202, puhelin 040 849 0441 email: annukka.ristikaarto@tut.fi Opetuksen suunnittelija: Marleena Yli-Äyhö huone: RJ322, puhelin 040 849 0444 email: marleena.yli-ayho@tut.fi Koulutusohjelman opintoneuvoja: huone: RO203, puhelin 040 7650 163 email: opintoa@tut.fi TEKNIIKAN KANDIDAATIN TUTKINTO Tekniikan kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelija: - tuntee arkkitehtuurin perusteet ja pystyy seuraamaan ja tulkitsemaan arkkitehtuurin alan kehitystä ja sen yhteiskunnallista merkitystä - osaa soveltaa taiteellisia ja tieteellisiä työskentelytapoja tiedon tulkintaan, päättelyyn ja raportointiin - osaa käyttää viestintätaitojaan ja hankkimaansa tietoa arkkitehtuurin alan työtehtävissä alan edellyttämillä työskentelytavoilla - osaa viestiä äidinkielen lisäksi myös toisella kotimaisella sekä yhdellä vieraalla kielellä - saavutettuaan opiskelijalla on edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen. Rakenne Perusopinnot, Kieliopinnoista toisen tulee olla toinen kotimainen kieli. AHT-1120 Taide 1 8 op I AHT-1200 Taide 2 8 op II ARS-1320 Rakennetekniikka II ARS-2000 Työmaaharjoittelu II Opiskelijan on valittava vieraan kielen opintoja (vähintään perustaso) 6 op Yhteensä 27 Aineopinnot, 110 op Aineopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle ammattitaidon perusta jonka avulla on mahdollista osallistua tuloksellisesti ympäristön rakentamiseen ja käyttöön liittyvään suunnitteluun, suunnittelu- ja rakentamishallintoon sekä tieteellisen tutkimuksen menetelmien ja tulosten hyödyntämiseen. Aineopintojen keskeisenä tehtävänä on kehittää suunnitteluvalmiuksia. AHT-2100 Arkkitehtuurin perusteet 12 op I AHT-2200 Arkkitehtuurin ammattikurssi 1 II AHT-3110 Arkkitehtuurin historian pk, osa 1 I AHT-3120 Arkkitehtuurin historian pk, osa 2 8 op I AHT-3200 Arkkitehtuurin historian ammattikurssi I 1 II ARS-1200 Korjausrakentamisen perusteet III ARS-2210 Rakennusopin perusteet 8 op II ARS-2310 Rakennusopin ammattikurssi 10 op III ARS-3310 Asuntosuunnittelu 1 6 op III AYS-2100 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet 12 op I AYS-2300 Yhdyskuntasuunnittelun ak 1 1 III RTEK-3560 Rakennusfysiikan perusteet arkkitehdeille II Yhteensä 110 op Arkkitehtuuri

Arkkitehtuuri 28 Vapaasti valittavat opinnot, 32 op Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (32) AHT-1100 Ihminen ja ympäristö I AHT-1110 Taidehistoria I AHT-1300 Ympäristöpsykologia III AHT-3150 Piirustuskurssi 2 op I AHT-3300 Nykyajan arkkitehtuurin historia 6 op III AHT-3350 Perinteiset rakenteet ja niiden korjaus 6 op III AHT-5100 Esitystekniikka I AHT-5206 Spaces in Finnish Nature III AML-1100 Arkkitehtuurimedian perusteet I AML-2100 Kuvausmenetelmät I AML-3200 ArchiCADin perusteet II AML-3310 Revit Architecture perusteet III ARK-1000 Arkkitehtuurin laitoksen vaihtuva kurssi 1-10 op ARK-1006 School of Architecture s Varying Topics 1-10 op Course ARS-1300 Rakennusakustiikka III ARS-1310 Sisustussuunnittelu 1 6 op III ARS-1420 Japanin nykyarkkitehtuuri III AYS-1300 Maisemasuunnittelu 7 op II Tekniikan kandidaatin tutkinto, 180 op Kandidaatintyö, 8 op Kandidaatintyö tehdään opintojaksoon ARS-3310 Asuntosuunnittelu 1 yhteydessä. (Erilliset ohjeet opinnäytetyön tekemiseen.) Opiskelijan tulee kirjoittaa opinnäytetyöhön liittyen kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Tutkintoon liittyviä lisätietoja *Rakennusarkkitehdin tutkinnon suorittaneille erilliset ohjeet koulutusohjelman suunnittelijalta.

ARKKITEHDIN TUTKINTO - Arkkitehdin tutkinnon suoritettuaan opiskelija: - osaa soveltaa arkkitehtuurin koulutusohjelman opintojen tuntemustaan ja tieteellistä lähestymistapaa ajankohtaisiin ja konkreettisiin tehtäviin - pystyy toimimaan itsenäisesti työelämässä erilaisissa alan suunnittelu-, asiantuntija-, kehittämis- ja johtamistehtävissä - pystyy osallistumaan arkkitehtuuria koskevien kysymysten yhteiskunnalliseen keskusteluun - osaa käyttää kieli-, viestintä- ja yhteistyötaitojaan työelämässä, taiteellisessa ja tieteellisessä toiminnassa sekä yhteiskunnallisessa keskustelussa - pystyy toimimaan arkkitehtina täyttäen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2005/36/EY arkkitehdin koulutukselle säädetyt osaamisvaatimukset - saavutettuaan opiskelijalla on edellytykset jatkotutkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen. Rakenne Aineopinnot, 46 op Aineopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle ammattitaidon perusta jonka avulla on mahdollista osallistua tuloksellisesti ympäristön rakentamiseen ja käyttöön liittyvään suunnitteluun, suunnitteluja rakentamishallintoon sekä tieteellisen tutkimuksen menetelmien ja tulosten hyödyntämiseen. Aineopintojen keskeisenä tehtävänä on kehittää suunnitteluvalmiuksia. AHT-3410 Arkkitehtuurin historian ammattikurssi 2 10 op IV ARS-3410 Asuntosuunnittelun ammattikurssi 10 op IV ARS-4000 Ammattiharjoittelu IV ARS-4310 Rakennussuunnittelun ammattikurssi 10 op IV AYS-2410 Yhdyskuntasuunnittelun ammattikurssi 2 10 op IV KIE-1440 Tieteellisen kirjoittamisen perusteet 2 op IV Yhteensä 46 op 29 Syventävät opinnot, Syventävät opinnot perehdyttävät opiskelijat aineopintoja syvällisemmin johonkin arkkitehdin ammattialan keskeiseen tehtäväkokonaisuuteen ja antavat hänelle valmiuksia ratkaista suunnittelu- ja tutkimusongelmia, joihin hänellä ei ole aiemmin opittuja malleja. Syventäviin opintoihin sisältyy saavutetun kypsyyden osoittamiseksi tehtävä diplomityö. Pakollisena valitaan yksi jatkokurssi A ja siihen liittyvä jatkokurssi B, joiden aihepiiristä opinnäytetyö suositellaan tehtävän. Samasta aiheesta tehdyn jatkokurssin A ja B aihealueen syventävän ammattikurssin (1 kpl) voi sijoittaa syventäviin opintoihin. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (30) AHT-3450 Arkkitehtuurin historian syventävä V ammattikurssi 2 AHT-3510 Arkkitehtuurin historian ja teorian 10 op V jatkokurssi A AHT-3550 Arkkitehtuurin historian ja teorian V jatkokurssi B AHT-5300 Arkkitehtuurin tilateoriat 6 op V ARS-1210 Korjausrakentamisen jatkokurssi A 10 op V ARS-1250 Korjausrakentamisen jatkokurssi B V ARS-1500 Arkkitehti pääsuunnittelijana 8 op V ARS-1510 Rakennushankkeen suunnittelun 3-10 op V simulointi ARS-3450 Asuntosuunnittelun syventävä V ammattikurssi ARS-3510 Asuntosuunnittelun jatkokurssi A 10 op V ARS-3555 Asuntosuunnittelun jatkokurssi B V ARS-4350 Rakennussuunnittelun syventävä V ammattikurssi ARS-4510 Rakennussuunnittelun jatkokurssi A 10 op V ARS-4550 Rakennussuunnittelun jatkokurssi B V Arkkitehtuuri

30 Arkkitehtuuri AYS-1500 Modernin kaupunkisuunnittelun teoria ja V historia AYS-2450 Yhdyskuntasuunnittelun syventävä V ammattikurssi 2 AYS-2510 Yhdyskuntasuunnittelun jatkokurssi A 10 op V AYS-2550 Yhdyskuntasuunnittelun jatkokurssi B V Vapaasti valittavat opinnot, 1 Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (14) AHT-1456 Contemporary Finnish Architecture IV AHT-3366 History of Finnish Architecture IV AHT-3450 Arkkitehtuurin historian syventävä IV ammattikurssi 2 AHT-9660 Taide 3 IV AML-4300 Arkkitehtuurin visualisointi IV ARK-1000 Arkkitehtuurin laitoksen vaihtuva kurssi 1-10 op IV ARK-1006 School of Architecture s Varying Topics 1-10 op IV Course ARS-2356 Finnish Wood Architecture IV ARS-3450 Asuntosuunnittelun syventävä IV ammattikurssi ARS-4350 Rakennussuunnittelun syventävä IV ammattikurssi AYS-1406 African Architecture and Urban Planning IV AYS-2450 Yhdyskuntasuunnittelun syventävä ammattikurssi 2 IV Diplomityö, (Erilliset ohjeet opinnäytetyön tekemiseen.) Opiskelijan tulee kirjoittaa opinnäytetyöhön liittyen kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Arkkitehdin tutkinto, 120 op

AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja: Risto Ritala huone: SH201, puhelin: 040 849 0922 email: risto.ritala@tut.fi Sihteeri: Leila Holmström huone K1446, puhelin: 040 849 0639 email: leila.holmstrom@tut.fi Sihteeri: Hannele Kulmala huone K1447, puhelin: 040 849 0591 email: hannele.kulmala@tut.fi Opetuksen suunnittelija: Johanna Heinola-Lepistö huone K1239A, puhelin: 040 849 0937 email: johanna.heinola-lepisto@tut.fi Koulutusohjelman opintoneuvoja huone K1239B, puhelin: 040 849 0065 email: opintoau@tut.fi TEKNIIKAN KANDIDAATIN TUTKINTO - osaa soveltaa tieteellisiä työskentelytapoja tiedon tulkintaan, päättelyyn ja raportointiin - osaamistavoitteet saavutettuaan opiskelijalla on edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen - tuntee automaatiotekniikan alan perusteet ja pystyy seuraamaan ja tulkitsemaan automaatiotekniikan alan kehitystä ja sen yhteiskunnallista merkitystä - osaa käyttää viestintätaitojaan ja hankkimaansa tietoa automaatiotekniikan alan työtehtävissä sen edellyttämillä työskentelytavoilla - osaa viestiä äidinkielen lisäksi myös toisella kotimaisella sekä yhdellä vieraalla kielellä Rakenne Kandidaatin tutkinnon perusopinnot, 110 op AKM-1000 Johdatus yliopisto-opiskeluun 1 op ASE-1010 Käytännön systeemiajattelu ASE-1220 Systeemitekniikan perusteet 1 ASE-1230 Systeemitekniikan perusteet 2 ASE-1310 Automaatiotekniikan sovellukset ASE-1330 Automaatiosuunnittelun perusteet FYS-1010 Fysiikan työt I FYS-1091 Insinöörifysiikka I 7 op FYS-1101 Insinöörifysiikka II 7 op IHA-1101 Hydrauliikan perusteet KEM-1100 Insinöörikemia KIE-2200 Ruotsia tekniikan opiskelijoille 1 MAT-10414 Insinöörimatematiikka D 1u MAT-10424 Insinöörimatematiikka D 2u MAT-10434 Insinöörimatematiikka D 3u MAT-10444 Insinöörimatematiikka D 4u MAT-20451 Fourier n menetelmät MAT-20501 Todennäköisyyslaskenta OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet OHJ-1100 Ohjelmointi I OHJ-1150 Ohjelmointi II 2 TETA-1010 Teollisuustalouden perusteet TLT-2100 Tietoliikenneverkkojen perusteet 2 TTE-5011 Johdanto robotiikkaan ja automaatioon Opiskelijan on valittava vieraan kielen opintoja (vähintään perustaso) Opiskelijan on valittava vieraan kielen opintoja (jatkotaso) Yhteensä 102 op 1. Ruotsin kielen opinnoissa on saavutettava asetuksen mukainen kielitaito. Tämän opintojakson voi korvata myös opintojaksoilla KIE- 2210 tai KIE-2230. Ruotsinkielinen opiskelija suorittaa suomen kielen opintojakson. 2. Opintojaksoista toinen on sisällytettävä perusopintoihin. 31 Automaatiotekniikka

32 Automaatiotekniikka Vaihtoehtoiset opintojaksot Automaatiotekniikan koulutusohjelman opiskelijan on valittava listalta yksi matematiikan opintojakso. MAT-21161 Algoritmimatematiikka MAT-31080 Kompleksimuuttujan funktiot MAT-31090 Matriisilaskenta 1 MAT-33311 Tilastomatematiikka 1 Tarkasta, ovatko jotkut täydentävät opintojaksot suositeltavina tai pakollisina esitietoina aineopinnoissa, joita aiot suorittaa. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (110) ELE-1020 Elektroniikan perusteet II 6 op ELE-1030 Elektroniikan perusteet III ENER-8010 Energiatekniikan perusteet OHJ-1150 Ohjelmointi II SGN-1201 Signaalinkäsittelyn menetelmät SMG-1100 Piirianalyysi I TEL-1010 Tehoelektroniikan perusteet TEL-2010 Sähkötekniikan perusteet K TKT-1101 Digitaalitekniikan perusteet TLT-2100 Tietoliikenneverkkojen perusteet Tutkintoon hyväksyttävät aineopintokokonaisuudet, joihin voi tehdä kandidaatintyön Elektroniikka Energia- ja prosessitekniikka Factory Automation Hydrauliikka ja automatiikka Signaalinkäsittely ja multimedia Systeemitekniikka Tehoelektroniikka 2 26 op 2 2 2 2 2 Automaatiotekniikan koulutusohjelman opiskelijan on sisällytettävä kandidaatintutkintoonsa vähintään yksi automaatiotekniikan keskeisistä aineopintokokonaisuuksista: Factory Automation Hydrauliikka ja automatiikka Systeemitekniikka Tutkintoon hyväksyttävät aineopintokokonaisuudet, joihin ei voi tehdä kandidaatintyötä Sivuaineen saa valita vapaasti kokonaisuuksista, jotka tarjotaan automaatiotekniikan koulutusohjelman opiskelijoille, mikäli opiskelija on tehnyt kandidaatintyön johonkin automaatiotekniikan keskeiseen aineopintokokonaisuuteen. Muuten toiseksi kokonaisuudeksi on valittava jokin keskeinen aineopintokokonaisuus. Vapaasti valittavat opinnot, 12 op Tutkinto täydennetään 180 op:n laajuuteen vapaasti valittavilla opinnoilla. Kandidaatintyö, 8 op - Tieteellisen tekstin tai raportin kirjoittamisen valmiudet. - Yliopistotutkintoon vaadittavan kypsyyden osoittaminen. Kandidaatintyö tehdään kandidaatin tutkinnon pääaineeseen (Aineopinnot A) liittyvänä opinnäytetyönä. Kandidaatintyön yhteydessä tehdään myös kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taidon. Ennen kandidaatintyön aloittamista opiskelijalla tulee olla suoritettuna kandidaatin tutkinnon perusopintoja vähintään 100 op ja pääaineen opintoja 1. Myös henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) tulee olla hyväksytetty kandidaatintutkinnon osalta. Tutkintoon liittyviä lisätietoja Yhden opintojakson opintopisteet voi sisällyttää vain yhteen opintokokonaisuuteen.

Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 op 33 Perusopinnot 110 op Aineopinnot 2 Automaatiotekniikan keskeiset aineopintokokonaisuudet, joihin kaikkiin voi tehdä kandidaatintyön: Kandidaatintyö 8op Factory Automation 2 Hydrauliikka ja automatiikka 2 Systeemitekniikka Muut aineopintokokonaisuudet, joihin voi tehdä kandidaatintyön: Automaatiotekniikka Tehoelektroniikka 2 Elektroniikka 2 Energia- ja prosessitekniikka 27-28 op Signaalinkäsittely ja multimedia 2 Aineopinnot 2 Vapaasti valittava kokonaisuus, jos tutkintoon on jo sisällytetty automaatiotekniikan keskeinen aineopintokokonaisuus. Vapaasti valittavat Opinnot 12 op Muussa tapauksessa toinen kokonaisuus on jokin keskeisistä aineopintokokonaisuuksista.

Automaatiotekniikka 34 DIPLOMI-INSINÖÖRIN TUTKINTO - Pystyy toimimaan työelämässä erilaisissa automaatiotekniikan alan asiantuntija-, kehittämis- ja johtamistehtävissä. - Osaa soveltaa automaatiotekniikan syventävien opintojen tuntemustaan ja tieteellistä lähestymistapaa ajankohtaisiin ja konkreettisiin tehtäviin. - Pystyy osallistumaan automaatiotekniikkaa koskevien kysymysten yhteiskunnalliseen keskusteluun. - Osaa käyttää kieli-, viestintä- ja yhteistyötaitojaan työelämässä, tieteellisessä toiminnassa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa. - saavutettuaan opiskelijalla on edellytykset jatkotutkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen. Rakenne Koulutusohjelman perus- ja aineopinnot, 10 op Opintokokonaisuuteen sisältyy harjoittelua Yhteensä Vaihtoehtoiset opintojaksot Valittava vähintään 2 pisteen edestä opintojaksoja KIE-1440 Tieteellisen kirjoittamisen perusteet 2 op 1 KIE-1520 Opinnäytetyön kirjoittaminen 1 op 1 KIE-1620 Työelämän kirjallinen viestintä 1 op 1 KIE-1630 Suomen kielen erityistyö 2 op 1 TITA-1100 Tietojohtamisen peruskurssi TKT-9617 Scientifi c Publishing 6 op Opintokokonaisuuteen voi pakollisen harjoittelun lisäksi sisällyttää harjoittelua enintään 1. Kokonaisuuteen voi sisällyttää yhden opintojaksoista KIE-1440, KIE-1520, KIE-1620 ja KIE-1630. Täydentäviksi opintojaksoiksi kannattaa valita diplomi-insinöörintutkinnon aine- ja syventävien kokonaisuuksien esitieto-opintojaksoja. Tutkintoon hyväksyttävät aineopintokokonaisuudet Tutkintoon hyväksytään kaikki ne aineopintokokonaisuudet, jotka tarjotaan automaatiotekniikan koulutusohjelman opiskelijoille. Aineopintokokonaisuutta ei voi sisällyttää diplomi-insinöörin tutkintoon, jos se on jo sisällytetty kandidaatintutkintoon. Tutkintoon hyväksyttävät syventävien opintojen kokonaisuudet, joihin voi tehdä diplomityön Automaation tietotekniikka Factory Automation Hydrauliikka ja automatiikka, hydraulitekniikka Hydrauliikka ja automatiikka, koneautomaatio Mikrosysteemit Prosessien hallinta Tuotantotekniikka Tuotekehitys Automaatiotekniikan koulutusohjelman opiskelija voi tehdä diplomityön myös seuraavien laitosten syventävistä kokonaisuuksista, mikäli ne on sallittu automaatiotekniikan koulutusohjelman opiskelijoille: Elektroniikka, Energia- ja prosessitekniikka, Konstruktiotekniikka, Matematiikka, Ohjelmistotekniikka, Sähköenergiatekniikka, Tietokonetekniikka, Tietoliikennetekniikka. Nämä kokonaisuudet löydät esimerkiksi opinto-oppaan hakutoiminnolla, valitsemalla Opintokokonaisuuksien haku ja haluamasi laitos. Vapaasti valittavat opinnot, 2 Vapaasti valittavista suositellaan koottavaksi aine- tai syventävä kokonaisuus diplomi-insinöörin tutkintoon.

Diplomityö () - Itsenäisesti tehdyn tieteellisen tutkimus- tai kehitystyön suorittaminen ja raportointi. - Pääaineen alaan liittyvän kokonaisuuden hallinnan osoittaminen. - Yliopistotutkintoon vaadittavan kypsyyden osoittaminen. 35 Opiskelijan tulee kirjoittaa diplomityöhön liittyen kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Jos opiskelija on alemman korkeakoulututkinnon yhteydessä osoittanut kielitaidon, sitä ei tarvitse osoittaa uudelleen. Tutkintoon liittyviä lisätietoja Automaatiotekniikan koulutusohjelman opiskelijan on sisällytettävä ainakin yksi aineopintokokonaisuus tai syventävä opintokokonaisuus hydrauliikan ja automatiikan, systeemitekniikan tai tuotantotekniikan laitokselta diplomi-insinöörin tutkintoon. Automaatiotekniikka

36 Diplomi-insinöörin tutkinto 120 op Aineopinnot 2 TAI Syventävät opinnot Diplomityö Automaatiotekniikka Syventävät opinnot Tutkintoon on sisällytettävä hydrauliikan ja automatiikan, systeemitekniikan tai tuotantotekniikan laitoksen aineopintokokonaisuus tai syventävä kokonaisuus Laitokset, joiden syventäviin kokonaisuuksiin voi tehdä diplomityön Hydrauliikka ja automatiikka Systeemitekniikka Tuotantotekniikka Elektroniikka Energia- ja prosessitekniikka Konstruktiotekniikka Matematiikka Ohjelmistotekniikka Signaalinkäsittely Sähköenergiatekniikka Tietokonetekniikka Tietoliikennetekniikka Vapaasti valittavat opinnot 2 Suositellaan aineopintokokonaisuuden muodostamista Koulutusohjelman perus- ja aineopinnot 10 op

BIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja: Matti Karp huone: FC322, puhelin 040 553 3189 email: matti.karp@tut.fi Sihteeri: Riitta Myyryläinen huone: SC202, puhelin 040 849 0666 email: riitta.myyrylainen@tut.fi Opetuksen suunnittelija: Touko Apajalahti huone: SC208, puhelin 040 849 0323 email: touko.apajalahti@tut.fi Opetuksen suunnittelija: Suvi-Päivikki Ikonen huone: SC208 email: suvi.ikonen@tut.fi Koulutusohjelman opintoneuvoja: huone: SC210, puhelin 040 849 0660 email: opintobio@tut.fi TEKNIIKAN KANDIDAATIN TUTKINTO Tekniikan kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelija: - tuntee biotekniikan eri osa-alueiden perusteet ja pystyy seuraamaan ja tulkitsemaan alan kehitystä ja sen yhteiskunnalliseta merkitystä - osaa soveltaa tieteellisiä työskentelytapoja tiedon tulkintaan, päättelyyn ja raportointiin - osaa käyttää viestintätaitojaan ja hankkimaansa tietoa biotekniikan alan työtehtävissä alan edellyttämillä työskentelytavoilla - osaa viestiä äidinkielen lisäksi myös toisella kotimaisella sekä yhdellä vieraalla kielellä saavutettuaan opiskelijalla on edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen. Rakenne Kandidaatin tutkinnon perusopinnot, 109 op BIO-1250 Mikrobiologia I II BIO-1301 Johdatus biotekniikkaan 2 op I BIO-1350 Biotekniikan perusteet II FYS-1010 Fysiikan työt I I FYS-1091 Insinöörifysiikka I 7 op I FYS-1101 Insinöörifysiikka II 7 op I FYS-7100 Johdatus pehmeän aineen fysiikkaan II-III KEM-1350 Laboratoriotyöturvallisuus ja -työtavat 2 op I KEM-1410 Laaja kemia 1 I KEM-1420 Laaja kemia 2 I KEM-1430 Laaja kemia 3 I KEM-2100 Orgaaninen kemia I MAT-10414 Insinöörimatematiikka D 1u I MAT-10424 Insinöörimatematiikka D 2u I MAT-10434 Insinöörimatematiikka D 3u I MAT-10444 Insinöörimatematiikka D 4u I OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet I OHJ-1100 Ohjelmointi I I SGN-6106 Computational Systems Biology II TETA-1010 Teollisuustalouden perusteet II YHTTAY-1010 Solun biologia 7 op II Opiskelijan on valittava vieraan kielen opintoja (vähintään perustaso) Opiskelijan on valittava vieraan kielen opintoja (jatkotaso) Yhteensä 98 op 37 Biotekniikka

38 Vaihtoehtoiset opintojaksot Valittava vähintään 11 pisteen edestä opintojaksoja KIE-1210 Suomen kielikoe 1 I KIE-2200 Ruotsia tekniikan opiskelijoille 1 II KIE-2210 Ruotsin kielikoe 1 I KIE-2230 Ruotsia tekniikan opiskelijoille osittaisena 1 II verkkokurssina MAT-20401 Vektorianalyysi 2 II MAT-20451 Fourier n menetelmät 2 II MAT-20501 Todennäköisyyslaskenta 2 II MAT-20601 Diskreetti matematiikka 2 II MAT-21161 Algoritmimatematiikka 2 II MAT-33311 Tilastomatematiikka 1 2 II Vapaasti valittavat opinnot, 1 Alempaan korkeakoulututkintoon voi sisältyä harjoittelua korkeintaan intopistettä. Kandidaatintyö (8 op) Opiskelija voi aloittaa kandidaatintyön tekemisen, kun hän on suorittanut perusopinnoista vähintään 70 opintopistettä ja pääaineen opinnoista vähintään 1intopistettä. Lisäksi opiskelijalla täytyy olla hyväksytty henkilökohtainen opintosuunnitelma. Aineopintokokonaisuuksien vastuulaitokset ilmoittavat tarkemmin siitä, miten kandidaatintyö on mahdollista suorittaa. Kandidaatintyön yhteydessä tehdään kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taidon. 1. Valitaan yksi. Ruotsia äidinkielenään käyttävät valitsevat opintojakson KIE-1210. 2. Valitaan kaksi. Biomittausten opiskelijoille suositellaan MAT-21161, MAT-33311, MAT-20451 ja MAT-20401. Kudosteknologian ja ympäristöbiotekniikan opiskelijoille suositellaan MAT-20501 ja MAT-33311. Laskennallisen systeemibiologian opiskelijoille suositellaan muita kuin MAT-20451. Biotekniikka Tutkintoon hyväksyttävät aineopintokokonaisuudet, joihin voi tehdä kandidaatintyön Biomittaukset Kudosteknologia Laskennallinen systeemibiologia Ympäristöbiotekniikka (B) 2 2 2 2 Tutkintoon hyväksyttävät aineopintokokonaisuudet, joihin ei voi tehdä kandidaatintyötä Biotekniikan koulutusohjelman suuntaavat aineopinnot Opintokokonaisuus on pakollinen. 2

Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 op 39 Biotekniikan koulutusohjelman suuntaavat aineopinnot, 2 Aineopinnot, 2 Biomittaukset Kudosteknologia Laskennallinen systeemibiologia Ympäristöbiotekniikka (B) Kandidaatintyö 8 op Perusopinnot 109 op Vapaasti valittavat 1 Biotekniikka

Biotekniikka 40 DIPLOMI-INSINÖÖRIN TUTKINTO Diplomi-insinöörin tutkinnon suoritettuaan opiskelija: - osaa soveltaa syventävien opintojen tuntemustaan ja tieteellistä lähestymistapaa ajankohtaisiin ja konkreettisiin tehtäviin - pystyy toimimaan työelämässä erilaisissa biotekniikan alan asiantuntija-, kehittämis- ja johtamistehtävissä - pystyy osallistumaan tekniikkaa koskevien kysymysten yhteiskunnalliseen keskusteluun - osaa käyttää kieli-, viestintä- ja yhteistyötaitojaan työelämässä, tieteellisessä toiminnassa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa saavutettuaan opiskelijalla on edellytykset jatkotutkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen. Rakenne Koulutusohjelman perus- ja aineopinnot, 10-20 op BIO-2906 Seminar in Biotechnology Opintokokonaisuuteen sisältyy harjoittelua Yhteensä 8 op Vaihtoehtoiset opintojaksot BIO-2206 Microbiology II 5 BIO-2506 Biocatalysis and Enzymology 5 BIO-5900 Reaktorin suunnittelu ja mallintaminen 3 BME-1110 Ihmiskehon fysikaaliset ilmiöt ja niiden 3 mittaaminen BME-1157 Biomedical Engineering: Signals and 2 op 1, 3 Systems 8BME-1167 Biomedical Engineering: Biomaterials 2 op 1, 3 BME-1177 Biomedical Engineering: Research and 2 op 1, 3 Productization LTT-1010 Ihmisen anatomia ja fysiologia 6 op 3 MAT-20501 Todennäköisyyslaskenta 4 MAT-33311 Tilastomatematiikka 1 4 MAT-45050 Matemaattisen mallinnuksen peruskurssi 4 MIT-2010 Metrologia 7 op 2 SGN-1157 Signal Processing Basics 3-1 SGN-1201 Signaalinkäsittelyn menetelmät 1 SMG-1300 Sähkömagneettiset kentät ja aallot I 2 1. Suositellaan biokuvantamisen pääaineopiskelijoille. Opintojaksot SGN-1157 ja SGN-1201 ovat keskenään vaihtoehtoisia. 2. Suositellaan biomittausten pääaineopiskelijoille. 3. Suositellaan kudosteknologian pääaineopiskelijoille. Opintojaksot BME-1110 ja LTT-1010 ovat keskenään vaihtoehtoisia. 4. Suositellaan laskennallisen systeemibiologian pääaineopiskelijoille. 5. Suositellaan ympäristöbiotekniikan pääaineopiskelijoille. Opintojaksoa suositellaan kaikille opiskelijoille. BIO-2786 Pilot Project in Biotechnology Tutkintoon hyväksyttävät aineopintokokonaisuudet Tutkintoon hyväksytään aineopintokokonaisuuksiksi kaikki TTY:n aineopintokokonaisuudet esitietovaatimukset huomioon ottaen. Tutkintoon hyväksyttävät syventävien opintojen kokonaisuudet, joihin voi tehdä diplomityön Biokuvantaminen Biomittaukset Kudosteknologia Laskennallinen systeemibiologia Ympäristöbiotekniikka (B) Tutkintoon hyväksyttävät syventävien opintojen kokonaisuudet, joihin ei voi tehdä diplomityötä Tutkintoon hyväksytään kaikki TTY:n syventävät opintokokonaisuudet esitietovaatimukset huomioon ottaen.

Vapaasti valittavat opinnot, 0-2 Alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon voi sisältyä harjoittelua yhteensä enintään 10 opintopistettä. 41 Diplomityö () Opiskelijan tulee kirjoittaa diplomityöhön liittyen kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Jos opiskelija on alemman korkeakoulututkinnon yhteydessä osoittanut kielitaidon, sitä ei tarvitse osoittaa uudelleen. Tutkintoon liittyviä lisätietoja Lisätietoa IMT:n bioteknologian koulutusohjelman opetuksesta: Biotekniikan koulutusohjelman opiskelijalle myönnetään opinto-oikeus Tampereen yliopiston bioteknologian opintohin sinä lukukautena, jona hän aloittaa opintonsa TTY:ssä. Opiskelija saa päätöksen opintooikeudesta postitse, minkä jälkeen hän käy ilmoittautumassa Tampereen yliopiston opiskelijaksi aktuaarinkansliassa, joka sijaitsee yliopiston päärakennuksessa osoitteessa Kalevantie 4. Ilmoittautumisen jälkeen opiskelija saa tunnukset TAY:n sähköisten järjestelmien käyttöön. Opiskelijat ilmoittautuvat opintojaksoille ja tentteihin Nettiopsun kautta. Tietoja opetuksesta saa lääketieteellisen tiedekunnan luonnontieteellisten tutkintojen opinto-oppaasta ja opetusohjelmasta. Molemmat löytyvät bioteknologian koulutusohjelman sivulta http://www. uta.fi /imt/bike. Opintojaksokuvauksissa on tiedot suositeltavista edeltävistä opinnoista. Opiskelijan on hyvä seurata sähköistä ilmoitustaulua mahdollisten opetusohjelmamuutosten varalta. Opiskelijoiden määrää voidaan joutua rajoittamaan joillakin työkursseilla. Biotekniikka

42 Diplomi-insinöörin tutkinto, 120 op Koulutusohjelman perus- ja aineopinnot, 10-21 op Syventävät opinnot, Biokuvantaminen Biomittaukset Kudosteknologia Laskennallinen systeemibiologia Ympäristöbiotekniikka (B) Diplomityö, Biotekniikka Aineopinnot, 2 Kaikki aineopintokokonaisuudet esitiedot huomioiden. JA/TAI Syventävät opinnot, Kaikki syventävät opintokokonaisuudet esitiedot huomioiden. Vapaasti valittavat, 0-2

KONETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja: Paul H. Andersson huone: K3228, puhelin 040 556 7872 email: paul.andersson@tut.fi Sihteeri: Leila Holmström huone K1446, puhelin: 040 849 0693 email: leila.holmstrom@tut.fi Sihteeri: Hannele Kulmala huone K1447, puhelin 040 849 0591 email: hannele.kulmala@tut.fi Opetuksen suunnittelija: Mervi Jokipii huone: K1440A, puhelin 040 849 0859 email: mervi.jokipii@tut.fi Koulutusohjelman opintoneuvoja huone K1239B, puhelin 040 849 0065 email opintok@tut.fi TEKNIIKAN KANDIDAATIN TUTKINTO - Tutkinnon suoritettuaan opiskelija tuntee konetekniikan perusteet ja pystyy seuraamaan ja tulkitsemaan konetekniikan kehitystä ja sen yhteiskunnallista merkitystä - Opiskelija osaa soveltaa tieteellisiä työskentelytapoja tiedon tulkintaan, päättelyyn ja raportointiin - Opiskelija osaa käyttää viestintätaitojaan ja hankkimaansa tietoa oman alansa työtehtävissä alan edellyttämillä työskentelytavoilla - Opiskelija osaa viestiä äidinkielen lisäksi myös toisella kotimaisella sekä yhdellä vieraalla kielellä - saavutettuaan opiskelijalla on edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen. Rakenne Kandidaatin tutkinnon perusopinnot, 110 op Ruotsin kielen opinnoissa on saavutettava asetuksen mukainen kielitaito. Tämän opintojakson voi korvata myös opintojaksolla KIE-2210 Ruotsin kielikoe tai KIE-2230 Ruotsia tekniikan opiskelijoille osittaisena verkkokurssina. Opiskelijan on suoritettava vaaditut perus- ja jatkotason kieliopinnot jostain vieraasta kielestä (ruotsi ei ole vieras kieli). AKM-1000 Johdatus yliopisto-opiskeluun 1 op I ASE-1220 Systeemitekniikan perusteet 1 II ENER-2020 Lämpötekniikan perusteet II FYS-1080 Insinöörifysiikka I: teoria ja laboratorioharjoitukset 8 op I FYS-1130 Insinöörifysiikka II: teoria ja laboratorioharjoitukset 9 op I IHA-1101 Hydrauliikan perusteet II KEM-1100 Insinöörikemia II KIE-2200 Ruotsia tekniikan opiskelijoille I KSU-1010 Koneenpiirustus ja CAD perusteet I KSU-1200 Koneenosaopin perusteet II MAT-10413 Insinöörimatematiikka C 1u I MAT-10423 Insinöörimatematiikka C 2u I MAT-10433 Insinöörimatematiikka C 3u I MAT-10443 Insinöörimatematiikka C 4u I MAT-20401 Vektorianalyysi II MOL-1210 Materiaalit II OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet I OHJ-1100 Ohjelmointi I I TETA-1010 Teollisuustalouden perusteet I TME-1100 Statiikan perusteet I TME-1200 Dynamiikan perusteet II TME-1301 Lujuusopin perusteet II TTE-1011 Tuotantotekniikan perusteet I Opiskelijan on valittava vieraan kielen opintoja (vähintään perustaso) Opiskelijan on valittava vieraan kielen opintoja (jatkotaso) Yhteensä 110 op 43 Konetekniikka

44 Tutkintoon hyväksyttävät aineopintokokonaisuudet, joihin voi tehdä kandidaatintyön Energia- ja prosessitekniikka 26 op Hydrauliikka ja automatiikka 2 Integroitu tuotekehitys ja tuotanto 2 Konstruktiotekniikka 2 Materiaalien valmistustekniikka 2 Turvallisuustekniikka, K 2 Konetekniikan koulutusohjelman opiskelijan on sisällytettävä kandidaatintutkintoonsa vähintään yksi seuraavista konetekniikan keskeisistä aineopintokokonaisuuksista: Hydrauliikka ja automatiikka, Integroitu tuotekehitys ja tuotanto, Konstruktiotekniikka, Materiaalien valmistustekniikka. Kandidaatintyö (8 op) - Opiskelija osaa kirjoittaa tieteellisen tekstin tai raportin. - Opiskelija pystyy osoittamaan alempaan korkeakoulututkintoon vaadittavan kypsyyden. Kandidaatintyö tehdään kandidaatin tutkinnon pääaineeseen (Aineopinnot A) liittyvänä opinnäytetyönä. Kandidaatintyön yhteydessä tehdään myös kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taidon. Ennen kandidaatintyön aloittamista opiskelijalla tulee olla suoritettuna kandidaatin tutkinnon perusopintoja vähintään 100 op ja pääaineen opintoja 1. Myös henkilökohtainen opintosuunnitelma (hops) tulee olla hyväksytetty kandidaatintutkinnon osalta. Tutkintoon hyväksyttävät aineopintokokonaisuudet, joihin ei voi tehdä kandidaatintyötä Sivuaineen saa valita vapaasti kaikista TTY:n kokonaisuuksista, joita tarjotaan konetekniikan koulutusohjelman opiskelijoille, mikäli opiskelija on tehnyt kandidaatintyön johonkin konetekniikan keskeiseen aineopintokokonaisuuteen. Muussa tapauksessa toiseksi kokonaisuudeksi on valittava jokin keskeinen aineopintokokonaisuus. Kandidaatintutkinnon aineopintokokonaisuudet tulee olla kuitenkin kahdelta eri laitokselta. Aineopintokokonaisuuksia valittaessa kannattaa miettiä, miten valinnat vaikuttavat diplomi-insinöörin tutkintoon. Vapaasti valittavat opinnot, 12 op Konetekniikka Tutkinto täydennetään vähintään 180 opintopisteeseen vapaasti valittavilla opinnoilla. Suositeltavia opintojaksoja ovat mm. KIE-1420 Tekstinhuollon ABC (verkkokurssi), KIE-1440 Tieteellisen kirjoittamisen perusteet, KIE-1520 Opinnäytetyön kirjoittaminen, KIE-1620 Työelämän kirjallinen viestintä. Vapaasti valittaviin opintoihin voi myös sisällyttää harjoittelua enintään intopistettä.

KONETEKNIIKKA - TEKNIIKAN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 op 45 Aineopinnot A, 2 Energia- ja prosessitekniikka Hydrauliikka ja automatiikka Konstruktiotekniikka Materiaalien valmistustekniikka Tuotantotekniikka Turvallisuustekniikka, K Kandidaatintyö 8 op Perusopinnot 110 op Aineopinnot B, 2 Vapaasti valittava aineopintokokonaisuus. Huomioi kuitenkin, että toinen tutkinnon aineopintokokonaisuuksista tulee olla jokin seuraavista: -Hydrauliikka ja automatiikka -Konstruktiotekniikka -Materiaalien valmistustekniikka -Tuotantotekniikka Vapaasti valittavat Täydennetään tutkinto vähintään 180 op:seen Konetekniikka

Konetekniikka 46 DIPLOMI-INSINÖÖRIN TUTKINTO - Tutkinnon suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa syventävien opintojen tuntemustaan ja tieteellistä lähestymistapaa ajankohtaisiin ja konkreettisiin tehtäviin - Opiskelija pystyy toimimaan työelämässä erilaisissa alan asiantuntija-, kehittämis- ja johtamistehtävissä - Opiskelija pystyy osallistumaan konetekniikkaa koskevien kysymysten yhteiskunnalliseen keskusteluun - Opiskelija osaa käyttää kieli-, viestintä- ja yhteistyötaitojaan työelämässä, tieteellisessä toiminnassa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa - saavutettuaan opiskelijalla on edellytykset jatkotutkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen. Rakenne Koulutusohjelman perus- ja aineopinnot, 1 MAT-20501 Todennäköisyyslaskenta TME-2500 Optimoinnin perusteet Opintokokonaisuuteen sisältyy harjoittelua 2 op Yhteensä 11 op Vaihtoehtoiset opintojaksot Valittava vähintään 4 pisteen edestä opintojaksoja MAT-20451 Fourier n menetelmät 1 MAT-21241 Operaatiotutkimus 1 MAT-31102 Numeerinen analyysi 1 MAT-33311 Tilastomatematiikka 1 1 MAT-33351 Vektorikentät 6 op 1 MAT-33500 Differentiaaliyhtälöt 1 Opintokokonaisuuteen voi pakollisen harjoittelun lisäksi sisällyttää harjoittelua enintään 1. Opiskelijan on suoritettava yksi matematiikan opintojakso listalta. Tutkintoon hyväksyttävät aineopintokokonaisuudet Opiskelija voi valita aineopintokokonaisuuden vapaasti TTY:n aineopintokokonaisuuksista, ellei sitä ole kokonaisuuden kohdalla erikseen kielletty. Ideoita opintokokonaisuusvalintoihin saat opettajilta, opintoneuvojalta ja suunnittelijalta. Tutkintoon hyväksyttävät syventävien opintojen kokonaisuudet, joihin voi tehdä diplomityön Hydrauliikka ja automatiikka, hydraulitekniikka Hydrauliikka ja automatiikka, koneautomaatio Koneiden ja järjestelmien suunnittelu Koneiden ja rakenteiden analysointi Koneiden käyttövarmuus ja energiatehokkuus Metallimateriaalit Prosessilaitteet Talotekniikka Teollisuustalous B Tuotantotekniikka Tuotekehitys Turvallisuustekniikka, K Virtaustekniikka Voimalaitos- ja polttotekniikka Tutkintoon hyväksyttävät syventävien opintojen kokonaisuudet, joihin ei voi tehdä diplomityötä Tehtäessä diplomityö teollisuustaloudesta tai turvallisuustekniikasta, täytyy opiskelijan valita myös toinen syventävien opintojen kokonaisuus yllä olevasta listasta, joka ei ole teollisuustalous tai turvallisuustekniikka. Suoraan maisterivaiheeseen tulevat opiskelijat valitsevat jonkin seuraavista aineopintokokonaisuuksista: Hydrauliikka ja automatiikka, Integroitu tuotekehitys ja tuotanto, Konstruktiotekniikka, Materiaalien valmistustekniikka. Muussa tapauksessa Konetekniikan koulutusohjelman opiskelijat voivat valita toisen syventävien opintojen kokonaisuuden tai aineopintokokonaisuuden miltä tahansa laitokselta. Ideoita opintokokonaisuusvalintoihin saat opettajilta, opintoneuvojalta ja suunnittelijalta.

Vapaasti valittavat opinnot, 22 op Tutkinto täydennetään vähintään 120 opintopisteeseen vapaasti valittavilla opinnoilla. 47 Diplomityö () - Opiskelija osaa tehdä itsenäisesti tieteellisen tutkimus- tai kehitystyön sekä raportoimaan siitä. - Opiskelija hallitsee pääaineen alaan liittyvän kokonaisuuden. - Opiskelija pystyy osoittamaan ylempään korkeakoulututkintoon vaadittavan kypsyyden. Opiskelijan tulee kirjoittaa diplomityöhön liittyen kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Jos opiskelija on alemman korkeakoulututkinnon yhteydessä osoittanut kielitaidon, sitä ei tarvitse osoittaa uudelleen. Ennen diplomityön aloittamista opiskelijalla tulee olla suoritettuna kandidaatin tutkinto, vähintään 20 opintopistettä pääaineen syventäviä opintoja sekä kokonaisuudessaan vähintään 60 opintopistettä diplomi-insinöörin tutkinnosta. Konetekniikka

48 KONETEKNIIKKA - DIPLOMI-INSINÖÖRIN TUTKINTO 120 op Koulutusohjelman perus- ja aineopinnot 1 Aineopinnot C, 2 Vapaasti valittava aineopintokokonaisuus tai Syventävät opinnot A tai B Aineopintojen A tai B jatkaminen syventäviin opintoihin Syventävät opinnot A, B tai C Hydraulitekniikka Koneautomaatio Koneiden ja järjestelmien suunnittelu Koneiden ja rakenteiden analysointi Koneiden käyttövarmuus ja energiatehokkuus Metallimateriaalit Prosessilaitteet Talotekniikka *Teollisuustalous B Tuotantotekniikka Tuotekehitys *Turvallisuustekniikka, K Virtaustekniikka Voimalaitos- ja polttotekniikka Diplomityö Vapaasti valittavat Täydennetään tutkinto vähintään 120 op:seen Konetekniikka *Tehtäessä diplomityö teollisuustaloudesta tai turvallisuustekniikasta, täytyy opiskelijan valita myös toinen syventävien opintojen kokonaisuus yllä olevasta listasta, joka ei ole teollisuustalous tai turvallisuustekniikka.

MATERIAALITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja: Jyrki Vuorinen huone: K4227B, puhelin 040 849 0110 email: jyrki.vuorinen@tut.fi Sihteeri: Leila Holmström huone K1446, puhelin: 040 849 0693 email: leila.holmstrom@tut.fi Sihteeri: Hannele Kulmala huone K1447, puhelin 040 849 0591 email: hannele.kulmala@tut.fi Opetuksen suunnittelija: Nina Ojala huone: K1440B, puhelin 040 849 0906 email: nina.ojala@tut.fi Koulutusohjelman opintoneuvoja huone: K1239B, puhelin: 040 849 0065 email: opintoma@tut.fi TEKNIIKAN KANDIDAATIN TUTKINTO - Opiskelija tuntee materiaalitekniikan perusteet ja pystyy seuraamaan ja tulkitsemaan materiaalitekniikan kehitystä ja sen yhteiskunnallista merkitystä. - Opiskelija osaa soveltaa tieteellisiä työskentelytapoja tiedon tulkintaan, päättelyyn ja raportointiin - Opiskelija osaa käyttää viestintätaitojaan ja hankkimaansa tietoa oman alansa työtehtävissä alan edellyttämillä työskentelytavoilla - Opiskelija osaa viestiä äidinkielen lisäksi myös toisella kotimaisella sekä yhdellä vieraalla kielellä - saavutettuaan opiskelijalla on edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen. Rakenne Kandidaatin tutkinnon perusopinnot, 110 op Ruotsin kielen opinnoissa on saavutettava asetuksen mukainen kielitaito. Tämän opintojakson voi korvata myös opintojaksolla KIE-2210 Ruotsin kielikoe tai KIE-2230 Ruotsia tekniikan opiskelijoille osittaisena verkkokurssina. Opiskelijan on suoritettava vaaditut alkeis- ja perustason kieliopinnot jostain vieraasta kielestä (ruotsi ei ole vieras kieli). AKM-1000 Johdatus yliopisto-opiskeluun 1 op I FYS-1010 Fysiikan työt I I FYS-1091 Insinöörifysiikka I 7 op I FYS-1101 Insinöörifysiikka II 7 op I KEM-1410 Laaja kemia 1 II KEM-1420 Laaja kemia 2 II KIE-2200 Ruotsia tekniikan opiskelijoille II KSU-1010 Koneenpiirustus ja CAD perusteet I MAT-10414 Insinöörimatematiikka D 1u I MAT-10424 Insinöörimatematiikka D 2u I MAT-10434 Insinöörimatematiikka D 3u I MAT-10444 Insinöörimatematiikka D 4u I MOL-1210 Materiaalit I MOL-1310 Materiaaliopin perusteet 1 I MOL-1320 Materiaaliopin perusteet 2 II MOL-1330 Materiaaliopin perusteet 3 II MOL-1410 Materiaalitieteen tutkimusmenetelmät 1 II MOL-1430 Materiaalien valmistusmenetelmät 1 II MOL-1440 Materiaalien valmistusmenetelmät 2 III OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet I TETA-1010 Teollisuustalouden perusteet I TME-5100 Teknillisen mekaniikan perusteet II Opiskelijan on valittava vieraan kielen opintoja (vähintään alkeistaso) Opiskelijan on valittava vieraan kielen opintoja (vähintään perustaso) Yhteensä 106 op 49 Materiaalitekniikka

50 Vaihtoehtoiset opintojaksot Valittava vähintään 4 pisteen edestä opintojaksoja MAT-20401 Vektorianalyysi II MAT-20451 Fourier n menetelmät II MAT-20601 Diskreetti matematiikka II MAT-21241 Operaatiotutkimus II MAT-31102 Numeerinen analyysi II MAT-33311 Tilastomatematiikka 1 II Kandidaatintyö tehdään kandidaatin tutkinnon pääaineeseen (Aineopinnot A) liittyvänä opinnäytetyönä. Kandidaatintyön yhteydessä tehdään myös kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taidon. Ennen kandidaatintyön aloittamista opiskelijalla tulee olla suoritettuna kandidaatin tutkinnon perusopintoja vähintään 100 op ja pääaineen opintoja 1. Myös henkilökohtainen opintosuunnitelma (hops) tulee olla hyväksytetty kandidaatintutkinnon osalta. Materiaalitekniikka Tutkintoon hyväksyttävät aineopintokokonaisuudet, joihin voi tehdä kandidaatintyön Materiaalitekniikka Tutkintoon hyväksyttävät aineopintokokonaisuudet, joihin ei voi tehdä kandidaatintyötä 2 Toinen aineopintokokonaisuus voi olla mikä tahansa TTY:n muiden kuin Materiaaliopin laitoksen tarjoamista kokonaisuuksista, ellei sitä ole kokonaisuuden kohdalla erikseen kielletty. Jos aiot valita diplomiinsinöörin tutkinnossa Tuotantotekniikan tai Tuotekehityksen syventävän kokonaisuuden niin niiden esitietovaatimuksena oleva Integroitu tuotekehitys ja tuotanto -aineopintokokonaisuus suoritetaan kandivaiheessa. Vapaasti valittavat opinnot, 6 op Kandidaatintyö (8 op) - Opiskelija pystyy osoittamaan alempaan korkeakoulututkintoon vaadittavan kypsyyden. - Opiskelija osaa kirjoittaa tieteellisen tekstin tai raportin.

Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 op 51 Aineopinnot A, 2 Materiaalitekniikka Perusopinnot 110 op Kandidaatintyö 8 op Materiaalitekniikka Aineopinnot B, 2 Vapaasti valittava aineopintokokonaisuus Vapaasti valittavat 12 op

Materiaalitekniikka 52 DIPLOMI-INSINÖÖRIN TUTKINTO - Opiskelija osaa soveltaa syventävien opintojen tuntemustaan ja tieteellistä lähestymistapaa ajankohtaisiin ja konkreettisiin tehtäviin. - Opiskelija pystyy toimimaan työelämässä erilaisissa alan asiantuntija-, kehittämis- ja johtamistehtävissä. - Opiskelija pystyy osallistumaan tekniikkaa koskevien kysymysten yhteiskunnalliseen keskusteluun. - Opiskelija osaa käyttää kieli-, viestintä- ja yhteistyötaitojaan työelämässä, tieteellisessä toiminnassa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa. - saavutettuaan opiskelijalla on edellytykset jatkotutkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen. Rakenne Koulutusohjelman perus- ja aineopinnot, 10 op MAT-20501 Todennäköisyyslaskenta IV MOL-8600 Materiaaliopin diplomityöseminaari 1 op 1 V MOL-9706 Product Development and Innovations IV Yhteensä 10 op 1. Mikäli diplomityö tehdään Biolääketieteen tekniikan laitokselle, suoritetaan opintojakso BME-1806 Master s Seminar on Biomedical Engineering. Mikäli opiskelija tekee diplomityönsä jonkin muun laitoksen kuin Materiaaopin laitoksen kokonaisuuteen, niin tällöin opiskelija suorittaa kyseisen laitoksen tarjoaman diplomityöseminaarin. Mikäli seminaaria ei ole tarjolla, suoritetaan MOL-8600. Tutkintoon hyväksyttävät aineopintokokonaisuudet Opiskelija voi valita aineopintokokonaisuuden vapaasti TTY:n aineopintokokonaisuuksista, ellei sitä ole kokonaisuuden kohdalla erikseen kielletty. Ideoita opintokokonaisuusvalintoihin saat opettajilta, opintoneuvojalta ja suunnittelijalta. Tutkintoon hyväksyttävät syventävien opintojen kokonaisuudet, joihin voi tehdä diplomityön Biomateriaalitekniikka Elektroniikan materiaalien syventävät opinnot Kuitu- ja tekstiilitekniikka Materiaalifysiikka Materiaalikemia/DI Materiaalitutkimus Metallimateriaalit Pinnoitustekniikka ja keraamimateriaalit Tekniset polymeerimateriaalit Tuotantotekniikka Tuotekehitys 50 op Vapaasti valittavat opinnot, 2 Vapaasti valittaviin opintoihin voi sisällyttää enintään 10 op harjoittelua. Diplomityö () - Opiskelija hallitsee pääaineen alaan liittyvän kokonaisuuden. - Opiskelija osaa tehdä itsenäisesti tieteellisen tutkimus- tai kehitystyön sekä raportoimaan siitä. - Opiskelija pystyy osoittamaan ylempään korkeakoulututkintoon vaadittavan kypsyyden. Opiskelijan tulee kirjoittaa diplomityöhön liittyen kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Jos opiskelija on alemman korkeakoulututkinnon yhteydessä osoittanut kielitaidon, sitä ei tarvitse osoittaa uudelleen. Ennen diplomityön aloittamista opiskelijalla tulee olla kandidaatintutkinto suoritettuna, sekä diplomi-insinöörin tutkinnosta vähintään 60 op ja syventäviä (pääaine) opintoja 20 op. Myös henkilökohtainen opintosuunnitelma (hops) tulee olla hyväksytetty diplomi-insinöörin tutkinnon osalta.

Diplomi-insinöörin tutkinto 120 op 53 Koulutusohjelman perus- ja aineopinnot 10 op Aineopinnot C, 2 Vapaasti valittava Aineopintokokonaisuus tai Syventävät opinnot A tai B, 30 op Aineopintojen A tai B jatkaminen syventäviin opintoihin Syventävät opinnot A, B tai C, Biomateriaalitekniikka Elektroniikan materiaalien syventävä opinnot Kuitu- ja tekstiilitekniikka Materiaalifysiikka Materiaalikemia/DI Diplomityö Materiaalitekniikka Materiaalitutkimus Metallimateriaalit Pinnoitustekniikka ja keraamimateriaalit Tekniset polymeerimateriaalit Tuotantotekniikka Tuotekehitys Vapaasti valittavat 20-2

Rakennustekniikka 54 RAKENNUSTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja: Teuvo Tolonen huone: RM322, puhelin 040 593 9257 email: teuvo.tolonen@tut.fi Opetuksen suunnittelija: Päivi Javanainen huone: RL313B, puhelin 040 849 0840 emal: paivi.javanainen@tut.fi Koulutusohjelman opintoneuvoja huone: RG203A, puhelin 040 563 5024 email: opintora@tut.fi TEKNIIKAN KANDIDAATIN TUTKINTO - Tekniikan kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelija: - tuntee rakennusalan perusteet ja pystyy seuraamaan ja tulkitsemaan alan kehitystä ja sen yhteiskunnallista merkitystä - osaa soveltaa tieteellisiä työskentelytapoja tiedon tulkintaan, päättelyyn ja raportointiin - osaa käyttää viestintätaitojaan ja hankkimaansa tietoa rakennusalan työtehtävissä alan edellyttämillä työskentelytavoilla - osaa viestiä äidinkielen lisäksi myös toisella kotimaisella sekä yhdellä vieraalla kielellä - osaamistavoitteet saavutettuaan opiskelijalla on edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen. Rakenne Kandidaatin tutkinnon perusopinnot, 11 Ruotsinkielinen opiskelija valitsee opintojakson KIE-2220 Ruotsia arkkitehdeille ja rakentajille tilalle suomen kielen opintojakson. FYS-1080 Insinöörifysiikka I: teoria ja laboratorioharjoitukset 8 op I FYS-1130 Insinöörifysiikka II: teoria ja laboratorioharjoitukset 9 op I KEM-1100 Insinöörikemia I KIE-2220 Ruotsia arkkitehdeille ja rakentajille II LIKU-1110 Liikennetekniikan perusteet II MAT-10413 Insinöörimatematiikka C 1u I MAT-10423 Insinöörimatematiikka C 2u I MAT-10433 Insinöörimatematiikka C 3u I MAT-10443 Insinöörimatematiikka C 4u I MAT-20501 Todennäköisyyslaskenta II MPR-4010 Insinöörigeologian perusteet I MPR-5010 Maamekaniikka II MPR-5020 Pohjatutkimukset II MPR-5260 Tietekniikan perusteet II OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet I RTEK-2011 Rakennusstatiikan perusteet 6 op II RTEK-3110 Rakennesuunnittelun perusteet 6 op II RTEK-3130 Rakennusaineet ja -tarvikkeet I RTT-1020 Johdanto rakennustuotantoon ja -talouteen II RTT-4011 Talonrakentamisen tuotantotekniikka II RTT-8010 Rakennusmittausten perusteet II RTT-8510 Sovellusohjelmat 2 op II RTT-8530 CAD-järjestelmät ja tekninen piirustus II TME-1100 Statiikan perusteet I TME-1301 Lujuusopin perusteet II Opintokokonaisuuteen sisältyy harjoittelua 2 op Opiskelijan on valittava vieraan kielen opintoja (vähintään perustaso) Opiskelijan on valittava vieraan kielen opintoja (jatkotaso) Yhteensä 11

Tutkintoon hyväksyttävät aineopintokokonaisuudet, joihin voi tehdä kandidaatintyön Talonrakentaminen Yhdyskuntatekniikka Vapaasti valittavat opinnot, 7 op Kandidaatintyö (8 op) 50 op 50 op MAT-33311 Tilastomatematiikka 1 RTEK-3160 Rakennusalan turvallisuus RTT-6020 Opinnäyte- ja tutkimusprojektin hallinta RTT-7110 Rakentamisen tietomallien perusteet 2 op TME-1200 Dynamiikan perusteet Opintokokonaisuuteen sisältyy harjoittelua 2 op Yhteensä 19 op 55 Kandidaatintyö on tekniikan kandidaatin tutkinnon pääaineeseen (Talonrakentaminen tai Yhdyskuntatekniikka) liittyvä opinnäytetyö. Kandidaatintyöhön sisältyy kypsyysnäyte. Kypsyysnäyte on opinnäytteeseen liittyen kirjoitettava teksti, joka osoittaa opiskelijan perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. DIPLOMI-INSINÖÖRIN TUTKINTO - Diplomi-insinöörin tutkinnon suoritettuaan opiskelija: - osaa soveltaa syventävien opintojen tuntemustaan ja tieteellistä lähestymistapaa ajankohtaisiin ja konkreettisiin tehtäviin - pystyy toimimaan työelämässä erilaisissa rakennusalan asiantuntija-, kehittämis- ja johtamistehtävissä - pystyy osallistumaan rakennustekniikkaa koskevien kysymysten yhteiskunnalliseen keskusteluun - osaa käyttää kieli-, viestintä- ja yhteistyötaitojaan työelämässä, tieteellisessä toiminnassa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa - osaamistavoitteet saavutettuaan opiskelijalla on edellytykset jatkotutkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen. Rakenne Koulutusohjelman perus- ja aineopinnot, 19 op Opintojakson MAT-33301 Tilastomatematiikka 1 () tilalla voi suorittaa esim. MAT-31102 Numeerinen analyysi () tai opintojakson MAT-21241 Operaatiotutkimus (). Tutkintoon hyväksyttävät syventävien opintojen kokonaisuudet, joihin voi tehdä diplomityön Liikenne- ja kuljetusjärjestelmät Rakennesuunnittelu Rakennustuotanto Yhdyskuntarakentaminen Yhdyskuntien ympäristötekniikka Talonrakentamiseen suuntautuvat opiskelijat valitsevat pääaineekseen joko Rakennesuunnittelun tai Rakennustuotannon. Yhdyskuntatekniikkaan suuntautuvat opiskelijat valitsevat pääaineekseen joko Liikenne- ja kuljetusjärjestelmät, Yhdyskuntarakentamisen tai Yhdyskuntien ympäristötekniikan. Tutkintoon hyväksyttävät syventävien opintojen kokonaisuudet, joihin ei voi tehdä diplomityötä Kiinteistönhallinta Korjausrakentaminen Liikennejärjestelmät yhdyskuntarakentamisessa Pohjarakentaminen Vaativien rakenteiden suunnittelu Yhdyskuntarakentaminen liikennesuunnittelussa Yhdyskuntarakentaminen ympäristötekniikassa Ympäristötekniikka yhdyskuntarakentamisessa Rakennustekniikka

56 Talonrakentamisen opintosuunnan opiskelija valitsee pääaineekseen joko rakennesuunnittelun tai rakennustuotannon, mutta diplomityön aihe voi olla pääaineopintoja täydentävän kokonaisuuden, esimerkiksi kiinteistönhallinnan, korjausrakentamisen tai pohjarakentamisen alueelta. Opiskelija voi valita sivuaineekseen opintokokonaisuuden myös oman koulutusohjelmansa ulkopuolelta. Henkilökohtaisen sivuaineen voi koota esim. talotekniikasta (yhteyshenkilö prof. Teuvo Tolonen) tai akustiikasta (yhteyshenkilö prof. Matti Pentti). Vapaasti valittavat opinnot, 11 op Diplomityö () Diplomityö on diplomi-insinöörin tutkinnon pääaineeseen liittyvä opinnäytetyö. Diplomityöhön sisältyy kypsyysnäyte. Talonrakentamisen opintosuunnan opiskelija valitsee pääaineekseen joko rakennesuunnittelun tai rakennustuotannon, mutta diplomityön aihe voi olla pääaineopintoja täydentävän kokonaisuuden, esimerkiksi kiinteistönhallinnan, korjausrakentamisen tai pohjarakentamisen alueelta. Rakennustekniikka

Rakennustekniikan koulutusohjelma 57 Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 op Talonrakentaminen talonrakentaminen aineopinnot 50 op perusopinnot 11 vapaasti valittavat opinnot 7 op kandidaatintyö 8 op Yhdyskuntatekniikka yhdyskuntatekniikka aineopinnot 50 op kaikille yhteiset opinnot ja yhdyskuntarakentamiseen suuntaavat opinnot tai liikenne- ja kuljetusjärjestelmiin suuntaavat opinnot tai yhdyskuntien ympäristötekniikkaan suuntaavat opinnot koulutusohjelman perus- ja aineopinnot 19 op syventävät opinnot (pääaineet), Diplomi-insinöörin tutkinto 120 op rakennesuunnittelu kiinteistönhallinta tai korjausrakentaminen tai pohjarakentaminen tai vaativien rakenteiden suunnittelu rakennustuotanto pääainetta täydentävät opinnot ja sivuaineet, kiinteistönhallinta tai korjausrakentaminen tai pohjarakentaminen yhdyskuntarakentaminen yhdyskuntarakentamisen täydentävät opinnot tai liikennejärjestelmät yhdyskuntarakentamisessa tai ympäristötekniikka yhdyskuntarakentamisessa liikenne- ja kuljetusjärjestelmät liikenne- ja kuljetusjärjestelmien täydentävät opinnot tai yhdyskuntarakentaminen liikennesuunnittelussa yhdyskuntien ympäristötekniikka yhdyskuntien ympäristötekniikan täydentävät opinnot tai yhdyskuntarakentaminen ympäristötekniikassa Rakennustekniikka vapaasti valittavat opinnot 11 op diplomityö

Signaalinkäsittely ja tietoliikennetekniikka 58 SIGNAALINKÄSITTELYN JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja: Mikko Valkama huone: TG110, puhelin: 040 849 0756 email: mikko.valkama@tut.fi Osastosihteeri: Saara Kallio huone: TD209, puhelin: 040 849 0760 email: saara.kallio@tut.fi Osastosihteeri: Päivi Salo huone: TD216, puhelin: 040 849 0775 email: paivi.salo@tut.fi Koulutussihteeri: Liisa Nummi huone: TD211, puhelin: 040 849 0774 email: liisa.nummi@tut.fi Opetuksen suunnittelija: Mari Torikka huone: TA209, puhelin: 040 849 0668 email: mari.torikka@tut.fi Koulutusohjelman opintoneuvoja: huone: TD206, puhelin: 040 759 6002 email: opintotle@tut.fi TEKNIIKAN KANDIDAATIN TUTKINTO Tekniikan kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelija: - tuntee signaalinkäsittelyn ja tietoliikennetekniikan perusteet ja omaa perustiedot näiden varaan rakentuvien sulautettujen, verkottuneiden ja ohjelmoitavien laitteiden ja järjestelmien toiminnasta - pystyy seuraamaan ja tulkitsemaan alan kehitystä ja sen yhteiskunnallista merkitystä - omaa alustavat valmiudet työskennellä oman alansa työtehtävissä sekä ymmärtää ja kykenee kantamaan vastuun omasta työstään - osaa soveltaa tieteellisiä työskentelytapoja tiedon tulkintaan, päättelyyn ja raportointiin - osaa käyttää viestintätaitojaan ja hankkimaansa tietoa oman alansa työtehtävissä alan edellyttämillä työskentelytavoilla - osaa viestiä äidinkielen lisäksi myös toisella kotimaisella sekä yhdellä vieraalla kielellä - osaamistavoitteet saavutettuaan opiskelijalla on edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen. Rakenne Kandidaatin tutkinnon perusopinnot, 110 op Perusopinnot suoritettuaan opiskelija: - osaa opiskella ja kehittää opiskelutaitojaan sekä kantaa vastuun omasta työstään - osaa käyttää matemaattis-luonnontieteellisiä tietoja ja keinoja ongelmanratkaisuun - tuntee signaalinkäsittelyn ja tietoliikennetekniikan eri osa-alueet ja niiden perusteet - pystyy käyttämään yliopiston tietoteknisiä järjestelmiä ja toteuttamaan yksinkertaisia tietokoneohjelmia itsenäisesti - tuntee teollisuustalouden perusteet - osaa viestiä äidinkielen lisäksi myös toisella kotimaisella sekä yhdellä vieraalla kielellä - saavutettuaan opiskelijalla on edellytykset signaalinkäsittelyn ja tietoliikennetekniikan suunnan aineopintojen suorittamiseen. 1. Ruotsin kielen opinnoissa on saavutettava asetuksen mukainen kielitaito. Tämän opintojakson voi korvata kielikokeella. Ruotsia äidinkielenään puhuville opiskelijoille toisen kotimaisen kielen pakolliset opinnot ovat suomen kielen opintoja. FYS-1010 Fysiikan työt I II FYS-1091 Insinöörifysiikka I 7 op I FYS-1101 Insinöörifysiikka II 7 op I KEM-1100 Insinöörikemia II KIE-2200 Ruotsia tekniikan opiskelijoille I MAT-10412 Insinöörimatematiikka B 1u I MAT-10422 Insinöörimatematiikka B 2u I

59 MAT-10432 Insinöörimatematiikka B 3u I MAT-10442 Insinöörimatematiikka B 4u I MAT-20501 Todennäköisyyslaskenta II MAT-20601 Diskreetti matematiikka II OHJ-1020 Tietotekniikan perusteet ja varusohjelmat I OHJ-1100 Ohjelmointi I I SGN-1201 Signaalinkäsittelyn menetelmät I SGN-1251 Signaalinkäsittelyn sovellukset II SMG-1100 Piirianalyysi I I TETA-1010 Teollisuustalouden perusteet II TKT-1101 Digitaalitekniikan perusteet I TKT-1110 Mikroprosessorit II TLT-2100 Tietoliikenneverkkojen perusteet II TLT-3101 Tietoturvallisuuden perusteet I TLT-5100 Tiedonsiirtotekniikan perusteet II TST-1100 Johdatus yliopisto-opintoihin 1 op I Opiskelijan on valittava vieraan kielen opintoja (vähintään perustaso) Yhteensä 102 op Vaihtoehtoiset opintojaksot MAT-20451 Fourier n menetelmät 1 II MAT-21161 Algoritmimatematiikka 1 II 1. Opintojaksoista valitaan vähintään yksi. Täydentävissä opintojaksoissa on suositeltavia ja pakollisia opintojaksoja esitiedoiksi aineopintokokonaisuuksille. Opiskelijoita suositellaan tarkastamaan kiinnostavien aineopintokokonaisuuksien esitietovaatimukset täydentäviä opintojaksoja valittaessa. Opintojakso OHJ-1150 Ohjelmointi II ja OHJ-3010 Ohjelmistotuotannon perusteet ovat vaihtoehtoisia. OHJ-3010 suositellaan suoritettavaksi silloin kun opiskelija valitsee ohjelmistotekniikan aineopintokokonaisuuden. Opintojakso TLT-8017 Basic Communication Circuits - 1 ja ELE-1020 Elektroniikan perusteet II ovat vaihtoehtoisia. Pakollinen esitieto tietoliikennepiireihin painottuvissa tietoliikennetekniikan opinnoissa ja suositeltava esitieto langattomaan tietoliikenteeseen painottuvissa opinnoissa. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (110) ELE-1020 Elektroniikan perusteet II 6 op MAT-31080 Kompleksimuuttujan funktiot MAT-31090 Matriisilaskenta 1 OHJ-1150 Ohjelmointi II OHJ-3010 Ohjelmistotuotannon perusteet SMG-1200 Piirianalyysi II TKT-1202 Digitaalisuunnittelu TKT-3500 Mikrokontrollerijärjestelmät TLT-8017 Basic Communication Circuits - 1 6-7 op Tutkintoon hyväksyttävät aineopintokokonaisuudet, joihin voi tehdä kandidaatintyön Digitaali- ja tietokonetekniikka Elektroniikka Lääketieteellinen tekniikka Ohjelmistotekniikka Signaalinkäsittely ja multimedia Signaalinkäsittely ja tietoliikenne Teknillinen matematiikka SITI Tietoliikennetekniikka Tietoturvallisuus Tutkintoon hyväksyttävät aineopintokokonaisuudet, joihin ei voi tehdä kandidaatintyötä Hajautetut järjestelmät Ihmiskeskeinen suunnittelu Insinöörifysiikka Kieliteknologia Laskennallinen systeemibiologia Mittaus- ja informaatiotekniikka Oppivat ja älykkäät järjestelmät 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 Signaalinkäsittely ja tietoliikennetekniikka

60 Sähköfysiikka Teknillisen laskennan menetelmät Teollisuustalous A Tiedonhallinta 2 2 2 2 Signaalinkäsittelyn ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelmassa opiskelijan on sisällytettävä kandidaatin tutkintoonsa jokin seuraavista aineopintokokonaisuuksista: Signaalinkäsittely ja multimedia, Signaalinkäsittely ja tietoliikenne tai Tietoliikennetekniikka. Kandidaatintyö tehdään kandidaatin tutkinnon pääaineeseen (Aineopinnot A) liittyvänä opinnäytetyönä. Aineopinnot valitaan siten, että ainakin toinen suoritettavista aineopintokokonaisuuksista on sellainen, johon signaalinkäsittelyn ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelmassa voi tehdä kandidaatintyön (Aineopinnot A). Kunkin aineopintokokonaisuuden vastuulaitokset ilmoittavat tarkemmin miten kandidaatintyö suoritetaan. Kandidaatintyöhön sisältyy 4 luentotuntia työn tekemistä tukevia luentoja sekä kypsyysnäyte. Ennen kandidaatintyön aloittamista opiskelijan tulee suorittaa perusopintoja vähintään 8, sekä kandivaiheen pääaineen opintoja (Aineopinnot A) 1. Lisäksi opiskelijalta vaaditaan hyväksytty kandivaiheen HOPS. Mahdolliset pääaine- tai laitoskohtaiset täydennykset ja lisävaatimukset löytyvät opinto-oppaasta aineopintokokonaisuuden kohdalta ja laitosten kandidaatintyöohjeista. Vapaasti valittavat opinnot, 12 op Vaihtoehtoiset opintojaksot Vapaasti valittaviin opintoihin voidaan valita mitä tahansa yliopistotasoisia opintojaksoja. Vapaasti valittavien opintojen määrä pienenee, jos aineopinnot ovat yli 2intopistettä. Oheiset opintojaksot ovat suositeltavia. KIE-1420 Tekstinhuollon ABC, verkkokurssi 1 op KIE-1440 Tieteellisen kirjoittamisen perusteet 2 op KIE-3377 Scientifi c Writing in English Signaalinkäsittely ja tietoliikennetekniikka Kandidaatintyö, 8 op Kandidaatin työn tekemisen jälkeen opiskelija: - omaa tieteellisen tekstin ja teknisen raportin kirjoittamisen valmiudet - omaa yliopistotutkintoon vaadittavan kypsyyden - osaa jäsentää olemassa olevaa tietoa - osaa hakea tietoa eri tietolähteistä ja soveltaa sitä kriittisesti osana opinnäytettä - osaa määritellä, rajata ja kirjoittaa suppeahkon dokumentin - osaa käsitellä ja ottaa huomioon saamaansa palautteen

Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 op 61 Aineopinnot A, 2 Digitaali- ja tietokonetekniikka Elektroniikka Lääketieteellinen tekniikka Ohjelmistotekniikka Signaalinkäsittely ja multimedia Signaalinkäsittely ja tietoliikenne Teknillinen matematiikka SITI Tietoliikennetekniikka Tietoturvallisuus Kandidaatintyö 8 op Perusopinnot 110 op Aineopinnot B, 2 Hajautetut järjestelmät Ihmiskeskeinen suunnittelu Insinöörifysiikka Kieliteknologia Laskennallinen systeemibiologia Mittaus- ja informaatiotekniikka Oppivat ja älykkäät järjestelmät Sähköfysiikka Teknillisen laskennan menetelmät Teollisuustalous A Tiedonhallinta Sekä kaikki kokonaisuudet listasta Aineopinnot A Vapaasti valittavat 12 op Signaalinkäsittely ja tietoliikennetekniikka

Signaalinkäsittely ja tietoliikennetekniikka 62 DIPLOMI-INSINÖÖRIN TUTKINTO Diplomi-insinöörin tutkinnon suoritettuaan opiskelija: - osaa soveltaa syventävien opintojen keskeisten ilmiöiden selitysteorioita ja tieteellistä lähestymistapaa ajankohtaisiin ja konkreettisiin tehtäviin - omaa syventäviä opintojaan vastaavien aineopintojen hyvän tuntemuksen ja kattavan luonnontieteellisen perustietämyksen - pystyy toimimaan työelämässä erilaisissa alan asiantuntija-, kehittämis- tai johtamistehtävissä - pystyy osallistumaan tekniikkaa koskevien kysymysten yhteiskunnalliseen keskusteluun - osaa käyttää kieli-, viestintä- ja yhteistyötaitojaan työelämässä, tieteellisessä toiminnassa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa - osaamistavoitteet saavutettuaan opiskelijalla on edellytykset jatkotutkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen. Rakenne Koulutusohjelman perus- ja aineopinnot, 1 - Opiskelija täydentää matemaattis-luonnontieteellisiä ja teknillisiä valmiuksiaan menestyäkseen signaalinkäsittelyn ja tietoliikennetekniikan syventävissä opinnoissa - Antaa hyvät kieli-, viestintä ja yhteistyötaidot sekä valmiudet toimia monitieteisessä ja kansainvälisessä yhteisössä - Antaa valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen Opintokokonaisuuteen voidaan sisällyttää harjoittelua 1-10 opintopistettä.tiedekunta antaa tarkemmat ohjeet harjoittelun hyväksyttämisestä. FYS-1170 Fysiikka S III TETA-1040 Puheviestintä ja neuvottelutaito TETA-1101 Yritysorganisaatiot ja ihmisten johtaminen Opiskelijan on valittava vieraan kielen opintoja (jatkotaso) Yhteensä 1 Vaihtoehtoiset opintojaksot 1. Opintojaksoista valitaan vähintään yksi. IHTE-1100 Käytettävyyden perusteet KIE-3377 Scientifi c Writing in English TITA-1100 Tietojohtamisen peruskurssi TKT-9617 Scientifi c Publishing 6 op TUR-1011 Turvallisuusjohtamisen perusteet Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen. Täydentäviin opintojaksoihin voidaan alla mainittujen opintojaksojen lisäksi sisällyttää myös sellaisia aine- ja syventävien opintokokonaisuuksien pakollisia tai suositeltavia esitieto-opintojaksoja, jotka eivät ole pakollisia muissa opintokokonaisuuksissa. ELE-1030 Elektroniikan perusteet III MAT-31080 Kompleksimuuttujan funktiot MAT-31090 Matriisilaskenta 1 MAT-33311 Tilastomatematiikka 1 MAT-33500 Differentiaaliyhtälöt MIT-1010 Mittaustekniikka OHJ-2100 Ohjelmistotieteen perustyökaluja OHJ-3010 Ohjelmistotuotannon perusteet SGN-2010 Digitaalinen lineaarinen suodatus I SGN-2500 Johdatus hahmontunnistukseen SGN-3010 Digitaalinen kuvankäsittely I SGN-4010 Puheenkäsittelyn menetelmät 2 op SGN-4200 Digitaalinen audio SMG-1200 Piirianalyysi II SMG-5060 Sähköfysiikka tekniikassa TETA-1200 Yrityksen talous TKT-1202 Digitaalisuunnittelu TKT-1212 Digitaalijärjestelmien toteutus 8 op TKT-1220 Tietokonearitmetiikka I

TKT-2301 Langattomien sensoriverkkojen sovellukset TKT-2431 SoC-suunnittelu TKT-2456 Wireless sensor networks TKT-3200 Tietokonetekniikka I TKT-3500 Mikrokontrollerijärjestelmät TLT-2310 Tietoliikenneprotokollat I TLT-5100 Tiedonsiirtotekniikan perusteet TLT-5200 Tietoliikenneteoria 5-7 op TLT-5400 Digitaalinen siirtotekniikka 7 op TLT-8017 Basic Communication Circuits - 1 6-7 op Tutkintoon hyväksyttävät aineopintokokonaisuudet Digitaali- ja tietokonetekniikka Elektroniikka Hajautetut järjestelmät Ihmiskeskeinen suunnittelu Insinöörifysiikka Kieliteknologia Mittaus- ja informaatiotekniikka Ohjelmistotekniikka Oppivat ja älykkäät järjestelmät Signaalinkäsittely ja multimedia Signaalinkäsittely ja tietoliikenne Sähköfysiikka Teknillinen matematiikka SITI Teknillisen laskennan menetelmät Teollisuustalous A Tiedonhallinta Tietoliikennetekniikka Tietoturvallisuus 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 Tutkintoon saa sisällyttää minkä tahansa aineopintokokonaisuuden, joka tarjotaan signaalinkäsittelyn ja tietoliikennetekniikan opiskelijoille. Oheisessa luettelossa on suositeltuja vaihtoehtoja. Tutkintoon hyväksyttävät syventävien opintojen kokonaisuudet, joihin voi tehdä diplomityön Biolääketieteen instrumentointi Elektroniikan tuotesuunnittelu Elektroniikka: Suurtaajuustekniikka Langaton tietoliikenne Langattomat sensoriverkot Laskennallinen systeemibiologia Multimedia Ohjelmoitavat alustat ja laitteet Paikannus ja navigointi Signaalinkäsittely Sulautetut järjestelmät Teknillinen matematiikka SITI Tietoliikennepiirit Tietoliikenneverkot ja protokollat Tutkintoon hyväksyttävät syventävien opintojen kokonaisuudet, joihin ei voi tehdä diplomityötä Käytettävyys Ohjelmistotiede Ohjelmistotuotanto Sähköfysiikka 63 Vapaasti valittavat opinnot, 20 op Vaihtoehtoiset opintojaksot Oheiset opintojaksot ovat suositeltavia ja toisensa poissulkevia. Vapaasti valittaviin opintoihin voi sisällyttää yliopistotasoisia opintojaksoja. Vapaasti valittavien opintojen määrä pienenee, jos aineopinnot ovat yli 2intopistettä tai syventävät opinnot yli intopistettä. MAT-69926 Orientation to Postgraduate Studies OHJ-1806 Orientation to Postgraduate Studies SGN-9016 Orientation to Postgraduate Studies TKT-9606 Orientation to Post-Graduate Studies TLT-9106 Orientation to Postgraduate Studies Signaalinkäsittely ja tietoliikennetekniikka

64 Vapaasti valittaviin opintoihin voi sisällyttää yliopistotasoisia opintojaksoja. Vapaasti valittavien opintojen määrä pienenee, jos aineopinnot ovat yli 2intopistettä tai syventävät opinnot yli intopistettä. Diplomityö, Diplomityön tekemisen jälkeen opiskelija: - osaa kirjoittaa tieteellistä tekstiä ja teknisen raportin - osaa jäsentää olemassa olevaa tietoa - osaa hakea tietoa eri tietolähteistä ja soveltaa sitä kriittisesti osana teknistä raporttia - osaa määritellä, rajata ja kirjoittaa laajahkon teknisen dokumentin - osaa kuvata ja vertailla teknisiä ilmiöitä, laitteita tai järjestelmiä, suunnitella teknisen laitteen tai järjestelmän tai kuvata tai suunnitella teknisen laitteen tai järjestelmän hankinnan, testauksen tai ylläpidon - osaa analysoida teknisten laitteiden tai järjestelmien toimintaa ja soveltuvuutta eri tarkoituksiin sekä perustella suunnitteluun, hankintaan tai ylläpitoon liittyviä johtopäätöksiä Signaalinkäsittely ja tietoliikennetekniikka Diplomityöhön liittyen suoritetaan pääainelaitoksen määräämällä tavalla 1 op:n laajuinen opintojakso, jonka suoritusvaatimuksena on diplomityöseminaariesitysten seuraaminen ja 0 op:n laajuinen opintojakso, jonka suoritusvaatimuksena on diplomityöseminaariesityksen pitäminen omasta diplomityöaiheesta tai näiden vaihtoehtona 2 op:n laajuinen opintojakso, jonka suoritusvaatimuksiin kuuluu sekä esitysten seuraaminen että oman esityksen pitäminen. Diplomityöhön liittyy pakollisena osana myös kypsyysnäytteen antaminen. Kypsyysnäyte osoittaa opiskelijan perehtyneisyyttä opinnäytetyön alaan sekä kielitaitoa opiskelijan äidinkielellä. Tiedekunta antaa tarkemmat ohjeet diplomityön tekemisestä.

Diplomi-insinöörin tutkinto 120 op 65 Koulutusohjelman perus- ja aineopinnot 15 2 Aineopinnot C 2 Vapaasti valittava aineopintokokonaisuus tai Syventävät opinnot A tai B Käytettävyys Ohjelmistotiede Ohjelmistotuotanto Sähköfysiikka Sekä kaikki kokonaisuudet listasta Syventävät opinnot A, B tai C Syventävät opinnot A, B tai C Biolääketieteen instrumentointi Elektroniikan tuotesuunnittelu Elektroniikka: Suurtaajuustekniikka Langaton tietoliikenne Langattomat sensoriverkot Laskennallinen systeemibiologia Multimedia Ohjelmoitavat alustat ja laitteet Paikannus ja navigointi Signaalinkäsittely Sulautetut järjestelmät Teknillinen matematiikka SITI Tietoliikennepiirit Tietoliikenneverkot ja protokollat Diplomityö Vapaasti valittavat 5-20 op Signaalinkäsittely ja tietoliikennetekniikka

Sähkötekniikka 66 SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja: Seppo Valkealahti huone: SF307, puhelin 040 849 0915 email: seppo.valkealahti@tut.fi Osastosihteeri: Saara Kallio huone: TD209, puhelin 040 849 0760 email: saara.kallio@tut.fi Osastosihteeri: Päivi Salo huone: TD216, puhelin 040 849 0775 email: paivi.salo@tut.fi Koulutussihteeri: Liisa Nummi huone: TD211, puhelin: 040 849 0774 email: liisa.nummi@tut.fi Opetuksen suunnittelija: Anna-Mari Viitala huone: TA211, puhelin 040 198 1941 email: anna-mari.viitala@tut.fi Koulutusohjelman opintoneuvoja huone: TD208, puhelin 040 765 4665 email: opintos@tut.fi TEKNIIKAN KANDIDAATIN TUTKINTO - Tekniikan kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelija: - Omaa valmiudet työskennellä oman alansa työtehtävissä. - Tuntee sähkötekniikan perusteet ja pystyy seuraamaan ja tulkitsemaan sähkötekniikan kehitystä ja sen yhteiskunnallista merkitystä. - Osaa kehittää opiskelutaitojaan sekä kantaa vastuun omasta työstään. - Osaa soveltaa tieteellisiä työskentelytapoja tiedon tulkintaan, päättelyyn ja raportointiin. - Osaa käyttää tietoteknisiä kommunikaatiovälineitä sekä viestintätaitojaan ja hankkimaansa tietoa oman alansa työtehtävissä alan edellyttämillä työskentelytavoilla. - Osaa viestiä äidinkielen lisäksi myös toisella kotimaisella sekä yhdellä vieraalla kielellä. - saavutettuaan opiskelijalla on valmiudet sähkötekniikan diplomi-insinöörin koulutukseen sekä yleiset edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen. Rakenne Kandidaatin tutkinnon perusopinnot, 110 op Perusopinnon suoritettuaan opiskelija: - Osaa käyttää tietoteknisiä kommunikaatiovälineitä. - Omaa riittävät luonnontieteelliset ja matemaattiset tiedot ja taidot tekniikan alan jatko-opiskelulle. - Osaa sähkötekniikan perusteoriat ja pystyy soveltamaan niitä opinnoissaan. - Osaa opiskella ja kehittää opiskelutaitojaan sekä kantaa vastuun omasta työstään. - Osaa viestiä äidinkielen lisäksi myös toisella kotimaisella kielellä sekä yhden vieraan kielen perustasolla. Ruotsin kielen opinnoissa on saavutettava asetuksen mukainen kielitaito. Pakollisen opintojakson voi korvata kielikokeella. Ruotsia äidinkielenään puhuville opiskelijoille toisen kotimaisen kielen pakolliset opinnot ovat suomen kielen opintoja. Insinöörimatematiikka B 1u B 4u opintojaksot voidaan korvata kursseilla MAT-13510 Laaja matematiikka 1u, MAT-13520 Laaja matematiikka 2u, MAT-13530 Laaja matematiikka 3u ja MAT-13540 Laaja matematiikka 4u. ASE-1250 Järjestelmien ohjaus II ELE-1010 Elektroniikan perusteet I I ELE-1020 Elektroniikan perusteet II 6 op II FYS-1010 Fysiikan työt I II FYS-1150 Fysiikka S I I FYS-1160 Fysiikka S II II KEM-1100 Insinöörikemia II

67 KIE-2200 Ruotsia tekniikan opiskelijoille I MAT-10412 Insinöörimatematiikka B 1u I MAT-10422 Insinöörimatematiikka B 2u I MAT-10432 Insinöörimatematiikka B 3u I MAT-10442 Insinöörimatematiikka B 4u I MAT-20401 Vektorianalyysi II MAT-20451 Fourier n menetelmät II OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet I OHJ-1100 Ohjelmointi I I SMG-1100 Piirianalyysi I I SMG-1200 Piirianalyysi II I SMG-1300 Sähkömagneettiset kentät ja aallot I II SMG-1400 Sähkömagneettiset kentät ja aallot II II SVT-1100 Sähköenergia 6 op I TEL-1010 Tehoelektroniikan perusteet II TETA-1010 Teollisuustalouden perusteet I TST-1100 Johdatus yliopisto-opintoihin 1 op I Opiskelijan on valittava vieraan kielen opintoja (vähintään perustaso) Yhteensä 106 op Vaihtoehtoiset opintojaksot Vaihtoehtoisia opintojaksoja valitessaan opiskelijan kannattaa huomioida aineopintokokonaisuuksien esitietovaatimukset. Valittava vähintään 4 pisteen edestä opintojaksoja BME-1110 hmiskehon fysikaaliset ilmiöt ja niiden II mittaaminen ELE-1030 Elektroniikan perusteet III II MAT-20501 Todennäköisyyslaskenta II MAT-31080 Kompleksimuuttujan funktiot II MAT-31090 Matriisilaskenta 1 II MAT-33500 Differentiaaliyhtälöt II MIT-1010 Mittaustekniikka II OHJ-1150 Ohjelmointi II I SGN-1201 Signaalinkäsittelyn menetelmät II SVT-1200 Sähkövoimajärjestelmän perusteet II TKT-1110 Mikroprosessorit II TLT-5100 Tiedonsiirtotekniikan perusteet II Tutkintoon hyväksyttävät aineopintokokonaisuudet, joihin voi tehdä kandidaatintyön Elektroniikka Lääketieteellinen tekniikka Sähköfysiikka Sähkövoimatekniikka Tehoelektroniikka Vaihtoehtoiset sähköenergiateknologiat Tutkintoon hyväksyttävät aineopintokokonaisuudet, joihin ei voi tehdä kandidaatintyötä Digitaali- ja tietokonetekniikka Hajautetut järjestelmät Mittaus- ja informaatiotekniikka Ohjelmistotekniikka Signaalinkäsittely ja multimedia Säätötekniikka Teknillinen matematiikka Teollisuustalous A Tietoliikennetekniikka 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 Vapaasti valittavat opinnot, 12 op Laajentaa opiskelijan tietämystä häntä kiinnostavista tekniikan ja tieteen aloista. Vapaasti valittavilla opinnoilla tutkinto täydennetään vähintään minimilaajuuteen 180 op. Vapaasti valittaviin opintoihin voi sisällyttää mitä Sähkötekniikka

68 Sähkötekniikka tahansa yliopistotasoisia opintojaksoja. Jos aineopintojen laajuus on yli 2intopistettä, vapaasti valittavien opintojen määrä pienenee. Vapaasti valittaviin opintoihin suositellaan sisällytettäväksi koulutusohjelman kokonaisuuksien täydentäviä ja vaihtoehtoisia opintojaksoja niiltä osin kuin ne eivät kuulu opintokokonaisuuksiin. Kandidaatintyö (8 op) - Kandidaatin työn tekemisen jälkeen opiskelija: - Omaa tieteellisen tekstin ja teknisen raportin kirjoittamisen valmiudet. - Osaa hakea tietoa eri tietolähteistä ja soveltaa sitä kriittisesti osana opinnäytettä. - Osaa käsitellä ja ottaa huomioon saamaansa palautteen. - Omaa yliopistotutkintoon vaadittavan kypsyyden. - Osaa jäsentää olemassa olevaa tietoa. - Osaa määritellä, rajata ja kirjoittaa suppeahkon dokumentin. Kandidaatintyö on kandidaatin tutkinnon pääaineeseen (Aineopinnot A) liittyvä opinnäytetyö. Kunkin aineopintokokonaisuuden vastuulaitokset ilmoittavat tarkemmin, miten kandidaatintyö suoritetaan. Kandidaatintyöhön sisältyy pakollinen kypsyysnäyte. Ennen kandidaatintyön aloittamista opiskelijan tulee suorittaa kandidaatin tutkinnon perusopintoja 8 ja pääaineen opintoja 1. Mahdolliset pääaine- tai laitoskohtaiset täydennykset ja lisävaatimukset löytyvät opintooppaasta aineopintokokonaisuuden kohdalta ja laitosten kandidaatintyöohjeista.

Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 op Aineopinnot A, 2 Lääketieteellinen tekniikka Sähköfysiikka Sähkövoimatekniikka Elektroniikka Tehoelektroniikka Vaihtoehtoiset sähköenergiateknologiat Kandidaatintyö 8 op 69 Sähkötekniikka Sähkötekniikan koulutusohjelman perusopinnot 110 op Aineopinnot B, 2 Tietoliikennetekniikka Digitaali- ja tietokonetekniikka Teknillinen matematiikka Signaalinkäsittely ja multimedia Hajautetut järjestelmät Ohjelmistotekniikka Mittaus- ja informaatiotekniikka Säätötekniikka Teollisuustalouden aineopinnot A Sekä kaikki kokonaisuudet listasta Aineopinnot A Vapaasti valittavat 12 op

Sähkötekniikka 70 DIPLOMI-INSINÖÖRIN TUTKINTO Koulutusohjelmasta valmistuneen odotetaan osaavan: - Hallita, käyttää ja soveltaa pääaineen tieteellisiä ja ammatillisia käsitteitä, sekä hallita sivuaineiden perusteet. - Soveltaa sähkötekniikan alan tieteellisiä menetelmiä ajankohtaisiin ja konkreettisiin tehtäviin. - Osallistua sähkötekniikkaa koskevien kysymysten yhteiskunnalliseen keskusteluun. - Toimia sähkötekniikan alan asiantuntijana ja kehittäjänä työelämässä. - Käyttää työelämän, tieteellisen toiminnan ja yhteiskunnallisen keskustelun edellyttämiä kieli-, viestintä- ja yhteistyötaitoja. - Valmius tieteelliseen jatkokoulutukseen ja jatkuvaan ammatilliseen kehittymiseen. Rakenne Koulutusohjelman perus- ja aineopinnot, 8 op Koulutusohjelman perus- ja aineopinnot suoritettuaan opiskelija: - Omaa sähkötekniikan kanditaatin tutkinnon pakollisten perusopintojen tavoitteiden mukaisen osaamisen. - Osaa soveltaa modernin fysiikan perusteiden ilmiöitä ja teoriaa opinnoissaan. - Omaa riittävän vieraan kielen kirjallisen ja suullisen esitystaidon. FYS-1170 Fysiikka S III IV Opiskelijan on valittava vieraan kielen opintoja (jatkotaso) Yhteensä 8 op Tutkinnon perusopintoihin voi sisällyttää harjoittelua 1-10 op tiedekunnan antaman ohjeistuksen mukaisesti. Pakollisia DI-vaiheen perusopintoja voi siis olla yhteensä 8-18 op. Tiedekunta antaa tarkemmat ohjeet harjoittelun hyväksyttämisestä. Tutkintoon hyväksyttävät aineopintokokonaisuudet Opiskelija voi valita opintokokonaisuuden JOKO kaikista TTY:n aineopintokokonaisuuksista esitietoketjut huomioiden, 2, TAI syventävistä opinnoista A tai B,. Tutkintoon hyväksyttävät syventävien opintojen kokonaisuudet, joihin voi tehdä diplomityön Anturitekniikka Automaatio- ja informaatioverkot Biolääketieteen instrumentointi Elektroniikan materiaalien syventävät opinnot Elektroniikan tuotesuunnittelu Elektroniikka: Suurtaajuustekniikka Langaton tietoliikenne Langattomat sensoriverkot Mittausinformaatiotekniikka Mittaustekniikka Ohjelmoitavat alustat ja laitteet Oppivat järjestelmät Signaalinkäsittely Sulautetut järjestelmät Systeemiteoria Sähköenergia Sähköfysiikka Sähkökäyttöjen tehoelektroniikka Sähköverkot ja -markkinat Teholähde-elektroniikka Teknillinen matematiikka Teollisuuden sähkönkäyttötekniikka Tietoliikennepiirit Tietoliikenneverkot ja protokollat Vaihtoehtoiset sähköenergiateknologiat

Tutkintoon hyväksyttävät syventävien opintojen kokonaisuudet, joihin ei voi tehdä diplomityöt Käytettävyys Multimedia Ohjelmistotiede Ohjelmistotuotanto Paikannus ja navigointi Teollisuustalous B Voimalaitos- ja polttotekniikka Vapaasti valittavat opinnot, 27 op Laajentaa opiskelijan tietämystä häntä kiinnostavista tekniikan ja tieteen aloista tai syventää tietämystä omien aineopintokokonaisuuksien tai syventävien opintokokonaisuuksien alalta. Vapaasti valittavilla opinnoilla tutkinto täydennetään vähintään minimilaajuuteen 120 op. Vapaasti valittaviin opintoihin voi sisällyttää mitä tahansa yliopistotasoisia opintojaksoja. Jos aineopintojen laajuus on yli 2intopistettä tai syventävien opintojen yli intopistettä, vapaasti valittavien opintojen määrä pienenee. Vapaasti valittaviin opintoihin voi sisällyttää myös jatko-opinnoissa pakollisen opintojakson Orientation to postgraduate studies. Vapaasti valittaviksi opinnoiksi on suositeltavaa suorittaa jokin aineopintokokonaisuus tai syventävä opintokokonaisuus. 71 - Osaa kuvata ja vertailla teknisiä ilmiöitä, laitteita tai järjestelmiä, suunnitella teknisen laitteen tai järjestelmän tai kuvata tai suunnitella teknisen laitteen tai järjestelmän hankinnan, testauksen tai ylläpidon. - Osaa analysoida teknisten laitteiden tai järjestelmien toimintaa ja soveltuvuutta eri tarkoituksiin sekä perustella suunnitteluun, hankintaan tai ylläpitoon liittyviä johtopäätöksiä. Diplomityö on opintojen loppuvaiheessa tehtävä tieteellinen tutkielma, joka osoittaa pääaineen alaan liittyvän kokonaisuuden hallinnan ja yliopistotutkintoon vaadittavan kypsyyden. Opiskelijan on työllään annettava näyttö siitä, että hän hallitsee pääaineensa ja sen työtavat sekä pystyy viestimään ja työskentelemään itsenäisesti. Työ tulee olla itsenäinen kokonaisuus, jonka alan asiantuntija ymmärtää ilman lisäaineistoa. Tiedekunta antaa tarkemmat ohjeet diplomityön tekemisestä. Sähkötekniikka Diplomityö () Diplomityön tekemisen jälkeen opiskelija: - Osaa kirjoittaa tieteellistä tekstiä ja teknisen raportin. - Osaa jäsentää olemassa olevaa tietoa. - Osaa hakea tietoa eri tietolähteistä ja soveltaa sitä kriittisesti osana teknistä raporttia. - Osaa määritellä, rajata ja kirjoittaa laajahkon teknisen dokumentin.

Sähkötekniikka 72 Diplomi-insinöörin tutkinto 120 op Vapaasti valittava aineopintokokonaisuus 2 Syventävät opinnot A, B tai C Sähkötekniikan koulutusohjelman perusopinnot 8-18 op tai Syventävät opinnot A tai B Anturitekniikka Automaatio- ja informaatioverkot Elektroniikan tuotekehitys Elektroniikan materiaalien syventävät opinnot Elektroniikka: Suurtaajuustekniikka Langaton tietoliikenne Langattomat sensoriverkot Biolääketieteen instrumentointi Mittaustekniikka Mittausinformaatiotekniikka Ohjelmoitavat alustat ja laitteet Oppivat järjestelmät Signaalinkäsittely Sulautetut järjestelmät Sähköenergia Sähköfysiikka Systeemiteoria Sähköverkot ja -markkinat Teholähde-elektroniikka Teknillinen matematiikka Teollisuuden sähkönkäyttötekniikka Tietoliikennepiirit Tietoliikenneverkot ja protokollat Vaihtoehtoiset sähköenergiateknologiat Diplomityö Vapaasti valittavat 27 op

TEKNIS-LUONNONTIETEELLINEN KOULUTUSOHJELMA Rakenne Kandidaatin tutkinnon perusopinnot, 110 op 73 Koulutusohjelman johtaja: Robert Piché huone TD423, puhelin 040 849 0174 email: robert.piche@tut.fi Opettajankoulutuksen vastuuhenkilö: Esko Turunen huone TD405, puhelin 03 3115 4253 email: esko.turunen@tut.fi Sihteeri: Riitta Myyryläinen huone: SC202, puhelin 040 849 0666 email: riitta.myyrylainen@tut.fi Opetuksen suunnittelija: Touko Apajalahti huone: SC208, puhelin 040 849 0323 email: touko.apajalahti@tut.fi Opetuksen suunnittelija: Suvi-Päivikki Ikonen huone: SC208 email: suvi.ikonen@tut.fi Koulutusohjelman opintoneuvoja: huone: SC210, puhelin 040 849 0660 email: opintotl@tut.fi TEKNIIKAN KANDIDAATIN TUTKINTO Tekniikan kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelija: - tuntee matemaattis-luonnontieteelliset perusteet ja pystyy seuraamaan ja tulkitsemaan luonnontieteiden ja tekniikan kehitystä ja niiden yhteiskunnallista merkitystä - osaa soveltaa tieteellisiä työskentelytapoja tiedon tulkintaan, päättelyyn ja raportointiin - osaa käyttää viestintätaitojaan ja hankkimaansa tietoa tutkimustehtävissä niiden edellyttämillä työskentelytavoilla - osaa viestiä äidinkielen lisäksi myös toisella kotimaisella sekä yhdellä vieraalla kielellä saavutettuaan opiskelijalla on edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen. Perusopinnot suoritettuaan opiskelija: - osaa viestiä äidinkielen lisäksi myös toisella kotimaisella sekä yhdellä vieraalla kielellä - osaa käyttää matemaattis-luonnontieteellisiä tietoja ja menetelmiä ongelmanratkaisuun - tuntee luonnontieteiden eri osa-alueet ja niiden perusteet saavutettuaan opiskelijalla on edellytykset koulutusohjelman aineopintojen suorittamiseen. Vieraan kielen opintoihin ei voi sisällyttää toisen kotimaisen kielen opintojaksoja. FYS-1010 Fysiikan työt I FYS-1241 Laaja fysiikka I Mekaniikka 7 op FYS-1251 Laaja fysiikka II Aaltoliikeoppi ja 7 op sähkömagnetismi FYS-1260 Laaja fysiikka III Atomifysiikka 7 op KEM-1410 Laaja kemia 1 KEM-1420 Laaja kemia 2 KEM-1430 Laaja kemia 3 MAT-13510 Laaja matematiikka 1u MAT-13520 Laaja matematiikka 2u MAT-13530 Laaja matematiikka 3u MAT-13540 Laaja matematiikka 4u MAT-31090 Matriisilaskenta 1 MAT-33500 Differentiaaliyhtälöt OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet OHJ-1100 Ohjelmointi I SMG-1300 Sähkömagneettiset kentät ja aallot I TETA-1010 Teollisuustalouden perusteet Teknisluonnontieteellinen

Teknisluonnontieteellinen 74 Opiskelijan on valittava vieraan kielen opintoja (vähintään perustaso) Opiskelijan on valittava vieraan kielen opintoja (jatkotaso) Yhteensä 88 op Vaihtoehtoiset opintojaksot KEM-2100 Orgaaninen kemia 1 I KEM-2210 Fysikaalinen kemia 1 1 II KIE-1210 Suomen kielikoe 2 I KIE-2200 Ruotsia tekniikan opiskelijoille 2 II KIE-2210 Ruotsin kielikoe 2 I KIE-2230 Ruotsia tekniikan opiskelijoille osittaisena 2 II verkkokurssina MAT-20401 Vektorianalyysi 3 II MAT-20451 Fourier n menetelmät 3 II MAT-20501 Todennäköisyyslaskenta 3 II MAT-20601 Diskreetti matematiikka 3 II MAT-21161 Algoritmimatematiikka 3 II MAT-21241 Operaatiotutkimus 3 II MAT-31102 Numeerinen analyysi 3 II 1. Valitaan toinen. 2. Valitaan yksi toisen kotimaisen kielen opintojakso. 3. Valitaan kaksi. Matematiikkaa opettajankoulutuksessa opiskelevat valitsevat opintojakson MAT-20501 Todennäköisyyslaskenta. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (110) FYS-1430 Johdatus ydinfysiikkaan II FYS-1480 Kiinteän olomuodon fysiikka A II FYS-1730 Fysiikan historia III MAT-31080 Kompleksimuuttujan funktiot II OHJ-1150 Ohjelmointi II II SMG-1400 Sähkömagneettiset kentät ja aallot II II SMG-5150 Sähkömagneettinen mallintaminen I III Tutkintoon hyväksyttävät aineopintokokonaisuudet, joihin voi tehdä kandidaatintyön Hypermedia 2 Kemia/TL/aineopinnot 2 Matematiikka 2 Ohjelmistotekniikka 2 Sähköfysiikka 2 Teknillinen fysiikka 2 Teknillisen laskennan menetelmät 2 Ohjelmistotekniikan kokonaisuuden voivat valita ainoastaan tietotekniikkaa opettajankoulutuksen pääaineena opiskelevat. Opettajankoulutuksen opiskelijat eivät voi valita hypermediaa, sähköfysiikkaa tai teknillisen laskennan menetelmiä kokonaisuudeksi, johon kandidaatintyö tehdään. Tutkintoon hyväksyttävät aineopintokokonaisuudet, joihin ei voi tehdä kandidaatintyötä Tutkintoon hyväksytään aineopintokokonaisuuksiksi kaikki aineopintokokonaisuudet. Huomioi kuitenkin mahdolliset esitietovaatimukset. Vapaasti valittavat opinnot, 12 op Alempaan korkeakoulututkintoon voi sisältyä harjoittelua 0-. Kandidaatintyö (8 op) Opiskelija voi aloittaa kandidaatintyön tekemisen, kun hän on suorittanut perusopinnoista vähintään 70 opintopistettä ja pääaineen opinnoista vähintään 1intopistettä. Lisäksi opiskelijalla täytyy olla hyväksytty henkilökohtainen opintosuunnitelma. Aineopintokokonaisuuksien vastuulaitokset ilmoittavat tarkemmin siitä, miten kandidaatintyö on mahdollista suorittaa. Kandidaatintyön yhteydessä tehdään kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taidon.

Tutkintoon liittyviä lisätietoja Teknis-luonnontieteellinen koulutusohjelma antaa opiskelijoilleen syvälliset tiedot fysiikassa, kemiassa ja matematiikassa, minkä pohjalta he voivat valmistuttuaan suuntautua tekniikan eri alueiden tutkimus- ja asiantuntijatehtäviin. Kehittyvät teollisuuden alat edellyttävät nykyisin yhä syvällisempää perusluonnontieteiden hallintaa. Koulutusohjelma korostaa vahvaa matemaattis-luonnontieteellistä perustaa tekniikan eri alojen sovelluksissa ja opetustehtävissä. Tutkinto luo edellytykset jatko-opinnoille. Alan tekniikan tohtorin tutkinto antaa laajat mahdollisuudet suuntautua tutkijaksi yliopistoihin, tutkimuslaitoksiin tai teollisuuteen, niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. 75 Teknisluonnontieteellinen

76 Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 op Teknisluonnontieteellinen Aineopinnot A, 2 Kemia/TL/aineopinnot Matematiikka Sähköfysiikka Teknillinen fysiikka Teknillisen laskennan menetelmät Hypermedia Kandidaatintyö 8 op Perusopinnot 110 op Aineopinnot B, 2 Aineopinnot A kokonaisuuksien lisäksi kaikki muut aineopintokokonaisuudet esitiedot huomioon ottaen. Vapaasti valittavat 12 op

DIPLOMI-INSINÖÖRIN TUTKINTO Diplomi-insinöörin tutkinnon suoritettuaan opiskelija: - osaa soveltaa syventävien opintojen tuntemustaan ja tieteellistä lähestymistapaa ajankohtaisiin ja konkreettisiin tehtäviin - pystyy toimimaan työelämässä erilaisissa vahvaa matemaattis-luonnontieteellistä osaamista vaativissa asiantuntija-, kehittämis- ja johtamistehtävissä - pystyy osallistumaan tekniikkaa ja luonnontieteitä koskevien kysymysten yhteiskunnalliseen keskusteluun - osaa käyttää kieli-, viestintä- ja yhteistyötaitojaan työelämässä, tieteellisessä toiminnassa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa saavutettuaan opiskelijalla on edellytykset jatkotutkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen. Rakenne Koulutusohjelman perus- ja aineopinnot, 10-20 op Jos pääaine suoritetaan matematiikasta, hypermediasta, sähköfysiikasta tai DI-opettajankoulutuksen opiskelijan pääaineen ollessa tietotekniikka, opiskelija valitsee koulutusohjelman perus- ja aineopintoihin 10-20 opintopistettä luonnontieteiden ja ympäristötekniikan tiedekunnan laitosten tarjoamista aine- ja syventävien opintojen opintojaksoista. FYS-1580 Fysiikan työt III 1 IV FYS-1610 Kvanttimekaniikka I 1 III KEM-3100 Polymeerikemia 2 III KEM-3150 Polymeerikemian työt 2 III KEM-4020 Fysikaalisen kemian työt 6 op 2 III KEM-4250 IR-spektroskopia 2 op 2 III 1. Opintojaksot pakollisia fysiikan pääaineopiskelijoille 2. Opintojaksot pakollisia kemian pääaineopiskelijoille 77 Tutkintoon hyväksyttävät aineopintokokonaisuudet Tutkintoon hyväksytään aineopintokokonaisuuksiksi kaikki TTY:n aineopintokokonaisuudet esitietovaatimukset huomioon ottaen. Tutkintoon hyväksyttävät syventävien opintojen kokonaisuudet, joihin voi tehdä diplomityön Hypermedia Kemia/TL/DI Matematiikka Ohjelmistotiede Ohjelmistotuotanto Sähköfysiikka Teknillinen fysiikka Ohjelmistotieteen tai Ohjelmistotuotannon voivat valita ainoastaan tietotekniikkaa opettajankoulutuksen pääaineena opiskelevat. Opettajankoulutuksen opiskelijat eivät voi valita hypermediaa tai sähköfysiikkaa opintokokonaisuudeksi, johon diplomityö tehdään. Tutkintoon hyväksyttävät syventävien opintojen kokonaisuudet, joihin ei voi tehdä diplomityötä Tutkintoon hyväksytään kaikki TTY:n syventävät opintokokonaisuudet esitietovaatimukset huomioon ottaen. Vapaasti valittavat opinnot, 0-2 Diplomityö () Opiskelijan tulee kirjoittaa diplomityöhön liittyen kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Jos opiskelija on alemman korkeakoulututkinnon yhteydessä osoittanut kielitaidon, sitä ei tarvise osoittaa uudelleen. Tutkintoon liittyviä lisätietoja Teknis-luonnontieteellisessä osastossa suositaan laaja-alaisten aine- ja syventävien opintokokonaisuuksien valintaa. Näin ollen DI-tutkinnon toivotaan sisältävän useamman kuin yhden laitoksen opetustarjontaa. Teknisluonnontieteellinen

78 Diplomi-insinöörin tutkinto, 120 op Teknisluonnontieteellinen Koulutusohjelman perus- ja aineopinnot, 10-20 op Syventävät opinnot, Kemia/TL/DI Matematiikka Teknillinen fysiikka Sähköfysiikka Hypermedia Diplomityö, Aineopinnot, 2 Vapaasti valittavat, 0-2 Kaikki aineopintokokonaisuudet esitiedot huomioiden. JA/TAI Syventävät opinnot, Kaikki syventävät opintokokonaisuudet esitiedot huomioiden.

MATEMAATTISTEN AINEIDEN DI-OPETTAJANKOULUTUS Teknis-luonnontieteellisen koulutusohjelman diplomi-insinöörin tutkinnon osaamistavoitteissa kuvatun osaamisen lisäksi matemaattisten aineiden DI-opettajankoulutuksen suorittanut opiskelija pystyy toimimaan opettajana Suomen koululaitoksessa ja on asetuksen opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista mukaisesti kelpoinen antamaan aineenopetusta lukiossa ja perusopetuksessa. Rakenne Pääaineopinnot Fysiikan pääaine Kemian pääaine Matematiikan pääaine Tietotekniikan pääaine Sivuaineopinnot Fysiikan sivuaine Kemian sivuaine Matematiikan sivuaine Tietotekniikan sivuaine Pedagogiset opinnot Opettajan pedagogiset opinnot 127 op 127 op 1 128 op 60 op 60 op 62 op 60 op 60 op Opettajan pedagogiset opinnot saa laskea mukaan tekniikan kandidaatin tai diplomi-insinöörin tutkintoon. Opiskelijan tulee varmistaa, että opinnot täyttävät sekä diplomi-insinöörin tutkinnon tutkintovaatimukset että opetettavien aineiden vaatimukset. Opetettavien aineiden opinnoista ja opettajan pedagogisista opinnoista annetaan erillinen todistus, joka yhdessä DI-todistuksen kanssa on todisteena opettajan kelpoisuusvaatimusten täyttymisestä. Pedagogiset opinnot Opettajan pedagogiset opinnot, 60 op Opettajan pedagogiset opinnot voidaan suorittaa Tampereen yliopistossa tai muissa opettajan pedagogisia opintoja antavissa yksiköissä. Tampereen yliopiston opettajan pedagogiset opinnot (60 op) koostuvat kasvatustieteen perusopinnoista (2) ja pedagogisista aine- ja syventävistä opinnoista (3). Opintoihin haetaan erikseen ja niihin pääsyn edellytyksenä on mm. menestyminen soveltuvuuskokeessa. DI-opettajankoulutuksen opiskelija osallistuu soveltuvuuskokeeseen ensimmäisenä läsnäolokeväänään tai siinä vaiheessa, kun hänellä on vähintään 50 opintopistettä yhdessä opetettavassa aineessa ja hän haluaa suorittaa opinnot seuraavana lukuvuotena. TTY:n ja TaY:n välisen sopimuksen mukaiseen opettajan pedagogisten opintojen kiintiöön on etusija niillä opiskelijoilla, jotka on opiskelijavalinnassa valittu TL-koulutusohjelman DI-opettajakoulutuksen opintosuuntaan. Hakuohjeet ja vaatimukset opetettavien aineiden laajuuksista ennen pedagogisten aineopintojen aloittamista ohjeistetaan erikseen. Lisätietoja löytyy muun muassa Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitoksen verkkosivuilta http://www.uta.fi /laitokset/okl/tokl/. 79 Teknisluonnontieteellinen Tutkintoon liittyviä lisätietoja Opiskelija saavuttaa TTY:ssa lukion aineenopettajan kelpoisuuden (Valtioneuvoston asetus 865/2005) 1) suorittamalla diplomi-insinöörin tutkinnon siten, että opetettavien aineiden opintojen vaatimukset täyttyvät ja 2) suorittamalla opettajan pedagogiset opinnot.

80 TL-koulutusohjelman tutkintorakenne opettajankoulutuksen näkökulmasta: tapa 1 Tekniikan kandidaatin tutkinto Teknisluonnontieteellinen Perusopinnot, 110 op (opetettava pääaine ja sivuaine) mat 37 op, fys 24-27 op, kem 16 op, tite 8-1 Diplomi-insinöörin tutkinto Aineopinnot A, 2 (opetettava pääaine) Kemia Matematiikka Teknillinen fysiikka Ohjelmistotekniikka Aineopinnot B, 2 (opetettava sivuaine) Kemia Matematiikka Teknillinen fysiikka Ohjelmistotekniikka / Hajautetut järjestelmät Kandidaatintyö, 8 op (opetettava pääaine) Vapaasti valittavat, 12 op Opetettavan sivuaineen opintojaksoja. Tietotekniikan opetettavassa pääaineessa pääaineen opintojaksoja 12 op. Koulutusohjelman perus- ja aineopinnot, 10-20 op Fysiikan tai kemian opetettavassa pääaineessa pääaineen opintojaksoja. Matematiikan tai tietotekniikan pääaineessa opetettavan sivuaineen opintoja. Syventävät opinnot, (opetettava pääaine) Kemia Matematiikka Teknillinen fysiikka Ohjelmistotiede Ohjelmistotuotanto Diplomityö, (opetettava pääaine) Opettajan pedagogiset opinnot, 60 op Vapaasti valittavat 0-10 op Tietotekniikan pääaineessa pääaineen opintojaksoja 10 op.

TIETOJOHTAMISEN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja: Hannu Kärkkäinen huone FB313, puhelin 040 849 0228 email: hannu.karkkainen@tut.fi Sihteeri: Marita Nikkanen huone: FA110A, puhelin 040 849 0340 email: marita.nikkanen@tut.fi Sihteeri: Lea Rantatupa-Vähälä huone: FA110A, puhelin 040 849 0343 email: lea.rantatupa-vahala@tut.fi Opetuksen suunnittelija: Soila Kolari huone: FA115, puhelin 040 8490867 email: soila.kolari@tut.fi Koulutusohjelman opintoneuvoja huone: FA109A, puhelin 040 198 1939 email: opintotj@tut.fi TEKNIIKAN KANDIDAATIN TUTKINTO Tekniikan kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelija osaa käyttää matemaattis-luonnontieteellisiä tietoja ja taitoja ongelmanratkaisuun. Hän ymmärtää organisaatioiden toimintaa ja tiedonhallintaa sekä logistiikan keskeiset toiminnot ja käsitteet. Opiskelija ymmärtää teknistaloudellista toimintaympäristöä, pystyy seuraamaan tietojohtamisen kehitystä sekä ymmärtää näiden yhteiskunnallista merkitystä. Opiskelija ymmärtää tieto- ja viestintäteknologian merkityksen omalla alallaan ja osaa viestiä äidinkielen lisäksi myös toisella kotimaisella sekä vähintään yhdellä vieraalla kielellä. Opiskelija osaa viestintä- ja kielitaitonsa puitteissa esiintyä ja työskennellä myös kansainvälisissä ja monialaisissa ryhmissä. Opiskelija osaa soveltaa tieteellisiä työskentelytapoja tiedon hakemiseen, tulkintaan, päättelyyn ja raportointiin sekä suhtautuu arvostavasti kollegoihinsa ja muihin työyhteisön jäseniin. saavutettuaan opiskelijalla on valmiudet ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen. Rakenne Kandidaatin tutkinnon perusopinnot, 110 op - Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija pystyy ymmärtämään teknistaloudellista toimintaympäristöä. Opiskelija ymmärtää yritystoiminnan perusperiaatteet sekä omaa valmiudet taloudellisen toimintaympäristön havainnoinnille. - Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelijalla on riittävä viestintäja kielitaito kansainvälisissä ja monialaisissa ryhmissä toimimiseen. Opiskelija kykenee viestimään äidinkielellään, toisella kotimaisella kielellä sekä vähintään yhdellä vieraalla kielellä. Opiskelija hallitsee kokous- ja neuvottelutekniikan sekä esiintymistaidon perusteet. - Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelijalla on valmiudet matemaattis-luonnontieteelliseen ajatteluun. Hänellä on insinööritieteellinen perusta tietojohtamiselle sekä riittävä luonnontieteellinen näkökulma teknisen toimintaympäristön havainnoinnille. Opiskelija hallitsee alalleen tärkeiden matemaattisten menetelmien perusteet, ymmärtää fysikaalisten ilmiöiden perusteet ja osaa laatia tutkimusselosteen, sekä opiskelija ymmärtää kemiallisten ilmiöiden perusteet. FYS-1010 Fysiikan työt I I FYS-1091 Insinöörifysiikka I 7 op I FYS-1101 Insinöörifysiikka II 7 op I KEM-1100 Insinöörikemia I KIE-1440 Tieteellisen kirjoittamisen perusteet 2 op I KIE-2200 Ruotsia tekniikan opiskelijoille 1 II KIE-2210 Ruotsin kielikoe 1 II KIE-2230 Ruotsia tekniikan opiskelijoille 1 II osittaisena verkkokurssina MAT-10411 Insinöörimatematiikka A 1u I MAT-10421 Insinöörimatematiikka A 2u I MAT-10431 Insinöörimatematiikka A 3u I MAT-20501 Todennäköisyyslaskenta II MAT-21161 Algoritmimatematiikka I 81 Tietojohtaminen

Tietojohtaminen 82 MAT-21241 Operaatiotutkimus II OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet I OHJ-1100 Ohjelmointi I I OHJ-3010 Ohjelmistotuotannon perusteet II RTT-5030 Yritys- ja kauppaoikeus 1 op II TETA-1010 Teollisuustalouden perusteet I TETA-1040 Puheviestintä ja neuvottelutaito III TETA-1200 Yrityksen talous II TETA-1300 Markkinointi III TETA-1406 Operations Management III TITA-1020 Akateeminen opiskelu 1-2 op I TITA-1100 Tietojohtamisen peruskurssi I TLT-2100 Tietoliikenneverkkojen perusteet II TLT-3101 Tietoturvallisuuden perusteet II Opiskelijan on valittava vieraan kielen opintoja 6 op (vähintään alkeistaso) Opiskelijan on valittava vieraan kielen opintoja (vähintään perustaso) Opiskelijan on valittava vieraan kielen opintoja (jatkotaso) Yhteensä 116 op 1. Suomenkielinen opiskelija suorittaa yhden näistä opintojaksoista. Ruotsinkielinen opiskelija suorittaa suomen kielen opintojakson. Tietojohtamisen koulutusohjelmaan ei sisälly pakollista harjoittelua. Kandidaatin tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin voi kuitenkin sisällyttää enintään vapaaehtoista työympäristöharjoittelua. Tutkintoon hyväksyttävät aineopintokokonaisuudet, joihin voi tehdä kandidaatintyön Tietojohtaminen Tutkintoon hyväksyttävät aineopintokokonaisuudet, joihin ei voi tehdä kandidaatintyötä Digitaali- ja tietokonetekniikka Elektroniikan perusteet Elektroniikka Hajautetut järjestelmät Hypermedia Kieliteknologia Laskennallinen systeemibiologia Ohjelmistotekniikka Oppivat ja älykkäät järjestelmät Signaalinkäsittely ja multimedia Signaalinkäsittely ja tietoliikenne Sähköfysiikka Teknillinen matematiikka Teknillinen matematiikka SITI Tietoliikennetekniikka Tietoturvallisuus 26 op 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 Tietojohtamisen koulutusohjelman opiskelijan tulee valita 2intopisteen tietotekninen aineopintokokonaisuus tietotekniikan, elektroniikan, matematiikan, ohjelmistotekniikan, signaalinkäsittelyn tai tietoliikennetekniikan laitokselta. Ihmiskeskeisen suunnittelun -aineopintokokonaisuus EI käy tietotekniseksi aineopintokokonaisuudeksi. Lisätietoja saa sähköisestä opinto-oppaasta.

Vapaasti valittavat opinnot, 11 op Opintokokonaisuus valitaan vapaasti. 83 Kandidaatintyö (8 op) - Opiskelija hallitsee tieteellisen ajattelun ja työskentelyn perusteet - Opiskelija ymmärtää hyvän tieteellisen käytännön periaatteet. - Opiskelija osaa hankkia ja valikoida tietoa. - Opiskelija omaa valmiudet analyyttiseen lukemiseen ja kirjoittamiseen. - Opiskelija osaa argumentoida sekä antaa ja vastaanottaa rakentavaa palautetta. - Opiskelija osaa kirjoittaa äidinkielellään kriittistä, pohdiskelevaa, loogista ja kieliasultaan hyvää asiatekstiä. Tietojohtamisen koulutusohjelman kandidaatintyö tehdään Tietojohtaminen -aineopintokokonaisuuteen. Kandidaatintyö voi käsitellä tiedonhallinnan tai logistiikan aihealueita. Lisätietoja kandidaatintyön edellytyksistä löytyy teknis-taloudellisen tiedekunnan sivuilta Popista. Tietojohtaminen

84 Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 op Aineopinnot A, 26-27 op Tietojohtaminen Kandidaatintyö 8 op Tietojohtaminen Tietojohtamisen koulutusohjelman perusopinnot 110 op Aineopinnot B, 2 Digitaali- ja tietokonetekniikka Elektroniikan perusteet Elektroniikka Hajautetut järjestelmät Hypermedia Kieliteknologia Laskennallinen systeemibiologia Ohjelmistotekniikka Oppivat ja älykkäät järjestelmät Signaalinkäsittely ja multimedia Signaalinkäsittely ja tietoliikenne Sähköfysiikka Teknillinen matematiikka Teknillinen matematiikka, SITI Tietoliikennetekniikka Tietoturvallisuus Vapaasti valittavat 10-11 op

DIPLOMI-INSINÖÖRIN TUTKINTO Diplomi-insinöörin tutkinnon suoritettuaan opiskelija ymmärtää alansa merkityksen yhteiskunnassa sekä osaa soveltaa syventävien opintojen tuntemustaan ja tieteellistä lähestymistapaa alansa käytännön ongelmien ratkaisemisessa. Opiskelija ymmärtää tietojohtamisen tutkimuksen teoreettiset ja metodologiset perusteet sekä pystyy ohjatusti soveltamaan kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Opiskelija ymmärtää tieteellisen tiedon luonteen sekä kykenee analyyttiseen ja kriittiseen tiedon arviointiin. Opiskelija osaa käyttää kieli-, viestintä- ja yhteistyötaitojaan myös kansainvälisissä ja monialaisissa organisaatioissa ja työryhmissä. Opiskelija pystyy toimimaan työelämässä erilaisissa alansa asiantuntija- kehittämis- ja johtamistehtävissä. saavutettuaan opiskelijalla on edellytykset jatkotutkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen. Rakenne Koulutusohjelman perus- ja aineopinnot, 10 op Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa valikoituja keskeisimpiä tutkimusmenetelmiä. Hänellä on valmiudet tieteellisten menetelmien soveltamiseen tietojohtamisen eri osa-alueilla. Hän ymmärtää tieteellisen tiedon luonteen sekä kykenee analyyttiseen ja kriittiseen tiedon arviointiin. TITA-6100 Tietojohtamisen case-kurssi TITA-6600 Tietojohtamisen diplomityöseminaari 2 op TITA-6700 Tietojohtamisen tutkimusmenetelmät Yhteensä 10 op Tutkintoon hyväksyttävät syventävien opintojen kokonaisuudet, joihin voi tehdä diplomityön Logistiikka Tiedonhallinta Tutkintoon hyväksyttävät syventävien opintojen kokonaisuudet, joihin ei voi tehdä diplomityötä 85 Tietojohtamisen koulutusohjelman opiskelijan tulee valita 25/intopisteen tekninen opintokokonaisuus muualta kuin tiedonhallinnan ja logistiikan tai teollisuustalouden laitokselta. Opiskelijan on mahdollista myös laajentaa tekniikan kandidaatti -tutkinnossa suoritettu 2intopisteen opintokokonaisuus 50/5intopisteeseen. Ihmiskeskeinen suunnittelu -aineopintokokonaisuus EI käy tekniseksi aineopintokokonaisuudeksi. Vapaasti valittavat opinnot, 20-2 Opinnot suositellaan käytettäväksi sivuaineeseen, joka tukee tutkinnon poikkitieteellisyyttä. Opinnot voivat olla joko TTY:sta tai muista suomalaisista yliopistoista (JOO-opinnot). Vaihtoehtoisesti voi suorittaa ulkomaanopintoja tai yksittäisiä opintojaksoja. Diplomityö () Ks. syventävän opintokokonaisuuden tavoitteet. Tietojohtaminen Tietojohtamisen diplomi-insinööri -tutkintoon ei sisälly pakollista harjoittelua. Diplomi-insinöörin tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin voi kuitenkin sisällyttää enintään vapaaehtoista ammattiharjoittelua.

86 Diplomi-insinöörin tutkinto 120 op Aineopinnot C, 2 Tekninen aineopintokokonaisuus Syventävät opinnot A, Tiedonhallinta Logistiikka tai Syventävät opinnot B, Diplomityö Tietojohtamisen koulutusohjelman perus- ja aineopinnot 10 op Tekninen syventävien opintojen kokonaisuus Tietojohtaminen Vapaasti valittavat 20-2

TIETOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja: Antti Valmari huone: TF209, puhelin 3115 4321 email: antti.valmari@tut.fi Osastosihteeri: Päivi Salo huone: TD216, puhelin 040 849 0775 email: paivi.salo@tut.fi Osastosihteeri: Saara Kallio huone: TD209, puhelin 040 849 0760 email: saara.kallio@tut.fi Koulutussihteeri: Liisa Nummi huone: TD211, puhelin: 040 849 0774 email: liisa.nummi@tut.fi Opetuksen suunnittelija: Kaisa Keskitalo huone: TA207, puhelin 040 754 5951 email: kaisa.keskitalo@tut.fi Koulutusohjelman opintoneuvoja huone: TD206, puhelin 040 831 3429 email: opintoti@tut.fi TEKNIIKAN KANDIDAATIN TUTKINTO - Tutkinnon suoritettuaan: Opiskelija ymmärtää tieteellistä ajattelua ja hänellä on perusvalmius tieteellisiin työskentelytapoihin. - Hän tuntee tietotekniikan perusteet laaja-alaisesti, ja hänellä on ammatillinen perusosaaminen kahdella osa-alueella. Hänellä on edellytykset seurata tietotekniikan kehitystä. - Hänellä on edellytykset jatkaa diplomi-insinöörin tutkintoon sekä valmius jatkuvaan oppimiseen. - Hän hallitsee suomea ja ruotsia lainsäädännössä vaaditulla tasolla sekä yhtä vierasta kieltä käytännöllisellä tasolla. Hän osaa ilmaista teknisiä asioita kirjallisesti. - Hänellä on edellytykset tulkita tietotekniikan yhteiskunnallista merkitystä ja kehitystä. Rakenne Kandidaatin tutkinnon perusopinnot, 110-11 - Yleisen luonnontieteellisen tietämyspohjan synnyttäminen. - Tietotekniikassa tarvittavan matemaattisen aineksen hallinta. - Muut yleiset perustiedot kuten kieli- ja talousopinnot. - Valmius aineopintojen suorittamiseen. - Yleisnäkemys tietotekniikan osa-alueista: ohjelmistotekniikka, tietokonetekniikka, tietoliikennetekniikka ja signaalinkäsittely. Pakolliset opintojaksot Matematiikan, fysiikan ja kemian opintojaksojen sijaan voidaan valita vastaavat laajat opintojaksot. Vaadittua vastaava, yhden opintopisteen pienempi opintojakso kelpaa vaaditun tilalle automaattisesti, jos suoritusvuonna ei ollut tarjolla suoritettua isompaa vaihtoehtoa eikä opintojakson kohdalla ole muuta määrätty. Ylemmän tason määräyksistä johtuen ei kuitenkaan ole mahdollista alittaa matematiikan, fysiikan, kemian, tietotekniikan, talouden, vieraan kielen ja toisen kotimaisen kielen minimilaajuuksia. FYS-1010 Fysiikan työt I II FYS-1091 Insinöörifysiikka I 7 op II FYS-1101 Insinöörifysiikka II 7 op II IHTE-1100 Käytettävyyden perusteet II KEM-1100 Insinöörikemia KIE-2200 Ruotsia tekniikan opiskelijoille 1 MAT-10411 Insinöörimatematiikka A 1u I MAT-10421 Insinöörimatematiikka A 2u I MAT-10431 Insinöörimatematiikka A 3u I MAT-21161 Algoritmimatematiikka I OHJ-1020 Tietotekniikan perusteet ja varusohjelmat 2 I OHJ-1110 Laaja ohjelmointi 1 I OHJ-1160 Laaja ohjelmointi 2 6 op I OHJ-2100 Ohjelmistotieteen perustyökaluja III 87 Tietotekniikka

Tietotekniikka 88 OHJ-3010 Ohjelmistotuotannon perusteet II SGN-1201 Signaalinkäsittelyn menetelmät I TETA-1010 Teollisuustalouden perusteet TKT-1101 Digitaalitekniikan perusteet I TKT-1110 Mikroprosessorit I TKT-3200 Tietokonetekniikka I II TLT-2100 Tietoliikenneverkkojen perusteet II TLT-3101 Tietoturvallisuuden perusteet II TST-1100 Johdatus yliopisto-opintoihin 1 op I Opiskelijan on valittava vieraan kielen opintoja (vähintään perustaso) Opiskelijan on valittava vieraan kielen opintoja (jatkotaso) Yhteensä 106 op 1. Suomenkielisen opiskelijan on saavutettava ruotsinkielen opinnoissa asetuksen mukainen kielitaito. Tämän opintojakson voi korvata kielikokeella KIE-2210 tai vastaavalla. Muunkielisiä opiskelijoita koskevista vaatimuksista on säädetty erikseen. 2. Jos OHJ-1020 sijaan on suoritettu versio, jossa ei ole varusohjelmia, vajaus täytetään suorittamalla OHJ-1050 Varusohjelmat 2 op. Vaihtoehtoiset opintojaksot Opiskelija voi siirtää joko yhden näistä tai vieraan kielen jatkotason opinnot suoritettavaksi DI-vaiheessa. Siirretty opintojakso tulee DIvaiheen pakolliseksi siellä määritellyn minimimäärän lisäksi. Valintoja tehdessään opiskelijan tulee ottaa huomioon opintojaksojen ja opintokokonaisuuksien esitietovaatimukset. Valittava vähintään 8 pisteen edestä opintojaksoja MAT-10440 Insinöörimatematiikka X 4u II MAT-20501 Todennäköisyyslaskenta II MAT-20601 Diskreetti matematiikka II MAT-21241 Operaatiotutkimus II MAT-33311 Tilastomatematiikka 1 II Opintokokonaisuuden minimilaajuus on 110, 111 tai 11 riippuen DI-vaiheeseen siirretyistä opinnoista. Normaalitapauksessa se täyttyy edellä luetelluista opinnoista. Muissa tapauksissa opintokokonaisuutta voi tarvittaessa täydentää aineopintokokonaisuuksista yli jäävillä opintopisteillä ja suorittamalla ylimääräisiä opintojaksoja vaihtoehtoisten luettelosta. Tarvittaessa opiskelija voi suorittaa aineopintokokonaisuuksiin ylimääräisiä täydentäviä opintojaksoja. Tutkintoon hyväksyttävät aineopintokokonaisuudet, joihin voi tehdä kandidaatintyön Digitaali- ja tietokonetekniikka * Hypermedia Ihmiskeskeinen suunnittelu Ohjelmistotekniikka * Signaalinkäsittely ja multimedia * Teknillinen matematiikka Teknillisen laskennan menetelmät * Tiedonhallinta Tietoliikennetekniikka Tietoturvallisuus * Tutkintoon hyväksyttävät aineopintokokonaisuudet, joihin ei voi tehdä kandidaatintyötä Elektroniikka Hajautetut järjestelmät * Kieliteknologia Mittaus- ja informaatiotekniikka Oppivat ja älykkäät järjestelmät * Signaalinkäsittely ja tietoliikenne Teollisuustalous A 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 (*)Tietotekniikan koulutusohjelmassa opiskelijan on sisällytettävä kandidaatin tutkintoonsa jokin seuraavista aineopintokokonaisuuksista: Digitaali- ja tietokonetekniikka, Hajautetut järjestelmät, Ohjelmistotek-

89 niikka, Oppivat ja älykkäät järjestelmät, Signaalinkäsittely ja multimedia, Teknillisen laskennan menetelmät, Tietoliikennetekniikka tai Tietoturvallisuus. Vapaasti valittavat opinnot Tutkinto täydennetään minimilaajuuteen 180 op vapaasti valittavilla opinnoilla. Ne ovat mitä tahansa yliopistotasoisia opintojaksoja, ei kuitenkaan harjoittelua. Niiksi kannattaa valita sellaisia aine- ja syventävien opintokokonaisuuksien esitietoja, jotka eivät sisälly tutkinnon muihin osiin. Kandidaatintyö (8 op) - Yliopistotutkintoon vaadittavan kypsyyden osoittaminen. - Tieteellisen tekstin tai raportin kirjoittamisen valmiudet. Kandidaatintyö tehdään kandidaatin tutkinnon pääaineeseen (Aineopinnot A) liittyvänä opinnäytetyönä. Aineopinnot valitaan siten, että ainakin toinen suoritettavista aineopintokokonaisuuksista on sellainen, johon voi tehdä kandidaatintyön tietotekniikan koulutusohjelmassa (Aineopinnot A). Kunkin aineopintokokonaisuuden vastuulaitokset ilmoittavat tarkemmin miten kandidaatintyö suoritetaan. Kandidaatintyöhön sisältyy 4 luentotuntia työn tekemistä tukevia luentoja sekä kypsyysnäyte. Ennen kandidaatintyön aloittamista opiskelijan tulee suorittaa kandidaatin tutkinnon perusopintoja 8 ja pääaineen opinnoista 1. Lisäksi tulee olla tehtynä hyväksytty kandivaiheen HOPS. Mahdolliset pääaine- tai laitoskohtaiset täydennykset ja lisävaatimukset löytyvät opinto-oppaasta aineopintokokonaisuuden kohdalta ja laitosten kandidaatintyöohjeista. Tietotekniikka

90 Tietotekniikka

DIPLOMI-INSINÖÖRIN TUTKINTO - Tutkinnon suoritettuaan opiskelijalla on valmius toimia työelämässä tietotekniikan asiantuntijana ja kehittäjänä. - Hän hallitsee pääaineensa alaa monipuolisesti ja syvällisesti sekä tuntee sivuaineidensa alojen perusteet. - Hän tuntee tieteellisen tiedon ja menetelmien perusteet ja osaa soveltaa niitä ajankohtaisiin ja konkreettisiin tehtäviin. - Hänellä on työelämän, tieteellisen toiminnan sekä yhteiskunnallisen keskustelun edellyttämät kieli-, viestintä- ja yhteistyötaidot sekä edellytykset osallistua tietotekniikkaa koskevien kysymysten yhteiskunnalliseen keskusteluun. - Hänellä on valmius tieteelliseen jatkokoulutukseen. Rakenne Koulutusohjelman perus- ja aineopinnot, 10-1 Oaamistavoitteet - Opiskelijan tietämyksen laajentaminen ja syventäminen tietotekniikan alueella ja sitä lähellä olevissa aineissa. - Esimiestehtävissä tarvittavien taitojen perustiedot. Kandidaatintutkinnon pakollisista perusopinnoista DI-vaiheeseen mahdollisesti siirretyt opinnot on suoritettava tässä kohdassa. Niitä ei lasketa mukaan, kun tarkastellaan minimilaajuuden 10 op täyttymistä. Tutkintoon voi sisällyttää harjoittelua korkeintaan 10 op. Opintoviikkoina suoritettua harjoittelua koskee kuitenkin yläraja 12 op siirtymäsäädöksen nojalla. Jos alempaan tutkintoon on sisällytetty harjoittelua, vähennetään tämä DI-tutkintoon sisällytettävän harjoittelun enimmäismäärästä (10 op tai 12 op). Tiedekunta antaa tarkemmat ohjeet harjoittelun hyväksyttämisestä. TETA-1101 Yritysorganisaatiot ja ihmisten johtaminen Opintokokonaisuuteen sisältyy harjoittelua Yhteensä 7 op Vaihtoehtoiset opintojaksot KIE-1420 Tekstinhuollon ABC, verkkokurssi 1 op 1 KIE-1440 Tieteellisen kirjoittamisen perusteet 2 op 1 KIE-1520 Opinnäytetyön kirjoittaminen 1 op 1 KIE-1620 Työelämän kirjallinen viestintä 1 op 1 KIE-3377 Scientifi c Writing in English 1 TETA-1031 Projektinhallinta 2 TETA-1040 Puheviestintä ja neuvottelutaito 1 TITA-1100 Tietojohtamisen peruskurssi 2 TKT-9617 Scientifi c Publishing 6 op 2 TUR-1011 Turvallisuusjohtamisen perusteet 2 1. Valitaan vähintään 1 opintojakso. 2. Valitaan vähintään 1 opintojakso. Opintokokonaisuutta voi tarvittaessa täydentää aine- ja syventävistä opintokokonaisuuksista yli jäävillä opintopisteillä. Tutkintoon hyväksyttävät aineopintokokonaisuudet Tutkintoon saa sisällyttää minkä tahansa aineopintokokonaisuuden. Oheisessa luettelossa on suositeltuja vaihtoehtoja Digitaali- ja tietokonetekniikka * 2 Entertainment and Media Management 2 Hajautetut järjestelmät * 2 Hypermedia 2 Ihmiskeskeinen suunnittelu 2 Kieliteknologia 2 Mittaus- ja informaatiotekniikka 2 Ohjelmistotekniikka * 2 Oppivat ja älykkäät järjestelmät * 2 Signaalinkäsittely ja multimedia * 2 Teknillinen matematiikka 2 Teknillisen laskennan menetelmät * 2 91 Tietotekniikka

92 Tietotekniikka Teollisuustalous A Tiedonhallinta Tietoliikennetekniikka * Tietoturvallisuus * Tulevaisuudentutkimuksen sivuaine Tutkintoon hyväksyttävät syventävien opintojen kokonaisuudet, joihin voi tehdä diplomityön Hypermedia Käytettävyys Langaton tietoliikenne * Langattomat sensoriverkot * Laskennallinen systeemibiologia * Lääketieteellinen informatiikka Multimedia * Ohjelmistotiede * Ohjelmistotuotanto * Ohjelmoitavat alustat ja laitteet * Paikannus ja navigointi * Signaalinkäsittely * Sulautetut järjestelmät * Teknillinen matematiikka Tiedonhallinta Tietoliikennepiirit * Tietoliikenneverkot ja protokollat * 2 2 2 2 2 Tutkintoon saa liittää minkä tahansa syventävien opintojen kokonaisuuden. (*) Opiskelijan on sisällytettävä diplomi-insinöörin tutkintoonsa jokin seuraavista aineopintokokonaisuuksista: Digitaali- ja tietokonetekniikka, Hajautetut järjestelmät, Ohjelmistotekniikka, Oppivat ja älykkäät järjestelmät, Signaalinkäsittely ja multimedia, Teknillisen laskennan menetelmät, Tietoliikennetekniikka, Tietoturvallisuus tai jokin seuraavista syventävien opintojen kokonaisuuksista: Langaton tietoliikenne, Langattomat sensoriverkot, Laskennallinen systeemibiologia, Multimedia, Ohjelmistotiede, Ohjelmistotuotanto, Ohjelmoitavat alustat ja laitteet, Paikannus ja navigointi, Signaalinkäsittely, Sulautetut järjestelmät, Tietoliikennepiirit tai Tietoliikenneverkot ja protokollat. Vapaasti valittavat opinnot Tutkinto täydennetään minimilaajuuteen 120 op vapaasti valittavilla opinnoilla. Erityisesti suositeltavia ovat tietotekniikan ja matematiikan opintojaksot yleensä sekä opintojakso Orientation to postgraduate studies, jota suositellaan jatko-opinnoista kiinnostuneille. Diplomityö () - Itsenäisesti tehdyn tieteellisen tutkielman kirjoittaminen. - Yliopistotutkintoon vaadittavan kypsyyden osoittaminen. - Pääaineen alaan liittyvän kokonaisuuden hallinnan osoittaminen tyypillisesti suunnittelemalla tai toteuttamalla jokin tekninen laite, ohjelmisto tai sen osa. Diplomityöhön liittyen suoritetaan pääainelaitoksen määräämällä tavalla 1 op:n laajuinen opintojakso, jonka suoritusvaatimuksena on diplomityöseminaariesitysten seuraaminen ja 0 op:n laajuinen opintojakso, jonka suoritusvaatimuksena on diplomityöseminaariesityksen pitäminen omasta diplomityöaiheesta tai näiden vaihtoehtona 2 op:n laajuinen opintojakso, jonka suoritusvaatimuksiin kuuluu sekä esitysten seuraaminen että oman esityksen pitäminen. Tämä vaatimus ei koske matematiikan laitokselle diplomityötään tekeviä. Diplomityöhön liittyy pakollisena osana myös kypsyysnäytteen antaminen. Kypsyysnäyte osoittaa opiskelijan perehtyneisyyttä opinnäytetyön alaan sekä kielitaitoa opiskelijan äidinkielellä. Tiedekunta antaa tarkemmat ohjeet diplomityön tekemisestä.

Tietotekniikka 93

Tuotantotalous 94 TUOTANTOTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja: Juha-Matti Lehtonen huone: FB217, puhelin 050 386 2788 email: juha-matti.2.lehtonen@tut.fi Sihteeri: Marita Nikkanen huone: FA110A, puhelin 040 849 0340 email: marita.nikkanen@tut.fi Sihteeri: Lea Rantatupa-Vähälä huone: FA110A, puhelin 040 849 0343 email: lea.rantatupa-vahala@tut.fi Opetuksen suunnittelija: Soila Kolari huone: FA115, puhelin 040 8490867 email: soila.kolari@tut.fi Koulutusohjelman opintoneuvoja huone: FA109A, puhelin 040 198 1939 email: opintotu@tut.fi TEKNIIKAN KANDIDAATIN TUTKINTO Tekniikan kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelija osaa käyttää matemaattis-luonnontieteellisiä tietoja ja keinoja ongelmanratkaisuun. Opiskelija osaa määritellä tuotantotalouden keskeiset käsitteet ja muodostaa perusnäkemyksen yritysten toiminnasta ja niiden johtamisesta. Opiskelija osaa soveltaa yrityksen toiminnan suunnittelun, ohjauksen ja seurannan perusmenetelmiä sekä tunnistaa vähintään yhden tekniikan alan keskeiset käsitteet. Opiskelija osaa seurata ja tulkita talouden ja tekniikan kehitystä sekä yhteiskunnallista merkitystä. Opiskelija osaa soveltaa tieteellisiä työskentelytapoja tiedon tulkintaan, päättelyyn ja raportointiin. Opiskelija osaa viestiä äidinkielen lisäksi toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä. Opiskelija osaa käyttää viestintätaitojaan ja hankkimaansa tietoa oman alansa työtehtävissä alan edellyttämillä työskentelytavoilla. saavutettuaan opiskelijalla on valmiudet ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen. Rakenne Kandidaatin tutkinnon perusopinnot, 11 FYS-1010 Fysiikan työt I I FYS-1091 Insinöörifysiikka I 7 op I FYS-1101 Insinöörifysiikka II 7 op I KEM-1100 Insinöörikemia II KIE-1440 Tieteellisen kirjoittamisen perusteet 2 op II KIE-2200 Ruotsia tekniikan opiskelijoille 1 I KIE-2210 Ruotsin kielikoe 1 I KIE-2230 Ruotsia tekniikan opiskelijoille osittaisena 1 I verkkokurssina LIKU-1100 Logistiikka ja kuljetusjärjestelmät II MAT-10414 Insinöörimatematiikka D 1u I MAT-10424 Insinöörimatematiikka D 2u I MAT-10434 Insinöörimatematiikka D 3u I MAT-10444 Insinöörimatematiikka D 4u I MAT-20501 Todennäköisyyslaskenta II MAT-21241 Operaatiotutkimus II OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet I RTT-5030 Yritys- ja kauppaoikeus 1 op II TETA-1010 Teollisuustalouden perusteet I TETA-1020 Akateeminen opiskelu 1-2 op I TETA-1031 Projektinhallinta II TETA-1040 Puheviestintä ja neuvottelutaito III TETA-1050 Kansantalous II TETA-1101 Yritysorganisaatiot ja ihmisten johtaminen II TETA-1200 Yrityksen talous II TETA-1300 Markkinointi I TETA-1406 Operations Management I TETA-1501 Teknologiajohtaminen I TITA-1100 Tietojohtamisen peruskurssi II

TUR-1011 Turvallisuusjohtamisen perusteet II Opiskelijan on valittava vieraan kielen opintoja 6 op (vähintään alkeistaso) Opiskelijan on valittava vieraan kielen opintoja (vähintään perustaso) Opiskelijan on valittava vieraan kielen opintoja (jatkotaso) Yhteensä 121 op 1. Suomenkielinen opiskelija suorittaa yhden näistä opintojaksoista. Ruotsinkielinen opiskelija suorittaa suomen kielen opintojakson. Tuotantotalouden tekniikan kandidaatti -tutkintoon ei sisälly pakollista harjoittelua. Kandidaatin tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin voi kuitenkin sisällyttää enintään vapaaehtoista työympäristöharjoittelua. Tutkintoon hyväksyttävät aineopintokokonaisuudet, joihin voi tehdä kandidaatintyön Tuotantotalous Tutkintoon hyväksyttävät aineopintokokonaisuudet, joihin ei voi tehdä kandidaatintyötä 2 Tuotantotalouden koulutusohjelman opiskelijat valitsevat teknisen 25 opintopisteen aineopintokokonaisuuden muualta kuin teollisuustalouden tai tiedonhallinnan ja logistiikan laitokselta. Ihmiskeskeinen suunnittelu -aineopintokokonaisuus EI käy tekniseksi aineopintokokonaisuudeksi. Vapaasti valittavat opinnot, 7 op Opintokokonaisuus valitaan vapaasti. 95 Kandidaatintyö (8 op) Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa: - laatia tieteellisen tutkielman suomen kielellä - toimia seminaarissa osanottajana, puheenjohtajana, opponenttina ja alustajana - suunnitella ajankäyttönsä projektin aikataulun mukaisesti - arvioida toisten opiskelijoiden aiheanalyyseja, tutkimussuunnitelmia, kandityön käsikirjoituksia ja seminaarialustuksia - perustella mielipiteensä tieteellisin argumentein - kirjallisuustutkimuksen tiedonhankintamenetelmät Tuotantotalouden koulutusohjelman kandidaatintyö tehdään Tuotantotalous -aineopintokokonaisuuteen. Kandidaatintyö voi käsitellä teollisuustalouden, logistiikan ja kuljetusjärjestelmien tai turvallisuusjohtamisen aihealueita. Lisätietoja kandidaatintyön edellytyksistä teknis-taloudellisen tiedekunnan sivuilta Popista. Tuotantotalous

Tuotantotalous 96 Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 op Aineopinnot A, 2 Tuotantotalous Kandidaatintyö 8 op Tuotantotalouden koulutusohjelman perusopinnot 11 Aineopinnot B, 2 Tekninen aineopintokokonaisuus Vapaasti valittavat 7 op

DIPLOMI-INSINÖÖRIN TUTKINTO Diplomi-insinöörin tutkinnon suoritettuaan opiskelija osaa toimia työelämässä erilaisissa alan asiantuntija-, kehittämis- ja johtamistehtävissä. Opiskelija osaa soveltaa tuotantotalouden tutkimuksen teoreettisia ja metodologisia perusteita sekä kerätä, luokitella, tulkita ja soveltaa ammatillista tietoa systemaattisesti ja kriittisesti.opiskelija osaa tieteellisiä lähestymistapoja soveltaen arvioida, suunnitella ja johtaa yrityksen toimintaa ja teknologian hyödyntämistä. Opiskelija osaa tulkita tekniikan alan tuotantotaloudellisia kysymyksiä sekä käyttää viestintä- ja yhteistyötaitojaan monitieteisessä ja kansainvälisessä yhteisössä. Opiskelija pystyy osallistumaan teknis-taloudellisten ilmiöiden ja ongelmien yhteiskunnalliseen keskusteluun. saavutettuaan opiskelijalla on edellytykset jatkotutkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen. 97 Tutkintoon hyväksyttävät syventävien opintojen kokonaisuudet, joihin ei voi tehdä diplomityötä Tuotantotalouden koulutusohjelman opiskelijat valitsevat teknisen 25/intopisteen aine- tai syventävien opintojen kokonaisuuden muualta kuin teollisuustalouden tai tiedonhallinnan ja logistiikan laitokselta. Ihmiskeskeinen suunnittelu -aineopintokokonaisuus EI käy tekniseksi aineopintokokonaisuudeksi. Vapaasti valittavat opinnot, 15-20 op Opintokokonaisuus valitaan vapaasti. Diplomityö () Tuotantotalous Rakenne Koulutusohjelman perus- ja aineopinnot, 1 TETA-4010 Tutkimusmetodologia 6 op TETA-4020 Yrityksen johtaminen 6 op Opintokokonaisuuteen sisältyy harjoittelua Yhteensä 1 Tuotantotalouden diplomi-insinööri - tutkintoon voi pakollisen harjoittelun lisäksi sisällyttää vapaasti valittaviin enintään 2 op vapaaehtoista ammattiharjoittelua. Tutkintoon hyväksyttävät syventävien opintojen kokonaisuudet, joihin voi tehdä diplomityön Logistiikka ja kuljetusjärjestelmät Teollisuustalous Turvallisuusjohtaminen

Tuotantotalous 98 Diplomi-insinöörin tutkinto 120 op Aineopinnot C, 2 Tekninen aineopintokokonaisuus tai Syventävät opinnot B, Syventävät opinnot A, Logistiikka ja kuljetusjärjestelmät Teollisuustalous Turvallisuusjohtaminen Diplomityö Tuotantotalouden koulutusohjelman perus- ja aineopinnot 1 Tekninen syventävien opintojen kokonaisuus Vapaasti valittavat 15-20 op

YMPÄRISTÖ- JA ENERGIATEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja: Antero Aittomäki huone: K1423, puhelin 040 529 0356 email: antero.aittomaki@tut.fi Sihteeri: Riitta Myyryläinen huone: SC202, puhelin 040 849 0666 email: riitta.myyrylainen@tut.fi Opetuksen suunnittelija: Suvi-Päivikki Ikonen huone: SC208 email: suvi.ikonen@tut.fi Koulutusohjelman opintoneuvoja: huone: SC210, puhelin 040 849 0660 email: opintoym@tut.fi TEKNIIKAN KANDIDAATIN TUTKINTO Tekniikan kandidaatin tutkinnon suoritettuaan opiskelija: - tuntee ympäristö- ja energiatekniikan perusteet ja pystyy seuraamaan ja tulkitsemaan alan kehitystä ja sen yhteiskunnallista merkitystä. - osaa soveltaa tieteellisiä työskentelytapoja tiedon tulkintaan, päättelyyn ja raportointiin. - osaa käyttää viestintätaitojaan ja hankkimaansa tietoa ympäristö- ja energiatekniikan työtehtävissä alan edellyttämillä työskentelytavoilla. - osaa viestiä äidinkielen lisäksi myös toisella kotimaisella sekä yhdellä vieraalla kielellä. saavutettuaan opiskelijalla on edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen. Rakenne Kandidaatin tutkinnon perusopinnot, 11 Perusopinnot suoritettuaan opiskelija: - osaa käyttää matemaattis-luonnontieteellisiä tietoja ja menetelmiä ongelmanratkaisuun - tuntee ympäristö- ja energiatekniikan eri osa-alueet ja niiden perusteet - pystyy käyttämään yliopiston tietoteknisiä järjestelmiä ja toteuttamaan yksinkertaisia tietokoneohjelmia itsenäisesti - tuntee liiketoiminnan perusteet ja yritystoiminnan lähtökohdat - osaa viestiä äidinkielen lisäksi myös toisella kotimaisella sekä yhdellä vieraalla kielellä saavutettuaan opiskelijalla on edellytykset energia- tai ympäristötekniikan suunnan aineopintojen suorittamiseen. Opiskelija voi halutessaan korvata Insinöörimatematiikan opintojaksot 1u-4u Laajan matematiikan opintojaksoilla 1u-4u. Vastaavasti opiskelija voi halutessaan korvata Insinöörifysiikan opintojaksot I-II Laajan fysiikan opintojaksoilla I-III. ASE-1250 Järjestelmien ohjaus II BIO-1010 Ympäristötekniikan perusteet I I BIO-1030 Ympäristötekniikan perusteet II 2 op II ENER-1200 Ilmansuojelu I ENER-7010 Teollisuuden prosessit II ENER-8010 Energiatekniikan perusteet II FYS-1010 Fysiikan työt I I FYS-1091 Insinöörifysiikka I 7 op I FYS-1101 Insinöörifysiikka II 7 op I KEM-1410 Laaja kemia 1 I KEM-1420 Laaja kemia 2 I KEM-1430 Laaja kemia 3 I MAT-10414 Insinöörimatematiikka D 1u I 99 Ympäristö- ja energiatekniikka

Ympäristö- ja energiatekniikka 100 MAT-10424 Insinöörimatematiikka D 2u I MAT-10434 Insinöörimatematiikka D 3u I MAT-10444 Insinöörimatematiikka D 4u I OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet I OHJ-1100 Ohjelmointi I I STL-2600 Ympäristöterveyden perusteet II TETA-1010 Teollisuustalouden perusteet II TME-5100 Teknillisen mekaniikan perusteet II TUR-1011 Turvallisuusjohtamisen perusteet II TUR-3230 Ympäristöriskien analysointi III Opiskelijan on valittava vieraan kielen opintoja (vähintään perustaso) Opiskelijan on valittava vieraan kielen opintoja (jatkotaso) Yhteensä 102 op Tutkintoon hyväksyttävät aineopintokokonaisuudet, joihin ei voi tehdä kandidaatintyötä Energiatekniikan suunnan aineopinnot Ympäristötekniikan suunnan aineopinnot 2 26 op Valitaan joko energiatekniikan tai ympäristötekniikan suunnan aineopinnot. Tutkintoon hyväksyttävät aineopintokokonaisuudet, joihin voi tehdä kandidaatintyön (energiatekniikan suunta) Energia- ja prosessitekniikka Paperinjalostus- ja pakkaustekniikka Talotekniikka Turvallisuustekniikka, Y Voimalaitosten ympäristö- ja turvallisuuskysymykset 26 op 26 op 2 26 op 2 Vaihtoehtoiset opintojaksot KIE-1210 Suomen kielikoe 1 I KIE-2200 Ruotsia tekniikan opiskelijoille 1 II KIE-2210 Ruotsin kielikoe 1 I KIE-2230 Ruotsia tekniikan opiskelijoille 1 II osittaisena verkkokurssina MAT-20401 Vektorianalyysi 2 II MAT-20451 Fourier n menetelmät 2 II MAT-20501 Todennäköisyyslaskenta 2 II MAT-21241 Operaatiotutkimus 2 II MAT-31102 Numeerinen analyysi 2 II 1. Valitaan yksi opintojakso. Äidinkieleltään ruotsinkieliset valitsevat KIE-1210. 2. Valitaan kaksi opintojaksoa. Energiatekniikan suunnan opiskelijoille suositellaan kahta seuraavista: MAT-20401, MAT-20451, MAT-20501, MAT-31102. Ympäristötekniikan suunnan opiskelijoille suositellaan kahta seuraavista: MAT-20451, MAT-20501, MAT-21241. Tutkintoon hyväksyttävät aineopintokokonaisuudet, joihin voi tehdä kandidaatintyön (ympäristötekniikan suunta) Kemia/Y/aineopinnot Paperinjalostus- ja pakkaustekniikka Turvallisuustekniikka, Y Vesi- ja jätehuoltotekniikka Ympäristöbiotekniikka (Y) 26 op 26 op 26 op 26 op 26 op Vapaasti valittavat opinnot, 9 op Alempaan korkeakoulututkintoon voi sisällyttää harjoittelua enintään intopistettä. Kandidaatintyö (8 op) Opiskelija voi aloittaa kandidaatintyön tekemisen, kun hän on suorittanut perusopinnoista vähintään 70 opintopistettä ja pääaineen opinnoista vähintään 1intopistettä. Lisäksi opiskelijalla täytyy olla

101 hyväksytty henkilökohtainen opintosuunnitelma. Aineopintokokonaisuuksien vastuulaitokset ilmoittavat tarkemmin siitä, miten kandidaatintyö on mahdollista suorittaa. Kandidaatintyön yhteydessä tehdään kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyden opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taidon. Tutkintoon liittyviä lisätietoja Ympäristö- ja energiatekniikan koulutusohjelma perustaa toimintansa ja opetuksensa luonnontieteisiin ja tekniikkaan. Koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa tutkijoita ja korkean tason ammattilaisia, jotka analysoivat ja arvioivat ympäristöön liittyviä kysymyksiä, kehittävät menetelmiä ja laitteita saastuneen ympäristön kunnostamiseksi sekä toimivat ympäristöalan johtamis- ja asiatuntijatehtävissä. Erityisesti syvennytään sellaisiin tuotanto- ja energiatekniikoihin, jotka estävät ympäristöhaittojen syntyä ja joilla edistetään teollisuuden ja yhdyskuntien jätevirtojen ympäristöä säästäviä toimia. Diplomi-insinööritutkintokoulutuksessa on päämääränä jatkuvasti uudistuva eri tekniikan ja tieteenaloja yhdistävä tieteellinen opetustyö, joka antaa kansallisesti ja kansainvälisesti vastauksia ja toimivia ratkaisumalleja aikamme ympäristöhaasteisiin. Opetuksessa kiinnitetään huomio uusiutuviin ja ympäristöpäästöjä vähentäviin tuotantotekniikoihin ja energialähteisiin, materiaalien säästöön ja kierrätykseen sekä luonnonmukaisiin puhdistusmenetelmiin. Ympäristö- ja energiatekniikka

102 Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 op Perusopinnot, 11 Energiatekniikan suunnan aineopinnot, 2 Ympäristötekniikan suunnan aineopinnot, 26 op Ympäristö- ja energiatekniikka Voimalaitosten ympäristöja turvallisuuskysymykset, 2 Energia- ja prosessitekniikka, 26 op Paperinjalostus- ja pakkaustekniikka, 26 op Turvallisuustekniikka, Y, 26 op Kemia/Y/aineopinnot, 26 op Vesi- ja jätehuoltotekniikka, 26 op Ympäristöbiotekniikka (Y), 26 op Talotekniikka, 24-2 Kandidaatintyö, 8 op Vapaasti valittavat, 7-10 op

DIPLOMI-INSINÖÖRIN TUTKINTO 103 3. Opintojaksot pakollisia virtaustekniikan, voimalaitos- ja polttotekniikan tai talotekniikan syventäviin opintoihin. Diplomi-insinöörin tutkinnon suoritettuaan opiskelija: - osaa käyttää kieli-, viestintä- ja yhteistyötaitojaan työelämässä, tieteellisessä toiminnassa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa - osaa soveltaa syventävien opintojen tuntemustaan ja tieteellistä lähestymistapaa ajankohtaisiin ja konkreettisiin tehtäviin - pystyy toimimaan työelämässä erilaisissa ympäristö- ja energiatekniikan asiantuntija-, kehittämis- ja johtamistehtävissä - pystyy osallistumaan tekniikkaa koskevien kysymysten yhteiskunnalliseen keskusteluun saavutettuaan opiskelijalla on edellytykset jatkotutkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen. Rakenne Koulutusohjelman perus- ja aineopinnot, 10-20 op BIO-1650 Päästöjen ympäristövaikutukset 2 ENER-3051 Lämmönsiirron jatkokurssi 3 ENER-7200 Prosessien simulointi 3 KEM-3150 Polymeerikemian työt 1 KEM-3200 Pintakemia 1 KEM-4150 Ympäristökemia 1 KEM-4250 IR-spektroskopia 2 op 1 KEM-4300 Differentiaalinen pyyhkäisykalorimetria 2 op 1 KEM-5350 Kemian seminaari 1 KIE-1440 Tieteellisen kirjoittamisen perusteet 2 op 2 MAT-45050 Matemaattisen mallinnuksen peruskurssi 2 Yhteensä 38 op 1. Opintojaksot pakollisia kemian syventäviin opintoihin. 2. Opintojaksot pakollisia vesi- ja jätehuoltotekniikan sekä ympäristöbiotekniikan/y syventäviin opintoihin. Kun diplomityö tehdään virtaustekniikan, voimalaitos- ja polttotekniikan tai talotekniikan syventävien opintojen kokonaisuuteen, täydennetään tutkinnon perus- ja aineopinnot näistä opintojaksoista 1 laajuuteen. Jos diplomityö tehdään turvallisuustekniikan tai paperinjalostus- ja pakkaustekniikan syventävien opintojen kokonaisuuteen, opiskelijan tulee valita 10-20 op TTY:n opintojaksoja tutkinnon perusja aineopintoihin. ACI-21130 Teollisuusprosessien mallintaminen ja säätörakenteet MAT-31090 Matriisilaskenta 1 MAT-31102 Numeerinen analyysi MAT-33500 Differentiaaliyhtälöt MIT-3010 Mittausdatan analyysi 1 7 op Tutkintoon hyväksyttävät aineopintokokonaisuudet Tutkintoon hyväksytään aineopintokokonaisuuksiksi kaikki TTY:n aineopintokokonaisuudet esitietovaatimukset huomioon ottaen. Tutkintoon hyväksyttävät syventävien opintojen kokonaisuudet, joihin voi tehdä diplomityön Kemia/Y/DI Paperinjalostus- ja pakkaustekniikka Talotekniikka Turvallisuustekniikka, Y Vesi- ja jätehuoltotekniikka Virtaustekniikka Voimalaitos- ja polttotekniikka Ympäristöbiotekniikka (Y) Ympäristöterveys 29 op 3 Ympäristö- ja energiatekniikka

104 Tutkintoon hyväksyttävät syventävien opintojen kokonaisuudet, joihin ei voi tehdä diplomityötä Kemia/B,TL,Y/ DI sivuaine Materiaalivirtojen hallinta (DI) Vesi- ja jätehuollon maarakenteet Vesitekniikka (DI) Lisäksi kaikki muut TTY:n syventävät opintokokonaisuudet esitietovaatimukset huomioon ottaen. Ympäristö- ja energiatekniikka Vapaasti valittavat opinnot, 0-2 Alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon voi sisällyttää harjoittelua vapaasti valittavina opintoina yhteensä enintään 10 opintopistettä. Diplomityö () Opiskelijan tulee kirjoittaa diplomityöhön liittyen kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyden opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Jos opiskelija on alemman korkeakoulututkinnon yhteydessä osoittanut kielitaidon, sitä ei tarvitse osoittaa uudelleen.

Diplomi-insinöörin tutkinto, 120 op 105 Koulutusohjelman perus- ja aineopinnot, 10-20 op Syventävät opinnot, Kemia/Y/DI Paperinjalostus- ja pakkaustekniikka Talotekniikka Turvallisuustekniikka, Y Vesi- ja jätehuoltotekniikka Virtaustekniikka Voimalaitos- ja polttotekniikka Ympäristöbiotekniikka (Y) Ympäristöterveys Diplomityö, Ympäristö- ja energiatekniikka Aineopinnot, 2 Vapaasti valittavat, 0-2 Kaikki aineopintokokonaisuudet esitiedot huomioiden. JA/TAI Syventävät opinnot, Kaikki syventävät opintokokonaisuudet esitiedot huomioiden.

AINEOPINNOT 106 AINEOPINNOT Automaation tietotekniikka Yhteyshenkilöt Mikko Salmenperä, Jari Seppälä 2 - Opintokokonaisuuden jälkeen opiskelija osaa tunnistaa ja nimetä automaation laitetekniikan keskeisimmät komponentit ja ymmärtää miten miten osakomponentit muodostavat modernin automaatiojärjestelmän. - Opiskelija ymmärtää miten automaatiojärjestelmiä kehitetään, tunnistaa keskeisimmät automaation ohjelmisto-, tietoliikenne- ja turvaratkaisut sekä ymmärtää miten näitä hyödynnetään automaation eri sovellusalueilla. Jatkomahdollisuudet Automaatio- ja informaatioverkot Automaation ohjelmistotekniikka Pakolliset esitiedot: ACI-20010 Automaatiotekniikan perusteet, 5op OHJ-1150 Ohjelmointi II, 5op ACI-31040 Automaatiolaitteet ja -verkot 7 op I OHJ-3010 Ohjelmistotuotannon perusteet I TKT-1110 Mikroprosessorit I TLT-2100 Tietoliikenneverkkojen perusteet I Yhteensä 21 op Vaihtoehtoiset opintojaksot Vaihtoehtoisia opintojaksoja voi korvata täydentävillä, mikäli opintojaksot kuuluvat jos toiseen opintokokonaisuuteen. ELE-2301 Sulautettujen prosessorisovellusten perusteet 1 II TKT-3500 Mikrokontrollerijärjestelmät 1 II TLT-3101 Tietoturvallisuuden perusteet 1 II 1. TKT-3500 tai ELE-2301 tulee lukea jos jatkaa Automaation ohjelmistotekniikkaan. Jos jatkaa Automaatio- ja informaatioverkkoihin, tulee lukea TLT-3101 Mikäli täydentävissä opinnoissa on esitietovaatimuksina kursseja, jotka eivät sisälly jo joihinkin muihin opintokokonaisuuksiin tai pakollisiin opintoihin, voi vastuuhenkilöiden kanssa keskustella näiden sisällyttämisestä tähän kokonaisuuteen. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (25) MAT-21161 Algoritmimatematiikka OHJ-1400 Olio-ohjelmoinnin peruskurssi OHJ-2010 Tietorakenteiden käyttö OHJ-4010 Rinnakkaisuus OHJ-5101 Web-ohjelmointi TITA-1100 Tietojohtamisen peruskurssi TKT-1101 Digitaalitekniikan perusteet TLT-2310 Tietoliikenneprotokollat I TLT-5100 Tiedonsiirtotekniikan perusteet TLT-6100 Langattoman tietoliikenteen perusteet Moderni automaatiojärjestelmä on tietoliikenneverkkoja hyödyntävä, perinteisistä ja älykkäistä laitteista koostuva ohjelmistotuote. Automaation tietotekniikan aineopinnot antavat kokonaiskäsityksen ja perustietämyksen automaation eri osa-alueista. Opintoja voidaan painottaa joko automaation ohjelmistotekniikkaan tai automaation tietoliikennetekniikkaan luoden näin pohja syventäville opintokokonaisuuksille sekä toimimiselle automaatioympäristön työtehtävissä. Opintokokonaisuus soveltuu lukuvuonna 2009-2010 tai aiemmin opintonsa aloittaneille. Automaatiosovellukset biotekniikassa Yhteyshenkilöt Pekka Pietilä, Pasi Kallio 2 - Opiskelija osaa nimetä ja selittää perustiedot automaatiotekniikan käsitteistä ja menetelmistä. - Opiskelija osaa soveltaa mikrosysteemitekniikkaa lääke- ja biotieteiden alalla.

- Opiskelija hallitsee syventävät tiedot erikoisalueista ja niiden soveltamismahdollisuuksista; dynaamisten järjestelmien mallinnuksesta ja simuloinnista, mikrosysteemitekniikkasta tai biotieteisiin liittyvistä antureista. Jatkomahdollisuudet Langattomat sensoriverkot Mittaustekniikka Paikannus ja navigointi Biomateriaalitekniikan sivuaine Yhteyshenkilö Minna Kellomäki 107 2 - Opiskelija hallitsee biomateriaalitekniikan keskeiset käsitteet ja määritelmät. - Opiskelija tietää keskeisten biomateriaalien ominaisuudet ja käyttökohteet. - Opiskelija tuntee biomateriaalitekniikassa käytettyjä menetelmiä. - Opiskelija tunnistaa alan soveltamismahdollisuudet. ACI-20010 Automaatiotekniikan perusteet ACI-51000 Johdatus mikrosysteemitekniikkaan ACI-51400 Mikrofl uidistiikka Yhteensä 1 Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (25) ACI-20090 Mallinnus ja simulointi ACI-42070 Identifi ointi ACI-51100 Mikrosysteemitekniikan laboratoriotyökurssi ACI-51300 Mikrorobotiikka ja -toimilaitteet ASE-7816 Biosensors MIT-4031 Mikroanturit 6 op MIT-4051 Piianturien suunnittelu 8-9 op MIT-5210 Optiset menetelmät bioanalytiikassa Soveltuu sivuaineeksi kudosteknologian pääaineopiskelijoille. Opintokokonaisuuden tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet soveltaa automaatio- ja systeemitekniikkaa lääke- ja biotieteiden alalla. Opintokokonaisuus keskittyy mikrosysteemitekniikkaan: mikroantureihin, toimilaitemateriaaleihin, mikrofl uidistiikkaan, mutta tarjoaa mahdollisuuden perehtyä myös dynaamisten (bio)järjestelmien mallinnukseen ja simulointiin. Jatkomahdollisuudet Biomateriaalitekniikka Mikrosysteemitekniikka BME-1120 Bio- ja lääketieteen materiaalit 1 BME-1157 Biomedical Engineering: Signals and Systems 2 op BME-1167 Biomedical Engineering: Biomaterials 2 op 1 BME-1177 Biomedical Engineering: Research and 2 op Productization BME-1250 Viranomaisvaatimukset lääkinnällisten laitteiden suunnittelulle ja valmistukselle MOL-1210 Materiaalit Yhteensä 18 op 1. Vain jomman kumman opintojakson voi sisällyttää tutkintoon. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (25) BIOM-1406 Biodegradable Polymers BIOM-2100 Kudosteknologia I BIOM-3106 Implantology BME-4606 Drug Delivery Devices KEM-2100 Orgaaninen kemia AINEOPINNOT

108 AINEOPINNOT KEM-3100 Polymeerikemia MOL-1220 Materiaalin valinta MOL-1440 Materiaalien valmistusmenetelmät 2 MOL-1530 Polymeerifysiikka MOL-5170 Muovimateriaalit MOL-6100 Polymeerien reologia 2 op Biomateriaalit ovat biosfääriin sopeutuvia joko synteettisiä tai luonnosta peräisin olevia materiaaleja, ja niille on ominaista, että ne voidaan palauttaa (esim. kompostoimalla) luonnon kiertokulkuun ja/tai ne ovat kudosystävällisiä. Biomateriaalien erikoissovellutukset ovat biolääketieteen ja bioteknologian aloilla, mutta biomateriaaleja käytetään yhä enenevässä määrin myös muilla aloilla kuten pakkaus- ja hygieniateollisuuden tarpeisiin. Biomateriaalitekniikan sivuaine antaa yleiskuvan eri materiaalityhmien biolääketieteellisistä sovelluksista, viranomaismääräyksistä sekä syvällisemmän tietämyksen opiskelijan valinnan mukaisesta jostakin biomateriaalitekniikan erityisalasta. Biomateriaalitekniikan sivuaine (IMT) Yhteyshenkilö Minna Kellomäki 2 - Opiskelija tunnistaa alan soveltamismahdollisuudet solu-ja kudosteknologian osalta. - Opiskelija hallitsee biomateriaalitekniikan keskeiset käsitteet ja määritelmät. - Opiskelija tietää keskeisten biomateriaalien ominaisuudet ja käyttökohteet solu-ja kudosteknologian alalla. - Opiskelija tuntee biomateriaalitekniikassa käytettyjä menetelmiä. BIOM-1406 Biodegradable Polymers BIOM-2190 Johdanto kudosrakenteisiin 1 op BIOM-2200 Kudosteknologia II BIOM-3106 Implantology BME-1157 Biomedical Engineering: Signals and Systems 2 op BME-1167 Biomedical Engineering: Biomaterials 2 op 1 BME-1177 Biomedical Engineering: Research and 2 op Productization BME-1796 Product Development of Biomedical Devices MOL-1210 Materiaalit Yhteensä 28 op 1. BME-1176 can be replaced by BME-1120 or BIOM-1216. Opintokokonaisuus tarkoitettu sivuaineeksi Tampereen yliopiston Bioteknologian opiskelijoille, joiden pääaineena on Solu-ja kudosteknologia. Biomittaukset Yhteyshenkilö Jukka Lekkala 2 - Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot erilaisten biotieteisiin liittyvien mittausjärjestelmien ja analytiikkatuotteiden suunnitteluun, mallintamiseen ja toteuttamiseen. - Hän omaa valmiuden tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin, sekä ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen. - Kykenee toimimaan työelämässä biomittaustekniikan soveltajana. - Omaa riittävät kieli-, viestintä- ja yhteistyötaidot. Esitietovaatimukset ELE-1020 Elektroniikan perusteet II ( Pakollinen ) SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät ( Pakollinen ) SMG-1100 Piirianalyysi I ( Pakollinen ) Jatkomahdollisuudet Anturitekniikka Biokuvantaminen

Biomittaukset Biosensing Mikrosysteemitekniikka Mittaustekniikka Mikäli jokin opintokokonaisuuden pakollisista opintojaksoista sisältyy koulutusohjelmakohtaisiin perusopintoihin tai muihin esitietovaatimuksiin, opintokokonaisuus täydennetään systeemitekniikan laitoksen muilla opintojaksoilla. FYS-1480 Kiinteän olomuodon fysiikka A LTT-4106 Processing of Physiological Signals MIT-1010 Mittaustekniikka MIT-4010 Anturifysiikka 7 op MIT-4031 Mikroanturit 6 op Yhteensä 26 op Biotekniikan koulutusohjelman suuntaavat aineopinnot Yhteyshenkilö Matti Karp 2 Koulutusohjelman suuntaavat aineopinnot suoritettuaan opiskelija pystyy jatkamaan opintojaan koulutusohjelmaan hyväksyttäviin aineopintoihin. Esitietovaatimukset Biotekniikan koulutusohjelman perusopinnot. ( Pakollinen ) 109 KEM-2050 Kemian perustyöt 6 op 2, 4 II MAT-31090 Matriisilaskenta 1 3 III MAT-33500 Differentiaaliyhtälöt 3 III SGN-1201 Signaalinkäsittelyn menetelmät 1, 3 II SMG-1100 Piirianalyysi I 1 II YHTTAY-2020 Biomolekyylit 6 op 2, 4 II 1. Pakollisia biomittausten aineopintoihin. 2. Pakollisia kudosteknologian aineopintoihin. 3. Pakollisia laskennallisen systeemibiologian aineopintoihin. 4. Pakollisia ympäristöbiotekniikan aineopintoihin. Täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen vaihtoehtoisista ja täydentävistä opintojaksoista. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (25) KIE-1440 Tieteellisen kirjoittamisen perusteet 2 op LTT-1010 Ihmisen anatomia ja fysiologia 6 op MAT-20401 Vektorianalyysi MAT-20451 Fourier n menetelmät MAT-20501 Todennäköisyyslaskenta MAT-20601 Diskreetti matematiikka MAT-21161 Algoritmimatematiikka MAT-33311 Tilastomatematiikka 1 MAT-45700 Johdatus teknilliseen laskentaan YHTTAY-2031 Biokemian työkurssi I YHTTAY-2040 Molekyylibiologia YHTTAY-2100 Biotekninen tuotekehitys AINEOPINNOT Vaihtoehtoiset opintojaksot BIO-2406 Microbial genetics 4 II BIOM-2100 Kudosteknologia I 2 II ELE-1020 Elektroniikan perusteet II 6 op 1 II Digitaali- ja tietokonetekniikka Yhteyshenkilö Olli Vainio 2 - Digitaali- ja tietokonetekniikan aineopinnot suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot digitaalisten laitteiden toiminnasta ja mittauksista.

110 AINEOPINNOT - Hän osaa selittää tietokoneen, prosessorin ja prosessorin sisäisten laskentayksiköiden rakennetta ja toimintaa. - Hallitsee elektroniikan perussuunnittelutyökalujen (Electronic Design Automation, EDA) käytön. - Osaa suunnitella ja toteuttaa digitaalisia laitteita prosessoreilla ja ohjelmoitavilla alustoilla (FPGA-logiikkapiirit). - Saavuttaa valmiudet syventäviin opintoihin Tietokonetekniikan laitoksella. Esitietovaatimukset TKT-1101 Digitaalitekniikan perusteet ( Pakollinen ) Jatkomahdollisuudet Digitaalisten piirien suunnittelu Langattomat sensoriverkot Ohjelmoitavat alustat ja laitteet Paikannus ja navigointi Sulautetut järjestelmät Koulutusohjelmakohtaisten pakollisten opintojaksojen tilalle on valittava vaihtoehtoisia opintojaksoja niin, että aineopintojen kokonaislaajuus on vähintään 2. TKT-1110 Mikroprosessorit I TKT-1202 Digitaalisuunnittelu II TKT-1212 Digitaalijärjestelmien toteutus 8 op II TKT-1230 Digitaalitekniikan laboratoriotyöt II TKT-3200 Tietokonetekniikka I II Yhteensä 26 op Vaihtoehtoiset opintojaksot TKT-1220 Tietokonearitmetiikka I III TKT-3400 Tietokonetekniikka II III Jos kandidaatintyö tehdään tähän opintokokonaisuuteen, on suoritettava TKT-1570 Tietokonetekniikan kandidaatintyöseminaari. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (25) TKT-1570 Tietokonetekniikan kandidaatintyöseminaari 0 op III Tietokoneet ovat nopeasti siirtyneet konesaleista ja pöydiltä taskuun, kodinkoneisiin, viihde-elektroniikkaan, mobiililaitteisiin, koneisiin, kulkuneuvoihin sekä lukemattomiin yhteiskunnassa välttämättömiin laitteisiin, joita ei tule ajatelleeksi tietokoneina. Prosessorien määrä yhdessä laitteessa on kasvanut ja liityntä muihin laitteisiin monipuolistunut erilaisilla langattomilla tietoliikenneyhteyksillä sekä lukuisilla langallisilla liityntästandardeilla. Ohjelmoitavien prosessoreiden lisäksi myös laitteisto ( rauta ) on muuttunut ohjelmoitavaksi, mikä mahdollistaa toimintojen päivittämisen valmistuksen jälkeenkin. Digitaali- ja tietokonetekniikan aineopinnot tarjoavat vahvan osaamiskokonaisuuden tällaisten laitteiden suunnittelulle ja toteutukselle. Elektroniikan perusteet Yhteyshenkilöt Katja Laine, Erja Sipilä 2 - Opintokokonaisuuden jälkeen opiskelija osaa määritellä elektroniikan peruskäsitteistöä, peruskomponentteja ja peruskytkentöjä. Hän osaa selittää ja laskea sekä analogia- että digitaalielektroniikan perusasioita. Hän tunnistaa elektroniikkajärjestelmän eri osat ja osaa analysoida niiden toimintaa. Hän on saavuttanut hyvät valmiudet soveltaa elektroniikan perusteita oman alansa tarpeisiin. - Opiskelija osaa toimia laboratoriossa ja käyttää yleisimpiä elektroniikan perusohjelmistoja ja -mittalaitteita. Jatkomahdollisuudet Elektroniikan materiaalien syventävät opinnot

111 ELE-1010 Elektroniikan perusteet I ELE-1020 Elektroniikan perusteet II 6 op ELE-1030 Elektroniikan perusteet III ELE-2050 Elektroniikan työkurssi 6 op Yhteensä 20 op Opintokokonaisuus täydennetään vähintään 2intopisteen laajuuteen millä tahansa Elektroniikan laitoksen opintojaksoilla. Elektroniikan perusteiden aineopinnot on tarkoitettu muille kuin automaatiotekniikan, sähkötekniikan, tietotekniikan sekä signaalinkäsittelyn ja tietoliikenne-tekniikan koulutusohjelmien opiskelijoille. Tämän aineopintokokonaisuuden jälkeen opiskelijalla on perusnäkemys elektroniikasta. Elektroniikka Yhteyshenkilöt Katja Laine, Erja Sipilä 2 - Opintokokonaisuuden jälkeen opiskelija tunnistaa elektroniikan eri osa-alueita ja osaa selostaa eri osa-alueiden perusteet. Hän osaa määritellä elektroniikkajärjestelmän eri osat ja osaa analysoida eri osien toimintaa. - Opiskelija osaa elektroniikan peruskäsitteistön, hän osaa määritellä peruskomponenttien keskeisimmät ominaisuudet ja osaa soveltaa peruskomponentteja peruskytkentöjen ja niihin perustuvien piirien suunnittelussa. - Opiskelija osaa toimia laboratoriossa ja käyttää yleisimpiä elektroniikan perusohjelmistoja ja -mittalaitteita. Jatkomahdollisuudet Biolääketieteen instrumentointi Biosensing Elektroniikan tuotesuunnittelu Elektroniikka: Suurtaajuustekniikka Langattomat sensoriverkot Ohjelmoitavat alustat ja laitteet Paikannus ja navigointi Sulautetut järjestelmät Sähkökäyttöjen tehoelektroniikka Teholähde-elektroniikka ELE-2050 Elektroniikan työkurssi 6 op Yhteensä 6 op Huomioi täydentäviä opintojaksoja valitessasi mahdollinen tuleva elektroniikan syventävä opintokokonaisuutesi. Esimerkiksi, jos ajattelet opiskella Suurtaajuustekniikan syventävän opintokokonaisuuden, kannattaa silloin valita aineopintojen täydentävistä kursseista ainakin ELE-2250 Johdatus suurtaajuustekniikkaan. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (25) ELE-1030 Elektroniikan perusteet III II ELE-2000 Modulaarielekroniikan perusteet 1- ELE-2100 Puolijohdekomponenttien sovellukset III ELE-2201 Analogiatekniikka III ELE-2250 Johdatus suurtaajuustekniikkaan III ELE-2301 Sulautettujen prosessorisovellusten perusteet III ELE-2350 Elektroniikkalaitteen tuotesuunnittelu III ELE-3050 CAE elektroniikassa III Elektroniikka on sähkön käsittelemistä sen hienojakoisimmassa muodossa: varauksina, signaaleina ja viesteinä, bitteinä, sähkömagneettisena säteilynä ja joskus tehoinakin. Elektroniikka on siten teknisten järjestelmien ja laitteiden koossapitävä sekä toimintaa ohjaava voi- AINEOPINNOT

112 AINEOPINNOT ma, jonka avulla laitteet, anturit ja toimielimet sekä signaalit ja viestit kootaan yhdeksi toimivaksi ja ihmistä palvelevaksi kokonaisuudeksi. Elektroniikan aineopintokokonaisuuden jälkeen opiskelijalla on valmius elektroniikan syventäviin opintoihin. Elektroniikan syventävät opinnot voivat painottua seuraaville alueille: Elektroniikan tuotesuunnittelu Elektroniikan materiaalit Sulautetut järjestelmät Suurtaajuustekniikka Energia- ja prosessitekniikka Yhteyshenkilöt Hannu Ahlstedt, Risto Raiko 26 op Kokonaisuuden suoritettuaan opiskelija: - osaa termodynamiikan perusteet - osaa lämmönsiirron perusteet - osaa virtausopin perusteet - osaa energiatekniikan mittausten perusteet - saavutettuaan opiskelijalla on edellytykset jatkaa alan syventäviin opintoihin. Esitietovaatimukset Energiatekniikan suunnan aineopinnot 2 Suositeltava Aineopintojen suorittamiseksi ainakin esitieto-opintojaksojen sisältämän tietämyksen hallinta on oleellista. Opintojakso ENER-8010 Energiatekniikan perusteet sisältää oleellisia esitietoja. ( Suositeltava ) Jatkomahdollisuudet Talotekniikka Virtaustekniikka Voimalaitos- ja polttotekniikka ENER-1100 Energiatekniikan mittaukset III ENER-2060 Teknillinen termodynamiikka III ENER-3010 Lämmönsiirron perusteet III ENER-3051 Lämmönsiirron jatkokurssi III ENER-4010 Virtausoppi III Yhteensä 21 op Vaihtoehtoiset opintojaksot Valittava vähintään 5 pisteen edestä opintojaksoja ENER-4041 Kitkallinen virtaus ENER-5050 LVI-tekniikka ENER-6010 Polttotekniikka ENER-8200 Höyrytekniikka STL-3600 Ympäristöterveyden jatkokurssi Energiantuotanto 26 op Yhteyshenkilöt Risto Raiko, Lauri Kettunen Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija: - osaa selittää energian tuotannon eri muotoja - osaa analysoida eri energialähteillä toteutettuja energiajärjestelmiä saavutettuaan opiskelijalla on edellytykset jatkaa alan syventäviin opintoihin. ENER-8010 Energiatekniikan perusteet Yhteensä Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (26) ENER-1200 Ilmansuojelu ENER-3010 Lämmönsiirron perusteet ENER-6010 Polttotekniikka ENER-8100 Energiatalous ENER-8200 Höyrytekniikka ENER-8220 Ydinvoimalaitokset

113 SMG-4150 Uusiutuvien energiamuotojen työkurssi SMG-4350 Polttokennot ja vetyteknologia SMG-4450 Aurinkosähkö SMG-4500 Tuulivoima SVT-1200 Sähkövoimajärjestelmän perusteet TUR-2400 Luotettavuus- ja riskianalyysi TUR-3230 Ympäristöriskien analysointi Opintokokonaisuus on tarkoitettu teknis-luonnontieteellisen koulutusohjelman opiskelijoille. Energiatekniikan suunnan aineopinnot Yhteyshenkilö Hannu Ahlstedt 2 Kokonaisuuden suoritettuaan opiskelija: - osaa termodynamiikan perusteet - osaa perustiedot koneenpiirustuksesta, materiaaleista ja dynamiikasta - osaa sähkötekniikan perusteet ENER-2020 Lämpötekniikan perusteet 1 II KEM-2210 Fysikaalinen kemia 1 1 II KSU-1010 Koneenpiirustus ja CAD perusteet II MOL-1210 Materiaalit II SMG-1100 Piirianalyysi I 2 II SMG-1200 Piirianalyysi II 2 II SMG-2100 Sähkötekniikka 2 II STL-2110 WWW-kurssi: Sähkö, elektroniikka ja 2 op II ympäristö TME-1200 Dynamiikan perusteet II Yhteensä 40 op 1. Valitaan toinen 2. Opintojakso SMG-2100 Sähkötekniikka voidaan korvata opintojaksoilla SMG-1100 Piirianalyysi I ja SMG-1200 Piirianalyysi II Energiatekniikka Yhteyshenkilöt Hannu Ahlstedt, Risto Raiko 2 saavutettuaan opiskelijalla on edellytykset jatkaa Ympäristö- ja energiatekniikan koulutusohjelman energiatekniikan suunnan kandidaattityöhön johtaviin aineopintokokonaisuuksiin. Esitietovaatimukset Ympäristö- ja energiatekniikan koulutusohjelman perusopinnot. ( Suositeltava ) Jatkomahdollisuudet Energia- ja prosessitekniikka Talotekniikka Voimalaitosten ympäristö- ja turvallisuuskysymykset 26 op 2 2 Kokonaisuuden suoritettuaan opiskelija: - osaa energiatekniikan perusteita - pystyy tulkitsemaan energiatekniikan yhteiskunnallista merkitystä - pystyy arvioimaan energiatekniikan kehitystä Oppimistavoitteet saavutettuaan opiskelijalla on yleiskuva energiatekniikasta. Esitietovaatimukset Perusopintojen matematiikan ja fysiikan opintojaksot. ( Suositeltava ) Jatkomahdollisuudet Prosessilaitteet Talotekniikka AINEOPINNOT

114 AINEOPINNOT Virtaustekniikka Voimalaitos- ja polttotekniikka Vaihtoehtoiset opintojaksot Valittava vähintään 25 pisteen edestä opintojaksoja ENER-1100 Energiatekniikan mittaukset III ENER-1200 Ilmansuojelu II ENER-2020 Lämpötekniikan perusteet II ENER-3010 Lämmönsiirron perusteet III ENER-5010 LVI-järjestelmien suunnittelu III ENER-5050 LVI-tekniikka III ENER-5200 Jäähdytystekniikka 1 III ENER-7010 Teollisuuden prosessit II ENER-8010 Energiatekniikan perusteet II ENER-8100 Energiatalous III Opintokokonaisuus sopii toiseksi aineopintovaihtoehdoksi lähes kaikkiin tekniikan alan opintoihin tai kokonaisuuden pohjalta on mahdollista jatkaa myös Talotekniikan, Virtaustekniikan sekä Voimalaitos- ja polttotekniikan syventäviin opintoihin kokonaisuutta sopivasti täydentäen. Kun aineopintokokonaisuudella halutaan täydentää sähkövoimatekniikan opintoja, suositellaan valittavan kurssit ENER-1100, ENER-2020, ENER-3010 ja ENER-8010. Rakennustekniikan koulutusohjelmassa opiskelevien on valittava ainakin opintojaksot ENER- 2020, ENER-3010, ENER-5010, ENER-5050, ENER-5200 ja ENER- 8010. Kokonaisuutta ei hyväksytä Ympäristö- ja energiatekniikan tai Konetekniikan koulutusohjelmien aineopintokokonaisuudeksi. Entertainment and Media Management Person Responsible Artur Lugmayr 25 cr Learning Outcomes After the completion of this module the student will be able to defi ne and discuss the functions, levels, skills and infl uences of Management in Media, as well as be able to identify, defi ne and understand the different business models of different Media domains. Students should gain understanding especially in creative team processes and the innovation aspects, creative team processes, and create novel types of services in various media segments. The student will understand and be able to apply business concepts in latest media environments such as the web, games, ambient media, social media, TV, motion picture industry, and digital distribution. The student will understand the main technologies, creative team aspects, processes, and workfl ows of digital productions in specifi c media domains, as well as understand and be able to apply the learned knowledge in media industry, especially present in small and mid-sized media companies. Students are able to manage media project, understand their characteristics, and learn how to think creative. Contet Compulsory Courses TITA-7106 Introduction to Entertainment and Media 4 cr Management TITA-7206 Business Concepts in Entertainment and 5 cr Media Production TITA-7306 Media Production Systems and Processes 5 cr Total 14 cr Optional Courses One course of the following (4cr) [courses currently not in a major] TITA-2116 Managing Electronic Commerce 3 cr TITA-4600 Uuden tiedon luominen ja sen työkalut 4 cr TITA-5107 Management information systems 4 cr Complementary Courses Curses of up to 7cr [courses currently not in a major] Please select courses from the list to complete the study block`s requirement (25) AML-2106 Still Media 3 cr IHTE-7100 Johdatus ihmisen käyttäytymiseen 5 cr IHTE-7106 Introduction to human behaviour 5 cr MATHM-57250 Dokumenttilähtöiset tekniikat ja sovellukset 3 cr

115 MATHM-57300 Semanttiset tekniikat ja sovellukset 3 cr MATHM-57350 Hypermedian tuotantoprojektin 4 cr hallinnan erityispiirteet SGN-5226 Content Sharing Technologies and Services 4 cr SGN-5806 Wireless Ambient Multimedia 5 cr TITA-5306 Information Security Management 4 cr TITA-7806 Frontiers of Entertainment and Media 3-8 cr Management Seminar TLT-2336 Computer Networking II 5 cr Additional Information The minor aims at cross-disciplinary oriented students interested in shaping the future of the media landscape from a business and management perspective. Besides traditional media environments, such as TV, print, fi lm, radio, advertising, and music, the minor is aimed at the frontiers of the today s media fi eld and copes with the challenges emerging from Internet and mobile services becoming a mainstream channel for new media service products. These especially include business and management aspects of newly emerging media genres, such as social media, ambient/ubiquitous media, augmented media, digital cinema, digital games, online video and music, fully digital business eco-systems, elearning, ebusiness, information products, media services in the age of Web 2.0 and Web 3.0, and other innovative digital media services. The minor is well suited for students aiming at management and leadership positions in entertainment, media and creative industries developing media products for TV, radio, digital games, Web 2.0/Web 3.0, advertising, elearning, or ebusiness. The theme of the minor in 2009/2010 is Design Thinking Media Service in the Age of Web 3.0 and emphasizes the creative development of new business opportunities for emerging media services within a multidisciplinary student team. Target Students: students with a BSc. degree, with interest in entertainment and media management. Factory Automation Person Responsible Lastra Jose Martinez 25 cr Learning Outcomes After the completion of the major module in Factory Automation, the student should be able to apply the multi-disciplinary complementary knowledge obtained in different courses in order to solve heterogeneous problems in the domain of factory automation. Prerequisites TTE-5011 Johdanto robotiikkaan ja automaatioon tai TTE-5016 Introduction to Robotics and Automation ( Pakollinen ) Post study options Factory Automation 30 cr Contet Compulsory Courses IHA-1500 Pneumatiikka 5 cr TTE-5036 Control in Robotics and Automation 6 cr TTE-5046 Laboratory Course in Robotics and Automation 5 cr TTE-5207 System Engineering in Factory Automation 4 cr Total 20 cr Complementary Courses Please select courses from the list to complete the study block`s requirement (25) ACI-10020 Automaation dokumentointi 3 cr ASE-1250 Järjestelmien ohjaus 5 cr ASE-2170 Automaatiojärjestelmät ja -suunnittelu 5 cr IHA-3206 Servo Systems 5 cr Additional Information The study module provides a balance of courses requiring student to identify, understand and expain: the basics of robot components and industrial robots including the application of robots in different domains; the fundamentals of discrete automation systems; the control and programming of discrete automation and robot systems. The module includes an advanced course the system engineering knowledge in roder to manage large software-intensive automation systems. AINEOPINNOT

AINEOPINNOT 116 Hajautetut järjestelmät Yhteyshenkilö Tommi Mikkonen 2 - Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelijalla on sellaiset eri alojen perustiedot, joita tarvitaan hajautettujen ja sulautettujen järjestelmien suunnittelussa ja toteuttamisessa. - Opintokokonaisuuden suorittaminen antaa tarvittavat lähtötiedot seuraavien syventävien opintojen suorittamiseen: hajautetut ohjelmistot, sulautetut järjestelmät, automaatio- ja informaatioverkot, tietoliikenneverkot ja protokollat sekä sähkövoimatekniikan syventävät opinnot. Esitietovaatimukset OHJ-1100 Ohjelmointi I tai OHJ-1110 Laaja ohjelmointi 1 ( Pakollinen ) Jatkomahdollisuudet Automaatio- ja informaatioverkot Automaation ohjelmistotekniikka Automaation tietotekniikka Langattomat sensoriverkot Ohjelmoitavat alustat ja laitteet Sulautetut järjestelmät Tietoliikenneverkot ja protokollat ACI-20010 Automaatiotekniikan perusteet OHJ-1150 Ohjelmointi II 1 OHJ-1160 Laaja ohjelmointi 2 6 op 1 OHJ-2010 Tietorakenteiden käyttö TLT-2100 Tietoliikenneverkkojen perusteet TLT-3101 Tietoturvallisuuden perusteet Yhteensä 29 op 1. Opintojaksot ovat vaihtoehtoiset ja toistensa poissulkevat. Vaihtoehtoiset opintojaksot Opintojaksot eivät sulje toisiaan pois, vaan näitä kaikkia voi käyttää täydentävien tapaan. Valittava vähintään 4 pisteen edestä opintojaksoja ACI-20030 Säädön suunnittelu 7 op ACI-31040 Automaatiolaitteet ja -verkot 7 op OHJ-1400 Olio-ohjelmoinnin peruskurssi OHJ-4010 Rinnakkaisuus TLT-2310 Tietoliikenneprotokollat I Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (25) OHJ-5010 Hajautettujen järjestelmien perusteet OHJ-5101 Web-ohjelmointi TLT-2150 Tietoliikenneverkkojen laboratorioharjoitukset Aineopinnot antavat perusteet ja valmiudet hajautettujen ja sulautettujen järjestelmien suunnitteluun. Opintokokonaisuuden tarkoituksena on kerätä yleiset perusteet omaan kokonaisuuteensa, jonka jälkeen on mahdollista suuntautua jollekin tietylle sovellus- tai teknologia-alueelle. Hydrauliikka ja automatiikka 2 Yhteyshenkilöt Kari Koskinen, Jari Rinkinen - Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija omaa yleisnäkemyksen hydrauliikan ja automatiikan alueelta. - Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelijalla on valmius kandidaatin työn tekemiseen. - Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelijalla on valmius aloittaa hydraulitekniikan tai koneautomaation syventävät opinnot. Esitietovaatimukset Pakollinen opintojakso IHA-1101 ( Pakollinen )

Jatkomahdollisuudet Hydrauliikka ja automatiikka, hydraulitekniikka Hydrauliikka ja automatiikka, koneautomaatio - Hypermedian perusteiden tuntemus sekä edellytykset seurata alan kehitystä. - Edellytykset jatkaa diplomi-insinöörin tutkintoon sekä valmius jatkuvaan oppimiseen. 117 IHA-1500 Pneumatiikka III IHA-2100 Hydraulitekniikka I II IHA-2300 Mobilehydrauliikka III IHA-3100 Ohjausjärjestelmät koneautomaatiossa III Yhteensä 20 op Vaihtoehtoiset opintojaksot Valittava jompi kumpi Valittava vähintään 5 pisteen edestä opintojaksoja IHA-1300 Vesihydrauliikan perusteet III IHA-1306 Introduction to Water Hydraulics III Suomessa on monia teollisuuden aloja, jotka tarvitsevat hydrauliikan ja automatiikan tuntijoita, mm. metsäteollisuus, konepaja teollisuus ja automaatio teollisuus. Hydrauliikan ja automatiikan aineopinnot antavat valmiuden ymmärtää hydraulitekniikan ja sen säätöteknisiin sovellutuksiin liittyvän teoria perusteita. Lisäksi opitaan tuntemaan teollisuus- ja mobilehydrauliikan komponenttien rakenteita ja järjestelmien peruskytkentöjä sekä konautomaation ohjauksen periaatteita. Hypermedia Yhteyshenkilöt Ossi Nykänen, Seppo Pohjolainen 2 - Valmiudet ymmärtää menetelmiä ja tavoitteita sekä perusvalmius tieteellisiin työskentelytapoihin. - Valmiudet toimia tilaajan edustajana hypermediaprojektissa sekä kyky itsenäisesti arvioida tai toteuttaa pieniä ja keskisuuria verkkosovelluksia, opintojen painotuksen mukaisesti. Esitietovaatimukset Ks. opintojaksokohtaiset esitiedot. ( Pakollinen ) Jatkomahdollisuudet Hypermedia Opintojakso MATHM-49000 Hypermedian kandidaatintyöseminaari on pakollinen vain mikäli opintokokonaisuuteen tehdään kandidaatintyö. MATHM-37100 Johdatus hypermediaan MATHM-47050 Saavutettavuus MATHM-47250 Verkkopalvelun sisällöntuotanto MATHM-49000 Hypermedian kandidaatintyöseminaari 0 op Yhteensä 11 op Vaihtoehtoiset opintojaksot Opintoja voidaan painottaa esimerkiksi rakenteisen tiedonhallinnan tai hypermediaprojektin hallinnan suuntaan. Vaihtoehdon rakenteinen tiedonhallinta suositeltavia opintojaksoja ovat erityisesti Hypermedian ohjelmointi ja Rakenteiset dokumentit. Vaihtoehdon hypermediaprojektin hallinta suositeltavia opintojaksoja ovat erityisesti Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi sekä Hypermedian tuotantoprojektin hallinnan erityispiirteet. On suositeltavaa että ko. opintojaksot suoritetaan varhaisessa vaiheessa opintoja. Osa vaihtoehtoisista opintojaksoista kuuluu pakollisena osana hypermedian syventäviin opintoihin. MATHM-37200 Hypermediajärjestelmät 1 MATHM-47150 Rakenteiset dokumentit 6 op 1 MATHM-47300 Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja 1 arviointi AINEOPINNOT

118 MATHM-57100 Hypermedian ohjelmointi 1 MATHM-57350 Hypermedian tuotantoprojektin hallinnan 1 erityispiirteet MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 1 1. Näistä valitaan ainakin kolme opintojaksoa. TITA-7306 Media Production Systems and Processes TITA-7806 Frontiers of Entertainment and Media 3-8 op Management Seminar TLT-2310 Tietoliikenneprotokollat I TLT-2330 Tietoliikenneprotokollat II AINEOPINNOT Muitakin soveltuvia opintojaksoja on sopimuksen mukaan valittavissa. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (25) ACI-41050 Sumea laskenta IHTE-1100 Käytettävyyden perusteet IHTE-1800 Ihminen ja tekniikka -seminaari 2- IHTE-2100 Käyttöliittymäsuunnittelun perusteet IHTE-3100 Käyttäjäkeskeinen tuotekehitys IHTE-3201 Käytettävyystutkimuksen menetelmät 6 op IHTE-3250 Käyttäjäkokemuksen arviointi ja suunnittelu IHTE-3300 Käyttäjäkeskeisen suunnittelun työkurssi IHTE-3900 Käytettävyys ohjelmistoprojektissa MATHM-47400 Hypermedian erikoistyö MATHM-47450 Hypermedian projektityö 2-10 op MATHM-47500 Hypermedian vaihtuva-aiheinen työpaja 1-6 op MATHM-57250 Dokumenttilähtöiset tekniikat ja sovellukset MATHM-57300 Semanttiset tekniikat ja sovellukset OHJ-2556 Artifi cial Intelligence 6 op OHJ-3321 Tietokantojen suunnittelu 6 op OHJ-5101 Web-ohjelmointi OHJ-5201 Web-palveluiden toteutustekniikat OHJ-7400 Graafi sen käyttöliittymän ohjelmointi 4-6 op SGN-5406 Virtual Reality TITA-7106 Introduction to Entertainment and Media Management TITA-7206 Business Concepts in Entertainment and Media Production Hypermedialla tarkoitetaan tiedon esittämistä, käsittelyä ja jäsentämistä siten että käyttäjä ja käyttötilanteen erityispiirteet tulevat huomioiduiksi. Hypermedian tyypillinen sovellus voi esimerkiksi olla verkkosivu tai -palvelu, kuten esimerkiksi sosiaalisen median verkkopalvelu, sähköinen asiointipaikka, käyttäjäprofi iliin mukautuva käyttöohje tai vaikkapa matkailijan mukana kulkeva vuorovaikutteinen, asiantuntijajärjestelmän piirteitä omaava matkaopas. World Wide Webin (WWW) kehittymisen myötä hypermedian rooli tieto- ja viestintätekniikassa on merkittävästi kasvanut. Sen menetelmät eivät kuitenkaan rajoitu vain verkkosovelluksiin; esimerkiksi rakenteisilla dokumenteilla on runsaasti sovelluksia kaikessa tietojenkäsittelyssä. Ammattiaineen kotisivu löytyy TTY:n Hypermedialaboratorion kotisivuilta (kohdasta opetus). Ihmiskeskeinen suunnittelu Yhteyshenkilö Sari Kujala 2 - Ymmärtää ihmisen ominaisuuksia ja käyttäytymistä. - Saa tietoa ihmisen huomioimiseksi teknisessä suunnittelussa. - Saa valmiuksia tukea ihmisen ja organisaatioiden toimintaa tekniikan avulla. OHJ-1700 pakollinen niille, jotka tekevät kandityön Ihmiskeskeiseen suunnitteluun tai käytettävyyteen liittyen. IHTE-1100 Käytettävyyden perusteet IHTE-3201 Käytettävyystutkimuksen menetelmät 6 op IHTE-7100 Johdatus ihmisen käyttäytymiseen

IHTE-7302 Monikulttuurinen suunnittelu OHJ-1700 Ohjelmistotekniikan kandidaatintyöseminaari 0 op Yhteensä 17 op YHTTAY-koodin kurssit on Tampereen yliopiston kursseja. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (25) IHTE-2100 Käyttöliittymäsuunnittelun perusteet IHTE-3100 Käyttäjäkeskeinen tuotekehitys LTT-1200 Terveysteknologia TETA-1101 Yritysorganisaatiot ja ihmisten johtaminen TITA-4210 Organisaation oppiminen ja uudistuminen TITA-7106 Introduction to Entertainment and Media Management TTE-3011 Tuotekehitys TTE-3121 Innovointi TUR-3330 Ergonomia YHTTAY-7110 Ihmisen tiedonkäsittely ja vuorovaikutteinen 6 op teknologia YHTTAY-7140 Tunteet ja sosiaalisuus vuorovaikutteisessa 6 op teknologiassa Ihmiskeskeisen suunnittelun aineopintokokonaisuus tarjoaa perusvalmiudet huomioida ihmisnäkökulmaa suunnittelussa kaikille tekniikan opiskelijoille. Opintojaksot yhdistävät teoriaa, menetelmiä ja käytäntöjä sekä soveltavan psykologian alalta että ihmisen ja koneen vuorovaikutuksen alalta. Tampereen teknillisen yliopiston ihmiskeskeisen teknologian opiskelijat voivat uuden yhteistyösopimuksen myötä osallistua Tampereen yliopiston TAUCHI:n kursseille suoritettuaan ensin vähintään kaksi IHTE-alkuista kurssia. Katso hakuohjeet: http://www. cs.tut.fi /ihte/perusopinnot/tauchi.html Insinöörifysiikka Yhteyshenkilö Ilpo Vattulainen 119 2 - Opiskelijalla on perusopintoja laajempi fysiikan perusteiden tuntemus. Hän pystyy ratkaisemaan fysikaalisia ongelmia ja hänellä on edellytykset ymmärtää yhteiskunnalle tärkeiden teknisten prosessien fysikaaliset taustatekijät. - Opiskelijalla on edellytykset teknillisen fysiikan syventäviin opintoihin, mikäli hän on valinnut vaihtoehtoiset opintojaksot tätä tarkoittavien ohjeiden mukaisesti. Esitietovaatimukset Opintojaksot Insinöörifysiikka I ja II voi korvata opintojaksoilla Laaja Fysiikka I ja II. Pakolliset esitiedot: FYS-1010, FYS-1090 (tai FYS- 1091), FYS-1100 (tai FYS-1101) (pakollinen). Jatkomahdollisuudet Teknillinen fysiikka Teknillinen fysiikka / DI-sivuaine FYS-1260 Laaja fysiikka III Atomifysiikka 7 op FYS-1480 Kiinteän olomuodon fysiikka A Yhteensä 10 op Vaihtoehtoiset opintojaksot Valitaan näistä opintojaksoista siten, että 2. täyttyy. Valittava vähintään 15 pisteen edestä opintojaksoja FYS-1310 Fysiikan työt II 1 FYS-1340 Termofysiikka 1 FYS-1370 Statistinen fysiikka FYS-1400 Optiikka 1 FYS-1430 Johdatus ydinfysiikkaan 1 FYS-1490 Kiinteän olomuodon fysiikka B 1 AINEOPINNOT

120 AINEOPINNOT FYS-1500 Kiinteän olomuodon fysiikka C FYS-1550 Fysiikan seminaari 1- FYS-1610 Kvanttimekaniikka I FYS-1670 Astrofysiikka FYS-1700 Avaruustekniikka FYS-1730 Fysiikan historia 1. Vaaditaan esitietoina teknillisen fysiikan syventäviin opintoihin. Insinöörifysiikan aineopintokokonaisuus on tarkoitettu muiden kuin teknis-luonnontieteellisen koulutusohjelman opiskelijoille, jotka haluavat suorittaa perusopintoja laajemmat fysiikan opinnot. Integroitu tuotekehitys ja tuotanto Yhteyshenkilö Heikki Tikka 2 Tuotantotekniikan aineopinnot opiskellut saa valmiudet tuotantotekniikan ja tuotekehityksen syventäviin opintoihin. Jatkomahdollisuudet Tuotantotekniikka Tuotekehitys TTE-3011 Tuotekehitys II TTE-3121 Innovointi III TTE-3260 Integroidun tuotekehityksen ja tuotannon III projektityö, CDIO TTE-4011 Laatu- ja mittaustekniikat III TTE-5011 Johdanto robotiikkaan ja automaatioon II TTE-6011 Valmistustekniikat ja -järjestelmät II Yhteensä 2 TTE-7701 Kandidaatintyökurssi on suunnattu vain aineopintokokonaisuutta kandivaiheen pääaineenaan lukeville. TTE-7701 Kandidaatintyökurssi 0 op III Integroidun tuotekehityksen ja tuotannon aineopinnot antavat valmiudet tuotekehityksen ja tuotantotekniikan syventäviin opintoihin. Aineopinnot antavat perustiedot tuotteiden ja palvelujen tuotekehityksestä sekä valmistavan kappaletavarateollisuuden tuotantotoiminnan keskeisiltä alueilta. Kemia / BIO/aineopinnot sivuaine Yhteyshenkilö Helge Lemmetyinen 2 Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija 1) on syventänyt perusopinnoissa olevien kemian opintojaksojen teoreettisia sisältöjä (mm. kemiallinen termodynamiikka, kemiallinen tasapaino, faasitasapainot, kaasujen ominaisuudet, liuokset ja elektrolyyttiliuokset, sähkökemia, kemiallinen kinetiikka), 2) osaa työskennellä turvallisesti laboratoriossa halliten työturvallisuuslain, REACH- ja CLP-asetusten sisällöt, 3) osaa hyödyntää tavallisimpia epäorgaanisessa ja orgaanisessa analytiikassa käytettäviä analyyysimenetelmiä, osaa tärkeimmät orgaanisessa syntetiikassa käytettävät yksikköoperaatiot ja osaa syntetisoida orgaanisia yhdisteitä annettujen kirjallisten ohjeiden mukaan sekä käyttää fysikaalisia menetelmiä tuotteiden analysoinnissa, 4) osaa soveltaa tietojaan työelämässä. Esitietovaatimukset Biotekniikan koulutusohjelman perusopinnot opetussuunnitelman mukaan, kemian opintojaksot ovat pakollisia. ( Pakollinen ) Jatkomahdollisuudet Laskennallinen systeemibiologia

121 Mikäli jokin pakollisista opintojaksoista sisältyy johonkin muuhun opintokokonaisuuteen, tulee niiden tilalle ottaa täydentäviä opintojaksoja niin, että 2intopistettä tulee täyteen. KEM-1350 Laboratoriotyöturvallisuus ja -työtavat 2 op I KEM-2050 Kemian perustyöt 6 op II KEM-2150 Orgaanisen kemian työt 1 II KEM-2210 Fysikaalinen kemia 1 II KEM-2220 Fysikaalinen kemia 2 II Yhteensä 21 op kaasujen ominaisuudet, liuokset ja elektrolyyttiliuokset, sähkökemia, kemiallinen kinetiikka), 2) osaa työskennellä turvallisesti laboratoriossa halliten työturvallisuuslain, REACH- ja CLP-asetusten sisällöt, 3) osaa hyödyntää tavallisimpia epäorgaanisessa ja orgaanisessa analytiikassa käytettäviä analyyysimenetelmiä, osaa tärkeimmät orgaanisessa syntetiikassa käytettävät yksikköoperaatiot ja osaa syntetisoida orgaanisia yhdisteitä annettujen kirjallisten ohjeiden mukaan sekä käyttää fysikaalisia menetelmiä tuotteiden analysoinnissa, 4) osaa soveltaa tietojaan työelämässä. Esitietovaatimukset Teknis-luonnontieteellisen koulutusohjelman perusopinnot opetussuunnitelman mukaan, kemian opintojaksot ovat pakollisia. ( Pakollinen ) Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (25) KEM-3100 Polymeerikemia III KEM-3150 Polymeerikemian työt III KEM-3200 Pintakemia III KEM-4020 Fysikaalisen kemian työt 6 op III KEM-4150 Ympäristökemia IV KEM-5200 Bio-orgaaninen kemia IV KEM-5250 Teollinen orgaaninen kemia III Kemia/TL/aineopinnot Yhteyshenkilö Helge Lemmetyinen 2 Kemian aineopinnot luovat yhdessä koulutusohjelman perusopintoihin kuuluvien kemian opintojen kanssa kansallisesti ja kansainvälisesti vertailukelpoisen ja vahvan yleisen kemian pohjan,jonka varaan voidaan rakentaa DI-tutkinnon kemian syventävät opinnot. Kemian aineopintokokonaisuus on myös oivallinen kandidaatin tutkinnon sivuaine, joka tukee tutkinnon kaikkia luonnontieteellisiä pääaineita. Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija 1) on syventänyt perusopinnoissa olevien kemian opintojaksojen teoreettisia sisältöjä (mm. kemiallinen termodynamiikka, kemiallinen tasapaino, faasitasapainot, Jatkomahdollisuudet Kemia/TL/DI KEM-1350 Laboratoriotyöturvallisuus ja -työtavat 2 op I KEM-2050 Kemian perustyöt 6 op II KEM-2100 Orgaaninen kemia 1 II KEM-2150 Orgaanisen kemian työt 1 II KEM-2210 Fysikaalinen kemia 1 1 II KEM-2220 Fysikaalinen kemia 2 II KEM-5250 Teollinen orgaaninen kemia III Yhteensä 29 op 1. Näistä valitaan se opintojakso, jota ei ole suoritettu koulutusohjelman perusopinnoissa. Kemia/Y/aineopinnot Yhteyshenkilö Helge Lemmetyinen 26 op Kemian aineopinnot luovat yhdessä koulutusohjelman perusopintoihin kuuluvien kemian opintojen kanssa kansallisesti ja kansainvälisesti vertailukelpoisen ja vahvan yleisen kemian pohjan, jonka varaan AINEOPINNOT

AINEOPINNOT 122 voidaan rakentaa DI-tutkinnon kemian syventävät opinnot. Kemian aineopintokokonaisuus on myös oivallinen kandidaatin tutkinnon sivuaine, joka tukee useimpia tutkinnon pääaineita. Esitietovaatimukset Ympäristötekniikan suunnan aineopinnot. ( Pakollinen ) Jatkomahdollisuudet Kemia/Y/DI KEM-2150 Orgaanisen kemian työt 1 II KEM-2220 Fysikaalinen kemia 2 II KEM-3100 Polymeerikemia III KEM-4020 Fysikaalisen kemian työt 6 op III KEM-4150 Ympäristökemia III KEM-5250 Teollinen orgaaninen kemia III Yhteensä 26 op Kemia/muut kuin Y, TL, M, B/aineopinnot Yhteyshenkilö Helge Lemmetyinen 29 op Opintokokonaisuus muodostaa kemian opintojen perustan, jonka avulla ymmärtää kemian tieteellisen rakenteen ja jota voi soveltaa yksinkertaisiin kemiallisiin ongelmiin. Kokonaisuuden varaan voidaan rakentaa kemian laajemmat opinnot kaikissa koulutusohjelmissa. KEM-1350 Laboratoriotyöturvallisuus ja -työtavat 2 op I KEM-1410 Laaja kemia 1 I KEM-1420 Laaja kemia 2 I KEM-1430 Laaja kemia 3 I KEM-2050 Kemian perustyöt 6 op II KEM-2100 Orgaaninen kemia II KEM-2210 Fysikaalinen kemia 1 II Yhteensä 29 op Kestävä energia Yhteyshenkilöt Risto Raiko, Hannu Ahlstedt 27 op Aineopintokokonaisuus antaa perusvalmiudet syventäviin opintoihin termodynamiikan, lämmönsiirron ja virtausopin osalta sekä esittelee suomalaisen teollisuuden tärkeimmät prosessit energian tuotannon, metsäteollisuuden, perusmetallien valmistuksen ja kemian teollisuuden aloilta. ENER-1100 Energiatekniikan mittaukset ENER-2020 Lämpötekniikan perusteet 2 ENER-3010 Lämmönsiirron perusteet ENER-7010 Teollisuuden prosessit 3 ENER-8010 Energiatekniikan perusteet YHTJYU-3150 Virtausmekaniikka Ia 1 YHTJYU-3200 Virtausmekaniikka Ib 1 YHTJYU-3250 Teknillinen termodynamiikka (osa A) 2 YHTJYU-3300 Teollisuuden prosessit 3 YHTJYU-3350 Teollisten prosessien taselaskenta 2 op 3 Yhteensä 41 op 1. Voidaan korvata opintojaksoilla ENER-2020 Lämpötekniikan perusteet ja ENER-4010 Virtausoppi 2. Valitaan toinen 3. Valitaan joko YHTJYU-3300 ja YHTJYU-3350 tai ENER-7010. Opintokokonaisuuden voivat valita ainoastaan ympäristö- ja energiatekniikan kestävä energia muuntokoulutuksen opiskelijat.

Kestävä tuotanto Yhteyshenkilö Simo Isoaho 2 Opiskelijalla on kestävän kehityksen tarkoituksesta ja haasteista perustiedot, joihin tukeutuen hänellä on valmius edistää kestävän tuotannon toteuttamista omalla erikoistumisalallaan ja syventää omaehtoisesti osaamistaan kestävän tuotannon kysymyksissä. Pakollisen opintojakson korvaamista kotimaisessa tai ulkomaisessa yliopistossa suoritetulla opintojaksolla voi anoa ja siihen tarvitaan opintokokonaisuuden vastuuopettajan puolto. BIO-1010 Ympäristötekniikan perusteet I BIO-1030 Ympäristötekniikan perusteet II 2 op BIO-1650 Päästöjen ympäristövaikutukset BIO-4650 Materiaalivirtojen hallinta BIO-5000 Kestävä kehitys Yhteensä 16 op 123 RTT-8050 Kaukokartoitus ja ympäristötietojärjestelmät SMG-4050 Energian varastointi ja uudet energialähteet STL-2110 WWW-kurssi: Sähkö, elektroniikka ja ympäristö 2 op STL-2600 Ympäristöterveyden perusteet STL-3610 Tekniikan kehitykseen liittyvät terveyskysymykset STL-3620 Energia-alan terveyskysymykset STL-3650 Tekniikan kehitys eettisenä kysymyksenä TUR-3200 Ympäristöjohtaminen TUR-3230 Ympäristöriskien analysointi TUR-3250 Ympäristöturvallinen tuotesuunnittelu Opintokokonaisuus tarjotaan kaikille koulutusohjelmille. Ympäristöja energiatekniikan koulutusohjelmassa ympäristötekniikan opintosuunnan valinneet opiskelijat eivät voi valita tätä opintokokonaisuutta. Tämä opintokokonaisuus on muodostettu opiskelijoille, jotka haluavat rakentaa osaamisperustaansa kestävän kehityksen edistämiseen teollisessa tuotannossa tai siihen liittyvissä tehtävissä esimerkiksi viranomaisena tai elinkeinoelämän järjestöissä tai konsulttina. Listasta valitaan vähintään 9 opintopisteen edestä opintojaksoja BIO-5100 Ympäristöoikeuden perusteet 2 op ENER-1200 Ilmansuojelu ENER-7010 Teollisuuden prosessit ENER-8100 Energiatalous KSU-4310 Käyttövarmuuden ja kunnossapidon perusteet LIKU-1100 Logistiikka ja kuljetusjärjestelmät LIKU-2420 Liikenteen ympäristövaikutukset MOL-1650 Materiaalit ja ympäristö MPR-4110 Ympäristögeologia MPR-4400 Pohjavedet MPR-5250 Ympäristögeotekniikka RTT-1080 Ympäristötalous Kieliteknologia Yhteyshenkilöt Alpo Värri, Konsta Koppinen 2 - Signaalinkäsittelyn laitoksen kieliteknologiakokonaisuus on puheenkäsittelypainotteinen. Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija osaa selittää aihepiiriin liittyvät peruskäsitteet ihmisen puheentuotosta, fonetiikasta, kielitieteestä sekä puheentunnistuksen menetelmistä. - Opiskelija osaa käyttää olemassa olevia tietokoneohjelmia yksinkertaisen puheentunnistusjärjestelmän toteuttamiseen. - Opiskelija osaa soveltaa olemassa olevia puheenkäsittelyn algoritmeja ja arvioida myös näiden rajoituksia. - Opiskelija osaa käyttää seuraavia menetelmiä puhutun ja kirjoitetun kielen analysointiin ja käsittelyyn: signaalinkäsittelyn perusmenetelmät kuten FFT ja autokorrelaatio, lineaarinen ennustus (puheen esittämiseen), äärelliset automaatit (kielen mallintamiseen) ja Markovin piilomallit (puheen mallintamiseen). AINEOPINNOT

124 Esitietovaatimukset SGN-1201 Signaalinkäsittelyn menetelmät ( Pakollinen ) SGN-1251 Signaalinkäsittelyn sovellutukset ( Suositeltava ) Pakollisena myös Helsingin yliopiston Kieliteknologian johdanto (CLT140) 6 op. Suoritettavissa verkkokurssina. MAT-41176 Theory of Automata 1 III MAT-41180 Formaalit kielet 6 op 1 III SGN-2500 Johdatus hahmontunnistukseen III SGN-4010 Puheenkäsittelyn menetelmät 2 op III SGN-4106 Speech Recognition III SGN-4507 Speech Recognition Laboratory III Yhteensä 2 1. MAT-41176 Automaattiteoria ja MAT-41180 Formaalit kielet ovat keskenään vaihtoehtoisia. Ne järjestetään vuorovuosin. Kieliteknologialla tarkoitetaan teknologioita joiden avulla voidaan käsitellä luonnollista kieltä. Kieliteknologiaa sovelletaan mm. puheentunnistuksessa, puhesynteesissä, tiedonhaussa, automaattisessa kielen kääntämisessä ja tekoälyn tutkimuksessa. Luonnollisen kielen tuottaminen ja ymmärtäminen on huomattavan monimutkainen ja laajaalainen prosessi huolimatta sen näennäisestä helppoudesta ihmisille. Se kattaa menetelmiä useista eri tieteenaloista kuten akustiikasta, kielitieteestä, psykologiasta ja tietotekniikasta. Erityisesti kieliteknologian vaatima laaja-alaisuus heijastuu kieliteknologian opinnoissa, joita on mahdollista suorittaa useassa eri yliopistossa. Kieliteknologia on verrattain nuori ala jossa on vielä runsaasti mahdollisuuksia syvälliseen perustutkimukseen mutta joka tästä huolimatta tarjoaa myös lukuisia toimivia ja käytännönläheisiä sovelluksia. Muissa yliopistoissa tarjottavien kieliteknologian kurssien suorittaminen on erittäin suositeltavaa, sillä niissä on tarjolla sellaista alan tietämystä, jota TTY:n kursseissa ei ole. Esimerkiksi Tampereen yliopiston kurssitarjonta löytyy web-osoitteesta: https://www10.uta.fi /opas/opintokokonaisuus.htm?rid=2722. Valtakunnallisen kieliteknologian verkoston ohjeita löytyy osoitteesta http://forums.csc.fi /kitwiki/pilot/view/kitwiki/kitverkosto. Muiden yliopistojen kieliteknologiakursseille hakeudutaan JOO-menettelyn kautta, lisätietoja http://www.joopas.fi AINEOPINNOT Myös valtakunnallisen kieliteknologian verkoston kursseilla voi täydentää Kieliteknologian opintoja, mm. Tampereen yliopistosta. Lista kursseista löytyy linkin http://forums.csc.fi /kitwiki/pilot/view/kitwiki/ KitVerkosto kautta. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (25) MATHM-47 150 Rakenteiset dokumentit 6 op IV OHJ-2100 Ohjelmistotieteen perustyökaluja III OHJ-2556 Artifi cial Intelligence 6 op IV OHJ-2600 Tilakoneet IV SGN-2806 Neural Computation IV SGN-4051 Puheenkoodaus III SGN-5306 Knowledge Mining IV Kielten sivuaine Yhteyshenkilö Pentti Vanha-aho KIE-9306 Introduction to Intercultural Communication Yhteensä 2 Vaihtoehtoiset opintojaksot Lisäksi mahdollisuus suorittaa TTY:n jatkotason (B2-C1) opintojaksoja Tampereen yliopiston kielikeskuksessa heidän opetusohjelman mukaan. Valittava vähintään 18 pisteen edestä opintojaksoja KIE-2300 Ruotsin jatkokurssi KIE-2310 Ruotsin suullinen jatkokurssi KIE-2320 Liike-elämän ruotsia KIE-2330 Ruotsin kielen erityistyö 2 op

KIE-2340 Ruotsin ääntämiskurssi 2 op KIE-2350 Lukulampun loisteessa - Ruotsin kirjallisuuskurssi KIE-3306 Advanced English for Engineers KIE-3316 Advanced English for Electrical Engineering KIE-3326 Advanced English for Civil Engineering KIE-3336 Advanced English Speaking Skills KIE-3346 Advanced English for Engineers at Work KIE-3356 Art History in English: Advanced Course KIE-3366 Advanced English for Business KIE-3377 Scientifi c Writing in English KIE-3386 International Negotiations KIE-3436 Directed Study in English 2 op KIE-3446 Introduction to General Linguistics KIE-3456 Society and State, English Advanced Web Course KIE-4300 Saksan jatkokurssi KIE-4310 Kaupallinen saksa KIE-4320 Tekniikan saksa KIE-4361 Saksaa vaihtoon lähteville KIE-4390 Saksan keskustelukurssi 2 op KIE-4400 Saksan kielen erityistyö 2 op KIE-5300 Ranskan jatkokurssi KIE-5320 Ranskan keskustelukurssi KIE-5321 Ranskan keskustelukurssi, ranskaa vaihdosta palaaville KIE-5330 Ranskan kielen erityistyö 2 op KIE-5340 Ranskaa vaihtoa suunnitteleville KIE-6301 Venäjän jatkokurssi KIE-6311 Venäjän jatkokurssi, Media venäjä KIE-6350 Venäjän kielen erityistyö 2 op KIE-7350 Espanjan kielen erityistyö 1-2 op Konstruktiotekniikka Yhteyshenkilöt Risto Alanko, Timo Kalema, Sami Pajunen, Veli-Matti Järvenpää 125 2 - Opiskelija oppii soveltamaan opittua teoriaa käytännön suunnitteluja mitoitustehtävissä. Konstruktiotekniikan aineopintojen perusteella opiskelija pystyy opiskelemaan konstruktiotekniikan laitoksen syventäviä opintoja: - Koneiden ja järjestelmien suunnittelu - Koneiden ja järjestelmien analysointi - Koneiden käyttövarmuus ja energiatehokkuus - Opiskelija osaa esittää koneita ja niiden osia tietokoneella ja mitoittaa ja valita koneiden komponentteja. Opiskelija osaa 3D -suunnittelun tietokoneella. Opiskelija ymmärtää suunnittelun ja mitoituksen yhteydet projektin hallintaan, materiaalin valintaan, valmistusmenetelmiin ja kokeellisiin menetelmiin. - Opiskelija osaa koneenosien suunnittelun ja lujuuslaskennan perusteet, mm. mekaniikan ja kimmoteorian alueella. - Opiskelijalle syntyy yleinen näkemys opitun tietämyksen perusteella konstruktiotekniikan vallitsevasta tekniikan tasosta ja sovellettavissa olevista menetelmistä. Opiskelija oppii soveltamaan opittua teoriaa käytännön suunnittelu- ja mitoitustehtävissä. Jatkomahdollisuudet Koneiden ja järjestelmien suunnittelu Koneiden ja rakenteiden analysointi Koneiden käyttövarmuus ja energiatehokkuus Virtaustekniikka Voimalaitos- ja polttotekniikka KSU-1030 CAD jatkokurssi II KSU-3310 Mekatroniikan perusteet II TME-2300 Elementtimenetelmän perusteet 6 op III Yhteensä 1 AINEOPINNOT

126 Vaihtoehtoiset opintojaksot Valittava vähintään 11 pisteen edestä opintojaksoja - Opiskelija saa valmiudet ymmärtää poikkitieteellistä ajattelua ja perusvalmiudet tieteellisiin työskentelytapoihin AINEOPINNOT Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (25) KSU-1210 Koneenosaopin jatkokurssi 6 op III KSU-1220 Koneenosien suunnittelu 6 op III KSU-4110 Tribologian perusteet III KSU-4310 Käyttövarmuuden ja kunnossapidon perusteet III TME-2100 Materiaalien mekaniikka III TME-2200 Rakenteiden mekaniikka 6 op II Konstruktioinsinöörin perustaitoihin kuuluu rakenteiden, koneiden, järjestelmien ja niiden osien suunnittelu ja analysointi. Analysointi tapahtuu useimmiten eritasoisilla tietokoneohjelmilla (esim. CAD-ohjelmat, FEM-ohjelmat). 3-D-mallinnus ja suunnittelu on olennainen osa konstruktioinsinöörin tehtäväkenttää. Ohjelmien käyttö vaatii kuitenkin riittävät teoreettiset perustiedot esim. laskennan reunaehtojen ymmärtämiseksi. Konstruktiotekniikan aineopinnot antavat valmiuden koneteknisten laitteiden suunnitteluun, laskentaan ja analysointiin. Analysoitavina asioina voivat olla esim. lujuus, käyttövarmuus tai energiatehokkuus. Kudosteknologia Yhteyshenkilö Minna Kellomäki 2 - Opiskelija saavuttaa perustuntemuksen kudosteknologian eri osaalueista sekä syvällisemmän tietouden yhden osa-alueen aihepiiristä - syvemmin hallittu osa-alue on teknisesti orientoitunut - Opiskelija osaa tulkita kudosteknologian ja sen eri osa-alueiden yhteiskunnallista merkitystä ja kehitystä - Opiskelija omaa perustason kieli- ja viestintätaidot sekä valmiudet toimia monitieteisessä yhteisössä - Opiskelija tunnistaa kudosteknologian perusteet sekä edellytykset kudosteknologian osa-alueiden kehityksen seuraamiseen Jatkomahdollisuudet Biokuvantaminen Kudosteknologia Mikäli jokin pakollisista kursseista sisältyy muuhun opintokokonaisuuteen (esim. koulutusohjelman pakollisiin opintoihin), tulee näiden kurssien tilalle valita kursseja täydentävistä opintojaksoista niin, että 2intopistettä tulee täyteen. Kurssi BME-1400 suoritetaan vain mikäli tehdään kudosteknologian kandidaatintyö. BIOM-2100 Kudosteknologia I BME-1157 Biomedical Engineering: Signals and Systems 2 op BME-1167 Biomedical Engineering: Biomaterials 2 op 1 BME-1177 Biomedical Engineering: Research and 2 op Productization BME-1400 Biolääketieteen tekniikan kandidaatintyöseminaari 0 op MOL-1210 Materiaalit YHTTAY-1010 Solun biologia 7 op YHTTAY-1030 Histoteknologian työt 2 op YHTTAY-1051 Soluviljelyn luennot 2 op YHTTAY-1052 Soluviljelyn työt 1 op Yhteensä 2 1. Opintokokonaisuudessa pakollisena joko opintojakso BME-1120 Bio- ja lääketieteen materiaalit tai BME-1167 Biomedical Engineering: Biomaterials. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (25) BIO-1200 Biokemia I BIO-1350 Biotekniikan perusteet

127 BIOM-3106 Implantology BME-1250 Viranomaisvaatimukset lääkinnällisten laitteiden suunnittelulle ja valmistukselle LTT-1010 Ihmisen anatomia ja fysiologia 6 op YHTTAY-1041 Bioetiikka Kudosteknologiassa tutkitaan ja kehitetään uusia menetelmiä potilaiden kudos- ja elinvaurioiden parantamiseksi entistä tehokkaammin. Tällaisten uusien biologisten vastineiden kehittäminen eri kudoksille ja kokonaisille elimille edellyttää mm. biomateriaalitekniikan, solu- ja kudosbiologian sekä lääketieteen tietojen poikkitieteellistä yhdistämistä. Kudosteknologian aineopinnot antavat perustiedot kudosteknologiassa tarvittavasta solubiologiasta sekä kudosteknologian hyödyntävistä tekniikanaloista ja säädöksistä. Kudosteknologian sivuaine Yhteyshenkilö Minna Kellomäki 2 - Opiskelija hallitsee kudosteknologian keskeiset käsitteet ja määritelmät. - Opiskelija osaaa yhdistää kudosteknologian eri osa-alueiden tietoja uusilla tavoilla. - Opiskelija osaa kudosteknologian osatekijät ja tuntee kudosteknologiassa käytettyjä menetelmiä. - Opiskelija tuntee keskeiset kudosteknologiset sovellukset. Materiaalitekniikan koulutusohjelman opiskelijat korvaavat opintojakson MOL-1210 Materiaalit valitsemallaan kurssilla täydentävät opintojaksot -listasta. BIO-1350 Biotekniikan perusteet BIOM-2100 Kudosteknologia I BIOM-2190 Johdanto kudosrakenteisiin 1 op BIOM-2200 Kudosteknologia II BME-1157 Biomedical Engineering: Signals and Systems 2 op BME-1167 Biomedical Engineering: Biomaterials 2 op 1 BME-1177 Biomedical Engineering: Research and 2 op Productization MOL-1210 Materiaalit Yhteensä 21 op 1. Opintokokonaisuudessa pakollisena joko opintojakso BME-1120 Bio- ja lääketieteen materiaalit tai BME-1167 Biomedical Engineering: Biomaterials. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (25) BIO-1200 Biokemia I BIO-1350 Biotekniikan perusteet BIOM-1406 Biodegradable Polymers BIOM-3106 Implantology BME-1250 Viranomaisvaatimukset lääkinnällisten laitteiden suunnittelulle ja valmistukselle BME-4206 Bioceramics and their clinical applications LTT-1010 Ihmisen anatomia ja fysiologia 6 op YHTTAY-1010 Solun biologia 7 op YHTTAY-1041 Bioetiikka Kudosteknologiassa tutkitaan ja kehitetään uusia menetelmiä potilaiden kudos- ja elinvaurioiden parantamiseksi entistä tehokkaammin. Tällaisten uusien biologisten vastineiden kehittäminen eri kudoksille ja kokonaisille elimille edellyttää mm. biomateriaalitekniikan, solu- ja kudosbiologian sekä lääketieteen tietojen poikkitieteellistä yhdistämistä. Kudosteknologian sivuaineopinnot antavat perustiedot kudosteknologiassa tarvittavasta solubiologiasta sekä kudosteknologian hyödyntävistä tekniikanaloista ja säädöksistä. Kudosteknologian sivuaine on tarkoitettu muille kuin biotekniikan koulutusohjelman opiskelijoille ja suositeltu suoritettavaksi DI-tutkintovaiheessa. AINEOPINNOT

128 Laite- ja mittaustekniikka Yhteyshenkilö Mika Pelto 2 Laskennallinen systeemibiologia Yhteyshenkilöt Reija Autio, Olli Yli-Harja 2 AINEOPINNOT - Opiskelija osaa tulkita laitteiden parametrejä. - Opiskelija osaa kehittää uusia prosessointitekniikoita ja -ratkaisuja materiaalitekniikan alalla. - Opiskelija osaa hallita materiaalien prosessoinnissa käytettäviä laitteita ja oheislaitteita. Vaihtoehtoiset opintojaksot Valittava vähintään 25 pisteen edestä opintojaksoja ACI-20010 Automaatiotekniikan perusteet ACI-20090 Mallinnus ja simulointi KSU-1010 Koneenpiirustus ja CAD perusteet KSU-1030 CAD jatkokurssi KSU-1200 Koneenosaopin perusteet KSU-1231 Konerakenteet LTT-2306 Instrumentation in Clinical Chemistry MIT-1010 Mittaustekniikka MIT-4031 Mikroanturit 6 op TME-2100 Materiaalien mekaniikka TTE-1011 Tuotantotekniikan perusteet TTE-4011 Laatu- ja mittaustekniikat TTE-6011 Valmistustekniikat ja -järjestelmät Laite- ja mittaustekniikan sivuaineen tarkoitus on perehdyttää opiskelija monipuolisesti materiaalien prosessointilaitteissa käytettäviin teknisiin ratkaisuihin, niiden suunnitteluun ja käyttöön. Opintokokonaisuus tutustuttaa käytännön tutkimustyössä eteen tuleviin mittaus- ja sähköteknisiin instrumentteihin sekä laitteiden ja muottien suunnitteluun ja valmistukseen. Se antaa materiaalitekniikan opiskelijalle myös valmiuksia prosessointilaitteita ja kehittää uusia prosessointitekniikoita ja ratkaisuja. Laite- ja mittaustekniikka soveltuu sivuaineeksi biomateriaalitekniikan pääaineopiskelijalle. Opintokokonaisuuden tavoitteena on tarjota opiskelijalle biologisen datan, signaalien ja kuvien analyysin sekä mallinnuksen teoreettiset perustiedot ja käytännön taidot yksinkertaisten systeemibiologisten ongelmien ratkaisemiseen. Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija osaa: - Määritellä mitä on laskennallinen systeemibiologia - Nimetä ja luokitella laskennallisen systeemibiologian eri osa-alueiden sovelluksia. - Valita ja käyttää sopivia menetelmiä tavallisimpiin systeemibiologisiin ongelmiin - Tunnistaa alan tiedon laadukkaat lähteet sekä etsiä ja löytää tietoa näistä. Jatkomahdollisuudet Laskennallinen systeemibiologia Systeemiteoria Kurssi SGN-6106 on pakollinen jos se ei kuulu perusopintoihin. Kurssi SGN-1970 on pakollinen niille jotka tekevät kokonaisuuteen kandidaatintyön. SGN-1970 Signaalinkäsittelyn kandidaattiseminaari 0 op SGN-6058 Introduction to Biology of the Cell 1 SGN-6106 Computational Systems Biology YHTTAY-1010 Solun biologia 7 op 1 Yhteensä 1 1. Kursseista YHTTAY-1010 tai SGN-6058 on suoritettava vähintään toinen elli niistä jompi kumpi sisälly jo perusopintoihin.

129 Vaihtoehtoiset opintojaksot Valittava vähintään 7 pisteen edestä opintojaksoja SGN-2500 Johdatus hahmontunnistukseen SGN-6166 Introduction to R programming SGN-6176 Microarray Data Analysis SGN-6186 Mathematical Modeling of Cellular Systems SGN-6236 Modeling Techniques for Stochastic Gene Regulatory Networks SGN-6266 Techniques in Molecular Biology and Applications to Gene Expression Lisäksi Tampereen yliopiston kurssi BIKE2080 Bioinformatiikka voidaan käyttää täydentävänä opintojaksona. Myös vaihtoehtoisia opintojaksoja voidaan käyttää täydentävinä opintojaksoina. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (25) BIO-1350 Biotekniikan perusteet MAT-20501 Todennäköisyyslaskenta MAT-33311 Tilastomatematiikka 1 OHJ-1150 Ohjelmointi II OHJ-1400 Olio-ohjelmoinnin peruskurssi SGN-1201 Signaalinkäsittelyn menetelmät SGN-1251 Signaalinkäsittelyn sovellukset SGN-3010 Digitaalinen kuvankäsittely I teoreettisen pohjan ja käytännön taidot tarvittavien työkalujen käyttöön ja ymmärtämiseen. Opintokokonaisuus myös pyrkii antamaan opiskelijalle pohjan poikkitieteelliseen kanssakäymiseen systeemibiologian alalla. Opintojakso SGN-1200 on suositeltavaa suorittaa ennen SGN-3010 suorittamista. Opintojaksot SGN-1200 ja SGN-2500 voidaan suorittaa rinnakkain. Keväällä 2009 suoritettu opintojakso SGN-6156 Computational systems biology II vastaa opintojaksoa SGN-6176 Microarray Data Analysis. Ennen kevättä 2009 suoritettu SGN-6156 voidaan myös sisällyttää kokonaisuuteen. Logistiikan sivuaine Yhteyshenkilö Jorma Mäntynen 2 Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija tuntee logistiikan ja kuljetusjärjestelmän osat sekä näiden kytkennän kansainväliseen toimintaympäristöön. Opiskelija osaa analysoida logistista järjestelmää ja kuljetuksia. LIKU-2420 Liikenteen ympäristövaikutukset LIKU-3410 Tie- ja rautatiekuljetukset LIKU-4220 Logistiikkastrategiat ja logistiikkapalvelut LIKU-4411 Toimitusketjun hallinta Yhteensä 16 op AINEOPINNOT Systeemibiologia vaatii useiden eri alojen ammattilaisten saumatonta yhteistyötä. Systeemibiologian ydinalueita ovat molekyyli- ja solubiologia, biokemia, lääketiede, matematiikka, tilastotiede, signaalinja kuvankäsittely ja tietotekniikka. Näiden osa-alueiden osaamista vaaditaan kun pyritään mallintamaan monimutkaisia biologisia ilmiöitä järjestelmätasolla. Matemaattisten mallien tärkeys on korostunut biologisen mittausdatan määrän kasvaessa. Laskennallinen systeemibiologia pyrkii tarjoamaan opiskelijalle perusvalmiudet toimia tässä ympäristössä. Laskennallisen systeemibiologian aineopinnot antavat Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (25) LIKU-2410 Liikenneturvallisuus LIKU-2436 Transport in International Context LIKU-2441 Älykkäät liikennejärjestelmät LIKU-3420 Merenkulku ja satamatoiminnot LIKU-3430 Lentoliikenne ja lentoasemat LIKU-4210 Kaupan ja teollisuuden logistinen analyysi

AINEOPINNOT 130 Lääketieteellinen tekniikka Yhteyshenkilö Jari Hyttinen 2 - Opiskelija hallitsee ihmisen anatomian ja fysiologian ja ihmiskehon fysikaalisten ilmiöiden perusteet niin, että osaa soveltaa tätä tietämystään biolääketieteen tekniikan jatkokursseilla. - Opiskelija ymmärtää, kuinka lääketieteellisissä laitteissa käytettävät mittausanturit ja aktuaattorit eri tyyppisten fysikaalisten enrgioiden muodossa vuorovaikuttavat kudosten ja solujen kanssa, ja osaa myöhemmin hyödyntää näitä vuorovaikutusmekanismeja lääketieteellisten laitteiden ja materiaalien suunnittelussa. - Opiskelija hallitsee ydinasiat biomateriaaleista. - Opiskelija osaa lääketieteellisten instrumentointijärjestelmien ja niiden tuottamien mittaussignaalien perusteet ja ymmärtää järjestelmien mallinnuksen perusteet. - Opiskelija osaa mitata keskeiset fysiologiset suureet ja arvioida niiden mittaamiseen liittyviä virhe- ja häiriötekijöitä. Jatkomahdollisuudet Biolääketieteen instrumentointi Biosensing Langattomat sensoriverkot Laskennallinen systeemibiologia Mikrosysteemitekniikka Mittaustekniikka Teknillinen fysiikka BME-1110 on pakollinen, jos se ei sisälly perusaineeseen. BME-1110 Ihmiskehon fysikaaliset ilmiöt ja niiden II mittaaminen BME-1157 Biomedical Engineering: Signals and Systems 2 op III BME-1167 Biomedical Engineering: Biomaterials 2 op III BME-1177 Biomedical Engineering: Research and Productization 2 op III BME-1400 Biolääketieteen tekniikan kandidaatintyöseminaari 0 op III LTT-1010 Ihmisen anatomia ja fysiologia 6 op II LTT-1806 Biomedical Engineering Laboratory Course III Yhteensä 20 op Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (25) BME-1056 Cellular Interactions III BME-2606 ehealth III LTT-1200 Terveysteknologia III LTT-3307 Radiation Physics III Tekniikan merkitys lääketieteen ja terveydenhuollon kehityksessä kasvaa koko ajan. Lääketieteellisessä tekniikassa tutkitaan ja kehitetään teknisiä, usein poikkitieteisiä ratkaisuja, kuten analyyttisiä menetelmiä, laskennallisia malleja, ohjelmistoja, laitteistoja ja materiaaleja biolääketieteen, lääketieteen ja terveydenhuollon tarpeisiin. Lääketieteellisen tekniikan aineopinnot antavat teoreettisen pohjan ihmiskehon anatomisen rakenteen sekä fysiologisen, solutason ja biofysikaalisen toiminnan ymmärtämiselle sekä eri tekniikan alojen hyödyntämiselle lääketieteessä. Lääketieteellisen tekniikan opinnot voi yhdistää moneen muuhun aineeseen sivuaineena. Matematiikka Yhteyshenkilöt Seppo Pohjolainen, Keijo Ruohonen 2 Matematiikan aineopintokokonaisuus antaa hyvän ja laajan perustan matematiikan syventäville opinnoille, opettajankoulutukseen sekä muiden teknillisten pääaineiden teoreettisille opinnoille. Esitietovaatimukset Matematiikan aineopintojen suositeltavat esitiedot ovat teknis-luonnontieteellisen koulutusohjelman perusopintoihin sisältyvät matematiikan opintojaksot. ( Suositeltava )

Jatkomahdollisuudet Matematiikka Materiaalien valmistustekniikka Yhteyshenkilöt Jyrki Vuorinen, Tuomo Tiainen 131 2 MAT-31080 Kompleksimuuttujan funktiot 2 MAT-31086 Complex Analysis 2 MAT-41150 Algebra I 1 MAT-41156 Algebra 1 1 MAT-43650 Matemaattinen analyysi 6 op Yhteensä 26 op 1. Toisiaan vastaavat suomen- ja englanninkieliset kurssit 2. Toisiaan vastaavat suomen- ja englanninkieliset kurssit - Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija tunnistaa keskeiset materiaaliominaisuudet ja niihin vaikuttavat tekijät sekä tärkeimmät materiaali- ja tuotevalmistuksen menetelmät. - Opiskelija pystyy arvioimaan materiaalien ja tuotevalmistusmenetelmien soveltuvuutta eri käyttökohteisiin ja on perillä eri tuotevalmistusmenetelmien vaikutuksista materiaaliominaisuuksiin. - Opiskelijalla on valmiudet laajentaa osaamistaan erityisesti metallimateriaalien ja metallien tuotevalmistuksen kentässä. Jatkomahdollisuudet Metallimateriaalit MAT-55500 Matematiikan opetuksen erityiskysymyksiä voivat valita ainoastaan opettajankoulutuksen opiskelijat. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (25) MAT-20401 Vektorianalyysi MAT-20451 Fourier n menetelmät MAT-20501 Todennäköisyyslaskenta MAT-20601 Diskreetti matematiikka MAT-21161 Algoritmimatematiikka MAT-21241 Operaatiotutkimus MAT-31102 Numeerinen analyysi MAT-33311 Tilastomatematiikka 1 MAT-33351 Vektorikentät 6 op MAT-45050 Matemaattisen mallinnuksen peruskurssi MAT-55500 Matematiikan opetuksen erityiskysymyksiä MOL-1310 Materiaaliopin perusteet 1 MOL-1320 Materiaaliopin perusteet 2 MOL-1430 Materiaalien valmistusmenetelmät 1 Yhteensä 1 Opintojakso MOL-1520 on pakollinen esitieto Metallimateriaalien syventävään opintokokonaisuuteen ja sen lukemista suositellaan jo kandidaattivaiheessa. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (25) MOL-1410 Materiaalitieteen tutkimusmenetelmät 1 MOL-1440 Materiaalien valmistusmenetelmät 2 MOL-1520 Materiaalien termodynamiikka ja kinetiikka MOL-1630 Konstruktiomateriaalit AINEOPINNOT Kokonaisuus on tarkoitettu muille kuin materiaalitekniikan koulutusohjelman opiskelijoille.

AINEOPINNOT 132 Materiaalikemian aineopinnot Yhteyshenkilö Helge Lemmetyinen 26 op Kemian aineopinnot luovat yhdessä koulutusohjelman perusopintoihin kuuluvien kemian opintojen kanssa kansallisesti ja kansainvälisesti vertailukelpoisen ja vahvan yleisen kemian pohjan,jonka varaan voidaan rakentaa DI-tutkinnon kemian syventävät opinnot. Kemian aineopintokokonaisuus on myös oivallinen kandidaatin tutkinnon sivuaine, joka tukee useimpia materiaalitekniikan oppiaineita sekä täydentää tutkinnon kaikkia luonnontieteellisiä pääaineita. Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija 1) on syventänyt perusopinnoissa olevien kemian opintojaksojen teoreettisia sisältöjä (mm. kemiallinen termodynamiikka, kemiallinen tasapaino, faasitasapainot, kaasujen ominaisuudet, liuokset ja elektrolyyttiliuokset, sähkökemia, kemiallinen kinetiikka), 2) osaa työskennellä turvallisesti laboratoriossa halliten työturvallisuuslain, REACH- ja CLP-asetusten sisällöt, 3) tunnistaa keskeiset orgaanisten ja bio-orgaanisten yhdisteiden luokat, osaa niiden IUPAC:n mukaisen nimeämisen, osaa kertoa yhdisteille ominaiset reaktiot, valmistusmenetelmät ja yleisimmät reaktiomekanismit, 4) osaa hyödyntää tavallisimpia epäorgaanisessa ja orgaanisessa analytiikassa käytettäviä analyyysimenetelmiä, osaa tärkeimmät orgaanisessa syntetiikassa käytettävät yksikköoperaatiot ja osaa syntetisoida orgaanisia yhdisteitä annettujen kirjallisten ohjeiden mukaan sekä käyttää fysikaalisia menetelmiä tuotteiden analysoinnissa, 5) osaa soveltaa tietojaan työelämässä. Esitietovaatimukset Materiaalitekniikan koulutusohjelman perusopinnot opetussuunnitelman mukaan, kemian opintojaksot ovat pakollisia. ( Pakollinen ) Jatkomahdollisuudet Materiaalikemia/DI 50 op Materiaalikemia/DI/sivuaine KEM-1350 Laboratoriotyöturvallisuus ja -työtavat 2 op I KEM-1430 Laaja kemia 3 I KEM-2050 Kemian perustyöt 6 op II KEM-2100 Orgaaninen kemia I KEM-2150 Orgaanisen kemian työt 1 II KEM-2210 Fysikaalinen kemia 1 II Yhteensä 26 op Materiaalitekniikka Yhteyshenkilö Jyrki Vuorinen 2 Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija osaa selittää materiaaliopin tieteellisen perusteet ja soveltaa niitä opinnäytteessä. Jatkomahdollisuudet Biomateriaalitekniikka Kuitu- ja tekstiilitekniikka Materiaalifysiikka Materiaalitutkimus Metallimateriaalit Pinnoitustekniikka ja keraamimateriaalit Tekniset polymeerimateriaalit MOL-1510 Materiaalien mekaaninen käyttäytyminen III MOL-1520 Materiaalien termodynamiikka ja kinetiikka II MOL-1530 Polymeerifysiikka II MOL-1800 Materiaalitekniikan kandidaatintyöseminaari 0 op 1 III Yhteensä 1 1. Kandidaatintyön voi tehdä niille laitoksille, joiden tarjoamia opintojaksoja kuuluu Materiaalitekniikan aineopintokokonaisuuteen. Tällöin opiskelija suorittaa kyseisen laitoksen kandidaatintyöseminaarin. Jos seminaaria ei ole tarjolla, tulee suorittaa opintojakso MOL-1800.

Täydentävien opintojaksojen valinnoilla opiskelija suuntaa kandidaatintyönsä aihealuetta. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (25) BME-1120 Bio- ja lääketieteen materiaalit FYS-1480 Kiinteän olomuodon fysiikka A MOL-1620 Energiatekniikan materiaalit MOL-1630 Konstruktiomateriaalit MOL-1640 Tekstiilimateriaalit MOL-1650 Materiaalit ja ympäristö Materiaalitutkimus Yhteyshenkilöt Jyrki Vuorinen, Toivo Lepistö 2 Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija tunnistaa materiaalien tutkimusmenetelmät ja pystyy arvioimaan niiden käyttömahdollisuudet. Opiskelijalla on valmiudet laajentaa osaamistaan materiaalitutkimuksessa. Jatkomahdollisuudet Elektroniikan materiaalien syventävät opinnot Materiaalitutkimus MOL-1410 Materiaalitieteen tutkimusmenetelmät 1 MOL-1510 Materiaalien mekaaninen käyttäytyminen Yhteensä Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (25) MOL-1430 Materiaalien valmistusmenetelmät 1 MOL-1440 Materiaalien valmistusmenetelmät 2 MOL-1620 Energiatekniikan materiaalit 10 op MOL-1630 Konstruktiomateriaalit MOL-1640 Tekstiilimateriaalit MOL-1650 Materiaalit ja ympäristö 133 Kokonaisuus on tarkoitettu muille kuin materiaalitekniikan koulutusohjelman opiskelijoille. Mittaus- ja informaatiotekniikka Yhteyshenkilöt Risto Ritala, Jukka Lekkala, Jouko Halttunen 2 - Opiskelija ymmärtää mittaus- ja informaatiotekniikan merkityksen sekä teknillisen että yhteiskunnallisen kehityksen kannalta - Opiskelija hallitsee riittävät kieli- ja viestintätaidot - Opiskelija osaa mittaus- ja informaatiotekniikan perusteet ja kykenee seuraamaan alan kehitystä - Opiskelija hallitsee tieteellisen ajattelun ja tieteellisten työskentelytapojen perusvalmiudet sekä osaa hankkia ja hallita tietoa - Opiskelija kykenee jatkamaan ylempään korkeakoulututkintoon tähtäävään koulutukseen - Opiskelija osaa soveltaa hankittua tietoa työelämässä Esitietovaatimukset MIT-1010 Mittaustekniikka ( Pakollinen ) Jatkomahdollisuudet Anturitekniikka Biosensing Langattomat sensoriverkot Mikrosysteemitekniikka Mittausinformaatiotekniikka Mittaustekniikka Systeemiteoria AINEOPINNOT

AINEOPINNOT 134 MIT-2010 Metrologia 7 op 1 II MIT-3010 Mittausdatan analyysi 1 7 op 1 III MIT-4010 Anturifysiikka 7 op 1 III Yhteensä 21 op 1. Valittava vähintään kaksi opintojaksoa. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (25) ASE-7110 Systeemitekniikan projektityö 2-8 op ASE-7816 Biosensors MIT-1210 Mittaustekniikan matemaattiset menetelmät MIT-3030 Mittausdatan analyysi 2 MIT-3051 Mittausten informaatiosisältö MIT-3070 Mittausinformaatiojärjestelmän suunnittelu 7 op MIT-3110 Dynaamisten järjestelmien monimuuttuja-analyysi MIT-3210 Kuvaan perustuva mittaus 1 MIT-3230 Kuvaan perustuva mittaus 2 MIT-4031 Mikroanturit 6 op MIT-4051 Piianturien suunnittelu 8-9 op MIT-5010 Teollisuusprosessien mittausjärjestelmät MIT-5210 Optiset menetelmät bioanalytiikassa MIT-5511 Akustiikan mittaukset 4-7 op Opintokokonaisuus soveltuu lukuvuonna 2009-2010 tai aiemmin opintonsa aloittaneille. Mittaukset ja niistä saatava informaatio ovat keskeisessä asemassa kaikessa teknisen toiminnan päätöksenteossa; mittaamalla saadaan tutkimustyössä ja prosessien tai koneiden hallinnassa tarvittava perustieto. Mittaus- ja informaatiotekniikan aineopinnoissa käsitellään mittauksiin liittyviä ydinkysymyksiä, eli asioita, joita suunnittelussa, mittauksessa ja mittausinformaation käsittelyssä on otettava huomioon, jotta saatu tieto on spesifistä, luotettavaa ja tarkkaa. Laajasti sovellettavana osaamisalueena mittaus- ja informaatiotekniikkaan voidaan erinomaisesti yhdistää lähes kaikkia muita aineopintoja. Ohjelmistotekniikka Yhteyshenkilö Hannu-Matti Järvinen 2 - Opiskelija pystyy määrittelemään, suunnittelemaan, toteuttamaan ja testaamaan pienimuotoisia ohjelmistoja. - Opiskelija osaa toimia ohjelmistoprojektissa asiakkaana. - Opiskelija saavuttaa yleissivistävän tason ohjelmoinnin käsitteistä ja periaatteista. Esitietovaatimukset OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet tai OHJ-1020 Tietotekniikan perusteet ja varusohjelmat ( Pakollinen ) OHJ-1100 Ohjelmointi I tai OHJ-1110 Laaja ohjelmointi 1 ( Pakollinen ) OHJ-3100 Ohjelmistotuotannon perusteet ( Pakollinen ) IHTE-1100 Käytettävyyden perusteet ( Suositeltava ) OHJ-1050 Ohjelmointi II tai OHJ-1060 Laaja ohjelmointi 2 ( Suositeltava ) OHJ-2100 Ohjelmistotieteen perustyökaluja ( Suositeltava ) Jatkomahdollisuudet Automaation ohjelmistotekniikka Automaation tietotekniikka Käytettävyys Laskennallinen systeemibiologia Lääketieteellinen informatiikka Ohjelmistotiede Ohjelmistotuotanto Ohjelmoitavat alustat ja laitteet Sulautetut järjestelmät OHJ-1700 on pakollinen vain, jos kandidaatintyö tehdään tähän aineopintokokonaisuuteen. OHJ-1150 Ohjelmointi II 1 OHJ-1160 Laaja ohjelmointi 2 6 op 1

135 OHJ-1400 Olio-ohjelmoinnin peruskurssi OHJ-1700 Ohjelmistotekniikan kandidaatintyöseminaari 0 op OHJ-2010 Tietorakenteiden käyttö OHJ-3301 Johdatus tietokantoihin OHJ-4010 Rinnakkaisuus Yhteensä 28 op 1. Opintojaksot ovat vaihtoehtoiset ja toistensa poissulkevat. Vaihtoehtoiset opintojaksot Valittava vähintään 5 pisteen edestä opintojaksoja IHTE-3201 Käytettävyystutkimuksen menetelmät OHJ-2050 Ohjelmointikielten periaatteet OHJ-3050 Ohjelmistotuotannon menetelmät 6 op 6 op OHJ-4040 Rinnakkaisuuden jatkokurssi OHJ-4100 Käyttöjärjestelmät OHJ-4200 Laitteistonläheinen ohjelmointi OHJ-4301 Sulautettu ohjelmointi OHJ-5010 Hajautettujen järjestelmien perusteet OHJ-7400 Graafi sen käyttöliittymän ohjelmointi 4-6 op Ohjelmistotekniikka on tärkeänä osana suuressa osaa tekniikan eri alojen sovelluksia. Tämän takia ohjelmistotekniikan aineopinnot sopivat mukaan minkä tahansa tekniikan alan opintoihin. Ohjelmistotekniikka tukee myös tietokoneella tehtävien suunnittelujärjestelmien käyttöä ja sovittamista kulloiseenkin käyttötarkoitukseen. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (25) IHTE-1100 Käytettävyyden perusteet IHTE-2100 Käyttöliittymäsuunnittelun perusteet IHTE-7100 Johdatus ihmisen käyttäytymiseen IHTE-7302 Monikulttuurinen suunnittelu OHJ-1450 Olio-ohjelmoinnin jatkokurssi OHJ-1850 Ohjelmistotekniikan erityiskysymyksiä OHJ-2050 Ohjelmointikielten periaatteet OHJ-2100 Ohjelmistotieteen perustyökaluja OHJ-2156 Analysis of Algorithms OHJ-2200 Tietorakenteiden suunnittelu ja toteutus OHJ-2306 Introduction to Theoretical Computer Science 6 op OHJ-2700 Tietokonegrafi ikka 6 op OHJ-3050 Ohjelmistotuotannon menetelmät 6 op OHJ-3060 Ohjelmistojen testaus OHJ-3100 Ohjelmien ylläpito ja evoluutio OHJ-3200 Ohjelmistoarkkitehtuurit 6 op OHJ-3321 Tietokantojen suunnittelu 6 op Oppivat ja älykkäät järjestelmät Yhteyshenkilöt Alpo Värri, Ari Visa 2 - Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija osaa selittää oppivien ja älykkäiden järjestelmien peruskäsitteet. - Opiskelija osaa käsitellä mittaussuureiden joukkoa siten, että niistä voidaan tunnistaa eri tekniikoilla haluttuja ilmiöitä ja pystyy arvioimaan kehitetyn järjestelmän suorituskyvyn rajat. - Opiskelija osaa kuvata tärkeimmät hahmontunnistusmenetelmät ja vertailemalla valita niistä soveltuvimman annettuun tehtävään sekä osaa evaluoida eri menetelmiä. - Opiskelija pystyy seuraamaan alan kirjallisuutta ja pystyy ottamaan käyttöön kirjallisuudesta löydetyn älykkään menetelmän. Esitietovaatimukset SGN-1201 Signaalinkäsittelyn menetelmät ( Pakollinen ) OHJ-1100 Ohjelmointi I ( Suositeltava ) Jatkomahdollisuudet Mittausinformaatiotekniikka Mittaustekniikka AINEOPINNOT

136 AINEOPINNOT ACI-41050 Sumea laskenta III SGN-1251 Signaalinkäsittelyn sovellukset III SGN-2500 Johdatus hahmontunnistukseen III SGN-2556 Pattern Recognition III SGN-2806 Neural Computation III Yhteensä 2 Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (25) ACI-41030 Neuro- sumeat järjestelmät IV ASE-3036 Microsensors IV OHJ-1150 Ohjelmointi II II OHJ-2556 Artifi cial Intelligence 6 op IV OHJ-4200 Laitteistonläheinen ohjelmointi III OHJ-4301 Sulautettu ohjelmointi IV SGN-2010 Digitaalinen lineaarinen suodatus I III SGN-2206 Adaptive Signal Processing IV SGN-2607 Statistical Signal Processing 6 op V SGN-2706 Nonlinear Signal Processing IV SGN-3010 Digitaalinen kuvankäsittely I II SGN-4106 Speech Recognition III SGN-4507 Speech Recognition Laboratory IV SGN-5306 Knowledge Mining III TKT-1110 Mikroprosessorit II TKT-1202 Digitaalisuunnittelu II TKT-1426 Digital Design for FPGA 6 op V TKT-3500 Mikrokontrollerijärjestelmät II TKT-3541 SoC-alustat IV TTE-5516 Machine Vision and Optical Measurements 6 op V Oppivilla ja älykkäillä menetelmillä tarkoitetaan pääsääntöisesti menetelmiä, joiden avulla voidaan suorittaa tietynlaista älykkyyttä vaativia tehtäviä kuten hahmontunnistus (luokittelu), ennustaminen ja erilaisten signaalien analysointi. Tällaisia ominaisuuksia tarvitaan esimerkiksi itsenäisesti toimivissa koneissa ja laitteissa. Neurolaskenta ja sumea logiikka ovat kaksi tunnettua esimerkkiä oppivista ja älykkäistä menetelmistä. Yksi keskeinen oppivien ja älykkäiden menetelmien käyttöalue on signaalinkäsittely ja sen sovellutukset. Oppivien ja älykkäiden järjestelmien sivuaine antaa opiskelijalle perustiedot oppivista ja älykkäistä menetelmistä sekä kyvyn soveltaa niitä erityisesti signaalinkäsittelyn sovellutuksissa. Täydentävillä kursseilla sivuaineen painotusta voidaan suunnata joko teoreettisempaan tai soveltavampaan suuntaan. Oppivat järjestelmät ja systeemiteoria Yhteyshenkilöt Terho Jussila, Matti Vilkko 2 - Opinnot suorittanut tuntee massa-, energia-, informaatio- tms. systeemien mallintamisen, analyysin ja suunnittelun käsitteet. - Hän ymmärtää systeemien mallintamisessa tarvittavien menetelmien ja algoritmien perusteet ja osaa soveltaa niitä analyysissä ja suunnittelussa. Esitietovaatimukset Esitiedoksi tarvitaan joko ACI-20010 Automaatiotekniikan perusteet tai ASE-1250 Järjestelmien ohjaus. ( Pakollinen ) Jatkomahdollisuudet Mittausinformaatiotekniikka Mittaustekniikka Oppivat järjestelmät Puunjalostusautomaatio Systeemiteoria

137 ACI-20010 tai ASE-1250 on pakollinen, jos ei ole ollut yhteisissä opinnoissa. Opintojakson Sumea laskenta voi korvata opintojaksolla Soft Computing (joko 52800 tai 532800). ACI-20090 Mallinnus ja simulointi II ACI-41050 Sumea laskenta III MAT-41122 Matemaattinen optimointiteoria 1 7 op III Yhteensä 16 op Opintokokonaisuuden vastuuhenkilö voi hyväksyä muitakin opintojaksoja. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (25) ACI-42070 Identifi ointi MAT-20451 Fourier n menetelmät MAT-20501 Todennäköisyyslaskenta MAT-21161 Algoritmimatematiikka MAT-31080 Kompleksimuuttujan funktiot MAT-31090 Matriisilaskenta 1 MAT-31102 Numeerinen analyysi MIT-3010 Mittausdatan analyysi 1 7 op Termillä Oppivat ja älykkäät järjestelmät tarkoitetaan neuraalilaskennan, sumean päättelyn, geneettisten algoritmien, älykkäiden ohjelmistoagenttien ym. tarkoittamaa kokonaisuutta. Näihin perustuvat toteutukset yleistyvät elektronisissa laitteissa, automaatiojärjestelmissä ja signaalinkäsittelyssä. Systeemiteorian opetuksen tavoitteena on hallita käyttökelpoiset yleismetodit siten, että insinööritutkinnon suorittanut soveltuu alan tutkimus-, kehitys- ja opetustyöhön talouselämän sekä tutkimus- ja opetuslaitosten palveluksessa. Koulutus pyritään rakentamaan niin yleiselle pohjalle, että soveltamisvalmius ulottuisi myös tavanomaisen tekniikan ulkopuolelle. Systeemiteoriassa pääpaino on säädön suunnittelumenetelmissä. Yleismetodisen luonteensa johdosta aine soveltuu hyvin useiden insinöörialojen tutkimus- ja kehitystehtäviin aikoville. Lisäksi se antaa hyvän pohjan jatkoopiskeluun. Opintokokonaisuus soveltuu lukuvuonna 2009-2010 tai aiemmin opintonsa aloittaneille. Paperinjalostus- ja pakkaustekniikka Yhteyshenkilö Jurkka Kuusipalo 26 op - Pakkaus- ja paperinjalostustekniikan aineopinnot on poikkitieteellinen kokonaisuus, joka antaa opiskelijalle perustietämyksen ja kokonaiskäsityksen pakkausalan, paperin- ja kartonginvalmistuksen, sekä niiden jalostuksen eri osa-alueista. - Antaa opiskelijalle perusvalmiudet pakkaus-, paperi-, kartonki- sekä jalostusteollisuuden käyttö-, suunnittelu-, tutkimus- ja tuotekehitystehtäviin. - Opintokokonaisuus sisältää runsaasti harjoitustöitä, joiden avulla opiskelija ymmärtää teorian ja käytännön välisen yhteyden. PAK-1010 Johdatus paperinjalostus- ja pakkaustekniikkaan PAK-1020 Paperin- ja kartonginvalmistuksen perusteet 7 op PAK-1030 Paperin ja kartongin laboratoriotyöt 2 op PAK-1040 Kuidut paperi- ja kartonkituotteissa PAK-1050 Pakkausten painatus PAK-1060 Paperijalosteiden ja pakkausten laboratoriotyöt PAK-1070 Pilotlinjaharjoitukset Yhteensä 26 op Pakkaus- ja paperia jalostavaan teollisuuteen suuntautuvalle suositellaan soveltuvin osin energia- ja prosessitekniikan, kemian, bio- ja ympäristötekniikan, materiaalitekniikan, kone- ja automaatiotekniikan, teollisuustalouden opintoja. AINEOPINNOT

AINEOPINNOT 138 Rakennustekniikka A Yhteyshenkilö Teuvo Tolonen 2 - Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija osaa toimia talonrakennushankkeen taloteknisenä asiantuntijana yhteistyössä rakentamisen asiantuntijoiden kanssa. - Opiskelija osaa selittää rakennushankkeen kulun ja kuvata rakentamisen prosessit. - Opiskelija osaa esitellä tavanomaiset rakentamisessa käytettävät materiaalit ja tarvikkeet. RTEK-3130 Rakennusaineet ja -tarvikkeet RTEK-3530 Eristysrakenteet RTT-1020 Johdanto rakennustuotantoon ja -talouteen RTT-3020 Rakennuttaminen RTT-4030 Talotekniikka I RTT-4040 Talotekniikka II RTT-5010 Rakennuslainsäädäntö 2 op Yhteensä 2 Opintokokonaisuus voidaan täydentää myös intopisteeseen tai pitkäksi sivuaineeksi (50-60 op). Opintojaksot on suoritettava esitietoketjun mukaisessa järjestyksessä. Rakennesuunnittelun perusteiden suorittaminen edellyttää perusstatiikan tuntemusta. Muita esitietovaatimuksia ei ole. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (25) MPR-5220 Maarakennustekniikka RTEK-3110 Rakennesuunnittelun perusteet 6 op RTEK-3511 Rakennusfysiikka 6 op RTEK-3740 Rakenteiden historia 2 op RTT-1010 Rakennusalan kustannuslaskenta RTT-2040 Kiinteistöliiketoiminta ja -johtaminen RTT-2050 Kiinteistön elinkaaritalous RTT-3010 Suunnittelun ohjaus rakennushankkeessa RTT-4011 Talonrakentamisen tuotantotekniikka RTT-4020 Rakennustuotannon ohjaus 6 op RTT-4050 Rakennusalan yritystalous RTT-4070 Rakennustuoteteollisuus ja erikoisurakointi RTT-4106 Project Management Opintokokonaisuus on tarkoitettu ympäristö- ja energiatekniikan sekä konetekniikan koulutusohjelmassa Talotekniikan aineopinnot suorittaneille. Opintokokonaisuus antaa valmiudet yhteistyöhön rakentamisen asiantuntijoiden kanssa sekä parantaa valmiuksia toimia hankkeissa taloteknisenä suunnittelijana. Rakennustekniikka B Yhteyshenkilö Teuvo Tolonen 2 - Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija tuntee kiinteistöliiketoiminnan osa-alueet ja ymmärtää kiinteistö- ja toimitilatalouden merkityksen taloudellisen ja kehittyvän kiinteistönhallinnan kannalta. - Opiskelija osaa toimia yhteistyössä rakentamisen asiantuntijoiden kanssa. - Opiskelija osaa selittää rakennushankkeen kulun ja esitellä tavanomaiset rakentamisessa käytettävät materiaalit. Opintojaksot on suoritettava esitietoketjun mukaisessa järjestyksessä. Muita esitietovaatimuksia ei ole. RTEK-3130 Rakennusaineet ja -tarvikkeet RTT-1020 Johdanto rakennustuotantoon ja -talouteen RTT-2020 Kiinteistön hoito ja hallinta RTT-2040 Kiinteistöliiketoiminta ja -johtaminen RTT-4030 Talotekniikka I

139 RTT-5010 Rakennuslainsäädäntö 2 op RTT-8570 Kiinteistöhallinnan tietotekniikka Yhteensä 2 Opintokokonaisuus voidaan täydentää intopisteeseen tai pitkäksi sivuaineeksi (50-60 op) seuraavista opintojaksoista. Täydentävien opintojaksojen kohdalla on otettava huomioon esitietovaatimukset. RTEK-3520 Rakenteiden pitkäaikaiskestävyys RTEK-3530 Eristysrakenteet RTEK-3740 Rakenteiden historia 2 op RTT-1010 Rakennusalan kustannuslaskenta RTT-2050 Kiinteistön elinkaaritalous RTT-3010 Suunnittelun ohjaus rakennushankkeessa RTT-3020 Rakennuttaminen RTT-4011 Talonrakentamisen tuotantotekniikka RTT-4020 Rakennustuotannon ohjaus 6 op RTT-4040 Talotekniikka II RTT-4070 Rakennustuoteteollisuus ja erikoisurakointi RTT-4106 Project Management Opintokokonaisuus on tarkoitettu tietojohtamisen ja tuotantotalouden koulutusohjelmien tekniseksi sivuaineeksi. Opintokokonaisuus antaa valmiudet yhteistyöhön rakentamisen asiantuntijoiden kanssa sekä perustiedot kiinteistönhallinnasta. Rakennustekniikka C Yhteyshenkilö Teuvo Tolonen 2 - Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija osaa käyttää rakennustuotannon ohjauksen perusmenetelmiä ja selittää rakennushankkeen kulun sekä esitellä tavanomaiset rakentamisessa käytettävät materiaalit. - Opiskelija osaa arvioida rakentamisen taloudelliseen päätöksentekoon vaikuttavia tekijöitä ja tunnistaa talonrakentamisen kustannuslaskennan menetelmät. - Opiskelija osaa toimia yhteistyössä rakentamisen asiantuntijoiden kanssa. Opintojaksot on suoritettava esitietoketjun mukaisessa järjestyksessä. RTEK-3130 Rakennusaineet ja -tarvikkeet RTT-1010 Rakennusalan kustannuslaskenta RTT-1020 Johdanto rakennustuotantoon ja -talouteen RTT-4011 Talonrakentamisen tuotantotekniikka RTT-4030 Talotekniikka I RTT-4080 Maarakentamisen tuotantotalous RTT-5010 Rakennuslainsäädäntö 2 op Yhteensä 2 Opintokokonaisuus voidaan täydentää myös intopisteeseen tai pitkäksi sivuaineeksi (50-60 op) seuraavista opintojaksoista. Täydentävien opintojaksojen kohdalla on otettava huomioon esitietovaatimukset. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (25) MPR-5220 Maarakennustekniikka RTEK-3530 Eristysrakenteet RTEK-3740 Rakenteiden historia 2 op RTT-2020 Kiinteistön hoito ja hallinta RTT-2040 Kiinteistöliiketoiminta ja -johtaminen RTT-3010 Suunnittelun ohjaus rakennushankkeessa RTT-3020 Rakennuttaminen RTT-4020 Rakennustuotannon ohjaus 6 op RTT-4040 Talotekniikka II RTT-4070 Rakennustuoteteollisuus ja erikoisurakointi RTT-4106 Project Management AINEOPINNOT

140 AINEOPINNOT Opintokokonaisuus on tarkoitettu tuotantotalouden koulutusohjelman tekniseksi sivuaineeksi. Opintokokonaisuus antaa valmiudet yhteistyöhön rakentamisen asiantuntijoiden kanssa ja perustiedot rakentamisen tuotannon ohjauksesta. Signaalinkäsittely ja multimedia Yhteyshenkilö Heikki Huttunen 2 - Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija osaa suunnitella lineaarisia suotimia yksi- ja kaksiulotteisessa tapauksessa apuohjelmia käyttäen. - Opiskelija kykenee toteuttamaan signaalinkäsittelyalgoritmeja Matlabilla, C/C++-kielellä tai muulla vastaavalla toteutustavalla. - Opiskelija kykenee löytämään syvällisempiä menetelmiä kirjallisuudesta sekä muokkaamaan niitä käsillä olevaan ongelmaan sopivaksi. - Opiskelijalla on tarvittavat esitiedot multimedian algoritmeista ja valmiudet jatkaa sen opintoja. - Opiskelija osaa myös ratkaista yksinkertaisen hahmontunnistusongelman. - Aineopintojen jälkeen opiskelijan osaa vastata kysymykseen mitä signaalinkäsittely tarkoittaa. Esitietovaatimukset SGN-1201 Signaalinkäsittelyn menetelmät, ( Pakollinen ) Jatkomahdollisuudet Laskennallinen systeemibiologia Lääketieteellinen informatiikka Mittausinformaatiotekniikka Mittaustekniikka Multimedia Paikannus ja navigointi Signaalinkäsittely Systeemiteoria Kurssi SGN-1251 voidaan sisällyttää aineopintoihin vain, jos se ei ole pakollinen perusopinnoissa. Kurssi SGN-1970 on pakollinen vain, jos kandidaatintyö tehdään tähän opintokokonaisuuteen. SGN-1251 Signaalinkäsittelyn sovellukset II SGN-1600 Signaalinkäsittelyn ja multimedian työkurssi III SGN-1970 Signaalinkäsittelyn kandidaattiseminaari 0 op III SGN-2500 Johdatus hahmontunnistukseen II SGN-3010 Digitaalinen kuvankäsittely I II Yhteensä 19 op Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (25) MAT-20451 Fourier n menetelmät III MAT-20501 Todennäköisyyslaskenta II MAT-20601 Diskreetti matematiikka II MAT-31080 Kompleksimuuttujan funktiot III MAT-31090 Matriisilaskenta 1 III MIT-1010 Mittaustekniikka II SGN-2010 Digitaalinen lineaarinen suodatus I III SGN-2706 Nonlinear Signal Processing II SGN-3106 Digital Video Processing III SGN-3507 Introduction to Medical Image Processing III SGN-4010 Puheenkäsittelyn menetelmät 2 op II SGN-4051 Puheenkoodaus III SGN-4200 Digitaalinen audio II SGN-5016 Multimedia Signal Processing III SGN-6058 Introduction to Biology of the Cell II SGN-6106 Computational Systems Biology III SGN-6166 Introduction to R programming III TLT-2100 Tietoliikenneverkkojen perusteet III TLT-5100 Tiedonsiirtotekniikan perusteet III

141 Opintokokonaisuudessa tutustutaan digitaalisessa muodossa olevien signaalien automaattisen muokkauksen ja analyysin perusmenetelmiin ja sovelletaan niitä mm. kuvan, äänen ja videon käsittelyyn sekä multimediaan liittyvissä sovelluksissa. Opintokokonaisuuden pakollisten kurssien laajuus on 18 opintopistettä, ja ne on valittu niin, että ne tarjoavat mahdollisimman laajan katsauksen oppiaineen aihepiireihin. Opintokokonaisuus soveltuu hyvin myös täydentämään esimerkiksi ohjelmistotekniikan, tietoliikennetekniikan, digitaali- ja tietokonetekniikan, lääketieteellisen tekniikan, elektroniikan sekä automaatio- ja säätötekniikan opintoja. Erityisesti muiden kuin tietotekniikan koulutusohjelman opiskelijoiden tulee huolehtia siitä, että esitietokurssit suoritetaan ajallaan. Signaalinkäsittely ja tietoliikenne Yhteyshenkilöt Timo Hämäläinen, Alpo Värri, Mikko Valkama 2 - Tämä aineopintokokonaisuus antaa laaja-alaiset perustiedot signaalinkäsittelyyn ja tietoliikennetekniikkaan perustuvien sulautettujen, verkottuneiden ja ohjelmoitavien laitteiden ja järjestelmien toiminnasta, valmiudet seurata alan kehitystä ja ymmärtää muita alaan liittyviä tekniikan osa-alueita sekä alustavat valmiudet toimia alan ammatillisissa tehtävissä. - Sopivasti painotettuna tämä aineopintokokonaisuus antaa hyvät valmiudet syventäviin opintoihin useimmissa signaalinkäsittelyn ja tietoliikennetekniikan (SITI) koulutusohjelman syventävissä opintokokonaisuuksissa. Esitietovaatimukset Esitiedot määrittyvät valittavien kurssien esitietojen mukaan. ( Suositeltava ) Jatkomahdollisuudet Digitaalisten piirien suunnittelu Langaton tietoliikenne Langattomat sensoriverkot Multimedia Ohjelmoitavat alustat ja laitteet Paikannus ja navigointi Signaalinkäsittely Sulautetut järjestelmät Systeemiteoria Tietoliikennepiirit Tietoliikenneverkot ja protokollat TLT-1200 Tietoliikenne-elektroniikan työkurssi 4-6 op III Yhteensä Vaihtoehtoiset opintojaksot Tutkinnon muiden opintokokonaisuuksien pakollisia opintojaksoja ei voida valita. Mikäli tätä aineopintokokonaisuutta käytetään esitietona syventäviin opintoihin, tulee opintojaksojen valinnassa ottaa huomioon ko. syventävien opintojen kokonaisuuden esitietovaatimukset. SGN-2010 Digitaalinen lineaarinen suodatus I 2 III SGN-3010 Digitaalinen kuvankäsittely I 2 II SGN-4200 Digitaalinen audio 2 III SGN-5016 Multimedia Signal Processing 2 III TKT-1202 Digitaalisuunnittelu 3 TKT-1212 Digitaalijärjestelmien toteutus 8 op 3 TKT-2301 Langattomien sensoriverkkojen sovellukset 3 TKT-3500 Mikrokontrollerijärjestelmät 3 TLT-2310 Tietoliikenneprotokollat I 1 III TLT-5200 Tietoliikenneteoria 5-7 op 1 III TLT-8207 Communication Circuits & Modules - 1 8 op 1 III 1. Valittava vähintään yksi 2. Valittava vähintään yksi 3. Valittava vähintään yksi AINEOPINNOT

AINEOPINNOT 142 Täydentäviin opintoihin voidaan sisällyttää valittujen aineopinto-opintojaksojen esitieto-opintojaksoja, mikäli ne eivät ole pakollisina tutkinnon muissa opintokokonaisuuksissa. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (25) SGN-1251 Signaalinkäsittelyn sovellukset II SGN-2056 Digital Linear Filtering II IV SGN-2206 Adaptive Signal Processing IV SGN-2306 Signal Compression IV SGN-2500 Johdatus hahmontunnistukseen III SGN-2706 Nonlinear Signal Processing IV SGN-2806 Neural Computation IV SGN-4010 Puheenkäsittelyn menetelmät 2 op III SGN-4051 Puheenkoodaus III SGN-4106 Speech Recognition IV SGN-4200 Digitaalinen audio III TKT-1220 Tietokonearitmetiikka I TKT-1426 Digital Design for FPGA 6 op TKT-3200 Tietokonetekniikka I TLT-2100 Tietoliikenneverkkojen perusteet II TLT-2150 Tietoliikenneverkkojen laboratorioharjoitukset II TLT-5100 Tiedonsiirtotekniikan perusteet II TLT-5400 Digitaalinen siirtotekniikka 7 op III TLT-6100 Langattoman tietoliikenteen perusteet III TLT-8017 Basic Communication Circuits - 1 6-7 op II TLT-8107 Basic Communication Circuits - 2 7 op III Aineopintokokonaisuus antaa laaja-alaiset perustiedot signaalinkäsittelyyn ja tietoliikennetekniikkaan perustuvien sulautettujen, verkottuneiden ja ohjelmoitavien laitteiden ja järjestelmien toimintaperiaatteista. Sopivasti painotettuna se soveltuu useiden alan syventävien opintokokonaisuuksien esitiedoiksi. Opintokokonaisuus soveltuu hyvin myös täydentämään muille automaatio-/tieto-/sähkötekniikan aloille painottuvia opintoja. Systeemidynamiikka Yhteyshenkilö Risto Ritala 2 - Opiskelija tunnistaa systeemiajattelun periaatteet ja osa soveltaa niitä muodostaakseen hyvin määritellyn systeemikuvauksen. - Opiskelija osaa arvioida järjestelmän hallinnan mittaustarpeet. - Opiskelija osaa analysoida mittausten tuottamaa dataa, ja muodostaa tämän perusteella tulkinnan järjestelmän tilasta sekä määrittää systeemiä kuvaavan dynaamisen/tilastollisen mallin. - Opiskelija tunnistaa tavallisimmat satunnais/dynaamiset mallityypit ja osaa arvioida niiden soveltuvuutta tutkittavana olevan järjestelmän kuvaukseen. Jatkomahdollisuudet Vaativien järjestelmien hallinta ja optimointi ASE-5110 Systeemiajattelu ja kompleksisten järjestelmien rationaalinen hallinta JY ASE-5120 Data-analyysin perusteet JY ASE-5130 Dynaamiset järjestelmät JY YHTJYU-3000 Mittaustekniikka YHTJYU-3050 Simulointi YHTJYU-3100 Palveluliiketoiminnan automaatio- ja tietojärjestelmät Yhteensä 2 Kokonaisuus vain Jyväskylän muuntokoulutuksessa oleville. Aineopintokokonaisuus esittelee systeemiajattelun ja sen laskennalliset työkalut dynaamisten järjestelmien kuvailussa sekä liittää tähän järjestelmistä kerättävän mittausdatan ja muun informaation hyödyntämisen.

Systeemitekniikka Yhteyshenkilö Jouko Halttunen 2 143 ASE-2510 Johdatus systeemien analysointiin III ASE-2610 Johdatus automaation tietotekniikkaan III Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija osaa selittää systeemitekniikan peruskäsitteet ja -menetelmät. Opiskelijalla on perustaito käyttää systeemitekniikan periaatteita erilaisten reaalimaailman järjestelmien ja kokonaisuuksien toiminnan ymmärtämiseen ja analysointiin sekä niiden mallinnukseen, simulointiin ja optimointiin. Aineopintokokonaisuuteen kuuluvien pakollisten opintojaksojen perusteella opiskelija tuntee mittauksissa käytettävät yleisimmät anturit ja niistä saatavien signaalien käsittelyn ja analyysin, järjestelmien ohjaukseen ja säätöön tarvittavat laitteet ja menetelmät sekä automaation suunnittelun ja ohjelmistotekniikan. Pakollisten opintojaksojen sekä valinnaisen johdatus-opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on riittävät perusteet valita suuntautumisensa systeemitekniikan eri vaihtoehdoista. Jatkomahdollisuudet Automaation tietotekniikka Mikrosysteemit Prosessien hallinta Systeemien analysointi ASE-2110 Systeemit ja säätö II ASE-2130 Anturifysiikka ja signaalit III ASE-2150 Systeemimallit ja niiden identifi ointi III ASE-2170 Automaatiojärjestelmät ja -suunnittelu II Yhteensä 20 op Vaihtoehtoiset opintojaksot Vaihtoehtoisista opintojaksoista on valittava ainakin se, josta aikoo jatkaa syventävissä opinnoissa. Valittava vähintään 5 pisteen edestä opintojaksoja ASE-2310 Johdatus mikrosysteemitekniikkaan III ASE-2410 Johdatus prosessien hallintaan III Opintokokonaisuus soveltuu lukuvuonna 2010-2011 tai myöhemmin opintonsa aloittaville. Sähköfysiikka Yhteyshenkilö Saku Suuriniemi 2 - Opiskelija tuntee sähkömagneettisten ilmiöiden mallintamisen perusteet: havaintojen systematisointi, siinä yleisesti käytetty matemaattinen kieli ja rakenteet, sekä välttämättömän ja riittävän laajan mallin ero periaatteelliselta ja käytännön kannalta. - Opiskelija hallitsee sähkötekniikan perussuunnittelu- ja analyysimenetelmät, ja ymmärtää niiden riippuvuuden taustaoletuksista. - Opiskelija osaa systemaattisesti muotoilla sähköteknisistä käytännön suunnittelutehtävistä matemaattisia tehtäviä ja ratkaista niitä. Hän myös ymmärtää miten tuloksia voidaan soveltaa käytännön kysymyksissä. - Opiskelija on luonut kokonaisnäkemyksen ja saavuttanut mallinnustaitoja sähköfysiikan ja jollain fysiikan, elektroniikan tai matematiikan alalla. Jatkomahdollisuudet Sähköfysiikka SMG-5060 Sähköfysiikka tekniikassa II SMG-5100 Sähkömagnetiikka ja matemaattinen fysiikka I II SMG-5150 Sähkömagneettinen mallintaminen I III SMG-5170 Monifysiikkatehtävät sähkömagnetiikassa III Yhteensä 18 op AINEOPINNOT

144 AINEOPINNOT Kurssit tarjoavat kaksi teemaa, matematiikka ja elektroniikka & fysiikka. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (25) ELE-3150 EMC-suunnittelu ELE-3506 Antenna Basics 2 op ELE-6050 RF-tekniikan perusteet I ELE-6100 Suurtaajuustekniikan perusmittaukset FYS-1400 Optiikka MAT-31080 Kompleksimuuttujan funktiot MAT-31090 Matriisilaskenta 1 MAT-31102 Numeerinen analyysi MAT-33351 Vektorikentät 6 op MAT-41140 Johdatus funktionaalianalyysiin 7 op MAT-43650 Matemaattinen analyysi 6 op SMG-3100 Sähkötekniikan historia SMG-5260 Sähkömagneettiset häiriöt (EMI) Sähkötekninen tutkimus ja tuotekehitys tarkoittaa mallintamista ja analysointia. Sähköfysiikan aineopintojen tavoite on oppia ymmärtämään, miten erilaiset käytännön suunnitteluun tarkoitetut mallit rakennetaan matemaattis-fysikaalisista perusteista. Sähkövoimatekniikka Yhteyshenkilö Pertti Järventausta 2 - Aineopintokokonaisuuden pakolliset opintojaksot suoritettuaan opiskelija osaa seuraavat asiat: Opiskelija osaa esitellä ja alustavasti mallintaa sähkövoimajärjestelmän perusrakenteet ja komponentit. - Opiskelija osaa laskea kolmivaiheisen vaihtosähköjärjestelmän virta-, jännite- ja tehosuureita osoittimien avulla. - Opiskelija osaa selittää muuntajan toimintaperiaatteen ja magneettipiirien perusteet. - Opiskelija osaa selittää ja analysoida suurjännite-eristyksiin liittyviä kysymyksiä. - Opiskelija osaa tunnistaa sähkön käyttöön ja sähköasennuksiin liittyvät vaaratekijät, tietää tärkeimmät sähköturvallisuussäädökset sekä osaa alustavasti suunnitella sähköasennuksia. - Opiskelija osaa laskea säteittäisen verkon tehonjaon, oikosulku- ja maasulkuvian aiheuttaman vikavirran sekä suunnitella keskiverkon oikosulku- ja maasulkusuojauksen. - Opiskelija osaa alustavasti analysoida sähkönverkon suunnitteluun ja käyttöön liittyviä tehtäviä. - Opiskelijalla on syventävien opintojen edellyttämät perustaidot ja tiedot laajentaa ja syventää osaamistaan aihepiirin kuuluvilla syventävillä opintojaksoilla. Esitietovaatimukset Sähkötekniikka / Perusopinnot 110 op Pakollinen - Ennen aineopintojen Sähkövoimatekniikka suorittamista pääosan Sähkötekniikan koulutusohjelman perusopinnoista tulee olla suoritettuna. Jatkomahdollisuudet Sähköenergia Sähkökäyttöjen tehoelektroniikka Sähköverkot ja -markkinat Teollisuuden sähkönkäyttötekniikka Mikäli opintokokonaisuuteen tehdään kandidaatintyö, on myös opintojakso SET-1390 Sähköenergiatekniikan kandidaattiseminaari pakollinen. SVT-1200 Sähkövoimajärjestelmän perusteet 2 II SVT-3210 Magneettipiirit ja muuntajat II SVT-3310 Sähköverkkotekniikka 6 op III SVT-3320 Sähköturvallisuus ja -asennukset 1 III SVT-4300 Suurjännitetekniikka 1 III Yhteensä 2 1. Pakollinen, mikäli tekee kandidaatintyön tähän aineopintokokonai-

145 suuteen. Muussa tapauksessa täydennetään täydentävistä opintojaksoista aineopintojen laajuuteen (2.). 2. Mikäli opintojakso sisältyy perusopintoihin, täydennetään täydentävistä opintojaksoista aineopintojen laajuuteen (2). Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (25) SVT-3330 Sähkömarkkinat III SVT-3340 Sähköverkko-omaisuuden hallinta III SVT-3420 Sähköverkon häiriöt ja sähkön laatu IV SVT-3431 Sähkönjakeluautomaatio IV SVT-4400 Suurjännitetekniikka 2 IV SVT-5300 Sähkölämpötekniikka III TEL-1330 Sähkökoneet 6 op III Sähkövoimatekniikkaan liittyvät tuotteet ja teknologia ovat merkittävä teollisuuden ala ja välttämätön osa modernin yhteiskunnan infrastruktuuria. Sähkövoimatekniikan aineopinnot antavat perustiedot sähkövoimatekniikan keskeisistä osa-alueista ja toimivat johdattelevana kokonaisuutena sähkövoimatekniikan syventäviin opintoihin. Sähkövoimatekniikan aineopinnot antavat myös alustavat valmiudet toimia erilaisissa työtehtävissä sähkön tuotannon, siirron, jakelun ja käytön parissa. Sähkövoimatekniikan syventävät opinnot voivat painottua seuraaville alueille: Sähköverkot ja -markkinat, Sähköenergia, Teollisuuden sähkönkäyttötekniikka. Sähkövoimatekniikan opintojaksot perehdyttävät opiskelijan laaja-alaisesti eri työtehtävissä tarvittavaan tietämykseen ja tekniikoihin, pääosa opintojaksoista sisältää myös pienryhmissä tehtäviä laboratoriotöitä, suunnitteluharjoituksia ja seminaaritöitä. Sähkövoimatekniikan syventävät opintokokonaisuudet antavat valmiuksia työskennellä monipuolisissa työtehtävissä sähkölaitteita ja -järjestelmiä valmistavassa teollisuudessa, sähköverkkoyhtiöissä, sähkön tuotantoyhtiöissä, sähkönmyyntiyhtiöissä, suunnittelutoimistoissa sekä suurten teollisuuslaitosten sähköverkkojen hallintaan liittyvissä tehtävissä. Sähkövoimatekniikan opintoihin on hyödyllistä sisällyttää joko erillisiä opintoja tai yhdistää kokonaisia opintokokonaisuuksia esimerkiksi sähkötekniikan, automaatiotekniikan, teollisuustalouden, materiaalitekniikan, tietotekniikan ja energiaja prosessitekniikan opinnoista. Esimerkiksi elektroniikan, tietotekniikan ja automaatiotekniikan opinnot tukevat sähkönjakeluautomaation tietojärjestelmäsovelluksien kehittämistä, teollisuustalous sähkömarkkinoita, voimalaitos- ja polttotekniikka sekä uusiutuvat energialähteet sähköenergian tuotantoa sekä hajautettujen tuotantomuotojen huomioimista sähköverkkojen suunnittelun ja käytön näkökulmasta ja materiaalitekniikka uusien suurjännite-eristemateriaalien kehittämistä. Säätötekniikka Yhteyshenkilöt Yrjö Majanne, Pekka Pietilä, Matti Vilkko 2 - Kurssin suoritettuaan opiskelija tuntee teollisuusprosessien instrumentoinnin perusteiden ja ymmärtää niiden roolin prosessien toiminnassa - Opiskelija hallitsee prosessien dynaamisen analyysin perusteet - Opiskelija osaa soveltaa automaatiosovelluksen suunnitteluprosessia ja suorittaa säätäjien virittäminen Esitietovaatimukset ACI-20010 Automaatiotekniikan perusteet ( Pakollinen ) Jatkomahdollisuudet Mikrosysteemitekniikka Mittausinformaatiotekniikka Mittaustekniikka Prosessiautomaatio Puunjalostusautomaatio Systeemiteoria Sähkökäyttöjen tehoelektroniikka Teholähde-elektroniikka Teollisuuden sähkönkäyttötekniikka Virtaustekniikka Voimalaitos- ja polttotekniikka AINEOPINNOT

146 AINEOPINNOT ACI-20030 Säädön suunnittelu ACI-20090 Mallinnus ja simulointi ACI-31040 Automaatiolaitteet ja -verkot Yhteensä 7 op 7 op 19 op Opintokokonaisuuden vastuuhenkilö voi hyväksyä muitakin opintojaksoja. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (25) ACI-10020 Automaation dokumentointi ACI-20020 Digitaalinen säätö ACI-21030 Prosessiautomaation sovellukset 7 op ACI-21130 Teollisuusprosessien mallintaminen ja säätörakenteet ENER-7010 Teollisuuden prosessit ENER-8010 Energiatekniikan perusteet MIT-5010 Teollisuusprosessien mittausjärjestelmät Opintokokonaisuus soveltuu lukuvuonna 2009-2010 tai aiemmin opintonsa aloittaneille. Kokonaisuus sopii hyvin kaikkien koulutusohjelmien opiskelijoille. Automaatiota tarvitaan kaikkialla ja kokonaisuus antaa perustiedot systeemien analyysistä, hallinnasta ja laitetekniikasta. Kaikki opiskelijat voivat tehdä kandityön kokonaisuuteen. Talonrakentaminen Yhteyshenkilö Matti Pentti 50 op - Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa mekaniikan analyysi- ja ratkaisumenetelmiä tavanomaisissa kantavissa talorakenteissa - esitellä tavanomaiset perustus-, runko- ja vaipparakenteiden rakenneratkaisut sekä niissä käytettäviä materiaaleja, esittää perusteet rakenteiden mekaanisesta ja rakennusfysikaalisesta toiminnasta sekä kuvailla tyypilliset talotekniikan järjestelmät - muodostaa rakennemallin, määritellä kuormitukset sekä analysoida ja mitoittaa tavanomaisia teräsbetoni- ja puurunkoja sekä perustusrakenteita - suunnitella rakennusfysikaalisesti oikein toimivia ja pitkäikäisiä rakenteita tavanomaisissa tapauksissa - esitellä talonrakentamisen tuotantomenetelmiä ja -tekniikkaa sekä arvioida rakentamisen kustannuksia - kuvailla rakentamista ohjaavaa lainsäädäntöä. Jatkomahdollisuudet Kiinteistönhallinta Korjausrakentaminen Pohjarakentaminen Rakennesuunnittelu Rakennustuotanto Vaativien rakenteiden suunnittelu MPR-5110 Pohjarakenteet 6 op RTEK-2030 Sauvarakenteet RTEK-2050 Plastisuusteoria RTEK-3140 Betonitekniikka RTEK-3150 Rakennuksen paloturvallisuuden perusteet 2 op RTEK-3210 Teräsbetonirakenteet 6 op RTEK-3410 Puurakenteet RTEK-3520 Rakenteiden pitkäaikaiskestävyys RTEK-3530 Eristysrakenteet RTT-1010 Rakennusalan kustannuslaskenta RTT-4030 Talotekniikka I RTT-5010 Rakennuslainsäädäntö 2 op Yhteensä 50 op

147 Opintokokonaisuus antaa pohjatiedot rakennesuunnittelun ja rakennustuotannon syventäville opinnoille. Talotekniikka Yhteyshenkilö Antero Aittomäki Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija: - osaa lämmönsiirron ja virtausopin perusteet - osaa LVI-tekniikan ja jäähdytystekniikan perusteet 2 saavutettuaan opiskelijalla on edellytykset jatkaa alan syventäviin opintoihin. Esitietovaatimukset Energiatekniikan suunnan aineopinnot Jatkomahdollisuudet Talotekniikka Virtaustekniikka ENER-3010 Lämmönsiirron perusteet ENER-4010 Virtausoppi ENER-5050 LVI-tekniikka ENER-5200 Jäähdytystekniikka 1 Yhteensä 2 Suositeltava 20 op Vaihtoehtoiset opintojaksot Valittava vähintään 4 pisteen edestä opintojaksoja ACI-20010 Automaatiotekniikan perusteet ENER-7200 Prosessien simulointi RTT-1010 Rakennusalan kustannuslaskenta RTT-2020 Kiinteistön hoito ja hallinta Talotekniikka on rakennusten sisäilmaston sekä teknisten palveluiden ja järjestelmien suunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa. Talotekniikka on perinteisten lämmityksen, ilmastoinnin, vesihuollon ja valaistuksen (ns. LVI-tekniikka) lisäksi tietojärjestelmiä, automaatiota, valvontajärjestelmiä, sähköjärjestelmiä, jäähdytyslaitteita. Jäähdytystekniikka (ns. kylmätekniikka) on tilojen, tuotteiden, laitteiden ja prosessien jäähdyttämistä koneellisesti. Talotekniikan osuus rakennuskustannuksista on lisääntynyt nopeasti ja se voi olla jopa luokkaa puolet. Ilman jäähdytysjärjestelmiä nykyinen yhteiskunta ei toimi. Alan ammattilaisten tarve on kasvanut jatkuvasti viime vuosina. Kandidaattitutkinnossa paneudutaan LVI- ja jäähdytystekniikan perusteisiin sekä johonkin erityisalueeseen kandidaattityön aiheen mukaan. Tehoelektroniikka Yhteyshenkilö Heikki Tuusa 2 - Opiskelija osaa selittää tehoelektroniikan keskeisimpien suuntaajatyyppien eli tasa- ja vaihtosuuntaajien ja hakkuriteholähteiden toiminta-, ohjaus- ja säätöperiaatteet. - Opiskelija osaa selittää suuntaajien aktiivi- ja passiivikomponenttien toiminta- ja ohjausperiaatteet. - Opiskelija osaa hahmotella suuntaajissa syntyvien tasa- vaihtojännitteiden ja -virtojen käyrämuodot. - Opiskelija osaa laskea stationaarisen toimintapisteen käyrämuotojen perusteella jännitteiden ja virtojen keski-, tehollis- ja maksimiarvot sekä merkittävimmät taajuuskomponentit. - Opiskelija osaa käyrämuotojen ja kuormitusjaksojen perusteella karkeasti mitoittaa suuntaajan komponentit. - Opiskelija osaa alustavasti valita ja mitoittaa syötettävään järjestelmään sopivan suuntaajakokonaisuuden ja selittää sen toimintaperiaatteen. Esitietovaatimukset Automaatiotekniikka / Perusopinnot 110 op Pakollinen Sähkötekniikka / Perusopinnot 110 op Pakollinen AINEOPINNOT

148 - Ennen aineopintojen Tehoelektroniikka aloittamista pääosan sähkötekniikan tai automaatiotekniikan koulutusohjelman perusopinnoista tulee olla suoritettuna. Jatkomahdollisuudet Sähkökäyttöjen tehoelektroniikka Teholähde-elektroniikka Teollisuuden sähkönkäyttötekniikka Tehoelektroniikan osuus nykyaikaisessa sähkö- ja energiatekniikassa on merkittävä. Niin tietoliikennekeskusta syöttävä teholähde kuin konehuoneeton hissikäyttö tai loistoristeilijän sähköinen potkurijärjestelmä perustuu tehoelektroniikan osaamiseen. Tuulivoima-, polttokenno- ja aurinkoenergiajärjestelmien lisääntyessä korostuu tehoelektroniikan osaamisen merkitys myös hajautetussa energiantuotannossa. Tehoelektroniikan aineopinnot tarjoavat perustiedot tehoelektroniikan tyypillisimmistä laitekokonaisuuksista ja sovelluskohteista, toimivat pohjana tehoelektroniikan syventäville opinnoille sekä antavat myös perusvalmiudet toimia alaan liittyvissä työtehtävissä. Tehoelektroniikan syventävät opinnot voivat painottua seuraaville alueille: Teholähde-elektroniikka, Sähkökäyttöjen tehoelektroniikka Teollisuuden sähkönkäyttötekniikka. Tehoelektroniikkaa tukevia aineopintoja ovat mm. elektroniikka, digitaali- ja tietokonetekniikka, ohjelmistotekniikka, sulautetut järjestelmät, säätö- ja systeemitekniikka sekä mittaus- ja informaatiotekniikka. AINEOPINNOT Mikäli opintokokonaisuuteen tehdään kandidaatintyö, on myös opintojakso SET-1390 Sähköenergiatekniikan kandidaattiseminaari pakollinen. TEL-1040 Tasasuuntaajat TEL-1080 Hakkuriteholähteet TEL-1120 Vaihtosuuntaajat Yhteensä 1 Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (25) SVT-3210 Magneettipiirit ja muuntajat TEL-1160 Tehoelektroniikan komponentit TEL-1330 Sähkökoneet 6 op TEL-1360 Sähkömoottorikäytöt TEL-1400 Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt TEL-1560 Valaistustekniikan perusteet Teknillinen fysiikka Yhteyshenkilö Ilpo Vattulainen 2 Teknillisen fysiikan aineopinnot suoritettuaan opiskelija: - osaa laskea ja ratkaista fysiikan alaan kuuluvia tehtäviä ja tehdä niistä päätelmiä ja yhteenvetoja - ymmärtää fysikaaliset periaatteet ja niiden merkityksen - tunnistaa fysiikan eri osa-alueet ja erottaa ne toisistaan - osaa kirjoittaa tieteellistä fysiikan alaan liittyvää tekstiä ja esittää sen tuloksia - osaa löytää fysiikan alan tietoa omatoimisesti sekä vertailla ja erotella oleellisen ja luotettavan tiedon muusta tiedosta - ymmärtää yhteiskunnalle tärkeiden teknisten prosessien fysikaaliset taustatekijät Jatkomahdollisuudet Mittaustekniikka Teknillinen fysiikka Teknillinen fysiikka / DI-sivuaine Virtaustekniikka FYS-1310 Fysiikan työt II II FYS-1340 Termofysiikka II FYS-1400 Optiikka III

149 FYS-1430 Johdatus ydinfysiikkaan II FYS-1480 Kiinteän olomuodon fysiikka A II FYS-1490 Kiinteän olomuodon fysiikka B III FYS-1560 Fysiikan kandidaatintyöseminaari 0 op 1 III Yhteensä 2 1. Opintojakso pakollinen, kun kandidaatintyö tehdään teknillisen fysiikan aineopintoihin. Teknillisen fysiikan aineopinnot tarjoavat teknis-luonnontieteellisen koulutusohjelman opiskelijoille perusopintoja syvällisemmät ja laajaalaisemmat tiedot fysiikasta. Opintokokonaisuuden laajuus on 2. Teknillinen matematiikka Yhteyshenkilöt Seppo Pohjolainen, Keijo Ruohonen 2 Tämän opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelijalla on hyvät matemaattiset esitiedot ja valmiudet muiden opintojensa ja diplomityönsä teoreettisempien osioiden omaksumiseen ja hallintaan. Opintokokonaisuus antaa myös valmiudet teknillisen matematiikan syventäviin opintoihin. Jatkomahdollisuudet Laskennallinen systeemibiologia Mittausinformaatiotekniikka Mittaustekniikka Paikannus ja navigointi Systeemiteoria Virtaustekniikka MAT-31080 Kompleksimuuttujan funktiot MAT-31090 Matriisilaskenta 1 MAT-31102 Numeerinen analyysi Yhteensä 1 Pakollisia opintojaksoja täydentävät opintojaksot valitaan pääsääntöisesti listasta. Myös muita opintojaksoja ja muiden laitosten opintojaksoja voi valita eri sopimuksella. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (25) MAT-20401 Vektorianalyysi MAT-20451 Fourier n menetelmät MAT-20501 Todennäköisyyslaskenta MAT-20601 Diskreetti matematiikka MAT-21161 Algoritmimatematiikka MAT-21241 Operaatiotutkimus MAT-33311 Tilastomatematiikka 1 MAT-33351 Vektorikentät 6 op MAT-33500 Differentiaaliyhtälöt MAT-35000 Dynaamiset systeemit ja kaaos 6 op MAT-41150 Algebra I MAT-43650 Matemaattinen analyysi 6 op Tämä aineopintokokonaisuus on tarkoitettu muiden teoreettisemmin suuntautuneiden ammattiaineiden sivuainekokonaisuudeksi. Yhdessä matematiikan perusopintojen kanssa teknillisen matematiikan aineopintokokonaisuus antaa hyvän pohjan myös teknillisen matematiikan kandidaatintutkintoon ja syventäviin opintoihin. Rakenteeltaan se on täysin vertailukelpoinen vastaavien ulkomaisten opintokokonaisuuksien kanssa. Teknillinen matematiikka SITI Yhteyshenkilö Keijo Ruohonen 2 Tämän opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelijalla on hyvät perustiedot erikoisesti signaalinkäsittelyn, tietoliikenteen sekä digitaa- AINEOPINNOT

AINEOPINNOT 150 litekniikan tarvitsemassa diskreettistyyppisessä ja laskennallisessa matematiikassa. Opintokokonaisuus antaa myös valmiuden jatkaa saman matematiikan alueen syventäviin opintoihin. Jatkomahdollisuudet Systeemien analysointi MAT-31090 Matriisilaskenta 1 MAT-41190 Graafi teoria Yhteensä 6 op 11 op Pakollisia opintojaksoja täydentävät opintojaksot valitaan pääsääntöisesti listasta. Myös muita opintojaksoja ja muiden laitosten opintojaksoja on mahdollista valita eri sopimuksella. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (25) MAT-21241 Operaatiotutkimus MAT-31080 Kompleksimuuttujan funktiot MAT-33311 Tilastomatematiikka 1 MAT-41122 Matemaattinen optimointiteoria 1 7 op MAT-41176 Theory of Automata MAT-44650 Operaatiotutkimus 2 6 op MAT-51216 Information Theory MAT-51250 Matemaattinen optimointiteoria 2 MAT-52600 Matemaattinen kryptologia 6 op Tietoliikenne ja signaalinkäsittely sekä niiden tarvitsema digitaalitekniikka on teoreettisemmilta osiltaan sangen matematiikkaintensiivinen alue. Aineopintokonaisuuden tarkoitus on muodostaa matemaattinen pohja muille Signaalinkäsittelyn ja tietoliikenteen koulutusohjelman opintokokonaisuuksille ja erikoisesti teknillisen matematiikan syventävälle opintokokonaisuudelle. Tämä aineopintokonaisuus on tarkoitettu Tietoliikenne-elektroniikan koulutusohjelmalle. Teknillisen laskennan menetelmät Yhteyshenkilö Robert Piche 2 - Opiskelija pystyy käyttämään ja kehittämään numeeristen menetelmien ohjelmistoja. - Opiskelija pystyy ratkaisemaan yksinkertaisia teknistieteellisiä laskennallisia ongelmia. - Opiskelijan saamilla alan pohjatiedoilla voi osallistua onnistuneesti erikoisalojen laskennallisten menetelmien opiskeluun. Jatkomahdollisuudet Laskennallinen systeemibiologia Mittausinformaatiotekniikka Mittaustekniikka Systeemien analysointi Systeemiteoria MAT-31090 Matriisilaskenta 1 MAT-31102 Numeerinen analyysi MAT-45700 Johdatus teknilliseen laskentaan 1 MIT-1210 Mittaustekniikan matemaattiset menetelmät 1 OHJ-1150 Ohjelmointi II 2 OHJ-1160 Laaja ohjelmointi 2 6 op 2 OHJ-2010 Tietorakenteiden käyttö Yhteensä 3 1. Valitaan toinen. 2. Valitaan toinen. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (25) FYS-4100 Laskennallinen fysiikka I FYS-4200 Laskennallinen fysiikka II OHJ-1400 Olio-ohjelmoinnin peruskurssi TME-2300 Elementtimenetelmän perusteet 6 op

151 Laskennallisilla menetelmillä (mm. simulointi, optimointi ja visualisointi) on tärkeä rooli monen huipputekniikan alan tutkimuksessa ja tuotekehityksessä. Useissa koulutusohjelmissa vaaditaan (oletetaan) opiskelijoilta peruskurssitasoa parempia ohjelmointitaitoja sekä laajempaa numeeristen menetelmien osaamista. Aineopintokokonaisuus Teknillisen laskennan menetelmät antaa opiskelijalle keskeisimmät ohjelmoinnin ja numeerisen matematiikan taidot sekä teknistieteellisen laskennan ohjelmistojen tuntemuksen. Tekniset polymeerit ja tekstiilit Yhteyshenkilöt Jyrki Vuorinen, Pertti Nousiainen 2 Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija tunnistaa erilaisia polymeeri- ja tekstiilimateriaaleja ja osaa nimetä niille soveltuvia valmistus- ja tutkimusmenetelmiä. Opiskelija pystyy myös alustavasti arvioimaan eri materiaaliratkaisujen toimivuutta käytännössä. Opiskelijalla on valmiudet laajentaa osaamistaan haluamallaan tavalla Teknisiin polymeerimateriaalehin, Kuitu- ja tekstiilitekniikkaan tai Biomateriaalitekniikkaan. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (25) BME-1120 Bio- ja lääketieteen materiaalit II MOL-1410 Materiaalitieteen tutkimusmenetelmät 1 II MOL-1650 Materiaalit ja ympäristö III Kokonaisuus on tarkoitettu muille kuin materiaalitekniikan koulutusohjelman opiskelijoille. Teollisuustalous A Yhteyshenkilö Juha-Matti Lehtonen 2 Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija osaa määritellä teollisuustalouden keskeiset käsitteet ja muodostaa kokonaiskuvan yritysten reaali- ja rahaprosesseista. Jatkomahdollisuudet Teollisuustalous B Jatkomahdollisuudet Biomateriaalitekniikka Kuitu- ja tekstiilitekniikka Tekniset polymeerimateriaalit MOL-1440 Materiaalien valmistusmenetelmät 2 III MOL-1530 Polymeerifysiikka III MOL-1640 Tekstiilimateriaalit II MOL-6930 Johdatus polymeerimateriaaleihin ja II polymeerikomposiitteihin Yhteensä 20 op TETA-1031 Projektinhallinta TETA-1101 Yritysorganisaatiot ja ihmisten johtaminen TETA-1200 Yrityksen talous TETA-1300 Markkinointi TETA-1406 Operations Management TETA-1501 Teknologiajohtaminen Yhteensä 2 Opintokokonaisuus on tarkoitettu kaikille TTY:n koulutusohjelmille. Opintokokonaisuuteen EI voi tehdä kandidaatintyötä. AINEOPINNOT

AINEOPINNOT 152 Tiedonhallinta Yhteyshenkilö Hannu Kärkkäinen 2 Opintokokonaisuus antaa opiskelijalle valmiudet tiedon hallinnan periaatteiden ymmärtämiselle. Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija hallitsee tietojohtamisen keskeiset käsitteet ja ymmärtää tieto- ja viestintäteknologian merkityksen tietojohtamisen alalla. Opiskelija ymmärtää organisaatioiden oppimisen ja uudistumisen periaatteita sekä tunnistaa tietojohtamisen soveltamismahdollisuuksia. Opiskelija ymmärtää, että tietoa voi tarkastella teknisestä, taloudellisesta ja inhimillisestä näkökulmasta. Jatkomahdollisuudet Tiedonhallinta Opintokokonaisuuden pakolliset opintojaksot suositellaan suoritettaviksi ennen täydentäviä opintojaksoja. TITA-4100 Tietämyksen hallinta TITA-4210 Organisaation oppiminen ja uudistuminen TITA-5100 Yrityksen tietojärjestelmät TITA-5400 Tietohallinnon johtaminen Yhteensä 1 Vaihtoehtoiset opintojaksot Opintojakso täydennetään 2intopisteeseen joko: 1) valitsemalla jonkin painotuksen opintojakso alla olevasta listasta 2) valitsemalla mitä tahansa opintojaksoja alla olevasta listasta. TITA-2210 Liiketoimintatiedon hallinta kuuluu sekä 1 ja 2 painotuksiin TITA-2300 Aineeton pääoma kuuluu sekä 2 ja 3 painotuksiin TITA-3100 Ohjelmistoliiketoiminta kuuluu sekä 1 ja 2 painotuksiin TITA-4700 Yhteistyö ja verkostot tietojohtamisessa kuuluu sekä 2 ja 3 painotuksiin TITA- 5300 Tietoturvallisuuden johtaminen kuuluu sekä 1 ja 2 painotuksiin Valittava vähintään 10 pisteen edestä opintojaksoja TITA-2116 Managing Electronic Commerce 2 TITA-2210 Liiketoimintatiedon hallinta 1 TITA-2300 Aineeton pääoma 2 TITA-2600 Liiketoimintaympäristön mallintamisen työpaja 2 TITA-3100 Ohjelmistoliiketoiminta 1 TITA-3206 Venture-to-Capital (V2C) Strategies: Bridging 2 the Knowledge Gap TITA-4300 Tietotyön johtaminen 3 TITA-4400 Tietointensiivinen palvelutoiminta 3 TITA-4600 Uuden tiedon luominen ja sen työkalut 3 TITA-4700 Yhteistyö ja verkostot tietojohtamisessa 2 TITA-5200 Sovelluslaboratorio - integroidut tietojärjestelmät 1 TITA-5300 Tietoturvallisuuden johtaminen 1 TITA-5600 Liiketoiminnan ja tietojärjestelmien yhteensovittaminen TITA-5700 Tiedonlouhinta osana BI-toimintaa 2 1. Tietojärjestelmäpainotteinen 2. Liiketoimintapainotteinen 3. Palvelupainotteinen Tietojohtaminen Yhteyshenkilö Hannu Kärkkäinen 26 op Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelijalla on valmiudet tietojohtamisen, organisaatioiden toiminnan ja tiedon hallinnan periaatteiden ymmärtämiselle, ja tietojohtamisen kehityksen seuraamiselle. Opiskelija ymmärtää tieto- ja viestintäteknologian merkityksen omalla alallaan. Opiskelija ymmärtää organisaatioiden tiedon hallinnan ja logistiikan keskeiset toiminnot. Opiskelija ymmärtää organisaatioiden oppimisen ja uudistumisen keskeiset periaatteet. Jatkomahdollisuudet Logistiikka Tiedonhallinta

153 LIKU-1100 Logistiikka ja kuljetusjärjestelmät II LIKU-4411 Toimitusketjun hallinta II TITA-4100 Tietämyksen hallinta I TITA-4210 Organisaation oppiminen ja uudistuminen III TITA-5100 Yrityksen tietojärjestelmät II TITA-5400 Tietohallinnon johtaminen III Yhteensä 22 op Vaihtoehtoiset opintojaksot OHJ-3301 Johdatus tietokantoihin 1 III TETA-1501 Teknologiajohtaminen 1 III TETA-2200 Sisäinen laskentatoimi 1 III TITA-3500 Palvelutoiminnan perusteet 1 III TITA-7106 Introduction to Entertainment and Media 1 III Management 1. Opiskelija suorittaa yhden näistä opintojaksoista. Opintokokonaisuus on tarkoitettu tietojohtamisen koulutusohjelman opiskelijoille. Tietoliikennetekniikka Yhteyshenkilöt Jarmo Harju, Markku Renfors 2 - Aineopintokokonaisuus antaa laaja-alaiset perustiedot langattoman ja langallisen tiedonsiirron menetelmien sekä niiden varaan rakentuvien verkkotekniikoiden alueilta. - Antaa valmiudet seurata alan kehitystä ja ymmärtää muita tekniikoita alan kannalta sekä alustavat valmiudet toimia ammatillisissa tehtävissä alalla. - Opintokokonaisuus soveltuu hyvin myös täydentämään muille automaatio-/tieto-/sähkötekniikan aloille painottuvia opintoja. - Antaa valmiudet syventäviin opintoihin Langattoman tietoliikenteen, Tietoliikennepiirien, Tietoliikenneverkkojen ja protokollien, Langattomien sensoriverkkojen sekä Paikannuksen ja navigoinnin alueilla. Esitietovaatimukset Seuraavat opintojaksot ovat pakollisia esitietoja: MAT-20501 Todennäköisyyslaskenta, SGN-1201 Signaalinkäsittelyn menetelmät, SMG- 1100 Piirianalyysi 1, TKT-1101 Digitaalitekniikan perusteet ( Pakollinen ) TLT-3101 Tietoturvallisuuden perusteet on pakollinen esitieto verkot ja protokollat -painotuksessa ( Suositeltava ) TLT-8017 Basic Communication Circuits -1 on pakollinen esitieto tietoliikennepiireihin painottuvissa opinnoissa ja suositeltava esitieto langattomaan tietoliikenteeseen painottuvissa opinnoissa ( Suositeltava ) Jatkomahdollisuudet Langaton tietoliikenne Langattomat sensoriverkot Paikannus ja navigointi Tietoliikennepiirit Tietoliikenneverkot ja protokollat Kandidaatintyöseminaari on pakollinen vain mikäli opintokokonaisuuteen tehdään kandidaatintyö. TLT-1300 Tietoliikennetekniikan kandidaatintyöseminaari 0 op III TLT-5100 Tiedonsiirtotekniikan perusteet II TLT-6100 Langattoman tietoliikenteen perusteet III Yhteensä 10 op Vaihtoehtoiset opintojaksot Valittava jokin kolmesta painotusvaihtoehdosta 1, 2 tai 3. Tällöin aineopinnot antavat riittävät esitiedot painotusvaihtoehtoa vastaavaan syventävään opintokokonaisuuteen. Muiden painotusvaihtoehtojen opintojaksoja voidaan sisällyttää täydentävinä opintojaksoina. AINEOPINNOT

AINEOPINNOT 154 TLT-2100 Tietoliikenneverkkojen perusteet 1, 2 II TLT-2150 Tietoliikenneverkkojen laboratorioharjoitukset 1 III TLT-2310 Tietoliikenneprotokollat I 1 III TLT-5200 Tietoliikenneteoria 5-7 op 2, 3 III TLT-5400 Digitaalinen siirtotekniikka 7 op 2 III TLT-8107 Basic Communication Circuits - 2 7 op 3 II TLT-8207 Communication Circuits & Modules - 1 8 op 3 III 1. Verkot ja protokollat -painotus 2. Langaton tietoliikenne -painotus 3. Tietoliikennepiirit -painotus Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (25) ELE-1030 Elektroniikan perusteet III ELE-3506 Antenna Basics 2 op ELE-6050 RF-tekniikan perusteet I OHJ-4010 Rinnakkaisuus OHJ-4100 Käyttöjärjestelmät OHJ-5010 Hajautettujen järjestelmien perusteet SGN-1251 Signaalinkäsittelyn sovellukset SGN-4010 Puheenkäsittelyn menetelmät 2 op SGN-4051 Puheenkoodaus SMG-1200 Piirianalyysi II TKT-1202 Digitaalisuunnittelu TLT-1200 Tietoliikenne-elektroniikan työkurssi 4-6 op TLT-3150 Tietoturva-arki 2 op TLT-3201 Tietoturvallisuuden jatkokurssi 6-8 op Tietoturvallisuus Yhteyshenkilö Jukka Koskinen 2 - Opintokokonaisuuden tavoitteena on edesauttaa tiedostavan ajattelutavan kehittymistä koskien tietoturvaan liittyviä uhkia ja vastuita. Lisäksi tietoturvamekanismeja opitaan käyttämään, arvioimaan ja jossain määrin rakentamaan niistä kokonaisuuksia. - Tietoturvallisuutta opitaan tarkastelemaan monipuolisesti niin tietotekniikka-asiantuntijan, palvelujen kehittäjän ja ylläpitäjän kuin myös yritysten ja organisaatioiden tietohallinnon sekä tavallisen kansalaisen näkökulmasta. - Uhkien torjuntaan liittyvistä menetelmistä tavoitellaan tietämystä paitsi tekniseltä myös yhteiskunnalliselta ja jonkin verran psykologiseltakin kannalta. Esitietovaatimukset Opintojakso TLT-3101 Tietoturvallisuuden perusteet on pakollinen esitieto tälle aineopintokokonaisuudelle. ( Pakollinen ) TLT-1300 Tietoliikennetekniikan kandidaatintyöseminaari on pakollinen vain mikäli opintokokonaisuuteen tehdään kandidaatintyö. TITA-5300 Tietoturvallisuuden johtaminen II TLT-1300 Tietoliikennetekniikan kandidaatintyöseminaari 0 op III TLT-3150 Tietoturva-arki 2 op II TLT-3201 Tietoturvallisuuden jatkokurssi 6-8 op II Yhteensä 12 op Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (25) ASE-7610 Automaation turvallisuus MAT-52600 Matemaattinen kryptologia 6 op OHJ-1500 Turvallinen ohjelmointi 3-6 op TLT-2150 Tietoliikenneverkkojen laboratorioharjoitukset TLT-2330 Tietoliikenneprotokollat II

155 TLT-3301 Verkon tietoturva 5-8 op TLT-3400 Kryptoprotokollat 3-8 op TLT-3600 Seminaari, tietojenkäsittelyn turvallisuus TLT-3700 Seminaari, tietoliikenteen turvallisuus TLT-3800 Tietoturvallisuuden erikoiskurssi TUR-2200 Riskienhallinta Tietoturvallisuus on paljon muutakin kuin virustorjuntaa, salasanoja tai viestien salakirjoittamista. Sitä tarvitaan tietojenkäsittelyn kaikilla tasoilla laitteistoista ihmisiin ja yhteisöihin asti ja kaikilla sovellusalueilla, joissa käsiteltävillä, siirrettävillä tai talletettavilla tiedoilla on jollekulle jotain arvoa. Tietoturvanäkökulma voitaisiin sisällyttää liki kaikkiin tietotekniikan tai tiedonhallinnan koulutusohjelmien kursseihin. Tästä seuraisi opintoihin melko paljon sekä päällekkäisyyttä että aukkoja. Koska yrityksissä lisäksi on tietoturvallisuuteen liittyviä tai jopa siihen keskittyviä tehtäviä, tässä opintokokonaisuudessa tarjotaan kursseja, jotka kokoavat yhteen eri tasoilla ja osa-alueilla ilmeneviä tietoturvaaiheita. Opintokokonaisuudessa on jonkin verran valinnan varaa ja eri painotuksille voisi antaa esim. seuraavat nimet: hallinto, ohjelmisto, verkko, kryptologia. Tulevaisuudentutkimuksen sivuaine Yhteyshenkilö Markus Pöllänen 2 - Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija osaa määritellä tulevaisuudentutkimuksen perusteet: periaatteet, menetelmät ja tutkimusyhteisön. Opiskelija osaa esittää perustiedot tulevaisuusajattelusta, tieteenalan keskeisistä käsitteistä ja menetelmistä. - Opiskelija osaa tulkita metodologisten valintojen merkityksen tutkimuksessa eli osaa jäsentää teoreettisten lähestymistapojen, tieteenfi losofi sten lähtökohtien ja metodien yhteyksiä. - Opiskelija osaa soveltaa valitsemiaan tulevaisuudentutkimuksen näkökulmia ja menetelmiä omassa tutkimuksessaan. LIKU-7100 Miten tutkimme tulevaisuutta LIKU-7200 Tulevaisuudentutkimuksen tieteelliset menetelmät Yhteensä 6 op 8 op 1 ovat laajuudeltaan vaihtelevia, joten niistä voi räätälöidä oman kokonaisuuden eri tavoin. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (25) LIKU-7300 Tieteellisten menetelmien harjoituskurssi 3-8 op LIKU-7400 Tulevaisuudentutkimuksen erikoisteemainen 2-8 op opintojakso LIKU-7500 Vaihtuva-aiheinen tulevaisuudentutkimuksen 2-8 op opintojakso Tulevaisuudentutkimuksen opintokokonaisuuden opetustarjontaa suunnittelee ja koordinoi Tulevaisuudentutkimuksen VerkostoAkatemia TVA (http://www.tvanet.fi ), joka on valtakunnallinen yliopistojen yhteistyöverkosto. TVA tarjoaa tulevaisuudentutkimuksen sivuainekokonaisuuden jäsenyliopistoissa opiskeleville sekä suunnittelee ja toteuttaa erikoismoduuleja yhteistyössä jäsenyliopistojen kanssa. Opetuksen keskeiset periaatteet ovat monitieteisyys, kansainvälisyys, tieteiden ja käytännön vuorovaikutus sekä opetuksen monimuotoisuus. Opetus tapahtuu sekä lähiopetuksena TTY:llä että etäopiskeluna. Tulevaisuudentutkimuksen opintokokonaisuuden yleisenä päämääränä on tulevaisuusajatteluun tutustuttaminen. Tulevaisuudentutkimuksen opintokokonaisuudessa pyritään mm. ymmärtämään, miten päätöksemme voivat vaikuttaa toteutuvaan todellisuuteen. AINEOPINNOT

AINEOPINNOT 156 Tuotantotalous Yhteyshenkilö Juha-Matti Lehtonen 2 Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa yrityksen toiminnan suunnittelun, ohjauksen ja seurannan perusmenetelmiä. Jatkomahdollisuudet Logistiikka ja kuljetusjärjestelmät Teollisuustalous TETA-2100 Johtajuus ja henkilöstövoimavarat III TETA-2200 Sisäinen laskentatoimi II TETA-2300 Teollisten tuotteiden markkinointi II TETA-2400 Laatujohtaminen III TETA-2601 Strateginen johtaminen III TUR-2200 Riskienhallinta III Yhteensä 2 Tuotantotalouden aineopintokokonaisuus on tarkoitettu tuotantotalouden koulutusohjelman opiskelijoille. Aineopintokokonaisuuteen voi tehdä kandidaatintyön. Turvallisuustekniikka, K Yhteyshenkilö Jouni Kivistö-Rahnasto 2 - Opiskelija osaa turvallisuustekniikan perusteet ja ymmärtää turvallisuustekniikan merkityksen yksilön ja organisaation toiminnalle. - Opiskelija osaa tunnistaa ja analysoida tuotantoon ja työhön liittyviä turvallisuus- ja terveysvaaroja. - Opiskelija osaa estää ja pienentää vahinkoja sekä lisätä tuotannon ja muun toiminnan kokonaisturvallisuutta. TUR-2200 Riskienhallinta TUR-2300 Turvallisuuslainsäädäntö TUR-2400 Luotettavuus- ja riskianalyysi TUR-2500 Koneiden ja laitteiden turvallisuus TUR-3100 Prosessiautomaation turvallisuus TUR-3250 Ympäristöturvallinen tuotesuunnittelu Yhteensä 2 Opintokokonaisuus on tekniikkapainotteinen ja soveltuu erityisesti esimerkiksi kone-, automaatio-, materiaali-, tai kuitu- ja tekstiilitekniikan opiskelijoille. Antaa valmiudet kandidaatin työn tekemiseen. Antaa valmiudet jatkaa turvallisuustekniikan opintoja syventävien opintojen tasolla. Turvallisuustekniikan opintokokonaisuudet suoritetaan siten, että ensin tehdään aineopinnot ja näiden jälkeen edetään syventävien opintojen kokonaisuuteen. Turvallisuustekniikka, Y Yhteyshenkilö Jouni Kivistö-Rahnasto 26 op - Opiskelija osaa turvallisuustekniikan perusteet ja ymmärtää turvallisuustekniikan merkityksen yksilön, organisaation ja ympäristön toiminnalle. - Opiskelija osaa tunnistaa ja analysoida tuotantoon ja työhön liittyviä turvallisuus-, terveys- ja ympäristövaaroja. - Opiskelija osaa arvioida tuotteen elinkaaren aikaisia turvallisuus-, terveys-, ja ympäristövaikutuksia. - Opiskelija osaa estää ja pienentää vahinkoja sekä lisätä tuotannon ja muun toiminnan kokonaisturvallisuutta. TUR-2100 Yrityksen turvallisuusjohtaminen TUR-2200 Riskienhallinta

157 TUR-3100 Prosessiautomaation turvallisuus TUR-3200 Ympäristöjohtaminen TUR-3250 Ympäristöturvallinen tuotesuunnittelu TUR-3300 Työhygienia Yhteensä 26 op Opintokokonaisuus on turvallisuus- ja ympäristöpainotteinen ja soveltuu erityisesti ympäristö- ja energiatekniikan opiskelijoille. Antaa valmiudet kandidaatin työn tekemiseen. Antaa valmiudet jatkaa turvallisuustekniikan opintoja syventävien opintojen tasolle. Turvallisuustekniikan opintokokonaisuudet suoritetaan siten, että ensin tehdään aineopinnot ja näiden jälkeen edetään syventävien opintojen kokonaisuuteen. Jatkomahdollisuudet Teollisuuden sähkönkäyttötekniikka Vaihtoehtoiset sähköenergiateknologiat Opintokokonaisuuden pakolliset opintojaksot antavat sekä teoreettisen että käytännön / kokeellisen perustietämyksen vaihtoehtoisista energian tuotantomuodoista sekä energian varastoinnista. Rakennetta täydennetään materiaaliopillisella kokonaisuudella. SMG-4050 Energian varastointi ja uudet energialähteet III SMG-4100 Sähkömateriaalioppi III SMG-4150 Uusiutuvien energiamuotojen työkurssi III Yhteensä 1 Vaihtoehtoiset sähköenergiateknologiat Yhteyshenkilö Risto Mikkonen 2 Suomen energiapolitiikan tavoitteena on turvata kilpailukykyisen energian saanti, unohtamatta samaan aikaan kansainvälisten ympäristösitoumusten ja velvoitteiden täyttymistä. Energiamarkkinoiden avautuminen avaa monipuolisia liiketoimintamahdollisuuksia uusille toimijoille energiaketjun eri vaiheissa. Hajautettu ja monipuolinen energiajärjestelmä tukeutuu erikokoisiin energiantuotantolaitoksiin ja monipuolisiin energialähteisiin. On tärkeää, että uusiutuva energia saadaan kilpailukykyiseksi muiden energialähteiden kanssa. Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija osaa luokitella erityyppistä uusiutuvaa energiaa hyödyntävät teknologiat ja pystyy analysoimaan kyseisillä energialähteillä toteutettuja, erityisesti hajautettuja energiajärjestelmiä. Opintokokonaisuuden jälkeen opiskelija tunnistaa energiantuotannon ja kulutuksen rakenteen Suomessa sekä pystyy suhteuttamaan siihen uusiutuvan energian sekä teknisen että taloudellisen potentiaalin. Esitietovaatimukset Sähkötekniikka / Perusopinnot 110 op Suositeltava Vaihtoehtoiset opintojaksot Valinnaiset opintojaksot valitaan siten, että aineopintojen laajuudeksi tulee pakolliset opintojaksot mukaan lukien vähintään 2intopistettä. Opintoja voi painottaa sekä sähkövoimatekniikan että ympäristötekniikan suuntaan. Valittava vähintään 10 pisteen edestä opintojaksoja BIO-1650 Päästöjen ympäristövaikutukset III ENER-1200 Ilmansuojelu III ENER-8100 Energiatalous III KEM-4150 Ympäristökemia III SMG-3200 Sähkömagnetiikan erikoistyö III SMG-4250 Suprajohtavuus sähköverkossa III SMG-4450 Aurinkosähkö III SMG-4500 Tuulivoima III STL-3620 Energia-alan terveyskysymykset III SVT-3330 Sähkömarkkinat III SVT-3440 Hajautetun sähköntuotannon verkostovaikutukset III TUR-3230 Ympäristöriskien analysointi III AINEOPINNOT

AINEOPINNOT 158 Vesi- ja jätehuoltotekniikka Yhteyshenkilö Tuula Tuhkanen 26 op - Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija tuntee vesi- ja jätehuoltotekniikan perusteet ja kykenee seuraamaan vesi- ja jätehuoltotekniikan kehitystä. - Opiskelija ymmärtää vesi- ja jätehuoltotekniikan yhteiskunnallisen merkityksen. - Opiskelija hallitsee tiedon hankintaan, tulkintaan ja soveltamiseen tarvittavat perustaidot. - Opiskelijalla on edellytykset vesi- ja jätehuoltotekniikan syventävien opintojen suorittamiseen. - Opiskelija kykenee avustamaan ympäristöalan suunnittelu-, tarkastus- ja tutkimustehtävissä. Esitietovaatimukset Vankat matemaattis-luonnontieteelliset ja tekniikan perusopinnot (= ympäristö- ja energiatekniikan koulutusohjelman perusopinnot). Huom! Opiskelijan on syytä huomioida opintojaksokohtaiset esitietovaatimukset. ( Pakollinen ) Jatkomahdollisuudet Vesi- ja jätehuoltotekniikka 3 BIO-1200 Biokemia I BIO-1250 Mikrobiologia I BIO-1600 Ympäristöanalytiikka BIO-3000 Ympäristöbiotekniikan operaatiot BIO-4000 Vesikemia BIO-4200 Vesitekniikan fysikaaliset ja kemialliset operaatiot BIO-4600 Jätehuollon fysikaaliset ja kemialliset operaatiot BIO-5900 Reaktorin suunnittelu ja mallintaminen Yhteensä 26 op Voimalaitosten ympäristö- ja turvallisuuskysymykset Yhteyshenkilöt Risto Raiko, Leena Korpinen 2 - Tämän opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija osaa raportoida, esitellä ja tehdä yhteenvetoja voimalaitoksiin liittyvistä ympäristöasioista sekä turvallisuustekijöistä. - Opintokokonaisuuden suorittaneet opiskelijat osaavat perustiedot voimalaitosprosesseista ja niihin liittyvien laitteiden toiminnasta. - Lisäksi opiskelijat tuntevat erilaisia työkaluja, joita käytetään voimalaitosten turvallisuus- ja ympäristökysymysten tutkimiseen. Myös työkalujen soveltaminen on heille tuttua. Esitietovaatimukset Energiatekniikan suunnan aineopinnot - koulutusohjelman perusopinnot Jatkomahdollisuudet Voimalaitos- ja polttotekniikka 2 Suositeltava ENER-1200 Ilmansuojelu ENER-3010 Lämmönsiirron perusteet ENER-8010 Energiatekniikan perusteet STL-3600 Ympäristöterveyden jatkokurssi STL-3620 Energia-alan terveyskysymykset TUR-2400 Luotettavuus- ja riskianalyysi Yhteensä 26 op, jotka liittyvät koulutusohjelmakohtaisiin opintoihin, korvataan opintojaksoilla seuraavasta listasta siten, että 2 täyttyy. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (25)

159 ENER-8200 Höyrytekniikka STL-3610 Tekniikan kehitykseen liittyvät terveyskysymykset TUR-2200 Riskienhallinta TUR-2500 Koneiden ja laitteiden turvallisuus TUR-3100 Prosessiautomaation turvallisuus Ympäristö- ja energiatekniikan opiskelijat voivat tehdä tähän aineopintokokonaisuuteen kandidaatintyön. Yhdyskuntatekniikka Yhteyshenkilö Pauli Kolisoja 50 op - Opintokokonaisuuden yhteiset opinnot suoritettuaan opiskelija: tunnistaa yhdyskuntatekniikan toimintaympäristön kannalta keskeisimmät maankäytön suunnitteluun ja ympäristövaikutuksiin liittyvät reunaehdot, osaa selittää tavanomaisimpien yhdyskuntateknisten rakenteiden geoteknisen mitoituksen periaatteet ja rakentamistekniikat, tuntee keskeisimmät liikenne- ja kuljetusjärjestelmän osat ja omaa perusvalmiudet kehittää liikenne- ja kuljetusjärjestelmiä ja niihin liittyviä palveluja, tuntee yhdyskuntateknisiin rakenteisiin liittyvät mittaustekniikan käyttösovellutukset ja omaa yleiskäsityksen paikkatietotekniikan erilaisista käyttömahdollisuuksista yhdyskuntatekniikassa - Yhdyskuntarakentamiseen suuntaavat opinnot suoritettuaan opiskelija: osaa kuvailla erilaiset maaperän geologiset muodostumat ja kallioperän rakennepiirteet sekä näiden selvittämisessä käytettävät tutkimusmenetelmät, osaa arvioida maa- ja kallioperän soveltuvuutta rakentamistarkoituksiin sellaisenaan sekä hyödynnettävyyttä maarakennusmateriaalien tuotannon raaka-aineena, osaa soveltaa osaamistaan tien päällysrakenteessa käytettävien materiaalien valintaan ja maarakentamisen tuotannonsuunnitteluun, tunnistaa pohjaveden ja maaperän pilaantumisriskejä aiheuttavia tekijöitä ja valita maaperäolosuhteisiin soveltuvia kunnostusmenetelmiä tai rakenteellisia suojausmenetelmiä - Liikenne- ja kuljetusjärjestelmiin suuntaavat opinnot suoritettuaan opiskelija: osaa suunnitella, analysoida ja kehittää liikenne- ja kuljetusjärjestelmiä osana maankäyttöä, osaa käyttää liikenteen tutkimus- ja mallinnusmenetelmiä, tuntee tien, kadun ja ratarakenteiden suunnitteluperiaatteet, omaa valmiudet tarkastella ja kehittää bussi-, raide-, meri- ja lentoliikennettä joukkoliikennemuotoina, tuntee älykkäät liikennejärjestelmät ja älyliikenteen sovellukset - Yhdyskuntien ympäristötekniikkaan suuntaavat opinnot suoritettuaan opiskelija: tunnistaa vesi- ja jätehuoltojärjestelmiin liittyvät peruskäsitteet, osaa listata näytteenoton periaatteet ilmasta, vedestä ja maaperästä ja kertoa näytteenoton vaikutuksista tuloksiin, osaa selittää veteen ja sen laatuun liittyviä ilmiöitä ja tekijöitä veden fysikaalisten, kemiallisten sekä mikrobiologisten ominaisuuksien pohjalta, osaa kuvata ympäristöoikeuden keskeiset käsitteet, periaatteet ja sääntelykeinot, omaa valmiuksia vesi- ja jätehuoltoalan suunnittelussa suorittaviin tehtäviin sekä alan käyttö- ja kunnossapitotehtäviin Jatkomahdollisuudet Liikenne- ja kuljetusjärjestelmät Liikennejärjestelmät yhdyskuntarakentamisessa Yhdyskuntarakentaminen Yhdyskuntarakentaminen liikennesuunnittelussa Yhdyskuntarakentaminen ympäristötekniikassa Yhdyskuntien ympäristötekniikka Ympäristötekniikka yhdyskuntarakentamisessa AYS-1100 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet R BIO-1010 Ympäristötekniikan perusteet I LIKU-3211 Liikennejärjestelmän suunnittelu MPR-5210 Yhdyskunnan geotekniikka MPR-5220 Maarakennustekniikka RTT-8020 Yhdyskuntamittaukset RTT-8060 Paikkatietoanalyysi Yhteensä 32 op AINEOPINNOT

160 AINEOPINNOT Vaihtoehtoiset opintojaksot Valittava vähintään 18 pisteen edestä opintojaksoja BIO-1030 Ympäristötekniikan perusteet II 2 op 3 BIO-1400 Hydromekaniikan perusteet 2 op 3 BIO-1600 Ympäristöanalytiikka 3 BIO-4000 Vesikemia 3 BIO-4050 Vesihuollon luonnontieteelliset perusteet (R) 3 BIO-5100 Ympäristöoikeuden perusteet 2 op 3 BIO-5300 Hydrologia 3 LIKU-1100 Logistiikka ja kuljetusjärjestelmät 2 LIKU-2210 Liikennetalous 2 LIKU-2410 Liikenneturvallisuus 2 LIKU-2420 Liikenteen ympäristövaikutukset 2 LIKU-3410 Tie- ja rautatiekuljetukset 2 MPR-4100 Maa- ja kallioperän rakennusgeologia 1 MPR-4200 Kalliorakennus 1 MPR-4410 Tierakennusmateriaalit 1 MPR-5250 Ympäristögeotekniikka 1 RTT-4080 Maarakentamisen tuotantotalous 1 1. Yhdyskuntarakentamiseen suuntaava vaihtoehto 2. Liikenne- ja kuljetusjärjestelmiin suuntaava vaihtoehto 3. Yhdyskuntien ympäristötekniikkaan suuntaava vaihtoehto Ympäristöbiotekniikka (B) Yhteyshenkilö Matti Karp 2 - Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija: Tuntee ympäristöbiotekniikan perusteet ja kykenee seuraamaan ympäristöbiotekniikan kehitystä. - Ymmärtää biotekniikan yhteiskunnallisen merkityksen. - Hallitsee tiedon hankintaan, tulkintaan ja soveltamiseen tarvittavat taidot. - Osaa käyttää ympäristöbiotekniikan perusmenetelmiä työelämässä. - Kykenee biotekniikan suunnittelu-, tarkastus- ja tutkimusta tukeviin tehtäviin. - Hallitsee ympäristöbiotekniikan syventävien opintojen suorittamiseen tarvittavan osaamisen. Esitietovaatimukset Biotekniikan opintosuunnan perusopinnot. Opintojaksokohtaiset esitietovaatimukset huomioitava. ( Pakollinen ) Jatkomahdollisuudet Biokuvantaminen Ympäristöbiotekniikka (B) BIO-1350 Biotekniikan perusteet BIO-1600 Ympäristöanalytiikka BIO-2100 Mikrobiologian laboratorioharjoitukset BIO-2406 Microbial genetics BIO-2602 Geeniteknologian menetelmät ja 1 molekulaarinen bioteknologia BIO-3000 Ympäristöbiotekniikan operaatiot KEM-2150 Orgaanisen kemian työt 1 Yhteensä 2 1. BIO-2000 Molekulaarinen bioteknologia tai BIO-2601 Geeniteknologian menetelmät Ympäristöbiotekniikka (Y) Yhteyshenkilö Jaakko Puhakka 26 op - Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija tuntee ympäristöbiotekniikan perusteet ja kykenee seuraamaan ympäristöbiotekniikan kehitystä.

161 - Opiskelija ymmärtää biotekniikan yhteiskunnallisen merkityksen. - Opiskelija hallitsee tiedon hankintaan, tulkintaan ja soveltamiseen tarvittavat perustaidot. - Opiskelija osaa käyttää ympäristöbiotekniikan perusmenetelmiä työelämässä. - Opikelija kykenee avustamaan ympäristöalan suunnittelu-, tarkastus- ja tutkimustehtävissä. - Opiskelija hallitsee ympäristöbiotekniikan syventävien opintojen suorittamiseen tarvittavan osaamisen. Esitietovaatimukset Ympäristö- ja energiatekniikan koulutusohjelman perusopinnot ja Ympäristötekniikan suunnan aineopinnot. Huom! Opiskelijan on syytä huomioida opintojaksokohtaiset esitietovaatimukset. ( Pakollinen ) Jatkomahdollisuudet Ympäristöbiotekniikka (Y) BIO-1200 Biokemia I BIO-1250 Mikrobiologia I BIO-1350 Biotekniikan perusteet BIO-1600 Ympäristöanalytiikka BIO-2100 Mikrobiologian laboratorioharjoitukset BIO-3000 Ympäristöbiotekniikan operaatiot BIO-4000 Vesikemia BIO-4200 Vesitekniikan fysikaaliset ja kemialliset operaatiot Yhteensä 26 op Ympäristötekniikan suunnan aineopinnot Yhteyshenkilö Helge Lemmetyinen - Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija: - osaa sekä orgaanisen että fysikaalisen kemian perusteet 26 op - osaa termodynamiikan ja lämpötekniikan perusteet - osaa kuvata ympäristöhallinnon rakenteet ja ympäristöoikeuden periaatteet - osaa toimia laboratoriossa turvallisesti ja oikeita työtapoja noudattaen - pystyy jatkamaan koulutusohjelman aineopintoihin. Esitietovaatimukset Ympäristö- ja energiatekniikan koulutusohjelman perusopinnot. Opintojaksoista erityisesti KEM-1410 Laaja kemia 1, KEM-1420 Laaja kemia 2 ja KEM-1430 Laaja kemia 3. ( Suositeltava ) BIO-5100 Ympäristöoikeuden perusteet 2 op III ENER-2020 Lämpötekniikan perusteet II KEM-1350 Laboratoriotyöturvallisuus ja -työtavat 2 op I KEM-2050 Kemian perustyöt 6 op II KEM-2100 Orgaaninen kemia I KEM-2210 Fysikaalinen kemia 1 II RTT-8510 Sovellusohjelmat 2 op II Yhteensä 26 op Jatkomahdollisuudet: Vesi- ja jätehuoltotekniikka, Kemia/Y/aineopinnot, Paperinjalostus- ja pakkaustekniikka, Turvallisuustekniikka (Y), Ympäristöbiotekniikka (Y) Yrittäjyys Yhteyshenkilö Seppo Laukkanen 2 - Ymmärtää yrittäjyyden merkityksen uravaihtoehtona. - Osaa laatia liiketoimintasuunnitelman. - Tuntee kasvu- ja asiantuntijayrittäjyyteen liittyviä ongelmia ja osaa kehittää niihin erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. AINEOPINNOT

162 AINEOPINNOT - Tunnistaa yrittäjyyden mukanaan tuomat mahdollisuuden ja riskit. - Tuntee markkinoinnin merkityksen aloittavan yrityksen menestykselle ja osaa ratkaista markkinointiin liittyviä ongelmia. TETA-5306 Management of Innovation TETA-7100 Johdatus yrittäjyyteen TETA-7111 Liiketoimintasuunnitelma 1 TETA-7121 Liiketoimintasuunnitelma kilpasarja 1 TETA-7131 Kasvuyritys TETA-7140 Asiantuntijayrittäjyys Yhteensä 2 1. Opintokokonaisuuden valitsevan opiskelijan tulee valita jompikumpi kursseista TETA-7111 ja TETA-7121 voidaan valita kaikista teollisuustalouden laitoksen tai TaY:n kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnan opintojaksoista esitiedot huomioon ottaen. Kokonaisuuteen ei voi kuitenkaan sisällyttää kurssia TETA-7200 Yhdistyksen taloushallinto. Yrittäjyyden sivuaine järjestetään yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa. Kokonaisuuteen ei voi tehdä kandidaatintyötä. Yritysviestintä Yhteyshenkilö Tapani Lepomäki, Eeva Kiiskinen 2 - Yritysviestinnän sivuaine tarkastelee viestintää osana yritysten liiketoimintaa. Sivuaine tähtää myös viestinnän ilmiön monipuoliseen tarkasteluun ja ymmärtämiseen. - Sivuaineen opinnot suoritettuaan opiskelija tuntee yrityksen sisäisen ja ulkoisen tiedottamisen ja ymmärtää mediakenttää ja sen toimintatapoja. Lisäksi opiskelija ymmärtää yrityskuvan rakentamisen sekä viestinnän tehokkuuden ja vaikuttavuuden merkityksen. - Opinnot tutustuttavat käytännön työhön mm. opiskelijayhteisön oman verkkolehden (Studia Media) tuottamisen avulla. Esitietovaatimukset Sivuaineessa aloittaminen edellyttää hyväksytysti suoritettua pääsykoetta, joka järjestetään huhtikuussa. ( Pakollinen ) TETA-1040 Puheviestintä ja neuvottelutaito TETA-5010 Puheviestintä ja neuvottelutaito II TETA-8021 Yritysviestintä TETA-8030 Toimitustyö TETA-8040 Multimediakurssi TETA-8050 Näkökulmia yritysviestintään Yhteensä 6 op 2 Poikkeustapauksissa, esimerkiksi päällekkäisyyksien vuoksi, kursseja voi korvata täydentävillä teollisuustalouden laitoksen opintojaksoilla. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (25) TETA-1300 Markkinointi TETA-2100 Johtajuus ja henkilöstövoimavarat TETA-2601 Strateginen johtaminen Yritysviestinnän sivuaineeseen haetaan erillisten pääsykokeiden kautta. 20-25 henkilöa valitaan soveltuvuuskokeella lukuvuosittain. Kokonaisuuteen ei voi tehdä kandidaatintyötä.

SYVENTÄVÄT OPINNOT Anturitekniikka Yhteyshenkilöt Jukka Lekkala, Jouko Halttunen - Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelijalla on hyvä anturitekniikan ja siihen liittyvien menetelmien ja sovellusten tuntemus. - Opiskelija osaa soveltaa tieteellistä tietoa ja menetelmiä. Hänellä on valmius tieteelliseen jatkokoulutukseen. - Hän kykenee toimimaan työelämässä anturitekniikan ja antureihin painottuvan mittaustekniikan asiantuntijana ja kehittäjänä. - Hänellä on riittävät kieli-, viestintä- ja yhteistyötaidot sekä valmiua toimia monitieteisessä yhteisössä. Esitietovaatimukset Biomittaukset 2 Suositeltava Mittaus- ja informaatiotekniikka 2 Suositeltava On valittava vähintään toinen esitietona olevista aineopintokokonaisuuksista. ( Pakollinen ) Pakollista opintojaksoa ei voi sisällyttää syventäviin opintoihin, mikäli se sisältyy esitietona olevaan opintokokonaisuuteen. ASE-7010 Systeemitekniikan diplomityöseminaari 1 op 1 MIT-1210 Mittaustekniikan matemaattiset menetelmät MIT-4031 Mikroanturit 6 op MIT-4051 Piianturien suunnittelu 8-9 op Yhteensä 20 op 1. Pakollinen diplomityönsä Anturitekniikan opintokokonaisuuteen tekeville. Vaihtoehtoiset opintojaksot Valittava vähintään 4 pisteen edestä opintojaksoja ASE-7816 Biosensors 1 ELE-2201 Analogiatekniikka 1 MIT-3030 Mittausdatan analyysi 2 1 MIT-3210 Kuvaan perustuva mittaus 1 1 MIT-5511 Akustiikan mittaukset 4-7 op 1 1. On valittava vähintään yksi opintojakso. Syventäviin opintoihin suositellaan alla mainittujen opintojaksojen lisäksi opintojaksoja biolääketieteen tekniikasta, elektroniikasta ja fysiikasta. Täydentävää opintojaksoa ei voi sisällyttää syventäviin opintoihin, mikäli se sisältyy esitietona olevaan opintokokonaisuuteen. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (30) ACI-20090 Mallinnus ja simulointi ACI-51000 Johdatus mikrosysteemitekniikkaan ACI-51400 Mikrofl uidistiikka ASE-7110 Systeemitekniikan projektityö 2-8 op ASE-8010 Systeemitekniikan erityiskysymyksiä 1-10 op MIT-3230 Kuvaan perustuva mittaus 2 MIT-5010 Teollisuusprosessien mittausjärjestelmät MIT-5210 Optiset menetelmät bioanalytiikassa Opintokokonaisuus soveltuu lukuvuonna 2009-2010 tai aiemmin opintonsa aloittaneille. Anturitekniikan opintokokonaisuus painottuu anturien suunnitteluun ja soveltamiseen. Keskeisiä asioita ovat anturien mallinnus ja rakenteet, mikroanturien suunnittelu, mittauskohteisiin kytkeytyminen, mittausinformaation epävarmuuden ymmärtäminen ja epävarmuutta sisältävän mittaustiedon hyödyntäminen. Valinnaisten opintojaksojen avulla pääaine voidaan suunnata useille eri aloille. Anturitekniikan opintokokonaisuuteen on suositeltavaa sisällyttää opintoja, jotka antavat hyvän pohjan fysikaalisten ja kemiallisten ilmiöiden ymmärtämiselle. Anturitekniikan opetus antaa opiskelijalle valmiudet erilaisiin anturien suunnittelu- ja kehitystehtäviin, automaation käyttö- ja kehitystehtäviin sekä muodostaa perustan, jonka avulla kriittinen mittausjärjestelmien suorituskyvyn arviointi onnistuu. 163 SYVENTÄVÄT OPINNOT

SYVENTÄVÄT OPINNOT 164 Automaatio- ja informaatioverkot Yhteyshenkilö Hannu Koivisto - Opiskelija hallitsee yleiskuvan ja kokonaisnäkemyksen tietoverkkopohjaisen automaation erityispiirteistä sekä siihen liittyvästä säätöteoriasta. - Opiskelija osaa soveltaa ja käyttää syventävää tietämystä joltain opiskelijan valitseman tietoverkkopohjaisen automaation osa-alueelta - Opiskelija osaa soveltaa ja kehittää hajautettua tietoverkkopohjaista automaatiota. - Opiskelija osaa analysoida ja arvoida lukemaansa tuottamaansa tietoa tieteellisen ajattelun kautta ja soveltaa sitä tutkimustehtävään. Opiskelija osaa toimia alueen tutkijantehtävissä kansainvälisellä tasolla. Esitietovaatimukset Automaation tietotekniikka 2 Suositeltava Hajautetut järjestelmät 2 Suositeltava ACI-11060 pakollinen vain nille, jotka tekevät diplomityön automaatio- ja informaatioverkoista. ACI-31050 Tietoverkkopohjainen automaatio ACI-31070 Automaatioverkkojen erityiskysymyksiä ASE-7010 Systeemitekniikan diplomityöseminaari 1 op Yhteensä 11 op Vaihtoehtoiset opintojaksot Kursseista ACI-20020, ACI-20030, ACI-21030 ja ACI-32020 tulee sisällyttää pitkään aineeseen vähintään kaksi. ACI-20020 Digitaalinen säätö ACI-20030 Säädön suunnittelu 7 op ACI-21030 Prosessiautomaation sovellukset 7 op ACI-32020 Automaation reaaliaikajärjestelmät 7 op Soveltuvin osin myös muut automaatiotekniikan opintojaksot. Aineopettajat voivat hyväksyä kokonaisuuteen myös muita opintoja. Erityisesti tietoliikennetekniikan ja ohjelmistotekniikan sekä syventäväksi tietoverkko pohjaisen automaation osa-alueeksi valittua aihepiiriä tukevat opinnot ovat suositeltavia. Alla olevassa listassa esimerkkinä tyypillisiä valintoja. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (30) ACI-20090 Mallinnus ja simulointi ACI-21050 Tuotannon informaatiojärjestelmien integrointi ACI-32020 Automaation reaaliaikajärjestelmät 7 op ACI-32040 Automaation ohjelmistokomponentit ja 7 op sovelluspalvelut ACI-41030 Neuro- sumeat järjestelmät ACI-41050 Sumea laskenta ACI-42070 Identifi ointi ASE-7610 Automaation turvallisuus ASE-8010 Systeemitekniikan erityiskysymyksiä 1-10 op OHJ-4200 Laitteistonläheinen ohjelmointi OHJ-4400 Reaaliaikajärjestelmät OHJ-5010 Hajautettujen järjestelmien perusteet OHJ-5101 Web-ohjelmointi OHJ-5201 Web-palveluiden toteutustekniikat TITA-1100 Tietojohtamisen peruskurssi TKT-1110 Mikroprosessorit TKT-2536 Introduction to Satellite Positioning TKT-3541 SoC-alustat TLT-2310 Tietoliikenneprotokollat I TLT-2330 Tietoliikenneprotokollat II TLT-2707 Network simulation techniques 3-6 op TLT-3201 Tietoturvallisuuden jatkokurssi 6-8 op TLT-5100 Tiedonsiirtotekniikan perusteet TLT-6100 Langattoman tietoliikenteen perusteet

165 Syventävät opinnot perehdyttävät opiskelijan aineopintoja syvällisemmin langatonta tietoliikennettä, hajautettuja tietokoneverkkoja ja kenttäväyliä hyödyntävään automaatioon. Opintokokonaisuus soveltuu lukuvuonna 2009-2010 tai aiemmin opintonsa aloittaneille. Automaation ohjelmistotekniikka Yhteyshenkilö Seppo Kuikka - Automaation ohjelmistotekniikan syventävät opinnot suoritettuaan opiskelija ymmärtää ohjelmistoilla toteutettavan automaation hajautuksen ohjattaviin laitteisiin, niiden keskinäisen yhteistoiminnan sekä tuotannon hallinnan liiketoimintalähtöisen integraation. - Opiskelija osaa kehittää teollisuuden hajautettuja, sulautettuja ja reaaliaikaisia automaatiojärjestelmiä ja -sovelluksia. - Opiskelija osaa määritellä ja mallintaa kehitettäviä automaatiosovelluksia olio-, komponentti- ja sovelluspalvelupohjaisen mallinnuksen menetelmin. - Opiskelija osaa hyödyntää menestyksellä automaation ohjelmistotekniikan nopeasti uudistuvia toteutustekniikoita. Esitietovaatimukset Automaation tietotekniikka 2 Suositeltava - Suositeltavin valinta - vuonna 2009 ja sitä ennen opintonsa aloittaneille. Hajautetut järjestelmät 2 Suositeltava - Vaihtoehtoinen Automaation tietotekniikalle. Ohjelmistotekniikka 2 Suositeltava - Vaihtoehtoinen Automaation tietotekniikalle. ACI-21050 Tuotannon informaatiojärjestelmien integrointi 1 ACI-32020 Automaation reaaliaikajärjestelmät 7 op ACI-32040 Automaation ohjelmistokomponentit ja 7 op sovelluspalvelut ASE-7010 Systeemitekniikan diplomityöseminaari 1 op OHJ-4200 Laitteistonläheinen ohjelmointi 1 Yhteensä 2 1. Molempien valintaa suositellaan (ks. kohta ). Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (30) ACI-20020 Digitaalinen säätö ACI-20030 Säädön suunnittelu 7 op ACI-20090 Mallinnus ja simulointi ACI-21030 Prosessiautomaation sovellukset 7 op ACI-21110 Panosprosessien automaatio ACI-51000 Johdatus mikrosysteemitekniikkaan ACI-51300 Mikrorobotiikka ja -toimilaitteet IHTE-1100 Käytettävyyden perusteet IHTE-2100 Käyttöliittymäsuunnittelun perusteet OHJ-1400 Olio-ohjelmoinnin peruskurssi OHJ-1450 Olio-ohjelmoinnin jatkokurssi OHJ-3050 Ohjelmistotuotannon menetelmät 6 op OHJ-3060 Ohjelmistojen testaus OHJ-3200 Ohjelmistoarkkitehtuurit 6 op OHJ-3900 Ohjelmistoprojektin johtaminen 8 op SYVENTÄVÄT OPINNOT ASE-7010 on pakollinen niille, jotka tekevät diplomityön automaation ohjelmistotekniikasta. Automaatiotoimialan tarpeisiin suuntautuva ohjelmistotekniikan opiskelu tarvitsee tuekseen yleisiä automaatio- ja ohjelmisto-opintoja, joita on sisällytetty sekä opintokokonaisuuden pakollisiin että täydentäviin opintojaksoihin. Haluttaessa opintokokonaisuutta voi suunnata myös

166 SYVENTÄVÄT OPINNOT teollisuustalouteen sekä automaation lukuisille sovellusalueille täydentävien opintojaksojen tarkoituksenmukaisilla valinnoilla. Opintokokonaisuus soveltuu vuonna 2009 tai aiemmin opintonsa aloittaneille. Automaation tietotekniikka Yhteyshenkilöt Hannu Koivisto, Seppo Kuikka - Automaation tietotekniikan syventävät opinnot suoritettuaan opiskelija ymmärtää ohjelmistoilla toteutettavan automaation hajautuksen ohjattaviin laitteisiin, niiden keskinäisen yhteistoiminnan sekä tuotannon hallinnan liiketoimintalähtöisen integraation. - Opiskelija osaa kehittää teollisuuden hajautettuja, sulautettuja ja reaaliaikaisia automaatiojärjestelmiä ja -sovelluksia. Hän osaa määritellä ja mallintaa kehitettäviä automaatiosovelluksia olio-, komponentti- ja sovelluspalvelupohjaisen mallinnuksen menetelmin. - Opiskelija ymmärtää miten jokainen tietoliikennettä hyödyntävä kokonaisuus on hallintaa vaativa järjestelmä. - Opiskelija osaa hyödyntää menestyksellä automaation ohjelmisto- ja tietoverkkotekniikan nopeasti uudistuvia toteutustekniikoita. Esitietovaatimukset Hajautetut järjestelmät 2 Suositeltava - Vaihtoehtoinen Systeemitekniikalle. Ohjelmistotekniikka 2 Suositeltava - Vaihtoehtoinen Systeemitekniikalle. Systeemitekniikka 2 Suositeltava - Suositeltavin vaihtoehto - vuonna 2010 ja sen jälkeen opintonsa aloittaneille. ASE-7010 on suoritettava, mikäli opiskelija tekee diplomityön automaation tietotekniikasta. ASE-6010 Tietoverkkopohjainen automaatio ASE-6030 Automaation reaaliaikajärjestelmät ASE-6050 Automaation ohjelmistokomponentit ja sovelluspalvelut ASE-6070 Automaation ohjelmistot ja verkot ASE-7010 Systeemitekniikan diplomityöseminaari 1 op Yhteensä 21 op Muita täydentäviä: Automaatiotekniikan koulutusohjelman muihin syventäviin opintoihin johdattavat opintojaksot (ASE-2310, ASE-2410) sekä muut automaatiotekniikan ja tietotekniikan opintojaksot (opintojaksoluettelo täydennetään suositeltavilla, kunakin lukuvuonna tarjolla olevilla opintojaksoilla). Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (30) ASE-2510 Johdatus systeemien analysointiin ASE-7610 Automaation turvallisuus Vuonna 2010 ja sen jälkeen opintonsa aloittaneille. Automaatiotoimialan tarpeisiin suuntautuvan tietoverkko- ja ohjelmistotekniikan opiskelu käyttää tuekseen yleisiä automaatio-, tietoverkko- ja ohjelmistoopintoja, joita voidaan sisällyttää opintokokonaisuuden valinnaisiin ja täydentäviin opintojaksoihin. Opintokokonaisuutta voi suunnata myös teollisuustalouteen sekä automaation lukuisille sovellusalueille täydentävien opintojaksojen tarkoituksenmukaisilla valinnoilla. Biokuvantaminen Yhteyshenkilöt Hannu Eskola, Ilpo Vattulainen, Ulla Ruotsalainen - Opiskelija osaa tunnistaa erilaisia biotekniikkaan, systeemibiologiaan ja biolääketieteeseen liittyviä ongelmia ja formuloida ne siten, että voi löytää niihin ratkaisuja biokuvantamista, kuvan käsittelyä ja analysointia soveltamalla. - Opiskelija osaa hyödyntää fysiikkaan ja energian ja biologisen aineen välisiin vuorovaikutuksiin liittyvää tietämystään biokuvantamiseen. - Opiskelija osaa soveltaa erilaisia biokuvantamisen menetelmiä soluja kudostason rakenteiden, ilmiöiden ja toimintojen tutkimiseen.

167 - Opiskelija osaa valita ja soveltaa erilaisia kuvan käsittely- ja analyysimenetelmiä erityyppisiin biologisiin kuviin. Esitietovaatimukset Biomittaukset 2 Suositeltava Kudosteknologia 2 Suositeltava Laskennallinen systeemibiologia (B) 2 Suositeltava Ympäristöbiotekniikka (B) 2 Suositeltava BME-1806 on pakollinen, vain jos tekee diplomityön biokuvantamisen opintokokonaisuuteen. BME-1806 Master s Seminar on Biomedical Engineering 2 op V LTT-3106 Medical Imaging Methods 6 op IV MIT-5210 Optiset menetelmät bioanalytiikassa IV SGN-3010 Digitaalinen kuvankäsittely I IV Yhteensä 17 op 1. Kudostason kuvantaminen 2. Solutason kuvantaminen 3. Kudos- ja solutason kuvantaminen Kuvainformaatiota tuottavat lääketieteelliset kuvantamismenetelmät sekä mikroskopiamenetelmät ovat kehittyneet viime vuosina voimakkaasti. Ne tarjoavat uudenlaista tietoa kudosten, solujen ja molekyylien ominaisuuksista ja toiminnasta, jota voidaan hyödyntää mm. biologiseen, biolääketieteelliseen ja kudosteknologiseen tutkimuksessa ja diagnostiikassa. Tämä edellyttää myös tehokkaiden kuvan käsittely- ja analysointimenetelmien sekä fysiikan hyödyntämistä. Biokuvantamisen syventävät opinnot tarjoavat poikkitieteellisen näkökulman biolääketieteen tekniikkaan ja biotekniikkaan yhdistämällä kuvan muodostamiseen liittyvän fysiikan, kuvaan perustuvan kudosten ja solujen laskennallisen mallinnuksen sekä kuva-analyysin menetelmiä. Biolääketieteen instrumentointi Yhteyshenkilö Jari Hyttinen SYVENTÄVÄT OPINNOT Vaihtoehtoiset opintojaksot Opintokokonaisuus täydennetään kokonaislaajuuteen () vaihtoehtoisilla opintojaksoilla, joilla opiskelija voi suunnata opintojaan joko kudostason tai solutason biokuvantamiseen. Valittava vähintään 13 pisteen edestä opintojaksoja BME-1056 Cellular Interactions 2 BME-1506 Research Project in Biomedical Engineering 3 BME-2636 Medical Image Analysis 1 FYS-1400 Optiikka 2 FYS-2300 Elektronispektroskopia 2 FYS-5400 Laserfysiikka 6 op 2 FYS-7200 Biologinen fysiikka 2 LTT-6406 Modelling of Physiological Systems 3 SGN-2500 Johdatus hahmontunnistukseen 3 SGN-3507 Introduction to Medical Image Processing 1 - Opiskelija osaa tunnistaa erilaisia potilaiden diagnostiikkaan ja hoitoon liittyviä solu- ja kudostason lääketieteellisiä ongelmia ja osaa formuloida ne siten, että voi löytää niihin ratkaisuja erityisesti sähkötekniikkaa, mittaustekniikkaa tai tietotekniikkaa soveltamalla. - Opiskelija osaa soveltaa sähkötekniikkaa ja sitä lähellä olevia muita tekniikan aloja lääketieteellisten mittaus- ja hoitolaitteiden ja mittausjärjestelmien analysointiin, suunnitteluun ja toteutukseen. - Opiskelija tuntee lääkintälaitteiden suunnitteluun, kehittämiseen ja valmistukseen liittyvät erityispiirteet, säädökset ja viranomaismääräykset ja osaa soveltaa niitä lääketieteellisten laitteiden tuotekehitykseen. Esitietovaatimukset Elektroniikka 2 Suositeltava Lääketieteellinen tekniikka 2 Pakollinen

168 SYVENTÄVÄT OPINNOT BME-1806 on pakollinen vain, jos tekee diplomityön biolääketieteen instrumentointiin. BME-1250 Viranomaisvaatimukset lääkinnällisten IV laitteiden suunnittelulle ja valmistukselle BME-1796 Product Development of Biomedical Devices IV BME-1806 Master s Seminar on Biomedical Engineering 2 op IV BME-2106 Measurements and Analysis of Physiological IV Systems Yhteensä 1 Vaihtoehtoiset opintojaksot Valittava vähintään 9 pisteen edestä opintojaksoja BME-2506 Physics and Engineering in Medical Therapy BME-2516 Electronics in Bioelectrical Applications 6 op BME-2706 Analysis of Bioelectric Phenomena LTT-4106 Processing of Physiological Signals LTT-6406 Modelling of Physiological Systems Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (30) BME-1056 Cellular Interactions BME-1506 Research Project in Biomedical Engineering BME-1750 Biolääketieteen tekniikan portfoliokurssi 2 op LTT-2306 Instrumentation in Clinical Chemistry LTT-3106 Medical Imaging Methods 6 op Biolääketieteen instrumentointi perehdyttää lääketieteellisissä tutkimuksissa ja toimenpiteissä sekä biolääketieteellisessä tutkimuksessa käytettävien instrumentointijärjestelmien vaatimuksiin, rakenteisiin ja niiden suunnitteluun. Tällaisia ovat esim. fysiologisten signaalien mittausjärjestelmät, lääketieteelliset kuvausjärjestelmät sekä lääketieteelliset hoitolaitejärjestelmät. Lääketieteellisten laitteiden tutkimuksen, tuotekehityksen sekä tuotteistamisen kannalta on tärkeätä tuntea myös erilaiset säädökset ja viranomaismääräykset. Opinnot antavat myös hyvän teoreettisen perustan lääketieteellisen tekniikan alan tutkimukselle. Lääketieteellisen instrumentoinnin opintoja tukevia aineita ovat mm. elektroniikka, elektroniikan tuotesuunnittelu, mittaustekniikka, signaalinkäsittely, laskennallinen systeemibiologia, matematiikka ja teknillinen fysiikka. Biomateriaalitekniikka Yhteyshenkilö Minna Kellomäki - Opiskelija osaa tunnistaa erilaisia biolääketieteeseen liittyviä ongelmia ja formuloida ne siten, että voi löytää niihin ratkaisuja materiaalitekniikkaa ja muita tekniikan aloja soveltamalla. - Opiskelija kykenee työskentelemään kansainvälisessä ja monitieteisessä lääketieteellisen tekniikan alueen yhteisössä ja omaa hyvät tiedot ja taidot biomateriaalitieteistä ja -tekniikasta. - Opiskelija osaa suunnitella ja kehittää biohajoaviin polymeereihin, biokeraameihin ja komposiitteihin perustuvia biomateriaalien rakenteita ja laitteita. - Opiskelija osaa valmistaa edellä mainittuihin biomateriaaliryhmiin perustuvia rakenteita ja laitteita ja tutkija ja analysoida niiden ominaisuuksia. - Opiskelija kykenee löytämään ja seuraamaan lääketieteellisten laitteiden valmistukseen ja tuotteistamiseen liittyvät säädökset ja standardit. Esitietovaatimukset Biomateriaalitekniikan sivuaine 2 Suositeltava Materiaalitekniikka 2 Pakollinen Tekniset polymeerit ja tekstiilit 2 Suositeltava BME-1806 Master s Seminar on Biomedical Engineering on pakollinen biomateriaalitekniikan diplomityöntekijöille. BIOM-1406 Biodegradable Polymers BME-1157 Biomedical Engineering: Signals and Systems 2 op

BME-1177 Biomedical Engineering: Research and Productization BME-1796 Product Development of Biomedical Devices BME-4206 Bioceramics and their clinical applications BME-4606 Drug Delivery Devices Yhteensä 2 op 22 op Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (30) BIOM-1456 Biodegradable polymers laboratory course BIOM-3106 Implantology BME-1250 Viranomaisvaatimukset lääkinnällisten laitteiden suunnittelulle ja valmistukselle BME-1506 Research Project in Biomedical Engineering KEM-3100 Polymeerikemia KEM-3150 Polymeerikemian työt KSU-1030 CAD jatkokurssi LTT-1010 Ihmisen anatomia ja fysiologia 6 op MOL-6100 Polymeerien reologia MOL-6616 Degradation of Polymers TETA-2406 Quality Management Biomateriaalit ovat biosfääriin sopeutuvia joko synteettisiä tai luonnosta peräisin olevia materiaaleja, ja niille on ominaista, että ne voidaan palauttaa (esim. kompostoimalla) luonnon kiertokulkuun ja/tai ne ovat kudosystävällisiä. Biomateriaalitekniikka syventyy biomateriaalien, kuten biohajoavien polymeerien ja biokeraamien, biolääketieteellisiin sovelluksiin, niiden tutkimukseen, tuotekehitykseen ja tuotteistamiseen. Biomateriaalitekniikan pääaineopiskelijoille suositellaan myös bioteknologian, lääketieteen, farmasian, polymeerikemian, materiaalien (esim. tutkimus), kuvantamisen tai koneensuunnittelun opintoja. Biomittaukset Yhteyshenkilö Jukka Lekkala 169 - Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelijalla on valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen sekä tieteelliseen jatkokoulutukseen. - Hän kykenee toimimaan työelämässä biomittaustekniikan asiantuntijana ja kehittäjänä sekä biomittaustekniikkaa koskevien ilmiöiden ja ongelmien yhteiskunnallisessa käsittelyssä. - Hänellä on riittävät kieli-, viestintä- ja yhteistyötaidot sekä valmiudet toimia monitieteisessä yhteisössä. - Opiskelija pystyy suunnittelemaan, mallintamaan ja toteuttamaan biotieteisiin liittyviä mittausjärjestelmiä ja analytiikkatuotteita. Esitietovaatimukset Biomittaukset 2 Pakollinen ASE-7010 Systeemitekniikan diplomityöseminaari 1 op ASE-7816 Biosensors BME-2706 Analysis of Bioelectric Phenomena LTT-2306 Instrumentation in Clinical Chemistry MIT-1210 Mittaustekniikan matemaattiset menetelmät Yhteensä 20 op Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (30) ACI-51000 Johdatus mikrosysteemitekniikkaan ACI-51400 Mikrofl uidistiikka BME-2106 Measurements and Analysis of Physiological Systems BME-2516 Electronics in Bioelectrical Applications 6 op BME-2636 Medical Image Analysis LTT-1806 Biomedical Engineering Laboratory Course SYVENTÄVÄT OPINNOT

170 SYVENTÄVÄT OPINNOT LTT-6406 Modelling of Physiological Systems MIT-3010 Mittausdatan analyysi 1 7 op MIT-3051 Mittausten informaatiosisältö MIT-3210 Kuvaan perustuva mittaus 1 MIT-5210 Optiset menetelmät bioanalytiikassa Biomittausten syventävien opintojen kokonaisuus tarjoaa poikkitieteellisen näkökulman biotekniikkaan ja yhdistää siihen uutta mittaustekniikkaa sekä älykkäitä mikrojärjestelmiä. Opintokokonaisuus painottuu biosähköisiin ja biokemiallisiin mittauksiin ja niissä käytettäviin antureihin. Biomittaustekniikan opintokokonaisuuteen on suositeltavaa sisällyttää opintoja, jotka antavat hyvän pohjan sähköisten, fysikaalisten ja kemiallisten ilmiöiden ymmärtämiselle. Keskeisiä asioita opintokokonaisuudessa ovat anturien mallinnus ja rakenteet, biosähköisten ja biokemiallisten mittausten menetelmät ja sovellukset, mittauskohteisiin kytkeytyminen, syntyvän signaalin ja sen ominaisuuksien ymmärtäminen, mittausinformaation epävarmuuden ymmärtäminen ja epävarmuutta sisältävän mittaustiedon hyödyntäminen. Opintokokonaisuus antaa valmiuden erilaisten mittausjärjestelmien ja anturituotteiden suunnittelu- ja kehitystehtäviin sekä auttaa muodostamaan perustan, jonka avulla kriittinen mittausjärjestelmien suorituskyvyn arviointi onnistuu. Biosensing Yhteyshenkilö Jari Hyttinen - Opiskelija osaa yhdistää monipuolisesti biolääketieteen instrumentoinnin, elektroniikan, mittaustekniikan ja biomateriaalitekniikan osaamistaan biologisten ja fysiologisten ilmiöiden tutkimiseen ja instrumentointijärjestelmien suunnitteluun. - Opiskelija osaa toimia asiantuntijana monitieteisessä toimintaympäristössä ja erilaisissa tutkimukseen ja tuotekehitykseen liittyvissä tehtävissä. Esitietovaatimukset Biomateriaalitekniikka Biomittaukset Elektroniikka Lääketieteellinen tekniikka Mittaus- ja informaatiotekniikka 2 Suositeltava 2 Suositeltava 2 Suositeltava 2 Suositeltava 2 Suositeltava ASE-7816 Biosensors 4 BME-1157 Biomedical Engineering: Signals and Systems 2 op 2 BME-1167 Biomedical Engineering: Biomaterials 2 op 1 BME-1177 Biomedical Engineering: Research and 2 op 1 Productization BME-1796 Product Development of Biomedical Devices 2 ELE-4120 Elektroniikan luotettavuus 3 ELE-4200 Elektroniikan materiaalit 3 ELE-4250 Elektroniikan miniatyrisointi 3 LTT-6406 Modelling of Physiological Systems 2 MIT-4031 Mikroanturit 6 op 4 Yhteensä 42 op 1. Valittava vähintään yksi opintojakso. 2. Valittava vähintään yksi opintojakso. 3. Valittava vähintään yksi opintojakso. 4. Valittava vähintään yksi opintojakso. Biosensing -opintokokonaisuuden tarkoitus on syventää ja yhdistää eri tekniikan alojen tietämystä monimutkaisten, pienikokoisten ja erityisesti implantoitujen mittausjärjestelmien kehittämiseksi ja biologisten ja fysiologisten ilmiöiden tutkimiseksi. Opintokokonaisuutta suositellaan opiskelijoille, jotka ovat opiskelleet lääketieteellisen tekniikan, elektroniikan pakkaus- ja tuotantotekniikan, anturitekniikan tai biomateriaalitekniikan syventävät opinnot.

Elektroniikan materiaalien syventävät opinnot Yhteyshenkilöt Toivo Lepistö, Laura Frisk - Opiskelija tuntee opintokokonaisuuden jälkeen elektroniikkatuotteissa käytetyt materiaalit. - Opiskelija voi suuntautua painettavan ja orgaanisen elektroniikan materiaaleihin tai elektroniikan luotettavuuspuolelle. Painettavaan ja orgaaniseen elektroniikkaan suuntautuessaan opiskelija hallitsee painettavassa ja orgaanisessa elektroniikassa käytetyt materiaalit ja tutkimusmenetelmät. Elektroniikan luotettavuuteen suuntautuessaan opiskelija hallitsee elektroniikkatuotteen materiaalit ja tuntee niiden vauriomekanismit ja -analyysimenetelmät. - Opiskelija tuntee opintokokonaisuuden jälkeen elektroniikan valmistukseen liittyvät materiaalikysymykset. Tässä keskitytään kokoonpanon kannalta keskeisiin materiaaleihin, sekä pakkaus- ja liitostekniikoihin sekä niiden materiaalikysymyksiin. Esitietovaatimukset Elektroniikan perusteet 2 Pakollinen - Pakollinen materiaalitekniikan koulutusohjelman opiskelijoille. Materiaalitutkimus 2 Pakollinen - Pakollinen sähkötekniikan koulutusohjelma opiskelijoille. Mikäli opiskelija tekee diplomityönsä elektroniikan opintokokonaisuuteen, tulee hänen suorittaa kurssi ELE-1100 Elektroniikan diplomityöseminaari ELE-3120 Elektroniikan tuotesuunnittelun työkurssi 6-8 op IV ELE-4200 Elektroniikan materiaalit V Yhteensä 11 op Opiskelijan suuntautuessa elektroniikan materiaaleihin voidaan syventävien pakettia painottaa painettavaan ja orgaaniseen elektroniikkaan, jolloin on suositeltavaa valita seuraavia opintojaksoja: ELE-4220 Elektroniikan uudet valmistusmenetelmät FYS-1480 Kiinteän olomuodon fysiikka FYS-1490 Kiinteän olomuodon fysiikka FYS-2100 Pintatieteen perusteet 6 op FYS-6100 Puolijohdetekniikan perusteet KEM-2100 Orgaaninen kemia KEM-3100 Polymeerikemia MOL-1530 Polymeerifysiikka MOL-7606 Coatings and surface treatments 6 op MOL-7706 Thin fi lm technologies SMG-4100 Sähkömateriaalioppi Opiskelijan suuntautuessa elektroniikan materiaaleihin voidaan syventävien pakettia painottaa elektroniikan luotettavuuteen, jolloin kannattaa valita mm. seuraavia opintojaksoja: ELE-4100 Elektroniikan tuotantotekniikka ELE- 4120 Elektroniikan luotettavuus ELE-4220 Elektroniikan uudet valmistusmenetelmät ELE-4250 Elektroniikan miniatyrisointi KEM-2100 Orgaaninen kemia KEM-3100 Polymeerikemia MOL-7506 Corrosion and its prevention 6 op MOL-3516 Failure analysis MOL-6616 Degradation of polymers TME-1100 Statiikan perusteet TME-1301 Lujuusopin perusteet Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (30) ELE-1100 Elektroniikan diplomityöseminaari 2 op ELE-4050 Elektroniikkatuotteen suunnittelun ympäristönäkökohtia ELE-4100 Elektroniikan tuotantotekniikka ELE-4120 Elektroniikan luotettavuus ELE-4220 Elektroniikan uudet valmistusmenetelmät ELE-4250 Elektroniikan miniatyrisointi ELE-7150 Näyttötekniikat FYS-1480 Kiinteän olomuodon fysiikka A FYS-1490 Kiinteän olomuodon fysiikka B FYS-2100 Pintatieteen perusteet 6 op FYS-6100 Puolijohdetekniikan perusteet KEM-1350 Laboratoriotyöturvallisuus ja -työtavat 2 op KEM-2050 Kemian perustyöt 6 op KEM-2100 Orgaaninen kemia KEM-3100 Polymeerikemia MOL-1530 Polymeerifysiikka MOL-3516 Failure Analysis MOL-6616 Degradation of Polymers 171 SYVENTÄVÄT OPINNOT

172 SYVENTÄVÄT OPINNOT MOL-7506 Corrosion and its Prevention MOL-7606 Coatings and Surface Treatments MOL-7706 Thin Film Technologies SMG-4100 Sähkömateriaalioppi TME-1100 Statiikan perusteet TME-1301 Lujuusopin perusteet 6 op 6 op Elektroniikan materiaalien syventävät opinnot on tarkoitettu materiaalitekniikan tai elektroniikan pääaineopiskelijoille, jotka haluavat syventyä elektroniikan valmistuksen materiaalikysymyksiin. Elektroniikan opetuksen osa-alueita ovat kokoonpanon kannalta keskeiset materiaalit sekä pakkaus- ja liitostekniikat. Elektroniikan tuotesuunnittelu Yhteyshenkilöt Kati Kokko, Lauri Sydänheimo, Jukka Vanhala - Sekä elektroniikan laitesuunnittelu että pakkaus- ja tuotantotekniikat ovat tärkeitä elektroniikan osa-alueita ja nivoutuvat nykypäivän elektroniikkatuotteissa kiinteästi yhteen. Elektroniikkaa sisältävää tuotetta suunniteltaessa myös mm. tuotteen koko ja luotettavuus, sekä soveltuvuus tuotantoon ovat tärkeitä seikkoja elektroniikan laitesuunnittelun ohella. Näinollen elektroniikan tuotesuunnittelu syventävien opintojen paketti antaa valmiuksia koko elektroniikkatuotteen suunnittelulle. Opintokokonaisuutta voidaan painottaa joko laitesuunnitteluun tai pakkaus- ja tuotantotekniikkaan valinnaisten opintojen avulla. - Laitesuunnitteluun suuntautuessaan opiskelija osaa opintokokonaisuuden jälkeen suunnitella elektronisia piirejä ja laitteita, ja ymmärtää niiden toiminnan. Opiskelija osaa toimia asiantuntijana elektroniikan laitekehitysprojekteissa. - Pakkaus- ja tuotantotekniikkaan suuntautuessaan opiskelija osaa opintokokonaisuuden jälkeen vertailla ja analysoida laitteen toiminnan ja kokoonpanon kannalta keskeisiä materiaaleja, pakkauksia ja pakkaus- ja liitostekniikoita. Hän osaa suunnitella, ohjata ja kehittää tuotantotoimintaa. Esitietovaatimukset Elektroniikka 2 Pakollinen - Kursseilla saattaa olla esitietovaatimuksena kursseja, jotka ovat valinnaisia tässä elektroniikka -aineopintopaketissa Mikäli opiskelija tekee diplomityönsä elektroniikan opintokokonaisuuteen, tulee hänen suorittaa kurssi ELE-1100 Elektroniikan diplomityöseminaari ELE-3120 Elektroniikan tuotesuunnittelun työkurssi 6-8 op IV ELE-3200 Elektroniikan tuotekehitys 7 op IV Yhteensä 1 Haluttaessa täydentää paketti elektroniikan pakkaus- ja tuotantotekniikkaan, kannattaa valita mm. seuraavia opintojaksoja: ELE-4050 Elektroniikkatuotteen suunnittelun ympäristönäkökohtia ELE- 4100 Elektroniikan tuotantotekniikka ELE-4120 Elektroniikan luotettavuus ELE-4200 Elektroniikan materiaalit ELE-4220 Elektroniikan uudet valmistusmenetelmät ELE-4250 Elektroniikan miniatyrisointi MOL-1410 Materiaalitieteen tutkimusmenetelmät 1 SMG-4100 Sähkömateriaalioppi SMG-4200 Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Painotettaessa enemmän tuotantotekniikkaan, voi valita: TTE-1011 Tuotantotekniikan perusteet TTE-4011 Laatu- ja mittaustekniikat TTE- 5056 Assembly technologies and systems 6 op Elektroniikan laitesuunnitteluun suuntauduttaessa kannattaa valita seuraavia opintojaksoja: ELE-3050 CAE elektroniikassa ELE- 3150 EMC-suunnittelu ELE-3300 Audioelektroniikka 4-7 op ELE-3350 Mekatroniikan erityiskysymyksiä ELE-3400 Sovelletun elektroniikan erityiskysymyksiä 5-6 op ELE-6050 RF-tekniikan perusteet I ELE-6100 Suurtaajuustekniikan perusmittaukset ELE-6300 Radiotaajuinen tunnistustekniikka ELE-7050 Sulautetut prosessorisovellukset ELE-7100 Moderni käyttöliittymäelektroniikka ELE-7150 Näyttötekniikat ELE-7200 Virtuaalitodellisuuden toteutustekniikat ELE-8011 Langattomat sovellukset älykkäissä ympäristöissä 5-1 ELE-8021 Radiotunnistussovellus-

173 ten erityiskysymyksiä 5-1 SMG-5260 Sähkömagneettiset häiriöt (EMI) Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (30) ELE-1100 Elektroniikan diplomityöseminaari 2 op ELE-3150 EMC-suunnittelu ELE-3300 Audioelektroniikka 4-7 op ELE-3350 Mekatroniikan erityiskysymyksiä ELE-3400 Sovelletun elektroniikan erityiskysymyksiä 5-6 op ELE-4050 Elektroniikkatuotteen suunnittelun IV ympäristönäkökohtia ELE-4100 Elektroniikan tuotantotekniikka IV ELE-4120 Elektroniikan luotettavuus V ELE-4200 Elektroniikan materiaalit V ELE-4220 Elektroniikan uudet valmistusmenetelmät V ELE-4250 Elektroniikan miniatyrisointi V ELE-6050 RF-tekniikan perusteet I ELE-6100 Suurtaajuustekniikan perusmittaukset ELE-6300 Radiotaajuinen tunnistustekniikka ELE-7050 Sulautetut prosessorisovellukset ELE-7100 Moderni käyttöliittymäelektroniikka ELE-7150 Näyttötekniikat ELE-7200 Virtuaalitodellisuuden toteutustekniikat ELE-8011 Langattomat sovellukset älykkäissä 5-1 ympäristöissä ELE-8021 Radiotunnistussovellusten erityiskysymyksiä 5-1 MOL-1410 Materiaalitieteen tutkimusmenetelmät 1 SMG-4100 Sähkömateriaalioppi SMG-4200 Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto SMG-5260 Sähkömagneettiset häiriöt (EMI) TTE-1011 Tuotantotekniikan perusteet TTE-4011 Laatu- ja mittaustekniikat TTE-5056 Assembly Technologies and Systems 6 op Opintokokonaisuus korvaa aiemmat Elektroniikan laitesuunnittelu ja Elektroniikan pakkaus- ja tuotantotekniikka syventävien opintojen paketit. Elektroniikka: Suurtaajuustekniikka Yhteyshenkilö Olli-Pekka Lunden - After passing this module the student is able to recognize, manage, and use common scientifi c and professional concepts of the fi eld. - The student is able to operate as an expert in the fi eld of radio frequency electronics. Esitietovaatimukset Elektroniikka 2 Suositeltava ELE-6050 RF-tekniikan perusteet I IV ELE-6100 Suurtaajuustekniikan perusmittaukset IV ELE-6156 Basics of RF Engineering II IV ELE-6256 Active RF Circuits III ELE-6286 RF Project 10-11 op IV Yhteensä 29 op Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (30) ELE-3150 EMC-suunnittelu IV ELE-6300 Radiotaajuinen tunnistustekniikka IV ELE-6350 Radionavigointi ja tutkajärjestelmät 5-6 op IV TLT-5200 Tietoliikenneteoria 5-7 op IV TLT-6206 Radio Propagation in Wireless Networks IV TLT-6306 RF Equipment for Wireless Networks IV SYVENTÄVÄT OPINNOT

174 SYVENTÄVÄT OPINNOT Suurtaajuustekniikassa opetuksen tärkeinä osa-alueina ovat korkeiden taajuuksien aiheuttamat ilmiöt, radioaaltojen eteneminen ja käyttäytyminen eri tilanteissa, RF- ja mikropiirien sekä antennien suunnittelun ja mittausten perusteet. Mikäli opintokokonaisuuteen tehdään diplomityö, on Elektroniikan diplomityöseminaariin (ELE-1100) osallistuminen ja seminaariesitelmän pitäminen pakollista. Factory Automation Person Responsible Lastra Jose Martinez 30 cr Learning Outcomes Upon completion of this module the students will adquire analytical reasoning and problem solving skills in order to design and control of large robotic and automation systems and to integrate them into the Communication and Information infrastructures of the enterprises. The advanced courses of the programme will allow the student to adquire the level of knowledge deling to the evaluation of possible solutions and selection of the most feasible one according to different optimation parameters. The complementary knowledge will allow the students to deeply understand the fundamentals of complementary technologies in the fi eld. Prerequisites Factory Automation 25 cr Mandatory Content Compulsory Courses TTE-5306 Control in Robotics and Automation: Advanced 5 cr Course TTE-5317 Factory Information Systems 5 cr TTE-5326 Factory Communication Systems 6 cr TTE-5406 Formal Methods in Factory Automation 5 cr TTE-5707 Special Assignment in Factory Automation 7 cr Total 28 cr Complementary Courses Please select courses from the list to complete the study block s requirement (30) ACI-51306 Microrobotics and microactuators 5 cr MIT-4037 Microsensors 6 cr TTE-5056 Assembly Technologies and Systems 6 cr TTE-5416 Automation Technologies for Intelligent 2 cr Manufacturing Systems TTE-5506 Knowledge Representation and Reasoning 5 cr Machines TTE-5516 Machine Vision and Optical Measurements 6 cr Additional Information The study block provides a package of multidisciplinary courses with a strong focus on system thinking and the application of Information and Communication Technologies tot he domain of Factory Automation. Factory Automation advanced students will learn how to identify, model, program, control, validate, verifi cate, orchestrate, choreograph and architect manufacturing systems. In particular, the discipline of Factory Automation makes it possible to build the next generation of Intelligent Industrial Systems, with special focus on the important role of Information and Communication Technologies (ICT). Students who major in Factory Automation can expect to work for different stakeholders of the added-value chain of industrial automation, including not only manufacturers but also automation suppliers, machine builders and system integrators. Hydrauliikka ja automatiikka, hydraulitekniikka Yhteyshenkilö Kalevi Huhtala - Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija omaa syventävää tietämystä hydraulitekniikasta ja sen säätöteknisistä sovelluksista ja niihin liittyvästä teoriasta.

- Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija hallitsee teollisuus- ja mobilehydrauliikan komponenttien ja järjestelmien sekä sähköhydraulisten servojärjestelmien tietokoneavusteisen suunnittelun. - Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija omaa syventää teoriaa ympäristöystävällisestä hydrauliikasta (vesihydrauliikasta) tai digitaalihydrauliikasta. - Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelijalla on valmius diplomityön suorittamiseen. - Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelijalla on valmius jatkoopintojen aloittamisen. Esitietovaatimukset Hydrauliikka ja automatiikka 2 Pakollinen IHA-2400 Hydraulitekniikka II 7 op IV IHA-2500 Sähköhydrauliset servojärjestelmät IV IHA-2600 Hydraulijärjestelmien mallintaminen ja IV simulointi IHA-2801 Hydraulitekniikan erikoistyö ja seminaari 8 op V Yhteensä 2 Vaihtoehtoiset opintojaksot Valittava vähintään 5 pisteen edestä opintojaksoja IHA-2200 Vesihydrauliikan komponentit ja järjestelmät 1 V IHA-2570 Digitaalihydrauliikka 1 V 1. Valittava jompi kumpi Hydraulitekniikan opinnot syventävät hydraulitekniikan teorian tuntemusta ja antavat valmiuden suunnitella ja simuloida hydraulijärjestelmiä tietokoneavusteisesti. Lisäksi opinnot antavat valmiudet ymmärtää ja suunnitella erilaisia sähköhydraulisia servojärjestelmiä. Opintokokonaisuus tutustuttaa opiskelijat joko ympäristöystävälliseen hydrauliikkaan (vesihydrauliikkaan) tai digitaalihydrauliikkaan. Hydrauliikka ja automatiikka, koneautomaatio Yhteyshenkilö Kalevi Huhtala - Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelijalla on valmius automaattisten koneiden ja laitteiden suunnitteluun. - Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija omaa syventää tietämystä toimilaitteiden ohjauksesta ja säädöstä. - Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija tiedostaa mekatronisen ajattelu- ja toteutustavan, joka yhdistää mekaaniset ja elektroniset sekä tietoteknilliset tekniikat. - Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelijalla on valmius koneautomaatioon liittyvän diplomityön tekemiseen. - Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelijalla on valmius aloittaa koneautomaation jatko-opinnot. Esitietovaatimukset Hydrauliikka ja automatiikka 175 2 Pakollinen IHA-2500 Sähköhydrauliset servojärjestelmät IV IHA-3206 Servo Systems IV IHA-3401 Koneautomaation erikoistyö ja seminaari 8 op V IHA-3506 Robotics and Teleoperation 7 op V TEL-1360 Sähkömoottorikäytöt IV Yhteensä Automaatio on tämän päivän teollisuuden keskeinen kilpailutekijä, joka työllistää yhä enemmän suomalaisia diplomi-insinöörejä. Koneautomaation syventävien opintojen keskeisen osan muodostavat toimilaitteiden ohjaus ja säätö. Moduulille on ominaista mekatroninen ajattelu- ja toteutustapa, joka pyrkii hyödyntämään oikealla ja tehokkaalla tavalla mekaaniset ja elektroniset sekä automaatio- ja tietoteknilliset mahdollisuudet koneenrakennuksessa. SYVENTÄVÄT OPINNOT

SYVENTÄVÄT OPINNOT 176 Hypermedia Yhteyshenkilöt Ossi Nykänen, Seppo Pohjolainen - Pääaineen hyvä tuntemus sekä sivuaineiden alojen perusteiden tuntemus. - Valmius hypermedian soveltamiseen suurissa projekteissa, kyky alan teknisten menetelmien ja perustyökalujen ymmärtämiseen sekä riittävät pohjatiedot tieteellisille jatko-opinnoille. Esitietovaatimukset Hypermedia 2 Suositeltava Opintojakso MATHM-57700 hypermedian diplomityöseminaari on pakollinen vain mikäli opintokokonaisuuteen tehdään diplomityö. MATHM-57700 Hypermedian diplomityöseminaari 1 op Yhteensä 1 op Vaihtoehtoiset opintojaksot MATHM-37200 Hypermediajärjestelmät 1 MATHM-47150 Rakenteiset dokumentit 6 op 1 MATHM-47300 Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja 1 arviointi MATHM-47500 Hypermedian vaihtuva-aiheinen työpaja 1-6 op 1 MATHM-57100 Hypermedian ohjelmointi 1 MATHM-57250 Dokumenttilähtöiset tekniikat ja 1 sovellukset MATHM-57300 Semanttiset tekniikat ja sovellukset 1 MATHM-57350 Hypermedian tuotantoprojektin 1 hallinnan erityispiirteet MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 1 1. Näistä opintojaksoista valitaan vähintään neljä (ellei suoritettu jo aineopinnoissa) Muitakin soveltuvia syventäviä opintojaksoja on sopimuksen mukaan valittavissa. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (30) ACI-41050 Sumea laskenta IHTE-1100 Käytettävyyden perusteet IHTE-1800 Ihminen ja tekniikka -seminaari 2- IHTE-2100 Käyttöliittymäsuunnittelun perusteet IHTE-3100 Käyttäjäkeskeinen tuotekehitys IHTE-3201 Käytettävyystutkimuksen menetelmät 6 op IHTE-3250 Käyttäjäkokemuksen arviointi ja suunnittelu IHTE-3300 Käyttäjäkeskeisen suunnittelun työkurssi IHTE-3900 Käytettävyys ohjelmistoprojektissa MATHM-47400 Hypermedian erikoistyö MATHM-47450 Hypermedian projektityö 2-10 op MATHM-67500 Hypermedian jatko-opintoseminaari 2- OHJ-2556 Artifi cial Intelligence 6 op OHJ-3321 Tietokantojen suunnittelu 6 op OHJ-5101 Web-ohjelmointi OHJ-5201 Web-palveluiden toteutustekniikat OHJ-7400 Graafi sen käyttöliittymän ohjelmointi 4-6 op SGN-5406 Virtual Reality TITA-7106 Introduction to Entertainment and Media Management TITA-7206 Business Concepts in Entertainment and Media Production TITA-7306 Media Production Systems and Processes TITA-7806 Frontiers of Entertainment and Media 3-8 op Management Seminar TLT-2310 Tietoliikenneprotokollat I TLT-2330 Tietoliikenneprotokollat II

177 Hypermedialla tarkoitetaan tiedon esittämistä, käsittelyä ja jäsentämistä siten että käyttäjä ja käyttötilanteen erityispiirteet tulevat huomioiduiksi. Hypermedian tyypillinen sovellus voi esimerkiksi olla verkkosivu tai -palvelu, kuten esimerkiksi sosiaalisen median verkkopalvelu, sähköinen asiointipaikka, käyttäjäprofi iliin mukautuva käyttöohje tai vaikkapa matkailijan mukana kulkeva vuorovaikutteinen, asiantuntijajärjestelmän piirteitä omaava matkaopas. World Wide Webin (WWW) kehittymisen myötä hypermedian rooli tieto- ja viestintätekniikassa on merkittävästi kasvanut. Sen menetelmät eivät kuitenkaan rajoitu vain verkkosovelluksiin; esimerkiksi rakenteisilla dokumenteilla on runsaasti sovelluksia kaikessa tietojenkäsittelyssä. Ammattiaineen kotisivu löytyy TTY:n Hypermedialaboratorion kotisivuilta (kohdasta opetus). Kemia/B,TL,Y/ DI sivuaine Yhteyshenkilö Helge Lemmetyinen Kemian sivuaineen tavoitteena on vahvistaa kemian asiantuntemus tasolle, jolla DI pystyy itsenäisesti soveltamaan kemian tietoja ammattitehtävissään ja toimimaan yhteistyössä muiden kemistien kanssa hallinnon, tutkimuksen ja teollisuuden insinööritehtävissä. Esitietovaatimukset Kemia/TL/aineopinnot, Kemia/Y/aineopinnot tai Kemia/BIO/aineopinnot sivuaine. ( Pakollinen ) Näistä valitaan kaikki ne opintojaksot, jotka eivät kuulu aiemmin suoritettuihin opintokokonaisuuksiin. KEM-3100 Polymeerikemia III KEM-3150 Polymeerikemian työt III KEM-3200 Pintakemia III KEM-4020 Fysikaalisen kemian työt 6 op III KEM-4150 Ympäristökemia IV Yhteensä 22 op Kemian erikoistyön voi valita vain joko 3, 4 tai :n laajuisena. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (30) KEM-4100 Katalyyttikemia III KEM-4200 Metallien kemia IV KEM-5050 Spektroskopia 6 op IV KEM-5100 Valokemia IV KEM-5126 Photochemistry, Laboratory V KEM-5157 Experimental optical spectroscopy V KEM-5176 Nanochemistry 6 op V KEM-5200 Bio-orgaaninen kemia III KEM-5430 Kemian erikoistyö IV KEM-5440 Kemian erikoistyö IV KEM-5450 Kemian erikoistyö IV Opintokokonaisuuteen ei voi tehdä diplomityötä. Kokonaisuus on tarkoitettu kemian opintojen syventämiseen sivuaineena. Kemia/TL/DI Yhteyshenkilö Helge Lemmetyinen - Kemia on perusluonnontiede, jonka syventävien opintojen tavoitteena on aineen rakenteen ja ominaisuuksien syvällinen tunteminen ja ymmärtäminen sekä taito soveltaa kemiaa. Kemian opinnot tarjoaa laajan joukon valinnaisia syventymisvaihtoehtoja kehittyvien kemian teknologioiden aloilta, kuten nanokemia ja -teknologia, supramolekulaariset rakenteet, asymmetrinen syntetiikka ja huippunopea spektroskopia. Tutkijakoulutus korostuu jo varhaisessa vaiheessa koulutusohjelman kemian opinnoissa. - Syventävien kemian opintojen tavoitteena on täydentää kandidaatin tutkinnon kemian opintoja siten, että niissä saavutetaan määrältään ja laadultaan sekä kansallisesti että kansainvälisesti vertailukelpoinen DI:n kemistitutkinto, joka vastaa yhteiskunnan tarpeita sekä so- SYVENTÄVÄT OPINNOT

178 SYVENTÄVÄT OPINNOT veltavan kemian alalla teollisuudessa ja yrityksissä että tutkimuksen aloilla yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Esitietovaatimukset Kemia/TL/aineopinnot 2 Pakollinen Teknis-luonnontieteellisen koulutusohjelman DI-tutkinnon perus- ja aineopinnot. ( Pakollinen ) KEM-4356 Chromatography and Mass Spectrometry 2 op IV KEM-4406 NMR Spectroscopy 2 op IV KEM-5350 Kemian seminaari IV Yhteensä 9 op Vaihtoehtoiset opintojaksot Valittava vähintään 21 pisteen edestä opintojaksoja KEM-3200 Pintakemia III KEM-4040 Orgaanisen kemian jatkokurssi 1 IV KEM-4050 Orgaanisen kemian työt 2 1 IV KEM-4100 Katalyyttikemia 1 III KEM-4150 Ympäristökemia III KEM-4300 Differentiaalinen pyyhkäisykalorimetria 2 op III KEM-5050 Spektroskopia 6 op IV KEM-5100 Valokemia IV KEM-5126 Photochemistry, Laboratory IV KEM-5157 Experimental optical spectroscopy IV KEM-5176 Nanochemistry 6 op V KEM-5200 Bio-orgaaninen kemia 1 III KEM-5300 Synteesiteknologia 1 IV KEM-5430 Kemian erikoistyö 2 IV KEM-5440 Kemian erikoistyö 2 IV KEM-5450 Kemian erikoistyö 2 IV 1. Pakollisia opintojaksoja orgaanisen syntetiikan alalta tehtäville diplomitöille. 2. Kemian erikoistyö voidaan valita vain 3, 4 tai :n laajuisena. Kemia/Y/DI Yhteyshenkilö Helge Lemmetyinen - Kemian syventävien opintojen tavoitteena on aineen rakenteen ja ominaisuuksien syvällinen tunteminen ja ymmärtäminen sekä taito soveltaa kemiaa. Ammatillisena tavoitteena on luoda kemian asiantuntemus toimia itsenäisesti ja yhteistyössä muiden alojen asiantuntijoiden kanssa erilaisissa hallinnon, tutkimuksen ja teollisuuden insinööritehtävissä. Koska ammattikäytäntöön liittyy olennaisesti elollinen luonto, kemian koulutus painottaa orgaanisten ja bio-orgaanisten systeemien ja materiaalien tuntemista, teollisten prosessien kemiallisen taustan ymmärtämistä sekä monipuolisten analyysimenetelmien opiskelua. - Kemian syventävien opintojen tavoitteena on täydentää kandidaatin tutkinnon kemian opintoja siten, että niissä saavutetaan määrältään ja laadultaan, sekä kansallisesti että kansainvälisesti, vertailukelpoinen DI:n kemistitutkinto, joka vastaa yhteiskunnan tarpeita sekä soveltavan kemian alalla teollisuudessa ja yrityksissä että tutkimuksen aloilla yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Esitietovaatimukset Kemia/Y/aineopinnot 26 op Pakollinen Ympäristö- ja energiatekniikan DI-tutkinnon perus- ja aineopinnot. ( Pakollinen ) KEM-4040 Orgaanisen kemian jatkokurssi IV KEM-4356 Chromatography and Mass Spectrometry 2 op IV KEM-4406 NMR Spectroscopy 2 op IV Yhteensä 8 op

179 Vaihtoehtoiset opintojaksot Valittava vähintään 22 pisteen edestä opintojaksoja KEM-4050 Orgaanisen kemian työt 2 1 IV KEM-4100 Katalyyttikemia 1 III KEM-4200 Metallien kemia IV KEM-5050 Spektroskopia 6 op IV KEM-5100 Valokemia IV KEM-5126 Photochemistry, Laboratory IV KEM-5157 Experimental optical spectroscopy V KEM-5176 Nanochemistry 6 op V KEM-5200 Bio-orgaaninen kemia 1 IV KEM-5300 Synteesiteknologia 1 IV KEM-5430 Kemian erikoistyö 2 IV KEM-5440 Kemian erikoistyö 2 IV KEM-5450 Kemian erikoistyö 2 IV 1. Pakollisia opintojaksoja orgaanisen syntetiikan alalta tehtäville diplomitöille. 2. Kemian erikoistyö voidaan valita vain joko 3, 4 tai :n laajuisena. Opintojakson suorittamista suositellaan orgaaniseen syntetiikkaan painottuville opiskelijoille. Kestävä energia Yhteyshenkilöt Hannu Ahlstedt, Risto Raiko Syventävät opinnot laajentavat voimalaitos- ja polttotekniikan tuntemusta. Valinnaisten opintojaksojen avulla kokonaisuutta voi painottaa energian tuotannon suuntaan ja erityisesti uusiutuviin energialähteisiin tai virtaus- ja lämmönsiirtotekniikan syvällisemmän osaamisen avulla erilaisten energian tuotanto- ja prosessilaitteiden suunnittelu- ja tuotekehitystehtäviin. ENER-4041 Kitkallinen virtaus ENER-6010 Polttotekniikka ENER-8200 Höyrytekniikka ENER-8240 Voimalaitostekniikka Yhteensä 20 op Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (30) ENER-1320 Energia- ja prosessitekniikan erikoistyö 6 op ENER-3051 Lämmönsiirron jatkokurssi ENER-3800 Konvektiivinen lämmönsiirto ENER-4080 Virtauskoneet ENER-4201 Virtauslaskennan perusteet ENER-4850 Virtauksen turbulenssi-ilmiöt 6 op ENER-6700 Reaktiiviset virtaukset I 7 op ENER-7200 Prosessien simulointi ENER-8100 Energiatalous STL-3620 Energia-alan terveyskysymykset YHTJYU-6150 Tuulivoimateknologia YHTJYU-6200 Polttokennoteknologia YHTJYU-6250 Biomassan termisten konversiotekniikoiden perusteet YHTJYU-6300 Uusiutuva energiantuotanto 8 op YHTJYU-6350 Uusiutuvan energian seminaari Opintokokonaisuuden voivat valita ainoastaan ympäristö- ja energiatekniikan kestävä energia muuntokoulutuksen opiskelijat. SYVENTÄVÄT OPINNOT

SYVENTÄVÄT OPINNOT 180 Kiinteistönhallinta Yhteyshenkilö Teuvo Tolonen - Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija osaa hahmottaa kiinteistöliiketoiminnan kokonaisuuden ja ymmärtää kiinteistö- ja toimitilatalouden merkityksen taloudellisen ja kehittyvän kiinteistönhallinnan kannalta. - Opiskelija tuntee kiinteistöjohtamisen osa-alueet ja osaa toimia ja soveltaa tietoja kiinteistön hoidon ja hallinnan sekä toimitilajohtamisen asiantuntija- ja kehitystehtävissä. - Opiskelija osaa arvioida kiinteistön elinkaaren aikaisia taloudellisia ja ympäristövaikutuksia sekä kiinteistöjen energiatehokkuutta. - Opintokokonaisuus ohjaa erityisesti kiinteistöjohtamisen, -hallinnan ja -ylläpidon tehtäviin. Esitietovaatimukset Talonrakentaminen 50 op Pakollinen RTEK-3750 Kuntotutkimukset 2 op RTT-2020 Kiinteistön hoito ja hallinta RTT-2040 Kiinteistöliiketoiminta ja -johtaminen RTT-2050 Kiinteistön elinkaaritalous RTT-3020 Rakennuttaminen RTT-8570 Kiinteistöhallinnan tietotekniikka Yhteensä 21 op Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (30) MPR-5120 Perustusten vahvistaminen RTEK-3720 Kantavien rakenteiden korjaaminen RTEK-3730 Rakenteiden korjaustekniikka RTEK-3740 Rakenteiden historia 2 op RTT-3010 Suunnittelun ohjaus rakennushankkeessa RTT-3881 Rakennushankkeen suunnittelun simulointi 3-8 op RTT-4040 Talotekniikka II RTT-4050 Rakennusalan yritystalous RTT-5020 Oikeusjärjestyksen perusteet 2 op RTT-5030 Yritys- ja kauppaoikeus 1 op RTT-6030 Rakennustuotannon ja -talouden erikoistyö RTT-6050 Rakennustuotannon ja -talouden erikoistyö RTT-6070 Rakennustuotannon ja -talouden erikoistyö 7 op RTT-8030 Rakennusmittaukset RTT-8040 Muodonmuutosmittaukset RTT-8540 Tiedonhallinnan perusteet RTT-8550 Tietojärjestelmien suunnittelu RTT-8590 Tiedonhallinnan ohjelmatyö Koneiden ja järjestelmien suunnittelu Yhteyshenkilöt Asko Ellman, Erno Keskinen, Arto Lehtovaara, Veli-Matti Järvenpää - Opiskelija osaa koneiden suunnittelun yleisesti työprosessin vaatimuksista lähtien. Opiskelija saa monipuolisen osaamisen koneiden ja laitteiden sekä laajempienkin teknisten järjestelmien suunnitteluun. Osaaminen kattaa tällöin suunnittelutehtävän systemaattisen jäsentelyn sekä suunnitelmien yksityiskohtaisen tuottamisen suunnitteluohjelmistoilla. Kokonaisuuden suoritus luo myös osaamispohjan virtuaalisuunnittelun studion hyödyntämiseen koneiden käyttäjäliitynnän suunnittelussa. - Opiskelija osaa koneiden keskeiset mekanismit ja tehonsiirtolaitteiden toiminnan ja suunnittelun. - Opiskelija hallitsee koneen ja käyttäjän yhteistoiminnan ja käyttäjäliitynnän suunnittelun ja osaa koneiden ja laitosten virtuaalimallinnuksessa tarvittavien työkalujen sujuvan käytön. - Mekaanista tehonsiirtoa ja tribologiaa painottavan opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija osaa tunnistaa ja nimetä konejärjestelmissä toistensa suhteen liikkuvien pintojen väliset keskeiset käsitteet ja teoriaperusteet liittyen kosketus-, kitka-, kulumis- ja voitelumekanismeihin. Lisäksi opiskelija osaa soveltaa voiteluteorioita liuku- ja vierintälaakerien sekä hammaspyörien voitelutilanteen

181 suunnitteluun sekä mitoittaa suorat tehonsiirtoakselit, hammaspyörät ja vierintälaakerit kestoiän ja muodonmuutosten suhteen. - Opiskelija osaa analysoida ja mitoittaa suorat tehonsiirtoakselit, hammaspyörät ja vierintälaakerit kestoiän ja muodonmuutosten suhteen korostaen numeerisia menetelmiä. Hammasvaihteen rakenteen ja herätteiden (värähtely)sekä liitosten kitkaväsymisen osalta opiskelija saa nimetä peruskäsitteet - Tribologiaan perehtyvä opiskelija osaa tulkita konejärjestelmissä esiintyvät keskeiset voiteluteoriat. Opiskelija osaa soveltaa ja suhteuttaa niitä liuku- ja vierintälaakerien sekä hammaspyörien voitelutilanteen mitoitukseen ja suunnitteluun. Muiden käsiteltävien koneenosien osalta opiskelija tunnistaa tribologisen kosketuksen ja voitelumekanismin perusluonteen ja sen yhteyden mitoitukseen Esitietovaatimukset Konstruktiotekniikka 2 Pakollinen KSU-1250 Konstruktiotekniikan perusteet IV KSU-4110 Tribologian perusteet IV Yhteensä 8 op KSU-4710 Stokastisten ilmiöiden simulointi IV KSU-4720 Tilastomatemaattinen datan käsittely ja näytteen otto TME-2200 Rakenteiden mekaniikka 6 op IV TME-3310 Murtumis- ja vauriomekaniikka 6 op IV TTE-3011 Tuotekehitys IV Koneiden ja järjestelmien suunnittelun ammattiaine on jatkoa kandidaatin tutkinnossa saavutetulle konstruktiotekniselle perustalle. Suunnittelijan perustiedot saavat syvyyttä konerakenteiden ja liikkuvien osien mitoituksessa ja laajuutta koneiden järjestelmätason suunnittelussa. Lähestymistapoina ovat konstruktiivinen systematiikka ja mekatroninen näkökulma, jotka yhdessä antavat mahdollisuuden korkean integraatioasteen saavuttamiseen sekä joustavien käyttäjäliityntöjen toteutukseen. Konejärjestelmän ja loppukäyttäjän yhteistoimintaa voidaan kuvata ja testata virtuaaliteknologian välineillä ennen varsinaista prototyyppivaihetta. Koneiden ja rakenteiden analysointi Yhteyshenkilöt Erno Keskinen, Tapio Salmi, Sami Pajunen, Juhani Koski SYVENTÄVÄT OPINNOT Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (30) ACI-20010 Automaatiotekniikan perusteet III KSU-1220 Koneenosien suunnittelu 6 op III KSU-1231 Konerakenteet IV KSU-1232 Kevyet konerakenteet IV KSU-3350 Mekatronisen järjestelmän suunnittelu IV KSU-3360 Konemekanismit IV KSU-4120 Tribologian jatkokurssi V KSU-4210 Tehonsiirtolaitteiden analysointi IV KSU-4310 Käyttövarmuuden ja kunnossapidon perusteet III KSU-4320 Käyttövarmuuden suunnittelu IV - Analysointiin suuntautuvat opinnot suoritettuaan opiskelijalla on perusvalmiudet koneiden ja laitteiden tuotekehitykseen liittyviin laskenta- ja suunnittelutehtäviin sekä muun kokemuksen karttuessa myös erilaisiin erityisasiantuntemusta vaativiin johtotehtäviin. Lisäksi suuntautumisvaihtoehto tarjoaa erinomaisen pohjan toimia monialaisissa teoreettisluonteisissa opetus- ja tutkimustehtävissä. Opiskelijan tekninen luovuus ja taloudellinen ratkaisukyky, jotka ovat tärkeitä ominaisuuksia erimitallisia keskenään ristiriitaisia tavoitteita sisältävissä suunnittelutehtävissä, kehittyvät opintojaksojen myötä. - Opiskelija oppii mallintamaan vaativia teknisfysikaalisia ja teknistaloudellisia ongelmia matemaattisesti. Opmointi kytkee erilaiset analysointimenetelmät sekä niihin liittyvän raskaan laskennan varsinaiseen suunnitteluun antaen opiskelijalle monipuolisempaa osaamista. Yleisesti ottaen opiskelijan analyytiset valmiudet kehittyvät

SYVENTÄVÄT OPINNOT 182 siten, että hän saa kunnolliset edellytykset selviytyä myös uudentyyppisistä, usein monialaisista, ongelmanasetteluista. Myös matematiikan ja tietotekniikan taidot kehittyvät, kun niitä opiskellaan sovelluksiin liittyen. - Opiskelija oppii rakenteiden lujuusopillisen analysoinnin elementtimetelmäohjelmistoilla. Opiskelija oppii myös rakenteiden tietokoneavusteisten optimointimenetelmien käyttöä ja monikappalesysteemien mallinnusta valmisohjelmistoilla. - Opiskelija oppii koneiden värähtelyn ja melunkehityksen teorian ja koneiden dynamiikan ja järjestelmäsimuloinnin keskeiset asiat. - Opiskelija oppii keskeisten konedynaamisten värähtelyihin, kitkaan ja lujuuteen liittyvät mittaukset. Esitietovaatimukset Konstruktiotekniikka 2 Pakollinen KSU-1250 Konstruktiotekniikan perusteet IV KSU-3220 Konedynamiikan mittaukset IV TME-2100 Materiaalien mekaniikka IV Yhteensä 1 Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (30) ACI-20010 Automaatiotekniikan perusteet III KSU-3030 Koneiden dynamiikka III KSU-3050 Konejärjestelmien simulointi 6 op IV KSU-3220 Konedynamiikan mittaukset III KSU-3281 Meluntorjunta IV KSU-4110 Tribologian perusteet IV KSU-4210 Tehonsiirtolaitteiden analysointi IV KSU-4310 Käyttövarmuuden ja kunnossapidon perusteet III KSU-4320 Käyttövarmuuden suunnittelu IV KSU-4710 Stokastisten ilmiöiden simulointi IV TME-2200 Rakenteiden mekaniikka 6 op IV TME-3100 Rakenteiden dynamiikka 6 op IV TME-3200 Komposiittirakenteiden mekaniikka 6 op IV TME-3310 Murtumis- ja vauriomekaniikka 6 op IV TME-3400 Kantavien rakenteiden optimointi 6 op IV TME-4100 Mekaniikan erityiskysymyksiä 6 op V TME-4200 Elementtimenetelmän jatkokurssi 6 op IV Koneiden ja rakenteiden analysoinnin ammattiaine hyödyntää matemaattisia mallinnusmenetelmiä konerakenteiden lujuuslaskennassa ja koneiden dynaamisen käyttäytymisen simuloinnissa. Osaamispohja soveltuu koneteollisuuden vaativiin tutkimus- ja tuotekehitystehtäviin tähtääville opiskelijoille. Suositeltavia rinnalla luettavia aineita ovat Koneiden ja järjestelmien suunnittelu, Teknillinen matematiikka sekä Virtaustekniikka. Koneiden käyttövarmuus ja energiatehokkuus Yhteyshenkilöt Seppo Virtanen, Per-Erik Hagmark, Timo Kalema, Juha Miettinen - Opiskelija osaa analysoida koneiden luotettavuutta, huollettavuutta ja käytettävyyttä ja tuntee keskeiset analysointimenetelmät. - Opiskelija osaa analysoida ja suunnitella prosessikoneita ja järjestelmiä energiateknisestä näkökulmasta. Opiskelija pystyy hakemaan suunnitteluvaihtoehdoista optimiratkaisun. Energiatekninen analysoinnin tekoa varten opiskelija osaa soveltaa lämmönsiirron ja virtausopin teorioita. Opiskelija oppii MS Excelin käytön järjestelmien optimoinnissa. - Opiskelija osaa tehdä suunnitteluun liittyvää päätöksentekoa. Opiskelija osaa optimoida pumppu-putkisto-systeemin, kompressorikoneiston, erilaisia lämmönsiirtimiä ja järjestelmien lämmöneristystason. - Opiskelija osaa koneiden kunnonvalvonnan, ennakkohuollon ja korjauksen keskeiset näkökulmat ja aikataulutuksen. - Opiskelija osaa laadunvalvonnan keskeiset asiat ja tuntee kitkan ja kulumisen vaikutuksen koneiden käyttövarmuudessa.

183 Esitietovaatimukset Konstruktiotekniikka 2 Suositeltava KSU-4320 Käyttövarmuuden suunnittelu IV KSU-4710 Stokastisten ilmiöiden simulointi IV KSU-6110 Prosessikoneiden ja -järjestelmien suunnittelu IV Yhteensä 1 Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (30) KSU-1250 Konstruktiotekniikan perusteet III KSU-3030 Koneiden dynamiikka III KSU-3220 Konedynamiikan mittaukset IV KSU-3270 Monitorointi ja diagnostiikka 6 op III KSU-4110 Tribologian perusteet III KSU-4120 Tribologian jatkokurssi IV KSU-4720 Tilastomatemaattinen datan käsittely ja IV näytteen otto KSU-6120 Rakennusten konetekniset laitteet III KSU-6125 Rakennusten energiatekninen suunnittelu IV KSU-6130 Koneiden ja järjestelmien energiatehokkuus IV MAT-51630 Tilastollinen laadunvalvonta IV MAT-51650 Luotettavuusmatematiikka 6 op IV TME-4200 Elementtimenetelmän jatkokurssi 6 op IV Koneiden käyttövarmuus ja energiatehokkuus ovat tulevaisuudessa entistä tärkeämpiä suunnittelukriteereitä. Syventävissä opinnoissa tarkastelu ulottuu suunnittelusta käyttövaiheeseen asti kattaen koneen ja järjestelmän koko elinkaaren. Suunnittelussa tarkastellaan koko prosessia mahdollisimman laaja-alaisesti. Pyrkimyksenä on toisaalta parantaa koneiden ja järjestelmien käyttövarmuutta ja alentaa niiden käyttökustannuksia sekä toisaalta vähentää niiden elinkaaren aikaista energiakulutusta. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää luotettavuuden todennäköisyyspohjaista mallinnusta sekä koneprosessin aine- ja energiavirtojen mallinnusta. Näiden laskennallisten tarkastelujen tueksi tarvitaan monitorointimenetelmiä jo rakennettujen järjestelmien toiminnan seurantaan ja tilastolliseen arviointiin. Suositeltavia rinnalla luettavia ammattiaineita ovat muut konstruktiotekniikan sekä matematiikan ammattiaineet. Korjausrakentaminen Yhteyshenkilö Matti Pentti - Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija osaa esitellä Suomen rakennuskannan rakenneratkaisuja eri aikakausilta - kuvailla rakenteiden kunnon selvittämisen periaatteet ja menetelmät - määritellä rakenteita vaurioittavat tyypilliset turmeltumisilmiöt ja niiden etenemiseen vaikuttavat tekijät - esitellä käytettävissä olevia korjausperiaatteita ja -menetelmiä sekä suunnitella tavanomaisia korjaustoimenpiteitä. Esitietovaatimukset Talonrakentaminen 50 op Pakollinen MPR-5120 Perustusten vahvistaminen RTEK-3720 Kantavien rakenteiden korjaaminen RTEK-3730 Rakenteiden korjaustekniikka RTEK-3740 Rakenteiden historia RTEK-3750 Kuntotutkimukset Yhteensä 2 op 2 op 17 op Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (30) ARS-1250 Korjausrakentamisen jatkokurssi B RTEK-3511 Rakennusfysiikka 6 op SYVENTÄVÄT OPINNOT

184 SYVENTÄVÄT OPINNOT RTEK-3820 Talonrakennustekniikan erikoistyö I RTT-2020 Kiinteistön hoito ja hallinta RTT-2040 Kiinteistöliiketoiminta ja -johtaminen RTT-2050 Kiinteistön elinkaaritalous RTT-3010 Suunnittelun ohjaus rakennushankkeessa RTT-3020 Rakennuttaminen RTT-3881 Rakennushankkeen suunnittelun simulointi 3-8 op RTT-4070 Rakennustuoteteollisuus ja erikoisurakointi RTT-4106 Project Management RTT-6030 Rakennustuotannon ja -talouden erikoistyö RTT-8030 Rakennusmittaukset RTT-8040 Muodonmuutosmittaukset Kudosteknologia Yhteyshenkilö Minna Kellomäki - Opiskelija saavuttaa hyvän tuntemuksen kudosteknologian eri osaalueista sekä syvällisemmän tietouden yhden osa-alueen aihepiiristä - syvemmin hallittu osa-alue on teknisesti orientoitunut - Opiskelija ymmärtää tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien perusteita, sekä osaa soveltaa opittua poikkitieteellisesti kudosteknologiaan - Opiskelija saavuttaa valmiudet toimia työelämässä kudosteknologian asiantuntijana sekä kehittäjänä - Opiskelija saa valmiudet osallistua kudosteknologiaa ja sen osa-alueita koskevien kysymysten yhteiskunnalliseen keskusteluun ja ymmärtää lisäksi alan sosiaaliset, taloudelliset ja tieteelliset vaikutukset maailmanlaajuisesti - Opiskelija hallistee työelämän, tieteellisen toiminnan sekä yhteiskunnallisen keskustelun edellyttämät kieli-, viestintä- ja yhteistyötaidot sekä valmiudet toimia monitieteisessä ja -kansallisessa yhteisössä Esitietovaatimukset Kudosteknologia 2 Pakollinen BME-1806 Master s Seminar on Biomedical Engineering on pakollinen kudosteknologian diplomityöntekijöille. BIOM-1406 Biodegradable Polymers BIOM-2190 Johdanto kudosrakenteisiin 1 op BIOM-2200 Kudosteknologia II BIOM-3106 Implantology BME-1796 Product Development of Biomedical Devices BME-1806 Master s Seminar on Biomedical Engineering 2 op BME-4606 Drug Delivery Devices Yhteensä 2 Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (30) BIO-2001 Teollinen biotekniikka BIO-2602 Geeniteknologian menetelmät ja molekulaarinen bioteknologia BIOM-1456 Biodegradable polymers laboratory course BME-1056 Cellular Interactions BME-1250 Viranomaisvaatimukset lääkinnällisten laitteiden suunnittelulle ja valmistukselle BME-1506 Research Project in Biomedical Engineering BME-4206 Bioceramics and their clinical applications FYS-2100 Pintatieteen perusteet 6 op FYS-2300 Elektronispektroskopia FYS-2400 Nanorakenteet pinnoilla ja elementaariset pintaprosessit FYS-7100 Johdatus pehmeän aineen fysiikkaan FYS-7200 Biologinen fysiikka FYS-7306 Molecular modeling of bio- and nanosystems 5-8 op KEM-2150 Orgaanisen kemian työt 1 KEM-4250 IR-spektroskopia 2 op

185 KEM-4300 Differentiaalinen pyyhkäisykalorimetria KEM-4350 Kromatografi a ja massaspektroskopia KEM-5200 Bio-orgaaninen kemia KMT-3806 Medical Textiles KMT-7400 Kuitukangasteknologia MOL-1440 Materiaalien valmistusmenetelmät 2 MOL-1530 Polymeerifysiikka YHTTAY-1071 Molekyylibiologian työt YHTTAY-1081 Koe-eläinkurssi YHTTAY-2050 Solubiologia YHTTAY-2055 Solubiologian työt YHTTAY-2100 Biotekninen tuotekehitys YHTTAY-4010 Proteiini- ja entsyymiteknologia YHTTAY-4120 Farmakologian peruskurssi YHTTAY-4400 Kudosbiologia YHTTAY-4420 Proteiini- ja entsyymiteknologian työt 2 op 2 op 8 op 6 op 6 op Kudosteknologiassa tutkitaan ja kehitetään uusia menetelmiä potilaiden kudos- ja elinvaurioiden parantamiseksi entistä tehokkaammin. Tällaisten uusien biologisten vastineiden kehittäminen eri kudoksille ja kokonaisille elimille edellyttää mm. biomateriaalitekniikan, solu- ja kudosbiologian sekä lääketieteen tietojen poikkitieteellistä yhdistämistä. Kudosteknologian syventävissä opinnoissa käsitellään keskeisten kudosten biologisten vastineiden kehitystyötä kudosteknologian menetelmin sekä kudosteknologiassa tarvittavia tukirakenteita ja materiaaleja. Kuitu- ja tekstiilitekniikka Yhteyshenkilöt Heikki Mattila, Pertti Nousiainen - Opiskelija osaa soveltaa ja arvioida kuitujen ja tekstiilien prosessointimenetelmiä, ominaisuuksia ja käyttösovelluksia. Opiskelija osaa suunnitella kansainvälisen hankinta-, osto- ja arvoketjun ja arvioida sen toimintaa. - Opiskelija osaa soveltaa alan tieteellisiä tutkimusmenetelmiä, tulkita saatuja tuloksia, tehdä niistä johtopäätöksiä ja raportoida ne tiedejulkaisuissa. Esitietovaatimukset Materiaalitekniikka 2 Pakollinen - Materiaalitekniikan pääaineopiskelijoille. Tekniset polymeerit ja tekstiilit 2 Pakollinen - Materiaalitekniikan sivuaineopiskelijoille. Esitietovaatimuksena MOL-1640 Tekstiilimateriaalit tai vastaavat tiedot. ( Pakollinen ) MOL-9106 Fibre and Colour Chemistry IV MOL-9300 Tekstiilirakenteiden syventävä opintojakso IV MOL-9606 Managing Global Supply Chains IV Yhteensä 1 Jos MOL-9706 sisältyy DI tutkinnon perus- ja aineopintoihin, sitä ei voi sisällyttää enää Kuitu- ja tekstiilitekniikan syventäviin opintoihin. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (30) MOL-8500 Materiaaliopin erityistyö 3-8 op V MOL-9010 Tekstiilien testaus ja laadunvalvonta IV MOL-9206 High Technology Fibres IV MOL-9400 Tekniset tekstiilirakenteet ja sovellukset IV MOL-9500 Tekstiilikemia IV MOL-9706 Product Development and Innovations IV MOL-9806 Clothing Manufacture and Physiology IV MOL-9906 Intelligent Textiles and Smart Garments IV MOL-9990 Kuitujen ja tekstiilien syventävä opintojakso 2-8 op V SYVENTÄVÄT OPINNOT

186 SYVENTÄVÄT OPINNOT Opiskelija voi valitsemillaan täydentävillä opintojaksoilla suuntautua opinnoissaan kuitutekniikan erikoisalueisiin, globaaliin tekstiilitalouteen tai teknisiin tekstiileihin. Käytettävyys Yhteyshenkilöt Kaisa Väänänen-Vainio-Mattila - Antaa valmiudet suunnitella, toteuttaa ja arvioida vuorovaikutteisten järjestelmien toiminnallisuutta ja käyttöliittymiä käyttäjäkeskeisten suunnitteluperiaatteiden ja -prosessien mukaan. - Opiskelija osaa liittää käyttäjäkeskeisyyden menetelmät osaksi tuotekehitystä eri sidosryhmien vaatimukset huomioiden. - Opiskelija osaa hyödyntää käytettävyyteen liittyviä monialaisia tutkimustuloksia sekä tieteellisistä että ammatillisista lähteistä. - Opiskelija ymmärtää käyttäjäkokemukseen vaikuttava tekijät sekä osaa arvioida ja suunnitella hyvää käyttäjäkokemusta tukevia tuotteita. - Opiskelija hallitsee ohjelmistojen ja käyttöliittymien toteutustekniikoita ja keskeisimmät suunnitteluperiaatteet. Tuntee ohjelmistotekniikan mahdollisuudet ja rajoitteet. - Opiskelija osaa huomioida käyttäjän tarpeet ja ominaisuudet ihmisen ja koneen välisessä vuorovaikutuksessa ja osana käyttäjäyhteisöä. - Opiskelijalla on riittävät tiedot ja taidot diplomityön tekemiseksi vuorovaikutteisten järjestelmien alalta ja valmiudet alan jatko-opintoihin. IHTE-1600 Ihmiskeskeisen teknologian 1 op 1 diplomityöseminaari IHTE-1610 Ihmiskeskeisen teknologian 0 op 1 diplomityöseminaariesitys IHTE-3100 Käyttäjäkeskeinen tuotekehitys IHTE-3201 Käytettävyystutkimuksen menetelmät 6 op 2 IHTE-3250 Käyttäjäkokemuksen arviointi ja suunnittelu OHJ-3050 Ohjelmistotuotannon menetelmät 6 op 2 OHJ-3500 Ohjelmistotuotannon projektityö 6-10 op OHJ-7400 Graafi sen käyttöliittymän ohjelmointi 4-6 op Yhteensä 32 op 1. Pakollinen vain, jos diplomityö tehdään tähän syventävään opintokokonaisuuteen. 2. Toinen opintojaksoista suoritettava ohjelmistotekniikan aineopintokokonaisuudessa ja toinen osana käytettävyyden syventävää opintokokonaisuutta. Vaihtoehtoiset opintojaksot IHTE-3300 Käyttäjäkeskeisen suunnittelun työkurssi luennoidaan joka toinen vuosi. Seuraava toteutus järjestetään lukuvuonna 2011-2012. IHTE-3300 Käyttäjäkeskeisen suunnittelun työkurssi 1 IHTE-3900 Käytettävyys ohjelmistoprojektissa 1 Esitietovaatimukset Ohjelmistotekniikka 2 Pakollinen - Ohjelmistotekniikan aineopintokokonaisuus Suositeltava opintojakso: IHTE-3201 Käytettävyystutkimuksen menetelmät ( Suositeltava ) Pakollinen opintojakso: IHTE-2100 Käyttöliittymäsuunnittelun perusteet ( Pakollinen ) 1. Opintojaksoista IHTE-3300 ja IHTE-3900 on suoritettava vähintään toinen. Käytettävyyden opintoja voi täydentää myös kaikilla Ihmiskeskeisen teknologian (IHTE-alkuisilla), Ohjelmistotekniikan laitoksen (OHJ) ja Hypermedian (MATHM) opintojaksoilla. Tampereen teknillisen yliopiston ihmiskeskeisen teknologian opiskelijat voivat yhteistyösopimuksen myötä osallistua Tampereen yliopiston TAUCHI-yksikön kursseille suoritettuaan ensin vähintään kaksi IHTE-

187 alkuista kurssia. TAUCHI:n kurssit on merkitty YHTTAY tunnuksella. Katso hakuohjeet: http://www.cs.tut.fi /ihte/perusopinnot/tauchi.html Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (30) ELE-7100 Moderni käyttöliittymäelektroniikka SGN-2010 Digitaalinen lineaarinen suodatus I SGN-3010 Digitaalinen kuvankäsittely I SGN-4200 Digitaalinen audio SGN-5406 Virtual Reality TETA-1300 Markkinointi TETA-5310 Markkinointitutkimus TITA-1100 Tietojohtamisen peruskurssi TTE-1011 Tuotantotekniikan perusteet TTE-3011 Tuotekehitys TTE-3121 Innovointi TTE-3500 Teollinen muotoilu TUR-2500 Koneiden ja laitteiden turvallisuus TUR-3130 Työympäristö ja tuottavuus YHTTAY-7020 Tietokoneavusteinen opetus 10 op YHTTAY-7040 Internet-pohjaiset oppimisympäristöt 6 op YHTTAY-7050 Internet-pohjaisen oppimisympäristön laadinta YHTTAY-7060 Human Factors in Interactive Technology 2 op YHTTAY-7110 Ihmisen tiedonkäsittely ja vuorovaikutteinen 6 op teknologia YHTTAY-7120 Johdatus vuorovaikutteisen teknologian 6 op kokeelliseen tutkimukseen YHTTAY-7130 Ihmisen käyttäytymisen laboratoriomittaus 6 op YHTTAY-7140 Tunteet ja sosiaalisuus vuorovaikutteisessa 6 op teknologiassa YHTTAY-7156 Groupware 3-6 op YHTTAY-7166 Information Visualization Project Work YHTTAY-7170 Uusien vuorovaikutustekniikoiden toteutus 10 op YHTTAY-7186 Introduction to Information Visualization YHTTAY-7196 Haptic User Interfaces 5-8 op YHTTAY-7206 New Interaction Techniques YHTTAY-7216 Design and Development of Speech Interfaces YHTTAY-7226 Current Research Trends in Human-Computer Interaction YHTTAY-8016 Scientifi c Communication in Human- Computer Interaction 8 op 6 op Käytettävyyden syventävät opinnot soveltuvat opiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneet ihmisen ja tekniikan välisestä vuorovaikutuksesta. Käytettävyyden opinnot antavat opiskelijalle monialaisen kokonaiskuvan vuorovaikutteisten menestystuotteiden suunnittelusta ja toteutuksesta. Syventävät opinnot antavat valmiudet yhdistää tekniikan mahdollisuudet ja käyttäjäryhmien vaatimukset tuotekehitysprosessissa. Langaton tietoliikenne Yhteyshenkilö Markku Renfors - Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelijalla on teoreettiset ja käytännölliset valmiudet toimia asiantuntijana tai suunnittelijana langattomiin tietoliikennejärjestelmiin liittyvissä tutkimus-, konsultointija tuotekehitystehtävissä. - Opiskelijalla on valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen langattoman tietoliikennetekniikan alueella. - RF DSP -painotusvaihtoehto antaa perustiedot digitaalisista tietoliikennejärjestelmistä sekä tietoliikenteen lähetin- ja vastaanotinrakenteista sekä perusteelliset tiedot nykyaikaisissa ratkaisuissa tarvittavista digitaalisista signaalinkäsittelymenetelmistä. - Langattomien tietoliikennejärjestelmien painotusvaihtoehto antaa laajat tiedot nykyaikaisten langattomien tietoliikenneverkkojen toimintaperiaatteista ja järjestelmän tietoliikenneteoreettiseen suorituskykyyn vaikuttavista tekijöistä. Syventävissä opinnoissa opiskelija voi suuntautua linkkitason signaalinkäsittelymenetelmiin, radioresurssin hallintaan, radioverkkosuunnitteluun tai paikannusjärjestelmien signaalinkäsittelymenetelmiin. - Radioverkkosuunnitelun syventävät opinnot antavat laajat tiedot solukkoverkkotekniikkaan perustuvien langattomien tietoliikennejär- SYVENTÄVÄT OPINNOT

188 SYVENTÄVÄT OPINNOT jestelmien toimintaperiaaatteista ja suorituskykyyn vaikuttavista tekijöistä sekä tukiasemaverkon suunnitteluperiaatteista ja -työkaluista. - Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija tuntee eri painotusvaihtoehtoihin liittyvät suunnittelu- ja simulointityökalut sekä hallitsee järjestelmätason RF-mittaustekniikan perusteet. Esitietovaatimukset Signaalinkäsittely ja tietoliikenne 2 Suositeltava - Opintojakso TLT-5200 Tietoliikenneteoria ja 6100 Langattoman tietoliikenteen perusteet on pakollinen esitieto. Tietoliikennetekniikka 2 Suositeltava - Opintojaksot TLT-5200 Tietoliikenneteoria ovat pakollisia esitietoja TLT-1750 ja TLT-1760 ovat pakollisia, jos diplomityö tehdään tähän syventävään kokonaisuuteen. TLT-1750 Tietoliikennetekniikan diplomityöseminaari 1 op V TLT-1760 Tietoliikennetekniikan diplomityöseminaariesitys 0 op V TLT-5400 Digitaalinen siirtotekniikka 7 op III TLT-5500 Tiedonsiirtotekniikan työkurssi 5-9 op IV TLT-5706 Multicarrier Techniques IV TLT-6306 RF Equipment for Wireless Networks IV Yhteensä 20 op Vaihtoehtoiset opintojaksot Seuraavia kurssiyhdistelmiä suositellaan: * TLT-6206, TLT-6406, TLT6507, TLT-5606 (radioverkkosuunnittelu) * SGN-2010, TLT-5806, TLT-8107 (RF-DSP) * TKT-2536, TLT-5606, TLT-6206 (paikannus) * TLT-5606, TLT-5906, TLT-6206, TLT-6507 (langattomat järjestelmät) Valittava vähintään 10 pisteen edestä opintojaksoja SGN-2010 Digitaalinen lineaarinen suodatus I IV TKT-2536 Introduction to Satellite Positioning IV TLT-5606 Spread Spectrum Techniques 5-7 op V TLT-5806 Receiver Architectures and Signal Processing5-7 op V TLT-5906 Advanced Course in Digital Transmission 5-7 op V TLT-6206 Radio Propagation in Wireless Networks IV TLT-6407 Radio Network Planning 6-9 op IV TLT-6507 Advanced Course on Wireless IV Communications TLT-6706 Advanced Topics in Radio Network Planning 3-6 op V TLT-8107 Basic Communication Circuits - 2 7 op III Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (30) ELE-3506 Antenna Basics 2 op ELE-6050 RF-tekniikan perusteet I MAT-45806 Mathematics for positioning MAT-51206 Coding Theory 6 op MAT-51266 Stochastic Processes 6 op SGN-2106 Multirate Signal Processing 6 op SGN-2156 System Level DSP Algorithms SGN-2206 Adaptive Signal Processing SGN-2407 Spectrum Estimation and Array Signal Processing SGN-2607 Statistical Signal Processing 6 op TKT-1426 Digital Design for FPGA 6 op TKT-2301 Langattomien sensoriverkkojen sovellukset TKT-2546 Methods for Positioning TKT-3516 Signal Processors TLT-1656 Special Assignment in Communications 3-8 op Engineering 1 TLT-1666 Special Assignment in Communications 3-8 op Engineering 2 TLT-2616 Ad Hoc Networks 3- TLT-6706 Advanced Topics in Radio Network Planning 3-6 op TLT-8207 Communication Circuits & Modules - 1 8 op

Langattomat sensoriverkot Yhteyshenkilöt Marko Hännikäinen, Markku Renfors - Opiskelija hallitsee langattomien sensoriverkkojen toiminnallisuuden, suunnittelun, toteutuksen ja testauksen. - Opiskelija pystyy määrittämään langattomien sensoriverkkojen keskeiset standardit, teollisuusratkaisut ja merkittävimmät tutkimustulokset. - Opiskelija osaa soveltaa sensoriverkkoja käytännön tarpeisiin, ja pystyy määrittelemään rajapinnat niiden kytkeytymiseksi osaksi muita tietojärjestelmiä. - Opiskelijalla on riittävä teoriapohja jatko-opintojen suorittamiseen ja alan uusimman tieteellisen tiedon tulkitsemiseksi ja soveltamiseksi. - Opiskelija pystyy analysoimaan langattoman sensoriverkon suorituskyvyn ja resurssirajoittuneen laitteistoalustan yhteensovittamisen sovellusten suunnittelussa. Esitietovaatimukset Automaatiosovellukset biotekniikassa 2 Suositeltava Digitaali- ja tietokonetekniikka 2 Suositeltava Elektroniikka 2 Suositeltava Hajautetut järjestelmät 2 Suositeltava Lääketieteellinen tekniikka 2 Suositeltava Mittaus- ja informaatiotekniikka 2 Suositeltava Signaalinkäsittely ja tietoliikenne 2 Suositeltava Tietoliikennetekniikka 2 Suositeltava TKT-2301 Langattomien sensoriverkkojen sovellukset 1 IV TKT-2307 Wireless sensor network applications 1 IV TKT-2456 Wireless sensor networks IV TLT-6100 Langattoman tietoliikenteen perusteet IV Yhteensä 20 op 1. Kurssit TKT-2301 (suomeksi) ja TKT-2307 (englanniksi) ovat vaihtoehtoiset ja toisensa poissulkevat. Jos diplomityö tehdään tähän opintokokonaisuuteen, on suoritettava Tietokonetekniikan tai Tietoliikennetekniikan laitoksen diplomityöseminaari sekä Tietokonetekniikan tai Tietoliikennetekniikan laitoksen projektityö. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (30) MIT-3010 Mittausdatan analyysi 1 7 op IV MIT-4031 Mikroanturit 6 op IV OHJ-4200 Laitteistonläheinen ohjelmointi IV OHJ-4400 Reaaliaikajärjestelmät IV TKT-1540 Digitaali- ja tietokonetekniikan diplomityöseminaari 1 op IV TKT-1550 Digitaali- ja tietokonetekniikan diplomityöseminaariesitys 0 op IV TKT-2526 Project Work 5-8 op IV TKT-2546 Methods for Positioning IV TKT-2556 Basics of Inertial Navigation IV TKT-3500 Mikrokontrollerijärjestelmät IV TLT-1656 Special Assignment in Communications 3-8 op IV Engineering 1 TLT-1666 Special Assignment in Communications 3-8 op IV Engineering 2 TLT-1750 Tietoliikennetekniikan diplomityöseminaari 1 op IV TLT-1760 Tietoliikennetekniikan diplomityöseminaariesitys 0 op IV TLT-2100 Tietoliikenneverkkojen perusteet IV TLT-2310 Tietoliikenneprotokollat I IV TLT-2330 Tietoliikenneprotokollat II IV TLT-2616 Ad Hoc Networks 3- IV TLT-5200 Tietoliikenneteoria 5-7 op IV TLT-5400 Digitaalinen siirtotekniikka 7 op IV TLT-6206 Radio Propagation in Wireless Networks IV TLT-6306 RF Equipment for Wireless Networks IV 189 SYVENTÄVÄT OPINNOT

190 SYVENTÄVÄT OPINNOT Langattomat sensoriverkot (eng. Wireless Sensor Networks) tulevat olemaan merkittävä uusi ICT-teknologian osa-alue. Sensoriverkot toimivat autonomisina ja hajautettuina laitteina ilman käyttäjien aktiivista ohjausta. Tässä verkottuneet, laskenta-, muisti-, tiedonsiirto- ja energiaresursseiltaan varsin rajoittuneet laitteet muodostavat yhdessä hajautetun laskenta-alustan loppusovelluksille. Tavallisimmat sovellusalueet sensoriverkoille ovat mittaus ja tunnistus, toimilaitteiden ohjaus, esineiden ja henkilöiden paikannus, tiedon tallennus, sekä tiedonsiirto eri laitteiden välillä. Erilaisen langattomien lyhyen kantaman teknologioiden odotetaankin päätelaitteiden lisäksi vakiintuvan osaksi valmistavan teollisuuden järjestelmiä, ajoneuvoja, kotiautomaatiota ja kuluttajaelektroniikkaa. Langattomat sensoriverkot ovat maailmanlaajuisesti merkittävä tutkimus- ja tuotekehityskohde. WSN-teknologioiden alue on laaja ja moniulotteinen, se pitää sisällään mm. verkkoprotokollat, laitealustat, mittaustekniikat, energian hallinnan, sekä työkaluja verkkojen suunnitteluun ja toteutukseen, sekä loppusovellukset. Langattomien sensoriverkkojen syventävät opinnot tekevät opiskelijasta ammattilaisen, joka hallitsee langattomien sensoriverkkojen sovellusalueet, pystyy tunnistamaan ja analysoimaan sensoriverkkojen toiminnan reunaehdot, sekä kykenee soveltamaan eri toteutusvaihtoehtoja sovellusten toteutuksessa. Opinnot suoritettuaan opiskelijalla on valmiudet sensoriverkkojen ohjelmistojen ja laitealustojen hyödyntämiseen osana tuotekehitystä ja tutkimusta. Syventävät opinnot voi sisällyttää vapaasti useiden koulutusohjelmien DI-tutkintoihin. Tietokonetekniikan syventävistä opinnoista voivat tehdä diplomityön tietotekniikan, sähkötekniikan, automaatiotekniikan ja signaalinkäsittelyn ja tietoliikennetekniikan (tietoliikenne-elektroniikan) koulutusohjelmien opiskelijat. Laskennallinen systeemibiologia Yhteyshenkilöt Reija Autio, Olli Yli-Harja Opintokokonaisuuden tavoitteena on tarjota opiskelijalle biologisen datan, signaalien ja kuvien analyysin sekä mallinnuksen teoreettiset perustiedot ja käytännön taidot yksinkertaisten systeemibiologisten ongelmien ratkaisemiseen. Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija osaa: - Kehittää laskennallisen systeemibiologian menetelmiä - Raportoida laskennallisen systeemibiologian eri alueiden uusimmista tutkimuksista - Vertailla ja valita sopiva menetelmä tiettyyn laskennallisen systeemibiologian ongelmaan - Tulkita ja kirjoittaa alan tieteellistä tekstiä. Esitietovaatimukset Kemia / BIO/aineopinnot sivuaine 2 Suositeltava Laskennallinen systeemibiologia 2 Suositeltava - Esitiedoiksi käy molemmat kokonaisuudet Laskennallinen systeemibiologia ja Laskennallinen systeemibiologia(b) Lääketieteellinen tekniikka 2 Suositeltava Ohjelmistotekniikka 2 Suositeltava Signaalinkäsittely ja multimedia 2 Suositeltava Teknillinen matematiikka 2 Suositeltava Teknillisen laskennan menetelmät 2 Suositeltava Esitietoina tulee olla myös suoritettuna kurssit SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät ja SGN-2500 Johdatus hahmontunnistukseen ( Suositeltava ) Signaalinkäsittelyn diplomityöseminaari SGN-1980 sekä seminaariesitys SGN-1990 ovat pakolliset niille, jotka tekevät diplomityönsä tähän syventävään opintokokonaisuuteen. SGN-1706 Signal Processing Project 5-8 op SGN-1980 Signaalinkäsittelyn diplomityöseminaari 1 op SGN-1990 Signaalinkäsittelyn diplomityöseminaariesitys 0 op SGN-6058 Introduction to Biology of the Cell 1 SGN-6106 Computational Systems Biology YHTTAY-1010 Solun biologia 7 op 1 Yhteensä 21 op 1. Kursseista YHTTAY-1010 tai SGN-6058 on suoritettava vähintään toinen, ellei niistä jompi kumpi sisälly jo perus- tai aineopintoihin.

191 Kurssi SGN-6106 on pakollinen, ellei se sisälly jo perus- tai aineopintoihin. Vaihtoehtoiset opintojaksot Mikäli opiskelija on suorittanut osan vaihtoehtoisista kursseista jo laskennallisen systeemibiologian aineopintokokonaisuuteen, täytyy hänen suorittaa muita vaihtoehtoisia opintojaksoja 10 opintopisteen edestä. Valittava vähintään 10 pisteen edestä opintojaksoja SGN-2556 Pattern Recognition SGN-6166 Introduction to R programming SGN-6176 Microarray Data Analysis SGN-6186 Mathematical Modeling of Cellular Systems SGN-6236 Modeling Techniques for Stochastic Gene Regulatory Networks SGN-6266 Techniques in Molecular Biology and Applications to Gene Expression SGN-6457 Computational Models in Complex Systems Kaikkia vaihtoehtoisia opintojaksoja voi myös käyttää täydentämään opintokokonaisuuden kokonaislaajuuteen. Listassa olevien kurssien lisäksi Tampereen yliopiston tarjoamia kursseja BIKE2080 Bioinformatiikka, BIOI2080 Introduction to bioinformatics, BIOI4240 structural bioinformatics, BIOI4210 bioinformatics in functional genomics ja BIOI4230 Phylogenetics voidaan käyttää täydentävinä opintojaksoina. Muiden kuin biotekniikan koulutusohjelman opiskelijoiden on anottava Tampereen yliopiston tarjoamiin kursseihin JOO-opinto-oikeus. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (30) BIO-1200 Biokemia I BIO-1250 Mikrobiologia I BIO-2100 Mikrobiologian laboratorioharjoitukset BIO-2602 Geeniteknologian menetelmät ja molekulaarinen bioteknologia MAT-21161 Algoritmimatematiikka MAT-41281 Tilastolliset monimuuttujamenetelmät 6 op MAT-45050 Matemaattisen mallinnuksen peruskurssi MAT-51640 Tilastollinen kokeiden suunnittelu MAT-55900 Datan analyysimenetelmät mallinnuksessa MAT-56000 Tilastolliset mallit MAT-56100 Satunnaisuus mallintamisessa MIT-1016 Measurement Technology MIT-3010 Mittausdatan analyysi 1 7 op MIT-3030 Mittausdatan analyysi 2 MIT-3110 Dynaamisten järjestelmien monimuuttuja-analyysi OHJ-1150 Ohjelmointi II OHJ-3301 Johdatus tietokantoihin OHJ-3321 Tietokantojen suunnittelu 6 op SGN-1650 Signaalinkäsittelyn työkurssi SGN-1850 Signaalinkäsittelyn erityiskysymyksiä 1- SGN-2607 Statistical Signal Processing 6 op SGN-3057 Digital Image Processing II 6 op TKT-9617 Scientifi c Publishing 6 op Laskennallinen systeemibiologia vaatii useiden eri alojen ammattilaisten saumatonta yhteistyötä. Laskennallisen systeemibiologian ydinalueita ovat molekyyli- ja solubiologia, biokemia, lääketiede, matematiikka, tilastotiede, signaalin- ja kuvankäsittely ja tietotekniikka. Näiden osa-alueiden osaamista vaaditaan kun pyritään matemaattisesti monimutkaisia biologisia ilmiöitä järjestelmätasolla. Matemaattisten mallien ja algoritmien kehittämisen tärkeys on korostunut biologisen mittausdatan määrän kasvaessa. Laskennallinen systeemibiologia pyrkii tarjoamaan työkalut tähän haastavaan ympäristöön. Laskennallisen systeemibiologian syventävät opinnot antavat teoreettisen pohjan ja käytännön taidot tarvittavien työkalujen suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä systeemibiologisten ongelmien ratkaisemiseen. Opintokokonaisuus antaa opiskelijalle valmiudet poikkitieteelliseen kanssakäymiseen systeemibiologian alalla. SYVENTÄVÄT OPINNOT

SYVENTÄVÄT OPINNOT 192 Liikenne- ja kuljetusjärjestelmät Yhteyshenkilö Jorma Mäntynen Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija osaa suunnitella, analysoida ja kehittää liikenne- ja kuljetusjärjestelmiä osana maankäyttöä; osaa käyttää liikenteen tutkimus- ja mallinnusmenetelmiä; tuntee tien, kadun ja ratarakenteiden suunnitteluperiaatteet; omaa valmiudet tarkastella ja kehittää bussi-, raide-, meri- ja lentoliikennettä joukkoliikennemuotoina; tuntee älykkäät liikennejärjestelmät ja älyliikenteen sovellukset. Esitietovaatimukset Yhdyskuntatekniikka 50 op Pakollinen Jatkomahdollisuudet Yhdyskuntarakentaminen liikennesuunnittelussa LIKU-1720 Liikenteen ja kuljetusjärjestelmien seminaari LIKU-2220 Liikennetutkimukset ja -mallit LIKU-2441 Älykkäät liikennejärjestelmät LIKU-3220 Joukkoliikennejärjestelmät LIKU-3420 Merenkulku ja satamatoiminnot LIKU-3430 Lentoliikenne ja lentoasemat MPR-5230 Tie-, katu- ja ratarakenteiden suunnittelu MPR-5270 Tien ja kadun suunnittelu Yhteensä 32 op Opiskelijat, joiden pääaine on Liikenne- ja kuljetusjärjestelmät, voivat edelleen syventää tietojaan valitsemalla intopisteen laajuisen kokonaisuuden alla luetelluista opintojaksoista. Listasta valitaan vähintään intopisteen edestä opintojaksoja AHT-1100 Ihminen ja ympäristö AHT-1300 Ympäristöpsykologia AYS-1300 Maisemasuunnittelu 7 op AYS-2450 Yhdyskuntasuunnittelun syventävä ammattikurssi 2 BIO-5000 Kestävä kehitys LIKU-1510 Liikennetekniikan erikoistyö LIKU-1520 Logistiikan erikoistyö LIKU-2436 Transport in International Context LIKU-4210 Kaupan ja teollisuuden logistinen analyysi LIKU-4220 Logistiikkastrategiat ja logistiikkapalvelut LIKU-4411 Toimitusketjun hallinta MPR-4410 Tierakennusmateriaalit MPR-4500 Viherrakentaminen MPR-5240 Tien rakenteen parantaminen ja kunnossapito RTT-4080 Maarakentamisen tuotantotalous RTT-8540 Tiedonhallinnan perusteet TETA-1040 Puheviestintä ja neuvottelutaito TETA-1101 Yritysorganisaatiot ja ihmisten johtaminen TUR-2200 Riskienhallinta Liikenne- ja kuljetusjärjestelmien suunnittelulla varmistetaan yhdyskunnan liikenne- ja kuljetuspalvelujen toimivuus. Liikenne- ja kuljetusjärjestelmien syventävät opinnot soveltuvat niille, jotka ovat kiinnostuneita liikennesuunnittelusta, kuljetusjärjestelmien kehittämisestä ja liikennejärjestelmäsuunnittelusta. Liikenne- ja kuljetusjärjestelmien opintokokonaisuudet kattavat niin henkilö- kuin tavaraliikenteenkin haasteelliset toimintaympäristöt. Liikennejärjestelmät yhdyskuntarakentamisessa Yhteyshenkilö Jorma Mäntynen Opintokokonaisuuden suoritettuaan yhdyskuntarakentamisen opiskelija tuntee liikenteen talous-, ympäristö- ja turvallisuusvaikutuk-

193 set sekä tietää perusasiat joukkoliikenteen, kuljetusten ja logistiikan suunnittelusta sekä älyliikenteen uusista sovelluksista. Esitietovaatimukset Tietojohtaminen 26 op Pakollinen Esitietovaatimukset Yhdyskuntarakentaminen Pakollinen Yhdyskuntatekniikka 50 op Pakollinen LIKU-1100 Logistiikka ja kuljetusjärjestelmät LIKU-2210 Liikennetalous LIKU-2410 Liikenneturvallisuus LIKU-2420 Liikenteen ympäristövaikutukset LIKU-2441 Älykkäät liikennejärjestelmät LIKU-3220 Joukkoliikennejärjestelmät LIKU-3410 Tie- ja rautatiekuljetukset RTT-8540 Tiedonhallinnan perusteet Yhteensä Opintokokonaisuus on tarkoitettu syventäviä opintoja täydentäväksi kokonaisuudeksi opiskelijoille, joiden pääaine on yhdyskuntarakentaminen. Logistiikka Yhteyshenkilö Jorma Mäntynen Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija tuntee logistiikan verkostomaisen toimintatavan ja -ympäristön, toimijat, tiedonhallinnan sekä eri kuljetusmuotojen ominaisuudet ja liittymisen logistiikkaan. Opiskelija osaa analysoida ja kehittää kaupan ja teollisuuden logistisia järjestelmiä. Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija voi työskennellä asiantuntijana logistisen ketjun eri osissa. LIKU-3410 Tie- ja rautatiekuljetukset LIKU-3420 Merenkulku ja satamatoiminnot LIKU-3430 Lentoliikenne ja lentoasemat LIKU-4220 Logistiikkastrategiat ja logistiikkapalvelut TITA-2210 Liiketoimintatiedon hallinta TITA-6600 Tietojohtamisen diplomityöseminaari 2 op 1 Yhteensä 20 op 1. Pakollinen, mikäli opintojaksoa ei ole suoritettu osana DI-tutkinnon perus- ja aineopintoja. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (30) LIKU-1520 Logistiikan erikoistyö LIKU-2420 Liikenteen ympäristövaikutukset LIKU-2436 Transport in International Context LIKU-2441 Älykkäät liikennejärjestelmät LIKU-3220 Joukkoliikennejärjestelmät LIKU-4210 Kaupan ja teollisuuden logistinen analyysi TITA-5200 Sovelluslaboratorio - integroidut tietojärjestelmät TITA-5300 Tietoturvallisuuden johtaminen Logistiikka ja kuljetusjärjestelmät Yhteyshenkilö Jorma Mäntynen Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija tuntee logistiikan verkostomaisen toimintatavan ja -ympäristön sekä eri kuljetusmuotojen ominaisuudet ja niiden kytkeytymisen logistiikkaan. Opiskelija osaa analysoida ja kehittää kaupan ja teollisuuden logistisia järjestelmiä. Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija voi työskennellä asiantuntijana logistisen ketjun eri osissa. SYVENTÄVÄT OPINNOT

194 SYVENTÄVÄT OPINNOT Esitietovaatimukset Tuotantotalous 2 Pakollinen LIKU-3410 Tie- ja rautatiekuljetukset LIKU-3420 Merenkulku ja satamatoiminnot LIKU-3430 Lentoliikenne ja lentoasemat LIKU-4210 Kaupan ja teollisuuden logistinen analyysi LIKU-4220 Logistiikkastrategiat ja logistiikkapalvelut Yhteensä 17 op Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (30) LIKU-1520 Logistiikan erikoistyö LIKU-1730 Logistiikan ja kuljetusjärjestelmien seminaari LIKU-2210 Liikennetalous LIKU-2220 Liikennetutkimukset ja -mallit LIKU-2410 Liikenneturvallisuus LIKU-2420 Liikenteen ympäristövaikutukset LIKU-2436 Transport in International Context LIKU-2441 Älykkäät liikennejärjestelmät LIKU-3211 Liikennejärjestelmän suunnittelu LIKU-3220 Joukkoliikennejärjestelmät TITA-5200 Sovelluslaboratorio - integroidut tietojärjestelmät Lääketieteellinen informatiikka Yhteyshenkilö Jari Hyttinen - Opiskelija osaa tunnistaa erilaisia lääketieteeseen ja terveydenhuoltoon liittyviä ongelmia ja formuloida ne siten, että voi löytää niihin ratkaisuja tietotekniikkaa soveltamalla. - Opiskelija tuntee tietoliikennetekniikan ja ohjelmistotekniikan perusperiaatteet ja osaa soveltaa niitä terveydenhuollon erilaisten tietotekniikkaratkaisujen toteuttamiseen noudattaen kansainvälisiä standardeja ja määräyksiä. - Opiskelija osaa mallinnuksen perusteet ja osaa toteuttaa erilaisia fysiologisten ja terveydenhuollon järjestelmien malleja. - Opiskelija osaa suunnitella ja soveltaa perusmenetelmiä fysiologisten signaalien ja lääketieteellisten kuvien käsittelemiseksi ja analysoimiseksi. Esitietovaatimukset Ohjelmistotekniikka 2 Suositeltava Signaalinkäsittely ja multimedia 2 Suositeltava BME-1806 on pakollinen vain, jos tekee diplomityön lääketieteelliseen informatiikkaan. BME-1806 Master s Seminar on Biomedical Engineering 2 op BME-2606 ehealth BME-2636 Medical Image Analysis LTT-4106 Processing of Physiological Signals LTT-6406 Modelling of Physiological Systems Yhteensä 22 op Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (30) BME-1506 Research Project in Biomedical Engineering BME-1750 Biolääketieteen tekniikan portfoliokurssi 2 op IHTE-1100 Käytettävyyden perusteet LTT-4300 Terveydenhuollon tietojärjestelmät LTT-6306 Neuroinformatics MAT-45050 Matemaattisen mallinnuksen peruskurssi MAT-51706 Bayesian Methods 6 op MAT-51801 Matemaattinen tilastotiede 6 op MAT-52600 Matemaattinen kryptologia 6 op

MAT-55900 Datan analyysimenetelmät mallinnuksessa OHJ-1150 Ohjelmointi II OHJ-1400 Olio-ohjelmoinnin peruskurssi OHJ-2010 Tietorakenteiden käyttö OHJ-2556 Artifi cial Intelligence 6 op OHJ-3010 Ohjelmistotuotannon perusteet OHJ-3050 Ohjelmistotuotannon menetelmät 6 op OHJ-3200 Ohjelmistoarkkitehtuurit 6 op OHJ-3321 Tietokantojen suunnittelu 6 op OHJ-5010 Hajautettujen järjestelmien perusteet OHJ-5101 Web-ohjelmointi SGN-1201 Signaalinkäsittelyn menetelmät SGN-1251 Signaalinkäsittelyn sovellukset SGN-2500 Johdatus hahmontunnistukseen SGN-2806 Neural Computation SGN-3010 Digitaalinen kuvankäsittely I SGN-5306 Knowledge Mining TLT-3101 Tietoturvallisuuden perusteet Lääketiede ja terveydenhuolto ovat merkittävä ja erityinen tietotekniikan sovellusalue. Lääketieteellinen informatiikka tutkii lääketieteessä ja terveydenhuollossa syntyvää tietoa ja kehittää menetelmiä ja tekniikoita sen analysoimiseksi ja hyödyntämiseksi. ehealth tutkii ja kehittää erityisesti tieto- ja viestintäteknologioita lääketieteellisen ja terveydenhuollon datan siirtoon, hyödyntämiseen ja tallentamiseen. Syventävät opinnot antavat teoreettiset valmiudet erityyppisen lääketieteellisen datan käsittelyyn ja analysointiin sekä dataan perustuvaan mallintamiseen. Lääketieteellisen informatiikan opintojen tueksi suositellaan erityisesti ohjelmistotekniikan ja ohjelmistotuotannon opintoja. Muita suositeltavia sivuainevaihtoehtoja ovat mm. tietoliikennetekniikka, signaalinkäsittely ja oppivat ja älykkäät järjestelmät sekä lääketieteellinen tekniikka. Matematiikka Yhteyshenkilöt Seppo Pohjolainen, Keijo Ruohonen, Robert Piche, Sirkka-Liisa Eriksson 195 - Matematiikan syventävät opinnot antavat hyvän perustan matemaattiselle tutkimustyölle ja jatko-opinnoille, matematiikan soveltamiselle ja matematiikan opettajana toimimiselle maan koululaitoksessa. Matematiikan opintoja voi syventää analyysin, diskreetin matematiikan, matemaattisen mallinnuksen ja tieteellisen laskennan, tilastollisten menetelmien ja datan mallinnuksen sekä opettajankoulutuksen painoalueille. Analyysin painoalueen syventävät opinnot keskittyvät funktionaalianalyysiin ja sen sovellutuksiin sekä mitta- ja integraaliteoriaan. Kokonaisuus soveltuu sekä matematiikan että teoreettisten insinööritieteiden kokonaisuuteen. Pääaineen keskeiset aihepiirit ovat mitta- ja integraaliteoria, funktionaalianalyysi sovelluksineen sekä geometrinen algebra. Diskreetti matematiikka on pääosin tietojenkäsittelyn ja -siirron, operaatiotutkimuksen sekä symbolisen laskennan mallinnuksessa tarvittavaa matematiikkaa. Sovellusmielessämyös vanhat lukuteorian ja algebran alueet luetaan diskreettiin matematiikkaan. Painoalue tähtää monipuoliseen katsaukseen ko. alueeseen. Opintojaksojen valinnoilla voidaan painottaa jotain mainituista sovellusalueista. Tilastollisten menetelmien ja datan mallinnuksen painoalueessa käsiteltävän pehmeän laskennan käyttökohteita ovat esimerkiksi päätöksenteon apuvälineet, digitaalisten kuvien käsittely ja ymmärrys, sosiaalisten nettiverkostojen ja asiakastietokantojenanalyysi sekä laadunvalvonta ja riskinhallinta. Matemaattisella mallinnuksella ja laskennallisilla menetelmillä (mm. simulointi, optimointi ja visualisointi) on tärkeä rooli monien eri tieteenalojen tutkimuksessa ja huipputekniikan tuotekehityksessä. Mallinnuksen tarkoituksena on rakentaa ilmiölle tai ongelmalle riittävän tarkka matemaattinen malli, jonka ratkaiseminen vaatii yleensä numeerisen menetelmän käyttöä. Painoalueen opinnot antavat opiskelijalle laajan matemaattisen osaamisen uusien monialaisten ilmiöiden mallintamiseen ja vaativien ratkaisumenetelmien kehittämiseen. - Matematiikan opettajankoulutuksen opinnot antavat laajan matemaattisen sivistyksen sovelluksia unohtamatta. Painoalueen opinnot antavat laaja-alaiset ja syvälliset tiedot matematiikassa ja sen sovel- SYVENTÄVÄT OPINNOT

196 SYVENTÄVÄT OPINNOT tamisessa. Tämä takaa vankan pohjan toimia itsenäisenä ja tietoa hankkivana matematiikan opettajana ammattikorkeakouluissa, lukioissa ja peruskouluissa. Laskennallisen lääketieteen painoalueen keskeisiä teemoja ovat kudoksen rakenteen ja toiminnan matemaattinen mallintaminen sekä näihin malleihin perustuvan laskennan suunnittelu, analyysi ja ohjelmointi. Opintokokonaisuus antaa valmiudet ymmärtää ja kehittää lääkäreille hyödyllisiä algoritmeja. Se toteutetaan yhteistyössä Biolääketieteen laitoksen kanssa. Esitietovaatimukset Matematiikka 2 Suositeltava - Esitietovaatimuksina suositellaan matematiikan aineopintoja Kullakin matematiikan neljästä painoalueesta on oma pakollinen kurssinsa, sekä myös suositellut täydentävät kurssinsa (ks. alla). MAT-41140 Johdatus funktionaalianalyysiin 7 op 4 MAT-41190 Graafi teoria 6 op 3 MAT-41281 Tilastolliset monimuuttujamenetelmät 6 op 1 MAT-45700 Johdatus teknilliseen laskentaan 5 MAT-52500 Inversio-ongelmat 6 op 2 MAT-58000 Diplomityöseminaari 1 op Yhteensä 29 op 1. Pakollinen tilastollisten menetelmien ja datan mallinnuksen painoalueella 2. Pakollinen lääketieteellisen laskennan painoalueella 3. Pakollinen diskreetin matematiikan painoalueella 4. Pakollinen analyysin ja opettajankoulutuksen painoalueella 5. Pakollinen Matemaattisen mallinnuksen ja tieteellisen laskennan painoalueella valitaan laitoksen tekemän suosituksen mukaisesti. Listaus löytyy opintokokonaisuuskuvauksen liitetiedostosta POPin opinto-oppaasta. Sopimuksen mukaan voidaan valita soveltuvia Tampereen yliopiston matematiikan ja tilastotieteen laitoksen kursseja. Niistä on sovittava matematiikan laitoksen vastaavan opettajan kanssa. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (30) MAT-31102 Numeerinen analyysi MAT-33351 Vektorikentät 6 op MAT-35000 Dynaamiset systeemit ja kaaos 6 op MAT-41122 Matemaattinen optimointiteoria 1 7 op MAT-41140 Johdatus funktionaalianalyysiin 7 op MAT-41176 Theory of Automata MAT-41180 Formaalit kielet 6 op MAT-41190 Graafi teoria 6 op MAT-41281 Tilastolliset monimuuttujamenetelmät 6 op MAT-41291 Mitta- ja integraaliteoria 8 op MAT-42106 Applied logics MAT-42500 Matematiikan historia MAT-43850 Matemaattinen analyysi 2 7 op MAT-44650 Operaatiotutkimus 2 6 op MAT-45050 Matemaattisen mallinnuksen peruskurssi MAT-45700 Johdatus teknilliseen laskentaan MAT-45807 Mathematics for Positioning MAT-51206 Coding Theory 6 op MAT-51216 Information Theory MAT-51250 Matemaattinen optimointiteoria 2 MAT-51266 Stochastic Processes 6 op MAT-51316 Partial Differential Equations MAT-51330 Jakautuneet järjestelmät MAT-51340 Osittaisdifferentiaaliyhtälöiden jatkokurssi 6 op MAT-51590 Kompleksianalyysin sovellutuksia MAT-51600 Matematiikan projektityö 2-10 op MAT-51627 Matrix Algebra 2 7 op MAT-51630 Tilastollinen laadunvalvonta MAT-51640 Tilastollinen kokeiden suunnittelu MAT-51650 Luotettavuusmatematiikka 6 op

197 MAT-51706 Bayesian Methods 6 op MAT-51801 Matemaattinen tilastotiede 6 op MAT-51900 Todennäköisyys modernissa matematiikassa MAT-52500 Inversio-ongelmat 6 op MAT-52600 Matemaattinen kryptologia 6 op MAT-53551 Funktionaalianalyysin jatkokurssi 8 op MAT-53707 Algebra 2 6 op MAT-53750 Johdatusta geometrisiin algebroihin ja niiden sovellutuksiin 7 op MAT-55010 Matematiikan erikoistyö MAT-55216 Topics in applied mathematics 3- MAT-55406 Finite Fields MAT-55500 Matematiikan opetuksen erityiskysymyksiä MAT-55800 Osittaisdifferentiaaliyhtälöt matemaattisessa mallinnuksessa MAT-55900 Datan analyysimenetelmät mallinnuksessa MAT-56000 Tilastolliset mallit MAT-56100 Satunnaisuus mallintamisessa MAT-56300 Jatkuvat mallit MAT-56400 Mallinnus ja optimointi MAT-59056 Mathematical Logic 7 op MAT-66000 Matematiikan jatko-opintoseminaari 2-10 op MAT-66050 Sovelletun matematiikan jatko-opintoseminaari 2-10 op MAT-69926 Orientation to Postgraduate Studies Materiaalifysiikka Yhteyshenkilö Mika Valden Esitietovaatimukset Materiaalitekniikka 2 Suositeltava FYS-1490 Kiinteän olomuodon fysiikka B FYS-1500 Kiinteän olomuodon fysiikka C FYS-2100 Pintatieteen perusteet FYS-2300 Elektronispektroskopia Yhteensä Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (30) FYS-1310 Fysiikan työt II FYS-1340 Termofysiikka FYS-1370 Statistinen fysiikka FYS-1430 Johdatus ydinfysiikkaan FYS-1580 Fysiikan työt III FYS-1610 Kvanttimekaniikka I FYS-2400 Nanorakenteet pinnoilla ja elementaariset pintaprosessit FYS-3100 Aerosolifysiikka FYS-4100 Laskennallinen fysiikka I FYS-4200 Laskennallinen fysiikka II FYS-5300 Optisen spektroskopian menetelmät FYS-6100 Puolijohdetekniikan perusteet FYS-6210 Puolijohdefysiikka I FYS-6220 Puolijohdefysiikka II FYS-6300 Molekyylien ja nanorakenteiden kvanttiteoria 6 op 18 op 6 op Suositellaan materiaalitekniikan opiskelijoille, jotka haluavat syvällisempiä tietoja nanorakenteisista materiaaleista, pinta-analyyttisistä menetelmistä ja niiden soveltuvuudesta pintailmiöiden tutkimukseen, sekä laskennallisesta materiaalifysiikasta. Lisätietoja antavat: Professori Mika Valden, huone Sk320, puhelin 3115 2555, mika.valden@ tut.fi ja Professori Tapio Rantala, huone Sg219, puhelin 3115 4226, Tapio.Rantala@tut.fi. SYVENTÄVÄT OPINNOT

SYVENTÄVÄT OPINNOT 198 Materiaalikemia/DI Yhteyshenkilö Helge Lemmetyinen 50 op - Kemia on perusluonnontiede, jonka syventävien opintojen tavoitteena on aineen rakenteen ja ominaisuuksien syvällinen tunteminen ja ymmärtäminen sekä taito soveltaa kemiaa. Kemian opinnot tarjoaa laajan joukon valinnaisia syventymisvaihtoehtoja kehittyvien kemian teknologioiden aloilta, kuten nanokemia ja -teknologia, supramolekulaariset rakenteet, asymmetrinen syntetiikka, ja huippunopea spektroskopia. - Syventävien kemian opintojen tavoitteena on täydentää kandidaatin tutkinnon kemian opintoja siten, että niissä saavutetaan määrältään ja laadultaan sekä kansallisesti että kansainvälisesti vertailukelpoinen DI:n kemistitutkinto, joka vastaa yhteiskunnan tarpeita soveltavan kemian alalla teollisuudessa ja yrityksissä että tutkimuksen aloilla yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Esitietovaatimukset Materiaalikemian aineopinnot 26 op Pakollinen KEM-2220 Fysikaalinen kemia 2 II KEM-3100 Polymeerikemia III KEM-4020 Fysikaalisen kemian työt 6 op III KEM-4250 IR-spektroskopia 2 op III KEM-4300 Differentiaalinen pyyhkäisykalorimetria 2 op IV KEM-4356 Chromatography and Mass Spectrometry 2 op IV KEM-4406 NMR Spectroscopy 2 op IV KEM-5250 Teollinen orgaaninen kemia III KEM-5350 Kemian seminaari IV Yhteensä 31 op Vaihtoehtoiset opintojaksot Valittava vähintään 19 pisteen edestä opintojaksoja KEM-3150 Polymeerikemian työt III KEM-3200 Pintakemia IV KEM-4040 Orgaanisen kemian jatkokurssi 1 IV KEM-4050 Orgaanisen kemian työt 2 1 IV KEM-4100 Katalyyttikemia 1 IV KEM-4150 Ympäristökemia IV KEM-4200 Metallien kemia IV KEM-5050 Spektroskopia 6 op IV KEM-5100 Valokemia IV KEM-5126 Photochemistry, Laboratory V KEM-5157 Experimental optical spectroscopy V KEM-5176 Nanochemistry 6 op V KEM-5200 Bio-orgaaninen kemia 1 IV KEM-5300 Synteesiteknologia 1 IV KEM-5430 Kemian erikoistyö 2 IV KEM-5440 Kemian erikoistyö 2 IV KEM-5450 Kemian erikoistyö 2 IV 1. Pakollisia opintojaksoja orgaanisen syntetiikan alalta tehtäville diplomitöille. 2. Kemian erikoistyö voidaan valita vain joko 3, 4 tai :n laajuisena. Materiaalikemia/DI/sivuaine Yhteyshenkilöt Helge Lemmetyinen Kemian sivuaineen tavoitteena on vahvistaa kemian asiantuntemus tasolle, jolla DI pystyy itsenäisesti soveltamaan kemian tietoja ammattitehtävissään ja toimimaan yhteistyössä muiden kemistien kanssa hallinnon, tutkimuksen ja teollisuuden insinööritehtävissä. Esitietovaatimukset Materiaalikemian aineopinnot 26 op Pakollinen

199 KEM-2220 Fysikaalinen kemia 2 II KEM-3100 Polymeerikemia III KEM-4020 Fysikaalisen kemian työt 6 op III KEM-4200 Metallien kemia IV KEM-5250 Teollinen orgaaninen kemia IV Yhteensä 21 op perusluonnontieteitä; fysiikkaa, kemiaa ja matematiikkaa materiaalitutkimukseen tavalla, joka antaa hänelle hyvät valmiudet toimia menestyksekkäästi useilla eri tekniikan osa-alueilla. Esitietovaatimukset Materiaalitekniikka 2 Pakollinen - Pakollinen materiaalitekniikan koulutusohjelman opiskelijoille. Materiaalitutkimus 2 Pakollinen - Pakollinen muiden koulutusohjelmien opiskelijoille. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (30) KEM-3150 Polymeerikemian työt III KEM-3200 Pintakemia IV KEM-4100 Katalyyttikemia IV KEM-4150 Ympäristökemia IV KEM-5050 Spektroskopia 6 op IV KEM-5100 Valokemia V KEM-5126 Photochemistry, Laboratory V KEM-5157 Experimental optical spectroscopy V KEM-5176 Nanochemistry 6 op V KEM-5430 Kemian erikoistyö IV Tähän opintokokonaisuuteen ei voi tehdä diplomityötä. Materiaalitutkimus Yhteyshenkilöt Toivo Lepistö, Veli-Tapani Kuokkala Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelijalla on hyvä tietämys eri tutkimusmenetelmistä ja niiden käyttömahdollisuuksista. Opiskelija osaa selittää eri tutkimusmenetelmien toimintaperiaatteet ja tiedostaa niiden soveltuvuuden eri materiaalien ja rakenteiden tarkasteluun. Opiskelija pystyy systemaattiseen ja ennen kaikkea innovatiiviseen työskentelyyn materiaalitutkimuksen alalla. Opiskelija osaa soveltaa MOL-3416 Electron Microscopy IV MOL-3516 Failure Analysis V Yhteensä 10 op Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (30) MOL-3116 Introduction to NDT Techniques IV MOL-3216 Thermal Analysis of Materials IV MOL-3316 Wear of Materials 6 op IV MOL-3616 X-ray Diffraction and Transmission Electron Microscopy 7 op V MOL-3716 Plastic Deformation and Fatigue of Metals 6 op V Suomen teollisuuden rakenteen ja toimintojen sekä harjoitettavan opetus- ja koulutustoiminnan osalta selkeäksi tavoitteeksi on asetettu maamme kehittäminen maailman johtavaksi korkean teknologian osaajaksi. Tämän tavoitteen toteuttaminen edellyttää sitä, että jatkossa yhä suuremman osan koulutetusta työvoimasta tulee toimia tutkimuksen ja tuotekehityksen parissa. Materiaalitutkimuksen kokonaisuus pyrkii omalta osaltaan auttamaan tämän tavoitteen saavuttamisessa kouluttamalla materiaalitietoisia henkilöitä, joilla on riittävän hyvä tietämys eri tutkimusmenetelmistä ja niiden käyttömahdollisuuksista. Mikäli tunnet kiinnostusta pitkäjänteiseen, systemaattiseen ja ennen kaikkea innovatiiviseen työskentelyyn, on tämä kokonaisuus juuri si- SYVENTÄVÄT OPINNOT

200 SYVENTÄVÄT OPINNOT nulle soveltuva edellyttäen, että sinulla on hyvät tiedot ja kiinnostus perusluonnontieteisiin; fysiikkaan, kemiaan ja matematiikkaan. Materiaalitutkimuksen syventymiskohde on luonteeltaan poikkitieteellinen ja luo valmiudet toimia myös muilla kuin puhtaasti materiaalitieteen alueella. Tämän vuoksi on suositeltavaa, että opiskelija valitsisi toiseksi aineopinnokseen esim. elektroniikan, fysiikan, hydrauliikan, kemian, koneensuunnittelun, lämpötekniikan, teknisen mekaniikan ja optimoinnin, tietotekniikan, tuotantotekniikan, ympäristötekniikan tai jonkin toisen materiaalitekniikan suuntautumisvaihtoehdoista. Materiaalivirtojen hallinta (DI) Yhteyshenkilö Simo Isoaho - Opiskelijalla on laaja-alaiset valmiudet jätehuollon johtamisen ja erikoisasiantuntijan tehtäviin elinkeinoelämässä ja julkisella sektorilla. - Opiskelijalla on laajat moni- ja poikkitieteelliset perustiedot suuntautua materiaalivirtojen hallinnan tutkimustehtäviin. Esitietovaatimukset Vesi- ja jätehuoltotekniikka 3 Pakollinen BIO-5000 Kestävä kehitys BIO-5150 Ympäristölainsäädännön luvat MOL-1650 Materiaalit ja ympäristö TETA-1050 Kansantalous Yhteensä 1 Listasta valitaan vähintään 16 opintopisteen edestä opintojaksoja BIO-5350 Sovellettu limnologia ENER-7010 Teollisuuden prosessit KEM-4150 Ympäristökemia KEM-4200 Metallien kemia KSU-4310 Käyttövarmuuden ja kunnossapidon perusteet LIKU-1100 Logistiikka ja kuljetusjärjestelmät LIKU-2420 Liikenteen ympäristövaikutukset MOL-1220 Materiaalin valinta 2 op MPR-4400 Pohjavedet MPR-5250 Ympäristögeotekniikka RTT-1080 Ympäristötalous RTT-2020 Kiinteistön hoito ja hallinta RTT-8050 Kaukokartoitus ja ympäristötietojärjestelmät SMG-4050 Energian varastointi ja uudet energialähteet STL-2600 Ympäristöterveyden perusteet STL-3610 Tekniikan kehitykseen liittyvät terveyskysymykset TUR-3200 Ympäristöjohtaminen TUR-3250 Ympäristöturvallinen tuotesuunnittelu Tämän opintokokonaisuuden voivat valita vain vesi- ja jätehuoltotekniikan pääaineopiskelijat, jotka jo diplomi-insinööritutkintoon sisällyttäen haluavat painottua voimakkaammin materiaalivirtojen hallinnan kysymyksiin. Metallimateriaalit Yhteyshenkilöt Tuomo Tiainen, Veli-Tapani Kuokkala - Opiskelija pystyy analysoimaan metallimateriaalien tuotevalmistuksen ja käytön asettamia vaatimuksia sekä todettuun käyttäytymiseen johtaneita syitä ja arvioimaan niiden pohjalta metallien soveltuvuutta erilaisiin käyttökohteisiin - Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelijalla on laaja tietämys metallimateriaalien ja metallitekniikan kehitysvaiheista, metallien ominaisuuksista ja niihin vaikuttamisesta, metallien käyttäytymisestä väsymis- ja kulumistilanteissa, valupohjaisen tuotevalmistuksen ja liittämisen periaatteista sekä terästekniikan uusimmista kehityssuuntauksista.

- Opiskelija osaa selittää metallimateriaalien käyttäytymisen ja tuotesuunnitteluperiaatteiden taustalla olevat ilmiöt ja niihin vaikuttavat tekijät sekä ilmiöiden asettamien vaatimusten ja materiaaliominaisuuksien väliset yhteydet. - Opiskelija osaa soveltaa tietämystään materiaalin valintatilanteissa sekä metallitekniikan erilaisissa asiantuntijatehtävissä. Esitietovaatimukset Materiaalien valmistustekniikka 2 Pakollinen - Pakollinen muiden koulutusohjelmien opiskelijoille. Materiaalitekniikka 2 Pakollinen - Pakollinen materiaalitekniikan koulutusohjelman opiskelijoille. MOL-4000 Valaminen valmistusmenetelmänä MOL-4106 Phase Transformations and Heat Treatments of Metals MOL-4500 Metallien liittämismenetelmät Yhteensä Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (30) MOL-3316 Wear of Materials MOL-3716 Plastic Deformation and Fatigue of Metals MOL-4010 Valutuotteen konstruktiosuunnittelu. Kertamuottivalut MOL-4301 Kestomuottivalujen suunnittelu MOL-4606 Advanced Steel Technology MOL-7506 Corrosion and its Prevention MOL-7606 Coatings and Surface Treatments MOL-8200 Metallien historia 1 6 op 6 op 6 op 6 op 6 op Mikrosysteemit Yhteyshenkilöt Jukka Lekkala, Pasi Kallio 201 - Mikrosysteemien syventävät opinnot suoritettuaan opiskelija 1. osaa selittää mikroskopiamenetelmien toimintaperiaatteet ja käyttää mikroskopialaitteistoja - 2. osaa selittää kuinka skaalautumisilmiö vaikuttaa eri sovelluksissa mittakaavan muuttuessa - 3. ymmärtää mikromittakaavan liikkeitä tuottavien toimilaitteiden toimintaperiaatteet, tuntee niiden ominaisuudet, osaa valita käyttökohteeseen soveltuvan toimilaitteen, osaa suunnitella ja toteuttaa mikromittakaavan liikkeitä tuottavien toimilaitteiden ohjauskokonaisuuden, sekä osaa soveltaa takaisinkytketyn säädön periaatteita niiden ohjaukseen - 4. osaa suunnitella, mallintaa, simuloida ja testata mikroantureita, ymmärtää kaupallisten anturien ominaisuudet sekä osaa soveltaa niitä erilaisiin mittauksiin ja tuotteisiin - 5. osaa suunnitella, mallintaa, simuloida ja testata mikrofl uidistisia rakenteita, ymmärtää mikrokanavavirtausten erityispiirteet, tuntee mikropumppujen, -venttiilien ja -sekoittimien toimintaperiaatteet ja osaa soveltaa niitä käytännössä - 6. tuntee mikrovalmistuksen pääperiaatteet, ymmärtää erilaisten menetelmien (esim. fotolitografi a, pinnoitus- ja kasvatusmenetelmät,...) mahdollisuudet ja rajoitukset, osaa suunnitella yksinkertaisia valmistusprosesseja - 7. kykenee kirjoittamaan alan teknisiä dokumentteja ja raportoimaan työnsä tuloksista englanniksi - 8. omaa valmiudet alan jatko-opintoihin Esitietovaatimukset Systeemitekniikka 2 Pakollinen ASE-2310 Johdatus mikrosysteemitekniikkaan ( Pakollinen ) ASE-2310 Johdatus mikrosysteemitekniikkaan III ASE-3016 Microactuators and Active Actuator Materials IV SYVENTÄVÄT OPINNOT

SYVENTÄVÄT OPINNOT 202 ASE-3036 Microsensors IV ASE-3056 Design of Microsensors IV ASE-3076 Microfl uidics IV Yhteensä 2 Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (30) ASE-2410 Johdatus prosessien hallintaan ASE-2510 Johdatus systeemien analysointiin ASE-2610 Johdatus automaation tietotekniikkaan ASE-4010 Prosessien hallinnan periaatteet ASE-5010 Kehittyneet datan mallinnus- ja analysointimenetelmät ASE-6030 Automaation reaaliaikajärjestelmät ASE-7410 Kuvaan perustuvat mittaukset ASE-7816 Biosensors Tämä opintokokonaisuus soveltuu lukuvuonna 2010-2011 opintonsa aloittaneille. Mikrosysteemitekniikka Yhteyshenkilö Pasi Kallio Mikrosysteemien syventävät opinnot suoritettuaan opiskelija - 1. osaa selittää kuinka skaalautumisilmiö vaikuttaa eri sovelluksissa mittakaavan muuttuessa - 2. ymmärtää mikromittakaavan liikkeitä tuottavien toimilaitteiden toimintaperiaatteet, tuntee niiden ominaisuudet, osaa valita käyttökohteeseen soveltuvan toimilaitteen, osaa suunnitella ja toteuttaa mikromittakaavan liikkeitä tuottavien toimilaitteiden ohjauskokonaisuuden, sekä osaa soveltaa takaisinkytketyn säädön periaatteita niiden ohjaukseen - 3. osaa suunnitella, mallintaa, simuloida ja testata mikroantureita, ymmärtää kaupallisten anturien ominaisuudet sekä osaa soveltaa niitä erilaisiin mittauksiin ja tuotteisiin - 4. osaa suunnitella, mallintaa, simuloida ja testata mikrofl uidistisia rakenteita, ymmärtää mikrokanavavirtausten erityispiirteet, tuntee mikropumppujen, -venttiilien ja -sekoittimien toimintaperiaatteet ja osaa soveltaa niitä käytännössä - 5. tuntee mikrovalmistuksen pääperiaatteet, ymmärtää erilaisten menetelmien (esim. fotolitografi a, pinnoitus- ja kasvatusmenetelmät,...) mahdollisuudet ja rajoitukset, osaa suunnitella yksinkertaisia valmistusprosesseja - 6. omaa valmiudet alan jatko-opintoihin - 7. kykenee kirjoittamaan alan teknisiä dokumentteja ja raportoimaan työnsä tuloksista englanniksi Esitietovaatimukset Biomateriaalitekniikan sivuaine 2 Suositeltava Biomittaukset 2 Suositeltava Lääketieteellinen tekniikka 2 Suositeltava Mittaus- ja informaatiotekniikka 2 Suositeltava Säätötekniikka 2 Suositeltava ACI-51000 Johdatus mikrosysteemitekniikkaan ACI-51100 Mikrosysteemitekniikan laboratoriotyökurssi ACI-51300 Mikrorobotiikka ja -toimilaitteet 1 ACI-51400 Mikrofl uidistiikka 1 ASE-7010 Systeemitekniikan diplomityöseminaari 1 op Yhteensä 19 op 1. Opintojaksoista valitaan toinen Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (30) ACI-20020 Digitaalinen säätö ACI-20030 Säädön suunnittelu ACI-32020 Automaation reaaliaikajärjestelmät ACI-42070 Identifi ointi 7 op 7 op

ACI-51300 Mikrorobotiikka ja -toimilaitteet ACI-51400 Mikrofl uidistiikka ASE-7816 Biosensors IHA-3506 Robotics and Teleoperation 7 op LTT-4106 Processing of Physiological Signals MIT-4031 Mikroanturit 6 op MIT-4051 Piianturien suunnittelu 8-9 op MIT-5210 Optiset menetelmät bioanalytiikassa MOL-1210 Materiaalit MOL-3416 Electron Microscopy TTE-5011 Johdanto robotiikkaan ja automaatioon TTE-5046 Laboratory Course in Robotics and Automation TTE-5516 Machine Vision and Optical Measurements 6 op TTE-6246 Micro and Desktop Manufacturing 6 op Tämä opintokokonaisuus soveltuu lukuvuonna 2009-2010 tai aiemmin opintonsa aloittaneille. Elektroniikan miniatyrisointi on muovannut merkittävästi niin lähes jokaisen teollisuudenalan kehitystä kuin omaa toimintaamme kotona, vapaa-aikana, autolla ajaessa, työpaikalla. Mikroelektroniikan kehitys on mahdollistanut matkapuhelimen, kameran ja monen muun kulutuselektroniikan tuotteen digitalisoinnin, miniatyrisoinnin ja toimintojen määrän radikaalin kasvun. Jo pitkään on ennustettu, että elektroniikkaa, mekaniikkaa, optiikkaa ja fl uidistiikkaa miniatyrisoiva ja integroiva teknologia kehittyy ja yleistyy vastaavalla tavalla. Tänä päivänä voidaan jo todeta, että kyseinen teknologia on osa jokapäiväistä elämäämme. Autojen turvatyynyt laukaistaan mikrosähkömekaanisilla piikiihtyvyysantureilla, joilla myös mitataan niin hölkkääjän juoksemaa matkaa, digikameroiden ja matkapuhelinten asentoa kuin sydämentahdistimissa potilaan liikettä. Mustesuihkutulostimella tulostaessamme käytämme pitkälle kehittynyttä mikrofl uidistiikkaa ja uusimmilla digitaalikameroilla kuvatessamme mikro-optiikan viimeisimpiä saavutuksia. Siinä vain joitain nykypäivän esimerkkejä miniatyrisoiduista komponenteista, joissa hyödynnetään mikromekaniikkaa, mikro-optiikkaa ja mikrofl uidistiikkaa eli mikrosysteemitekniikkaa. Mittausinformaatiotekniikka Yhteyshenkilö Risto Ritala 203 - Antaa valmiudet toimia työelämässä mittausinformaatiotekniikan asiantuntijana ja kehittäjänä. - Antaa valmiudet toimia asiantuntijana mittauksia ja niiden käsittelyä ja tulkintaa koskevien ilmiöiden ja ongelmien yhteiskunnallisessa käsittelyssä. - Antaa riittävät kieli-, viestintä- ja yhteistyötaidot sekä valmiudet toimia monitieteisessä yhteisössä. - Antaa opiskelijalle mittausinformaatiotekniikan menetelmien ja siihen liittyvien sovellusten hyvä tuntemus. - Antaa sekä teoreettiset valmiudet että opettaa soveltamaan numeerisia ohjelmistoja data-analyysiin. - Antaa edellytykset tieteelliseen jatkokoulutukseen. Esitietovaatimukset Mittaus- ja informaatiotekniikka 2 Suositeltava Oppivat ja älykkäät järjestelmät 2 Suositeltava Oppivat järjestelmät ja systeemiteoria 2 Suositeltava Signaalinkäsittely ja multimedia 2 Suositeltava Säätötekniikka 2 Suositeltava Teknillinen matematiikka 2 Suositeltava Teknillisen laskennan menetelmät 2 Suositeltava On valittava vähintään yksi esitietona oleva aineopintokokonaisuus. ( Pakollinen ) MIT-3010 Mittausdatan analyysi 1 ( Pakollinen ) ASE-7010 Systeemitekniikan diplomityöseminaari 1 op 1 V MIT-3051 Mittausten informaatiosisältö III MIT-3070 Mittausinformaatiojärjestelmän suunnittelu 7 op IV Yhteensä 1 1. Systeemitekniikan diplomityöseminaari on pakollinen diplomityönsä Mittausinformaatiotekniikan opintokokonaisuuteen tekeville. SYVENTÄVÄT OPINNOT

SYVENTÄVÄT OPINNOT 204 Vaihtoehtoiset opintojaksot Opintokokonaisuuteen on valittava vähintään kaksi vaihtoehtoista opintojaksoa. Valittava vähintään 10 pisteen edestä opintojaksoja MIT-3030 Mittausdatan analyysi 2 IV MIT-3110 Dynaamisten järjestelmien monimuuttujaanalyysi IV MIT-3210 Kuvaan perustuva mittaus 1 IV MIT-3230 Kuvaan perustuva mittaus 2 IV Täydentävinä opintojaksoina voidaan alla mainittujen opintojaksojen lisäksi valita myös muita systeemitekniikan laitoksen opintojaksoja, sekä matematiikan ja signaalinkäsittelyn opintojaksoja. Opintojaksoa ei voi sisällyttää syventäviin opintoihin, mikäli se sisältyy esitietona olevaan opintokokonaisuuteen. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (30) ASE-7110 Systeemitekniikan projektityö 2-8 op IV ASE-8010 Systeemitekniikan erityiskysymyksiä 1-10 op V MIT-1210 Mittaustekniikan matemaattiset menetelmät III MIT-5010 Teollisuusprosessien mittausjärjestelmät IV MIT-5511 Akustiikan mittaukset 4-7 op IV Opintokokonaisuus soveltuu lukuvuonna 2009-2010 tai aiemmin opintonsa aloittaneille. Mittausinformaatiotekniikan opintokokonaisuus opettaa mittausdatan analysoinnin järjestelmällisenä toimintaprosessina, joka alkaa kohdejärjestelmän tuntemukseen perustuvasta tavoitteen määrittelystä ja päättyy analyysitulosten tulkinnan tukemiseen. Painopiste on mittausten luotettavuuden ja informaatiosisällön arvioinnissa, mittausdatan esikäsittelyssä ja dynaamisista järjestelmistä kerättyjen data-aineistojen analysointimenetelmissä. Opintokokonaisuus antaa sekä teoreettiset valmiudet että opettaa soveltamaan numeerisia ohjelmistoja data-analyysiin. Koulutus tuottaa ammattilaisia suunnittelu-, tutkimus- ja kehitystehtäviin, joissa laajojen mittausaineistojen hallinta ja analyysi on keskeistä. Mittaustekniikka Yhteyshenkilöt Risto Ritala, Jukka Lekkala, Jouko Halttunen - Opiskelija osaa soveltaa tieteellistä tietoa ja tieteellisiä menetelmiä työelämässä. - Opiskelija kykenee jatkamaan opintojaan tieteellisessä jatkokoulutuksessa. - Opiskelija kykenee toimimaan työelämässä mittaustekniikan asiantuntijana ja kehittäjänä. - Opiskelija osaa toimia asiantuntijana mittaustekniikkaa koskevien ilmiöiden ja ongelmien yhteiskunnallisessa käsittelyssä. - Opiskelija hallitsee riittävästi kieli-, viestintä- ja yhteistyötaitoja sekä kykenee toimimaan monitieteisessä yhteisössä. - Opiskelija hallitsee mittaustekniikan menetelmiä ja niihin liittyviä sovelluksia. Esitietovaatimukset Automaatiosovellukset biotekniikassa 2 Suositeltava Biomittaukset 2 Suositeltava Lääketieteellinen tekniikka 2 Suositeltava Mittaus- ja informaatiotekniikka 2 Suositeltava Oppivat ja älykkäät järjestelmät 2 Suositeltava Oppivat järjestelmät ja systeemiteoria 2 Suositeltava Signaalinkäsittely ja multimedia 2 Suositeltava Säätötekniikka 2 Suositeltava Teknillinen fysiikka 2 Suositeltava Teknillinen matematiikka 2 Suositeltava Teknillisen laskennan menetelmät 2 Suositeltava Pakollista opintojaksoa ei voi sisällyttää syventäviin opintoihin, mikäli se sisältyy esitietona olevaan opintokokonaisuuteen. ASE-7010 Systeemitekniikan diplomityöseminaari 1 op 1

205 ASE-7816 Biosensors 3 MIT-1210 Mittaustekniikan matemaattiset menetelmät 3 MIT-2010 Metrologia 7 op 2 MIT-3010 Mittausdatan analyysi 1 7 op 2 MIT-3030 Mittausdatan analyysi 2 3 MIT-3051 Mittausten informaatiosisältö 3 MIT-3070 Mittausinformaatiojärjestelmän suunnittelu 7 op 3 MIT-3110 Dynaamisten järjestelmien monimuuttujaanalyysi 3 MIT-3210 Kuvaan perustuva mittaus 1 3 MIT-3230 Kuvaan perustuva mittaus 2 3 MIT-4010 Anturifysiikka 7 op 2 MIT-4031 Mikroanturit 6 op 3 MIT-4051 Piianturien suunnittelu 8-9 op 3 MIT-5511 Akustiikan mittaukset 4-7 op 3 Yhteensä 82 op 1. Pakollinen diplomityönsä Mittaustekniikan opintokokonaisuuteen tekeville. 2. Valittava vähintään yksi opintojakso, mikäli yhtäkään niistä ei sisälly esitietona olevaan aineopintokokonaisuuteen. 3. Valittava vähintään 1. Täydentävien opintojaksojen listalla mainittujen opintojaksojen lisäksi myös muita TTY:n opintojaksoja voidaan sisällyttää opintokokonaisuuteen opiskelijan suuntautuneisuuden mukaisesti. ASE-7110 Systeemitekniikan projektityö 2-8 op IV ASE-8010 Systeemitekniikan erityiskysymyksiä 1-10 op V MIT-5010 Teollisuusprosessien mittausjärjestelmät IV MIT-5210 Optiset menetelmät bioanalytiikassa IV Opintokokonaisuus soveltuu lukuvuonna 2009-2010 tai aiemmin opintonsa aloittaneille. Mittaustekniikan opintokokonaisuus tarjoaa mahdollisuuden suunnata opinnot opiskelijan oman erikoisosaamisen mukaisesti. vahvistavat mittausteknistä osaamista ja muilla opinnoilla syvennetään tietoja erikoisalan mittaustekniikasta. Opintokokonaisuuden vastuuhenkilöt antavat mielellään lisätietoja. Multimedia Yhteyshenkilö Ireneusz Defee - Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa multimedian perustekniikoita uusien multimediasovellutusten suunnitteluun. - Opiskelija osaa selittää digitaalisen audion ja videon signaalinkäsittelyn ja tiivistämisen periaatteet ja toimintatavat. - Opiskelija osaa selittää multimediajärjestelmien osien toiminnan ja soveltaa yleisesti käytettyjä tietoliikenneprotokollia multimediasovellutuksissa. - Opiskelija osaa ratkaista multimediasovelluksiin liittyviä ongelmia. Esitietovaatimukset Signaalinkäsittely ja multimedia 2 Pakollinen - Opintokokonaisuuksista on pakollinen jompikumpi. Signaalinkäsittely ja tietoliikenne 2 Pakollinen - Opiskelijan tulee aineopintokokonaisuutta muodostaessaan ottaa huomioon syventävien opintojen opintojaksojen esitietovaatimukset. SGN-1986 Signal Processing Thesis Seminar 1 op SGN-1996 Signal Processing Thesis Seminar Presentation 0 op SGN-3106 Digital Video Processing SGN-3156 Video Compression SGN-5016 Multimedia Signal Processing SGN-5106 Multimedia Systems and Communications SGN-5706 Multimedia Project 5-8 op Yhteensä 22 op SYVENTÄVÄT OPINNOT

206 SYVENTÄVÄT OPINNOT OHJ-1406 Introduction to Object-Oriented Programming OHJ-2556 Artifi cial Intelligence 6 op OHJ-3066 Software Testing SGN-1850 Signaalinkäsittelyn erityiskysymyksiä 1- SGN-2306 Signal Compression SGN-2556 Pattern Recognition SGN-2806 Neural Computation SGN-3637 Human visual system 4- SGN-5226 Content Sharing Technologies and Services SGN-5306 Knowledge Mining SGN-5406 Virtual Reality SGN-5806 Wireless Ambient Multimedia SGN-5858 Multimedia Graduate Seminar 5-8 op TITA-7106 Introduction to Entertainment and Media Management TITA-7306 Media Production Systems and Processes TLT-2310 Tietoliikenneprotokollat I TLT-2316 Computer Networking I TLT-6106 Basic Course on Wireless Communications Opintokokonaisuuden tavoitteena tarjota perustiedot multimediateknologiasta ja kehittää opiskelijan ongelmanratkaisu- ja järjestelmäsuunnittelutaitoja sekä antaa opiskelijalle valmiudet yhdistää signaalinkäsittelyn, tietoliikennetekniikan ja ohjelmistotekniikan taitoja multimediajärjestelmien kehittämisessä. Ohjelmistotiede Yhteyshenkilö Antti Valmari - Hänellä on vähintään yleisluontoiset tiedot teoreettisen tietojenkäsittelytieteen perusasioista. Huonoimpia arvosanoja lukuunottamatta hänellä on kyky soveltaa niitä ohjelmistotyössä. - Hänellä on laajat tiedot joltakin vaativaan ohjelmointiin tai teoreettiseen tietojenkäsittelytieteeseen liittyvältä erikoisalalta, ja arvosanasta riippuen hän osaa soveltaa niitä ohjelmistotyössä. - Hän on tutustunut ainakin yhteen tutkimusmetodiin tai toteuttanut laajan projektin. Siten hänellä on hyvä pohja ohjelmistoalan jatkoopinnoille. Esitietovaatimukset Ohjelmistotekniikka 2 Pakollinen OHJ-1750 Ohjelmistotekniikan diplomityöseminaari 1 op 3 V OHJ-1760 Ohjelmistotekniikan diplomityöseminaariesitys 0 op 3 V OHJ-2050 Ohjelmointikielten periaatteet 1 III OHJ-2156 Analysis of Algorithms III OHJ-2206 Design and Implementation of Data Structures IV OHJ-2306 Introduction to Theoretical Computer Science 6 op IV OHJ-2906 Software Science Project 2 IV Yhteensä 26 op 1. Opintojakso kannattaa suorittaa Ohjelmistotekniikan aineopintokokonaisuudessa. Huomautus 1 pätee. 2. Opintojakson sijaan voidaan suorittaa OHJ-4500 Lausekielten toteutustekniikka tai mihin tahansa muuhun Ohjelmistotekniikan opintokokonaisuuteen kuuluva projektityö. Huomautus 1 pätee. 3. Pakollinen vain, jos diplomityö tehdään tähän syventävään opintokokonaisuuteen. - Opintokokonaisuuden suorittaneella opiskelijalla on harjoitustyöllä todennettu kyky suunnitella ja toteuttaa poikkeuksellisen vaativia ohjelmia.

207 Vaihtoehtoiset opintojaksot Valittava vähintään 5 pisteen edestä opintojaksoja OHJ-2506 Program Verifi cation IV OHJ-2556 Artifi cial Intelligence 6 op III OHJ-2606 State Machines OHJ-2656 Varied Topics in Algorithmics OHJ-2700 Tietokonegrafi ikka 6 op III OHJ-1750 Ohjelmistotekniikan diplomityöseminaari 1 op OHJ-1760 Ohjelmistotekniikan diplomityöseminaariesitys 0 op OHJ-3050 Ohjelmistotuotannon menetelmät 6 op OHJ-3060 Ohjelmistojen testaus OHJ-3200 Ohjelmistoarkkitehtuurit 6 op OHJ-3500 Ohjelmistotuotannon projektityö 6-10 op Yhteensä 2 Täydentäviksi opintojaksoiksi kelpaavat kaikki OHJ-alkuiset vähintään aineopintotasoiset opintojaksot. Ohjelmistotiede soveltuu niille, jotka haluavat ymmärtää ohjelmistojen tekniikkaa syvällisesti, tuntea siihen liittyviä teoreettisia tuloksia ja kehittää ohjelmointitaitonsa huippuunsa. Ala vaatii valmiuksia matemaattis-loogiseen ajatteluun. Ohjelmistotuotanto Yhteyshenkilö Ilkka Haikala - Hyvä perustietämys ja ymmärrys ohjelmistotuotannon kaikista keskeisistä osa-alueista. - Hyvä pohja ohjelmistotuotannon jatko-opinnoille. - Kyky hallita ja kehittää yrityksen ohjelmistotuotantoprosessia. - Kyky suunnitella ja toteuttaa vaativia ohjelmistoja ohjelmistoprojekteina. Esitietovaatimukset Ohjelmistotekniikka 2 Pakollinen Diplomityöseminaari ja seminaariesitys (OHJ-1750 ja OHJ-1760) ovat pakollisia vain, jos diplomityö tehdään tähän opintokokonaisuuteen. Vaihtoehtoiset opintojaksot Valittava vähintään 5 pisteen edestä opintojaksoja OHJ-3100 Ohjelmien ylläpito ja evoluutio OHJ-3321 Tietokantojen suunnittelu 6 op OHJ-5201 Web-palveluiden toteutustekniikat Kokonaisuutta voi täydentää millä tahansa ohjelmistotekniikan OHJalkuisella opintojaksolla sekä erikseen luetelluilla tietoliikennetekniikan, tietojohtamisen, ihmiskeskeisen teknologian ja signaalinkäsittelyn opintojaksoilla. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (30) IHTE-1100 Käytettävyyden perusteet IHTE-3100 Käyttäjäkeskeinen tuotekehitys SGN-5306 Knowledge Mining TITA-2600 Liiketoimintaympäristön mallintamisen työpaja TITA-3100 Ohjelmistoliiketoiminta TITA-5100 Yrityksen tietojärjestelmät TITA-5300 Tietoturvallisuuden johtaminen TITA-5400 Tietohallinnon johtaminen TITA-5600 Liiketoiminnan ja tietojärjestelmien yhteensovittaminen TLT-2310 Tietoliikenneprotokollat I TLT-2330 Tietoliikenneprotokollat II TLT-2346 Communication Protocol Engineering 8 op TLT-3101 Tietoturvallisuuden perusteet SYVENTÄVÄT OPINNOT

208 SYVENTÄVÄT OPINNOT Ohjelmistotuotanto soveltuu opiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneet ohjelmistojen toteuttamisesta, toteutukseen liittyvästä tuotantoprosessista sekä ohjelmistoprojektien läpiviemisestä. Ohjelmoitavat alustat ja laitteet Yhteyshenkilö Timo Hämäläinen - Opiskelija ymmärtää nykyaikaisten ohjelmoitavien laitteiden suunnitteluavaruuden lainalaisuudet ja rajoitukset. - Opiskelijalla saavuttaa riittävän teoriapohjan jatko-opintoihin ja soveltamaan alan uusinta tieteellistä tietoa. - Opiskelija hallitsee prosessoreita ja digitaalielektroniikkaa sisältävien nykyaikaisten laitteiden suunnittelun, toteutuksen ja testauksen. - Opiskelija hallitsee teollisuudessa käytetyt yleisimmät elektroniikan suunnittelutyökalut (EDA) ja laitteistonkuvauskielet. Esitietovaatimukset Digitaali- ja tietokonetekniikka 2 Suositeltava Elektroniikka 2 Suositeltava Hajautetut järjestelmät 2 Suositeltava Ohjelmistotekniikka 2 Suositeltava Signaalinkäsittely ja tietoliikenne 2 Suositeltava Opintojaksot TKT-1540, TKT-1550 ja TKT-2526 ovat pakollisia vain, jos diplomityö tehdään tähän opintokokonaisuuteen. TKT-1540 Digitaali- ja tietokonetekniikan diplomityöseminaari 1 op IV TKT-1550 Digitaali- ja tietokonetekniikan diplomityöseminaariesitys 0 op V TKT-2431 SoC-suunnittelu IV TKT-2526 Project Work 5-8 op IV TKT-3400 Tietokonetekniikka II IV Yhteensä 16 op Vaihtoehtoiset opintojaksot Valittava vähintään 5 pisteen edestä opintojaksoja TKT-1400 ASIC-suunnittelu I TKT-3526 Processor Design TKT-3541 SoC-alustat Opintojaksot TKT-1202 ja TKT-1212 ovat suositeltavia, elleivät sisälly muihin opintoihin. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (30) OHJ-4010 Rinnakkaisuus IV OHJ-4200 Laitteistonläheinen ohjelmointi IV OHJ-4400 Reaaliaikajärjestelmät V TKT-1202 Digitaalisuunnittelu IV TKT-1212 Digitaalijärjestelmien toteutus 8 op IV TKT-1410 Suunnittelun varmennus IV TKT-1506 ASIC Design II IV TKT-1527 Digital System Design Issues IV TKT-2301 Langattomien sensoriverkkojen sovellukset V TKT-2456 Wireless sensor networks V TKT-3500 Mikrokontrollerijärjestelmät IV TKT-3516 Signal Processors V TKT-9617 Scientifi c Publishing 6 op V TLT-2310 Tietoliikenneprotokollat I IV Ohjelmoitavien alustojen ja laitteiden syventävät opinnot tekevät opiskelijasta ammattilaisen, joka hallitsee useita prosessoreita, laskentayksiköitä, oheislaitteita ja tietoliikenneyhteyksiä sisältävien ohjelmoitavien laitteiden suunnittelun, toteutuksen ja testauksen. Näitä taitoja vaaditaan suurimmassa osassa teollisuuden tuotekehitys- ja tutkimustoimintaa teknologian kehittyessä nopeasti kohti laajoja vuorovaikutteisia järjestelmiä. Laitteiden toimintavarmuus, suorituskyky ja alhainen energiankulutus saavutetaan oikeilla suunnittelu- ja varmennusmenetelmillä sekä elektroniikan suunnittelutyökalujen (EDA) hallinnalla. Syventävät opinnot keskittyvät laitteiden suunnitteluun,

209 mallintamiseen, optimoimiseen, toteutukseen ja testaukseen. Laite voi olla esimerkiksi älypuhelin, koneenohjauslaite, langaton videokamera, potilasdiagnostiikkalaite tai satelliittipaikannuslaite. Opinnoissa käsitellään monipuolisesti laitteiston suunnitteluperiaatteita sekä ohjelmiston ja laitteiston rajapintoja. Kursseilla käytetään uusimpia yrityksissä tuotantokäytössä olevia suunnitteluohjelmistoja. Syventävät opinnot voi sisällyttää vapaasti useiden koulutusohjelmien DI-tutkintoihin. Digitaali- ja tietokonetekniikan syventävistä opinnoista voivat tehdä diplomityön tietotekniikan, sähkötekniikan, automaatiotekniikan sekä signaalinkäsittelyn ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opiskelijat. Oppivat järjestelmät Yhteyshenkilöt Hannu Koivisto, Matti Vilkko - Kyky soveltaa em. menetelmiä esim. automaatiossa, signaalinkäsittelyssä, tietoliikenteessä, data-analyysissä - Sumean laskennan ja adaptiivisten verkkojen menetelmien tunteminen ja kyky kehittää uusia menetelmiä Esitietovaatimukset Oppivat järjestelmät ja systeemiteoria 2 Pakollinen ACI-41030 Neuro- sumeat järjestelmät ACI-42070 Identifi ointi ASE-7010 Systeemitekniikan diplomityöseminaari 1 op Yhteensä 11 op Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (30) ACI-11010 Automaatiotekniikan työkurssi ACI-21030 Prosessiautomaation sovellukset 7 op ACI-21130 Teollisuusprosessien mallintaminen ja säätörakenteet ACI-31070 Automaatioverkkojen erityiskysymyksiä MAT-41122 Matemaattinen optimointiteoria 1 7 op MAT-45050 Matemaattisen mallinnuksen peruskurssi MAT-51250 Matemaattinen optimointiteoria 2 MAT-55800 Osittaisdifferentiaaliyhtälöt matemaattisessa mallinnuksessa MAT-55900 Datan analyysimenetelmät mallinnuksessa MAT-56100 Satunnaisuus mallintamisessa MIT-1210 Mittaustekniikan matemaattiset menetelmät MIT-3010 Mittausdatan analyysi 1 7 op MIT-3030 Mittausdatan analyysi 2 MIT-3051 Mittausten informaatiosisältö MIT-3070 Mittausinformaatiojärjestelmän suunnittelu 7 op MIT-3110 Dynaamisten järjestelmien monimuuttuja-analyysi OHJ-2200 Tietorakenteiden suunnittelu ja toteutus SGN-2500 Johdatus hahmontunnistukseen SGN-2556 Pattern Recognition SGN-2806 Neural Computation SGN-5306 Knowledge Mining SGN-6106 Computational Systems Biology SGN-6457 Computational Models in Complex Systems SYVENTÄVÄT OPINNOT Vaihtoehtoiset opintojaksot Valittava vähintään 5 pisteen edestä opintojaksoja ACI-20020 Digitaalinen säätö 1 ACI-20030 Säädön suunnittelu 7 op 1 1. Opintojaksot ACI-20020 ja ACI-20030 ovat keskenään vaihtoehtoisia. Opintokokonaisuus soveltuu lukuvuonna 2009-2010 tai aiemmin opintonsa aloittaneille. Syventävät opinnot perehdyttävät opiskelijan aineopintoja syvällisemmin sumean päättelyn, neuroverkkojen, geneettisten algoritmien menetelmiin ja niiden soveltamiseen automaatiossa ja data-analyysissä. Näihin perustuvat toteutukset ovat yleis-

210 SYVENTÄVÄT OPINNOT tyneet elektronisissa laitteissa, automaatiossa ja signaalinkäsittelyssä sekä laite- että järjestelmätasolla. Koulutus tuottaa ammattilaisia erityisesti suunnittelu-, tutkimus- ja kehitystehtäviin. Paikannus ja navigointi Yhteyshenkilöt Robert Piche, Jussi Collin, Markku Renfors Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija osaa - valita sopivan paikannusjärjestelmän tai -menetelmän annetuilla rajoitteilla ja tarkkuusvaatimuksilla - laskea paikkaratkaisun käyttäen satelliittimittauksia - analysoida eri paikannusjärjestelmien virheitä - suunnitella eri ympäristöihin sopivia paikannuslaitteita ja -algoritmeja Esitietovaatimukset Automaatiosovellukset biotekniikassa 2 Suositeltava Digitaali- ja tietokonetekniikka 2 Suositeltava Elektroniikka 2 Suositeltava Signaalinkäsittely ja multimedia 2 Suositeltava Signaalinkäsittely ja tietoliikenne 2 Suositeltava Teknillinen matematiikka 2 Suositeltava Tietoliikennetekniikka 2 Suositeltava MAT-45806 Mathematics for positioning 1 IV MAT-45807 Mathematics for Positioning 1 IV TKT-2536 Introduction to Satellite Positioning IV TKT-2546 Methods for Positioning IV TLT-6100 Langattoman tietoliikenteen perusteet IV Yhteensä 20 op 1. Kurssit MAT-45807 ja MAT-45806 ovat vaihtoehtoiset ja toisensa poissulkevat. Opintokokonaisuuteen on valittavissa myös muita soveltuvia opintojaksoja sopimuksen mukaan. Opintokokonaisuuteen voi sisällyttää vain yhden laitoksen projektityökurssin tai -kurssit. Englanninkielisen opintojakson voi korvata vastaavalla suomenkielisellä opintojaksolla ja toisin päin. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (30) ELE-6350 Radionavigointi ja tutkajärjestelmät 5-6 op IV MAT-31102 Numeerinen analyysi IV MAT-41122 Matemaattinen optimointiteoria 1 7 op MAT-41281 Tilastolliset monimuuttujamenetelmät 6 op IV MAT-45050 Matemaattisen mallinnuksen peruskurssi IV MAT-51250 Matemaattinen optimointiteoria 2 IV MAT-51600 Matematiikan projektityö 2-10 op IV MAT-51706 Bayesian Methods 6 op IV MAT-58000 Diplomityöseminaari 1 op IV MIT-3030 Mittausdatan analyysi 2 IV MIT-4031 Mikroanturit 6 op IV SGN-2607 Statistical Signal Processing 6 op IV SGN-2756 Robust Estimation IV TKT-1540 Digitaali- ja tietokonetekniikan diplomityöseminaari 1 op V TKT-1550 Digitaali- ja tietokonetekniikan diplomityöseminaariesitys 0 op IV TKT-2526 Project Work 5-8 op IV TKT-2556 Basics of Inertial Navigation V TKT-3516 Signal Processors V TKT-3526 Processor Design V TLT-1656 Special Assignment in Communications Engineering 1 3-8 op IV TLT-1666 Special Assignment in Communications Engineering 2 3-8 op IV TLT-1750 Tietoliikennetekniikan diplomityöseminaari 1 op IV TLT-1760 Tietoliikennetekniikan diplomityöseminaariesitys 0 op V

211 TLT-5200 Tietoliikenneteoria 5-7 op IV TLT-5400 Digitaalinen siirtotekniikka 7 op IV TLT-5606 Spread Spectrum Techniques 5-7 op IV Paikannusta hyödyntävät sovellukset ovat yleistyneet voimakkaasti viime vuosina ja tämä trendi näyttää jatkuvan. Paikannuksen ja navigoinnin syventävä opintokokonaisuus soveltuu opiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneet kehittämään laitteita paikannukseen ja navigointiin. Opintokokonaisuus antaa hyvät pohjatiedot erilaisista paikannustekniikoista ja niiden sovelluskohteista. Diplomityön ohjaaja voi olla joko Tietokonetekniikan, Matematiikan tai Tietoliikennetekniikan laitokselta riippuen työn pääongelmasta. Diplomityöhön liittyen on suoritettava k.o. laitoksen diplomityöseminaari. Paperinjalostus- ja pakkaustekniikka Yhteyshenkilö Jurkka Kuusipalo 29 op PAK-2060 Pakkausharjoitus 2 op PAK-2070 Paperinjalostus- ja pakkaustekniikan erikoistyö PAK-2080 Paperinjalostus- ja pakkaustekniikan diplomi työseminaari 0 op Yhteensä 29 op Paperinjalostus- ja pakkaustekniikan syventävää opintokokonaisuutta suositellaan erityisesti automaatio-, kone-, ja materiaalitekniikan, sekä luonnontieteiden ja ympäristötekniikan tiedekuntien tekniikan kandidaateille. Pakkaus- ja paperia jalostavaan teollisuuteen suuntautuvalle suositellaan soveltuvin osin energia- ja prosessitekniikan, kemian, bio- ja ympäristötekniikan, materiaalitekniikan, kone- ja automaatiotekniikan, teollisuustalouden opintoja. Pinnoitustekniikka ja keraamimateriaalit Yhteyshenkilöt Tapio Mäntylä, Petri Vuoristo SYVENTÄVÄT OPINNOT - Paperinjalostus- ja pakkaustekniikan syventävät opinnot antavat opiskelijalle valmiudet paperi-, paperinjalostus- ja pakkausteollisuuden käyttö-, suunnittelu-, tutkimus- ja tuotekehitystehtäviin. - Työnantajina ovat pakkausteollisuus, paperia ja kartonkia jalostava teollisuus, paperi-, ja paperikoneteollisuus, ja sekä alan insinööritoimistot ja tutkimuslaitokset. - Perinteisen tuotevalmistusnäkökulman laajentaminen ympäristöä säästävään ja taloudellisesti kannattavaan materiaali- ja prosessihallintaan on paperinjalostus- ja pakkaustekniikan lähtökohtana. PAK-2010 Päällystys- ja laminointitekniikka 6 op PAK-2020 Pakkausmateriaalit ja pakkaaminen 6 op PAK-2030 Elintarvikepakkaaminen PAK-2040 Päällystemateriaalien reologia PAK-2050 Adheesio paperin- ja kartonginjalostuksessa - Opiskelija osaa selittää eri valmistustekniikoiden tärkeimmät osavaiheet, tunnistaa tärkeimmät materiaalityypit sekä niiden ominaisuuksien riippuvuuden mikrorakenteesta. - Opiskelija osaa soveltaa pinnoitteita ja keraamimateriaaleja laajaalaisesti vaativiin teknisiin sovelluksiin koneenrakennuksessa, sähkötekniikassa, elektroniikassa, optiikassa ja fotoniikassa, bioteknisissä ja lääketieteellisissä sovelluksissa sekä ympäristötekniikassa. Opiskelijalla on myös valmiudet toteuttaa näiden materiaalien avulla uusia innovatiivisia ratkaisuja laajassa sovelluskentässä. - Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelijalla on laaja tietämys erilaisista pinnoitteista ja keraamimateriaaleista, niiden valmistustekniikoista, rakenteiden ja ominaisuuksien välisistä riippuvuuksista sekä erilaisista käyttökohteista, koneenrakennuksesta uusiin energiatekniikoihin, biomateriaaleista elektroniikan ja optiikan sovelluksiin sekä ympäristötekniikkaan. - Opiskelija pystyy analysoimaan ja arvioimaan tärkeimpien ominaisuuksien testaustulosten merkityksen ja luotettavuuden ja valitsemaan niiden pohjalta eri sovelluksiin parhaiten soveltuvat materiaalit.

212 Esitietovaatimukset Materiaalitekniikka 2 Pakollinen Pohjarakentaminen Yhteyshenkilö Tim Länsivaara SYVENTÄVÄT OPINNOT MOL-7106 Engineering Ceramics IV MOL-7606 Coatings and Surface Treatments 6 op IV Yhteensä 11 op Opiskelija voi täydentävillä opintojaksoilla painottaa opintojaan joko pinnoitustekniikan suuntaan tai keraamimateriaaleihin haluamallaan tavalla. Pinnoitepainotteisia kursseja ovat MOL-7706, MOL-7506, MOL-4106 ja KSU-4110. Keraamipainotteisia kursseja ovat MOL- 7207 ja MOL-7307. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (30) FYS-2100 Pintatieteen perusteet 6 op KSU-4110 Tribologian perusteet MOL-3216 Thermal Analysis of Materials MOL-3316 Wear of Materials 6 op MOL-3416 Electron Microscopy MOL-3516 Failure Analysis MOL-3616 X-ray Diffraction and Transmission Electron Microscopy 7 op MOL-4106 Phase Transformations and Heat Treatments of Metals MOL-4500 Metallien liittämismenetelmät MOL-5170 Muovimateriaalit MOL-6100 Polymeerien reologia MOL-7207 Functional Materials MOL-7307 Processing of Ceramics MOL-7506 Corrosion and its Prevention 6 op MOL-7706 Thin Film Technologies MOL-8500 Materiaaliopin erityistyö 3-8 op - Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija osaa suunnitella ja analysoida erilaisia pohjarakenteita - hallitsee geoteknisen mitoituksen periaatteet ja osaa käyttää ajanmukaisia laskentatyökaluja - tunnistaa perustusten vahvistamisen tarpeet ja hallitsee siihen käytettävät menetelmät - omaa pohjarakenteiden ja talonrakennukseen liittyvien maarakenteiden rakentamisessa ja niiden korjaamisessa tarvittavat tiedot. Esitietovaatimukset Talonrakentaminen 50 op Pakollinen MPR-5120 Perustusten vahvistaminen MPR-5131 Pohjarakentamisen laskentaohjelmat MPR-5140 Elementtimenetelmän käyttö geotekniikassa MPR-5210 Yhdyskunnan geotekniikka Yhteensä 20 op Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (30) MPR-4200 Kalliorakennus MPR-4210 Kalliorakennuksen jatkokurssi MPR-5220 Maarakennustekniikka MPR-5250 Ympäristögeotekniikka MPR-5350 Maa- ja pohjarakenteiden vaihtuva erikoisopintojakso 3-16 op MPR-5430 Maa- ja pohjarakenteiden erikoistyö I MPR-5450 Maa- ja pohjarakenteiden erikoistyö II MPR-5480 Maa- ja pohjarakenteiden erikoistyö III 8 op MPR-5880 Rakennushankkeen suunnittelun simulointi RTT-1051 Yhdyskuntatekniikan talous

213 Opintokokonaisuus on koottu siten, että sopivilla opintojaksovalinnoilla on mahdollista täyttää Suomen rakentamismääräyskokoelman edellyttämät pohjarakennesuunnittelijan pätevyysvaatimuksia vastaavat opinnot. Prosessiautomaatio Yhteyshenkilöt Yrjö Majanne, Matti Vilkko - Opiskelija osaa analysoida prosessien dynaamista toimintaa, asettaa säädettävälle prosessille säätötavoitteet ja osaa suunnitella niiden perusteella säätörakenteita ja -järjestelmiä. - Opiskelijalla on valmius soveltaa kehittyneitä säätömenetelmiä teollisuuden prosesseihin. Esitietovaatimukset Säätötekniikka 2 Pakollinen ACI-11060/ASE-7010 pakollinen vain prosessiautomaatiosta diplomityötä tekeville ACI-11010 Automaatiotekniikan työkurssi 1 ACI-21030 Prosessiautomaation sovellukset 7 op ACI-21110 Panosprosessien automaatio 1 ACI-21130 Teollisuusprosessien mallintaminen ja säätörakenteet ASE-7010 Systeemitekniikan diplomityöseminaari 1 op Yhteensä 20 op 1. ACI-11010 ja ACI-21110 ovat vaihtoehtoiset Prosessiautomaation pää- ja sivuaineeseen hyväksytään täydentäviksi kaikki ACI-alkuiset opintojaksot. Näiden lisäksi valinnaisiksi hyväksytään allaolevassa taulukossa luetellut opintojaksot. Opintokokonaisuuden vastuuhenkilö voi hyväksyä muitakin opintojaksoja. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (30) ENER-1100 Energiatekniikan mittaukset ENER-3010 Lämmönsiirron perusteet ENER-4010 Virtausoppi ENER-6010 Polttotekniikka ENER-8200 Höyrytekniikka ENER-8240 Voimalaitostekniikka MIT-1210 Mittaustekniikan matemaattiset menetelmät MIT-3010 Mittausdatan analyysi 1 7 op MIT-3051 Mittausten informaatiosisältö MIT-4010 Anturifysiikka 7 op MIT-5010 Teollisuusprosessien mittausjärjestelmät PAK-2010 Päällystys- ja laminointitekniikka 6 op TUR-3100 Prosessiautomaation turvallisuus Prosessiautomaatiossa opittavat menetelmät ja ongelmanratkaisutapa ovat yhteistä kaikelle prosessiteollisuudelle, mutta sovelluksissa perehdytään erityisesti voimalaitosten ja kemian teollisuuden automaatioratkaisuihin. Aineen tueksi suositellaan valinnaisista opintojaksoista energia- ja prosessiteknisiä kursseja. Prosessiautomaatio sopii yhteen useimpien automaatiotekniikan aineiden kanssa. Yhdistelmä ympäristötekniikan, energia- ja prosessitekniikan sekä puunjalostustekniikan opintojen kanssa on ammattia ajatellen hyvä vaihtoehto. Opintokokonaisuus soveltuu lukuvuonna 2009-2010 tai aiemmin opintonsa aloittaneille. Prosessien hallinta Yhteyshenkilöt Matti Vilkko, Jouko Halttunen - Prosessien hallinnan syventävät aineopinnot suoritettuaan opiskelija osaa hahmottaa raaka-aineita, puolivalmisteita, valmiita tuotteita tai palveluja tuottavan prosessin sekä tällaiseen prosessiin liittyvän informaation keräämisen ja prosessin ohjaamisen mahdollisuudet. SYVENTÄVÄT OPINNOT

214 SYVENTÄVÄT OPINNOT - Prosessin ymmärtämisen pohjalta opiskelija osaa määrittää prosessin toiminnalle realistiset toiminnalliset vaatimukset ja näiden vaatimusten pohjalta suunnitella tarkoituksen mukaiset tavat ohjata ja hallita eri prosesseja tai muuttaa prosessien dynaamisia ominaisuuksia. Esitietovaatimukset Systeemitekniikka 2 Pakollinen ASE-4010 Prosessien hallinnan periaatteet ASE-4030 Prosessien hallinnan sovellukset 8 op ASE-4050 Prosessien hallinnan kehittyneet menetelmät 7 op Yhteensä 20 op Vaihtoehtoiset opintojaksot Valittava vähintään 10 pisteen edestä opintojaksoja ASE-2310 Johdatus mikrosysteemitekniikkaan ASE-2510 Johdatus systeemien analysointiin ASE-2610 Johdatus automaation tietotekniikkaan ASE-3016 Microactuators and Active Actuator Materials ASE-5010 Kehittyneet datan mallinnus- ja analysointimenetelmät ASE-6010 Tietoverkkopohjainen automaatio ASE-7410 Kuvaan perustuvat mittaukset ASE-7516 Dynamic Planning with Incomplete Information ASE-7610 Automaation turvallisuus ASE-7716 Predictive and Fuzzy Control ASE-7816 Biosensors ASE-8010 Systeemitekniikan erityiskysymyksiä 1-10 op Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (30) MAT-51266 Stochastic Processes MAT-51706 Bayesian Methods MAT-52500 Inversio-ongelmat 6 op 6 op 6 op Opintokokonaisuus soveltuu lukuvuonna 2010-2011 tai sen jälkeen opintonsa aloittaneille. Prosessilaitteet Yhteyshenkilöt Hannu Ahlstedt, Risto Raiko Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija: - pystyy tuottamaan diplomityön energiatekniikan sovellutusten alueelta - pystyy käyttämään termodynamiikan, lämmönsiirron, virtausopin ja energiatekniikan perusteita eri alojen sovellutuksissa saavutettuaan opiskelijalla on edellytykset osaamisensa jatkuvaan kehittämiseen Esitietovaatimukset Energiatekniikka 2 Suositeltava - Opintokokonaisuus on tarkoitettu energiatekniikan aineopintojen jatkoksi. Energia- ja prosessitekniikan tai talotekniikan aineopintojen jatkoksi tätä vaihtoehtoa ei hyväksytä. ENER-1100 Energiatekniikan mittaukset 1 ENER-2020 Lämpötekniikan perusteet 1 ENER-3010 Lämmönsiirron perusteet 1 ENER-4010 Virtausoppi

ENER-7200 Prosessien simulointi ENER-8010 Energiatekniikan perusteet 1 ENER-8200 Höyrytekniikka Yhteensä 31 op 1. Jos opintojakso sisältyy jo kandidaattivaiheen opintoihin, tilalle on valittava täydentäviä opintojaksoja. ACI-21030 Prosessiautomaation sovellukset 7 op ACI-21130 Teollisuusprosessien mallintaminen ja säätörakenteet ASE-7010 Systeemitekniikan diplomityöseminaari 1 op MIT-5010 Teollisuusprosessien mittausjärjestelmät Yhteensä 18 op 215 kaikki muut ENER-alkuiset opintojaksot. Opintokokonaisuus soveltuu energiatekniikan aineopintojen jatkoksi suoraan ilman mitään täydentäviä opintoja. Puunjalostusautomaatio Yhteyshenkilöt Yrjö Majanne, Pekka Pietilä - Valmius soveltaa myös kehittyneitä säätömenetelmiä puunjalostusteollisuuden prosesseihin. - Kyky ymmärtää puunjalostusteollisuuden prosesseja ja prosesseihin sekä automaatioon liittyvää laitetekniikkaa. - Kyky ymmärtää ja analysoida puunjalostusteollisuuden prosessien dynamiikkaa ja kyky suunnitella analyysien perusteella säätörakenteita ja -järjestelmiä. Esitietovaatimukset Oppivat järjestelmät ja systeemiteoria 2 Pakollinen Säätötekniikka 2 Pakollinen ASE-7010 pakollinen vain puunjalostusautomaatiosta diplomityötä tekeville. Vaihtoehtoiset opintojaksot ACI-21110 ja ASE-7110 ovat keskenään vaihtoehtoiset. ACI-21110 Panosprosessien automaatio ASE-7110 Systeemitekniikan projektityö 2-8 op Opintokokonaisuuden vastuuhenkilö voi hyväksyä muitakin kursseja. Kurssit ACI-20030 ja ACI-31040 voi valita vain, jos ne eivät sisälly aineopintoihin. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (30) ACI-20020 Digitaalinen säätö ACI-20030 Säädön suunnittelu 7 op ACI-21030 Prosessiautomaation sovellukset 7 op ACI-31040 Automaatiolaitteet ja -verkot 7 op ACI-32020 Automaation reaaliaikajärjestelmät 7 op ACI-32040 Automaation ohjelmistokomponentit ja sovellus palvelut 7 op ACI-41050 Sumea laskenta ACI-42070 Identifi ointi ENER-4010 Virtausoppi MIT-3010 Mittausdatan analyysi 1 7 op MIT-3051 Mittausten informaatiosisältö MIT-4010 Anturifysiikka 7 op PAK-1020 Paperin- ja kartonginvalmistuksen perusteet 7 op TEL-1330 Sähkökoneet 6 op TEL-1360 Sähkömoottorikäytöt TUR-3100 Prosessiautomaation turvallisuus SYVENTÄVÄT OPINNOT

216 SYVENTÄVÄT OPINNOT Puunjalostusteollisuus on edelleen Suomen tärkein teollisuuden ala. Sen automaatioaste on myös maailman huippuluokkaa. Kehityksen kärjessä pysyminen vaatii pitkälle koulutettuja automaatioalan ammattilaisia. Kokonaisuuden aiheisiin kuuluvat puunjalostusprosessien mittaukset, säädöt, toimilaitteet sekä näiden muodostamat kokonaisuudet. Kokonaisuuden tueksi suositellaan valittavaksi lämpö- ja paperinjalostustekniikkaan liittyviä kursseja. Mittaus- ja informaatiotekniikan, paperinjalostustekniikan sekä energia- ja prosessitekniikan opintokokonaisuudet sopivat hyvin puunjalostusautomaation rinnalle. Rakennesuunnittelu Yhteyshenkilö Matti Pentti Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija osaa monipuolisesti analysoida, mitoittaa ja suunnitella erilaisia kantavia ja muita rakenteita. Opiskelija voi syventää osaamistaan kantavien rakenteiden suunnitteluosaamisen lisäksi esimerkiksi rakenteiden paloturvallisuuden, rakennusfysikaalisen analyysin ja suunnittelun ja/tai mallintamistaitojen hallinnassa, riippuen omasta opintojaksovalinnastaan. Esitietovaatimukset Talonrakentaminen 50 op Pakollinen Jatkomahdollisuudet Vaativien rakenteiden suunnittelu RTEK-2070 Sovellettu kimmoteoria RTEK-3220 Betonielementtirakenteet RTEK-3310 Teräsrakenteet Yhteensä Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (30) 6 op 16 op ARS-1300 Rakennusakustiikka RTEK-2130 Rakennusstatiikan sovellutuksia RTEK-3230 Jännitetyt betonirakenteet RTEK-3420 Puurakenteiden jatkokurssi RTEK-3511 Rakennusfysiikka 6 op RTEK-3541 Rakenteiden palomitoitus RTEK-3550 Paloturvallisuustekniikka RTEK-3610 Sillanrakennuksen perusteet RTEK-3720 Kantavien rakenteiden korjaaminen RTT-8710 Mallintaminen I Sopivilla opintojaksovalinnoilla on mahdollista täyttää rakentamismääräysten edellyttämät opintovaatimukset eri suunnittelupätevyyksiä haettaessa. Rakennustekniikan materiaalit Yhteyshenkilö Matti Pentti - Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija osaa kuvailla rakennusalan ja rakennushankkeen ominaispiirteitä ja käsitteitä - esitellä rakentamisessa käytettäviä materiaaleja, rakenneratkaisuja ja tuotteita sekä niiden ominaisuuksia kuvaavia suureita ja määritysmenetelmiä - esittää kantavan runkorakenteen tyypilliset rakenneratkaisut ja rakennesuunnittelun sisältö - kurssivalinnasta riippuen esimerkiksi kuvailla ja suunnitella rakennusfysikaalisesti hyvin toimivia ja pitkäikäisiä rakenteita tavallisissa tapauksissa tai esitellä kiviaineksia ja tienrakennuksessa käytettäviä materiaaleja, niille asetettavia vaatimuksia ja mittausmenetelmiä. MPR-4010 Insinöörigeologian perusteet RTEK-3110 Rakennesuunnittelun perusteet 6 op

217 RTEK-3130 Rakennusaineet ja -tarvikkeet RTEK-3140 Betonitekniikka RTT-1020 Johdanto rakennustuotantoon ja -talouteen Yhteensä 19 op Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (30) MPR-4310 Kiviainesten tutkimusmenetelmät MPR-4410 Tierakennusmateriaalit MPR-5020 Pohjatutkimukset RTEK-3520 Rakenteiden pitkäaikaiskestävyys RTEK-3530 Eristysrakenteet RTEK-3740 Rakenteiden historia RTEK-3750 Kuntotutkimukset 2 op 2 op Opintokokonaisuus antaa materiaalitekniikan opiskelijalle perustietoja rakennusalalla käytettävistä materiaaleista, niiden ominaisuuksista, valmistuksesta ja tutkimusmenetelmistä. Rakennustuotanto Yhteyshenkilö Teuvo Tolonen - Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija osaa hahmottaa rakennushankkeen kokonaisuutena ja tuntee rakennushankkeen toteutuksen suunnittelun, tuotannon ja talouden keskeiset sisällöt ja teoriat. - Opiskelija osaa arvioida ja soveltaa tietoja rakennusalan eriasteisissa tuotannon suunnittelu-, johto- ja asiantuntijatehtävissä. - Opiskelija osaa kehittää rakennushankkeen ohjauksen toimintamalleja siirtämällä tieteellisen tutkimuksen tuloksia alan sovellutuksiin ja ymmärtää tieteellisen/kriittisen ajattelun merkityksen alan kehitystyössä. - Opiskelija osaa kriittisesti arvioida ja raportoida tekemiään ratkaisuja sekä toimia työryhmän jäsenenä. Opintokokonaisuus ohjaa erityisesti rakennusyritysten, rakennustuoteteollisuuden ja rakennuttajan tehtäviin. Esitietovaatimukset Talonrakentaminen 50 op Pakollinen RTEK-3220 Betonielementtirakenteet RTT-3010 Suunnittelun ohjaus rakennushankkeessa RTT-4020 Rakennustuotannon ohjaus 6 op RTT-4070 Rakennustuoteteollisuus ja erikoisurakointi RTT-8030 Rakennusmittaukset Yhteensä 2 Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (30) MAT-21241 Operaatiotutkimus MPR-5220 Maarakennustekniikka RTEK-3310 Teräsrakenteet 6 op RTEK-3541 Rakenteiden palomitoitus RTEK-3810 Tuotekehitystekniikka RTT-3020 Rakennuttaminen RTT-3881 Rakennushankkeen suunnittelun simulointi 3-8 op RTT-4040 Talotekniikka II RTT-4050 Rakennusalan yritystalous RTT-4060 Rakentamisen kansainvälinen toiminta RTT-4080 Maarakentamisen tuotantotalous RTT-4106 Project Management RTT-5030 Yritys- ja kauppaoikeus 1 op RTT-5060 Työoikeus ja työmarkkinatietous RTT-8040 Muodonmuutosmittaukset RTT-8540 Tiedonhallinnan perusteet SYVENTÄVÄT OPINNOT

SYVENTÄVÄT OPINNOT 218 Signaalinkäsittely Yhteyshenkilö Ari Visa - Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija tuntee oman signaalinkäsittelyn painopistealueensa käsitteistön niin hyvin, että osaa selittää ne ja osaa kehittää edelleen oman painopistealueensa signaalinkäsittelymenetelmiä - Opiskelija osaa analysoida mittaussignaalia siten, että pystyy määrittelemään ne digitaalisen suodattimen ominaisuudet, joilla parhaiten päästään haluttuun lopputulokseen. - Opiskelija osaa luetella digitaalisten suodattimien perustyypit ja selittää niiden parhaat käyttötarkoitukset. - Opiskelija osaa suunnitella lineaarisen digitaalisen suodattimen annettujen spesifi kaatioiden mukaan. - Opiskelija pystyy seuraamaan alan kirjallisuutta ja pystyy ottamaan käyttöön kirjallisuudesta löydetyn signaalinkäsittelymenetelmän ja sovittamaan sen omaan työkohteeseensa. Esitietovaatimukset Signaalinkäsittely ja multimedia 2 Pakollinen - Syventävien opintojen esitietoaineopinnoiksi vaaditaan joko Signaalinkäsittely ja multimedia tai Signaalinkäsittely ja tietoliikenne. Signaalinkäsittely ja tietoliikenne 2 Pakollinen - Opiskelijan tulee muistaa tarkistaa, että on suorittanut esitietoopintojaksot niistä opintojaksoista, jotka sisällyttää syventäviin opintoihinsa. Opintojaksot SGN-1251 Signaalinkäsittelyn sovellutukset, SGN-2500 Johdatus hahmontunnistukseen ja SGN-3010 Digitaalinen kuvankäsittely I pitää olla suoritettu, jotta Signaalinkäsittelyn ja tietoliikenteen aineopinnot kelpaavat Signaalinkäsittelyn syventävien opintojen esitiedoiksi. Seuraavat matematiikan opintojaksot tukevat signaalinkäsittelyn opintoja, ja niitä suositellaan sisällytettäväksi esimerkiksi diplomi-insinöörin tutkinnon yhteisiin opintoihin: MAT-20450 Fourier n menetelmät, MAT-31090 Matriisilaskenta 1, MAT-31080 Kompleksimuuttujan funktiot, MAT-33310 Tilastomatematiikka, MAT-41120 Matemaattinen optimointiteoria 1. Näitä opintojaksoja voidaan suorittaa rinnakkain Signaalinkäsittelyn syventävien opintojen kanssa. ( Suositeltava ) Signaalinkäsittelyn diplomityöseminaari SGN-1980 sekä seminaariesitys SGN-1990 ovat pakolliset niille, jotka tekevät diplomityönsä tähän syventävään opintokokonaisuuteen. SGN-1650 Signaalinkäsittelyn työkurssi IV SGN-2010 Digitaalinen lineaarinen suodatus I III Yhteensä 10 op Vaihtoehtoiset opintojaksot Opiskelija voi halutessaan rakentaa oheisista opintojaksoista joko perussignaalinkäsittelypainotteisen, kuvan- ja videonkäsittelypainotteisen, puhe- ja audiosignaalienkäsittelypainotteisen sekä biologisten signaalien käsittelyyn suuntautuneen tai sekamuotoisen opintokokonaisuuden, kun vielä täydentää näitä sopivilla opintojaksoilla Signaalinkäsittelyn laitokselta ja muualtakin. Vaihtoehtoisista opintojaksoista on valittava vähintään 10 pisteen edestä opintojaksoja. Valittava vähintään 10 pisteen edestä opintojaksoja SGN-1706 Signal Processing Project 5-8 op V SGN-2056 Digital Linear Filtering II IV SGN-2106 Multirate Signal Processing 6 op V SGN-2206 Adaptive Signal Processing V SGN-2306 Signal Compression IV SGN-2556 Pattern Recognition IV SGN-2706 Nonlinear Signal Processing III SGN-3057 Digital Image Processing II 6 op IV SGN-3106 Digital Video Processing IV SGN-3507 Introduction to Medical Image Processing V SGN-4051 Puheenkoodaus IV SGN-4106 Speech Recognition IV SGN-4200 Digitaalinen audio III Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (30)

219 ACI-20020 Digitaalinen säätö IV BME-1157 Biomedical Engineering: Signals and Systems 2 op IV BME-2606 ehealth V BME-2636 Medical Image Analysis IV LTT-1200 Terveysteknologia III LTT-3106 Medical Imaging Methods 6 op IV LTT-4106 Processing of Physiological Signals IV LTT-4300 Terveydenhuollon tietojärjestelmät V LTT-6306 Neuroinformatics V MAT-51801 Matemaattinen tilastotiede 6 op V MIT-3210 Kuvaan perustuva mittaus 1 IV MIT-3230 Kuvaan perustuva mittaus 2 V MIT-4031 Mikroanturit 6 op IV MIT-5511 Akustiikan mittaukset 4-7 op IV SGN-1850 Signaalinkäsittelyn erityiskysymyksiä 1- SGN-1980 Signaalinkäsittelyn diplomityöseminaari 1 op V SGN-2156 System Level DSP Algorithms V SGN-2407 Spectrum Estimation and Array Signal Processing V SGN-2607 Statistical Signal Processing 6 op V SGN-2756 Robust Estimation V SGN-2806 Neural Computation V SGN-3156 Video Compression IV SGN-3637 Human visual system 4- IV SGN-4010 Puheenkäsittelyn menetelmät 2 op II SGN-4507 Speech Recognition Laboratory IV SGN-5016 Multimedia Signal Processing III SGN-5106 Multimedia Systems and Communications IV SGN-5226 Content Sharing Technologies and Services V SGN-5306 Knowledge Mining IV SGN-5406 Virtual Reality IV SGN-5456 3D Media Technology V SGN-5507 Multimedia Analysis and Retrieval 5-8 op V SGN-5806 Wireless Ambient Multimedia V SGN-6058 Introduction to Biology of the Cell IV SGN-6106 Computational Systems Biology V SGN-6457 Computational Models in Complex Systems V SGN-9016 Orientation to Postgraduate Studies V TKT-1202 Digitaalisuunnittelu III TKT-1220 Tietokonearitmetiikka I III TKT-1426 Digital Design for FPGA 6 op V TKT-2301 Langattomien sensoriverkkojen sovellukset V TKT-2536 Introduction to Satellite Positioning V TKT-3516 Signal Processors IV TKT-3541 SoC-alustat V TKT-9617 Scientifi c Publishing 6 op V TLT-5100 Tiedonsiirtotekniikan perusteet IV TLT-5200 Tietoliikenneteoria 5-7 op V TLT-5806 Receiver Architectures and Signal Processing 5-7 op V TTE-5516 Machine Vision and Optical Measurements 6 op V Signaalinkäsittelyssä tutkitaan digitaalisessa muodossa olevien mittaustulosten automaattista muokkausta ja tulkintaa. Opintokokonaisuutta voi halutessaan painottaa neljällä tavalla: signaalinkäsittelymenetelmät, puhe ja audio, kuvan- ja videonkäsittely sekä biologisten signaalien käsittely. Tavoitteena on antaa valitun painopistealueen syvällinen ymmärtämys ja kyky soveltaa oppimaansa erityisalueen ongelmien ratkaisemisessa. Tunnetuimpiin sovelluksiin kuuluvat puheen ja tekstin tunnistus sekä äänen, kuvan ja videon pakkaus. Opiskelijalle voidaan laatia laitoksen kursseista ja muista opinnoista sellainen kokonaisuus, joka tekee hänestä erityisasiantuntijan myös jollain muulla signaalinkäsittelyn erikoisalueella. Signaalinkäsittelystä valmistuneet ovat työllistyneet hyvin ja toimivat esimerkiksi erityisasiantuntijoina alan yrityksissä ja tutkimuslaitoksissa. Opiskelijan tulisi muissa opinnoissaan hankkia perustietoja ohjelmistosuunnittelusta ja sen mallinnusmenetelmistä, digitaalisten laitteiden suunnittelusta sekä projektitoiminnasta ja kokous-, neuvottelu- ja johtamistaidosta voidakseen toimia täysipainoisesti teollisuuden tuotekehitystehtävissä. SYVENTÄVÄT OPINNOT

220 Sulautetut järjestelmät Yhteyshenkilöt Hannu-Matti Järvinen, Jukka Vanhala, Jarmo Takala TKT-3400 Tietokonetekniikka II TKT-3500 Mikrokontrollerijärjestelmät SYVENTÄVÄT OPINNOT - Opiskelija kykenee suunnittelemaan sulautettuja järjestelmiä. - Opiskelija kykenee tekemään reaaliaikaisia ja laitteistonläheisiä ohjelmistoja. - Opiskelija pystyy suunnittelemaan monimutkaisen elektronisen järjestelmän, jonka toimintaa ohjaa ohjelmisto. Esitietovaatimukset Digitaali- ja tietokonetekniikka 2 Pakollinen - Digitaali- ja tietokonetekniikan, signaalinkäsittelyn ja tietoliikenteen sekä elektroniikan aineopintokokonaisuudet ovat keskenään vaihtoehtoisia esitietoja. Elektroniikka 2 Pakollinen Hajautetut järjestelmät 2 Pakollinen - Ohjelmistotekniikan ja hajautettujen järjestelmien opintokokonaisuudet ovat keskenään vaihtoehtoisia esitietoja. Ohjelmistotekniikka 2 Pakollinen Signaalinkäsittely ja tietoliikenne 2 Pakollinen OHJ-4010 Rinnakkaisuus OHJ-4100 Käyttöjärjestelmät OHJ-4200 Laitteistonläheinen ohjelmointi OHJ-4301 Sulautettu ohjelmointi Yhteensä 17 op Vaihtoehtoiset opintojaksot Opintojaksot TKT-3500 ja ELE-7050 ovat toisensa poissulkevia. Valittava vähintään 10 pisteen edestä opintojaksoja ELE-3150 EMC-suunnittelu ELE-7050 Sulautetut prosessorisovellukset TKT-2431 SoC-suunnittelu Mikäli kokonaisuuteen tehdään diplomityö, tulee suorittaa yksi diplomityöseminaari ja siihen liittyvä diplomityöseminaariesitys. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (30) ACI-20010 Automaatiotekniikan perusteet ACI-20030 Säädön suunnittelu 7 op ACI-31040 Automaatiolaitteet ja -verkot 7 op ELE-1100 Elektroniikan diplomityöseminaari 2 op ELE-2350 Elektroniikkalaitteen tuotesuunnittelu ELE-3120 Elektroniikan tuotesuunnittelun työkurssi 6-8 op ELE-3200 Elektroniikan tuotekehitys 7 op ELE-3350 Mekatroniikan erityiskysymyksiä ELE-4250 Elektroniikan miniatyrisointi ELE-6300 Radiotaajuinen tunnistustekniikka ELE-7100 Moderni käyttöliittymäelektroniikka ELE-7150 Näyttötekniikat OHJ-1450 Olio-ohjelmoinnin jatkokurssi OHJ-1750 Ohjelmistotekniikan diplomityöseminaari 1 op OHJ-1760 Ohjelmistotekniikan diplomityöseminaariesitys 0 op OHJ-2050 Ohjelmointikielten periaatteet OHJ-3050 Ohjelmistotuotannon menetelmät 6 op OHJ-3301 Johdatus tietokantoihin OHJ-3321 Tietokantojen suunnittelu 6 op OHJ-3500 Ohjelmistotuotannon projektityö 6-10 op OHJ-4040 Rinnakkaisuuden jatkokurssi OHJ-4400 Reaaliaikajärjestelmät OHJ-4500 Lausekielten toteutustekniikka 8 op OHJ-5010 Hajautettujen järjestelmien perusteet OHJ-5101 Web-ohjelmointi OHJ-5201 Web-palveluiden toteutustekniikat

221 TKT-1400 ASIC-suunnittelu I TKT-1410 Suunnittelun varmennus TKT-1506 ASIC Design II TKT-1527 Digital System Design Issues TKT-1540 Digitaali- ja tietokonetekniikan diplomityöseminaari 1 op TKT-1550 Digitaali- ja tietokonetekniikan diplomityöseminaariesitys 0 op TKT-2301 Langattomien sensoriverkkojen sovellukset TKT-2526 Project Work 5-8 op TKT-2536 Introduction to Satellite Positioning TKT-3516 Signal Processors TKT-3526 Processor Design TKT-3541 SoC-alustat TLT-2100 Tietoliikenneverkkojen perusteet TLT-2310 Tietoliikenneprotokollat I TLT-3101 Tietoturvallisuuden perusteet Sulautetut järjestelmät ovat järjestelmiä, joissa laitteisto ja ohjelmisto muodostavat erottamattoman kokonaisuuden. Tällaisten järjestelmien tekeminen edellyttää sekä ohjelmistojen että laitteistojen tuntemusta. Sulautetuille järjestelmille on tyypillistä laitteiston ja ohjelmiston suunnittelu ja toteutus samanaikaisesti, korkeat turvallisuus- ja reaaliaikavaatimukset, mobiilius sekä erilaiset sovelluskohtaiset rajoitteet. Käytännön sovelluksissa voidaan tarvita vielä laajaa tietoa sovelluskohteesta, ja erilaiset automaatioon liittyvät sovellukset ovat yleisiä. Diplomityön ohjaaja voi olla joko elektroniikan, ohjelmistotekniikan tai tietokonetekniikan laitokselta riippuen työn pääongelmasta. Systeemien analysointi Yhteyshenkilöt Risto Ritala, Hannu Koivisto - Opiskelija osaa muodostaa systeemin mallin ja uuden mittausaineiston perusteella systeemin nykyistä ja tulevaa tilaa koskevia estimaatteja ja arvioida näiden estimaattien epävarmuuksia mallien ja mittausaineiston epävarmuudet huomioon ottaen. - Opiskelija osaa optimoida kohdejärjestelmän ohjauksen kohdejärjestelmän mallin ja tilan estimaattien ja estimaattiepävarmuuksien perusteella. Erityisesti opiskelija hallitsee optimoinnin, kun järjestelmä on lineaarinen, optimoinnin tavoitefunktio neliöllinen ja stoakstiset ominaisuudet normaalijakautuneita (LQG-ongelmat). - Opiskelija osaa suunnitella mittaustiedonkeruun kohdejärjestelmästä ja muodostaa kohdejärjestelmän mallin kerätyn mittausaineiston ja muun kohdesysteemi koskevan tietämyksen perusteella. Kohdejärjestelmää käsitellään dynaamisena ja stokastisena ja mittaustietoon liittyvä epävarmuus otetaan huomioon. - Opiskelija osaa laati hallinnan kokonaisratkaisuja, jotka yhdistävät monipuolisesti mallinnusmenetelmiä ja dynaamisen optimoinnin ratkaisutapoja. Esitietovaatimukset Systeemitekniikka 2 Pakollinen Vaihtoehtoisesti yksi aineopintokokonaisuuksista: systeemitekniikka, teknillisen laskennan menetelmät tai teknillinen matematiikka. Teknillinen matematiikka SITI 2 Pakollinen Vaihtoehtoisesti yksi aineopintokokonaisuuksista: systeemitekniikka, teknillisen laskennan menetelmät tai teknillinen matematiikka. Teknillisen laskennan menetelmät 2 Pakollinen - Vaihtoehtoisesti yksi aineopintokokonaisuuksista: systeemitekniikka, teknillisen laskennan menetelmät tai teknillinen matematiikka. Opintojakso ASE-2510 Johdatus systeemien analysointiin ( Pakollinen ) ASE-5010 Kehittyneet datan mallinnus- ja analysointimenetelmät ASE-5030 Optimaalinen mallipohjainen estimointi ja ennustaminen 7 op ASE-5050 Optimoiva ja robusti säätö Matlabilla 8 op Yhteensä 20 op SYVENTÄVÄT OPINNOT

222 SYVENTÄVÄT OPINNOT Vaihtoehtoiset opintojaksot Valittava vähintään 10 pisteen edestä opintojaksoja ASE-2310 Johdatus mikrosysteemitekniikkaan ASE-2410 Johdatus prosessien hallintaan ASE-2610 Johdatus automaation tietotekniikkaan ASE-3016 Microactuators and Active Actuator Materials ASE-4010 Prosessien hallinnan periaatteet ASE-6010 Tietoverkkopohjainen automaatio ASE-7410 Kuvaan perustuvat mittaukset ASE-7516 Dynamic Planning with Incomplete Information ASE-7716 Predictive and Fuzzy Control MAT-51266 Stochastic Processes MAT-51706 Bayesian Methods MAT-52506 Inverse Problems 6 op 6 op 6 op Soveltuu vain syksyllä 2010 tai myöhemmin aloittaneille. Systeemien analysoinnin kokonaisuus valmentaa opiskelijat laatimaan reaalimaailman järjestelmien malleja mittaustiedon ja muun järjestelmää koskevan tietämyksen perusteella, muodostamaan mallien avulla ennusteita järjestelmän tilan kehittymisestä ja näiden perusteella laatimaan järjestelmien optimaalisia ohjausratkaisuja. Tarkastelutapa on yleispätevä ja sovellettavissa teollisiin tuotantojärjestelmiin, liiketoimintaprosesseihin, biologisiin järjestelmiin ja moniin muihin kohteisiin. Systeemiteoria Yhteyshenkilö Terho Jussila vahvuudet, heikkoudet ja kehitysmahdollisuudet ymmärtäen. Hän kykenee myös pätevään argumentointiin sekä lukemaan ja tuottamaan tieteellistä tekstiä. Esitietovaatimukset Laskennallinen systeemibiologia 2 Suositeltava Mittaus- ja informaatiotekniikka 2 Suositeltava Oppivat järjestelmät ja systeemiteoria 2 Suositeltava Signaalinkäsittely ja multimedia 2 Suositeltava Signaalinkäsittely ja tietoliikenne 2 Suositeltava Säätötekniikka 2 Suositeltava Teknillinen matematiikka 2 Suositeltava Teknillisen laskennan menetelmät 2 Suositeltava Esitiedoksi tarvitaan myös ACI-20010 Automaatiotekniikan perusteet tai ASE-1250 Järjestelmien ohjaus tai muu vastaava opintojakso. ( Suositeltava ) ASE-7010 on pakollinen vain systeemiteorian diplomityön tekijöille. ACI-42070 ja ACI-42076 ovat keskenään vaihtoehtoiset. ACI-42086:n saa korvata yhdistelmällä ACI-21080&ACI-42060 tai yhdistelmällä ACI-21080&ACI-42130. ACI-20020 Digitaalinen säätö ACI-42070 Identifi ointi ACI-42076 System Identifi cation ACI-42086 Optimal and Robust Control System Design with Matlab 7 op ASE-7010 Systeemitekniikan diplomityöseminaari 1 op Yhteensä 2 Opinnot suorittanut tuntee massa-, energia-, informaatio- tms. systeemien automaatio- ja säätöteknisen analyysin ja suunnittelun keskeiset käsitteet sekä analyysin ja suunnittelun tärkeimmät menetelmät. Hän kykenee myös soveltamaan algoritmeja niiden perusteet, Vastuuopettaja saattaa hyväksyä muitakin kokonaisuuteen sopivia täydentäviä opiskelijan esityksestä. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (30)

223 ACI-21130 Teollisuusprosessien mallintaminen ja säätörakenteet ACI-41030 Neuro- sumeat järjestelmät MAT-31090 Matriisilaskenta 1 MAT-31102 Numeerinen analyysi MAT-41122 Matemaattinen optimointiteoria 1 7 op MAT-41281 Tilastolliset monimuuttujamenetelmät 6 op MAT-51250 Matemaattinen optimointiteoria 2 MIT-3010 Mittausdatan analyysi 1 7 op MIT-3030 Mittausdatan analyysi 2 MIT-3051 Mittausten informaatiosisältö MIT-3070 Mittausinformaatiojärjestelmän suunnittelu 7 op MIT-3110 Dynaamisten järjestelmien monimuuttuja-analyysi MIT-3210 Kuvaan perustuva mittaus 1 MIT-3230 Kuvaan perustuva mittaus 2 TLT-5200 Tietoliikenneteoria 5-7 op Opintokokonaisuus soveltuu lukuvuonna 2009-2010 tai aiemmin opintonsa aloittaneille. Sähköenergia Yhteyshenkilö Seppo Valkealahti - Opiskelija osaa arvioida ja analysoida sähköenergian tuotannon vaikutuksia sähköverkkojen toimintaan sekä käyttää ja kehittää tuotannon verkkoon liittämiseen tarvittavaa sähköenergiajärjestelmää. - Opiskelija osaa toteuttaa ja arvioida sähköenergian tuotantoon liittyviä suunnittelu- ja kehityshankkeita sekä käyttää sähköenergiajärjestelmiä energiayhtiöissä. - Opiskelija osaa toteuttaa ja arvioida uusiin sähköenergian tuotantomuotoihin liittyviä suunnittelu- ja kehityshankkeita, tutkia uusia sähköenergian tuotantojärjestelmiä ja -tekniikoita sekä käyttää niitä niin tuotteita valmistavassa teollisuudessa kuin energiayhtiöissä. - Opiskelijalla on jatko-opintojen ja tutkimustyön edellyttämät perustaidot tutkia ja kehittää sähköenergiaan liittyviä tekniikoita. Esitietovaatimukset Sähkövoimatekniikka 2 Pakollinen Mikäli opintokokonaisuuteen tehdään diplomityö, on myös opintojakso SET-2590 Sähköenergiatekniikan diplomityöseminaari pakollinen. SVT-3400 Sähköverkkojen mallintaminen ja analyysi SVT-3411 Sähkövoimajärjestelmän säätö ja käyttö 6 op Yhteensä 11 op Pakollisten opintojaksojen lisäksi tulee valita joko ENER- ja SVT-alkuisia tai SMG- ja SVT-alkuisia täydentäviä opintojaksoja siten, että 30 opintopistettä täyttyy. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (30) ENER-8010 Energiatekniikan perusteet ENER-8100 Energiatalous ENER-8200 Höyrytekniikka ENER-8220 Ydinvoimalaitokset ENER-8240 Voimalaitostekniikka SMG-4150 Uusiutuvien energiamuotojen työkurssi SMG-4450 Aurinkosähkö SMG-4500 Tuulivoima SVT-3330 Sähkömarkkinat SVT-3420 Sähköverkon häiriöt ja sähkön laatu SVT-3440 Hajautetun sähköntuotannon verkostovaikutukset SVT-5300 Sähkölämpötekniikka Energiainfrastruktuuri on keskeinen osa toimivaa nykyaikaista yhteiskuntaa, ja sen merkitys on voimakkaassa kasvussa. Energia-alalla perinteinen jako energian tuottajien ja tuotetun sähköenergian SYVENTÄVÄT OPINNOT

224 SYVENTÄVÄT OPINNOT siirron ja jopa käytön välillä on häviämässä. Tämä on seurausta tapahtuneista energialan liiketoimintarakenteen muutoksista sekä uusiutuvien energilähteiden käytön ja hajautetun sähköntuotannon lisääntymisestä. Näköpiirissä on lisääntyvä tarve henkilöille, joilla on osaamista niin sähköenergian tuotantotekniikoista kuin sähkövoimatekniikasta. Kattavan kokonaiskuvan saamiseksi sähköenergian tuotannon kokonaisuudesta syventäviin opintoihin Sähköenergia on suositeltavaa yhdistää energiatekniikan suuntautumisvaihtoehdossa (ENER- ja SVT-alkuiset opintojaksot) esimerkiksi Energia- ja prosessitekniikan laitoksen tarjoamat aineopinnot Energiatekniikka, 2 tai aineopintojen ja syventävien opintojen yhdistelmä Energia- ja prosessitekniikka, 2 ja Voimalaitos- ja polttotekniikka,. Vastaavasti suuntauduttaessa uusiin sähköenergian tuotantomuotoihin (SMG- ja SVT-alkuiset opintojaksot) on syventäviin opintoihin Sähköenergia suositeltavaa yhdistää aineopinnot Vaihtoehtoiset sähköenergiateknologiat, 2. Sähköfysiikka Yhteyshenkilö Lauri Kettunen - Opiskelija on hankkinut sähkötekniikan tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan tarvittavan ammattitaidon. - Opiskelija tuntee sähkömagneettisten ilmiöiden mallintamisen perusnäkökulman ja -matematiikan sekä ymmärtää alan tieteellisen toiminnan perusteet. - Opiskelija hallitsee yleisimpiä sähkötekniikan tutkimus- ja tuotekehityshankkeissa sovellettavia suunnittelu- ja analyysimenetelmiä ja ymmärtää menetelmien sovellusmahdollisuudet ja -rajoitukset. Esitietovaatimukset Sähköfysiikka 2 Suositeltava SMG-5200 Verkkolaskennan numeeriset menetelmät 1 III SMG-5300 Sähkömagnetiikka ja matemaattinen fysiikka II 1 IV SMG-5356 Electromagnetic modelling II 3- IV SMG-5506 Electromagnetics Project 5-10 op V Yhteensä 18 op 1. Toinen näistä valittava, myös molemmat voi sisällyttää opintokokonaisuuteen. Kurssit tarjoavat kaksi teemaa, matematiikka ja elektroniikka & fysiikka. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (30) ELE-6156 Basics of RF Engineering II ELE-6216 Antenna Project 4-6 op ELE-6256 Active RF Circuits ENER-4010 Virtausoppi FYS-4300 Fysiikan matemaattiset apuneuvot 4-6 op FYS-5100 Optiikka II 6 op KEM-2210 Fysikaalinen kemia 1 MAT-41140 Johdatus funktionaalianalyysiin 7 op MAT-51316 Partial Differential Equations MAT-51627 Matrix Algebra 2 7 op MAT-52500 Inversio-ongelmat 6 op SMG-3200 Sähkömagnetiikan erikoistyö SMG-4200 Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto SMG-5426 Electromagnetic-mechanical Modelling SMG-8306 Transmission lines and waveguides 7 op SMG-8506 Antennas 8 op TEL-1440 Sähkökäyttöjen mallintaminen TME-5100 Teknillisen mekaniikan perusteet Sähköfysiikan syventävät aineopinnot syventävät ja täydentävät aiheen aineopintoja antaen valmiuden toimia sähkötekniikan tutkimusja tuotekehitystehtävissä. Opintoja voi painottaa joko matematiikan tai fysiikan ja elektroniikan suuntaan.

Sähkökäyttöjen tehoelektroniikka Yhteyshenkilö Heikki Tuusa - Opiskelija osaa kuvata tyypillisten sähkökäyttöjen, niihin liittyvien suuntaajien ja prosessien rakenteet ja toimintaperiaatteet. - Opiskelija osaa mallintaa ja analysoida sähkökäyttöjen ja niiden sisältämien suuntaajien dynaamisia ilmiöitä. - Opiskelija tuntee avaruusvektoriteorian ja osaa soveltaa sitä kolmivaiheisten suuntaajien ja sähkökäyttöjen mallinnukseen ja simulointiin. - Opiskelija tuntee avaruusvektoripohjaisten ohjaus- ja säätömenetelmien periaatteen ja osaa soveltaa niiitä erilaisiin sähkökäyttöihin. - Opiskelija osaa toteuttaa sähkökäytön yksinkertaisen mikrokontrolleripohjaisen ohjaus- ja säätöjärjestelmän. Esitietovaatimukset Elektroniikka 2 Suositeltava Sähkövoimatekniikka 2 Suositeltava Säätötekniikka 2 Suositeltava Tehoelektroniikka 2 Suositeltava Opintokokonaisuuden pakollisia esitietoja on jokin mainituista aineopinnoista. ( Pakollinen ) Jos jokin pakollisista opintojaksoista sisältyy aineopintoihin, sen tilalle valitaan jokin täydentävä opintojakso. Mikäli opintokokonaisuuteen tehdään diplomityö, on myös opintojakso SET-2590 Sähköenergiatekniikan diplomityöseminaari pakollinen. TEL-1040 Tasasuuntaajat TEL-1120 Vaihtosuuntaajat TEL-1280 Tehoelektroniikan suunnitteluprojekti 5-8 op TEL-1360 Sähkömoottorikäytöt TEL-1400 Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt TEL-1440 Sähkökäyttöjen mallintaminen TEL-1480 Sähkökäyttöjen ohjaustekniikka Yhteensä 3 Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (30) ACI-20010 Automaatiotekniikan perusteet ACI-20020 Digitaalinen säätö ACI-20030 Säädön suunnittelu 7 op ACI-20090 Mallinnus ja simulointi ELE-1030 Elektroniikan perusteet III ELE-2050 Elektroniikan työkurssi 6 op ELE-2100 Puolijohdekomponenttien sovellukset ELE-2201 Analogiatekniikka ELE-2301 Sulautettujen prosessorisovellusten perusteet ELE-7050 Sulautetut prosessorisovellukset MIT-1010 Mittaustekniikka OHJ-1150 Ohjelmointi II OHJ-4200 Laitteistonläheinen ohjelmointi SET-1520 Sähköenergiatekniikan uudet sovellukset SMG-4050 Energian varastointi ja uudet energialähteet SMG-4350 Polttokennot ja vetyteknologia SMG-4450 Aurinkosähkö SMG-4500 Tuulivoima TEL-1160 Tehoelektroniikan komponentit TEL-1200 Hakkuriteholähteiden dynamiikka TEL-1240 Hakkuriteholähteiden EMC TEL-1330 Sähkökoneet 6 op TKT-1110 Mikroprosessorit TKT-1202 Digitaalisuunnittelu TKT-3500 Mikrokontrollerijärjestelmät Sähkökäyttöjen tehoelektroniikassa keskeisiä aiheita ovat erilaiset kolmivaiheiset PWM-suuntaajat, aktiivisuotimet ja -kompensaattorit sekä niiden sulautetut ohjaus- ja säätöjärjestelmät. Tavoitteena on mm. laitteiden virta- ja jännitesäröjen pienentäminen ja hyötysuhteiden sekä ohjaus- ja säätötarkkuuksien parantaminen. Tyypillisiä sovelluskohtei- 225 SYVENTÄVÄT OPINNOT

226 SYVENTÄVÄT OPINNOT ta ovat mm. prosessiteollisuuden, liikennevälineiden sekä nosto- ja robottikäyttöjen säädetyt sähkömoottorikäytöt, hajautettuun energiantuotantoon liittyvät tuulivoima-, aurinko- ja polttokennojärjestelmät sekä hitsaus- ja elektrolyysilaitteistot. Opintokokonaisuuden luonteen vuoksi on valinnaisiin opintoihin sisällytetty paljon elektroniikan, digitaali- ja tietokonetekniikan, ohjelmistotekniikan, sulautettujen järjestelmien sekä automaatio- ja säätötekniikan ja mittaustekniikan opintojaksoja. Nämä ovat samalla suositeltavia muita aineopintoja. Syventävät opinnot voi lisäksi suunnata esimerkiksi uusiutuviin energialähteisiin painottamalla valinnaisissa opintojaksoissa kyseistä osaaluetta. Syventävät opinnot antavat valmiuden toimia alan teollisuuden suunnittelu- ja asiantuntijatehtävissä, alan tutkimustehtävissä sekä suorittaa alan jatko-opintoja. Sähköverkot ja -markkinat Yhteyshenkilö Pertti Järventausta - Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija osaa seuraavat asiat: Opiskelija osaa mallintaa ja analysoida sähköverkossa tapahtuvia ilmiöitä. - Opiskelija osaa analysoida ja toteuttaa sähköverkkojen suunnitteluun ja käyttöön liittyviä tehtäviä. - Opiskelija osaa toteuttaa sähköverkkojen hallintaan ja komponenttien kehitykseen liittyviä tuotekehityshankkeita. - Opiskelija osaa selittää Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden keskeiset toimintaperiaatteet sekä toimia sähkökaupan ja verkkoliiketoiminnan tehtävissä. - Opiskelijalla on jatko-opintojen ja tutkimustyön edellyttämät perustaidot tutkia ja kehittää sähköverkkoihin ja markkinoihin liittyviä tekniikoita ja tehtäviä. - Opiskelijalla on jatko-opintojen ja tutkimustyön edellyttämät perustaidot tutkia ja kehittää sähköverkkoihin ja markkinoihin liittyviä tekniikoita ja tehtäviä. Esitietovaatimukset Sähkövoimatekniikka 2 Pakollinen Mikäli opintokokonaisuuteen tehdään diplomityö, on myös opintojakso SET-2590 Sähköenergiatekniikan diplomityöseminaari pakollinen. SVT-3400 Sähköverkkojen mallintaminen ja analyysi III SVT-3411 Sähkövoimajärjestelmän säätö ja käyttö 6 op IV SVT-4400 Suurjännitetekniikka 2 IV Yhteensä 16 op Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (30) SET-1520 Sähköenergiatekniikan uudet sovellukset V SET-2490 Sähköenergiatekniikan projektityö 2-8 op IV SVT-2600 Sähkövoimatekniikan jatko-opintokurssi 3-8 op V SVT-3330 Sähkömarkkinat III SVT-3340 Sähköverkko-omaisuuden hallinta III SVT-3420 Sähköverkon häiriöt ja sähkön laatu IV SVT-3431 Sähkönjakeluautomaatio IV SVT-3440 Hajautetun sähköntuotannon verkostovaikutukset IV SVT-5300 Sähkölämpötekniikka IV Syventävä opintokokonaisuus antaa valmiuksia työskennellä monipuolisissa työtehtävissä sähkölaitteita ja -järjestelmiä valmistavassa teollisuudessa, sähköverkkoyhtiöissä, sähkönmyyntiyhtiöissä, suunnittelutoimistoissa sekä suurten teollisuuslaitosten sähköverkkojen hallintaan liittyvissä tehtävissä. Opintokokonaisuuteen on hyödyllistä sisällyttää joko erillisiä opintoja tai aineopintokokonaisuuksia esimerkiksi automaatiotekniikan, tietotekniikan, teollisuustalouden tai materiaalitekniikan opinnoista. Esimerkiksi elektroniikan, tietotekniikan ja automaatiotekniikan opinnot tukevat sähkönjakeluautomaation tietojärjestelmäsovelluksien kehittämistä, teollisuustalous sähkömarkkinoita, vaihtoehtoiset energialähteet hajautetun tuotannon analysointia osana sähkövoimajärjestelmää ja materiaalitekniikka uusien suurjännitemateriaalien kehittämistä. Yhdistämällä syventävään opin-

227 tokokonaisuuteen Sähköverkot ja -markkinat Automaatio- ja säätötekniikan laitoksen aineopintokokonaisuus Hajautetut järjestelmät muodostuu opiskelijalle laaja sähkönjakeluautomaatioon perehdyttävä kokonaisuus. Talotekniikka Yhteyshenkilö Antero Aittomäki Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija: - pystyy tuottamaan diplomityön talotekniikan alueelta - pystyy toimimaan talotekniikan asiantuntija-, tutkimus- ja kehitystehtävissä - osaa soveltaa osaamistaan jäähdytys- ja LVI-järjestelmien suunnittelussa ja kehittämisessä saavutettuaan opiskelijalla on edellytykset talotekniikan tieteellisiin jatko-opintoihin ja osaamisensa jatkuvaan kehittämiseen Esitietovaatimukset Energia- ja prosessitekniikka 26 op Suositeltava Energiatekniikka 2 Suositeltava Talotekniikka 2 Suositeltava Energia- ja prosessitekniikan aineopintoja on täydennettävä opintojaksoilla ENER-5050 ja ENER-5200 tai vastaavilla tiedoilla. Energiatekniikan aineopintoja on täydennettävä talotekniikan aineopinnoista puuttuvilla opintojaksoilla. ( Suositeltava ) ENER-1100 Energiatekniikan mittaukset ENER-5010 LVI-järjestelmien suunnittelu ENER-5240 Jäähdytystekniikka 2 ENER-7200 Prosessien simulointi Yhteensä 18 op ENER-1300 ja ENER-1320 ovat vaihtoehtoisia. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (30) ENER-1300 Energia- ja prosessitekniikan erikoistyö ENER-1320 Energia- ja prosessitekniikan erikoistyö 6 op RTT-1010 Rakennusalan kustannuslaskenta RTT-2020 Kiinteistön hoito ja hallinta RTT-4020 Rakennustuotannon ohjaus 6 op RTT-4030 Talotekniikka I RTT-4040 Talotekniikka II TEL-1560 Valaistustekniikan perusteet TLT-2100 Tietoliikenneverkkojen perusteet Rakennukset kuluttavat Suomessa ja EU-maissa noin 40 % kokonaisenergiasta. Uusien energiantuotantomuotojen ohella energian tehokas käyttö on olennainen asia pyrittäessä ratkaisemaan maailman energiaongelmia. Talotekniikan pääaine perehdyttää rakennusten teknisten järjestelmien sekä jäähdytyslaitteiden (kylmälaitteiden) toimintaan ja mitoitukseen. Suunnittelun tavoitteena ovat hyvin toimivat, taloudelliset järjestelmät. Mitoitus- ja analyysimenetelmät ovat lämmönsiirron ja virtausopin sovellutuksia. Opetuksessa keskitytään rakennusten energiajärjestelmien, lämmitys- ja ilmanvaihtolaitteiden sekä lämmöneristyksen mitoitukseen ja tärkeimpiin käyttösovellutuksiin. Muista järjestelmistä voi valinnaisesti paneutua automaatioon, valaistukseen tai rakentamisen ja kiinteistön talouteen. Jäähdytystekniikan opintojaksossa opitaan järjestelmien analyysia ja mitoitusta. Yksi kasvava jäähdytystekniikan sovellutusalue ovat lämpöpumput. Opetus painottuu mitoitus- ja suunnitteluharjoituksiin. Teholähde-elektroniikka Yhteyshenkilö Teuvo Suntio - Osaa käyttää teholähteisiin liittyvää terminologiaa, analysoida erilaisten teholähteiden toimintaa komponenttien rasitusten määrittämiseksi ja niiden valitsemiseksi teholähteeseen. SYVENTÄVÄT OPINNOT

228 SYVENTÄVÄT OPINNOT - Osaa selittää ja analysoida teholähteiden dynaamisia ominaisuuksia ja soveltaa niitä takaisinkytketyn säädön suunnitteluun ja sen todentamiseen. - Osaa selittää ja analysoida teholähteen EMI häiriöiden syntymekanismeja sekä soveltaa niiden vaimennusmenetelmiä EMI häiriöiden vaimentamiseksi sallitulle tasolle. - Antaa valmiudet toimia alansa asiantuntijana ja kehittäjänä sekä suorittaa tieteellisiä jatko-opintoja. Esitietovaatimukset Elektroniikka 2 Suositeltava Säätötekniikka 2 Suositeltava Tehoelektroniikka 2 Suositeltava Mikäli opintokokonaisuuteen tehdään diplomityö, on myös opintojakso SET-2590 Sähköenergiatekniikan diplomityöseminaari pakollinen. TEL-1080 Hakkuriteholähteet III TEL-1200 Hakkuriteholähteiden dynamiikka III TEL-1240 Hakkuriteholähteiden EMC III TEL-1280 Tehoelektroniikan suunnitteluprojekti 5-8 op III Yhteensä 20 op Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (30) ACI-20010 Automaatiotekniikan perusteet ACI-20020 Digitaalinen säätö ACI-20030 Säädön suunnittelu 7 op ACI-20090 Mallinnus ja simulointi ACI-42070 Identifi ointi ELE-2301 Sulautettujen prosessorisovellusten perusteet ELE-3150 EMC-suunnittelu ELE-3200 Elektroniikan tuotekehitys 7 op SET-2490 Sähköenergiatekniikan projektityö 2-8 op SMG-4050 Energian varastointi ja uudet energialähteet SMG-4150 Uusiutuvien energiamuotojen työkurssi SMG-4350 Polttokennot ja vetyteknologia SMG-4450 Aurinkosähkö SMG-4550 Vaihtoehtoisen sähköenergiateknologian caseharjoitukset TEL-1160 Tehoelektroniikan komponentit TEL-1560 Valaistustekniikan perusteet TEL-1600 Erikoisvalotekniikka Teholähde-elektroniikassa paneudutaan hakkuriteholähteiden tuotekehityksen problematiikkaan tasapainotilan analyysin, dynaamisen mallintamisen, säädön suunnittelun ja EMC-häiriöiden vaimentamisen näkökulmasta. Opinnot voi suunnata myös valotekniikkaan, erilaisiin valolähteisiin ja optisiin järjestelmiin ja niiden ohjauksessa käytettävään tehoelektroniikkaan. Teknillinen fysiikka Yhteyshenkilö Ilpo Vattulainen - Teknillisen fysiikan syventävät opinnot suoritettuaan opiskelija: - osaa analysoida ja arvioida kansainvälisten fysiikan alan tieteellisten julkaisujen sisältöä - pystyy suunnittelemaan, kehittämään ja toteuttamaan korkeatasoista fysiikan alan tutkimusta ja viestimään siitä suullisesti ja kirjallisesti - osaa kehittää fysiikan tutkimusmenetelmiä - osaa valita tutkimusongelmaan sen ratkaisemiseen sopivat tutkimusmenetelmät, ja tarvittaessa huomioida poikkitieteellisen tutkimuksen tarpeen - pystyy toimimaan asiantuntijana alan ilmiöiden ja ongelmien yhteiskunnallisessa käsittelyssä

229 Esitietovaatimukset Insinöörifysiikka 2 Pakollinen Lääketieteellinen tekniikka 2 Pakollinen Teknillinen fysiikka 2 Pakollinen Teknillinen fysiikka tai Insinöörifysiikka ovat pakollisia kaikille.lisäksi lääketieteellinen tekniikka on pakollinen lääketieteelliseen fysiikkaan opintojaan painottaville. ( Pakollinen ) FYS-1550 Fysiikan seminaari on suoritustavasta riippuen 1-. FYS-1370 Statistinen fysiikka FYS-1500 Kiinteän olomuodon fysiikka C FYS-1550 Fysiikan seminaari 1- FYS-1820 Fysiikan diplomityöseminaari 1 op Yhteensä 8 op Vaihtoehtoiset opintojaksot Listassa on lueteltu teknillisen fysiikan painotusalueiden pakolliset opintojaksot. Niiden jakautuminen painotusalueiden mukaan ilmenee viitenumeroiden ja viitteiden kautta. Valitaan yhden painotusalueen pakolliset opintojaksot. FYS-2100 Pintatieteen perusteet 6 op 1 FYS-2300 Elektronispektroskopia 1 FYS-3100 Aerosolifysiikka 2 FYS-3200 Aerosolien mittausmenetelmät 2 FYS-4100 Laskennallinen fysiikka I 3 FYS-4200 Laskennallinen fysiikka II 3 FYS-5100 Optiikka II 6 op 4 FYS-5200 Optisen spektroskopian perusteet 4 FYS-5300 Optisen spektroskopian menetelmät 4 FYS-6100 Puolijohdetekniikan perusteet 5 FYS-7100 Johdatus pehmeän aineen fysiikkaan 6 FYS-7200 Biologinen fysiikka 6 LTT-3106 Medical Imaging Methods 6 op 7 LTT-3206 Radiotherapy Devices 7 LTT-3307 Radiation Physics 7 1. Pintatieteen painotusalue 2. Aerosolifysiikan painotusalue 3. Laskennallisen fysiikan painotusalue 4. Optiikan painotusalue (valitaan FYS-5100 sekä joko FYS-5200 tai FYS-5300) 5. Puolijohdefysiikan painotusalue (valitaan FYS-6100 ja lisäksi täydentävien opintojaksojen luettelosta kaksi muuta FYS-6 -alkuista opintojaksoa) 6. Biologisen fysiikan painotusalue 7. Lääketieteellisen fysiikan painotusalue Aineopintosuositukset teknillisen fysiikan eri painotusalueilla: Puolijohdefysiikan painotusalue: optiikka, elektroniikan perusteet; Optiikan painotusalue: elektroniikan perusteet, kemia; Aerosolifysiikan painotusalue: mittaustekniikka; Pintatieteen painotusalue: kemia, materiaalitekniikka; Laskennallisen fysiikan painotusalue sekä muilla painotusalueilla teoreettisesti suuntautuvat opinnot: matematiikka, muut luonnontieteet. Aineopintovalinnoista on suositeltavaa keskustella painotusalueen professorin kanssa. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (30) BIO-2001 Teollinen biotekniikka ENER-1200 Ilmansuojelu ENER-4010 Virtausoppi FYS-1640 Klassinen mekaniikka FYS-1760 Kvanttimekaniikka II 6 op FYS-2100 Pintatieteen perusteet 6 op FYS-2300 Elektronispektroskopia FYS-2400 Nanorakenteet pinnoilla ja elementaariset pintaprosessit FYS-3100 Aerosolifysiikka FYS-4100 Laskennallinen fysiikka I FYS-4200 Laskennallinen fysiikka II SYVENTÄVÄT OPINNOT

SYVENTÄVÄT OPINNOT 230 FYS-4300 Fysiikan matemaattiset apuneuvot 4-6 op FYS-5100 Optiikka II 6 op FYS-5200 Optisen spektroskopian perusteet FYS-5300 Optisen spektroskopian menetelmät FYS-5400 Laserfysiikka 6 op FYS-5500 Epälineaarisen optiikan perusteet 6 op FYS-5600 Semiklassinen valon ja aineen vuorovaikutus 6 op FYS-6100 Puolijohdetekniikan perusteet FYS-6210 Puolijohdefysiikka I FYS-6220 Puolijohdefysiikka II FYS-6300 Molekyylien ja nanorakenteiden kvanttiteoria 6 op FYS-6406 Advanced Compound Semiconductor Technology FYS-6500 Optoelektroniikan työmenetelmät FYS-6606 Photonics FYS-6706 Optical Communication Systems 4- FYS-7100 Johdatus pehmeän aineen fysiikkaan FYS-7200 Biologinen fysiikka FYS-7306 Molecular modeling of bio- and nanosystems 5-8 op KEM-2220 Fysikaalinen kemia 2 MIT-1010 Mittaustekniikka MIT-1210 Mittaustekniikan matemaattiset menetelmät MOL-1410 Materiaalitieteen tutkimusmenetelmät 1 MOL-3416 Electron Microscopy Aineopintosuositukset teknillisen fysiikan eri painotusalueilla: Puolijohdefysiikan painotusalue: optiikka, elektroniikan perusteet; Optiikan painotusalue: elektroniikan perusteet, kemia; Aerosolifysiikan painotusalue: mittaustekniikka; Pintatieteen painotusalue: kemia, materiaalitekniikka; Laskennallisen fysiikan painotusalue sekä muilla painotusalueilla teoreettisesti suuntautuvat opinnot: matematiikka, muut luonnontieteet. Aineopintovalinnoista on suositeltavaa keskustella painotusalueen professorin kanssa. Teknillinen fysiikka / DI-sivuaine Yhteyshenkilö Ilpo Vattulainen - Diplomi-insinöörin tutkintoon teknillisen fysiikan syventäviä opintoja lukenut kykenee kohtuullisessa määrin seuraavaan: - osaa analysoida ja arvioida kansainvälisten fysiikan alan tieteellisten julkaisujen sisältöä. - pystyy suunnittelemaan, kehittämään ja toteuttamaan korkeatasoista fysiikan alan tutkimusta ja viestimään siitä suullisesti ja kirjallisesti. - osaa kehittää fysiikan tutkimusmenetelmiä. - osaa valita tutkimusongelmaan sen ratkaisemiseen sopivat tutkimusmenetelmät, ja tarvittaessa huomioida poikkitieteellisen tutkimuksen tarpeen. - pystyy toimimaan asiantuntijana alan ilmiöiden ja ongelmien yhteiskunnallisessa käsittelyssä. Esitietovaatimukset Insinöörifysiikka 2 Pakollinen Teknillinen fysiikka 2 Pakollinen FYS-1370 Statistinen fysiikka FYS-1500 Kiinteän olomuodon fysiikka C FYS-1550 Fysiikan seminaari 1- FYS-1580 Fysiikan työt III FYS-1610 Kvanttimekaniikka I Yhteensä 17 op Opintokokonaisuus täydennetään kokonaislaajuuteensa FYS-alkuisista opintojaksoista, jotka eivät sisälly perus- ja aineopintoihin. Opintokokonaisuus on tarkoitettu niille teknis-luonnontieteellisen koulutusohjelman opiskelijoille, jotka haluavat syventää edelleen teknillisen fysiikan opintoja diplomi-insinöörivaiheessa, mutta joiden pääai-

231 ne ei ole teknillinen fysiikka. Opintokokonaisuuden laajuus on. Siihen ei voi tehdä diplomityötä. Teknillinen matematiikka Yhteyshenkilöt Keijo Ruohonen, Stephane Foldes Opinkokonaisuuden suoritettuaan opiskelijalla on kattavat perustiedot modernissa matematiikassa. Hän osaa myös rakentaa yksinkertaisia matemaattisia malleja ja soveltaa ja ohjelmoida matemaattisia perusmenetelmiä ongelmien ratkaisemiseksi. Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on edellytykset niin sovelletun matematiikan jatko-opintoihin kuin alan muuhunkin jatkokoulutukseen. Kullakin teknillisen matematiikan neljästä suuntautumisvaihtoehdosta on oma pakollinen kurssinsa, sekä myös suositellut täydentävät kurssinsa (ks. alla). MAT-10440 Insinöörimatematiikka X 4u 5 MAT-41140 Johdatus funktionaalianalyysiin 7 op 1 IV MAT-41190 Graafi teoria 6 op 2 III MAT-41281 Tilastolliset monimuuttujamenetelmät 6 op 4 IV MAT-45700 Johdatus teknilliseen laskentaan 3 III MAT-58000 Diplomityöseminaari 1 op V Yhteensä 27 op 1. Pakollinen Analyysin suuntautumisvaihtoehdossa. 2. Pakollinen Diskreetin matematiikan suuntautumisvaihtoehdossa 3. Pakollinen Matemaattisen mallinnuksen ja tieteellisen laskennan suuntautumisvaihtoehdossa 4. Pakollinen Tilastollisten menetelmien ja datan mallinnuksen suuntautumisvaihtoehdossa 5. Kurssi on pakollinen, jos sitä ei ole perusopinnoissa (koskee Tietotekniikan koulutusohjelmaa) valitaan pääosin laitoksen tekemän suosituksen mukaisesti. Suosituslistaus löytyy opintokokonaisuuskuvauksen liitetiedostosta. Sopimuksen mukaan muita ja muiden laitosten opintojaksoja voidaan sisällyttää kokonaisuuteen. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (30) MAT-31080 Kompleksimuuttujan funktiot MAT-31102 Numeerinen analyysi MAT-33351 Vektorikentät 6 op MAT-33500 Differentiaaliyhtälöt MAT-35000 Dynaamiset systeemit ja kaaos 6 op MAT-41122 Matemaattinen optimointiteoria 1 7 op MAT-41140 Johdatus funktionaalianalyysiin 7 op MAT-41150 Algebra I MAT-41176 Theory of Automata MAT-41180 Formaalit kielet 6 op MAT-41190 Graafi teoria 6 op MAT-41281 Tilastolliset monimuuttujamenetelmät 6 op MAT-41291 Mitta- ja integraaliteoria 8 op MAT-42100 Sovellettu logiikka MAT-43650 Matemaattinen analyysi 6 op MAT-43850 Matemaattinen analyysi 2 7 op MAT-44650 Operaatiotutkimus 2 6 op MAT-45050 Matemaattisen mallinnuksen peruskurssi MAT-45700 Johdatus teknilliseen laskentaan MAT-45807 Mathematics for Positioning MAT-51206 Coding Theory 6 op MAT-51216 Information Theory MAT-51250 Matemaattinen optimointiteoria 2 MAT-51266 Stochastic Processes 6 op MAT-51316 Partial Differential Equations MAT-51330 Jakautuneet järjestelmät MAT-51340 Osittaisdifferentiaaliyhtälöiden jatkokurssi 6 op MAT-51590 Kompleksianalyysin sovellutuksia MAT-51600 Matematiikan projektityö 2-10 op SYVENTÄVÄT OPINNOT

SYVENTÄVÄT OPINNOT 232 MAT-51627 Matrix Algebra 2 7 op MAT-51630 Tilastollinen laadunvalvonta MAT-51640 Tilastollinen kokeiden suunnittelu MAT-51650 Luotettavuusmatematiikka 6 op MAT-51706 Bayesian Methods 6 op MAT-51801 Matemaattinen tilastotiede 6 op MAT-51900 Todennäköisyys modernissa matematiikassa MAT-52500 Inversio-ongelmat 6 op MAT-52600 Matemaattinen kryptologia 6 op MAT-53551 Funktionaalianalyysin jatkokurssi 8 op MAT-53707 Algebra 2 6 op MAT-53750 Johdatusta geometrisiin algebroihin ja niiden sovellutuksiin 7 op MAT-55010 Matematiikan erikoistyö MAT-55216 Topics in applied mathematics 3- MAT-55406 Finite Fields MAT-55800 Osittaisdifferentiaaliyhtälöt matemaattisessa mallinnuksessa MAT-55900 Datan analyysimenetelmät mallinnuksessa MAT-56000 Tilastolliset mallit MAT-56100 Satunnaisuus mallintamisessa MAT-56300 Jatkuvat mallit MAT-56400 Mallinnus ja optimointi MAT-59056 Mathematical Logic 7 op MAT-66000 Matematiikan jatko-opintoseminaari 2-10 op MAT-66050 Sovelletun matematiikan jatko-opintoseminaari 2-10 op Teknillisen matematiikan syventävät opinnot antavat hyvän perustan matematiikan soveltamiselle insinööritieteissä, sovelletun matematiikan tutkimustyölle ja jatko-opinnoille. Teknillisen matematiikan opintoja voi syventää analyysiin, diskreettiin matematiikkaan, matemaattiseen mallinnukseen ja tieteelliseen laskentaan, tilastollisiin menetelmiin ja datan mallinnukseen. Näiden alueiden esittely löytyy matematiikan syventävien opintojen yhteydestä. Teknillinen matematiikka SITI Yhteyshenkilöt Keijo Ruohonen, Stephane Foldes Opinkokonaisuuden suoritettuaan opiskelijalla on kattavat perustiedot nimenomaan signaalinkäsittelyn ja tietoliikenteen sekä digitaalitekniikan tarvitsemassa matematiikassa. Hän osaa myös rakentaa yksinkertaisia matemaattisia malleja ja soveltaa ja ohjelmoida matemaattisia perusmenetelmiä ongelmien ratkaisemiseksi. Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on edellytykset niin sovelletun matematiikan jatkoopintoihin kuin alan muuhunkin jatkokoulutukseen. MAT-31080 Kompleksimuuttujan funktiot MAT-31090 Matriisilaskenta 1 MAT-41190 Graafi teoria Yhteensä 6 op 16 op Pakollisia opintojaksoja täydentävät opintojaksot valitaan pääsääntöisesti listasta. Muitakin opintojaksoja ja muiden laitosten opintojaksoja voidaan ottaa mukaan eri sopimuksella. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (30) MAT-33311 Tilastomatematiikka 1 MAT-41122 Matemaattinen optimointiteoria 1 7 op MAT-41156 Algebra 1 MAT-41176 Theory of Automata MAT-41180 Formaalit kielet 6 op MAT-44650 Operaatiotutkimus 2 6 op MAT-51206 Coding Theory 6 op MAT-51216 Information Theory MAT-52600 Matemaattinen kryptologia 6 op MAT-55406 Finite Fields

233 Digitaalisen tiedon siirtoon, tallennukseen ja käsittelyyn tarvittavan pääosin diskreetin matematiikan perusmenetelmien ja -käsitteiden hallinta. Lisäksi myös näiden menetelmien pohjalla olevan lukuteorian ja algebran peruskäsitteiden tunteminen. Opintokokonaisuus tähtää nimenomaan Signaalinkäsittelyn ja tietoliikenteen koulutusohjelman tarpeisiin ja muodostaa siinä matemaattisesti suuntautuneen syventymiskokonaisuuden. Tekniset polymeerimateriaalit Yhteyshenkilöt Jyrki Vuorinen, Pentti Järvelä Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelijalla on laaja tietämys erilaisista polymeeri- ja elastomeerimateriaaleista ja polymeerikomposiiteista. Hän osaa selittää miten näiden eri materiaalien rakenne, ominaisuudet, prosessointi ja sovellukset poikkeavat toisistaan. Opiskelija pystyy analysoimaan ja arvioimaan materiaaliominaisuuksia ja osaa soveltaa näitä tietoja käytännössä materiaaliteknisten ongelmien ratkaisemisessa. Esitietovaatimukset Materiaalitekniikka 2 Pakollinen Tekniset polymeerit ja tekstiilit 2 Pakollinen - Opintokokonaisuus on esitietona vaihtoehtoinen Materiaalitekniikka 2 kanssa. MOL-5170 Muovimateriaalit IV MOL-5516 Composites IV MOL-5816 Elastomeric Materials IV MOL-6100 Polymeerien reologia IV MOL-6216 Processing of Plastics IV Yhteensä 20 op Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (30) MOL-3216 Thermal Analysis of Materials IV MOL-5180 Muovimateriaalien jatkokurssi IV MOL-5526 Advanced Course on Composites IV MOL-5826 Advanced Course on Elastomeric Materials IV MOL-6220 Muovituotteiden valmistuksen jatkokurssi IV MOL-6616 Degradation of Polymers IV MOL-6701 Polymeeritekniikan erityiskurssi 2-6 op IV MOL-8100 Puun materiaalioppi IV MOL-8500 Materiaaliopin erityistyö 3-8 op IV Teollisuuden sähkönkäyttötekniikka Yhteyshenkilöt Pertti Järventausta, Heikki Tuusa - Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija osaa seuraavat asiat: Opiskelija osaa mallintaa ja analysoida sähköverkossa tapahtuvia ilmiöitä - Opiskelija osaa mallintaa ja analysoida sähkökäyttöihin liittyviä ilmiöitä. - Opiskelija osaa analysoida ja toteuttaa sähköverkkojen suunnitteluun ja käyttöön liittyviä tehtäviä. - Opiskelija osaa toteuttaa sähköverkkojen hallintaan ja komponenttien kehitykseen liittyviä tuotekehityshankkeita. - Opiskelija osaa toteuttaa teollisuuden sähkökäyttöihin liittyviä tuotekehityshankkeita. - Opiskelijalla on jatko-opintojen ja tutkimustyön edellyttämät perustaidot tutkia ja kehittää teollisuuden sähkönkäyttöön liittyviä tekniikoita. Esitietovaatimukset Sähkövoimatekniikka 2 Suositeltava Säätötekniikka 2 Suositeltava Tehoelektroniikka 2 Suositeltava Vaihtoehtoiset sähköenergiateknologiat 2 Suositeltava SYVENTÄVÄT OPINNOT

234 Opintokokonaisuuden pakollisia esitietoja ovat opintojaksot SVT-1200 Sähkövoimajärjestelmän perusteet ja TEL-1010 Tehoelektroniikan perusteet sekä jokin mainituista aineopinnoista. ( Suositeltava ) SVT-5300 Sähkölämpötekniikka IV TEL-1560 Valaistustekniikan perusteet III TEL-1600 Erikoisvalotekniikka IV SYVENTÄVÄT OPINNOT Jos jokin pakollisista opintojaksoista sisältyy aineopintoihin, tilalle ei tarvitse valita muita opintojaksoja, kunhan vähintään täyttyy. Mikäli opintokokonaisuuteen tehdään diplomityö, on myös opintojakso SET-2590 Sähköenergiatekniikan diplomityöseminaari pakollinen. SET-2590 Sähköenergiatekniikan diplomityöseminaari 2 op 1 IV SVT-3210 Magneettipiirit ja muuntajat 1 II SVT-3310 Sähköverkkotekniikka 6 op 1 III SVT-3320 Sähköturvallisuus ja -asennukset 1 III SVT-3400 Sähköverkkojen mallintaminen ja analyysi 2 IV SVT-3411 Sähkövoimajärjestelmän säätö ja käyttö 6 op 2 IV SVT-3420 Sähköverkon häiriöt ja sähkön laatu 1 IV TEL-1040 Tasasuuntaajat 1 III TEL-1120 Vaihtosuuntaajat 1 III TEL-1330 Sähkökoneet 6 op 1 III TEL-1360 Sähkömoottorikäytöt 1 III TEL-1400 Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt 1 III TEL-1440 Sähkökäyttöjen mallintaminen 2 IV TEL-1480 Sähkökäyttöjen ohjaustekniikka 2 IV Yhteensä 67 op 1. Opintojaksoista suoritetaan ne, joita ei ole suoritettu jo aineopinnoissa. 2. Merkityistä opintojaksoista on sisällytettävä opintokokonaisuuteen vähintään kaksi kurssia. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (30) ACI-20010 Automaatiotekniikan perusteet II SVT-3431 Sähkönjakeluautomaatio IV SVT-3440 Hajautetun sähköntuotannon verkostovaikutukset IV Teollisuuden sähkönkäyttötekniikassa tarkastellaan mm. sähkökäyttöjen ja teollisuussähköverkon mitoitusta ja suojausta, järjestelmätason ohjauksia sekä sähkökäyttöjen ja sähkönjakelujärjestelmien välisiä vuorovaikutuksia. Opintokokonaisuus antaa yleiskuvan sähköenergian jakelusta ja eri käyttösovelluksista teollisuudessa. Teollisuustalous Yhteyshenkilö Juha-Matti Lehtonen Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija hallitsee hyvin teollisuustalouden tärkeimmät menetelmät, lähestymistavat ja johtamismallit, ja osaa käyttää näitä yritysten toiminnan ohjaamisessa ja kehittämisessä. Esitietovaatimukset Tuotantotalous 2 Pakollinen Vaihtoehtoiset opintojaksot Opintokokonaisuuteen voi sisällyttää ainoastaan yhden vaihtuva-aiheisen opintojakson. Opintokokonaisuuteen EI voi sisällyttää opintojaksoa TETA-7200 Yhdistyksen taloushallinto. Valittava vähintään 30 pisteen edestä opintojaksoja LIKU-4411 Toimitusketjun hallinta TETA-5010 Puheviestintä ja neuvottelutaito II TETA-5030 Teollisuustalouden vaihtuva-aiheinen opintojakso 2-6 op TETA-5046 International Business Simulation (INTOPIA) 6 op TETA-5060 Teknologiaoikeus TETA-5100 Johtajuuden harjoitukset TETA-5110 Strateginen henkilöstövoimavarojen johtaminen

235 TETA-5200 Ulkoinen laskentatoimi ja verotus TETA-5211 Yritysrahoitus ja rahoitusmarkkinat TETA-5220 Johdon laskentatoimen jatkokurssi TETA-5231 Financial Engineering 6 op TETA-5306 Management of Innovation TETA-5310 Markkinointitutkimus TETA-5320 Markkinoinnin johtaminen ja globaalit verkostot TETA-5336 Global Key Account Management TETA-5400 Tuotantostrategiat TETA-5410 Tuotannonohjausmenetelmät TETA-5500 Teknologinen toimintaympäristö ja sen analysointi TETA-5510 Teknologiastrategia ja -johtaminen TETA-5520 Teknologiset innovaatiot ja niiden kaupallistaminen TETA-5600 Strategisen johtamisen case -kurssi TETA-5620 Strategia-ajattelun teoria ja käytäntö TETA-7030 Teollisuustalouden erityistyö 0 op TETA-7040 Teknologialiiketoiminnan projektityö 5-8 op Opintokokonaisuus on tarkoitettu tuotantotalouden koulutusohjelman opiskelijoille. Teollisuustalous B Yhteyshenkilö Juha-Matti Lehtonen Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa yrityksen toiminnan suunnittelun, ohjauksen ja seurannan perusmenetelmiä. Esitietovaatimukset Teollisuustalous A 2 Pakollinen TETA-1040 Puheviestintä ja neuvottelutaito TETA-2200 Sisäinen laskentatoimi TETA-2601 Strateginen johtaminen Yhteensä 12 op Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (30) TETA-2100 Johtajuus ja henkilöstövoimavarat TETA-2300 Teollisten tuotteiden markkinointi TETA-2400 Laatujohtaminen TETA-5010 Puheviestintä ja neuvottelutaito II TETA-5030 Teollisuustalouden vaihtuva-aiheinen opintojakso 2-6 op TETA-5046 International Business Simulation (INTOPIA) 6 op TETA-5060 Teknologiaoikeus TETA-5100 Johtajuuden harjoitukset TETA-5110 Strateginen henkilöstövoimavarojen johtaminen TETA-5200 Ulkoinen laskentatoimi ja verotus TETA-5211 Yritysrahoitus ja rahoitusmarkkinat TETA-5220 Johdon laskentatoimen jatkokurssi TETA-5231 Financial Engineering 6 op TETA-5306 Management of Innovation TETA-5310 Markkinointitutkimus TETA-5320 Markkinoinnin johtaminen ja globaalit verkostot TETA-5336 Global Key Account Management TETA-5400 Tuotantostrategiat TETA-5410 Tuotannonohjausmenetelmät TETA-5500 Teknologinen toimintaympäristö ja sen analysointi TETA-5510 Teknologiastrategia ja -johtaminen TETA-5520 Teknologiset innovaatiot ja niiden kaupallistaminen TETA-5600 Strategisen johtamisen case -kurssi SYVENTÄVÄT OPINNOT

236 TETA-5620 Strategia-ajattelun teoria ja käytäntö TETA-7040 Teknologialiiketoiminnan projektityö TETA-7100 Johdatus yrittäjyyteen 5-8 op TITA-5300 Tietoturvallisuuden johtaminen TITA-6600 Tietojohtamisen diplomityöseminaari 2 op 1 Yhteensä 1 SYVENTÄVÄT OPINNOT Opintokokonaisuus on tarkoitettu kaikille TTY:n koulutusohjelmille. Opintokokonaisuuteen voi tehdä diplomityön. Konetekniikan koulutusohjelman opiskelijoiden, jotka aikovat suorittaa tämän opintokokonaisuuden, tulee ottaa yhteys professori Paul Anderssoniin. Tiedonhallinta Yhteyshenkilö Hannu Kärkkäinen Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija ymmärtää tiedon ja tiedon hallinnan merkityksen organisaation johtamiselle, sekä näiden keskeiset käsitteet. Hän hallitsee tiedonhallinnan tärkeimmät menetelmät, lähestymistavat ja johtamismallit, ja osaa käyttää näitä yritysten kehitystarpeiden ja toimenpiteiden jäsentelyyn ja suunnitteluun. Hän tunnistaa myös tärkeimmät tiedon hallinnassa käytettävät tietotekniset ratkaisut sekä tiedon hallinnan prosessin eri vaiheet ja toiminnot. Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija voi työskennellä alansa kansainvälisissä ja monialaisissa organisaatioissa. Esitietovaatimukset Tiedonhallinta 2 Pakollinen - Suoritettava jompi kumpi pakollinen opintokokonaisuus Tietojohtaminen 26 op Pakollinen - Suoritettava jompi kumpi pakollinen opintokokonaisuus Opintojakso TITA-6600 hyväksytään vain tiedonhallinnan pääaineeseen (EI tietojohtamisen pitkään sivuaineeseen). TITA-2210 Liiketoimintatiedon hallinta TITA-2300 Aineeton pääoma 1. Pakollinen, mikäli opintojaksoa ei ole suoritettu osana DI-tutkinnon perus- ja aineopintoja. Täydennetään opintokokonaisuuden kokonaislaajuuteen (). Opintojaksot TITA-6400 ja TITA-6500 hyväksytään vain tiedonhallinnan pääaineeseen (EI tietojohtamisen pitkään sivuaineeseen). Opintojaksoa TETA-5060 Teknologiaoikeus suositellaan suoritettavaksi tiedonhallinnan pääaineeseen. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (30) TETA-5060 Teknologiaoikeus TITA-2116 Managing Electronic Commerce TITA-2600 Liiketoimintaympäristön mallintamisen työpaja TITA-3100 Ohjelmistoliiketoiminta TITA-3206 Venture-to-Capital (V2C) Strategies: Bridging the Knowledge Gap TITA-4300 Tietotyön johtaminen TITA-4400 Tietointensiivinen palvelutoiminta TITA-4600 Uuden tiedon luominen ja sen työkalut TITA-4700 Yhteistyö ja verkostot tietojohtamisessa TITA-5200 Sovelluslaboratorio - integroidut tietojärjestelmät TITA-5600 Liiketoiminnan ja tietojärjestelmien yhteensovittaminen TITA-5700 Tiedonlouhinta osana BI-toimintaa TITA-6310 Vaihtuva-aiheinen tietojohtamisen opintojakso 3-8 op TITA-6400 Tietojohtamisen erikoistyö 3- TITA-6500 Tietojohtamisen syventävä opintojakso TITA-7206 Business Concepts in Entertainment and Media Production TITA-7306 Media Production Systems and Processes TITA-7806 Frontiers of Entertainment and Media 3-8 op Management Seminar

Tiedonhallinta -syventävä opintokokonaisuus on tarkoitettu sekä tietojohtamisen koulutusohjelman että muiden koulutusohjelmien opiskelijoille. 237 TLT-8607 RF-ASIC Design - 2 9 op Yhteensä 3 1. Pakollisia, jos diplomityö tehdään tähän syventävään opintokokonaisuuteen. Tietoliikennepiirit Yhteyshenkilö Nikolay Tchamov - Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelijalla on teoreettiset ja käytännölliset valmiudet toimia asiantuntijana tai suunnittelijana RFpiiritekniikkaan liittyvissä tutkimus-, konsultointi- tai tuotekehitystehtävissä. - Opiskelijalla on valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen RF-piiritekniikan alueella. - Opintokokonaisuus antaa yleisnäkemyksen digitaalisista tietoliikennejärjestelmistä, perustiedot tietoliikenteen lähetin- ja vastaanotinrakenteista sekä perusteelliset tiedot tarvittavien analogisten RF modulien suunnittelumenetelmistä ja työkaluista. Esitietovaatimukset Signaalinkäsittely ja tietoliikenne 2 Suositeltava - Vaadittavina esitietoina opintojaksot TLT-5200 Tietoliikenneteoria ja TLT-8207 Communication Circuits and Modules-1 esitietoineen. Tietoliikennetekniikka 2 Suositeltava - Tietoliikennepiirit-painotus Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (30) ELE-3506 Antenna Basics 2 op ELE-6050 RF-tekniikan perusteet I ELE-6300 Radiotaajuinen tunnistustekniikka TKT-1202 Digitaalisuunnittelu TKT-1212 Digitaalijärjestelmien toteutus 8 op TKT-1400 ASIC-suunnittelu I TKT-1426 Digital Design for FPGA 6 op TKT-2456 Wireless sensor networks TLT-5400 Digitaalinen siirtotekniikka 7 op TLT-5806 Receiver Architectures and Signal Processing 5-7 op Opintokokonaisuuden tavoitteena on antaa yleisnäkemys langattoman tiedonsiirtolinkin ominaisuuksista ja käytettävistä signaalinkäsittelymenetelmistä. Syventävä opetus painottuu radiotietoliikennejärjestelmien lähettimissä ja vastaanottimissa tarvittavien suurtaajuuspiirien suunnitteluun, erityisesti sovelluskohtaisten integroitujen piirien (ASIC) suunnitteluun. Tarvittavat suunnittelu- ja simulointityökalut sekä komponenttitason RF-mittaustekniikka ovat opetuksessa keskeisellä sijalla. SYVENTÄVÄT OPINNOT TLT-1750 Tietoliikennetekniikan diplomityöseminaari 1 op 1 TLT-1760 Tietoliikennetekniikan diplomityöseminaariesitys 0 op 1 TLT-5500 Tiedonsiirtotekniikan työkurssi 5-9 op TLT-6306 RF Equipment for Wireless Networks TLT-8307 RF-ASIC Design - 1 7 op TLT-8507 Communication Circuits & Modules - 2 9 op Tietoliikenneverkot ja protokollat Yhteyshenkilö Jarmo Harju - Opiskelija perehtyy teoriassa ja käytännössä erityyppisiin tietoliikenneverkkoihin ja saa käsityksen protokollien osuudesta tietoliikenteessä. - Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija tuntee Internet-arkkitehtuurin ja TCP/IP-protokollaperheen keskeiset periaatteet ja osaa

238 SYVENTÄVÄT OPINNOT soveltaa tietämystään protokollista koostuvien järjestelmien suorituskyvyn arvioinnissa tai uusien protokollien kehitystyössä. - Opiskelija kykenee suunnittelemaan verkkoratkaisuja erilaisiin ympäristöihin ja erilaisiin tarpeisiin pienistä ad hoc -verkoista aina operaattoreiden pääsy- ja runkoverkkoihin asti. - Opiskelija oppii näkemään tietoliikenneverkkojen roolin ja niiden asettamat vaatimukset ja reunaehdot kehitettäessä tietoverkkojen palveluita. Esitietovaatimukset Hajautetut järjestelmät 2 Suositeltava - Hajautetut järjestelmät antaa hyvän pohjan protokolliin ja tietoliikenneohjelmistoihin painottuville opinnoille. Signaalinkäsittely ja tietoliikenne 2 Suositeltava - Signaalinkäsittelyn ja tietoliikenteen aineopintopaketti antaa mahdollisuuden painottaa opintoja esimerkiksi multimedian tai sensoriverkkojen suuntaan. Tietoliikennetekniikka 2 Suositeltava - Tietoliikennetekniikka antaa mahdollisuuden painottaa opintoja tietoliikenneverkkoihin ja -järjestelmiin kuten esimerkiksi langattomiin verkkoihin. Oheisista aineopintokokonaisuuksista vähintään yksi edellytetään esitietona tähän syventävään opintokokonaisuuteen. Esitietoina on myös suoritettava aineopintojen vaihtoehtoisista opintojaksoista sekä TLT- 2100 Tietoliikenneverkkojen perusteet että TLT-2310 Tietoliikenneprotokollat I. ( Pakollinen ) Kurssit TLT-1750 ja TLT-1760 ovat pakollisia vain, jos diplomityö tehdään tähän syventävään opintokokonaisuuteen. TLT-1750 Tietoliikennetekniikan diplomityöseminaari 1 op TLT-1760 Tietoliikennetekniikan diplomityöseminaariesitys 0 op TLT-2330 Tietoliikenneprotokollat II TLT-2500 Tietoliikenneverkkojen työkurssi 5-9 op Yhteensä 11 op Vaihtoehtoiset opintojaksot Valittava vähintään 15 pisteen edestä opintojaksoja TLT-2150 Tietoliikenneverkkojen laboratorioharjoitukset TLT-2346 Communication Protocol Engineering 8 op TLT-2381 Tietoliikenneprotokollien jatkokurssi TLT-2400 Laajakaistaverkot TLT-2606 Advanced Course on Networking TLT-2616 Ad Hoc Networks 3- TLT-2626 Peer-to-Peer Networks 3- TLT-2636 Wireless Networking 3- TLT-2656 Special Course on Networking 3-6 op TLT-2707 Network simulation techniques 3-6 op TLT-2716 Teletraffi c Theory I 3-6 op TLT-2727 Teletraffi c Theory II 4-6 op TLT-2786 Advanced Topics in Teletraffi c Theory 3-6 op TLT-3201 Tietoturvallisuuden jatkokurssi 6-8 op TLT-3301 Verkon tietoturva 5-8 op TLT-3700 Seminaari, tietoliikenteen turvallisuus Täydentäviksi opintojaksoiksi kelpaavat kaikki TLT-laitoksen tarjoamat kurssit lukuunottamatta seuraavia: TLT-1200, TLT-1300, TLT-2100, TLT-3101, TLT-5100 ja TLT-8017. Muiden laitosten opintojaksoista kelpaavat oheisessa listassa luetellut kurssit. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (30) MAT-41176 Theory of Automata MAT-41190 Graafi teoria 6 op MAT-45807 Mathematics for Positioning MAT-51206 Coding Theory 6 op MAT-51216 Information Theory MAT-51266 Stochastic Processes 6 op MAT-51801 Matemaattinen tilastotiede 6 op MAT-52600 Matemaattinen kryptologia 6 op

MAT-55406 Finite Fields OHJ-1500 Turvallinen ohjelmointi 3-6 op OHJ-2600 Tilakoneet OHJ-3060 Ohjelmistojen testaus OHJ-4100 Käyttöjärjestelmät OHJ-4400 Reaaliaikajärjestelmät OHJ-5010 Hajautettujen järjestelmien perusteet OHJ-5201 Web-palveluiden toteutustekniikat SGN-5106 Multimedia Systems and Communications SGN-5226 Content Sharing Technologies and Services SGN-5806 Wireless Ambient Multimedia TITA-7306 Media Production Systems and Processes Opetus tähtää vankkaan yleisnäkemykseen moderneista laajakaistaisista verkkotekniikoista, joiden varaan mm. Internet rakentuu. Keskeisiä alueita ovat tietoliikenneprotokollat, reititysmenetelmät, runko- ja liityntäverkkojen tekniikat, verkkoliikenteen analysointi, palvelun laatu ja tietoturva. Ohjelmistojen rooli on useimmilla edellä mainituilla osaalueilla varsin merkittävä, joten ohjelmistotekniikan osuus esitiedoissa ja sivuaineena korostuu. Syventävät opinnot antavat valmiudet erilaisten verkkokokonaisuuksien ja protokollapinojen suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä niiden kriittiseen analysointiin. Tietoverkkoasiantuntijan toimenkuva voi painotuksista riippuen ulottua verkkoratkaisujen suunnittelusta protokollaohjelmistojen kehittämiseen. Myös koulutukseen, konsultointiin ja tutkimukseen suuntautuvat uravaihtoehdot ovat mahdollisia. Esitietovaatimukset Integroitu tuotekehitys ja tuotanto 2 Pakollinen TTE-5100 Tuotantokonseptit ja -järjestelmät 6 op IV TTE-5720 Integroidun tuotekehityksen ja tuotannon 6 op V syventävä projektityö TTE-7026 Digital Manufacturing 6 op IV TTE-7810 Diplomityökurssi 0 op V Yhteensä 18 op Vaihtoehtoiset opintojaksot Tuotantotekniikan opintokokonaisuuteen on valittava kaksi vaihtoehtoista opintojaksoa (12 op). Valittava vähintään 12 pisteen edestä opintojaksoja TTE-4020 Laadun ohjaus 6 op V TTE-5056 Assembly Technologies and Systems 6 op IV TTE-5516 Machine Vision and Optical Measurements 6 op IV TTE-6246 Micro and Desktop Manufacturing 6 op IV TTE-6710 Valmistustekniikan jatkokurssi 6 op IV TTE-7310 Tuotantotekniikan syventävä työ 6-9 op V Tuotekehitys Yhteyshenkilö Asko Riitahuhta 239 SYVENTÄVÄT OPINNOT Tuotantotekniikka Yhteyshenkilö Heikki Tikka Tuotantotekniikan pääaineen opiskellut hallitsee kappaletavarateollisuuden tuotannon ja sen prosessien suunnittelun, ohjaamisen ja kehittämisen. Osaamisprofi iliin voi vaikuttaa vaihtoehtoisten opintojaksojen valinnalla. Tuotekehityksen syventävän opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija on saanut perustiedot tuotekehityksen eri teorioista. Hän osaa tuotekehitysmenetelmien, tuotekehityksen IT-järjestelmien sekä tuotekehitysprojektien hallintaa. Opiskelija osaa kehittää innovatiivisia, arvoa tuottavia, modulaarisia tuotteita, järjestelmiä ja palveluita. Hän osaa globaalissa toiminnassa tärkeää tuotetiedon ja muutosten hallintaa. Hän osaa tunnistaa tuotteen kehityksessä määriteltävien ominaisuuksien ja elinkaaren aikaisten vaiheiden väliset riippuvuudet

240 SYVENTÄVÄT OPINNOT avaimena kestävään kehitykseen. Opiskelija osaa määritellä teollisen muotoilun merkityksen osana suunnittelua. Esitietovaatimukset Integroitu tuotekehitys ja tuotanto 2 Pakollinen - Tuotantotekniikan laitoksen Integroitu tuotekehitys ja tuotanto -aineopintokokonaisuus antaa tärkeät esitiedot Tuotekehityksen syventävän opintokokonaisuuden opintojaksojen asiakokonaisuuksien ymmärtämiselle ja siksi aineopintokokonaisuus on suositeltavaa suorittaa ennen syventäville opintojaksoille osallistumista. TTE-3100 Tuotetiedon hallinta IV TTE-3140 Modulointi IV TTE-3160 Tuotekehitysprojektit IV TTE-3200 Tuotettavuuden suunnittelu, DFX IV TTE-3500 Teollinen muotoilu IV TTE-5720 Integroidun tuotekehityksen ja tuotannon 6 op V syventävä projektityö TTE-7810 Diplomityökurssi 0 op V Yhteensä Opiskelija voi halutessaan syventää tietämystään tuotekehityksestä valitsemalla täydentäviä opintojaksoja listasta. Huomaa, että muiden laitosten tarjoamat opintojaksot voivat sisältää esitietovaatimuksia. IHTE-1100 Käytettävyyden perusteet IHTE-3100 Käyttäjäkeskeinen tuotekehitys TTE-3510 Teollisen muotoilun harjoitukset TTE-7310 Tuotantotekniikan syventävä työ 6-9 op TUR-3250 Ympäristöturvallinen tuotesuunnittelu Tuotekehitys on erittäin merkittävä osa jokaisen yrityksen toimintaa. Tuotekehityksen tuloksellisuus, tehokkuus ja erilaisten näkökulmien hallinta sekä tuotekehityksen johtaminen edellyttävät tuotekehitysmenetelmien, tuotekehityksen IT-järjestelmien sekä tuotekehitysprojektien hallintaa. Tuotekehityksen syventävä pääainekokonaisuus antaa näiden valmiuksien lisäksi perustietämyksen moduloinnista ja tuotetiedon hallinnasta. Tuotekehitykseen suunnatut opinnot valmistavat opiskelijan työskentelemään teollisuuden tuotteiden ja tuotekehitysprosessien innovatiivisena kehittäjänä ja johtajana. Turvallisuusjohtaminen Yhteyshenkilö Kaija Saarela - Opintokokonaisuus perehdyttää opiskelijan kokonaisvaltaiseen turvallisuusjohtamiseen ja riskienhallintaan sekä antaa valmiudet kehittää ihmisten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta työpaikoilla sekä yritysturvallisuutta myös laajemmin. - Opiskelija osaa johtaa yrityksen turvallisuustoimintaa sekä riskienhallintaa. - Opiskelija osaa kehittää ihmisten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta työpaikoilla. - Opiskelija osaa tunnistaa ja analysoida tuotantoon ja työhön liittyviä turvallisuus- ja terveysvaaroja sekä soveltaa oppimaansa tietoa vaarojen poistamisessa ja pienentämisessä. - Opiskelija osaa ratkaista monialaisia turvallisuuteen liittyviä ongelmia. Opiskelija osaa myös hakea, valita ja muokata tietoa toimintansa tueksi sekä yhdistellä ja soveltaa eri alojen tietämystä. - Opiskelija kykenee moniammatilliseen ja poikkitieteelliseen yhteistyöhön. TUR-2100 Yrityksen turvallisuusjohtaminen TUR-2300 Turvallisuuslainsäädäntö TUR-3130 Työympäristö ja tuottavuus TUR-4110 Turvallisuusjohtamisen erityistyö TUR-4200 Turvallisuustekniikan/-johtamisen diplomityöseminaari Yhteensä 1 op 18 op

241 Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (30) TUR-2400 Luotettavuus- ja riskianalyysi TUR-3150 Yrityksen turvallisuus- ja suojeluratkaisut TUR-3200 Ympäristöjohtaminen TUR-3250 Ympäristöturvallinen tuotesuunnittelu TUR-3350 Tekniikan psykologia Opintokokonaisuus soveltuu erityisesti tuotantotalouden opiskelijoille. Opintokokonaisuus antaa valmiudet turvallisuusjohtamisen jatkoopinnoille. Turvallisuustekniikka, K Yhteyshenkilö Jouni Kivistö-Rahnasto - Opintokokonaisuus perehdyttää opiskelijan riskien hallintaan ja turvallisuuden teknisiin ratkaisuihin sekä antaa valmiudet hallita järjestelmien turvallisuutta ja niihin liittyviä riskejä. - Opiskelija osaa kehittää järjestelmien turvallisuutta ja tehdä toimenpiteitä järjestelmiin liittyvien riskien hallitsemiseksi. - Opiskelija osaa johtaa yrityksen turvallisuustoimintaa sekä riskienhallintaa. - Opiskelija osaa tunnistaa ja analysoida tuotantoon ja työhön liittyviä turvallisuus- ja terveysvaaroja sekä soveltaa oppimaansa tietoa vaarojen poistamisessa ja pienentämisessä. - Opiskelija osaa ratkaista monialaisia turvallisuusteknisiä ongelmia. Opiskelija osaa myös hakea, valita ja muokata tietoa toimintansa tueksi sekä yhdistellä ja soveltaa eri alojen tietämystä. - Opiskelija kykenee moniammatilliseen ja poikkitieteelliseen yhteistyöhön. TUR-4200 Turvallisuustekniikan/-johtamisen diplomityö seminaari Yhteensä 1 op 1 op Vaihtoehtoiset opintojaksot TUR-4110 Turvallisuusjohtamisen erityistyö 1 TUR-4120 Riskienhallinnan erityistyö 1 TUR-4130 Ergonomian erityistyö 1 1. Syventäviin opintoihin tulee sisällyttää yksi erityistyö. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (30) TUR-2100 Yrityksen turvallisuusjohtaminen TUR-3130 Työympäristö ja tuottavuus TUR-3150 Yrityksen turvallisuus- ja suojeluratkaisut TUR-3200 Ympäristöjohtaminen TUR-3230 Ympäristöriskien analysointi TUR-3300 Työhygienia TUR-3330 Ergonomia TUR-3350 Tekniikan psykologia TUR-3370 Ergonomian syventävä opintojakso Opintokokonaisuus on tekniikkapainotteinen ja soveltuu erityisesti esimerkiksi kone-, automaatio-, materiaali- tai kuitu- ja tekstiilitekniikan opiskelijoille. Turvallisuustekniikan opintokokonaisuudet suoritetaan siten, että ensin tehdään aineopinnot ja näiden jälkeen edetään syventävien opintojen kokonaisuuteen. Opintokokonaisuus antaa valmiudet turvallisuustekniikan jatko-opinnoille. Turvallisuustekniikka, Y Yhteyshenkilö Jouni Kivistö-Rahnasto - Opintokokonaisuus perehdyttää opiskelijan riskien hallintaan ja ympäristöjohtamiseen sekä antaa valmiudet kehittää ihmisten ja ympäristön turvallisuutta. - Opiskelija osaa tunnistaa ja analysoida tuotantoon ja työhön liittyviä turvallisuus-, terveys- ja ympäristövaaroja. SYVENTÄVÄT OPINNOT

242 SYVENTÄVÄT OPINNOT - Opiskelija osaa arvioida tuotteen elinkaaren aikaisia turvallisuus-, terveys-, ja ympäristövaikutuksia sekä soveltaa oppimaansa tietoa vahinkojen estämiseen ja pienentämiseen. - Opiskelija osaa johtaa yrityksen turvallisuus- ja ympäristötoimintaa sekä riskienhallintaa. - Opiskelija osaa ratkaista monialaisia turvallisuusteknisiä ongelmia. Opiskelija osaa myös hakea, valita ja muokata tietoa toimintansa tueksi sekä yhdistellä ja soveltaa eri alojen tietämystä. - Opiskelija kykenee moniammatilliseen ja poikkitieteelliseen yhteistyöhön. TUR-2300 Turvallisuuslainsäädäntö TUR-4200 Turvallisuustekniikan/-johtamisen diplomityö seminaari Yhteensä 1 op Vaihtoehtoiset opintojaksot TUR-4110 Turvallisuusjohtamisen erityistyö 1 TUR-4120 Riskienhallinnan erityistyö 1 TUR-4130 Ergonomian erityistyö 1 1. Syventäviin opintoihin tulee sisällyttää yksi erityistyö. Opintokokonaisuus on turvallisuus- ja ympäristöpainotteinen ja soveltuu erityisesti ympäristö- ja energiatekniikan opiskelijoille. Turvallisuustekniikan opintokokonaisuus on tarkoitettu suoritettavaksi siten, että ensin tehdään aineopinnot ja sen jälkeen edetään syventäviin opintoihin. Opintokokonaisuus antaa valmiudet turvallisuustekniikan jatko-opinnoille. Vaativien järjestelmien hallinta ja optimointi Yhteyshenkilö Risto Ritala - Opiskelija tunnistaa Pareto-optimaalisuuden käsitteen kun ongelmalla on monta, keskenään ristiriitaista tavoitetta, sekä pystyy yksinkertaisissa tehtävissä tuottamaan Pareto-optimaalia ratkaisuja. - Opiskelija osaa muotoilla järjestelmän hallinnan dynaamiseksi optimointitehtäväksi ja ratkaista tavanomaisimpia muotoja (erityisesti: lineaarinen systeemi, jossa neliöllinen tavoitefunktio ja normaalijakautunut satunnaisvaikutus). - Opiskelija osaa muotoilla päätöksentekotehtävän monitavoitteisena optimointitehtävänä. - Opiskelija osaa soveltaa optimaalisen hallinnan periaatteita laajassa projektityössä, kun tehtävänä on joko systeemisuunnittelu tai systeemin operoinnin suunnittelu. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (30) TUR-2400 Luotettavuus- ja riskianalyysi TUR-2500 Koneiden ja laitteiden turvallisuus TUR-3130 Työympäristö ja tuottavuus TUR-3150 Yrityksen turvallisuus- ja suojeluratkaisut TUR-3330 Ergonomia TUR-3350 Tekniikan psykologia TUR-3370 Ergonomian syventävä opintojakso Esitietovaatimukset Systeemidynamiikka 2 Pakollinen ASE-5140 Monimuuttujaisten dynaamisten järjestelmien optimoiva hallinta JY YHTJYU-6000 Tiedonlouhinta YHTJYU-6050 Monitavoiteoptimointi ja vaativien järjestelmien hallinta YHTJYU-6100 Sovellusprojekti Yhteensä 7 op 1

243 Kokonaisuus vain Jyväskylän muuntokoulutuksessa oleville. Syventävä kokonaisuus laajentaa systeemiajatteluun perustuvan järjestelmien kuvailun niiden operatiiviseen ja suunnittelun optimointiin. Optimointia tarkastellaan sekä ajallisesta että monitavoitteisuuden näkökulmasta. Mittausdatan analyysin ja mallinnuksen osaamista laajennetaan aineopintokokonaisuuden perinteisestä tilastollisesta mallinnuksesta uusia ja yllättäviä yhteyksiä etsivään tiedon louhintaan. Vaativien rakenteiden suunnittelu Yhteyshenkilö Ralf Lindberg - Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelijalla on hyvät perustiedot vaativien ns. insinöörirakenteiden suunnittelemiseksi. - Opiskelijalla on teoreettiset perustiedot pätevyysvaatimusten osalta rakenteiden suunnittelemiseksi keskeisistä rakennusmateriaaleista. - Opiskelija kykenee osallistumaan vaativien rakenteiden suunnitteluun osana suunnitteluryhmää. Esitietovaatimukset Rakennesuunnittelu Pakollinen Talonrakentaminen 50 op Pakollinen MPR-5131 Pohjarakentamisen laskentaohjelmat MPR-5140 Elementtimenetelmän käyttö geotekniikassa RTEK-2110 Rakenteiden mekaniikan numeeriset menetelmät RTEK-2130 Rakennusstatiikan sovellutuksia RTEK-2150 Rakenteiden stabiilisuusteoria RTEK-2170 Pintarakenteet RTEK-3320 Teräsrakenteiden jatkokurssi RTEK-3420 Puurakenteiden jatkokurssi RTEK-3511 Rakennusfysiikka 6 op RTEK-3610 Sillanrakennuksen perusteet RTEK-3620 Betoni- ja puusillat RTEK-3630 Jännitetyt ja terässillat RTEK-3720 Kantavien rakenteiden korjaaminen RTEK-3880 Rakennushankkeen suunnittelun simulointi RTT-8720 Mallintaminen II TME-2100 Materiaalien mekaniikka TME-3100 Rakenteiden dynamiikka 6 op Opintokokonaisuuden voi valita sivuaineeksi vain, mikäli pääaineena on rakennesuunnittelu. SYVENTÄVÄT OPINNOT RTEK-3230 Jännitetyt betonirakenteet RTEK-3541 Rakenteiden palomitoitus Yhteensä Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (30) MAT-31090 Matriisilaskenta 1 MAT-33500 Differentiaaliyhtälöt MAT-51316 Partial Differential Equations MPR-5120 Perustusten vahvistaminen 9 op Vaihtoehtoiset sähköenergiateknologiat Yhteyshenkilö Risto Mikkonen Suomen energiajärjestelmän erityispiirteinä ovat sähkön ja lämmön yhteistuotannon merkittävä osuus, sähköenergian suuri osuus energian loppukulutuksesta sekä teollisuuden suuri osuus energian käytöstä. Uudentyyppisten energiamuotojen hyödyntäminen on yhä voimakkaammin painottunut hajautetun energiantuotannon yhteydessä. Ala kattaa laajan valikoiman polttoaineita ja tuotantoteknologioita, joita yhdistää pienehkö kokoluokka ja sijainti kulutuspisteen läheisyydessä. Uusiutuvien energiamuotojen kehittäminen tukee tätä strategiaa, jolloin tulevaisuudessa tarvitaan kyseisten teknologioiden asiantuntijoita.

244 SYVENTÄVÄT OPINNOT Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija tunnistaa vaihtoehtoisten energiamuotojen luonnontieteellisen taustan ja osaa suunnitella näihin pohjautuvien fysikaalisten perusteiden avulla vaihtoehtoisia energiajärjestelmiä. Hän pystyy tekemään johtopäätöksiä eri energiaratkaisujen potentiaalista ja argumentoimaan ratkaisuja tekniseltä, taloudelliselta ja ympäristöpoliittiselta näkökulmalta. Esitietovaatimukset Vaihtoehtoiset sähköenergiateknologiat 2 Suositeltava Opintokokonaisuuden pakolliset opintojaksot esittävät luonnontieteellisen taustan sekä teknistaloudellisen potentiaalin tämän hetken ja tulevaisuuden vaihtoehtoisille energiaratkaisuille. SMG-4250 Suprajohtavuus sähköverkossa IV SMG-4350 Polttokennot ja vetyteknologia IV SMG-4450 Aurinkosähkö IV SMG-4500 Tuulivoima IV Yhteensä 20 op Vaihtoehtoiset opintojaksot Valinnaiset opintojaksot valitaan siten, että syventävien opintojen laajuudeksi tulee pakolliset opintojaksot mukaan lukien vähintään 30 opintopistettä. Opintoja voi painottaa sekä energian tuotannon ja sähkövoimatekniikan että ympäristötekniikan suuntaan. Valittava vähintään 10 pisteen edestä opintojaksoja ACI-20090 Mallinnus ja simulointi IV ENER-1200 Ilmansuojelu IV ENER-8010 Energiatekniikan perusteet IV ENER-8100 Energiatalous IV ENER-8200 Höyrytekniikka IV ENER-8240 Voimalaitostekniikka IV KEM-2210 Fysikaalinen kemia 1 IV KEM-4150 Ympäristökemia IV SMG-3200 Sähkömagnetiikan erikoistyö IV SMG-4200 Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto IV SMG-4400 Kryogeniikka IV SMG-4550 Vaihtoehtoisen sähköenergiateknologian caseharjoitukset IV SMG-5150 Sähkömagneettinen mallintaminen I IV SMG-5200 Verkkolaskennan numeeriset menetelmät IV SVT-3210 Magneettipiirit ja muuntajat IV SVT-3330 Sähkömarkkinat IV SVT-3420 Sähköverkon häiriöt ja sähkön laatu IV SVT-3440 Hajautetun sähköntuotannon verkostovaikutukset IV TEL-1330 Sähkökoneet 6 op IV TEL-1440 Sähkökäyttöjen mallintaminen IV Vesi- ja jätehuollon maarakenteet Yhteyshenkilö Pauli Kolisoja - Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija osaa kuvailla tavanomaiset suomalaiseen maaperään liittyvät muodostumat sekä niiden keskeisimpien teknisten ominaisuuksien määrittämiseen käytettävät tutkimusmenetelmät - kuvailla keskeisimmät pohjaveden esiintymiseen ja liikkeisiin liittyvät ilmiöt - tehdä oikeat materiaalivalinnat yhdyskunta- ja ympäristömaarakenteita rakennettaessa ja omaa peruskäsityksen materiaalivalintojen taustana olevista rakenteiden toimintatapaan liittyvistä ilmiöistä - toimia yhteistyökumppanina maarakenteiden erityisasiantuntijoiden kanssa Opiskelijan on otettava huomioon mahdolliset esitietovaatimukset. MPR-4010 Insinöörigeologian perusteet MPR-4110 Ympäristögeologia

245 MPR-4400 Pohjavedet MPR-4500 Viherrakentaminen MPR-5020 Pohjatutkimukset MPR-5220 Maarakennustekniikka MPR-5250 Ympäristögeotekniikka RTT-4080 Maarakentamisen tuotantotalous Yhteensä Opintokokonaisuus on tarkoitettu ympäristö- ja energiatekniikan koulutusohjelmassa diplomi-insinööritutkintoa suorittaville vesi- ja jätehuoltotekniikkaa tai ympäristöbiotekniikkaa pääaineenaan opiskeleville. Vesi- ja jätehuoltotekniikka Yhteyshenkilö Tuula Tuhkanen 3 - Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelijalla on hyvä vesi- ja jätehuoltotekniikan asiantuntemus toimia kansallisessa ja kansainvälisessä toimintaympäristössä. - Opiskelijalla on valmiudet vesi- ja jätehuollon sekä ympäristöhallinnan asiantuntija-, kehitys- ja johtotehtäviin sekä perusta osallistua alan tutkimus- ja opetustehtäviin elinkeinoelämässä ja julkisella sektorilla. - Opiskelijalla on valmius siirtää tutkimustietoa käytännön sovelluksiin. - Opiskelija kykenee osallistumaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen vesi- ja jätehuoltotekniikkaa koskevissa asioissa. - Opiskelijalla on edellytykset vesi- ja jätehuollon jatko-opintoihin omassa, toisessa suomalaisessa tai ulkomaisessa yliopistossa. Esitietovaatimukset Vesi- ja jätehuoltotekniikka 26 op Suositeltava Tarvittaessa on täydennettävä kemian opintoja. Ei-teknillisestä koulutusohjelmasta siirtyvän opiskelijan tulee suorittaa riittävät tekniikan alan opinnot. Huom! Opiskelijan on syytä huomioida opintojaksokohtaiset esitietovaatimukset. ( Suositeltava ) Jatkomahdollisuudet Materiaalivirtojen hallinta (DI) Vesitekniikka (DI) BIO-4100 Vesi- ja viemärilaitokset BIO-4150 Hydromekaniikan sovellukset BIO-4250 Ympäristötekniikan laboratorioharjoitukset BIO-4306 Advanced Course on Physical and Chemical Unit Operations in Water Engineering BIO-4650 Materiaalivirtojen hallinta BIO-4700 Laitossuunnittelu BIO-4906 Seminar on Environmental Engineering Yhteensä 3 Materiaalivirtojen hallintaan ja jätehuoltoon liittyvissä opintoasioissa tarkempia tietoja saa lehtori Simo Isoaholta. Vesitekniikka (DI) Yhteyshenkilö Tuula Tuhkanen - Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelijalla on valmiudet toimia vesihuollon erikoisasiantuntija- ja johtamistehtävissä sekä julkisella sektorilla että elinkeinoelämässä. - Opiskelijalla on hyvät perusvalmiudet suuntautua vesihuollon tutkimustehtäviin. Esitietovaatimukset Vesi- ja jätehuoltotekniikka 3 Pakollinen SYVENTÄVÄT OPINNOT

246 SYVENTÄVÄT OPINNOT Vesitekniikka (DI) on syventäviin opintoihin kuuluva sivuaine, joka on tarkoitettu vain vesi- ja jätehuoltotekniikan pääaineopiskelijoille. Tämä sivuaine opiskellaan rinnan pääaineopintojen kanssa tai niiden jälkeen. Huom! Opiskelijan on syytä huomioida opintojaksokohtaiset esitietovaatimukset. ( Pakollinen ) BIO-5150 Ympäristölainsäädännön luvat Yhteensä Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (30) AYS-1100 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet R BIO-1400 Hydromekaniikan perusteet 2 op BIO-1706 Fundamentals of Environmental Risk Analysis BIO-3306 Biological wastewater treatment laboratory BIO-4356 Safe and sustainable sanitation BIO-4406 Water Risk Management BIO-4820 Ympäristötekniikan erikoistyö 2-8 op BIO-5000 Kestävä kehitys BIO-5206 International Water Policy and Management BIO-5256 Management Options of Water Services BIO-5300 Hydrologia BIO-5350 Sovellettu limnologia RTT-1051 Yhdyskuntatekniikan talous RTT-1080 Ympäristötalous RTT-4080 Maarakentamisen tuotantotalous RTT-8050 Kaukokartoitus ja ympäristötietojärjestelmät RTT-8060 Paikkatietoanalyysi TUR-3200 Ympäristöjohtaminen Opintokokonaisuus Vesitekniikka (DI) on tyypiltään sivuaine, joka on tarkoitettu vain vesi- ja jätehuoltotekniikan syventävät opinnot valinneille opiskelijoille. Virtaustekniikka Yhteyshenkilöt Hannu Ahlstedt, Reijo Karvinen Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija: - pystyy tuottamaan diplomityön virtaustekniikan alueelta - pystyy toimimaan virtaustekniikan asiantuntija-, tutkimus-, opetusja kehitystehtävissä työelämässä - osaa soveltaa osaamistaan laitteiden suunnittelussa ja kehittämisessä - saavutettuaan opiskelijalla on edellytykset virtausja lämmönsiirtotekniikan tieteelliseen jatkokoulutukseen ja osaamisensa jatkuvaan kehittämiseen. Esitietovaatimukset Energia- ja prosessitekniikka 26 op Suositeltava Energiatekniikka 2 Suositeltava Konstruktiotekniikka 2 Suositeltava Säätötekniikka 2 Suositeltava Talotekniikka 2 Suositeltava Teknillinen fysiikka 2 Suositeltava Teknillinen matematiikka 2 Suositeltava Energiatekniikan aineopintoja on täydennettävä energia- ja prosessitekniikan aineopinnoista puuttuvilla opintojaksoilla. Muiden aineopintojen pohjalta voi jatkaa helpoimmin painottuen virtaustekniikkaan opintojaksolla ENER-4010 Virtausoppi ( Suositeltava ) ENER-4041 Kitkallinen virtaus ENER-4080 Virtauskoneet ENER-4201 Virtauslaskennan perusteet Yhteensä 1

247 Vaihtoehtoiset opintojaksot Valittava vähintään 10 pisteen edestä opintojaksoja ENER-3800 Konvektiivinen lämmönsiirto ENER-4750 Monifaasivirtaus ENER-4800 Virtausten numeerinen laskenta ENER-4850 Virtauksen turbulenssi-ilmiöt ENER-4900 Virtaustekniikan erityiskysymyksiä 6 op 6 op 6 op 5-8 op Kaikki muut ENER-alkuiset opintojaksot, ympoäristö- ja energiatekniikan koulutusohjelman perus- ja aineopintojen virtaustekniikan valinnaiset opintojaksot ja oheisessa luettelossa mainitut. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (30) ACI-20090 Mallinnus ja simulointi MAT-45050 Matemaattisen mallinnuksen peruskurssi MAT-51316 Partial Differential Equations MAT-55800 Osittaisdifferentiaaliyhtälöt matemaattisessa mallinnuksessa TME-2100 Materiaalien mekaniikka TME-2500 Optimoinnin perusteet Voimalaitos- ja polttotekniikka Yhteyshenkilöt Risto Raiko, Antti Oksanen - Antaa opiskelijalle hyvä voimalaitos- ja polttotekniikan tuntemus. Opiskelija pystyy arvioimaan prosessien ja laitteiden toimivuutta sekä luomaan uusia prosesseja ja laitteita. - Antaa valmiudet diplomityön tekoon. - Antaa valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen. - Antaa pätevyyden energia-alan tutkimus-, tuotekehitys-, konsultointi-, käyttö- ja myyntitehtäviin mm. energiayhtiöissä, kattila- ja poltinteollisuudessa, suunnittelutoimistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Esitietovaatimukset Energia- ja prosessitekniikka 26 op Suositeltava Energiatekniikka 2 Suositeltava Konstruktiotekniikka 2 Suositeltava Sähkövoimajärjestelmät 2 Suositeltava Säätötekniikka 2 Suositeltava Voimalaitosten ympäristö- ja turvallisuuskysymykset 2 Suositeltava Vaihtoehtoiset opintojaksot Valittava vähintään 30 pisteen edestä opintojaksoja ENER-4041 Kitkallinen virtaus 1 ENER-6010 Polttotekniikka ENER-6700 Reaktiiviset virtaukset I 7 op 1 ENER-6750 Reaktiiviset virtaukset II 1 ENER-6900 Biopolttoaineiden konversioprosessit 2 ENER-8100 Energiatalous 3 ENER-8200 Höyrytekniikka ENER-8220 Ydinvoimalaitokset 2 ENER-8240 Voimalaitostekniikka 3 1. Pakollisia polttotekniikan painotuksessa 2. Pakollisia voimalaitostekniikan painotuksessa, keskenään vaihtoehtoiset 3. Pakollisia voimalaitostekniikan painotuksessa Kaikki ENER-alkuiset opintojaksot ja oheisessa listassa mainitut Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (30) ACI-20090 Mallinnus ja simulointi FYS-3100 Aerosolifysiikka KEM-2100 Orgaaninen kemia KEM-2220 Fysikaalinen kemia 2 SYVENTÄVÄT OPINNOT

248 SYVENTÄVÄT OPINNOT KSU-1200 Koneenosaopin perusteet KSU-1232 Kevyet konerakenteet KSU-4310 Käyttövarmuuden ja kunnossapidon perusteet KSU-4320 Käyttövarmuuden suunnittelu MAT-21241 Operaatiotutkimus MAT-41281 Tilastolliset monimuuttujamenetelmät MAT-51316 Partial Differential Equations SMG-4050 Energian varastointi ja uudet energialähteet SMG-4350 Polttokennot ja vetyteknologia TETA-1050 Kansantalous TETA-1200 Yrityksen talous TUR-2100 Yrityksen turvallisuusjohtaminen TUR-2200 Riskienhallinta TUR-2400 Luotettavuus- ja riskianalyysi 6 op Voimalaitos- ja polttotekniikan pääaine voidaan painottaa kahteen eri alueeseen: - polttotekniikka - voimalaitostekniikka Voimalaitos- ja polttotekniikan opetus koostuu alan yleisistä teoreettisista perusteista ja sovelluksista sisältäen mm. seuraavia erikoistumisalueita: - energiatalous - energiatekniikan informaatiojärjestelmät - höyryvoimalaitokset, kaasuturbiinit, polttomoottorit - yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto (CHP) sekä kaukolämmitys - ydinvoimalaitokset, reaktoritekniikka, turvajärjestelmät - uudet voimalaitos- ja polttotekniikat kuten kaasutus, leijutekniikka ja paineistettu poltto - uusiutuvat energialähteet - ilmansuojelutekniikka, päästöt, ilmastonmuutos - höyrykattilat, polttimet sekä eri polttoaineet ja -tavat - palamisen aineen- ja lämmönsiirto - palamisen perusilmiöt, hallitsevat teoriat ja termodynamiikka, reaktiokinetiikka - polttoprosessit ja palamisen päästöt - polttoprosessien ja reaktiivisten virtausten numeerinen mallinnus ja simulointi, polton aerodynamiikka - palamisen ja turbulenssin vuorovaikutus Sopivalla sivuaineen valinnalla, kuten teollisuustalous, tutkinto antaa erinomaiset valmiudet energia-alan johtotehtäviin. Jos opiskelija haluaa saada kattavat tiedot sekä energian tuotannosta että sähkövoimatekniikasta kannattaa Voimalaitostekniikan syventäviin opintoihin yhdistää Sähkövoimajärjestelmien, 2, aineopinnot tai aineopintojen ja syventävien opintojen yhdistelmä Sähkövoimatekniikka, 2, ja Sähköenergia,. Yhdyskuntarakentaminen Yhteyshenkilö Pauli Kolisoja - Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija osaa määritellä vesihuoltoverkoston suunnittelussa tarvittavat keskeiset käsitteet ja valita vesijohto-, jätevesi- ja hulevesiverkoston mitoituskriteerit sekä mitoittaa ja suunnitella vesijohto- ja viemäriverkostoja - käyttää ajanmukaisia laskentatyökaluja geoteknisten mitoituslaskelmien tekemiseen - selittää kuinka tie-, katu- ja ratarakenteiden toimivat ja vaurioituvat sekä soveltaa oppimaansa niiden routa- ja kuormituskestävyyden mitoittamiseen sekä korjausrakenteiden suunnittelemiseen - mitoittaa liikenneväylien fyysiset dimensiot ja laskea niiden perusgeometrian Esitietovaatimukset Yhdyskuntatekniikka 50 op Pakollinen Jatkomahdollisuudet Liikennejärjestelmät yhdyskuntarakentamisessa Ympäristötekniikka yhdyskuntarakentamisessa BIO-4100 Vesi- ja viemärilaitokset MPR-4110 Ympäristögeologia MPR-5131 Pohjarakentamisen laskentaohjelmat MPR-5230 Tie-, katu- ja ratarakenteiden suunnittelu MPR-5240 Tien rakenteen parantaminen ja kunnossapito MPR-5270 Tien ja kadun suunnittelu Yhteensä

249 Täydentämällä opintojakson 60 op laajuuteen opiskelija voi edelleen syventää yhdyskuntarakenteisiin liittyvää osaamistaan painottaen sitä johonkin seuraavista osa-alueista: geotekninen suunnittelu, maarakenteiden materiaalitekniikka, kalliorakentaminen, viher- ja ympäristömaarakenteet, kunnallistekniset rakenteet. Listasta valitaan vähintään intopisteen edestä opintojaksoja AHT-1300 Ympäristöpsykologia AYS-1300 Maisemasuunnittelu 7 op BIO-1400 Hydromekaniikan perusteet 2 op BIO-4150 Hydromekaniikan sovellukset MPR-4210 Kalliorakennuksen jatkokurssi MPR-4310 Kiviainesten tutkimusmenetelmät MPR-4400 Pohjavedet MPR-4500 Viherrakentaminen MPR-4600 Maaperäfysiikka MPR-5110 Pohjarakenteet 6 op MPR-5120 Perustusten vahvistaminen MPR-5140 Elementtimenetelmän käyttö geotekniikassa MPR-5350 Maa- ja pohjarakenteiden vaihtuva erikoisopintojakso 3-16 op MPR-5430 Maa- ja pohjarakenteiden erikoistyö I MPR-5880 Rakennushankkeen suunnittelun simulointi RTEK-3140 Betonitekniikka RTT-1051 Yhdyskuntatekniikan talous RTT-8050 Kaukokartoitus ja ympäristötietojärjestelmät RTT-8540 Tiedonhallinnan perusteet RTT-8550 Tietojärjestelmien suunnittelu Yhdyskuntarakentaminen liikennesuunnittelussa Yhteyshenkilö Pauli Kolisoja - Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija osaa valita tien päällysrakenteen rakentamisessa käytettävät materiaalit - arvioida yhdyskuntateknisistä rakenteista aiheutuvia vaikutuksia maaperään ja pohjaveteen - soveltaa osaamistaan yhdyskuntateknisten rakenteiden tuotannonsuunnitteluun - kuvata keskeisimpien yhdyskuntateknisten rakenteiden suunnittelun ja korjaamisen periaatteet Esitietovaatimukset Liikenne- ja kuljetusjärjestelmät Pakollinen Yhdyskuntatekniikka 50 op Pakollinen Vaihtoehtoiset opintojaksot Valittava vähintään 30 pisteen edestä opintojaksoja BIO-1600 Ympäristöanalytiikka BIO-4100 Vesi- ja viemärilaitokset MPR-4100 Maa- ja kallioperän rakennusgeologia MPR-4110 Ympäristögeologia MPR-4400 Pohjavedet MPR-4410 Tierakennusmateriaalit MPR-5240 Tien rakenteen parantaminen ja kunnossapito MPR-5350 Maa- ja pohjarakenteiden vaihtuva erikoisopintojakso 3-16 op MPR-5430 Maa- ja pohjarakenteiden erikoistyö I RTT-1051 Yhdyskuntatekniikan talous RTT-4080 Maarakentamisen tuotantotalous RTT-8540 Tiedonhallinnan perusteet RTT-8550 Tietojärjestelmien suunnittelu Opintokokonaisuuden voi valita sivuaineeksi vain, mikäli pääaineena on Liikenne- ja kuljetusjärjestelmät. SYVENTÄVÄT OPINNOT

250 Yhdyskuntarakentaminen ympäristötekniikassa Yhteyshenkilö Pauli Kolisoja Yhdyskuntien ympäristötekniikka Yhteyshenkilö Tuula Tuhkanen SYVENTÄVÄT OPINNOT - Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa osaamistaan vesi- ja jätehuollon käsittelylaitosten suunnitteluun - kuvailla erilaisten käyttökohteiden kannalta oleellisten kiviainesominaisuuksien testausmenetelmät - valita kasvualustamateriaalit käyttökohteen vaatimusten mukaisesti ja selittää veden ja lämmön liikkumisen maaperässä - soveltaa osaamistaan ympäristömaarakenteiden tuotannonsuunnitteluun Esitietovaatimukset Yhdyskuntatekniikka 50 op Pakollinen Yhdyskuntien ympäristötekniikka Pakollinen BIO-4700 Laitossuunnittelu Yhteensä - Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelijalla on hyvä vesi- ja jätehuoltotekniikan asiantuntemus toimia kansallisessa ja kansainvälisessä toimintaympäristössä. - Opiskelijalla on valmiudet vesi- ja jätehuoltoalan suunnittelu-, asiantuntija-, viranomais-, rakennus- ja käyttötehtäviin sekä perusta osallistua alan tutkimus- ja opetustehtäviin elinkeinoelämässä ja julkisella sektorilla. - Opiskelijalla on valmius siirtää tutkimustietoa käytännön sovelluksiin. - Opiskelija kykenee osallistumaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen vesi- ja jätehuoltotekniikkaa koskevissa asioissa. - Opiskelijalla on edellytykset vesi- ja jätehuollon jatko-opintoihin omassa, toisessa suomalaisessa tai ulkomaisessa yliopistossa. Esitietovaatimukset Yhdyskuntatekniikka 50 op Pakollinen Jatkomahdollisuudet Yhdyskuntarakentaminen ympäristötekniikassa Vaihtoehtoiset opintojaksot Valittava vähintään 25 pisteen edestä opintojaksoja MPR-4310 Kiviainesten tutkimusmenetelmät MPR-4500 Viherrakentaminen MPR-4600 Maaperäfysiikka MPR-5350 Maa- ja pohjarakenteiden vaihtuva erikoisopintojakso 3-16 op MPR-5430 Maa- ja pohjarakenteiden erikoistyö I RTT-4080 Maarakentamisen tuotantotalous RTT-8540 Tiedonhallinnan perusteet Opintokokonaisuuden voi valita sivuaineeksi vain, mikäli pääaineena on Yhdyskuntien ympäristötekniikka. BIO-3000 Ympäristöbiotekniikan operaatiot BIO-4100 Vesi- ja viemärilaitokset BIO-4150 Hydromekaniikan sovellukset BIO-4200 Vesitekniikan fysikaaliset ja kemialliset operaatiot BIO-4600 Jätehuollon fysikaaliset ja kemialliset operaatiot BIO-4650 Materiaalivirtojen hallinta BIO-4820 Ympäristötekniikan erikoistyö 2-8 op BIO-4906 Seminar on Environmental Engineering Yhteensä 31 op

251 Opiskelijat, joiden pääaine on Yhdyskuntien ympäristötekniikka voivat edelleen syventää vesi- ja jätehuoltoalan suunnittelu-, tutkimus-, opetus-, rakennus- ja käyttötehtävissä tarvittavia tietoja ja laajentaa valmiuksiaan toimia erityisasiantuntija- ja johtamistehtävissä julkisella sektorilla ja elinkeinoelämässä valitsemalla intopisteen laajuisen kokonaisuuden täydentävistä opintojaksoista. Tähän kokonaisuuteen pitää sisältyä opintojakso BIO-4700 Laitossuunnittelu. BIO-1650 Päästöjen ympäristövaikutukset BIO-4250 Ympäristötekniikan laboratorioharjoitukset BIO-4306 Advanced Course on Physical and Chemical Unit Operations in Water Engineering BIO-5000 Kestävä kehitys MPR-4110 Ympäristögeologia MPR-4400 Pohjavedet MPR-5250 Ympäristögeotekniikka RTT-1051 Yhdyskuntatekniikan talous RTT-1080 Ympäristötalous RTT-8050 Kaukokartoitus ja ympäristötietojärjestelmät Ympäristöbiotekniikka (B) Yhteyshenkilö Matti Karp - Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija: Tuntee biotekniikan nykytilan ja tulevaisuuden suuntaukset. - Kykenee osallistumaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen bio- ja ympäristötekniikkaa koskevissa kysymyksissä. - Hallitsee valmiudet luonnon monimuotoisuuden (diversiteetin) ymmärtämiseen ja sen kestävään hyödyntämiseen geenitasolta alkaen. - Kykenee poikkitieteelliseen keskusteluun ja yhteistyöhön bioprosessi- ja lääketieteellisten teknologioiden, laskennallisen mallintamisen sekä uusiutuvien bioenergiatekniikoiden aloilla. - Hallitsee valmiudet tuotannollisen biotekniikan asiantuntija-, tutkimus-, opetus-, kehitys- ja johtotehtäviin elinkeinoelämässä sekä julkisella sektorilla. - Hallitsee biotekniikan jatko-opintoihin tarvittavan osaamisen. Esitietovaatimukset Ympäristöbiotekniikka (B) 2 Suositeltava Opintojaksokohtaiset esitietovaatimukset huomioitava. ( Pakollinen ) BIO-2001 Teollinen biotekniikka BIO-2700 Biotekniikan syventävät laboratoriotyöt 1 BIO-2756 Trends in biotechnology 1 BIO-3100 Haitta-aineiden biohajoaminen ja biotekninen käsittely BIO-3200 Ympäristöbiotekniikan laboratorioharjoitukset YHTTAY-4536 Trends in Eukaryotic Biotechnology 1 Yhteensä 27 op 1. BIO-2756 ja YHTTAY-4536 luennoidaan vuorovuosina. Opiskelija voi suorittaa kummatkin opintojaksot ja sisällyttää toisen täydentäviin opintojaksoihin. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (30) ASE-7816 Biosensors BIO-2456 Laboratory Course on Macromolecules: Structure BIO-2556 Laboratory Course on Macromolecules: Function BIO-2626 Metabolic Engineering BIO-2666 Nanobiotechnologies BIO-2726 Genetic engineering and fermentation technologies BIO-2756 Trends in biotechnology BIO-2830 Biotekniikan erikoistyö BIO-3306 Biological wastewater treatment laboratory BIO-3836 Special project in Environmental Biotechnology 3-8 op BIO-4700 Laitossuunnittelu YHTTAY-1071 Molekyylibiologian työt YHTTAY-1090 Mikroskopiatekniikat SYVENTÄVÄT OPINNOT

SYVENTÄVÄT OPINNOT 252 YHTTAY-2020 Biomolekyylit YHTTAY-2031 Biokemian työkurssi I YHTTAY-2100 Biotekninen tuotekehitys Ympäristöbiotekniikka (Y) Yhteyshenkilö Jaakko Puhakka 6 op - Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelijalla hyvä ympäristöbiotekniikan asiantuntemus toimia kansallisessa ja kansainvälisessä toimintaympäristössä. - Opiskelijalla on valmiudet vesi- ja jätehuollon, pilaantuneen ympäristön kunnostuksen tai tuotannollisen biotekniikan asiantuntija-, kehitys- ja johtotehtäviin sekä perusta osallistua alan tutkimus- ja opetustehtäviin elinkeinoelämässä ja julkisella sektorilla. - Opiskelijalla on valmius siirtää tutkimustietoa käytännön sovelluksiin. - Opiskelija kykenee osallistumaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen bio- ja ympäristötekniikkaa koskevissa asioissa. - Opiskelijalla on edellytykset ympäristöbiotekniikan jatko-opintoihin. Esitietovaatimukset Ympäristöbiotekniikka (Y) 26 op Suositeltava BIO-5900 Reaktorin suunnittelu ja mallintaminen Yhteensä 26 op Ensisijaisesti suositeltava opintojakso: BIO-4700 Laitossuunnittelu 5 op. Huom! opintojaksojen esitietovaatimukset. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (30) BIO-2306 Instrumental Bioanalysis BIO-2406 Microbial genetics BIO-2456 Laboratory Course on Macromolecules: Structure BIO-2506 Biocatalysis and Enzymology BIO-2556 Laboratory Course on Macromolecules: Function BIO-2602 Geeniteknologian menetelmät ja molekulaarinen bioteknologia BIO-3306 Biological wastewater treatment laboratory BIO-4100 Vesi- ja viemärilaitokset BIO-4600 Jätehuollon fysikaaliset ja kemialliset operaatiot BIO-4700 Laitossuunnittelu FYS-7100 Johdatus pehmeän aineen fysiikkaan MPR-5250 Ympäristögeotekniikka SGN-6106 Computational Systems Biology Tarvittaessa kemian opintoja täydennettävä. Ei-teknillisestä koulutusohjelmasta siirtyvän opiskelijan tulee suorittaa riittävät tekniikan alan opinnot. Huom! Opiskelijan on syytä huomioida opintojaksokohtaiset esitietovaatimukset. ( Suositeltava ) BIO-2206 Microbiology II BIO-2906 Seminar in Biotechnology BIO-3100 Haitta-aineiden biohajoaminen ja biotekninen käsittely BIO-3200 Ympäristöbiotekniikan laboratorioharjoitukset BIO-4250 Ympäristötekniikan laboratorioharjoitukset Ympäristötekniikka yhdyskuntarakentamisessa Yhteyshenkilö Tuula Tuhkanen Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelijalla on valmius ottaa ympäristönäkökohdat huomioon omassa erityisosaamisessa. Opiskelijalla on perustiedot tehdä yhteistyötä ympäristöalan erityisasiantuntijoiden kanssa. Esitietovaatimukset Yhdyskuntarakentaminen Pakollinen Yhdyskuntatekniikka 50 op Pakollinen

253 Vaihtoehtoiset opintojaksot Valittava vähintään 30 pisteen edestä opintojaksoja BIO-1400 Hydromekaniikan perusteet 2 op BIO-1600 Ympäristöanalytiikka BIO-1650 Päästöjen ympäristövaikutukset BIO-4050 Vesihuollon luonnontieteelliset perusteet (R) BIO-4150 Hydromekaniikan sovellukset BIO-4650 Materiaalivirtojen hallinta BIO-5100 Ympäristöoikeuden perusteet 2 op BIO-5150 Ympäristölainsäädännön luvat MPR-4400 Pohjavedet MPR-4600 Maaperäfysiikka RTT-8050 Kaukokartoitus ja ympäristötietojärjestelmät Opintokokonaisuus on tarkoitettu sivuaineeksi opiskelijoille, joiden pääaine on Yhdyskuntarakentaminen. Ympäristöterveys Yhteyshenkilö Leena Korpinen - Ympäristöterveyden opinnot suoritettuaan opiskelija osaa soveltaa, analysoida ja tehdä päätelmiä terveyteen liittyvistä asioista, joihin ympäristötekijät voivat vaikuttaa. Asiaa tarkastellaan aiheeseen liittyvän käytännön ja teorian näkökulmasta. Opiskelija painottaa opintojaan omaan kiinnostukseensa. - Opiskelija osaa myös antaa esimerkkejä ja esitellä ympäristötekijöiden terveysriskejä. Lisäksi hänellä on perusvalmius hyödyntää keskeisiä menetelmiä terveyshaittojen arvioimiseksi erityisesti valitsemallaan syventymisalalla. - Koulutus antaa erityistietämystä tekniikan kehitykseen liittyvistä terveyskysymyksistä ja energia-alan ympäristöterveyden kysymyksistä. Esitietovaatimukset Ympäristö- ja energiatekniikan koulutusohjelman kandidaattitutkinnon suunnan aineopinnot ja jokin pääaineopintokokonaisuus. ( Suositeltava ) STL-2600 Ympäristöterveyden perusteet STL-3600 Ympäristöterveyden jatkokurssi STL-3610 Tekniikan kehitykseen liittyvät terveyskysymykset STL-3620 Energia-alan terveyskysymykset STL-3630 Ympäristöterveyden erikoistyö 4-6 op Yhteensä 22 op Opintokokonaisuus täydennetään vähintään laajuuteen Luonnontieteiden ja ympäristötekniikan tiedekunnan laitosten yhden oppiaineen opintojaksoilla. Kokonaisuus hyväksytetään tiedekunnassa henkilökohtaisena opintokokonaisuutena. Kokonaisuutta pääaineena opiskeleville suositellaan sivuaineeksi jotain ympäristö- ja energiatekniikan koulutusohjelman muista syventävistä opintokokonaisuuksista. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen (30) BIO-1600 Ympäristöanalytiikka BIO-1650 Päästöjen ympäristövaikutukset BIO-1706 Fundamentals of Environmental Risk Analysis BIO-4406 Water Risk Management BIO-4820 Ympäristötekniikan erikoistyö 2-8 op BIO-5150 Ympäristölainsäädännön luvat BIO-5300 Hydrologia BIO-5350 Sovellettu limnologia ENER-3010 Lämmönsiirron perusteet ENER-6010 Polttotekniikka ENER-8100 Energiatalous ENER-8200 Höyrytekniikka SYVENTÄVÄT OPINNOT

254 SYVENTÄVÄT OPINNOT KEM-4100 Katalyyttikemia KEM-4350 Kromatografi a ja massaspektroskopia KEM-4400 NMR-spektroskopia KEM-5100 Valokemia KEM-5200 Bio-orgaaninen kemia KEM-5430 Kemian erikoistyö KEM-5440 Kemian erikoistyö KEM-5450 Kemian erikoistyö TUR-2200 Riskienhallinta TUR-2400 Luotettavuus- ja riskianalyysi TUR-3100 Prosessiautomaation turvallisuus TUR-3150 Yrityksen turvallisuus- ja suojeluratkaisut TUR-3200 Ympäristöjohtaminen TUR-3250 Ympäristöturvallinen tuotesuunnittelu TUR-3300 Työhygienia TUR-3330 Ergonomia TUR-3350 Tekniikan psykologia 2 op 2 op

255 TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON TUTKINTOSÄÄNTÖ H YVÄKSYTTY TTY:N HALLITUKSESSA 7. PÄIVÄNÄ JOULUKUUTA 2009. Tutkinnoista on voimassa mitä yliopistolaissa (558/2009), valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004), opetusministeriön asetuksessa yliopistojen koulutusvastuun täsmentämisestä, yliopistojen koulutusohjelmista ja erikoistumiskoulutuksista annetussa opetusministeriön asetuksessa (568/2005, muutettu 495/2009) ja opetusministeriön asetuksessa yliopistojen maisteriohjelmista (767/2008) on säädetty sekä mitä tässä tutkintosäännössä ja TTY:n johtosäännössä on määrätty. 1 LUKU YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 1 Tehtävä Yliopistolain (558/2009) mukaan Tampereen teknillisen yliopiston, jäljempänä yliopisto, tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Tehtäviään hoitaessaan yliopiston tulee toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. 2 Tutkinnot Yliopistossa voidaan suorittaa perustutkintoina tekniikan kandidaatin tutkinto, joka on alempi korkeakoulututkinto, diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinto, jotka ovat ylempiä korkeakoulututkintoja sekä jatkotutkintoina tekniikan lisensiaatin, tekniikan tohtorin ja fi losofi an tohtorin tutkinnot. (794/2004) 3 Tutkintoon johtavan koulutuksen järjestäminen Yliopistossa arkkitehdin tutkinto suoritetaan arkkitehtuurin koulutusohjelmassa ja diplomi-insinöörin tutkinto seuraavissa koulutusohjelmissa: automaatiotekniikka, biotekniikka, konetekniikka, kuitu- ja tekstiilitekniikka, materiaalitekniikka, rakennustekniikka, sähkötekniikka, teknis-luonnontieteellinen, tietojohtaminen, signaalinkäsittely ja tietoliikennetekniikka, tietotekniikka, tuotantotalous sekä ympäristö- ja energiatekniikka (495/2009 Liite VI). Lisäksi teknis-luonnontieteellisessä koulutusohjelmassa voidaan suorittaa matemaattisten aineiden opettajapätevyys fysiikan, kemian, matematiikan ja tietotekniikan alalla (568/2005 Liite III). Diplomi-insinöörin tutkinto voidaan suorittaa myös seuraavissa englanninkielisissä maisteriohjelmissa: Biomedical Engineering, Machine Automation, Radio Frequency Electronics, Science and Bioengineering, Materials Science sekä Information Technology. (767/2008) Tiedekunnat vastaavat koulutusohjelmien suunnittelusta ja järjestämisestä. Tekniikan kandidaatin, diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkintoihin johtava koulutus suunnitellaan ja järjestetään teknistieteellistä ja taiteellista asiantuntemusta edellyttäviin tehtäväalueisiin suuntautuvina tutkinto-ohjelmina. Konsistori päättää niistä yleisistä periaatteista, joita tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmien suunnittelussa noudatetaan. Tiedekuntaneuvosto vahvistaa tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmat. Jatkotutkintoihin johtava koulutus suunnitellaan ja järjestetään tiedekunnissa tutkimusalakohtaisesti. 4 Opintojaksot Opinnot järjestetään opintojaksoina. Opintojaksoista ja niiden toteutuksen peruuttamisesta päättää tiedekuntaneuvosto. Opintojaksot mitoitetaan opintopisteen tarkkuudella. Laitos vastaa tarjoamiensa opintojaksojen suunnittelusta, toteutuksesta, arvioinnista ja kehittämisestä. Yksittäiselle opintojaksolle määrätään vastuullinen opettaja. Tutkinto-ohjelmille yhteisten opintojaksojen suunnittelussa ja järjestämisessä otetaan huomioon eri tutkinto-ohjelmien tarpeet. Opintojaksojen opetusmuotoina voivat olla luennot, harjoitukset, harjoitustyö, seminaarit, kirjallisuuteen perehtyminen, laboratoriotyöskentely, verkko-opiskelu, monimuoto-opiskelu tai muu tarkoituksenmukainen tapa. Opiskelijan on ilmoittauduttava erikseen ilmoitettavana ajankohtana opintojaksoille. AINEOPINNOT

256 AINEOPINNOT Laitoksen johtaja päättää opintojakson suorittamistavoista poikkeustilanteissa. Jos opintojaksoille ilmoittautuu opiskelijoita enemmän, kuin sille voidaan ottaa, laitoksen johtaja määrää karsintaperusteet. Karsintaperusteet on etukäteen saatettava opiskelijoiden tietoon. 5 Opiskelijat Yliopistossa on tutkinto- ja erillisopiskelijoita. Tutkinto-opiskelijat suorittavat joko alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon tai jatkotutkintojen opintoja sen mukaan, mitä tutkintoa suorittamaan heidät on yliopistoon hyväksytty. Tutkinto-opiskelijan on joka lukuvuosi ilmoittauduttava läsnä- tai poissaolevaksi yliopiston määräämällä tavalla. Mikäli ilmoittautumista ei tehdä, opiskelija menettää opiskeluoikeutensa. Opiskeluoikeuden menettänyt voi hakea yliopistolta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi. (558/2009 39 ) Tutkinto-opiskelijan opiskeluoikeus päättyy, kun hän on suorittanut opiskeluoikeuden perusteena olevan tutkinnon. Tutkinto-opiskelija voi luopua opiskeluoikeudestaan ilmoittamalla asiasta kirjallisesti yliopistolle. Tällöin tutkinnon opiskeluoikeus merkitään päättyneeksi ilmoituspäivästä lukien. Erillisopiskelija voi suorittaa yliopistossa määrätyn ajan niitä opintoja, joita suorittamaan hänet on erillisopiskelijaksi hyväksytty. Erillisopiskelijan on joka lukuvuosi opiskeluoikeutensa määräaikana ilmoittauduttava läsnä- tai poissaolevaksi yliopiston määräämällä tavalla. 6 Opintojen ohjaus Yliopiston tulee järjestää opetus ja opintojen ohjaus siten, että tutkinto on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen säädetyssä tavoitteellisessa suorittamisajassa. (558/2009 40 ) 7 Henkilökohtainen opintosuunnitelma Opiskelijan on tehtävä henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS), joka kattaa erikseen sekä alemman että ylemmän korkeakoulututkinnon opinnot. Henkilökohtainen opintosuunnitelma on tehtävä viimeistään silloin, kun opiskelija aloittaa aine- tai syventävän opintokokonaisuuden opiskelun. Opintosuunnitelmassa opiskelija ilmoittaa, mitkä opintokokonaisuudet ja opintojaksot sisältyvät hänen tutkintoonsa ja miten hän opintonsa ajoittaa. Tiedekunta hyväksyy opintosuunnitelman erikseen määräämällään tavalla. Opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkintonsa hyväksytyn opintosuunnitelman mukaisesti. Mikäli opiskelijan suunnitelmat valittujen opintokokonaisuuksien tai ajoituksen suhteen muuttuvat, on hänen tehtävä uusi opintosuunnitelma ja hyväksytettävä se uudelleen. Tiedekunta antaa tarkemmat määräykset opintosuunnitelmien laatimisesta ja hyväksymisestä. 8 Opintojen hyväksi lukeminen Opiskelija saa tutkintoa suorittaessaan yliopiston päätöksen mukaisesti lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla. Opiskelija saa yliopiston päätöksen mukaisesti lukea hyväkseen sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella. (558/2009 44 ) Koulutusohjelman johtaja päättää muualla suoritettujen opintojen ja muulla tavalla osoitetun osaamisen hyväksi lukemisesta tai tutkintoon kuuluvien opintojen korvaamisesta opetusneuvoston ohjeistuksen mukaisesti. 9 Kielitaito Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa: 1. suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä 2. vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. (794/2004) Koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä saaneelta tai koulusivistyksensä ulkomailla saaneelta vaadittavan kielitaidon osoittamisesta päättää dekaani.

257 10 Kypsyysnäyte Tekniikan kandidaatin, diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinnossa on kirjoitettava kypsyysnäyte. Kypsyysnäytteellä osoitetaan perehtyneisyys opinnäytteen alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Mikäli opiskelija on osoittanut suomen tai ruotsin kielen taidon jo alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä, ei sitä tarvitse enää osoittaa ylemmässä tutkinnossa. Tässä tapauksessa kypsyysnäytteestä tarkastetaan ainoastaan perehtyneisyys opinnäytteen alaan. Mikäli opiskelijalta ei vaadita 9 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa, määrää dekaani kypsyysnäytteen kielestä erikseen. Rehtori antaa tarkemmat ohjeet kypsyysnäytteen antamisesta. Tutkintotodistus ja edellä tarkoitettu liite saadaan luovuttaa opiskelijalle vain siinä tapauksessa, että hän on täyttänyt velvoituksensa yliopistoa ja sen ylioppilaskuntaa kohtaan. Saadakseen yliopistosta todistuksen tekniikan kandidaatin tutkinnon suorittamisesta opiskelijan on suoritettava yliopistossa opintoja vähintään 60 opintopistettä sisältäen kandidaatintyön. Saadakseen todistuksen diplomi-insinöörin tai arkkitehdin tutkinnosta opiskelijan on suoritettava yliopistossa vähintään 60 opintopistettä sisältäen diplomityön. Rehtori voi erityisestä syystä päättää toisin. Yliopisto antaa opiskelijalle tarvittaessa otteita opintosuoritusrekisteristä myös opintojen kuluessa. 13 Tutkinnon suorittaminen oivallisesti 11 Harjoittelu Alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon voi sisältyä tiedekuntaneuvoston määrittelemää ammattitaitoa kehittävää ja syventävää harjoittelua. Harjoittelu anotaan kirjallisesti tiedekunnalta, joka hyväksyy harjoittelun ja siitä annettavat opintopisteet. Alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon voi sisältyä harjoittelua yhteensä enintään 10 opintopistettä, kuitenkin siten, että tekniikan kandidaatin tutkintoon voi sisältyä harjoittelua enintään intopistettä. Tiedekuntaneuvosto antaa harjoittelusta ja sen hyväksymisestä tarkemmat ohjeet. 12 Tutkintotodistukset Suoritettuaan tekniikan kandidaatin, diplomi-insinöörin, arkkitehdin, tekniikan lisensiaatin, tekniikan tohtorin tai fi losofi an tohtorin tutkintovaatimusten mukaiset suoritukset, opiskelijalla on oikeus saada yliopistolta tutkintotodistus. Konsistori päättää todistuksen muodon. Dekaani ja koulutusohjelman johtaja allekirjoittavat tutkintotodistuksen. Yliopisto antaa tutkintotodistuksiin erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen (diploma supplement), jossa annetaan tiedot yliopistosta samoin kuin tutkintotodistuksessa mainituista opinnoista ja opintosuorituksista sekä niiden tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä. Alempi tai ylempi korkeakoulututkinto on suoritettu oivallisesti, mikäli opintosuoritusten opintopisteillä painotettu, pyöristämätön keskiarvo on 4,0 tai enemmän ja tutkintoon kuuluva kandidaatintyö tai diplomityö suoritettu joko arvosanalla erittäin hyvä (4) tai kiitettävä (5). Jos arvostelussa on käytetty asteikkoa hyväksytty-hylätty, ei tätä oteta huomioon keskiarvoa laskettaessa. Mikäli tutkintoon sisältyy muualla suoritettuja opintoja, saadakseen todistukseen merkinnän oivallisesti, opiskelijan on suoritettava yliopistossa tutkinnosta vähintään puolet opinnäytetyö mukaan lukien. 14 Opintoaikojen rajoitus ja lisäaika Sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinnot kahta vuotta niiden yhteenlaskettua tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa (558/2009). Tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin/arkkitehdin tutkintoihin opiskelija voi käyttää yhteensä 7 vuotta. Tämän lisäksi opiskelija voi olla poissa olevana enintään 4 lukukautta sekä ajan, jonka opiskelija käyttää asevelvollisuuden suorittamiseen, äitiys- tai isyyslomaan tai vanhempainvapaaseen. Pelkästään ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto kahta vuotta sen tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa eli 4 vuodessa. Tähän määräaikaan ei myöskään lasketa edellä mainittuja 4 lukukauden poissaoloa eikä asevelvollisuus-, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaata. Opiskeluaikaan sisältyvä ei-kirjoilla -oloaika katsotaan poissaoloksi. AINEOPINNOT

258 AINEOPINNOT Mikäli tutkintoa ei ole suoritettu 1 momentissa mainitussa ajassa, on opiskelijan anottava opinnoilleen lisäaikaa. Anomuksessa opiskelijan on esitettävä tavoitteellinen ja toteuttamiskelpoinen suunnitelma opintojensa loppuun saattamiseksi sekä yksilöitävä suoritettavat opinnot ja aikataulu tutkinnon loppuun saattamiselle. Lisäajan myöntämisen perusteena on, että opiskelijalla on mahdollisuus saattaa opintonsa loppuun kohtuullisessa ajassa. Lisäksi lisäaikaa myönnettäessä tulee ottaa huomioon opiskelijan elämäntilanne. (558/2009) Lisäajan myöntää tiedekunnan dekaani. Opiskelija, joka ei ole suorittanut opintojaan säädetyssä ajassa tai myönnetyssä lisäajassa samoin kuin opiskelija jolle ei ole myönnetty lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen, menettää opiskeluoikeutensa. Jos tällainen opiskelija haluaa myöhemmin aloittaa opintonsa tai jatkaa niitä, hänen on haettava dekaanilta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi. (558/2009 43 ) 2 LUKU ALEMPI KORKEAKOULUTUTKINTO 15 Alemman korkeakoulututkinnon tavoitteet ja laajuus Alemman korkeakoulututkinnon eli tekniikan kandidaatin tutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle (794/2004 7 ): 1. tutkinnon alan perusteiden tuntemus sekä edellytykset seurata oman alan kehitystä; 2. valmiudet ymmärtää tieteellistä ajattelua ja perusvalmiudet tieteellisiin työskentelytapoihin, tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset perusvalmiudet; 3. edellytykset jatkaa ylempään korkeakoulututkintoon sekä valmius jatkuvaan oppimiseen; 4. edellytykset hankitun tiedon soveltamiseen työelämässä alan edellyttämillä työskentelytavoilla; 5. edellytykset tulkita oman alan yhteiskunnallinen merkitys ja kehitys; tutkintoasetuksen vaatima suomen ja ruotsin kielen sekä vieraan kielen taito; sekä 6. työelämässä tarvittavat hyvät viestintätaidot. Tekniikan kandidaatin tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 180 opintopistettä. Tiedekunnan on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. (794/2004 8 ) 16 Alemman korkeakoulututkinnon rakenne Tekniikan kandidaatin tutkintoon johtaviin opintoihin kuuluvat: 1. Perusopinnot 2. Aineopinnot 3. Vapaasti valittavat opinnot 4. Kandidaatintyö mukaan lukien kypsyysnäyte Perusopinnot sisältävät tutkinto-ohjelman edellyttämiä matemaattisluonnontieteellisiä ja muita perusopintoja konsistorin erikseen vahvistaman määrän ja periaatteiden mukaisesti, sekä muita tutkinto-ohjelman keskeisiä perusopintoja. Arkkitehtuurin koulutusohjelmassa tekniikan kandidaatin tutkintoon sisältyy yksi aineopintokokonaisuus ja diplomi-insinöörin koulutusohjelmissa vähintään kaksi aineopintokokonaisuutta. Kandidaatintyö tehdään yhteen aineopintokokonaisuuteen liittyen. 17 Aineopinnot Aineopinnot valitaan oman tutkinto-ohjelman määrittelemällä tavalla. Toiseen aineopintokokonaisuuteen tehdään kandidaatin työ (pääaine). Opiskelija voi valita sivuaineopinnot myös toisesta koti- tai ulkomaisesta yliopistosta edellyttäen, että se hyväksytään opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. 18 Kandidaatintyö Kandidaatintyön laajuus on 8 opintopistettä. Tarkastajan tulee olla ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut. Kandidaatintyö voidaan tehdä ryhmätyönä, jolloin jokaisen tekijän itsenäinen osuus on osoitettava. Kandidaatintyön arvostelu annetaan tiedekuntaneuvostolle tiedoksi. Kandidaatintyöhön liittyy kypsyysnäyte.

259 19 Alemman korkeakoulututkinnon suorittaminen Tekniikan kandidaatin tutkinnon suorittamista varten opiskelijan on suoritettava edellä 15 ja 16 :ssä tarkoitetut opinnot. Opiskelijan on osoitettava saavuttaneensa tutkinnolle, opinnoille, kandidaatintyölle ja kypsyysnäytteelle asetetut tavoitteet sekä 9 :ssä tarkoitetun kielitaidon. (794/2004 10 ) 3 LUKU YLEMPI KORKEAKOULUTUTKINTO 20 Ylemmän korkeakoulututkinnon tavoitteet ja laajuus Ylemmän korkeakoulututkinnon eli diplomi-insinöörin ja arkkitehdin koulutuksen tulee antaa opiskelijalle (794/2004 12 ): 1. pääaineen tai siihen rinnastettavan opintokokonaisuuden hyvä tuntemus ja sivuaineiden tai niihin rinnastettavien opintokokonaisuuksien tuntemus; 2. ymmärrys tieteellisen tiedon ja menetelmien perusteista sekä taito soveltaa tieteellisiä menetelmiä ajankohtaisiin ja konkreettisiin tehtäviin, tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön; 3. valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen; 4. valmiudet toimia työelämässä alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; 5. edellytykset osallistua tekniikkaa tai arkkitehtuuria koskevien kysymysten yhteiskunnalliseen keskusteluun; sekä 6. työelämän, tieteellisen tai taiteellisen toiminnan sekä yhteiskunnallisen keskustelun edellyttämät kieli-, viestintä- ja yhteistyötaidot. Diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 120 opintopistettä. Tiedekunnan on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. (794/2004 13 ) 21 Ylemmän korkeakoulututkinnon rakenne Arkkitehdin tutkintoon johtaviin opintoihin kuuluvat: 1. Aineopinnot 2. Syventävät opinnot 3. Vapaasti valittavat opinnot 4. Diplomityö mukaan lukien kypsyysnäyte Diplomi-insinöörin tutkintoon johtaviin opintoihin kuuluvat: 1. Perus- ja aineopinnot 2. Aine- tai syventävät opinnot 3. Syventävät opinnot 4. Vapaasti valittavat opinnot 5. Diplomityö mukaan lukien kypsyysnäyte 22 Syventävät opinnot Syventävät opinnot valitaan oman tutkinto-ohjelman määrittelemällä tavalla. Syventävien opintojen laajuus on vähintään 60 opintopistettä, johon sisältyy intopisteen laajuinen diplomityö ja siihen liittyvä kypsyysnäyte (pääaine). Diplomi-insinöörin koulutusohjelmissa opiskelijan on valittava tutkintoon toiset aineopinnot tai syventävät opinnot oman tutkinto-ohjelman määrittelemällä tavalla (sivuaine). Opiskelija voi valita aine- tai syventävät opinnot myös toisesta koti- tai ulkomaisesta yliopistosta edellyttäen, että se hyväksytään opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. 23 Diplomityö Diplomityön laajuus on intopistettä. Tiedekuntaneuvosto vahvistaa diplomityön aiheen ja kielen ja nimeää diplomityölle vähintään yhden tarkastajan, jonka tulee olla syventävien opintojen alaa edustava professori tai tohtori tai erityisestä syystä tiedekuntaneuvoston nimeämä muu yliopiston työntekijä. Tarkastajan on annettava tiedekuntaneuvostolle kirjallinen lausunto diplomityöstä. Diplomityön aiheen voi anoa tiedekuntaneuvostolta, kun opiskelija on suorittanut tekniikan kandidaatin tutkinnon. Diplomityön arvostelee tiedekuntaneuvosto. Diplomityön arvostelusta tehtävään päätöksentekoon saavat osallistua professorit ja samantasoisen opintosuorituksen suorittaneet tiedekuntaneuvoston jäsenet, joita kokouksessa tulee olla läsnä vähintään neljä. Diplomityö tehdään yksilöllisesti, mutta erityisistä syistä voidaan tehdä myös ryhmätyönä, jolloin jokaisen tekijän itsenäinen osuus on osoitettava. Diplomityöhön liittyy kypsyysnäyte. AINEOPINNOT

260 AINEOPINNOT 24 Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen Tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava 20 ja 21 :ssä tarkoitetut opinnot. Opiskelijan on osoitettava saavuttaneensa tutkinnolle, opinnoille ja opinnäytteelle asetetut tavoitteet sekä 9 :ssä tarkoitetun kielitaidon. Opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Opiskelijan ei kuitenkaan tarvitse osoittaa kypsyysnäytteellä suomen tai ruotsin kielen taitoa samalla kielellä suoritettavaa ylempää korkeakoulututkintoa varten, kun hän on osoittanut kielitaitonsa tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä. 4 LUKU JATKOTUTKINNOT 25 Jatkokoulutuksen tavoitteet Jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija 1. perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tai taiteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luo uutta tieteellistä tai taiteellista tietoa; 2. perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; sekä 3. saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen. (794/2004 21 ) 26 Jatkokoulutuksen sisältö Yliopistossa voidaan suorittaa jatkotutkintoina tekniikan lisensiaatin, tekniikan tohtorin sekä fi losofi an tohtorin tutkinnot. Tohtorin tutkinto voidaan suorittaa suoraan ilman lisensiaatin tutkinnon suorittamista. Jatkotutkinnot koostuvat opinnäytetyöstä ja opinnoista. Opinnot muodostuvat pääaineesta (tutkimusalan opinnot), täydentävistä opinnoista sekä tieteellisistä yleisopinnoista. Opintojen laajuus on yhteensä 60 opintopistettä. Lisensiaatin tutkintoa varten tehtävä opinnäytetyö on lisensiaatintutkimus ja tohtorin tutkintoa varten tehtävä opinnäytetyö on väitöskirja. Tiedekuntaneuvosto hyväksyy opiskelijan henkilökohtaisen opintojen rakenteen, jossa on mainittu: 1. tutkinto 2. pääaineen (vähintään 3) tutkintovaatimukset 3. täydentävien opintojen tutkintovaatimukset 4. tieteellisten yleisopintojen (vähintään ) tutkintovaatimukset 5. lisensiaatintutkimuksen tai väitöskirjan aihepiiri 6. opinnoista vastaava valvoja, joka on pääaineen professori tai dosentti 7. mahdollinen täydentävien opintojen ohjaaja. Jatko-opiskelijalle voidaan nimetä opinnoista vastaavan valvojan ja mahdollisen täydentävien opintojen ohjaajan lisäksi myös yksi tai useampi opinnäytetyön ohjaaja. Opinnäytetyön ohjaajan tulee olla professori, dosentti tai meritoitunut tohtori. Meritoitumisen tarkistaa tiedekuntaneuvosto. Opintojen valvoja voi toimia myös opinnäytetyön ohjaajana. 27 Tekniikan lisensiaatin tutkinnon suorittaminen Jatkokoulutukseen otettu opiskelija voi suorittaa tekniikan lisensiaatin tutkinnon, kun hän on suorittanut tiedekuntaneuvoston opiskelijalle vahvistamat opinnot sekä laatinut lisensiaatintutkimuksen. Lisensiaatintutkimuksessa opiskelijan tulee osoittaa hyvää perehtyneisyyttä tutkimusalaansa sekä valmiutta itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tai taiteellisen tutkimuksen menetelmiä. (794/2004 23 ) Lisensiaatintutkimus voi olla tekijän kirjoittama yhtenäinen työ, tai tiedekuntaneuvoston riittäväksi katsoma määrä samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä tai taiteellisia julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto tai muu vastaavat tieteelliset tai taiteen tuntemuksen kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. (794/2004 23 ) Tiedekuntaneuvosto määrää lisensiaatintutkimukselle kaksi tarkastajaa, joista toisen on oltava professori tai dosentti ja toisen yliopistollisen jatkotutkinnon suorittanut henkilö.

261 Tiedekuntaneuvosto päättää lisensiaattitutkimuksen hyväksymisestä ja arvosanasta, joka voi olla kiitettävä tai hyväksytty. Lisensiaattitutkimuksen arvosteluun voivat ottaa osaa professorit ja samantasoisen opintosuorituksen suorittaneet tiedekuntaneuvoston jäsenet, joita on kokouksessa oltava läsnä vähintään neljä. 28 Tekniikan tohtorin ja fi losofi an tohtorin tutkinnon suorittaminen Jatkokoulutukseen otettu opiskelija voi suorittaa tohtorin tutkinnon, kun hän on suorittanut tiedekuntaneuvoston opiskelijalle vahvistamat opinnot, osoittanut tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua sekä laatinut väitöskirjan ja puolustanut sitä julkisesti. Väitöskirja voi olla tekijän kirjoittama yhtenäinen työ, tai tiedekuntaneuvoston riittäväksi katsoma määrä samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä tai taiteellisia julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto tai muu vastaavat tieteelliset tai taiteen tuntemuksen kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. (794/2004 22 ) 29 Väitöskirjan esitarkastus ja julkaisulupa Väitöskirjaksi aiottu käsikirjoitus jätetään julkaisuluvan saamiseksi tiedekuntaneuvostolle. Tiedekuntaneuvosto määrää käsikirjoitukselle vähintään kaksi esitarkastajaa, joiden tulee olla professoreita tai tohtorin tutkinnon suorittaneita, yliopiston ulkopuolisia henkilöitä. Esitarkastajat antavat tiedekuntaneuvostolle lausuntonsa siitä, onko käsikirjoituksella sellainen tieteellinen tai taiteellinen arvo, että tiedekunta voi antaa luvan sen julkaisemiseen väitöskirjana. Esitarkastajien on lausunnossaan arvioitava, onko käsikirjoituksen rakenne johdonmukainen, käsittely objektiivista ja kriittistä, perustuuko tutkielma tieteellisten tai taiteentutkimuksen metodien soveltamiseen ja onko saavutettu tulos uutuusarvoltaan ja merkittävyydeltään riittävä. 30 Väitöstilaisuus valintaa varattava tilaisuus antaa asiasta lausuntonsa. Tiedekuntaneuvosto nimeää yliopiston professorin tai dosentin väitöstilaisuuden valvojaksi. Ennen väitöstilaisuutta väittelijän on luovutettava tiedekunnalle 50 kappaletta väitöskirjaansa. Väitöskirjan on oltava nähtävänä julkisesti tiedekunnassa vähintään 10 päivää ennen väitöstilaisuutta. 31 Väitöskirjan arvostelu Väitöstilaisuuden jälkeen tiedekuntaneuvoston määräämän vastaväittäjän, tai jos heitä on kaksi, kummankin joko yhdessä tai erikseen on toimitettava kirjallinen lausunto tiedekunnalle kahden viikon kuluessa väitöstilaisuudesta. Väitöstilaisuudessa läsnä oleva henkilö voi ilmoittaa tekevänsä huomautuksen väitöksestä. Huomautus on toimitettava kirjallisesti tiedekunnalle kahden viikon kuluessa väitöstilaisuudesta. Väitöskirjan hylkäämistä koskeva vaatimus perusteluineen on esitettävä kirjallisesti. Vaatimuksen ovat oikeutetut tekemään vastaväittäjät sekä tiedekuntaneuvoston kyseistä opintosuoritusta koskevaan päätöksentekoon oikeutettu jäsen. Tiedekunnalle on toimitettava väitöskirjan hyväksymistä ja arvostelemista varten vastaväittäjien kirjalliset lausunnot sekä muut kirjalliset huomautukset. Tekijälle on annettava tilaisuus kirjallisesti vastata näihin lausuntoihin ja huomautuksiin tiedekunnan määräämässä kohtuullisessa ajassa. Tiedekuntaneuvosto päättää väitöskirjan hyväksymisestä ja arvosanasta, joka voi olla kiitettävä tai hyväksytty. Esityksen arvosanasta tekee väitöstilaisuuden valvoja. Väitöskirjan arvosteluun voivat ottaa osaa professorit ja samantasoisen opintosuorituksen suorittaneet tiedekuntaneuvoston jäsenet, joita on kokouksessa oltava läsnä vähintään neljä. Tiedekuntaneuvosto voi kuulla myös väitöstilaisuuden valvojaa päätettäessä väitöskirjan arvostelusta. 5 LUKU AIKUISKOULUTUS AINEOPINNOT Kun väitöskirjalle on myönnetty julkaisulupa, tiedekuntaneuvosto määrää yhden tai kaksi vastaväittäjää. Vastaväittäjien tulee olla professoreita tai tohtorin tutkinnon suorittaneita, joiden tulee olla yliopiston ulkopuolisia henkilöitä. Väitöskirjan tekijälle on ennen vastaväittäjien 32 Erillisopinnot Yliopistossa voi suorittaa opetussuunnitelmiin kuuluvia opintojaksoja erillisopintoina.

262 Rehtori päättää erillisopintoihin liittyvistä maksuista. Mikäli opintojakson osallistujamäärää joudutaan rajoittamaan, tutkinto-opiskelijat ovat ensisijaisesti oikeutettuja suorittamaan opintojakson. 33 Avoin yliopisto-opetus Yliopisto järjestää opetussuunnitelmiin kuuluvaa avointa yliopistoopetusta. Avoimesta yliopistosta vastaava vararehtori päättää avoimen yliopiston järjestämistä opinnoista. Rehtori päättää avoimeen yliopisto-opetukseen liittyvistä maksuista. 34 Täydennyskoulutus vuoden opintoja edellyttävän määrän täydentäviä opintoja koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi. (558/2009 37 ) Tiedekunta antaa tarkemmat määräykset täydentävistä opinnoista opetusneuvoston ohjeiden mukaisesti. 37 Koulutusohjelman vaihto Alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa opiskeleva voi hakea koulutusohjelman vaihtoa. Hakemuksen hyväksymisen edellytyksenä on vastaanottavasta koulutusohjelmasta vastaavan tiedekunnan erikseen määrittelemät perusteet. Konsistori määrittelee koulutusohjelman vaihdon yleiset periaatteet. Koulutusohjelman vaihtoa koskevan päätöksen tekee vastaanottavan koulutusohjelman johtaja. AINEOPINNOT Yliopisto järjestää opetussuunnitelmiin kuulumatonta, pääasiallisesti ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneille suunniteltua täydennyskoulutusta. Koulutuksen järjestäjä päättää maksuista. 6 LUKU OPISKELIJAVALINTA 35 Alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa koskeva valinta Opiskelijavalinnassa hyväksytty opiskelija saa tutkinto-oikeuden ylempään korkeakoulututkintoon asti. Valinnassa noudatetaan konsistorin vuosittain vahvistamia opiskelijavalintaperusteita. (558/2009 37 ) Rehtori hyväksyy tutkinto-opiskelijat koulutusohjelmiin. 36 Ylempää korkeakoulututkintoa koskeva valinta Soveltuvan alemman korkeakoulututkinnon tai soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut tai soveltuvan ulkomaisen koulutuksen saanut henkilö voidaan ottaa suorittamaan ylempää korkeakoulututkintoa vuosittain konsistorin erikseen vahvistamia opiskelijavalintaperusteita noudattaen. (558/2009 37 ) Opiskelijavalintapäätöksen tekee rehtori. Tiedekunta voi edellyttää, että ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin opiskelijaksi otettu henkilö suorittaa enintään yhden 38 Jatko-opiskelijoiden valinta Jatkotutkintoa suorittamaan voidaan hyväksyä henkilö, joka on suorittanut: 1) teknistieteellisen ylemmän korkeakoulututkinnon; 2) muun vastaavantasoisen tutkinnon, jonka todetaan antavan riittävät valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen; tai 3) soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin. (558/2009 37 ) Tiedekuntaneuvosto voi asettaa vaatimuksia jatkokoulutukseen hakevan opiskelijan aikaisemmille opinnoille ja niiden arvosanoille. Lisäksi tiedekuntaneuvosto voi edellyttää jatkotutkintoa suorittamaan hyväksytyn henkilön suorittavan tarvittavan määrän täydentäviä opintoja koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi. Rehtori hyväksyy jatko-opiskelijan yliopistoon tiedekuntaneuvoston esityksestä. Jatkokoulutushakemukseen tulee liittää opintosuunnitelma sekä alustava tutkimussuunnitelma. Lisäksi edellytetään lausuntoa opintojen valvojalta. Tiedekuntaneuvosto vahvistaa jatko-opiskelijan tutkintovaatimukset ja mahdolliset täydentävät opinnot sekä määrää jatko-opintojen valvojan.

263 39 Valinta avoimeen yliopisto-opetukseen, erillisiin opintoihin sekä täydennyskoulutukseen Avoimen yliopisto-opetuksen, erillisten opintojen ja täydennyskoulutuksen järjestämisestä vastaavat yksiköt päättävät valintaperusteista asianomaiseen koulutukseen. 7 LUKU OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN JA OPINTOSUORITUSTEN ARVOSTELU 40 Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelma Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelma kuvaa ohjelman tavoitteet, rakenteen, sisällön ja toteutuksen. Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelma sisältää ainakin: 1. tutkinto-ohjelman tieteelliset, taiteelliset ja ammatilliset osaamistavoitteet 2. tutkinto-ohjelman opintokokonaisuudet ja niiden kuvaukset: nimi (suomeksi ja englanniksi), opintopistelaajuus, osaamistavoitteet, kokonaisuuteen sisältyvät opintojaksot, mahdolliset esitietovaatimukset, opintokokonaisuudesta vastaava laitos ja vastuuhenkilö(t) 3. tutkinto-ohjelman opintojaksot ja niiden kuvaukset: nimi (suomeksi ja englanniksi), opintopistelaajuus, osaamistavoitteet, keskeinen sisältö, mahdolliset esitietovaatimukset, opetus- ja työmuodot, opintojakson toteutus ja arviointi sekä opintojaksosta vastaava laitos ja vastuuhenkilö(t). Tutkinto-ohjelman opintokokonaisuudet voivat olla perus-, aine-, syventäviä tai vapaasti valittavia opintoja. Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmassa määrätään opintojakson kuulumisesta opintokokonaisuuteen sekä siitä, onko se pakollinen, vaihtoehtoinen vai täydentävä. Yliopiston järjestämä opetus julkaistaan opinto-oppaissa. 41 Opintosuoritusten arvostelu Opintojaksojen tavoitteiden saavuttamista arvioidaan opetusmuodon edellyttämillä tavoilla. Opintojaksoon mahdollisesti kuuluva tentti järjestetään vähintään kolme kertaa. Rehtori vahvistaa erikseen tenttiohjesäännön, jossa on tarkemmat määräykset tenttien järjestämisestä. Opintosuorituksen tai osasuorituksen arvostelusta vastaa opintojaksosta vastaava opettaja. Opettajan ollessa esteellinen tai tilapäisesti estynyt laitosjohtajan on määrättävä toinen henkilö opintosuorituksen arvostelijaksi. Opettaja on velvollinen toimittamaan opintosuorituksen arvostelun opintosuoritusrekisteriin 30 päivän kuluessa suorituksesta. Mikäli opintosuorituksen arvostelua ei toimiteta määrätyssä ajassa, laitosjohtaja tai lähiesimies voi huomauttaa opettajaa ja määrätä tarvittaessa toisen henkilön opintosuorituksen arvostelijaksi. Opintosuoritus hylätään, mikäli opiskelija toimii kuulustelussa vilpillisesti, kopioi materiaalia omiin harjoitustöihinsä tai opinnäytteeseensä ilman asianmukaisia viittauksia alkuperäisiin lähteisiin tai hänen todetaan syyllistyneen muuhun opintosuoritusta koskevaan vilppiin. Vilpistä seuranneeseen hylkäämiseen opiskelija voi pyytää oikaisua 43 :ssä mainitulla tavalla. Diplomityön, lisensiaatintutkimuksen, väitöskirjan tai muun opintosuorituksen arvosteluun tiedekuntaneuvostossa saavat osallistua kokouksen puheenjohtajan lisäksi professorit ja samantasoisen opintosuorituksen suorittaneet. Tiedekuntaneuvoston muilla jäsenillä on kuitenkin puheoikeus kokouksessa. Diplomityötä, lisensiaatintutkimusta, väitöskirjaa tai muuta opintosuoritusta arvosteltaessa tiedekuntaneuvostossa tulee olla läsnä vähintään neljä päätöksentekoon oikeutettua jäsentä. Mikäli tiedekuntaneuvostossa ei ole riittävästi päätöksentekoon oikeutettuja jäseniä, rehtori määrää tarpeellisen määrän lisäjäseniä. Lisäjäsen määrätään tiedekuntaneuvoston toimikaudeksi, jollei rehtori erityisestä syystä päätä toisin. 42 Arvosanat Perustutkintojen opintosuoritukset arvostellaan asteikolla kiitettävä (5), erittäin hyvä (4), hyvä (3), erittäin tyydyttävä (2), tyydyttävä (1) ja hylätty (0). Erityisestä syystä opintosuoritus voidaan arvostella myös asteikolla hyväksytty, hylätty. Jatko-opintojen opintosuoritukset voidaan arvostella myös asteikolla kiitettävä, hyväksytty, hylätty. Perustutkintojen opinnäytetyöt, kandidaatintyö ja diplomityö, arvostellaan asteikolla kiitettävä (5), erittäin hyvä (4), hyvä (3), erittäin tyydyttävä (2), tyydyttävä (1), hylätty (0). Lisensiaatintutkimus ja väitöskirja arvostellaan asteikolla kiitettävä, hyväksytty, hylätty. AINEOPINNOT

264 AINEOPINNOT 43 Muutoksenhaku (558/2009 43, 44 ja 82 ) Opintosuoritusten arvostelun ja hyväksilukemispäätöksen oikaisu Opiskelijalla on oikeus saada tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa. Hänelle on varattava tilaisuus tutustua arvosteltuun kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintosuoritukseen. Kirjalliset ja muulla tavoin tallennetut opintosuoritukset on säilytettävä vähintään kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta. (558/2009 44 ) Jos opiskelija ei ole tyytyväinen opintosuorituksensa arvosteluun (pois lukien diplomityö, lisensiaatintutkimus tai väitöskirja tai) tai muualla suoritettujen opintojen tai muulla tavoin osoitetun osaamisen hyväksilukemiseen, hän voi pyytää siihen oikaisua joko suullisesti tai kirjallisesti suorituksen arvostelun tehneeltä opettajalta tai opintojen hyväksilukemisesta päätöksen tehneeltä koulutusohjelman johtajalta. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, josta opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa ja hyväksilukemista koskevan päätöksen tiedoksisaannista. (558/2009 82 4. momentti) Jos opiskelija on tyytymätön opettajan tai koulutusohjelman johtajan tekemään oikaisupäätökseen, hän voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua dekaanilta, joka tarvittaessa voi siirtää asian tiedekuntaneuvoston käsiteltäväksi. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun opiskelija on saanut tiedon päätöksestä. Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön opiskelija voi hakea edelleen oikaisua oikaisulautakunnalta kirjallisesti 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen tai diplomityön arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen oikaisua kirjallisesti tiedekuntaneuvostolta 14 päivän kuluessa siitä, kun on saanut tiedon arvostelusta. Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi saattaa asian edelleen oikaisulautakunnan ratkaistavaksi 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. (558/2009 82 3. momentti) Ennen väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen arvostelua tekijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajan, tarkastajan tai vastaväittäjän lausunnosta. (558/2009 44 ) Opiskelijavalinta Opiskelijaksi hakenut henkilö saa hakea yliopistolta kirjallisesti oikaisua opiskelijaksi ottamista koskevaan päätökseen 14 päivän kuluessa valinnan tulosten julkistamisesta. Opiskelijavalinnan tuloksia julkistettaessa on ilmoitettava, miten hakija voi saada tiedon valinnassa noudatettujen perusteiden soveltamisesta häneen sekä miten valintaan voi pyytää oikaisua. Opiskelijavalinnan tulosta ei saa oikaisupyynnön johdosta muuttaa kenenkään opiskelemaan valitun vahingoksi. (558/2009 82 1. momentti) Oikaisumenettelyssä annettuun päätökseen voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Opiskeluoikeuden menettäminen Opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut yliopistoon säädetyllä tavalla, menettää opiskeluoikeutensa. Opiskelijan on tällöin haettava yliopistolta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi. Päätöksen uudelleen kirjoittautumisesta tekee opiskelijapalvelut. Opiskelija, joka ei ole suorittanut opintojaan säädetyssä ajassa tai myönnetyssä lisäajassa tai jolle ei ole myönnetty lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen, menettää opiskeluoikeutensa. Päätöksen lisäajasta ja lisäajan epäämisestä tekee dekaani, samoin uudelleen kirjoittautumisesta siinä tapauksessa, että opintoihin säädetty opiskeluaika on loppunut. (558/2009 43 ) Opiskelija voi hakea päätöksen tehneeltä kirjallisesti oikaisua opiskeluoikeuden menettämistä koskevaan päätökseen 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. (558/2009 82 2. momentti) Oikaisumenettelyssä annettuun päätökseen voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. 44 Opiskelijan kurinpito Opiskelijaa, joka on syyllistynyt yliopiston opetus- tai tutkimustoimintaan kohdistuvaan rikkomukseen tai muutoin rikkonut yliopiston järjestystä, voidaan kurinpidollisesti rangaista rikkomuksen vakavuudesta riippuen varoituksella tai erottamalla määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi. Varoituksesta päättää rehtori ja opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta konsistori. Ennen asian käsittelyä on opiskelijalle todis-

265 teellisesti toimitettava tiedoksi, mistä rikkomuksesta häntä syytetään, sekä varattava hänelle tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. (558/2009 45 ) Kurinpitopäätökseen tyytymätön opiskelija voi hakea siihen oikaisua hallinto-oikeudelta 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. 8 LUKU VOIMAANTULO- JA SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET 45 Voimaantulo Tämä tutkintosääntö tulee voimaan 1.1.2010. 46 Siirtymäsäännökset Mikäli opiskelijan opinnot poikkeavat sisällöltään tai laajuudeltaan vahvistetusta opintosuunnitelmasta, hänen tulee vahvistuttaa uusi opintosuunnitelma. Ennen 1.1.2010 jatkotutkintoon hyväksytty opiskelija voi suorittaa opintonsa joko tutkintosäännön 12.11.2007 25 :n mukaisesti tai tämän tutkintosäännön 26 :n mukaisesti. Muutosta jo hyväksyttyyn henkilökohtaiseen opintojen rakenteeseen anotaan tiedekuntaneuvostolta. Kuitu- ja tekstiilitekniikan koulutusohjelma on esitetty lakkautettavaksi 1.8.2010 alkaen. Kuitu- ja tekstiilitekniikan opiskelijoilla on kuitenkin oikeus jatkaa opintojaan kuitu- ja tekstiilitekniikan koulutusohjelman mukaisesti 31.7.2013 saakka tai siirtyä opiskelemaan materiaalitekniikan koulutusohjelmaan. 1.8.2013 alkaen kuitu- ja tekstiilitekniikan opiskelijat siirtyvät materiaalitekniikan koulutusohjelmaan. Ennen 1.8.2005 perustutkinto-opintonsa (diplomi-insinööri, arkkitehti) aloittaneet opiskelijat, jotka eivät ole valmistuneet 31.7.2010 mennessä, siirretään 1.8.2010 alkaen opiskelemaan kaksiportaisen tutkintorakenteen mukaisesti. Vanhan tutkintorakenteen opiskelijat voivat myös hakemuksesta siirtyä opiskelemaan kaksiportaisen tutkintorakenteen mukaisesti. Kaksiportainen tutkintorakenne määräytyy Tutkintosäännön 15-16 ja 20-21 mukaisesti. Aikaisemmat opintosuoritukset siirretään kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen. Opintoviikkoina TTY:llä suoritetut opintojaksot muunnetaan tutkintotodistuksessa opintopisteiksi kertoimella 1,68. Muissa yliopistoissa suoritetut opintoviikkomääräiset opinnot muunnetaan pisteiksi kertoimella 1,8. Poikkeuksena ovat opintoviikkoina suoritettu harjoittelu ja diplomityö, jotka muunnetaan opintopisteiksi kertoimella 1,5. Alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon voi tällöin sisältyä harjoittelua yhteensä enintään 12 opintopistettä, kuitenkin siten, että tekniikan kandidaatin tutkintoon voi sisältyä harjoittelua enintään intopistettä. Siirtymäaika jatkotutkinto-opiskelijoiden (tekniikan lisensiaatti, tekniikan tohtori, fi losofi an tohtori) osalta päättyi 31.7.2008. Mikäli jatkotutkinto-opiskelija on vahvistuttanut osasto- tai tiedekuntaneuvostossa vanhan tutkintorakenteen mukaisen opintosuunnitelman ja suorittanut opintonsa sen mukaisesti, hän voi valmistua 1.8.2008 jälkeenkin suunnitelman mukaisesti. Suoritukset muunnetaan opintopisteiksi. Tällöin voidaan poikkeuksellisesti hyväksyä myös sivuaine, jonka laajuus on vähintään 17 opintopistettä (vaatimus 20 opintopistettä). AINEOPINNOT

266 AINEOPINNOT TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON TENTTIOHJESÄÄNTÖ VAHVISTETTU REHTORIN PÄÄTÖKSELLÄ 19 PÄIVÄNÄ HUHTIKUUTA 2010. Tämä tenttiohjesääntö sisältää Tampereen teknillisen yliopiston tutkintosäännön 41 toisessa momentissa mainitut tarkemmat määräykset tenttien järjestämisestä. Tenttiohjesääntö koskee Tampereen teknillisellä yliopistolla järjestettäviä tenttijärjestyksen mukaisia tenttitilaisuuksia ja soveltuvin osin muita niihin rinnastettavia kuulustelutilaisuuksia. 1 Tentin järjestäminen Tentin järjestää tiedekunta, poikkeuksena kesätentit järjestää opiskelijapalvelut. Opintojaksoon mahdollisesti kuuluva tentti järjestetään vähintään kolme kertaa. Opiskelijan pitää ilmoittautua tenttiin vähintään viikko (7 vuorokautta) ennen tenttitilaisuutta sähköisen ilmoittautumistyökalun kautta. Ongelmatilanteissa opiskelijan tulee ottaa yhteyttä tentin järjestävään tiedekuntaan ja kesätenteissä opiskelijapalveluihin. Vain tenttiin ilmoittautuneiden vastauspaperit toimitetaan tarkastettavaksi opettajalle. Opiskelijalla on oikeus suorittaa samaan opintojaksoon liittyvä tentti korkeintaan kolme kertaa, riippumatta siitä ovatko aiemmat tenttisuoritukset hyväksyttyjä tai hylättyjä. Osallistuakseen kuulusteluun kolmannen tenttikerran jälkeen, opiskelijan tulee henkilökohtaisesti ottaa hyvissä ajoin yhteyttä opintojaksosta vastaavaan opettajaan tenttioikeuden saamiseksi. Opettaja käy opiskelijan kanssa ohjauskeskustelun. Tentti-ilmoittautumisen peruminen on tehtävä viimeistään kolme arkipäivää ennen tenttitilaisuutta sähköisen ilmoittautumistyökalun kautta. Perumatta jätetty ilmoittautuminen lasketaan käytetyksi tenttikerraksi. Sairaustapauksessa tai muusta perustellusta syystä ilmoittautuminen voidaan perua myöhemminkin ja tenttikerta palautetaan tentin järjestäjän toimesta opiskelijan käyttöön lääkärintodistuksen tai muussa tapauksessa luotettavan selvityksen perusteella. 2 Tentin kulku ja tenttivälineet Tenttitilaisuudet alkavat tasatunnein. Tentti alkaa tentin valvojan ilmoituksesta. Aikaisin sallittu poistumisaika sekä tentin päättymisaika lasketaan tästä ajankohdasta. Tilasta saa poistua aikaisintaan 30 minuutin kuluttua tentin alkamisesta. Tänä aikana tenttitilaisuuteen voi vielä saapua muita häiritsemättä. Tenttisali täytetään valvojan ohjeistuksen mukaisesti. Papereihin saa koskea vasta, kun valvoja antaa luvan tentin aloittamiseen. Tentin aikana ei saa lainata toisen tenttijän tavaroita eikä olla missään kanssakäymisessä muiden tenttijöiden kanssa. Tenttisalissa kiertää nimilista, johon tenttijä merkitsee nimensä, opiskelijanumeronsa sekä suoritettavan opintojakson tunnuksen. Valvoja tarkistaa, että jokaisen nimi tulee nimilistaan. Tenttitilaisuudessa saa olla mukana kirjoitusvälineet (kyniä, kumi, viivain, teroitin). Tenttijällä tulee olla mukana kuvallinen henkilöllisyystodistus (mieluiten opiskelijakortti). Tentissä ei saa käyttää laskinta, ohjelmoitavaa laskinta, elektronisia apuvälineitä, sanakirjaa, kirjallisuutta tai muuta aineistoa ellei tenttipaperissa toisin mainita. Tenttipaperissa erikseen ilmoitettuja ohjeita on noudatettava. Päällysvaatteet, laukku, penaali, puhelin ja muut ylimääräiset tavarat jätetään salin seinustoille tai muille niille tarkoitetuille paikoille. Matkapuhelimien tulee olla suljettuina. Muiden eväiden kuin etiketittömän juomapullon tuominen tenttitilaisuuteen sallitaan vain lääkärintodistuksella osoitettavista terveydellisistä syistä. Järjestelystä sovitaan tentin järjestäjän kanssa etukäteen. Tenttijä saa tarvittavat tentti- ja vastauspaperit tenttitilaisuudessa. Jokaisen on palautettava nimellään, opiskelijanumerollaan ja opintojaksotunnuksella varustettu vastauspaperi ennen poistumistaan. Tenttijän tulee kirjoittaa edellä mainitut tiedot jokaiseen erilliseen vastauspaperiinsa, nimettömiä papereita ei tarkasteta. Tenttijä todistaa valvojalle henkilöllisyytensä kuvallisella henkilöllisyystodistuksella vastauspaperia luovuttaessa. Kaikki vastauspaperit, myös irralliset konseptipaperit, on palautettava. Jos tenttipaperissa on palautuksesta maininta, on se palautettava.

267 3 Tentin arvostelu, arvosanat ja oikaisumenettely TTY:n tutkintosäännössä on säädetty opintosuorituksen arvostelu (41 ), arvosanat (42 ) ja opintosuorituksen arvostelun oikaisumenettely (43 ). 4 Rikkomukset ja kurinpito Mikäli opiskelija ei noudata tenttiohjetta tai valvoja epäilee tenttivilppiä, valvoja huomauttaa tenttijää tämän toiminnasta. Mikäli vilppiepäily ei poistu, voi valvoja poistaa tenttijän tenttitilaisuudesta. Valvoja kirjaa kaikki tavallisuudesta poikkeavat havainnot tenttipöytäkirjaan ja vilppiepäilyn opiskelijan vastauspaperiin sekä ilmoittaa asiasta tilaisuuden päätyttyä tentin järjestäjälle. Tentin järjestäjä tiedottaa tapahtumasta opettajalle. Opintosuoritusvilppi johtaa suorituksen hylkäämiseen (Tutkintosääntö 44 ) ja mahdolliseen kurinpidolliseen toimenpiteeseen. 5 Esteetön tenttiminen Mikäli tenttijä on yhdenvertaisuuslain mukaan pysyvästi tai tilapäisesti esteellinen, tentin järjestäjä vastaa yksilöllisten tarpeiden mukaisista erityisjärjestelyistä (Yhdenvertaisuuslaki 21/2004). Tenttijä sopii asiasta vähintään 10 arkipäivää ennen tenttiä tentin järjestäjän kanssa, joka tiedottaa opintojaksosta vastaavaa opettajaa. Erityisjärjestelyin tehtävä tentti voidaan toteuttaa esim. tenttiakvaariossa. 6 Poikkeustilanteita AINEOPINNOT Palohälytyksen tai muun poistumista edellyttävän häiriötilan sattuessa meneillään olevat tenttitilaisuudet päätetään välittömästi ja peruutetaan mainitun päivän osalta. Uusi tenttitilaisuus järjestetään mahdollisimman pian erikseen ilmoitettavana ajankohtana. Ennen keskeyttämishetkeä palautetut ja tentin järjestäjälle toimitetut vastaukset arvostellaan. Tenttijä voi käydä valvotusti wc:ssä tilaisuuden aikana. Muutoin tilaisuudesta ei saa poistua palauttamatta vastauspaperia.

268

269 KAMPUSALUEEN RAKENNUKSET JA NIIDEN OSOITTEET: TIEDEKUNTIEN JA LAITOSTEN SIJAINTI KAMPUSALUEELLA PÄÄRAKENNUS Korkeakoulunkatu 10, PL 527 331010 Tampere Rehtori Yliopistopalvelut Kirjasto FESTIA Korkeakoulunkatu 8, PL 541 KONETALO Korkeakoulunkatu 6, PL 589 SÄHKÖTALO Korkeakoulunkatu 3, PL 692 RAKENNUSTALO Korkeakoulunkatu 5, PL 600 TIETOTALO Korkeakoulunkatu 1, PL 553 Automaatio-, kone- ja materiaalitekniikan tiedekunta, KONETALO Hydrauliikan ja automatiikan laitos, KONETALO Konstruktiotekniikan laitos, KONETALO Materiaaliopin laitos, KONETALO Systeemitekniikan laitos, SÄHKÖTALO Tuotantotekniikan laitos, KONETALO Luonnontieteiden ja ympäristötekniikan tiedekunta, SÄHKÖTALO Biolääketieteen tekniikan laitos, SÄHKÖTALO Energia- ja prosessitekniikan laitos, KONETALO Fysiikan laitos, SÄHKÖTALO Kemian ja biotekniikan laitos, FESTIA Matematiikan laitos, TIETOTALO Optoelektroniikan tutkimuskeskus, SÄHKÖTALO Rakennetun ympäristön tiedekunta, RAKENNUSTALO Arkkitehtuurin laitos, RAKENNUSTALO Rakennustekniikan laitos, RAKENNUSTALO Teknis-taloudellinen tiedekunta, FESTIA Teollisuustalouden laitos, FESTIA Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos, FESTIA Kielikeskus, KONETALO Tieto-, ja sähkötekniikan tiedekunta, TIETOTALO Elektroniikan laitos, SÄHKÖTALO Ohjelmistotekniikan laitos, TIETOTALO Signaalinkäsittelyn laitos, TIETOTALO Sähköenergiatekniikan laitos, SÄHKÖTALO Tietokonetekniikan laitos, TIETOTALO Tietoliikennetekniikan laitos, TIETOTALO