OPINTO-OPAS

Transkriptio

1 Arkkitehtuuri TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO OPINTO-OPAS ISSN

2 Graafinen suunnittelu ja taitto: BIT & PAGE OY, Teija Harju Tampere Painatus ja sidonta: KARISTO OY Hämeenlinna 2007

3 Ohjeita lukijalle TTY ja yliopiston opiskelijat Opiskelu Tampereen teknillisessä yliopistossa Tutkinnot Navigaattori Muuta opiskeluun ja yliopistoon liittyvää Tutkinnot ja tutkintovaatimukset diplomi-insinöörin koulutusohjelmissa Tutkinnot ja tutkintovaatimukset arkkitehtuurin kolutusohjelmissa KOULUTUSOHJELMAT Arkkitehtuurin koulutusohjelma Automaatiotekniikan koulutusohjelma Biotekniikan koulutusohjelma Konetekniikan koulutusohjelma Materiaalitekniikan koulutusohjelma Sähkötekniikan koulutusohjelma Teknis-luonnontieteellinen koulutusohjelma Tekstiili- ja vaatetustekniikan koulutusohjelma Tietojohtamisen koulutusohjelma Tietoliikenne-elektroniikan koulutusohjelma Tietotekniikan koulutusohjelma Tuotantotalouden koulutusohjelma Ympäristö- ja energiatekniikan koulutusohjelma AINEOPINNOT Automaation tietotekniikka Automaatiosovellukset biotekniikassa Biomateriaalitekniikan sivuaine Biomateriaalitekniikka Biomittaukset Digitaali- ja tietokonetekniikka Elektroniikan perusteet Elektroniikka Energia- ja prosessitekniikka Energiatekniikan suunnan aineopinnot Energiatekniikka Factory Automation Hajautetut järjestelmät Hydrauliikka ja automatiikka Hypermedia Ihmiskeskeinen suunnittelu Insinöörifysiikka Kemia /BIO/aineopinnot sivuaine Kemia/aineopinnot sivuaine (kuitutekniikka) Kemia/TL/aineopinnot Kemia/Y/aineopinnot Ympäristöbiotekniikka (Y) Kemia/muut kuin Y, TL, M Kestävä tuotanto Kieliteknologia

4 Kielten sivuaine Konetekniikan sivuaine Konstruktiotekniikka Kudosteknologia Kudosteknologian sivuaine Kuitu- ja tekstiilitekniikka Kuitumateriaalitekniikka Laite- ja mittaustekniikka Laskennallinen systeemibiologia (B) Liikenne- ja kuljetusjärjestelmät, R Logistiikan sivuaine Lääketieteellinen tekniikka Matemaattinen mallinnus Matematiikka Materiaalikemian aineopinnot Materiaaliopin aineopinnot Materiaaliopin henkilökohtaiset aineopinnot Materiaalitekniikan aineopinnot Materiaalitutkimus Metallimateriaalit Mittaus- ja informaatiotekniikka Mittaus- ja informaatiotekniikka TL Moderni sähköenergiatekniikka Muovit ja elastomeerit Ohjelmistotekniikka Oppivat ja älykkäät järjestelmät Oppivat järjestelmät ja systeemiteoria Paperinjalostustekniikka Rakennustuotanto ja -talous A Rakennustuotanto ja -talous B Rakennustuotanto ja -talous C Signaalinkäsittely ja multimedia Sähköenergiatekniikka Sähköfysiikka Sähkötekniikka, yleiset aineopinnot Sähkövoimajärjestelmät Sähkövoimatekniikka Säätötekniikka Talonrakentaminen Talotekniikka Tehoelektroniikka Teknillinen fysiikka Teknillinen matematiikka Teknillinen mekaniikka Teknillisen laskennan menetelmät Tekstiili- ja vaatetustekniikka Teollisuustalous A Teollisuustalous B Tiedonhallinta A Tiedonhallinta B Tietojohtaminen Tietoliikenne-elektroniikka

5 Tietoliikennetekniikka Tietoturvallisuus Tulevaisuudentutkimuksen sivuaine Tuotantotalous Tuotantotekniikka Turvallisuustekniikka, K Turvallisuustekniikka, Y Vesi- ja jätehuoltotekniikka Voimalaitosten ympäristö- ja turvallisuuskysymykset Yhdyskuntarakentaminen Yhdyskuntatekniikka Yhdyskuntien ympäristötekniikka Ympäristöbiotekniikka (B) Ympäristöbiotekniikka (Y) Ympäristötekniikan suunnan aineopinnot Yrittäjyys Yritysviestintä SYVENTÄVÄT OPINNOT Anturitekniikka Automaatio- ja informaatioverkot Automaation ohjelmistotekniikka Bioelektromagnetismi Biomateriaalitekniikka Biomittaukset Biosensing Digitaalisten piirien suunnittelu Elektroniikan materiaalien syventävät opinnot Elektroniikka: Elektroniikan laitesuunnittelu Elektroniikka: Elektroniikan pakkaus- ja tuotantotekniikka Elektroniikka: Mikroelektroniikka Elektroniikka: Suurtaajuustekniikka Factory Automation Hajautetut ohjelmistot Hydraulitekniikka Hypermedia Kemia/TL,Y/ DI sivuaine Kemia/TL/DI Kemia/Y/DI Keraamimateriaalit Kiinteistönhallinta Koneautomaatio Konedynamiikka Konejärjestelmien suunnittelu Korjausrakentaminen Kudosteknologia Kuitutekniikka Käytettävyys Käyttötekniikka Laskennallinen systeemibiologia (B) Laskennallinen systeemibiologia (Ti)

6 Liikenne- ja kuljetusjärjestelmät 1, R Liikenne- ja kuljetusjärjestelmät 2, R Logistiikka Logistiikka ja kuljetusjärjestelmät Lääketieteellinen elektroniikka Lääketieteellinen fysiikka Lääketieteellinen informatiikka Matematiikka: Analyysi Matematiikka: Diskreetti matematiikka Matematiikka: Matemaattinen mallinnus ja tieteellinen laskenta 208 Matematiikka: Opettajankoulutus Matematiikka: Tilastolliset menetelmät ja datan mallinnus Materiaalikemia/DI Materiaalikemia/DI/sivuaine Materiaaliopin henkilökohtaiset syventävät opinnot..212 Materiaalitekniikan fysiikka Materiaalitutkimus Materiaalivirtojen hallinta (DI) Metallimateriaalit Mikrosysteemitekniikka Mittausinformaatiotekniikka Mittaustekniikka Moderni sähköenergiatekniikka Multimedia Muovit ja elastomeerit Ohjelmistotiede Ohjelmistotuotanto Ohjelmoitavat alustat ja laitteet Oppivat järjestelmät Paikannus ja navigointi Paperinjalostustekniikka Pinnoitustekniikka Pohjarakentaminen Prosessiautomaatio Prosessilaitteet Puunjalostusautomaatio Rakennesuunnittelu Rakennustekniikan materiaalit Rakennustuotanto Signaalinkäsittely Sulautetut järjestelmät Systeemiteoria Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ympäristönäkökulmat.236 Sähköenergia Sähköenergiatekniikka Sähköfysiikka Sähkökäyttöjen tehoelektroniikka Sähköverkot ja -markkinat TEVA-tuotantotekniikka Talotekniikka

7 Teholähde-elektroniikka Teknillinen fysiikka Teknillinen fysiikka / DI-sivuaine Teknillinen matematiikka: Analyysi Teknillinen matematiikka: Diskreetti matematiikka Teknillinen matematiikka: Matemaattinen mallinnus ja tieteellinen laskenta 249 Teknillinen matematiikka: Tilastolliset menetelmät ja datan mallinnus Teknillinen mekaniikka Tekniset ja erikoistekstiilit Teollisuuden sähkönkäyttötekniikka Teollisuustalous Tiedonhallinta Tiedonsiirtotekniikka Tietokone- ja prosessoritekniikka Tietoliikenneverkot ja protokollat Tuotantotekniikka, Elektroniikan tuotantotekniikka Tuotantotekniikka, Koneteollisuuden tuotantotekniikka.259 Tuotantotekniikka, Tuotekehitys Turvallisuusjohtaminen Turvallisuustekniikka, K Turvallisuustekniikka, Y Vaativien rakenteiden suunnittelu Vesi- ja jätehuollon maarakenteet Vesi- ja jätehuoltotekniikka Vesitekniikka (DI) Virtaustekniikka Voimalaitos- ja polttotekniikka Yhdyskuntarakentaminen Yhdyskuntarakentaminen Yhdyskuntien ympäristötekniikka Yhdyskuntien ympäristötekniikka Yleinen materiaalioppi Ympäristöbiotekniikka (B) Ympäristöbiotekniikka (Y) Tutkintosääntö Tenttiohjesääntö TTY:n kartta

8

9 9 Ohjeita lukijalle Sinulla on nyt edessäsi Opinto-opas 1. Tässä oppaassa kerrotaan koulutusohjelmasi tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tai arkkitehdin tutkinnon rakenne ja tutkintovaatimukset. Oppaan jälkimmäisestä osasta löydät kuvaukset aineopintojen ja syventävien opintojen opintokokonaisuuksista. Niistä muodostuvat tutkintojesi pää- ja sivuaineet. Oppaassa on myös yleisiä ohjeita opiskelusta sekä tutkintosääntö. Koulutusohjelmat on esitetty aakkosjärjestyksessä. Kunkin koulutusohjelman kuvauksen alussa on luettelo ohjelman vastuuhenkilöistä yhteystietoineen. Samoin opintoneuvojan yhteystiedot löytyvät siitä. Myös aineopintokokonaisuudet ja syventävien opintojen kokonaisuudet on esitetty aakkosjärjestyksessä. Tämän oppaan tiedot ovat voimaan tulleen uuden tutkintorakenteen ja siihen perustuvan kesäkuussa 2005 hyväksytyn tutkintosäännön mukaisia. Ennen intonsa aloittaneet opiskelijat saavat saakka opiskella siinä järjestyksessä, kun yliopiston hyväksytyssä tutkintosäännössä myöhempine muutoksineen on määrätty. Tämän oppaan lopusta löytyy ainoastaan hyväksytty tutkintosääntö. Vanhemman tutkintosäännön löydät opiskelijoiden intranet HAAVIsta ( Yliopistossa ilmestyy myös Opinto-opas 2, josta löytyvät laitosten tarjoamien opintojaksojen kuvaukset sekä niiden tutkintovaatimukset. Molemmat on tarkoitettu ensisijaisesti TTY:n perustutkinto-opiskelijoille. Opinto-opas 3 on tarkoitettu tekniikan ja filosofian tohtorin sekä tekniikan lisensiaatin tutkintoa suorittaville. Siinä ovat yleiset ohjeet jatkotutkintoa suorittaville sekä niiden opintojaksojen kuvaukset, jotka sopivat jatkotutkintoon. Lisäksi julkaistaan Avoimen yliopiston opas. Avoimessa yliopistossa tarjottava opetus on perustutkintoa suorittavien käytettävissä maksutta, mikäli ryhmiin mahtuu. Monet opintojaksot luennoidaan ilta-aikaan, joten niillä teekkari voi saada helpotusta lukujärjestykseensä. Oppaat löytyvät myös internetistä, > opiskelu > opinto-oppaat. Painettuja oppaita voi ostaa yliopiston kirjakaupasta Juvenes Oy:sta. Yliopiston Porin yksikkö julkaisee oman opinto-oppaansa. Myös se on löydettävissä em. internet-osoitteen kautta. Oppaiden kehittämisehdotukset ovat tervetulleita. Johanna Naukkarinen suunnittelija PC204, puh sähköposti: [email protected]

10

11 TTY JA YLIOPISTON OPISKELIJAT Tampereen teknillinen yliopisto Yliopiston toiminta-ajatuksena on toimia elinkeinoelämän tarpeita palvelevana, ylintä tekniikan ja arkkitehtuurin koulutusta antavana ja näiden alojen korkeatasoista tutkimusta harjoittavana yliopistona. TTY toimii kiinteässä vuorovaikutuksessa teollisuuden kanssa ja tuottaa tehtäväalaansa kuuluvia tutkimus- ja koulutuspalveluja. Yliopistossamme voi suorittaa perustutkintoina tekniikan kandidaatin (alempi korkeakoulututkinto), sekä arkkitehdin ja diplomiinsinöörin (ylempi korkeakoulututkinto) tutkinnot. Jatkotutkintoina on mahdollista suorittaa tekniikan lisensiaatin sekä tekniikan ja filosofian tohtorin tutkintoja. Perustamisvuodesta 1965 lähtien yliopistossa on suorittanut perustutkinnon yli 14500, lisensiaatin tutkinnon noin 800 ja tohtorin tutkinnon noin 700 henkilöä. Tarjoamme suomen- ja englanninkielistä opetusta ja tutkijankoulutusta ja keskitymme erityisesti arkkitehdin, diplomi-insinöörin sekä tohtorintutkintoihin. Tekniikan kandidaatin, arkkitehdin ja diplomi-insinöörin perustutkinnot voidaan suorittaa kolmessatoista koulutusohjelmassa, jotka ovat arkkitehtuuri, automaatiotekniikka, konetekniikka, materiaalitekniikka, rakennustekniikka, sähkötekniikka, teknis-luonnontieteellinen, tekstiili- ja vaatetustekniikka, tietojohtaminen, tietoliikenneelektroniikka, tietotekniikka, tuotantotalous sekä ympäristö- ja energiatekniikka. Englanninkielisen ylemmän korkeakoulututkinnon voi suorittaa kuudella alueella, jotka ovat tietotekniikka, sähkötekniikka, lääketieteellinen tekniikka, materiaalitekniikka, koneautomaatio ja biotekniikka. Perustutkintoa suorittavat Perustutkinto-opiskelijoiksi voidaan hyväksyä: - suomalaisen tai kansainvälisen ylioppilastutkinnon suorittaneita - ammatillisen tutkinnon suorittaneita ei-ylioppilaita - avoimessa yliopistossa erikseen määriteltyjä opintoja suorittaneita - ulkomaalaisia B.Sc.-tutkinnon suorittaneita - ylemmän yliopistotutkinnon suorittaneita Yhteishaussa valittavat opiskelijat saavat opinto-oikeuden sekä 11 koulutusohjelman alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon. Yliopistossa oli vuoden 2007 alkaessa perustutkintoa suorittavaa opiskelijaa. Jatkotutkintoa suorittavat Jatkotutkintoa voidaan hyväksyä suorittamaan Suomessa tai ulkomailla teknillistieteellisen tai muun ylemmän yliopistotutkinnon suorittanut henkilö. Yliopistossa oli vuoden 2007 alkaessa noin 2000 jatkotutkintoa suorittavaa opiskelijaa. Avoimen yliopiston opiskelijat Tampereen teknillinen yliopisto järjestää opetus-suunnitelmien mukaista opetusta, johon voivat osallistua kaikki tekniikan opiskelusta kiinnostuneet aikuiset ilman pohjakoulutusvaatimusta. Avoimen yliopiston väylien kautta tutkinto-opiskelijaksi hakevilta edellytetään samantasoista pohjakoulutusta kuin yhteishaun piirissä hakevilta (ks. kohta perustutkintoa suorittavat). Opiskelu jakaantuu syys-, kevät- ja kesäkauteen. Avoimeen yliopisto-opetukseen voivat osallistua myös varsinaiset opiskelijat, mikäli ryhmissä on tilaa. Avoimessa yliopistossa ei voi suorittaa tutkintoa, mutta siellä suoritettujen opintojen perusteella opiskelija voidaan hyväksyä varsinaiseksi opiskelijaksi neljän väylän kautta: saavuttamalla hyvän opintomenestyksen puolen vuoden aikana, suorittamalla 40 opintopistettä hyvin arvosanoin, opiskelemalla 80 opintopistettä tai suorittamalla Tutkintoon valmistavan väylän (TU- VA) opintojaksot (yht. 2) tietyin arvosanoin. Kunkin väylän kautta tutkinto-opiskelijaksi otettavien opiskelijoiden kiintiöt ja mahdolliset valintakriteerit ovat koulutusohjelmakohtaisia. Avoin yliopisto-opetus on maksullista (vuonna 2007 opintojaksokohtainen maksu on 59 euroa). Opiskelu ei kuulu opintotuen piiriin. OPISKELU TAMPEREEN TEKNILLISESSÄ YLIOPISTOSSA Läsnä ja poissaoloilmoitus Kaikkien opiskelijoiden on ilmoittauduttava vuosittain yliopistoon joko läsnä tai poissaolevaksi. Ilmoittautuminen on sinulle tärkeää,

12 12 koska muuten menetät opiskeluoikeutesi. Määräajan päätyttyä ilmoittautuvilta peritään uudelleenkirjautumismaksu. Ilmoittautumisensa kokonaan laiminlyöneet poistetaan TTY:n kirjoilta. Uusi opiskelija ottaa ensimmäistä kertaa yliopistoon ilmoittautuessaan vastaan opiskelupaikkansa. Tällöin ilmoittautuminen tapahtuu opiskelijoiden palvelupisteeseen ja ylioppilaskunnan maksujen on oltava ylioppilaskunnan tilillä ennen ilmoittautumista. Vanha opiskelija voi tehdä ilmoittautumisensa lukuvuodelle sähköisen opiskelijapalvelujärjestelmän Oinfon kautta maksaen samalla kirjautumisella yo-kuntamaksunsa verkkopankin kautta. Ilmoittautuminen tehdään koko lukuvuodeksi. Ilmoittaudu joko läsnä tai poissaolevaksi. Voit ilmoittautua pelkästään syksyksi, jos on todennäköistä, että valmistut syyslukukauden aikana. Pystyäksesi suorittamaan opintoja periodilla 3 on sinun oltava ilmoittautunut läsnä olevaksi sekä syksy- että kevätlukukaudeksi. Äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan tai asevelvollisuuden suorittamisen johdosta poissaolevaksi joko syys- tai kevätlukukaudelle ja läsnä olevaksi toiselle lukukaudelle ilmoittautunut voi kuitenkin opiskella koko periodin 3 ajan. Jos laiminlyöt ilmoittautumisen ja siihen liittyvät maksut, menetät opiskeluoikeutesi. Jos haluat saada sen takaisin, sinun on haettava yliopistolta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi. Määräajat ilmoittautumiselle ovat koko lukuvuodeksi 7. syyskuuta 2007 ja kevätlukukaudeksi 31. joulukuuta Kevätlukukauden osalta voit muuttaa ilmoittautumisen läsnä olevasta poissaolevaksi tai päinvastoin joulukuun loppuun mennessä. Poissaolevaksi ilmoittautuessasi sinun ei tarvitse maksaa ylioppilaskunnan maksuja. Poissaoleva opiskelija ei voi opiskella tai osallistua tentteihin. Ilmoittautuminen opintojaksoille Kaikille opintojaksoille ilmoittaudutaan Oinfon kautta. Opintojaksolle tulee ilmoittautua ennen opintojakson alkua. Kullakin periodilla alkaville opintojaksoille ilmoittautuminen päättyy pääsääntöisesti kaksi viikkoa ennen kyseisen periodin alkua. Lisätietoja opintojaksoille ilmoittautumisesta löydät opiskelijoiden intranet HAAVIsta. Mikäli sinulla on ongelmia Oinfon tunnusten tai käyttämisen kanssa, ota yhteyttä: [email protected] Tentteihin ilmoittautuminen ja tentissä noudatettavat pelisäännöt Tentteihin ilmoittaudutaan Oinfossa joko internetissä tai tekstiviestillä (katso ohjeet Oinfosta). Tenttiin ei voi osallistua ilmoittautumatta. Muista peruuttaa ilmoittautuminen, mikäli et pääse tenttiin. Peruuttamatta jätetty ilmoittautuminen lasketaan tenttikerraksi. Tentti-ilmoittautuminen on tehtävä viimeistään viisi (5) arkipäivää ennen tenttiä ja peruutettava viimeistään kolme (3) arkipäivää ennen tenttiä. Tarkempia ohjeita tentteihin liittyen löydät tämän oppaan lopusta löytyvästä tenttiohjesäännöstä. Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Kaikki jälkeen aloittavat opiskelijat tekevät henkilökohtaisen opintosuunnitelman, jonka osasto hyväksyy. HOPS tehdään koulutusohjelman ohjeiden mukaisesti TTY:n omalla HOPS työkalulla. Lisätietoja HOPSin tekemisestä löydät HAA- VIsta. Opintosuoritusten arvostelu Opettaja arvostelee opintojaksoon kuuluvat suoritukset kuukauden kuluessa tentistä. Arvosanat julkaistaan laitoksen ilmoitustaululla ja ne löytyvät myös Oinfosta. Jos et ole tyytyväinen opintojakson tai tentin arvosteluun, voit pyytää siihen oikaisua suullisesti tai kirjallisesti arvostelun tehneeltä opettajalta. Tarkempia tietoja oikaisumenettelystä löydät tämän oppaan lopusta löytyvästä Tutkintosäännön kohdasta 41. Tutkintosääntö löytyy myös HAAVIsta. Opintosuoritusten tallennus ja ote suorituksista Opintosuorituksesi tallennetaan opiskelijapalveluissa hoidettavaan opintosuoritusrekisteriin. Voit tulostaa otteen itse Oinfosta. Leimalla varustettuja otteita opiskelija saa opiskelijapalveluista. Otteen voi saada suomeksi tai englanniksi. Opiskelijapalvelupisteestä saat pyynnöstä opiskelijatodistuksen eli todistuksen kirjoilla olostasi yliopistossa. Se on saatavissa suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, saksaksi ja ranskaksi.

13 Tutkintotodistus Tutkintotodistusta haetaan omalta osastolta, josta saa lisätietoja. Tarvittavat lomakkeet löytyvät HAAVIn kohdasta Opiskelu > Opiskelu-lomakkeet. Todistukset jaetaan kerran kuukaudessa pidettävässä valmistumisjuhlassa. Heinäkuussa valmistumisjuhlaa ei järjestetä. Opiskelijapalautejärjestelmä Yliopisto pyrkii kehittämään jatkuvasti opetusta. (Kurssipalautejärjestelmä KAIKUsta löytyy palautelomake jokaiselle opintojaksolle. KAIKUun pääset Oinfon tai HOPSin kautta.) On oman etusi mukaista, että arvioit jokaisen kurssin, jolla olet mukana. Opinnot muissa yliopistoissa Useimmissa koulutusohjelmissa voit suorittaa yhden sivuaineen (noin 2) jossain muussa yliopistossa. Opintojen tulee muodostaa kokonaisuus, esim. approbatur tai aineopinnot jne., joka hyväksytään osaksi opiskelijan HOPSia. Tutkintoon voi sisältyä myös muita koti- ja ulkomaisessa yliopistossa ja ammatillisessa korkeakoulussa suoritettuja opintojaksoja. Muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukemisesta päättää osastonjohtaja. Suomen yliopistojen JOO-sopimus antaa mahdollisuuden opiskella kaikissa yliopistoissa haluamiaan ja TTY:n puoltamia opintoja, jotka liitetään tekniikan kandidaatin/diplomi-insinöörin/arkkitehdin tutkintoon. Haku on useimpiin yliopistoihin keväisin ja syksyisin mennessä. Tarkista hakuajat sähköisestä JOO-järjestelmästä: Sieltä voit myös tulostaa paperihakemuksen, mikäli haet sellaiseen yliopistoon, jolla ei ole käytössä sähköistä hakua. 13 Kansainväliset opinnot TTY pyrkii siihen, että mahdollisimman moni opiskelija suorittaisi osan tutkinnostaan ulkomaisissa yliopistoissa. Yliopisto tukee opiskelua ulkomailla stipendein. Yliopistolla on opiskelijavaihtosopimus yli 200 korkeakoulun kanssa mm. seuraavissa maissa: Pohjoismaat, EU/EEA -maat, Australia, Etelä-Amerikka, Japani, Kanada, Malesia, Meksiko, Singapore, USA ja Venäjä. Yksityiskohtaista tietoa sekä henkilökohtaista opastusta kaikista TTY:n opiskelijavaihto-ohjelmista ja sopimuksista saat Kansainvälisten asiain yksiköstä ( ). KV-yksikön tarkemmat yhteystiedot löydät myös Navigaattorista. Kansainvälisten asiain yksikössä on saatavilla myös opas "Infoa ulkomaanopintoja suunnitteleville". Tietoa löytyy lisäksi opiskelijoiden intrasta HAAVIsta kohdasta "Vaihto-opiskelu". Verkko-opiskelu TTY:llä kehitetään tieto- ja viestintätekniikan opetusta ja opiskelua osana tutkinto-opetusta. Verkko-opetus on toteutettu pääasiallisesti oppimisalustojen A&O ja Moodle avulla. Verkossa opiskeltavien opintojaksojen tarjonta vaihtelee laitoksittain. Lisätietoja tieto- ja viestintätekniikan käytöstä opintojaksoilla löydät sähköisestä opinto-oppaasta. TTY:n tarjoamille verkkovälitteisille opintojaksoille voi JOO-sopimuksen puitteissa ilmoittautua muista yliopistoista ja korkeakouluista (ks. kohta opinnot muissa yliopistoissa). Lisätietoja ilmoittautumisesta saa TTY:n yleisopintoneuvojilta, (03) tai TUTKINNOT Perustutkinnot Tutkinnoista säädetään asetuksella yliopistojen tutkinnoista (794/2004). Tekniikan alalla alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtava koulutus järjestetään koulutusohjelmina. Alemman, eli tekniikan kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja ylemmän, eli diplomi-insinöörin tai arkkitehdin tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä. Koulutus järjestetään niin, että tekniikan kandidaatin tutkinnon voi suorittaa kolmessa vuodessa ja diplomi-insinöörin tai arkkitehdin tutkinnon kahdessa vuodessa. Opintopistejärjestelmä perustuu eurooppalaiseen opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmään ECTS (European Credit Transfer System). Laskennallisesti opintojakso mitoitetaan opintopisteinä siten, että 26 2/3 tuntia kokonaisopiskelutyötä vastaa yhden opintopisteen (op) laajuista suoritusta. Lukuvuotta kohti suoritetaan keskimäärin 60 opintopistettä. Tekniikan kandidaatin tutkinto koostuu perusopinnoista, aineopinnoista, kandidaatin työstä ja vapaavalintaisista opinnoista. Joissakin koulutusohjelmissa tutkintoon sisältyy myös harjoittelua.

14 14 Diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinnot koostuvat koulutusohjelman perus- ja aineopinnoista, aineopinnoista, syventävistä opinnoista, diplomityöstä ja vapaavalintaisista opinnoista. Joissakin koulutusohjelmissa tutkintoon sisältyy myös harjoittelua. Jatkotutkinnot Yliopiston jatkotutkintoja ovat tekniikan lisensiaatin ja tohtorin sekä filosofian tohtorin tutkinnot. Oikeus jatkotutkinnon suorittamiseen on arkkitehdillä ja diplomi-insinöörillä. Myös muun koti- tai ulkomaisen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut voidaan hyväksyä TTY:lle jatko-opiskelijaksi. Yliopisto kannustaa jatko-opiskelua myöntämällä stipendin tohtorintutkinnon suorittaneelle ja tarjoaa myös järjestettyjä jatko-opintoja esim. Graduate School -tohtoriohjelmina ja TTY:n sisäisinä tohtorikouluina. Jatko-opinnoista on oma oppaansa. Tutkintovaatimukset Diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkintovaatimukset määräytyvät opintojen aloitusvuoden mukaan. Esimerkiksi syksyllä 2007 aloittavat noudattavat koko tutkinnon osalta opinto-oppaan tutkintorakennetta. Sen sijaan tutkinnon osina olevat opintokokonaisuudet kuten kaikille pakolliset perusopinnot ja koulutusohjelmakohtaiset aineopinnot voidaan suorittaa eri vuosien tutkintovaatimusten mukaisesti. Koko opintokokonaisuus on kuitenkin muodostettava saman oppaan tutkintovaatimusten mukaisesti. Opintokokonaisuudet eivät voi olla tutkintorakennetta vanhemman oppaan mukaisia. Lukuvuonna tai aikaisemmin aloittaneet opiskelijat saavat saakka opiskella siinä järjestyksessä, kun yliopiston hyväksytyssä tutkintosäännössä myöhempine muutoksineen on määrätty. Heillä on kuitenkin halutessaan oikeus siirtyä opiskelemaan uuden tutkintorakenteen mukaisesti, jolloin he siirtyvät opiskelemaan opinto-oppaan mukaisen tutkintorakenteen mukaisesti. Tutkintorakenteen vaihtamista täytyy hakea. Tarkemmat ohjeet hakumenettelystä löydät HAAVIsta. Tarve poiketa opintojen normaalirakenteesta voi syntyä esimerkiksi muissa yliopistoissa suoritettujen opintojen sijoittamiseksi tutkintoon tai koulutusohjelman vaihdon yhteydessä. Näissä tapauksissa voit hakea henkilökohtaista opintosuunnitelmaa osastonjohtajalta. Harjoittelu Perustutkintoihin sisältyy yhteensä enintään kymmenen (10) op harjoittelua osastoneuvoston määräämällä tavalla. Näistä enintään intopistettä voi sijoittaa alempaan tutkintoon. Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija oman ammattialansa työympäristöön ja työtehtäviin. Harjoittelu hyväksytetään kyseisen tutkinnon opintojen loppuvaiheessa yhdellä kertaa HAAVI > Opiskelu > Opiskelu-lomakkeet saatavalla lomakkeella. Ulkomaanharjoittelu Osan harjoittelusta voi suorittaa myös ulkomailla. Työkokemuksen lisäksi ulkomailla työskentely kasvattaa kielitaitoa ja opettaa eri kulttuurien tuntemusta. Harjoittelupaikan ulkomailta voi hankkia itse esimerkiksi kirjekampanjalla. Helpoin tapa on kuitenkin hakea harjoittelupaikkaa jonkun vaihto-organisaation kautta. KV-harjoitteluneuvojat järjestävät keväisin IA- ESTE-haun, jonka kautta voi hakea harjoittelupaikkaa yli 60:stä eri maasta. Lisäksi TTY:lla toimivat AIESEC, joka välittää harjoit-telupaikkoja kaupallisen ja tietotekniikan alan opiskelijoille sekä FASTEC, jonka kautta voi päästä harjoittelemaan USA:han. Harjoittelun hyväksyttäminen Jokaisella osastolla on oma yhdyshenkilö, joka hyväksyy harjoittelun. Hyväksyttäessäsi harjoittelua täytät ko. lomakkeen ja liität mukaan työtodistukset kyseisistä harjoittelupaikoista. Harjoittelun yhdyshenkilöltä voit etukäteen varmistaa, että harjoitte-lusi kelpaa osaksi tutkintoa. Harjoittelusta saat lisätietoja rekrytointipalvelusta. Puhelin , tai sähköposti: Kieliopinnot Opintojaksoille ilmoittaudutaan aina Oinfon kautta. Pakolliset kieliopinnot Perusopintoihin sisällytettäviä pakollisia kieliopintoja on koulu-

15 tusohjelmasta riippuen vähintään. Hyväksyttävien kieliopintojen taso on määritelty koulutusohjelmittain. Vieraan kielen pakolliset opintopisteet voi suorittaa, englannin, ranskan, saksan tai venäjän kielessä sekä Tampereen yliopiston tarjoamissa espanjan ja italian kielissä. HUOM: Espanjan, italian ja japanin jatkokurssit vastaavat valmistavaa kurssitasoa. Ks. taulukko. Toisessa kotimaisessa kielessä suoritetaan vähintään :n peruskurssi. Toinen kotimainen kieli on suomenkielisen koulun käyneillä ruotsi. Jos koulusivistyskielenä on ruotsi, suoritetaan toisen kotimaisen kielen keskitason opintojakso suomen kielikokeella. TTY:n tutkintotodistukseen uuden tutkinnon mukaan suorittaneille tulee erikseen arvosana kirjallisesta ja suullisesta toisen kotimaisen kielen taidosta. Muut kieliopinnot Pakollisten kieliopintojen lisäksi kielten opintojaksoja voidaan sisällyttää tutkintoon vapaasti valittavina opintoina tai koota niistä kielten sivuaine (2). Katso lähemmin kohta Kielten sivuaine. Kieliohjelmaa valittaessa kannattaa ottaa huomioon työelämässä korostunut monipuolinen kielitaidon tarve. Monet ovat jo aikaisemmin hankkineet suhteellisen hyvän taidon jossakin kielessä. Tämän vuoksi olisi syytä harkita jonkin toisen vieraan kielen valitsemista yleisopintojen vieraaksi kieleksi ja kehittää aikaisemmin hankittua kielitaitoa osallistumalla tämän kielen erikoiskursseille. Jos haluaa aloittaa kokonaan uuden kielen, suoritetaan ensin alkeis- ja sitten valmistava kurssi. Näistä kertyvät opintoviikot voidaan sisällyttää vain valinnaisiin aineisiin. Uuden kielen opiskelu kannattaa aloittaa mahdollisimman aikaisin. Näin voit edetä jatkokursseille asti. Valintaperusteet opintojaksoille Mikäli opintojaksolle ilmoittautuu enemmän opiskelijoita kuin on mahdollista ottaa, tapahtuu karsinta opintosuoritusten perusteella. Karsinta suoritetaan siten, että ne opiskelijat joilla on eniten opintosuorituksia pääsevät opintojaksolle. Huom! Ryhmän vaihto on myöhemmin sallittua, jos aika ei sovi. Ryhmän lopullinen koostumus selviää ensimmäisellä tunnilla. Asiasta on kuitenkin aina neuvoteltava opettajien kanssa. Kielikoe Toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen keskitason opintojakso on mahdollista suorittaa kielikokeella. Tarkemmat tiedot 15 eri kielten kielikokeiden suorittamisesta on annettu kielten opintojaksokuvausten yhteydessä. Kielikokeita järjestetään lukukauden alussa, loka- ja tammikuussa, englannin kielessä eloja marraskuussa. Korvaavuudet Suoraan korvataan sellainen opintojakso, joka on tiedeyliopistossa suoritettu, vastaavan laajuinen ja ainakin karkeasti samansisältöinen (esim. ruotsin osalta hyväksytään teknillisten yliopistojen ja tiedekuntien sekä kaupallisten aineiden opiskelijoiden suorittamat kurssit, mutta ei esim. historian opiskelijan suorittamaa kurssia). Toinen kotimainen kieli Ammattikorkeakoulun tutkintotodistuksessa osoitettu asetuksenmukainen toisen kotimaisen kielen taito hyväksytään sellaisenaan. Korvaushakemus toimitetaan oman osaston osastosihteerille. Tampereen yliopiston kanssa yhteistyönä annettava opetus 1. TTY:lla järjestetään omat espanjan, italian ja japanin alkeiskurssit sekä espanjan ja japanin valmistavan tason opintojaksoja. Korkeamman tason kurssit, esim. kirjallisen ja suullisen tason kurssit, jotka vastaavat TTY:n keskitason opintojaksoja, järjestetään vain Tampereen yliopistolla (TaY). Kursseille ilmoittaudutaan Oinfon kautta. Osallistuminen ei edellytä erityistä lupaa. Osallistuminen TaY:n kielikeskuksessa tapahtuvaan muuhun kuin espanjan, italian ja japanin kieltenopetukseen edellyttää osastonjohtajan puoltoa (kohdat 2 ja 3). TTY:n Opiskelijapalvelut -pisteestä löydät opinto-oikeuden hakemisessa tarvittavat lomakkeet. 2. Tay:n kielikeskuksen arabian ja kiinan kielten kursseille sekä Intercultural Communication Studies - opintokokonaisuuden peruskursseihin ilmoittaudutaan TTY:n Oinfon kautta. Kurssille pääsy tulee varmistaa TaY:n kielikeskuksesta. 3. Tay:n kielikeskuksen järjestämään harvinaisten kielten opetukseen voit osallistua, mikäli ryhmissä on tilaa. Ilmoittautuminen tapahtuu TaY:n kielikeskukseen.

16 16

17 17

18 18 NAVIGAATTORI TTY:N NEUVONTAPALVELUT OPISKELIJOILLE Opintojen ohjaus ja neuvonta Yleisopintoneuvojat auttavat yleisissä opiskeluun liittyvissä asioissa, kun haluat tietää esimerkiksi lukujärjestyksen ja opintosuunnitelman muokkaamisesta, O-infon käytöstä, vierailuopiskelusta, avoimen yliopiston opiskelumahdollisuuksista tai harjoittelusta. > Opiskelu > Opintoneuvonta Avoinna: arkisin klo Huone: PC201D (Päärakennuksen 2. krs, oppimiskeskus) Puhelin: (03) Sähköposti: Koulutusohjelmien opintoneuvojat auttavat, kun kyseessä on koulutusohjelman ja osaston opintoihin liittyvät asiat. Opintoneuvoja avustaa opinto- (ja valmistumis)suunnitelmien teossa ja hyväksyttämisessä sekä pää- ja sivuaineiden valinnoissa. Katso vastaanottoajat Haavista! > Opiskelu > Opintoneuvonta > Koulutusohjelmien opintoneuvojat Koulutusohjelma Huone Puh. Sähköposti Arkkitehtuuri R0203 (03) 3115 Automaatiotekniikka SD211 (03) Konetekniikka K1446 (03) 3115 Materiaalitekniikka K1446 (03) 3115 Rakennustekniikka RG203A (03) Sähkötekniikka SC106 (03) 3115 Teknis-luonnontieteellinen SC108 (03) Tekstiili- ja vaatetustekniikka K1446 (03) 3115 Tietojohtaminen FA117 (03) 3115 Tietoliikenne-elektroniikka TD206 (03) Tietotekniikka TD206 (03) Tuotantotalous FA117 (03) 3115 Ympäristö- ja energiatekniikka, Biotekniikka FA117 (03) 3115

19 Koulutusohjelmien opetuksen suunnittelijat vastaavat opetuksen ja opiskelun suunnittelusta, kehityksestä ja koordinoinnista sekä yhdessä opintoneuvojien kanssa opiskelijoiden neuvonnasta ja ohjauksesta. Suunnittelija auttaa erityisesti tutkintorakennetta sekä tutkinnon sisältöä ja säännöksiä koskevissa asioissa. Katso vastaanottoajat Haavista! > Opiskelu > Opintoneuvonta > Opetuksen suunnittelijat Sähköposti: 19 Koulutusohjelma Suunnittelija Huone Puh. Arkkitehtuuri Marleena Yli-Äyhö RJ312 (03) Automaatiotekniikka Johanna Heinola SD214 (03) Biotekniikka Suvi-Päivikki Ikonen SC108 (03) Konetekniikka Mervi Jokipii K1701A (03) Materiaalitekniikka Päivi Peltonen K Rakennustekniikka Päivi Javanainen RL313B (03) Sähkötekniikka Susanna Ketola SC204 (03) Teknis-luonnontieteellinen Suvi-Päivikki Ikonen SC108 (03) Tekstiili- ja vaatetustekniikka Päivi Peltonen K Tietojohtaminen Katja Tornberg FB236 (03) Tietoliikenne-elektroniikka Siina Jokinen TA213 (03) Tietotekniikka Siina Jokinen TA213 (03) Tuotantotalous Katja Tornberg FB236 (03) Ympäristö- ja energiatekniikka Suvi-Päivikki Ikonen SC108 (03) Porin koulutusohjelmat Susanna Honko 229 (02) Osastosihteeri (tietotekniikan osastolla koulutussihteeri) hoitaa kaikki anomukset osastoneuvostoon sekä neuvoo tutkintorakenteeseen ja todistuksiin liittyvissä asioissa. Opintopsykologi auttaa opiskelumotivaatioon, opiskelutaitoihin, opintojen etenemiseen ja suunnittelemiseen, omien valintojen miettimiseen ja opinnoissa jaksamiseen liittyvistä asioista. Katso päivystys ja puhelinajat Haavista! > Opiskelu > Opintoneuvonta > Opintopsykologi Huone: PC205 (Päärakennuksen 2. krs) Puhelin: (03) Sähköposti: Esteettömyysasiamies auttaa, mikäli sinulla on jokin opiskelua vaikeuttava vamma tai muu este, jonka takia tarvitset erityisjärjestelyjä. Huone: PC209 Puhelin: (03) Sähköposti: Opiskelijapalvelupisteessä, joka myös opintotoimiston nimellä tunnetaan, hoituvat muun muassa ilmoittautuminen sekä nimen- ja osoitteenmuutokset. Palvelupisteestä saat myös erilaisia lomakkeita, opiskelutodistuksia sekä otteita opintorekisteristä. Avoinna: arkisin klo Päärakennuksen 2. krs Puhelin: (03) Fax: (03) Sähköposti:

20 20 Opintosuorituksia koskevissa asioissa ota yhteyttä opiskelijapalvelupisteeseen. Avoin yliopisto järjestää perustutkintoihin kuuluvaa opetusta, johon voivat osallistua avoimen yliopiston opiskelijoiden lisäksi myös teekkarit. Avoimen yliopiston kurssit ovat teekkareille maksuttomia. Avoimen yliopiston asioissa voit kääntyä toimistosihteeri Anne Jussilan tai opiskelijapalvelupisteen puoleen. Avoinna: arkisin klo Päärakennuksen 2. krs (Opiskelijapalvelupiste) Puhelin: (03) tai (03) Sähköposti: Kansainvälisten asiain yksikkö, tunnetaan myös kv-toimistona, tarjoaa tietoa, kun haluat vaihtoon ulkomaille. > Vaihto-opiskelu Avoinna: arkisin klo Huone: PA207 (Päärakennuksen 2. krs) Puhelin: (03) Sähköposti: Kansainvälinen harjoitteluneuvoja antaa tietoa työharjoittelusta ulkomailla ja neuvoja harjoittelupaikkojen ja matka-avustusten hankkimiseen. Katso vastaanottoajat Haavista! > Harjoittelu ja työpaikat > Työharjoittelu ulkomailla Huone: PC201D (Päärakennuksen 2. krs, oppimiskeskus) Puhelin: (03) Sähköposti: Adecco-TTY Urapalvelut tarjoaa opastusta työnhakuun sekä kesätyö-, harjoittelu- ja diplomityöpaikkojen välitystä. > Harjoittelu ja työpaikat, Avoinna: arkisin klo Päärakennuksen 1. krs. Puhelin: (03) Sähköposti: Opintotukiasiat hoituvat yliopiston omassa opintotukipalvelussa. > Opintotuki Avoinna: arkisin klo Päärakennuksen 2. krs. Puhelin: (03) Sähköposti: Muut palvelut ATK-piste antaa tietokoneiden käyttöön ja tietoliikenneverkkoihin liittyvää neuvontaa ja opastusta (myös unohtuneet salasanat!) sekä välittää ohjelmistoja ja tulostuspalveluja. ATK-pisteen aukioloajat ovat samat kuin kirjastolla. Puhelin: (03) Huone: ma-pe Päärakennuksen 2. krs, oppimiskeskus (PC201D), lauantaisin kirjaston yhteydessä 1. krs Sähköposti: Kirjasto tarjoaa kirjasto-, neuvonta- ja ATK-luokkapalveluita sekä tiedonhakuun ja hallintaan liittyvää perehdytystä. Kirjastosta löydät lukusalikappaleet kurssikirjoista, luku- ja työskentelypaikkoja sekä mikrotietokoneita. > Kirjasto Avoinna: Lukukausien aikana ma-pe 8-18, la Loma-aikoina ma 8-18, ti-pe 8-16, la suljettu. Puhelin: Lainaus: (03) , sähköposti: Tietopiste: (03) , sähköposti: Liikuntapalvelut TTY liikuttaa! Tutustu monipuoliseen liikuntatarjontaan! Liikuntatoimisto, Tamppi Areenan 2. krs. Puhelin: (03) Sähköposti: YTHS:n terveyspalvelut ovat kaikkien ylioppilaskunnan jäsenmaksun maksaneiden käytettävissä.

21 Korkeakoulupastori on yliopistolla sekä opiskelijoita että henkilökuntaa varten. Kappelilla voit poiketa hiljentymässä tai levähtämässä. Ota yhteyttä, kun kaipaat luottamuksellista keskusteluapua tai suunnittelet kirkollisia juhlia. Festian kappeli Puhelin: (03) Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta TTYY on opiskelijoiden oma etujärjestö, johon kuuluvat kaikki tekniikan kandidaatin, diplomi-insinöörin tai arkkitehdin tutkintoa suorittavat. Ylioppilaskunnan tehtävänä on toimia teekkareiden yhdyssiteenä ja edistää jäsentensä yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä pyrkimyksiä. ja Toimisto, ns. Paulan tiski, sijaitsee Päärakennuksen 2. krs Puhelin: (03) TTY:n opiskelijoiden intraa kannattaa seurata: HAAVIsta löydät vastauksen yllättävän moneen kysymykseen! Muista: MUUTA OPISKELUUN JA YLIOPISTOON LIITTYVÄÄ Kirjastopalvelut Kokoelmat Yliopiston kirjasto on maan toiseksi suurin teknis-tieteellinen kirjasto. Kirjasto tuottaa TTY:n kampuksella toimiville laadukasta ja nopeaa kirjasto- ja tietopalvelua sekä tiedonhakuun ja -hallintaan liittyvää perehdyttämistä. Tieto- ja viestintätekniikan käyttöönotto tieteellisessä julkaisemisessa on muuttanut tapaa rakentaa kirjaston kokoelmia ja tarjota aineistoja käyttöön. Kirjastoon hankitut uudet verkkoaineistot on koottu ekirjasto -kokoelmaksi kirjaston www-sivuille. Palvelut tuotetaan tietokantoja, muita digitaalisia medioita ja ajanmukaisia tietoteknisiä 21 välineitä hyväksi käyttäen. Näiden aineistojen käyttöehdot määritellään käyttöoikeussopimuksissa. Verkossa olevien lehtien määrä on runsaat 8000 sisältäen tunnetuimmat teknistieteelliset lehdet. Sanakirja NetMot käsittää tekniikan ja kaupan sanakirjojen lisäksi erikoissanastoja tunnetuimmilla kielillä. Käsikirjoja on teknistieteellisiltä aloilta muutama sata ja verkkokirjoja lähes kaikkien käytettävissä. Painetut kokoelmat kattavat noin kirjaa ja noin 700 aikakauslehteä sekä monipuolisen hakuteoskokoelman. Tutcat Tutcat-tietokannassa on tiedot kirjaston kokoelmista, laitoskokoelmissa olevasta aineistosta ja Porin kirjaston kokoelmista. Tutcat sisältää myös julkaisujen saatavuustiedot. Lainaus Kaikkien lainattavissa on noin niteen kokoelma lähinnä teknis-tieteellisiltä aloilta. Kurssikirjoista on han-kittu lukusalikappaleet, joita saa myös yölainaan. Kirjastossa on noin 250 luku- ja työpaikkaa. Tietohaku ja tietoaineiston välitys Artik-kelikopioita ja lainoja välitetään maksusta sekä kotimaasta että ulkomailta. Atk-palvelut ATK-luokat ovat opiskelijoiden käytössä opetuksen osa-na ja tukena. Yliopiston tietoliikenneverkkoon liitetyiltä tietokoneilta pystyy käyttämään verkko-palveluita. Tietokoneita on yhteensä 260 kpl. Yliopiston opiskelijat saavat ensimmäisen lukukau-den alussa käyttäjätunnuksen tietokoneille. Tunnus on voimassa yliopistossa läsnä olevilla opiskelijoilla. Opastus Päärakennuksessa ovat ATK-, lainaus- ja tietopisteet, josta saa neuvontaa kirjaston aukioloaikana, muuna aikana Syksyllä järjestetään uusille opiskelijoille opastusta sekä kirjasto- että atk-palveluissa. Tietoiskuja järjestetään eri aiheista tarpeen mukaan.

22 22 Aukioloajat ja osoite Kirjasto on avoinna lukukausien aikana: ma-pe 8-18, la 9-15 loma-aikoina: ma 8-18, ti-pe 8-16, la suljettu. Käyntiosoite: Korkeakoulunkatu 10, Hervanta Postiosoite: PL 537, Tampere Palvelunumerot Atk-piste (03) Lainauspiste (03) Tietopiste (03) Tietoaineiston välitys (03) Telefaksi (03) URL: Työelämäyhteydet Rekrytointipalvelut Adecco-TTY Urapalvelut Adecco-TTY Urapalvelut auttaa opiskelijoita ja vastavalmistuneita työnhakuun liittyvissä asioissa. Urapalvelujen www-sivujen kautta ( löytyy uusimmat kesätyö- ja harjoittelupaikka-, diplomityöpaikka- sekä muut työpaikkailmoitukset. Adecco-TTY:n kautta on mahdollista työllistyä myös osaaikatöihin opintojen ohella. Urapalveluista löytyy lisäksi työelämää koskevaa kirjallisuutta, oppaita ja asiakirjamalleja työnhakuun. Lisää tietoa palveluista saat ottamalla yhteyttä puhelimitse tai , www-sivuilta ( tai poikkeamalla päärakennuksen ensimmäisessä kerroksessa. Urapalvelut on avoinna arkisin klo Yrittäjyyspalvelut TTY tukee opiskelijoiden yrittäjyyttä TTY:n Yrittäjyyspalveluiden kautta. Palvelu tarjoaa apua tuote-/liikeidean kehittämiseen ja yritys- sekä liiketoiminnan aloittamiseen. Palvelun kautta on mahdollista mm. päästä mukaan yrittäjyysvalmiuksia kehittävään valmennukseen, vuokrata tilaa TTY:ltä, saada tietoa rahoituslähteistä sekä saada kontakteja eri kehittäjätahoihin ja yhteistyökumppaneihin. Yhteydet ja lisätiedot: yritysasiamies Mikko Nieminen Tampereen teknillisen yliopiston alumni ry Tampereen teknillisen yliopiston alumni ry toimii elävän vuorovaikutteisen yhteistyön ylläpitämiseksi alumnin ja yliopiston välillä. Alumni sana on latinaa ja tarkoittaa suojattia, kasvattia. TTY-alumnit ovat Tampereen teknillisen yliopiston kasvatteja. TTY:n alumnitoiminta on elävää vuorovaikutusta tutkimuksen ja teollisuuden välillä, tiedon ja kokemuksen aktiivista jakamista molemminpuolisen kehitystyön onnistumiseksi. Alumnitoiminnan kautta myös yliopiston kasvatit säilyttävät yhteytensä tieteen maailmaan ja toisiinsa. Liittymällä yhdistyksen jäseneksi säilytät yhteytesi yliopistoon valmistumisen jälkeenkin. Liittyminen: tai Yliopiston hallintoelinten kokoonpanot Rehtorit Jarl-Thure Eriksson, professori, rehtori Markku Kivikoski, professori, ensimmäinen vararehtori Tuomo Tiainen, professori, toinen vararehtori Hallitus Hallituksen tehtävänä on mm. hyväksyä yliopiston toimintakertomus ja tilinpäätös, toiminta- ja taloussuunnitelma ja muut laajakantoiset suunnitelmat sekä päättää vuosittain opiskelemaan otettavien opiskelijoiden määrästä ja valintaperusteista. Hallitukseen kuuluvat :

23 Jarl-Thure Eriksson, rehtori, puheenjohtaja Jäsenet Varajäsenet: vararehtori Markku Kivikoski vararehtori Tuomo Tiainen professori Helge Lemmetyinen professori Hannu-Matti Järvinen professori Toivo Lepistö professori Jari Multisilta toimistosihteeri Riitta Ranta lehtori Lasse Vehmanen Nokia Mobile Phonesin Nokia Oyj:n ohjelmistojohtaja johtaja Rauno Uusitalo Timo-Pekka Leinonen tekn.yo Pekka Leikas arkkitehtiylioppilas Heikki Ruski TE-keskuksen johtaja Katsa Oy:n toimitusjohtaja Riitta Varpe Timo Salli laboratorio-insinööri Alpo Värri tutkimusasiamies Pirjo Kuhanen tekn.yo Maria Leppänen arkkitehtiylioppilas Outi Rantamäki TUTKINNOT JA TUTKINTOVAATIMUKSET DIPLOMI-INSINÖÖRIN KOULUTUSOHJELMISSA 23 Tutkintojen rakenne TTY:n diplomi-insinöörin tutkintoon johtavissa koulutusohjelmissa alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon yleinen rakenne lukuvuonna näyttää seuraavalta: Opetus- ja tutkimusneuvosto (OTN) Opetus- ja tutkimusneuvoston tehtävänä on mm. päättää yliopistossa annettavan opetuksen suuntaviivoista ja toimia yliopiston tutkintolautakuntana. Opetus- ja tutkimusneuvoston puheenjohtajana toimii ensimmäinen vararehtori Markku Kivikoski ja jäseninä osastonjohtajat. Lisäksi yliopiston opettajat ja tutkijat valitsevat keskuudestaan kaksi jäsentä ja vara-jäsentä ja ylioppilaskunta valitsee opiskelijoiden keskuudesta kaksi jäsentä ja varajäsentä. Osastoneuvostot Osastoneuvoston tehtävänä on mm. hyväksyä osaston opetussuunnitelmat ja hyväksyä osastossa suoritetut tutkinnot. Osastoneuvosto arvostelee myös väitöskirjat, lisensiaatin tutkimukset ja diplomityöt. Osastoneuvostossa on professori- henkilökunta- ja opiskelijajäseniä. Osaston professorit valitsevat keskuudestaan viisi ja osaston muu henkilökunta kolme jäsentä ja yhtä monta varajäsentä. Ylioppilaskunta valitsee asianomaisen osaston opiskelijoiden keskuudesta kolme jäsentä ja yhtä monta varajäsentä. Tekniikan kandidaatin tutkinto Tekniikan kandidaatin tutkinto on alempi korkeakoulututkinto, jonka kokonaislaajuus on 180 opintopistettä ja tavoitteellinen suoritusaika kolme vuotta. TTY:lle yhteisvalinnan kautta hyväksytyt opiskelijat suorittavat ensin kandidaatin tutkinnon ja jat-

24 24 kavat sitten kaksivuotiseen diplomi-insinöörin tutkintoon. Oikeus jatkaa opintoja saman koulutusohjelman sisällä on automaattinen. Tekniikan kandidaatin tutkinto koostuu perusopinnoista (110 op), aineopinnoista (2 x 2), kandidaatin työstä (8 op) ja vapaavalintaisista opinnoista (1). Perusopinnot Perusopintojen kokonaislaajuus on noin 110 opintopistettä. Kaikkien koulutusohjelmien perusopintoihin tulee sisältyä vähintään: 27 opintopistettä matematiikkaa 17 opintopistettä fysiikkaa intopistettä kemiaa intopistettä tietotekniikkaa intopistettä taloutta intopistettä vieraan kielen opintoja intopistettä toisen kotimaisen kielen opintoja Varsinaiset opintojaksot ovat kuitenkin osastojen päätettävissä ja voivat vaihdella koulutusohjelmakohtaisesti. Aineopinnot eli pää- ja sivuaine Kunkin opiskelijan tutkintoon sisältyy vähintään kaksi 2intopisteen aineopintokokonaisuutta, joista toiseen liittyen tehdään kandidaatin työ. Aineopinnot ja niihin liittyvä kandidaatin työ muodostavat opiskelijan kandidaatin tutkinnon pääaineen. Aineopinnot, joihin ei liity kandidaatin työtä muodostaa opiskelijan kandidaatin tutkinnon sivuaineen. Koulutusohjelman kandidaatin tutkintoon soveltuvat aineopintokokonaisuudet on lueteltu koulutusohjelman tekniikan kandidaatin tutkinnon kuvauksen yhteydessä. Tässä yhteydessä on myös määritelty, voiko aineopintoihin liittyen tehdä kyseisessä koulutusohjelmassa kandidaatin työn. Vapaasti valittavat opinnot Kaikissa koulutusohjelmissa on tilaa vapaasti valittaville opinnoille. Opiskelija voi liittää tutkintoonsa myös sellaisen kokonaisuuden toisesta yliopistosta, jota ei voida hyväksyä tutkinnon aineopintokokonaisuudeksi. Tällöin kokonaisuus sijoitetaan vapaasti valittaviin opintoihin. Myös ulkomailla suoritettavat opinnot kuuluvat yleensä vapaasti valittavien opintojen ryhmään. Niiden tutkintoon soveltuvuudesta on neuvoteltava osaston kanssa. Tampereen teknillisessä yliopistossa on toteutettu ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksilukemisjärjestelmä Euroopan Unionin Socrates/Erasmus -ohjelman mukaisen vaihdon sisällä. Kandidaatin työ Tekniikan kandidaatin tutkintoon kuuluu kandidaatintyö ja kypsyysnäyte. Kandidaatintyön kokonaislaajuus on 8 opintopistettä. Kandidaatintyö osoittaa opiskelijan kykyä soveltaa oppimaansa sekä kykyä tieteelliseen tai taiteelliseen ajatteluun ja toimintatapoihin. Nämä sisältävät myös kyvyn viestiä äidinkielellään sekä suullisesti että kirjallisesti. Kypsyysnäyte osoittaa opiskelijan perehtyneisyyttä kandidaatintyön alaan sekä kielitaitoa äidinkielellä. Kandidaatintyön laajuus on 8 opintopistettä ja se voi kirjallisen raportin lisäksi sisältää esim. seminaariesitelmän pitämisen ja opponoinnin tai muuta opinnäytetyön tekemistä tukevaa opetusta. Kandidaatintyö voidaan tehdä myös ryhmätyönä, jolloin jokaisen tekijän itsenäinen osuus on osoitettava. Työn tarkastaa osaston määräämä tarkastaja, jonka tulee olla korkeakoulututkinnon suorittanut. Kandintyöhön sisältyvä kypsyysnäyte annetaan koulutusohjelman ohjeistamalla tavalla. Diplomi-insinöörin tutkinto Diplomi-insinöörin tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto, jonka kokonaislaajuus on 120 opintopistettä ja tavoitteellinen suoritusaika kaksi vuotta. TTY:lle yhteisvalinnan kautta hyväksytyt opiskelijat saavat opinto-oikeuden suoraan diplomi-insinöörin tutkintoon asti. Käytännössä ylemmän tutkinnon opinnot voi aloittaa joustavasti jo kandivaiheen aikana. Diplomityön aihetta anoessa täytyy kuitenkin olla suoritettuna koko tekniikan kandidaatin tutkinto ja lisäksi osa ylemmän vaiheen opinnoista. Diplomi-insinöörin tutkinto koostuu koulutusohjelman perusja aineopinnoista, aineopinnoista, syventävistä opinnoista, diplomityöstä ja vapaavalintaisista opinnoista. Joissakin koulutusohjelmissa tutkintoon sisältyy myös harjoittelua.

25 Koulutusohjelman perus- ja aineopinnot Koulutusohjelman perus- ja aineopintojen kokonaislaajuus vaihtelee opintopisteen välillä. Opintokokonaisuuden sisältö vaihtelee varsin laajasti koulutusohjelmittain. 25 Aineopinnot ja syventävät opinnot (pää- ja sivuaine) Opiskelijan tutkintoon voi sisältyä joko yksi 2intopisteen aineopintokokonaisuus ja yksi vähintään intopisteen syventävien opintojen kokonaisuus tai kaksi syventävien opintojen kokonaisuutta. Tutkinnon opinnäytetyö on diplomityö, joka tehdään syventäviin opintoihin liittyvästä aiheesta. Syventävät opinnot ja niihin liittyvä diplomityö muodostavat opiskelijan DI-tutkinnon pääaineen. Aine- tai syventävät opinnot, joihin ei liity diplomityötä muodostaa opiskelijan DI-tutkinnon sivuaineen. Koulutusohjelman DI-tutkintoon soveltuvat opintokokonaisuudet on lueteltu koulutusohjelman DI-tutkinnon kuvauksen yhteydessä. Tässä yhteydessä on myös eritelty mihin syventäviin opintoihin liittyen opiskelija voi koulutusohjelmassa tehdä diplomityön. Vapaasti valittavat opinnot Kaikissa koulutusohjelmissa on tilaa vapaasti valittaville opinnoille. Vapaavalintaisten opintojaksojen yhteislaajuus riippuu tutkinnon muiden opintokokonaisuuksien laajuudesta. Diplomityö Diplomityö on diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkintoon kuuluva, opintojen loppuvaiheessa tehtävä opinnäytetyö, jonka laajuus on intopistettä. Diplomityö tehdään opiskelijan syventävien opintojen opintokokonaisuuteen liittyvästä aihepiiristä. TUTKINNOT JA TUTKINTOVAATIMUKSET ARKKITEHTUURIN KOULUTUSOHJELMASSA Tutkintojen rakenne TTY:n arkkitehdin tutkintoon johtavassa koulutusohjelmissa alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon yleinen rakenne lukuvuonna näyttää seuraavalta: Tekniikan kandidaatin tutkinto (arkkitehtuuri) Tekniikan kandidaatin tutkinto on alempi korkeakoulututkinto, jonka kokonaislaajuus on 180 opintopistettä ja tavoitteellinen suoritusaika kolme vuotta. TTY:lle yhteisvalinnan kautta hyväksytyt opiskelijat suorittavat ensin kandidaatin tutkinnon ja jatkavat sitten kaksivuotiseen arkkitehdin tutkintoon. Oikeus jatkaa opintoja saman koulutusohjelman sisällä on automaattinen. Arkkitehtuurin koulutusohjelman tekniikan kandidaatin tutkinnon rakenne eroaa jossain määrin DI-koulutusohjelmien tekniikan kandidaatin tutkinnon yleisrakenteesta. Tutkinto koostuu perusopinnoista (2), aineopinnoista (110 op), kandidaatin työstä (8 op), harjoittelusta (8 op) ja vapaavalintaisista opinnoista (28 op). Tutkinnon tarkempi sisältö on kerrottu tämän oppaan koulutusohjelmia käsittelevässä osassa.

26 26 Kandidaatin työ Tekniikan kandidaatin tutkintoon kuuluu kandidaatintyö ja kypsyysnäyte. Kandidaatintyön kokonaislaajuus on 8 opintopistettä. Kandidaatintyö osoittaa opiskelijan kykyä soveltaa oppimaansa sekä kykyä tieteelliseen tai taiteelliseen ajatteluun ja toimintatapoihin. Nämä sisältävät myös kyvyn viestiä äidinkielellään sekä suullisesti että kirjallisesti. Kypsyysnäyte osoittaa opiskelijan perehtyneisyyttä kandidaatintyön alaan sekä kielitaitoa äidinkielellä. Kandidaatintyön laajuus on 8 opintopistettä ja se voi kirjallisen raportin lisäksi sisältää esim. seminaariesitelmän pitämisen ja opponoinnin tai muuta opinnäytetyön tekemistä tukevaa opetusta. Kandidaatintyö voidaan tehdä myös ryhmätyönä, jolloin jokaisen tekijän itsenäinen osuus on osoitettava. Työn tarkastaa osaston määräämä tarkastaja, jonka tulee olla korkeakoulututkinnon suorittanut. Kandintyöhön sisältyvä kypsyysnäyte annetaan koulutusohjelman ohjeistamalla tavalla. Arkkitehdin tutkinto Arkkitehdin tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto, jonka kokonaislaajuus on 120 opintopistettä ja tavoitteellinen suoritusaika kaksi vuotta. TTY:lle arkkitehtuurin koulutusohjelmaan hyväksytyt opiskelijat saavat opinto-oikeuden suoraan arkkitehdin tutkintoon asti. Käytännössä ylemmän tutkinnon opinnot voi aloittaa joustavasti jo kandivaiheen aikana. Diplomityön aihetta anoessa täytyy kuitenkin olla suoritettuna koko tekniikan kandidaatin tutkinto ja lisäksi osa ylemmän vaiheen opinnoista. Arkkitehdin tutkinto koostuu aineopinnoista (4), syventävistä opinnoista (), diplomityöstä () ja vapaavalintaisista opinnoista (18 op). Diplomityö Diplomityö on diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkintoon kuuluva, opintojen loppuvaiheessa tehtävä opinnäytetyö, jonka laajuus on intopistettä. Diplomityö tehdään opiskelijan syventävien opintojen opintokokonaisuuteen liittyvästä aihepiiristä. Syventävät opinnot ja niihin liittyvä diplomityö muodostavat opiskelijan pääaineen. Tutkinnon tarkempi sisältö on kerrottu tämän oppaan koulutusohjelmia käsittelevässä osassa.

27 27 ARKKITEHTUURIN KOULUTUSOHJELMA Arkkitehtuurin osaston ja koulutusohjelman johtaja, professori Ilmari Lahdelma huone RJ206, puh Osaston sihteeri Annukka Ristikaarto, huone RK204, puhelin Opetuksen suunnittelija Marleena Yli-Äyhö huone RJ312, puh Osaston opintoneuvoja huone RO203, puhelin Yleistavoitteet Arkkitehtuurin koulutusohjelman tavoitteena on antaa valmius toimia arkkitehdin ammattialalla, johon kuuluvat fyysisen ympäristön kehittäminen, rakentamisen suunnittelu sekä tähän liittyvät toteuttamis- ja johtamistehtävät. Lisäksi tavoitteena on antaa valmius jatko-opintoihin ja niiden kautta tutkimus- ja opetustehtäviin. Oppimistavoitteet Koulutusohjelman tavoitteena on kehittää opiskelijalle arkkitehdin ammattialalla tarvittava suunnittelutaito. Euroopan yhteisöjen neuvoston antaman direktiivin mukaan arkkitehtuurin opintoihin on sisällytettävä tasapuolisesti sekä teoreettista että käytännöllistä arkkitehtikoulutusta sen varmistamiseksi, että opiskelijalla on: - kyky esteettiset ja tekniset vaatimukset täyttävään arkkitehtoniseen suunnitteluun - riittävä arkkitehtuurin sekä sille läheisten taiteen, tekniikan ja yhteiskuntatieteen alojen historian ja teorian tuntemus - taiteiden tuntemus arkkitehtonisten suunnittelun laatuun vaikuttavana tekijänä - riittävä perehtyneisyys kaupunkisuunnitteluun ja suunnitteluprosessin edellyttämät taidot - kyky ymmärtää ihmisten ja rakennusten sekä rakennusten ja niiden ympäristön välisiä suhteita ja tarvetta suhteuttaa rakennukset ja niiden väliset tilat ihmisten tarpeisiin ja mittakaavaan - kyky ymmärtää arkkitehdin ammattikuva ja hänen tehtävänsä yhteiskunnassa ja erityisesti kyky ottaa yhteiskunnalliset tekijät huomioon hankkeiden ohjelmoinnissa - tarvittavien tutkimus- ja valmistumismenetelmien hallinta suunnitteluohjelman laadinnassa - perehtyneisyys rakennussuunnitteluun liittyviin rakenne- ja muihin teknisiin kysymyksiin - riittävä perehtyneisyys rakennusten fysikaalisiin ongelmiin, teknologiaan ja toimintaan miellyttävän ja säältä suojaavan sisätilan luomiseksi - riittävä suunnittelutaito rakennuksen käyttäjien vaatimusten täyttämiseksi kustannustekijöiden ja rakennustekijöiden ja rakennusmääräysten asettamissa rajoissa - sellainen asianomaisten teollisuudenalojen, järjestöjen, säännösten ja menettelytapojen tuntemus, joka on tarpeen toteutettaessa rakennussuunnitelmia ja sovitettaessa hankkeita kokonaissuunnitteluun. Aineopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle ammattitaidon perusta jonka avulla on mahdollista osallistua tuloksellisesti ympäristön rakentamiseen ja käyttöön liittyvään suunnitteluun, suunnittelu- ja rakentamishallintoon sekä tieteellisen tutkimuksen menetelmien ja tulosten hyödyntämiseen. Aineopintojen keskeisenä tehtävänä on kehittää suunnitteluvalmiuksia. Syventävät opinnot perehdyttävät opiskelijat aineopintoja syvällisemmin johonkin arkkitehdin ammattialan keskeiseen teh- Arkkitehtuuri

28 28 Arkkitehtuuri täväkokonaisuuteen ja antavat hänelle valmiuksia ratkaista suunnittelu- ja tutkimusongelmia, joihin hänellä ei ole aiemmin opittuja malleja. Syventäviin opintoihin sisältyy saavutetun kypsyyden osoittamiseksi tehtävä diplomityö. Harjoittelun tarkoituksena on muodostaa opiskelijalle kosketus sekä työympäristöön että ammattialan tehtäviin käytännössä. Harjoittelua koskevat osaston harjoitteluohjeet. Tutkinnon rakenne ja laajuus Arkkitehdin tutkinto koostuu alemmasta (tekniikan kandidaatti) ja ylemmästä (arkkitehti) perustutkinnosta. Kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 op ja arkkitehdin tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 120 op. Kandidaatin tutkinto 180 op Alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle 1. arkkitehtuurin perusteiden tuntemus sekä edellytykset seurata alan kehitystä, 2. taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet, valmiudet ymmärtää taiteellista ja tieteellistä ajattelua sekä perusvalmiudet taiteellisiin ja tieteellisiin työskentelytapoihin. 3. edellytykset jatkaa ylempään korkeakoulututkintoon arkkitehtuurin koulutusohjelmassa sekä valmiudet jatkuvaan oppimiseen. 4. edellytykset hankitun tiedon soveltamiseen työelämässä alan edellyttämillä työskentelytavoilla. 5. edellytykset ymmärtää arkkitehtuurin alan yhteiskunnallinen merkitys ja kehitys 6. tutkintoasetuksen vaatima toisen kotimaisen kielen sekä vieraan kielen taito; sekä 7. työelämässä tarvittavat hyvät viestintätaidot Rakenne Perusopinnot 2 Pakolliset perusopinnot AHT-1120 Taide 1 8 AHT-1200 Taide 2 8 ARS-1320 Rakennetekniikka 4 Toinen kotimainen kieli 3 Pakollinen vieras kieli 3 Harjoittelu (pakollinen) Erilliset ohjeet 8 op Aineopinnot op Pakolliset aineopinnot AHT-2100 Arkkitehtuurin perusteet 12 AHT-2200 Arkkitehtuurin ammattikurssi 14 AHT-3110 Arkkitehtuurin historian peruskurssi, osa 1 4 AHT-3120 Arkkitehtuurin historian peruskurssi, osa 2 8 AHT-3200 Arkkitehtuurin historian ammattikurssi 14 ARS-2200 Rakennusopin perusteet 12 ARS-2300 Rakennusopin ammattikurssi 14 ARS-3310 Asuntosuunnittelu kandidaatintyö 8 op *) AYS-2100 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet 12 AYS-2300 Yhdyskuntasuunnittelun ammattikurssi 1 14 *) Kandidaatin työ 8 op tehdään kurssin ARS-3310 Asuntosuunnittelu 1:n yhteydessä (erilliset ohjeet). Kandidaatintyö 8 op kirjataan erillisenä suorituksena. Kandidaatin tutkinnon täydentävät opintojaksot (vapaasti valittavat) 28 op Kandidaatin tutkintoon tulee sisältyä 28 op täydentäviä (vapaasti valittavia) opintoja AHT-1100 Ihminen ja ympäristö 5 AHT-1110 Taidehistoria 3 AHT-1300 Ympäristöpsykologia 4 (ei luennoida lukuvuonna )

29 29 AHT-3150 Piirustuskurssi 2 AHT-3350 Perinteiset rakenteet ja niiden korjaus 6 AHT-5100 Arkkitehtuurin vaihtuva kurssi 1 3 AML-1100 Arkkitehtuurimedian perusteet 5 AML-2100 Kuvausmenetelmät 3 AML-3200 ArchiCADin perusteet 5 AML-3300 AutoCADin perusteet 5 ARS-1300 Rakennusakustiikka 3 (ei luennoida lukuvuonna ) ARS-1310 Sisustussuunnittelu 1 6 ARS-1420 Japanin nykyarkkitehtuuri 5 AYS-1300 Maisemasuunnittelu 7 AYS-5400 Yhdyskuntasuunnittelun vaihtuva kurssi 2 3 Lisäksi arkkitehtuurin historian, rakennussuunnittelun, rakennusopin ja yhdyskuntasuunnittelun vaihtuvat kurssit laajuudeltaan 3-7 op (käytettävissä mm. kilpailujen ja erikoistöiden yhteydessä). Opiskelija voi sisällyttää täydentäviin opintoihin myös maisterivaiheen täydentäviksi opinnoiksi suunniteltuja kursseja. Rakennusarkkitehdin tutkinnon suorittaneille erilliset ohjeet osaston kansliasta. Arkkitehdin tutkinto 120 op Arkkitehdin tutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle 1. arkkitehtuurin historian ja teorian, rakennussuunnittelun ja yhdyskuntasuunnittelun sekä niitä täydentävien opintojen hyvä tuntemus; 2. edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön sekä ymmärrys tieteellisen tiedon ja menetelmien perusteista sekä taito soveltaa tieteellisiä menetelmiä ajankohtaisiin ja konkreettisiin tehtäviin; 3. valmiudet taiteellisen ja tieteelliseen jatkokoulutukseen; 4. valmiudet toimia työelämässä alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; 5. edellytykset osallistua arkkitehtuuria koskevien kysymysten yhteiskunnalliseen keskusteluun; sekä 6. työelämän, taiteellisen ja tieteellisen toiminnan sekä yhteiskunnallisen keskustelun edellyttämät kieli-, viestintä- ja yhteistyötaidot. Rakenne Aineopinnot 4 Pakolliset aineopinnot AHT-3400 Arkkitehtuurin historian ammattikurssi 2 14 ARS-4300 Rakennussuunnittelun ammattikurssi 14 AYS-2400 Yhdyskuntasuunnittelun ammattikurssi 2 14 Arkkitehdin tutkinnon täydentävät opintojaksot (vapaasti valittavat) 18 op AHT-1456 Contemporary Finnish Architecture 5 AHT-3366 History of Finnish Architecture 5 AML-4300 Arkkitehtuurin visualisointi 5 AML-5400 Arkkitehtuurimedian erikoiskurssi 4 AML-4400 Reaaliaikainen 3D-grafiikka 3 ARS-2356 Finnish Wood Architecture 5 ARS-2400 Tuotantorakennusten suunnittelu 6 (ei luennoida lukuvuonna ) ARS-2410 Rakennuttamiskurssi 6 (ei luennoida lukuvuonna ) AYS-1406 African Architecture and Urban Planning 5 Lisäksi arkkitehtuurin historian, rakennussuunnittelun, rakennusopin ja yhdyskuntasuunnittelun vaihtuvat kurssit laajuudeltaan 3-7 op (käytettävissä mm. kilpailujen ja erikoistöiden yhteydessä). Opiskelija voi sisällyttää täydentäviin opintoihin myös kandidaattivaiheen täydentäviksi opinnoiksi soveltuvia kursseja. Syventävät opinnot Syventävien opintojen laajuus on vähintään. Jatkokursseista yksi on pakollinen. ARS-3400 Asuntosuunnittelu 2 on pakollinen. ARS-3400 Asuntosuunnittelu 2 8 Arkkitehtuuri

30 30 Arkkitehtuuri AHT-3500 Arkkitehtuurin historian jatkokurssi 16 ARS-4500 Rakennussuunnittelun jatkokurssi 16 AYS-2500 Yhdyskuntasuunnittelun jatkokurssi 16 Syventäviin opintoihin soveltuvia täydentäviä opintoja AHT-5300 Arkkitehtuurin tilateoriat 6 (ei luennoida lukuvuonna ) AHT-9660 Taide 3 5 (ei luennoida lukuvuonna ) ARS-1410 Korjausrakentaminen 9 ARS-1500 Arkkitehti pääsuunnittelija 8 ARS-1510 Rakennushankkeen suunnittelun simulointi 3-16 ARS-3500 Asuntosuunnittelu 3 8 AYS-1500 Modernin kaupunkisuunnittelun historia ja teoria 5 Opiskelija voi sisällyttää täydentäviin opintoihin myös kandidaattivaiheen täydentäviksi opinnoiksi soveltuvia kursseja. Diplomityö Erilliset ohjeet.

31 31 AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja: Pentti Lautala huone: SD310, puhelin Osaston sihteeri: Leila Holmström huone: SD316, puhelin Opetuksen suunnittelija: Johanna Heinola-Lepistö huone SD214, puhelin Opintoneuvoja huone: SD211, puhelin TEKNIIKAN KANDIDAATIN TUTKINTO - Tutkinto antaa valmiudet diplomi-insinöörin tutkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen. - Tutkinto antaa valmiudet seurata automaatiotekniikan kehitystä ja ymmärtää muita tekniikoita automaatiotekniikan kannalta. - Automaatiotekniikan kandidaatin tutkinto antaa riittävät kieli- ja kommunikointitaidot ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen ja kansainväliseen opiskelijavaihtoon. - Automaatiotekniikan kandidaatin tutkinto antaa opiskelijalle perustiedot automaatiotekniikan keskeisiltä aloilta sekä valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin. Rakenne Kandidaatin tutkinnon perusopinnot, 110 op - Yleisnäkemys automaatiotekniikasta. - Valmius aineopintojen suorittamiseen. - Muut yleiset perustiedot esim. kielistä ja taloudesta. - Yleisen luonnontieteellisen tietämyspohjan synnyttäminen. - Automaatiotekniikassa tarvittavan matemaattisen aineksen hallinta. Automaatiotekniikan koulutusohjelmassa suositellaan insinöörimatematiikan opintojaksojen korvaamista vastaavilla laajan matematiikan opintojaksoilla. Opintojaksoa OHJ-1150 Ohjelmointi II suositellaan jatkoksi opintojaksolle OHJ-1100, koska ohjelmistotekniikka on alan keskeinen työväline. ACI Automaatiotekniikan perusteet II FYS-1010 Fysiikan työt I I FYS-1090 Insinöörifysiikka I I FYS-1100 Insinöörifysiikka II 8 op I IHA-1150 Hydrauliikan ja koneautomaation sovellukset II KEM-1100 Insinöörikemia I KIE-2200 Ruotsia tekniikan opiskelijoille 1 II KIE-2210 Ruotsin kielikoe 1 II KIE-2230 Ruotsia tekniikan opiskelijoille osittaisena verkkokurssina 1 II MAT Insinöörimatematiikka D 1 I MAT Insinöörimatematiikka D 2 I MAT Insinöörimatematiikka D 3 I MAT Insinöörimatematiikka D 4 I MAT Insinöörimatematiikka D 5 I MAT Fourier'n menetelmät II MAT Todennäköisyyslaskenta II MIT-1010 Mittaustekniikka I OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet I OHJ-1100 Ohjelmointi I I TETA-1010 Teollisuustalouden perusteet I Opiskelijan on valittava vieraan kielen opintoja (vähintään perustaso) Opiskelijan on valittava vieraan kielen opintoja (jatkotaso) 78 op Automaatiotekniikka

32 32 Automaatiotekniikka 1. Suomenkielinen opiskelija suorittaa yhden näistä opintojaksoista. Ruotsinkielinen opiskelija suorittaa suomen kielen opintojakson. Vaihtoehtoiset opintojaksot Automaatiotekniikan koulutusohjelman opiskelijan on valittava listalta yksi matematiikan opintojakso. MAT Algoritmimatematiikka I MAT Kompleksimuuttujan funktiot II MAT Matriisilaskenta 1 II MAT Tilastomatematiikka 3- II Tarkasta, ovatko jotkut täydentävät opintojaksot suositeltavia tai pakollisina esitietoina aineopinnoissa, joita aiot suorittaa. Opintojaksoista KIE-1420, KIE-1430, KIE-1460 ja KIE-1560 voi sisällyttää vain YHDEN täydentäviin opintoihin. Opintojaksoista ACI ja KSU-1010 vain toisen voi sisällyttää täydentäviin opintoihin. Opintojaksoista TUR-2500 ja TUR-3100 vain toisen voi sisällyttää täydentäviin opintoihin. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen ACI Opintojen suunnittelu 1 op II ACI Automaatiotekniikan matematiikka I ACI Automaation dokumentointi III ACI Mallinnus ja simulointi II ELE-1020 Elektroniikan perusteet II II ELE-1030 Elektroniikan perusteet III II ENER-1800 Tieteen filosofia ja tieteellinen kirjoittaminen III ENER-7010 Teollisuuden prosessit II ENER-8010 Energiatekniikan perusteet II IHA-1100 Hydrauliikan perusteet II IHA-1200 Ympäristöystävällinen hydrauliikka III IHA-1400 Pumppaustekniikka III KIE-1420 Tekstinhuollon ABC, verkkokurssi 1 op II-III KIE-1430 Tekstinhuollon ABC 1 op II-III KIE-1460 Kirjoita suomeksi, teekkari! II-III KIE-1560 Kirjoita tieteestä suomeksi! II-III KSU-1010 Koneenpiirustus ja CAD perusteet I MIT-1210 Mittaustekniikan matemaattiset menetelmät II OHJ-1150 Ohjelmointi II II SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät I SMG-1100 Piirianalyysi I I SMG-1200 Piirianalyysi II II TEL-1010 Tehoelektroniikan perusteet II TEL-2010 Sähkötekniikan perusteet K III TETA-5060 Teknologiaoikeus III TKT-1100 Digitaalitekniikan perusteet I TKT-1110 Mikroprosessorit II TLT-2100 Tietoliikenneverkkojen perusteet II TLT-5100 Tiedonsiirtotekniikan perusteet II TME-5100 Teknillisen mekaniikan perusteet II TTE-5016 Introduction to Robotics and Automation II TUR-1010 Turvallisuus ja terveys työssä II TUR-2500 Koneiden ja laitteiden turvallisuus II TUR-3100 Prosessiautomaation turvallisuus II Tutkintoon hyväksyttävät aineopintokokonaisuudet, joihin voi tehdä kandidaatintyön Automaation tietotekniikka 2 Biomittaukset 2 Digitaali- ja tietokonetekniikka 2 Elektroniikka 2 Energia- ja prosessitekniikka 25-2 Factory Automation 2 Hydrauliikka ja automatiikka 2 Konstruktiotekniikka 2 Lääketieteellinen tekniikka 2 Mittaus- ja informaatiotekniikka 2 Moderni sähköenergiatekniikka 2 Ohjelmistotekniikka 2 Oppivat järjestelmät ja systeemiteoria 2 Paperinjalostustekniikka 29 op

33 33 Signaalinkäsittely ja multimedia Sähkövoimatekniikka Säätötekniikka Talotekniikka Tehoelektroniikka Teknillinen matematiikka Teknillisen laskennan menetelmät Tietoliikenne-elektroniikka Tietoliikennetekniikka Tuotantotekniikka Turvallisuustekniikka, K Automaatiotekniikan koulutusohjelman opiskelijan on valittava vähintään yksi seuraavista aineopintokokonaisuuksista: automaation tietotekniikka factory automation hydrauliikka ja automatiikka mittaus- ja informaatiotekniikka oppivat järjestelmät ja systeemiteoria tai säätötekniikka Tutkintoon hyväksyttävät aineopintokokonaisuudet, joihin ei voi tehdä kandidaatintyötä Hajautetut järjestelmät 2 Ihmiskeskeinen suunnittelu 2 Insinöörifysiikka 2 Kielten sivuaine 2 Teollisuustalous A 2 Kandidaatin tutkinnon vapaasti valittavat, max 1 Kandidaatintyö (8 op) - Osoitettu kyky teknistieteellisen raportin kirjoittamiseen - Kandidaatintutkintoon vaadittavien taitojen osoittaminen. Lisätietoja opinnäytetyöstä Kaikista aineopinnoista ei voi tehdä kandidaattityötä. Aineopinnot on valittava niin, että ainakin toinen suoritettavista aineopintokokonaisuuksista on sellainen, johon voi tehdä kandidaattityön automaatiotekniikan koulutusohjelmassa. Kunkin aineopintokokonaisuuden vastuulaitokset ilmoittavat tarkemmin siitä, miten kandidaattityö on mahdollista suorittaa. Kandidaattityön yhteydessä tehdään myös kypsyysnäyte. Tutkintoon liittyviä lisätietoja Automaatiotekniikan koulutusohjelman opiskelijan on valittava vähintään yksi seuraavista aineopintokokonaisuuksista: automaation tietotekniikka, factory automation, hydrauliikka ja automatiikka, mittaus- ja informaatiotekniikka, oppivat järjestelmät ja systeemiteoria tai säätötekniikka. Automaatiotekniikan koulutusohjelman opiskelijan on valittava vähintään kahden laitoksen aineopintokokonaisuudet kandidaatin tutkintoon. Yhden opintojakson opintopisteet voi sisällyttää vain yhteen opintokokonaisuuteen. Automaatiotekniikka

34 Automaatiotekniikka 34

35 35 DIPLOMI-INSINÖÖRIN TUTKINTO - Automaatiotekniikan diplomi-insinöörin tutkinto antaa opiskelijalle laaja-alaisen pätevyyden tutkimus- ja automaatioinsinöörin tehtäviin alueilla, joihin sisältyvät muunmuassa: prosessiautomaatio, koneautomaatio, koneenrakennuksen automaatio, tehdasautomaatio, rakennusautomaatio sekä hyvinvointiautomaatio. Automaatioinsinöörin tehtäviin kuuluvat näihin aloihin liittyvät opetus-, tutkimus- ja johtotehtävät sekä järjestelmien suunnittelu, toteutus ja tekniset sovellukset. - Tutkinto antaa valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen, analyyttiseen ajatteluun sekä tieteelliseen jatkokoulutukseen ja -tutkimukseen. - Tutkinto antaa valmiudet kehittää ja soveltaa automaatiotekniikkaa laaja-alaisesti muilla tekniikan alueilla sekä toimia työelämässä ja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa automaatiotekniikan asiantuntijana. - Automaatiotekniikan diplomi-insinöörin tutkinto antaa hyvät kieli-, viestintä- ja yhteistyötaidot ammatilliseen, tieteelliseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan. Rakenne Koulutusohjelman perus- ja aineopinnot Opintokokonaisuuteen sisältyy harjoittelua Vaihtoehtoiset opintojaksot Harjoittelua voi sisällyttää vaihtoehtoisiin lisäksi :n verran, jos opiskelija voi osoittaa, että tämä lisäharjoittelu liittyy aiheeltaan selvästi automaatiotekniikkaan. Opintokokonaisuuteen voi pakollisen harjoittelun lisäksi sisällyttää harjoittelua enintään Täydentäviksi opintojaksoiksi kannattaa valita diplomi-insinöörintutkinnon aine- ja syventävien kokonaisuuksien esitietoopintojaksoja. Täydentäviksi opintojaksoiksi voi sisällyttää kandidaatin perusopintojen 110 op:n täydentäviä opintojaksoja mukaanlukien ne vaihtoehtoiset matematiikan opintojaksot, joita ei ole sisällytetty kandidaatin tutkintoon. Tutkintoon hyväksyttävät aineopintokokonaisuudet Automaation tietotekniikka 2 Biomittaukset 2 Digitaali- ja tietokonetekniikka 2 Elektroniikka 2 Energia- ja prosessitekniikka 25-2 Factory Automation 2 Hajautetut järjestelmät 2 Hydrauliikka ja automatiikka 2 Insinöörifysiikka 2 Kielten sivuaine 2 Konstruktiotekniikka 2 Lääketieteellinen tekniikka 2 Mittaus- ja informaatiotekniikka 2 Moderni sähköenergiatekniikka 2 Ohjelmistotekniikka 2 Oppivat järjestelmät ja systeemiteoria 2 Paperinjalostustekniikka 29 op Signaalinkäsittely ja multimedia 2 Sähkövoimatekniikka 2 Säätötekniikka 2 Talotekniikka 24-2 Tehoelektroniikka 2 Teknillinen matematiikka 2 Teknillisen laskennan menetelmät 2 Teollisuustalous A 2 Teollisuustalous B 2 Tietoliikenne-elektroniikka 2 Tietoliikennetekniikka 2 Tuotantotekniikka 2 Turvallisuustekniikka, K 2 Automaatiotekniikka

36 36 Automaatiotekniikka Automaatiotekniikan koulutusohjelman opiskelijan on valittava jo kandidaatintutkintoon vähintään yksi seuraavista aineopintokokonaisuuksista: automaation tietotekniikka, factory automation, hydrauliikka ja automatiikka, mittaus- ja informaatiotekniikka, oppivat järjestelmät ja systeemiteoria tai säätötekniikka. Kandidaatin ja DI-tutkinnoissa ei voi olla samaa aineopintokokonaisuutta. Tutkintoon hyväksyttävät syventävien opintojen kokonaisuudet, joihin voi tehdä diplomityön Anturitekniikka Automaatio- ja informaatioverkot Automaation ohjelmistotekniikka Biomittaukset Biosensing Digitaalisten piirien suunnittelu Elektroniikka: Elektroniikan laitesuunnittelu Elektroniikka: Elektroniikan pakkaus- ja tuotantotekniikka Elektroniikka: Mikroelektroniikka Factory Automation Hydraulitekniikka Koneautomaatio Konejärjestelmien suunnittelu Käytettävyys Mikrosysteemitekniikka Mittausinformaatiotekniikka Mittaustekniikka Ohjelmistotuotanto Ohjelmoitavat alustat ja laitteet Oppivat järjestelmät Paikannus ja navigointi Paperinjalostustekniikka Prosessiautomaatio Puunjalostusautomaatio Signaalinkäsittely Sulautetut järjestelmät Systeemiteoria Sähkökäyttöjen tehoelektroniikka Talotekniikka Teknillinen fysiikka Teknillinen matematiikka: Analyysi Teknillinen matematiikka: Diskreetti matematiikka Teknillinen matematiikka: Matemaattinen mallinnus ja tieteellinen laskenta Teknillinen matematiikka: Tilastolliset menetelmät ja datan mallinnus Teollisuuden sähkönkäyttötekniikka Tiedonsiirtotekniikka Tietokone- ja prosessoritekniikka Tietoliikenneverkot ja protokollat Turvallisuustekniikka, K Voimalaitos- ja polttotekniikka 31 op 40 op Diplomi-insinöörin tutkinnon vapaasti valittavat Diplomityö () Tutkintoon liittyviä lisätietoja Automaatiotekniikan koulutusohjelman opiskelijan on sisällytettävä diplomi-insinöörin tutkintoon kolme kokonaisuutta, joista ainakin yhden on oltava syventävä opintokokonaisuus.

37 37 Automaatiotekniikka

38 38 Biotekniikka BIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja professori Matti Karp huone FC322, puhelin Osaston sihteeri Kirsti Karjalainen huone K1447, puhelin Opetuksen suunnittelija: Suvi-Päivikki Ikonen huone SC108, puhelin Opintoneuvoja huone FA117, puhelin TEKNIIKAN KANDIDAATIN TUTKINTO Perusopinnot antaa opiskelijalle - Antaa valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin - Antaa edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen - Antaa edellytykset tiedon hankintaan, tulkintaan ja soveltamiseen sekä bioteknisten menetelmien käyttöön työelämässä - Antaa riittävät kieli- ja viestintätaidot sekä valmiudet toimia monitieteisessä yhteisössä - Antaa edellytykset ymmärtää biotekniikan yhteiskunnallinen merkitys - Antaa opiskelijalle biotekniikan perusteiden tuntemus ja edellytykset biotekniikan kehityksen seuraamiseen Rakenne Kandidaatin tutkinnon perusopinnot, 110 op - vankan matemaattis-luonnontieteellisen ja teknillisen perusosaamisen. - valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin. - edellytykset biotekniikan aineopintojen suorittamiseen. - riittävät kieli- ja viestintätaidot sekä valmiudet toimia monitieteisessä yhteisössä. BIO-1200 Biokemia I 1 II BIO-1250 Mikrobiologia I II BIO-1300 Johdatus biotekniikkaan ja tieteelliseen viestintään I FYS-1010 Fysiikan työt I I FYS-1090 Insinöörifysiikka I I FYS-1100 Insinöörifysiikka II 8 op I FYS-7100 Johdatus pehmeän aineen fysiikkaan III KEM-1150 Laaja kemia 1 I KEM-1200 Laaja kemia 2 I KEM-1250 Laaja kemia 3 I KEM-2100 Orgaaninen kemia II MAT Insinöörimatematiikka C 1 2 I MAT Insinöörimatematiikka C 2 3 I MAT Insinöörimatematiikka C 3 4 I MAT Insinöörimatematiikka C 4 5 I MAT Insinöörimatematiikka C 5 6 I OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet I OHJ-1100 Ohjelmointi I I SGN-6106 Computational Systems Biology I II TETA-1010 Teollisuustalouden perusteet II-III Opiskelijan on valittava vieraan kielen opintoja (vähintään perustaso) Opiskelijan on valittava vieraan kielen opintoja (jatkotaso) 87 op 1. Biokemia I opintojakson sijasta voi suorittaa IMT:n opintojakson BIKE1010 (YHTTAY-1010) Solun biologia (7 op). 2. Laskennallisen systeemibiologian opiskelijoille suositellaan opintojaksoa MAT Laaja matematiikka 1,.

39 op Biotekniikka

40 40 Biotekniikka 3. Laskennallisen systeemibiologian opiskelijoille suositellaan opintojaksoa MAT Laaja matematiikka 2,. 4. Laskennallisen systeemibiologian opiskelijoille suositellaan opintojaksoa MAT Laaja matematiikka 3,. 5. Laskennallisen systeemibiologian opiskelijoille suositellaan opintojaksoa MAT Laaja matematiikka 4,. 6. Laskennallisen systeemibiologian opiskelijoille suositellaan opintojaksoa MAT Laaja matematiikka 5,. Vaihtoehtoiset opintojaksot BIO-2000 Molekulaarinen bioteknologia 1 II ELE-1020 Elektroniikan perusteet II 3 II KEM-1350 Laboratoriotyöturvallisuus ja -työtavat 4 I KEM-2050 Kemian perustyöt 4 II KIE-1210 Suomen kielikoe 2 I-III KIE-2200 Ruotsia tekniikan opiskelijoille 2 I-III KIE-2210 Ruotsin kielikoe 2 I-III KIE-2230 Ruotsia tekniikan opiskelijoille osittaisena verkkokurssina 2 I-III MAT Matriisilaskenta 1 6 II MAT Differentiaaliyhtälöt 6 II MAT Johdatus teknilliseen laskentaan 5 II SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät 3 II SMG-1100 Piirianalyysi I 3 I YHTTAY-2040 Molekyylibiologia 1 II-III 1. Opintojaksoista valitaan toinen. Opintojakso YHTTAY-2040 on IMT:llä järjestettävä opintojakso: BIKE2040 (). 2. Suomenkielinen opiskelija valitsee yhden ruotsin kielen perusopintojaksoista (KIE-2200, KIE-2210, KIE-2230). Ruotsinkielinen opiskelija valitsee suomen kielen opintojakson. 3. Opintojaksot pakollisia biomittauksien pääaineopiskelijoille. 4. Opintojaksot pakollisia ympäristöbiotekniikan ja kudosteknologian pääaineopiskelijoille. 5. Opintojakso pakollinen laskennallisen systeemibiologian pääaineopiskelijoille. 6. Opintojaksot suositeltavia laskennallisen systeemibiologian pääaineopiskelijoille. Huom. Matriisilaskenta tulisi suorittaa ennen differentiaaliyhtälöitä. Biomittausten, laskennallisen systeemibiologian ja ympäristöbiotekniikan opiskelijoille suositellaan seuraavia opintojaksoja: MAT Todennäköisyyslaskenta, MAT Vektorianalyysi ja MAT Fourier'n menetelmät. Kudosteknologian opiskelijoille suositellaan kolmea seuraavasta viidestä opintojaksosta: MAT Todennäköisyyslaskenta ja sen jatkona MAT Tilastomatematiikka, MAT Algoritmimatematiikka, MAT Vektorianalyysi tai MAT Fourier'n menetelmät. Huom. MAT Todennäköisyyslaskenta on esitietovaatimuksena MAT Tilastomatematiikan opintojaksolle. Valitaan 9 opintopisteen edestä opintojaksoja. MAT Vektorianalyysi II MAT Fourier'n menetelmät II MAT Todennäköisyyslaskenta II MAT Diskreetti matematiikka II MAT Algoritmimatematiikka II MAT Operaatiotutkimus II MAT Tilastomatematiikka 3- II Tutkintoon hyväksyttävät aineopintokokonaisuudet, joihin voi tehdä kandidaatintyön Biomittaukset 2 Kudosteknologia 2 Laskennallinen systeemibiologia (B) 2 Ympäristöbiotekniikka (B) 2 Tutkintoon hyväksyttävät aineopintokokonaisuudet, joihin ei voi tehdä kandidaatintyötä Automaatiosovellukset biotekniikassa 2 Hajautetut järjestelmät 2 Kemia / BIO/aineopinnot sivuaine 2 Kestävä tuotanto 2 Kuitumateriaalitekniikka 2 Laite- ja mittaustekniikka 2

41 41 Lääketieteellinen tekniikka Ohjelmistotekniikka Teknillinen matematiikka Teknillisen laskennan menetelmät Teollisuustalous A Turvallisuustekniikka, K Vesi- ja jätehuoltotekniikka Yrittäjyys Ylläolevan listan aineopintokokonaisuudet ovat suositeltavia koulutusohjelman opiskelijoille. Osaston päätöksellä tutkintoon voidaan hyväksyä muita vastaavia opintokokonaisuuksia. Ympäristöbiotekniikan pääaineopiskelijoille suositellaan seuraavia aineopintokokonaisuuksia: Vesi- ja jätehuoltotekniikka, Biomittaukset, Kudosteknologia, Laskennallinen systeemibiologia, tai IMT:ltä Bioteknologian sivuaineopintokokonaisuus. Kandidaatin tutkinnon vapaasti valittavat, 1 Kandidaatintyö (8 op) - Tieteellisen tekstin tai tutkimusraportin kirjoittamisen valmiudet - Yliopistotutkintoon vaadittavan kypsyyden osoittaminen Sähköisessä opinto-oppaassa ja osaston sivuilla ( ymp) on laitosten tekemä pääainekohtainen sivuainesuositustaulukko. Kudosteknologian pääaineopiskelijoille suositellaan seuraavia aineopintokokonaisuuksia: Automaatiosovellukset biotekniikassa, Biomittaukset, Kuitumateriaalitekniikka, Laite- ja mittaustekniikka, Laskennallinen systeemibiologia, Ohjelmistotekniikka, Teollisuustalous, Turvallisuustekniikka, Yrittäjyys tai IMT:ltä Bioteknologian sivuaineopintokokonaisuus. Lisätietoja opinnäytetyöstä Ennenkuin opiskelija voi aloittaa kandidaatintyön tekemisen hänellä täytyy olla hyväksytty henkilökohtainen opintosuunnitelma. Aineopintokokonaisuuksien vastuulaitokset ilmoittavat tarkemmin siitä, miten kandidaatintyö on mahdollista suorittaa. Kandidaatintyön yhteydessä tehdään myös kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taidon. Biotekniikka

42 42 Biotekniikka DIPLOMI-INSINÖÖRIN TUTKINTO Diplomi-insinöörin tutkinto antaa opiskelijalle - edellytykset osallistua biotekniikkaa koskevien kysymysten yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. - edellytykset tieteelliseen jatkokoulutukseen. - valmiudet toimia työelämässä biotekniikan asiantuntijana ja kehittäjänä. -hyvät kieli-, viestintä- ja yhteistyötaidot sekä valmiudet toimia monitieteisessä ja kansainvälisessä yhteisössä. - hyvän biotekniikan eri alojen tuntemuksen. - valmiudet tieteellisen tiedon ja uusimpien tieteellisten menetelmien soveltamiseen. Rakenne Koulutusohjelman perus- ja aineopinnot, 8-21 op - Antaa opiskelijalle täydentävät matemaattis-luonnontieteelliset ja teknilliset valmiudet - Antaa valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen - Antaa edellytykset biotekniikan syventävien opintojen suorittamiseen - Antaa hyvät kieli-, viestintä ja yhteistyötaidot sekä valmiudet toimia monitieteisessä ja kansainvälisessä yhteisössä Opintojaksotunnus harjoittelulle on TUT BIO-2906 Seminar in Biotechnology I Opintokokonaisuuteen sisältyy harjoittelua 8 op Vaihtoehtoiset opintojaksot BIO-2200 Mikrobiologia II 1 I BIO-2506 Biocatalysis and Enzymology 1 I BIO-5900 Reaktorin suunnittelu ja mallintaminen 2 I BIOM-1200 Biomateriaalit lääketieteen käyttöön 2 I LTT-1010 Ihmisen anatomia ja fysiologia 2 I MIT-2010 Metrologia 7 op 3 I SMG-1300 Sähkömagneettiset kentät ja aallot I 3 I 1. Suositellaan ympäristöbiotekniikan pääaineopiskelijoille 2. Suositellaan kudosteknologian pääaineopiskelijoille 3. Suositellaan biomittausten pääaineopiskelijoille Bio-2786 Pilot Project in Biotechnology Opintojakso BIO-2786 on suositeltava kaikille koulutusohjelman opiskelijoille. Tutkintoon hyväksyttävät aineopintokokonaisuudet Automaatiosovellukset biotekniikassa 2 Biomittaukset 2 Hajautetut järjestelmät 2 Kemia / BIO/aineopinnot sivuaine 2 Kestävä tuotanto 2 Kudosteknologia 2 Kuitumateriaalitekniikka 2 Laite- ja mittaustekniikka 2 Laskennallinen systeemibiologia (B) 2 Lääketieteellinen tekniikka 2 Matemaattinen mallinnus 2 Ohjelmistotekniikka 2 Teknillinen matematiikka 2 Teknillisen laskennan menetelmät 2 Teollisuustalous A 2 Turvallisuustekniikka, K 2 Vesi- ja jätehuoltotekniikka 2 Ympäristöbiotekniikka (B) 2 Yrittäjyys 2 Ylläolevan listan aineopintokokonaisuudet ovat suositeltavia koulutusohjelman opiskelijoille. Osaston päätöksellä tutkintoon voidaan hyväksyä muita vastaavia opintokokonaisuuksia.

43 43 Biotekniikka

44 44 Biotekniikka Tutkintoon hyväksyttävät syventävien opintojen kokonaisuudet, joihin voi tehdä diplomityön Biomittaukset Kudosteknologia Laskennallinen systeemibiologia (B) Ympäristöbiotekniikka (B) Tutkintoon hyväksyttävät syventävien opintojen kokonaisuudet, joihin ei voi tehdä diplomityötä Anturitekniikka Biosensing Lääketieteellinen informatiikka Ohjelmistotuotanto Signaalinkäsittely Turvallisuustekniikka, K Vesi- ja jätehuoltotekniikka 3 Biomittausten pääaineopiskelijoille suositellaan sivuaineiden valintaa joiltakin seuraavista alueista: Automaatiotekniikka, Kemia, Lääketieteellinen tekniikka, Materiaalitekniikka, Bio- ja ympäristötekniikka, Signaalinkäsittely ja Matematiikka. Laskennallisen systeemibiologian pääaineopiskelijoille suositellaan sivuaineiksi Biomittauksia, Kudosteknologiaa, Ympäristöbiotekniikkaa, Ohjelmistotuotantoa tai Signaalinkäsittelyä. Tietotekniikan lukijoille suunnattu Laskennallisen systeemibiologian paketti ) ei käy sivuaineeksi Laskennallisen systeemibiologian pääaineopiskelijoille Kudosteknologian pääaineopiskelijoille suositellaan sivuaineiksi seuraavia kokonaisuuksia: Biomittaukset, Biosensing, Laskennallinen systeemibiologia, Matemaattinen mallinnus tai Turvallisuustekniikka (K). Ympäristöbiotekniikan pääaineopiskelijoille suositellaan sivuaineiksi seuraavia opintokokonaisuuksia: Vesi- ja jätehuoltotekniikka, Biomittaukset, Kudosteknologia tai Laskennallinen systeemibiologia tai IMT:n tarjoamat syventävien opintojen kokonaisuudet: Bioteknologian liiketoiminta, Bioinformatiikka, Molekyylibiologia ja Solu- ja kudosteknologia. Diplomi-insinöörin tutkinnon vapaasti valittavat, op Diplomityö () - Itsenäisesti tehdyn tieteellisen tutkimus- tai kehitystyön suorittaminen ja raportointi - Pääaineen alaan liittyvän kokonaisuuden hallinnan osoittaminen - Yliopistotutkintoon vaadittavan kypsyyden osoittaminen Lisätietoja opinnäytetyöstä Opiskelijan tulee kirjoittaa diplomityöhön liittyen kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Jos opiskelija on alemman korkeakoulututkinnon yhteydessä osoittanut kielitaidon, sitä ei tarvitse osoittaa uudelleen. Tutkintoon liittyviä lisätietoja Lisätietoa IMT:n bioteknologian koulutusohjelman opetuksesta: Biotekniikan koulutusohjelman opiskelijalle myönnetään opinto-oikeus Tampereen yliopiston bioteknologian opintohin sinä lukukautena, jona hän aloittaa opintonsa TTY:ssä. Opiskelija saa päätöksen opinto-oikeudesta postitse, minkä jälkeen hän käy ilmoittautumassa Tampereen yliopiston opiskelijaksi aktuaarinkansliassa, joka sijaitsee yliopiston päärakennuksessa osoitteessa Kalevantie 4. Ilmoittautumisen jälkeen opiskelija saa tunnukset TAY:n sähköisten järjestelmien käyttöön. Opiskelijat ilmoittautuvat opintojaksoille ja tentteihin Nettiopsun kautta. Tietoja opetuksesta saa lääketieteellisen tiedekunnan luonnontieteellisten tutkintojen opinto-oppaasta ja opetusohjelmasta. Molemmat löytyvät bioteknologian koulutusohjelman sivulta Opintojaksokuvauksissa on tiedot suositeltavista edeltävistä opinnoista. Opetus on järjestetty neljässä periodissa. Opiskelijan on hyvä seurata sähköistä ilmoitustaulua mahdollisten opetusohjelmamuutosten varalta. Opiskelijoiden määrää voidaan joutua rajoittamaan joillakin työkursseilla.

45 45 KONETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja professori Paul H. Andersson huone K3228, puhelin Osaston sihteeri: Kirsti Karjalainen huone K1447, puhelin Opetuksen suunnittelija: Mervi Jokipii huone K1701a, puhelin Opintoneuvoja huone K1446, puhelin TEKNIIKAN KANDIDAATIN TUTKINTO - Opiskelija saa konetekniikan perusteiden tuntemuksen sekä edellytykset seurata konetekniikan alan kehitystä. - Opiskelija saavuttaa valmiudet ymmärtää tieteellistä ajattelua ja perusvalmiudet tieteellisiin työskentelytapoihin. - Opiskelija saavuttaa edellytykset jatkaa diplomi-insinöörin tutkintoon sekä valmius jatkuvaan oppimiseen. - Opiskelija saavuttaa edellytykset hankitun tiedon soveltamiseen työelämässä alan edellyttämillä työskentelytavoilla. - Opiskelija saavuttaa edellytykset tulkita oman alan yhteiskunnallinen merkitys ja kehitys. - Opiskelija saavuttaa perustason kieli- ja viestintätaidot. Rakenne Kandidaatin tutkinnon perusopinnot, 117 op ENER-2010 Termodynamiikan perusteet II ENER-2200 Virtausopin ja lämmönsiirron perusteet II FYS-1010 Fysiikan työt I I-II FYS-1180 Insinöörifysiikka K I I FYS-1190 Insinöörifysiikka K II I IHA-1100 Hydrauliikan perusteet II KEM-1100 Insinöörikemia I KIE-2200 Ruotsia tekniikan opiskelijoille 1 II-III KSU-1010 Koneenpiirustus ja CAD perusteet I KSU-1200 Koneenosaopin perusteet II MAT Insinöörimatematiikka C 1 I MAT Insinöörimatematiikka C 2 I MAT Insinöörimatematiikka C 3 I MAT Insinöörimatematiikka C 4 I MAT Insinöörimatematiikka C 5 I MAT Vektorianalyysi II MAT Todennäköisyyslaskenta II MAT Numeerinen analyysi 1 II MOL-1210 Materiaalit II OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet I OHJ-1100 Ohjelmointi I I-II TEL-2010 Sähkötekniikan perusteet K II TETA-1010 Teollisuustalouden perusteet I-II TME-1000 Johdatus yliopisto-opiskeluun 1 op I TME-1100 Statiikan perusteet I TME-1200 Dynamiikan perusteet II TME-1300 Lujuusopin perusteet I TTE-1010 Tuotantotekniikan perusteet II TUR-1010 Turvallisuus ja terveys työssä I-II Opiskelijan on valittava vieraan kielen opintoja (vähintään perustaso) Opiskelijan on valittava vieraan kielen opintoja (jatkotaso) 117 op 1. Ruotsin kielen opinnoissa on saavutettava asetuksen mukainen kielitaito. Tämän opintojakson voi korvata myös opintojaksolla KIE-2210 Ruotsin kielikoe tai KIE-2230 Ruotsia tekniikan opiskelijoille osittaisena verkkokurssina. Konetekniikka

46 46 Tutkintoon hyväksyttävät aineopintokokonaisuudet, joihin voi tehdä kandidaatintyön Energia- ja prosessitekniikka 25-2 Energiatekniikka 2 Factory Automation 2 Hydrauliikka ja automatiikka 2 Konstruktiotekniikka 2 Paperinjalostustekniikka 29 op Talotekniikka 24-2 Teknillinen mekaniikka 2 Tuotantotekniikka 2 Turvallisuustekniikka, K 2 Tutkintoon hyväksyttävät aineopintokokonaisuudet, joihin ei voi tehdä kandidaatintyötä Materiaaliopin aineopinnot 2 Teknillinen matematiikka 2 Teknillisen laskennan menetelmät 2 Teollisuustalous A 2 Kaikki yllä olevat aineopintokokonaisuudet ovat suosituksia. Konetekniikan koulutusohjelman opiskelijat voivat kuitenkin valita toisen aineopintokokonaisuuden (johon ei tehdä kandidaatintyötä) minkä tahansa TTY:n laitoksen tarjoamista aineopintokokonaisuuksista. Kandidaatin tutkinnon vapaasti valittavat, Suositeltavia opintojaksoja - KIE-1420 Tekstinhuollon ABC, verkkokurssi - KIE-1440 Tieteellisen kirjoittamisen perusteet - KIE-1520 Opinnäytetyön kirjoittaminen - KIE-1620 Työelämän kirjallinen viestintä Kandidaatintyö (8 op) Konetekniikka

47 47 Konetekniikka

48 48 Konetekniikka DIPLOMI-INSINÖÖRIN TUTKINTO - Opiskelija saa pääaineen tai siihen rinnastettavan opintokokonaisuuden hyvän tuntemuksen ja sivuaineiden perusteiden tuntemuksen. - Opiskelija saavuttaa tieteellisen tiedon ja menetelmien perusteiden ymmärryksen sekä taidon soveltaa tieteellisiä menetelmiä ajankohtaisiin ja konkreettisiin tehtäviin. - Opiskelija saa valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen. - Opiskelija saavuttaa valmiudet toimia työelämässä konetekniikan alan asiantuntijana ja kehittäjänä. - Opiskelija saavuttaa edellytykset osallistua konetekniikkaa koskevien kysymysten yhteiskunnalliseen keskusteluun. - Opiskelija saavuttaa työelämän, tieteellisen toiminnan sekä yhteiskunnallisen keskustelun edellyttämät kieli-, viestintäja yhteistyötaidot. Rakenne Koulutusohjelman perus- ja aineopinnot, op FYS-1200 Insinöörifysiikka KR III 1 FYS-1400 Optiikka 1 MOL-1220 Materiaalin valinta TME-2500 Optimoinnin perusteet 1 1. Valitaan 1 fysiikan kurssi Vaihtoehtoiset opintojaksot Opintokokonaisuuteen ei kuulu yhtään pakollista harjoittelua, mutta siihen voi sisällyttää enintään 8 op harjoittelua. MAT Fourier'n menetelmät 1 MAT Tilastomatematiikka 3-1 MAT Vektorikentät 1 MAT Differentiaaliyhtälöt 1 MAT Osittaisdifferentiaaliyhtälöt 1 MAT Tilastollinen kokeiden suunnittelu 1 Opintokokonaisuuteen voi pakollisen harjoittelun lisäksi sisällyttää harjoittelua enintään 8 op 1. Valitaan 1 matematiikan kurssi Tutkintoon hyväksyttävät aineopintokokonaisuudet Energia- ja prosessitekniikka 25-2 Energiatekniikka 2 Factory Automation 2 Hydrauliikka ja automatiikka 2 Konstruktiotekniikka 2 Materiaaliopin aineopinnot 2 Paperinjalostustekniikka 29 op Talotekniikka 24-2 Teknillinen matematiikka 2 Teknillinen mekaniikka 2 Teknillisen laskennan menetelmät 2 Teollisuustalous A 2 Teollisuustalous B 2 Tuotantotekniikka 2 Turvallisuustekniikka, K 2 Listassa olevat opintokokonaisuudet ovat suosituksia. Konetekniikan koulutusohjelman opiskelijat voivat kuitenkin valita DItutkinnon aineopintokokonaisuuden minkä tahansa laitoksen tarjoamista aineopintokokonaisuuksista. Tutkintoon hyväksyttävät syventävien opintojen kokonaisuudet, joihin voi tehdä diplomityön Factory Automation Hydraulitekniikka Keraamimateriaalit Koneautomaatio Konedynamiikka Konejärjestelmien suunnittelu Käyttötekniikka Materiaalitutkimus Metallimateriaalit Muovit ja elastomeerit Paperinjalostustekniikka 31 op

49 49 Pinnoitustekniikka Prosessilaitteet Talotekniikka Teknillinen mekaniikka Tuotantotekniikka, Elektroniikan tuotantotekniikka Tuotantotekniikka, Koneteollisuuden tuotantotekniikka Tuotantotekniikka, Tuotekehitys Turvallisuustekniikka, K Virtaustekniikka Voimalaitos- ja polttotekniikka Yleinen materiaalioppi Tehtäessä diplomityö turvallisuustekniikasta, täytyy opiskelijan valita myös toinen syventävien opintojen kokonaisuus yllä olevasta listasta. Muussa tapauksessa Konetekniikan koulutusohjelman opiskelijat voivat valita mahdollisen toisen syventävien opintojen kokonaisuuden minkä tahansa laitoksen tarjoamista syventävien opintojen kokonaisuuksista. Diplomi-insinöörin tutkinnon vapaasti valittavat, op Diplomityö () Konetekniikka

50 Konetekniikka 50

51 MATERIAALITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja professori Toivo Lepistö huone K3428, puhelin Osaston sihteeri: Mervi Lehtonen huone K3449, puhelin Opetuksen suunnittelija: Päivi Peltonen huone K4430, puhelin Opintoneuvoja huone K1446, puhelin TEKNIIKAN KANDIDAATIN TUTKINTO - Antaa opiskelijalle materiaalitekniikan perusteiden tuntemus sekä edellytykset seurata materiaalitekniikan alan kehitystä. - Antaa opiskelijalle valmiudet diplomi-insinöörin tutkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen. - Antaa opiskelijalle edellytykset hankitun tiedon soveltamiseen työelämässä alan edellyttämillä työskentelytavoilla. - Antaa opiskelijalle perustason kieli- ja viestintätaidot. - Antaa opiskelijalle luonnontieteellisen perustietämyksen sekä perusvalmiudet tieteellisiin työskentelytapoihin. Rakenne Kandidaatin tutkinnon perusopinnot, 11 - Yleisen luonnontieteellisen tietämyspohjan synnyttäminen. - Antaa opiskelijalle valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin. - Antaa opiskelijalle edellytykset materiaalitekniikan aineopintojen suorittamiseen. - Antaa opiskelijalle riittävät kieli- ja viestintätaidot. Perustason kieliopintoihin tulee sisällyttää yksi :n ruotsin perustason opintojaksoista (KIE-2200, KIE-2210 tai KIE-2230). Alkeistason kieliopinnot voi korvata perus- tai jatkotason kieliopinnoilla. BIOM-1100 Johdanto biomateriaaleihin II FYS-1010 Fysiikan työt I II FYS-1090 Insinöörifysiikka I II FYS-1100 Insinöörifysiikka II 8 op II KEM-1150 Laaja kemia 1 I KEM-1200 Laaja kemia 2 I KEM-1250 Laaja kemia 3 I KSU-1010 Koneenpiirustus ja CAD perusteet II MAT Insinöörimatematiikka D 1 I MAT Insinöörimatematiikka D 2 I MAT Insinöörimatematiikka D 3 I MAT Insinöörimatematiikka D 4 I MAT Insinöörimatematiikka D 5 I MOL-1000 Orientoituminen opintoihin 1 op I MOL-1110 Materiaaliopin perusteet 1 I MOL-1120 Materiaaliopin perusteet 2 I MOL-1130 Materiaaliopin perusteet 3 II MOL-1220 Materiaalin valinta II MOL-1300 Keraamit II MOL-1400 Metallit II MOL-1500 Polymeerit II MOL-1600 Komposiitit II MOL-3000 Materiaalitieteen fysikaaliset tutkimusmenetelmät II OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet I TETA-1010 Teollisuustalouden perusteet I TME-5100 Teknillisen mekaniikan perusteet I Opiskelijan on valittava vieraan kielen opintoja (vähintään alkeistaso) Opiskelijan on valittava vieraan kielen opintoja (vähintään perustaso) 107 op 51 Materiaalitekniikka

52 Materiaalitekniikka 52

53 Vaihtoehtoiset opintojaksot MAT Tilastomatematiikka voidaan suorittaa 3:n tai 6:n opintopisteen laajuisena. MAT Vektorianalyysi 1 II-III MAT Fourier'n menetelmät 1 II-III MAT Todennäköisyyslaskenta 1 II-III MAT Diskreetti matematiikka 1 II-III MAT Algoritmimatematiikka 1 II-III MAT Tilastomatematiikka 3-1 II-III 18 op 1. 9 opintopistettä Tutkintoon hyväksyttävät aineopintokokonaisuudet, joihin voi tehdä kandidaatintyön Biomateriaalitekniikka 2 Keraamit ja pinnoitteet 2 Materiaalikemian aineopinnot 2 Materiaaliopin henkilökohtaiset aineopinnot 2 Materiaalitekniikan aineopinnot 2 Metallimateriaalit 2 Muovit ja elastomeerit 28 op Tutkintoon hyväksyttävät aineopintokokonaisuudet, joihin ei voi tehdä kandidaatintyötä Biomittaukset Elektroniikan perusteet Energiatekniikka Insinöörifysiikka Kestävä tuotanto Konstruktiotekniikka Kudosteknologian sivuaine Kuitumateriaalitekniikka Laite- ja mittaustekniikka Lääketieteellinen tekniikka Mittaus- ja informaatiotekniikka Ohjelmistotekniikka Paperinjalostustekniikka 29 op Teknillinen fysiikka 2 Teknillinen matematiikka 2 Teknillinen mekaniikka 2 Teknillisen laskennan menetelmät 2 Teollisuustalous A 2 Tiedonhallinta A 2 Tuotantotekniikka 2 Turvallisuustekniikka, K 2 Yrittäjyys 2 Yritysviestintä 2 Myös muut opintokokonaisuudet ovat mahdollisia, mutta niistä on sovittava opintokokonaisuudesta vastaavan henkilön kanssa. Kandidaatin tutkinnon vapaasti valittavat, Kandidaatintyö (8 op) DIPLOMI-INSINÖÖRIN TUTKINTO - Antaa opiskelijalle tieteellisen tiedon ja menetelmien perusteiden ymmärrys sekä taito soveltaa tieteellisiä menetelmiä ajankohtaisiin ja konkreettisiin tehtäviin. - Antaa opiskelijalle valmius tieteelliseen jatkokoulutukseen. - Antaa opiskelijalle valmius toimia työelämässä materiaalitekniikan asiantuntijana ja kehittäjänä. - Antaa opiskelijalle edellytykset osallistua materiaalitekniikkaa koskevien kysymysten yhteiskunnalliseen keskusteluun. - Antaa opiskelijalle työelämän, tieteellisen toiminnan sekä yhteiskunnallisen keskustelun edellyttämät kieli-, viestintäja yhteistyötaidot. - Antaa opiskelijalle pääaineen tai siihen rinnastettavan opintokokonaisuuden hyvä tuntemus sekä sivuaineiden alojen perusteiden tuntemus. 53 Materiaalitekniikka

54 54 Materiaalitekniikka Rakenne Koulutusohjelman perus- ja aineopinnot, 10 op Tutkintoon hyväksyttävät aineopintokokonaisuudet Biomateriaalitekniikka Biomittaukset Energiatekniikka Insinöörifysiikka Keraamit ja pinnoitteet Kestävä tuotanto Konstruktiotekniikka Kudosteknologian sivuaine Kuitumateriaalitekniikka Laite- ja mittaustekniikka Lääketieteellinen tekniikka Matemaattinen mallinnus Materiaalikemian aineopinnot Materiaaliopin henkilökohtaiset aineopinnot Materiaalitekniikan aineopinnot Metallimateriaalit Mittaus- ja informaatiotekniikka Muovit ja elastomeerit Ohjelmistotekniikka Paperinjalostustekniikka Teknillinen fysiikka Teknillinen matematiikka Teknillinen mekaniikka Teknillisen laskennan menetelmät Teollisuustalous A Teollisuustalous B Tiedonhallinta A Tiedonhallinta B Tuotantotekniikka Turvallisuustekniikka, K Yrittäjyys Yritysviestintä op 2 29 op Tutkintoon hyväksyttävät syventävien opintojen kokonaisuudet, joihin voi tehdä diplomityön Biomateriaalitekniikka Elektroniikan materiaalien syventävät opinnot Keraamimateriaalit Materiaalikemia/DI 50 op Materiaaliopin henkilökohtaiset syventävät opinnot Materiaalitekniikan fysiikka Materiaalitutkimus Metallimateriaalit Muovit ja elastomeerit Paperinjalostustekniikka 31 op Pinnoitustekniikka Yleinen materiaalioppi Opiskelija voi valita kokonaisuuden Materiaalikemia/DI/sivuaine tai Materiaalikemia/DI, mutta ei molempia. Kokonaisuuteen Materiaalikemia/DI/sivuaine ei voi tehdä diplomityötä. Tutkintoon hyväksyttävät syventävien opintojen kokonaisuudet, joihin ei voi tehdä diplomityötä Biosensing Factory Automation Konedynamiikka Konejärjestelmien suunnittelu Käyttötekniikka Materiaalikemia/DI/sivuaine Tuotantotekniikka, Elektroniikan tuotantotekniikka Tuotantotekniikka, Koneteollisuuden tuotantotekniikka Tuotantotekniikka, Tuotekehitys Turvallisuustekniikka, K Diplomityön tekeminen on mahdollista näistä opintokokonaisuuksista sopimalla erikseen koulutusohjelman johtajan kanssa. Diplomi-insinöörin tutkinnon vapaasti valittavat, 1 Diplomityö () Tutkintoon liittyviä lisätietoja Myös muut opintokokonaisuudet ovat mahdollisia, mutta niistä on sovittava opintokokonaisuudesta vastaavan henkilön kanssa.

55 55 Materiaalitekniikka

56 56 Rakennustekniikka RAKENNUSTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja professori Matti Pentti huone RL309, puhelin Osaston sihteeri, suunnittelija Päivi Javanainen huone RL313B, puhelin Opintoneuvoja huone RG203, puhelin Tekniikan kandidaatin tutkinto - Rakennustekniikan perusteiden tuntemus sekä edellytykset seurata alan kehitystä. - Valmiudet ymmärtää tieteellistä ajattelua ja perusvalmiudet tieteellisiin työskentelytapoihin. - Edellytykset jatkaa ylempään korkeakoulututkintoon rakennustekniikan koulutusohjelmassa sekä valmiudet jatkuvaan oppimiseen. - Edellytykset hankitun tiedon soveltamiseen työelämässä alan edellyttämillä työskentelytavoilla. - Edellytykset ymmärtää rakennusalan yhteiskunnallista merkitystä ja kehitystä. - Perustason kieli- ja viestintätaidot Rakenne Kandidaatin tutkinnon perusopinnot, Tavoitteena on varmistaa riittävien perustietojen hallinta rakennusalan opintojen pohjaksi ja luoda perustietämys rakennusalan eri oppiaineista. Harjoittelua on sisällytettävä perusopintoihin vähintään. Ruotsinkielinen opiskelija valitsee opintojakson KIE-2220 Ruotsia arkkitehdeille ja rakentajille tilalle suomen kielen opintojakson. Rakennustekniikan koulutusohjelman opiskelijat suorittavat opintojakson MAT :een laajuisena. FYS-1010 Fysiikan työt I I FYS-1180 Insinöörifysiikka K I I FYS-1200 Insinöörifysiikka KR III II FYS-1220 Insinöörifysiikka R II I KEM-1100 Insinöörikemia I KIE-2220 Ruotsia arkkitehdeille ja rakentajille II-III LIKU-1110 Liikennetekniikan perusteet II MAT Insinöörimatematiikka C 1 I MAT Insinöörimatematiikka C 2 I MAT Insinöörimatematiikka C 3 I MAT Insinöörimatematiikka C 4 I MAT Insinöörimatematiikka C 5 I MAT Todennäköisyyslaskenta II MAT Tilastomatematiikka 3- II MPR-4010 Insinöörigeologian perusteet I MPR-5010 Maamekaniikka II MPR-5020 Pohjatutkimukset II MPR-5260 Tietekniikan perusteet II OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet I RTEK-2010 Rakennusstatiikan perusteet II RTEK-3110 Rakennesuunnittelun perusteet II RTEK-3120 Tekninen piirustus II RTEK-3130 Rakennusaineet ja -tarvikkeet I RTT-1020 Johdanto rakennustuotantoon ja -talouteen II RTT-4010 Talonrakentamisen tuotantotekniikka II RTT-8010 Rakennusmittausten perusteet I RTT-8510 Sovellusohjelmat I RTT-8520 CAD-järjestelmät II TME-1100 Statiikan perusteet I TME-1300 Lujuusopin perusteet I Opintokokonaisuuteen sisältyy harjoittelua 2-

57 57 Opiskelijan on valittava vieraan kielen opintoja (vähintään perustaso) Opiskelijan on valittava vieraan kielen opintoja (jatkotaso) Pääaineet Talonrakentaminen 50 op Liikenne- ja kuljetusjärjestelmät, R 2 Yhdyskuntarakentaminen 2 Yhdyskuntien ympäristötekniikka 2 Talonrakentamisen opintosuunnan opiskelijat valitsevat talonrakentaminen opintokokonaisuuden. Yhdyskuntatekniikan opintosuunnan opiskelijat valitsevat yhden seuraavista opintokokonaisuuksista: liikenne- ja kuljetusjärjestelmät, yhdyskunnan ympäristötekniikka tai yhdyskuntarakentaminen. Sivuaineet Yhdyskuntatekniikka 2 Yhdyskuntatekniikan opintokokonaisuus on pakollinen yhdyskuntatekniikan opintosuunnan opiskelijoille. Kandidaatin tutkinnon vapaasti valittavat, 0 op Kandidaatintyö (8 op) Rakennustekniikka

58 Rakennustekniikka 58

59 59 DIPLOMI-INSINÖÖRIN TUTKINTO - Pää- ja sivuaineen syvällinen tuntemus. - Ymmärrys tieteellisen tiedon ja menetelmien perusteista sekä taito soveltaa tieteellisiä menetelmiä alaan liittyviin tehtäviin. - Valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen. - Valmiudet toimia työelämässä alansa asiantuntijana ja kehittäjänä ja osallistua alan yhteiskunnalliseen keskusteluun. - Työelämän, tieteellisen toiminnan sekä yhteiskunnallisen keskustelun edellyttämät viestintä- ja yhteistyötaidot. Rakenne Koulutusohjelman perus- ja aineopinnot, 1 RTEK-3160 Rakennusalan turvallisuus RTEK-7110 Rakentamisen tietomallien perusteet RTT-6020 Opinnäyte- ja tutkimusprojektin hallinta TME-1200 Dynamiikan perusteet Opintokokonaisuuteen sisältyy harjoittelua 1 Pääaineet Rakennesuunnittelu Rakennustuotanto Liikenne- ja kuljetusjärjestelmät 1, R Yhdyskuntarakentaminen 1 Yhdyskuntien ympäristötekniikka Talonrakentamisen opintosuunnan opiskelijat valitsevat pääaineekseen joko Rakennesuunnittelu tai Rakennustuotanto opintokokonaisuuden. Yhdyskuntatekniikan opintosuunnan opiskelijat valitsevat pääaineekseen joko Liikenne- ja kuljetusjärjestelmät 1, Yhdyskuntarakentaminen 1 tai Yhdyskuntien ympäristötekniikka 1 opintokokonaisuuden. Sivuaineet Kiinteistönhallinta Korjausrakentaminen Pohjarakentaminen Vaativien rakenteiden suunnittelu Liikenne- ja kuljetusjärjestelmät 2, R Yhdyskuntarakentaminen 2 Yhdyskuntien ympäristötekniikka Talonrakentamisen opintosuunnan opiskelijoille tarkoitettuja sivuaineita ovat: Kiinteistönhallinta, Korjausrakentaminen, Pohjarakentaminen ja Vaativien rakenteiden suunnittelu. Yhdyskuntatekniikan opintosuunnan opiskelijoille tarkoitettuja sivuaineita ovat: Liikenne- ja kuljetusjärjestelmät 2, Yhdyskuntarakentaminen 2 ja Yhdyskuntien ympäristötekniikka 2. Diplomi-insinöörin tutkinnon vapaasti valittavat, 1 Diplomityö () Rakennustekniikka

60 Rakennustekniikka 60

61 61 Rakennesuunnittelijoiden pätevyysvaatimukset Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa A2 säädetään suunnittelijoiden kelpoisuudesta eri vaativuusluokkien (AA, A, B ja C) mukaisiin suunnittelutehtäviin. Rakennesuunnittelijan pätevyyden edellyttämästä koulutuksesta ja kokemuksesta eri vaativuusluokissa on annettu ohjeet runkorakenteiden suunnittelun osalta materiaaleittain ja lisäksi erikseen rakennusfysikaalisesta ja pohjarakenteiden suunnittelusta. Taulukossa on merkitty x:llä ne opintojaksot, jotka ovat sisällöltään välttämättömiä kyseisen pätevyyden mukaisen ammattitaidon kannalta. Suomen rakentamismääräyskokoelman kelpoisuusvaatimukset on ilmoitettu opintoviikkoina. Oheisissa taulukoissa ao. vaatimukset on muunnettu opintopisteiksi. Seuraaviin taulukoihin on koottu ne TTY:n rakennustekniikan koulutusohjelman opintojaksot, joista eri vaatimusten mukaiset opintosuoritukset voidaan koostaa. Koska osassa opintojaksoista käsitellään esim. useiden materiaalien suunnittelua, taulukoiden toisessa sarakkeessa on ilmoitettu, montako opintopistettä kustakin opintojaksosta voidaan lukea hyväksi kyseiseen pätevyyteen. Runkorakenteet Kaikkien runkomateriaalien samoin kuin pohjarakenteidenkin suunnittelun osalta luokassa AA vaatimuksena on rakenteiden mekaniikkaa vähintään 21 op ja luokassa A 1. Nämä vaatimukset täytyvät, kun opiskelija suorittaa tekniikan kandidaatin tutkinnon perusopinnot ja talonrakentamisen aineopinnot. Rakennustekniikka BETONIRAKENTEET luokka AA luokka A Betonirakentaminen ja betoniteknologia luetaan hyväksi vaatimus 11 op vaatimus 8 op RTEK-3110 Rakennesuunnittelun perusteet 1 op X X RTEK-3140 Betonitekniikka X X RTEK-3520 Rakenteiden pitkäaikaiskestävyys 1 op X X RTT-4010 Talonrakentamisen tuotantotekniikka X X RTEK-3130 Rakennusaineet ja -tarvikkeet 1 op RTEK-3610 Sillanrakennuksen perusteet RTEK-3720 Kantavien rakenteiden korjaaminen 1 op RTEK-3730 Rakenteiden korjaustekniikka 1 op MPR-5110 Pohjarakenteet 1 op Talorakennustekniikan erikoistyöt 3 8 op sisällön mukaan

62 62 BETONIRAKENTEET luokka AA luokka A Betonirakenteiden suunnittelu luetaan hyväksi vaatimus 11 op vaatimus 8 op Rakennustekniikka RTEK-3110 Rakennesuunnittelun perusteet. X X RTEK-3150 Rakennuksen paloturvallisuuden perusteet 1 op X X RTEK-3210 Teräsbetonirakenteet X X RTEK-3220 Betonielementtirakenteet X X RTEK-3230 Jännitetyt betonirakenteet X RTEK-3541 Rakenteiden palomitoitus 1 op X RTEK-3520 Rakenteiden pitkäaikaiskestävyys 1 op RTEK-3620 Betoni- ja puusillat RTEK-3630 Jännitetyt ja terässillat RTEK-3720 Kantavien rakenteiden korjaaminen 1 op RTEK-3730 Rakenteiden korjaustekniikka Talonrakennustekniikan erikoistyöt 3 8 op sisällön mukaan PUURAKENTEET luokka AA luokka A Puurakenteiden suunnittelu luetaan hyväksi vaatimus 11 op vaatimus 8 op RTEK-3110 Rakennesuunnittelun perusteet. X X RTEK-3130 Rakennusaineet ja -tarvikkeet 1 op X X RTEK-3150 Rakennuksen paloturvallisuuden perusteet 1 op X X RTEK-3410 Puurakenteet X X RTEK-3420 Puurakenteiden jatkokurssi X RTEK-3520 Rakenteiden pitkäaikaiskestävyys 1 op X X RTEK-3541 Rakenteiden palomitoitus 1 op X RTEK-3720 Kantavien rakenteiden korjaaminen 1 op Talonrakennustekniikan erikoistyöt 3 8 op sisällön mukaan

63 63 TERÄSRAKENTEET luokka AA luokka A Teräsrakenteiden suunnittelu luetaan hyväksi vaatimus 11 op vaatimus 8 op RTEK-3110 Rakennesuunnittelun perusteet 1 op X X RTEK-3150 Rakennuksen paloturvallisuuden perusteet 1 op X X RTEK-3310 Teräsrakenteet X X RTEK-3320 Teräsrakenteiden jatkokurssi X RTEK-3541 Rakenteiden palomitoitus 1 op X RTEK-3630 Jännitetyt ja terässillat RTEK-3720 Kantavien rakenteiden korjaaminen 1 op MPR-5110 Pohjarakenteet 1 op Talonrakennustekniikan erikoistyöt 3 8 op sisällön mukaan Rakennustekniikka RAKENNUSFYSIIKKA luokka AA luokka A Rakennusfysiikka luetaan hyväksi vaatimus 9 op vaatimus RTEK-3511 Rakennusfysiikka X RTEK-3520 Rakenteiden pitkäaikaiskestävyys 1 op X RTEK-3530 Eristysrakenteet X X RTEK-3110 Rakennesuunnittelun perusteet 1 op RTEK-3130 Rakennusaineet ja -tarvikkeet 1 op RTEK-3750 Kuntotutkimukset 1 op ARS-1330 Rakennusakustiikka Talonrakennustekniikan erikoistyöt 3 8 op sisällön mukaan

64 64 POHJARAKENTEET/GEOTEKNIIKKA luokka AA luokka A Pohjarakenteiden suunnittelu luetaan hyväksi vaatimus 3 vaatimus 17 op Rakennustekniikka MPR-4010 Insinöörigeologian perusteet 1 op X X MPR-5010 Maamekaniikka X X MPR-5020 Pohjatutkimukset X X MPR-5110 Pohjarakenteet X X MPR-5220 Maarakennustekniikka X MPR-5250 Ympäristögeotekniikka X MPR-5120 Perustusten vahvistaminen MPR-5131 Pohjarakentamisen laskentaohjelmat MPR-5140 Elementtimenetelmän käyttö geotekniikassa MPR-5210 Yhdyskunnan geotekniikka Alla mainituista opintojaksoista yhteensä enintään MPR-4100 Maa- ja kallioperän rakennusgeologia MPR-4200 Kalliorakennus MPR-4210 Kalliorakennuksen jatkokurssi MPR-5350 Maa- ja pohjarakenteiden vaihtuva erikoisopintojakso 4-1 sisällön mukaan Maa- ja pohjarakenteiden erikoistyöt 3 8 op sisällön mukaan

65 65 SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja professori Lauri Kettunen huone SC308, puhelin Osaston sihteeri Riitta Myyryläinen huone SC202, puhelin Opetuksen suunnittelija Susanna Ketola huone SC204, puhelin Opintoneuvoja huone SC106, puhelin TEKNIIKAN KANDIDAATIN TUTKINTO - Opiskelijalla on sähkötekniikkaan kuuluvien kokonaisuuksien perustuntemus sekä edellytykset sähkötekniikan alan kehityksen seuraamiseen. - Opiskelijalla on valmiudet ymmärtää tieteellistä ajattelua ja kirjallisuutta sekä perusvalmiudet hyödyntää tieteellisiä työskentelytapoja. - Opiskelija saa valmiudet sähkötekniikan diplomi-insinöörin koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen. - Opiskelijalla on edellytykset koulutuksen antaman tiedon soveltamiseen työelämässä. - Opiskelijalla on edellytykset tulkita sähkötekniikan alan yhteiskunnallinen merkitys ja kehitys. - Opiskelijalla on perustason kieli- ja viestintätaidot. Rakenne Kandidaatin tutkinnon perusopinnot, 110 op ELE-1010 Elektroniikan perusteet I I ELE-1020 Elektroniikan perusteet II II FYS-1010 Fysiikan työt I II FYS-1150 Fysiikka S I I FYS-1160 Fysiikka S II II KEM-1100 Insinöörikemia I KIE-2200 Ruotsia tekniikan opiskelijoille II-III LTT-1100 Johdatus lääketieteelliseen tekniikkaan II MAT Insinöörimatematiikka B 1 1 I MAT Insinöörimatematiikka B 2 1 I MAT Insinöörimatematiikka B 3 1 I MAT Insinöörimatematiikka B 4 1 I MAT Insinöörimatematiikka B 5 1 I MAT Vektorianalyysi II MAT Fourier'n menetelmät II MAT Todennäköisyyslaskenta II OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet I OHJ-1100 Ohjelmointi I I SMG-1100 Piirianalyysi I I SMG-1200 Piirianalyysi II I SMG-1300 Sähkömagneettiset kentät ja aallot I II SMG-1400 Sähkömagneettiset kentät ja aallot II II SVT-1100 Sähköenergia I TEL-1010 Tehoelektroniikan perusteet II TETA-1010 Teollisuustalouden perusteet I Opiskelijan on valittava vieraan kielen opintoja (vähintään perustaso) Opiskelijan on valittava vieraan kielen opintoja (jatkotaso) 10 Vaihtoehtoisuudet: 1. Insinöörimatematiikka B1-Bintojaksot voidaan korvata kursseilla MAT Laaja Matematiikka 1, MAT Laaja Matematiikka 2, MAT Laaja Matematiikka 3, MAT Laaja Matematiikka 4, MAT Laaja Matematiikka 5. Sähkötekniikka

66 66 Sähkötekniikka Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen ACI Automaatiotekniikan perusteet II ELE-1030 Elektroniikan perusteet III II MAT Kompleksimuuttujan funktiot II-III MAT Matriisilaskenta 1 II-III MAT Differentiaaliyhtälöt II-III MIT-1010 Mittaustekniikka II OHJ-1150 Ohjelmointi II II-III SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät II STL-2100 Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ympäristökysymykset II-III SVT-1200 Sähkövoimajärjestelmän perusteet II TKT-1110 Mikroprosessorit II TLT-5100 Tiedonsiirtotekniikan perusteet II Tutkintoon hyväksyttävät aineopintokokonaisuudet, joihin voi tehdä kandidaatintyön Digitaali- ja tietokonetekniikka 2 Elektroniikka 2 Lääketieteellinen tekniikka 2 Mittaus- ja informaatiotekniikka 2 Moderni sähköenergiatekniikka 2 Sähköfysiikka 2 Sähkövoimatekniikka 2 Säätötekniikka 2 Tehoelektroniikka Teknillinen matematiikka Tietoliikennetekniikka Tutkintoon hyväksyttävät aineopintokokonaisuudet, joihin ei voi tehdä kandidaatintyötä Automaation tietotekniikka 2 Ohjelmistotekniikka 2 Sähkötekniikka, yleiset aineopinnot 2 Sähkövoimajärjestelmät 2 Teollisuustalous A 2 Kandidaatin tutkinnon vapaasti valittavat, 1 Opintojaksot ovat suositeltavia. SMG-1010 Sähkötekniikan luonnontieteelliset perusteet I SMG-1020 Sähkötekniikan luonnontieteelliset perusteet II SMG-1030 Sähkötekniikan luonnontieteelliset perusteet III SMG-1040 Sähkötekniikan luonnontieteelliset perusteet IV SMG-1060 Sähkötekniikan luonnontieteelliset perusteet V SMG-1050 Käsitteellisen osaamisen testi 1 op Kandidaatintyö (8 op)

67 67 Sähkötekniikka

68 68 Sähkötekniikka DIPLOMI-INSINÖÖRIN TUTKINTO - Opiskelija tuntee, hallitsee ja osaa käyttää pääaineen tieteellisiä ja ammatillisia käsitteitä, sekä hallitsee sivuaineiden perusteet. - Opiskelija osaa soveltaa tieteellisiä menetelmiä ajankohtaisiin ja konkreettisiin tehtäviin. - Opiskelija saa valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen. - Opiskelijalla on valmiudet toimia työelämässä sähkötekniikan asiantuntijana ja kehittäjänä. - Opiskelijalla on edellytykset osallistua sähkötekniikkaa koskevien kysymysten yhteiskunnalliseen keskusteluun. - Opiskelijalla on työelämän, tieteellisen toiminnan ja yhteiskunnallisen keskustelun edellyttämät kieli-, viestintä- ja yhteistyötaidot. Rakenne Koulutusohjelman perus- ja aineopinnot, op Suoraan diplomi-insinöörin tutkintoon valittu insinööri ei voi hyväksyttää perusopintoihinsa harjoittelua. FYS-1170 Fysiikka S III Opintokokonaisuuteen sisältyy harjoittelua Vaihtoehtoiset opintojaksot Opintokokonaisuuteen voi pakollisen harjoittelun lisäksi sisällyttää harjoittelua enintään 7 op Näistä opintojaksoista tulee valita vähintään yksi, joka ei saa olla sisällytetty kandidaatin tutkintoon. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen ACI Automaatiotekniikan perusteet ELE-1030 Elektroniikan perusteet III MAT Kompleksimuuttujan funktiot MAT Matriisilaskenta 1 MAT Vektorikentät MAT Differentiaaliyhtälöt TKT-1110 Mikroprosessorit TLT-5100 Tiedonsiirtotekniikan perusteet Tutkintoon hyväksyttävät aineopintokokonaisuudet Digitaali- ja tietokonetekniikka 2 Elektroniikan materiaalit Elektroniikka 2 Hajautetut järjestelmät 2 Lääketieteellinen tekniikka 2 Matemaattinen mallinnus 2 Mittaus- ja informaatiotekniikka 2 Moderni sähköenergiatekniikka 2 Ohjelmistotekniikka 2 Oppivat ja älykkäät järjestelmät 2 Signaalinkäsittely ja multimedia 2 Sähköfysiikka 2 Sähkövoimajärjestelmät 2 Sähkövoimatekniikka 2 Säätötekniikka 2 Tehoelektroniikka 2 Teknillinen matematiikka 2 Teollisuustalous A 2 Teollisuustalous B 2 Tietoliikenne-elektroniikka 2 Tietoliikennetekniikka 2 Kandidaatti- ja diplomi-insinööritutkinnossa ei voi olla samoja aineopintokokonaisuuksia. Tutkintoon hyväksyttävät syventävien opintojen kokonaisuudet, joihin voi tehdä diplomityön Anturitekniikka Automaatio- ja informaatioverkot Bioelektromagnetismi Digitaalisten piirien suunnittelu Elektroniikka: Elektroniikan laitesuunnittelu

69 69 Elektroniikka: Elektroniikan pakkaus- ja tuotantotekniikka Elektroniikka: Mikroelektroniikka Elektroniikka: Suurtaajuustekniikka Lääketieteellinen elektroniikka Lääketieteellinen fysiikka Lääketieteellinen informatiikka Mittausinformaatiotekniikka Mittaustekniikka Moderni sähköenergiatekniikka Ohjelmoitavat alustat ja laitteet Oppivat järjestelmät Signaalinkäsittely Sulautetut järjestelmät Systeemiteoria Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ympäristönäkökulmat Sähköenergia Sähköfysiikka Sähkökäyttöjen tehoelektroniikka Sähköverkot ja -markkinat Teholähde-elektroniikka Teknillinen matematiikka: Analyysi Teknillinen matematiikka: Diskreetti matematiikka Teknillinen matematiikka: Matemaattinen mallinnus ja tieteellinen laskenta Teknillinen matematiikka: Tilastolliset menetelmät ja datan mallinnus Teollisuuden sähkönkäyttötekniikka Tiedonsiirtotekniikka Tietokone- ja prosessoritekniikka Tutkintoon hyväksyttävät syventävien opintojen kokonaisuudet, joihin ei voi tehdä diplomityötä Biosensing Käytettävyys Multimedia Ohjelmistotiede Ohjelmistotuotanto Paikannus ja navigointi Diplomi-insinöörin tutkinnon vapaasti valittavat, op Diplomityö () Sähkötekniikka

70 Sähkötekniikka 70

71 71 TEKNIS-LUONNONTIETEELLINEN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja professori Rolf Hernberg huone SK108, puhelin Matemaattisten aineiden DI-opettajankoulutuksen johtaja professori Seppo Pohjolainen huone TD428, puhelin Osaston sihteeri Riitta Myyryläinen huone SC202, puhelin Opetuksen suunnittelija Suvi-Päivikki Ikonen huone SC108, puhelin Opintoneuvoja huone SC108, puhelin Koulutusohjelman tavoite Teknis-luonnontieteellinen koulutusohjelma antaa opiskelijoilleen syvälliset tiedot fysiikassa, kemiassa ja matematiikassa, minkä pohjalta he voivat valmistuttuaan suuntautua tekniikan eri alueiden tutkimus- ja asiantuntijatehtäviin. Kehittyvät teollisuuden alat edellyttävät nykyisin yhä syvällisempää perusluonnontieteiden hallintaa. Koulutusohjelma korostaa vahvaa luonnontieteellistä perustaa tekniikan eri alojen sovelluksissa ja opetustehtävissä. Tutkinto luo edellytykset jatko-opinnoille. Alan tekniikan tohtorin tutkinto antaa laajat mahdollisuudet suuntautua tutkijaksi yliopistoihin, tutkimuslaitoksiin tai teollisuuteen, niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. TEKNIIKAN KANDIDAATIN TUTKINTO - Opiskelijalla on riittävät kieli- ja viestintätaidot - Opiskelija ymmärtää tutkintoon kuuluvien kokonaisuuksien perusteet ja pystyy seuraamaan alan kehitystä. - Opiskelijalla on valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin. - Opiskelijalla on edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen. - Opiskelijalla on edellytykset oppia soveltamaan tutkintoon sisältyvää tietoa työelämässä siellä sovellettavin työskentelymuodoin. - Opiskelijalla on tietoisuus tekniikan ja luonnontieteiden yhteiskunnallisista merkityksistä. Rakenne Kandidaatin tutkinnon perusopinnot, 110 op - Opiskelijalla on vankka matemaattis-luonnontieteellinen ja tietotekninen perusosaaminen. - Opiskelijalla on valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin toimintatapoihin. - Opiskelijalla on edellytykset teknis-luonnontieteellisen aineopintojen suorittamiseen. - Opiskelijalla on riittävät kieli- ja viestintätaidot. FYS-1010 Fysiikan työt I I FYS-1240 Laaja fysiikka I Mekaniikka I FYS-1250 Laaja fysiikka II Aaltoliikeoppi ja sähkömagnetismi 8 op I FYS-1260 Laaja fysiikka III Atomifysiikka 7 op II KEM-1150 Laaja kemia 1 I KEM-1200 Laaja kemia 2 I KEM-1250 Laaja kemia 3 I KEM-2100 Orgaaninen kemia II-III Teknis-luonnontieteellinen

72 Teknis-luonnontieteellinen 72

73 73 MAT Laaja matematiikka 1 I MAT Laaja matematiikka 2 I MAT Laaja matematiikka 3 I MAT Laaja matematiikka 4 I MAT Laaja matematiikka 5 I MAT Matriisilaskenta 1 II MAT Differentiaaliyhtälöt II OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet I OHJ-1100 Ohjelmointi I I-II SMG-1300 Sähkömagneettiset kentät ja aallot I I-II TETA-1010 Teollisuustalouden perusteet II Opiskelijan on valittava vieraan kielen opintoja (vähintään perustaso) Opiskelijan on valittava vieraan kielen opintoja (jatkotaso) 90 op Jatkotason kieliopintoihin ei voi sisällyttää toisen kotimaisen kielen opintojaksoja. Vaihtoehtoiset opintojaksot Perusopinnot täydennetään 110 op laajuuteen vaihtoehtoisista opintojaksoista. FYS-1430 Johdatus ydinfysiikkaan 3 II FYS-1480 Kiinteän olomuodon fysiikka A 3 II FYS-1730 Fysiikan historia 3 III KEM-1300 Laaja kemia 4 3 I KIE-1210 Suomen kielikoe 4 I-III KIE-2200 Ruotsia tekniikan opiskelijoille 4 I-III KIE-2210 Ruotsin kielikoe 4 I-III KIE-2230 Ruotsia tekniikan opiskelijoille osittaisena verkkokurssina 4 I-III MAT Vektorianalyysi 1 3 II MAT Fourier'n menetelmät 1 3 I-II MAT Todennäköisyyslaskenta 1 3 II MAT Diskreetti matematiikka 1 3 I-II MAT Algoritmimatematiikka 1 3 I-II MAT Operaatiotutkimus 1 3 I-II MAT Kompleksimuuttujan funktiot 2 II-III MAT Numeerinen analyysi 1 2 II-III MAT Numeerinen analyysi 2 2 II-III OHJ-1150 Ohjelmointi II 3 II-III SMG-1400 Sähkömagneettiset kentät ja aallot II 2 II SMG-5150 Sähkömagneettinen mallintaminen I 3 II-III 1. Opintojaksoista on valittava kolme. 2. Opintojaksoista on valittava joko MAT-31080, SMG-1400 tai MAT ja MAT Opintojaksoista on valittava yksi. 4. Suomenkielinen opiskelija valitsee yhden ruotsin kielen perusopintojaksoista (KIE-2200, KIE-2210, KIE-2230). Ruotsinkielinen opiskelija valitsee suomen kielen opintojakson. Tutkintoon hyväksyttävät aineopintokokonaisuudet, joihin voi tehdä kandidaatintyön Hypermedia 2 Kemia/TL/aineopinnot 2 Matematiikka 2 Sähköfysiikka 2 Teknillinen fysiikka 2 Teknillisen laskennan menetelmät 2 Tutkintoon hyväksyttävät aineopintokokonaisuudet, joihin ei voi tehdä kandidaatintyötä Biomateriaalitekniikan sivuaine 2 Elektroniikan perusteet 2 Energiatekniikka 2 Kieliteknologia 2 Kudosteknologian sivuaine 2 Laskennallinen systeemibiologia (B) 2 Lääketieteellinen tekniikka 2 Materiaalitutkimus 2 Mittaus- ja informaatiotekniikka TL 2 Ohjelmistotekniikka 2 Oppivat ja älykkäät järjestelmät 2 Teknis-luonnontieteellinen

74 74 Oppivat järjestelmät ja systeemiteoria 2 Signaalinkäsittely ja multimedia 2 Säätötekniikka 2 Teknillinen mekaniikka 2 Tietoturvallisuus 2 Tutkintoon hyväksytään aineopintokokonaisuuksiksi kaikki muutkin insinööriosastojen aineopintokokonaisuudet esitiedot huomioon ottaen. Kandidaatin tutkinnon vapaasti valittavat, 1 Suositeltavia opintojaksoja koulutusohjelman opiskelijoille: FYS-1000 Tehokas oppiminen - johdatus yliopisto-opintoihin 1 op KIE-1430 Tekstinhuollon ABC 1 op KIE-1520 Opinnäytetyön kirjoittaminen 1 op KIE-1620 Työelämän kirjallinen viestintä 1 op Alempaan korkeakoulututkintoon voi sisältyä harjoittelua 0-5 op. Kandidaatintyö (8 op) - Tieteellisen tekstin tai tutkimusraportin kirjoittamisen valmiudet - Yliopistotutkintoon vaadittavan kypsyyden osoittaminen Lisätietoja opinnäytetyöstä - Kandidaatintyön voi aloittaa, kun kandidaatin tutkinnon perusopinnot on pääosin suoritettu ja pääaineen aineopinnoista on suoritettu vähintään 1intopistettä. Lisäksi opiskelijan henkilökohtainen opintosuunnitelma pitää olla hyväksytetty. - Aineopintokokonaisuuksien vastuulaitokset ilmoittavat tarkemmin siitä, miten kandidaatintyö on mahdollista suorittaa. Kandidaatintyön yhteydessä tehdään kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taidon. - Ohje kandidaatintyöstä ja valmistumisesta tekniikan kandidaatiksi löytyy osaston sivuilta. ( Teknis-luonnontieteellinen

75 75 DIPLOMI-INSINÖÖRIN TUTKINTO - Opiskelijalla on valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen. - Opiskelijalla on valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä - Opiskelijalla on edellytykset toimia asiantuntijana omaa tekniikan alaa koskevien ilmiöiden ja ongelmien yhteiskunnallisessa käsittelyssä. - Opiskelijalla on riittävät kieli-, viestintä- ja yhteistyötaidot ammatilliseen, tieteelliseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan. - Opiskelijalla on hyvä tuntemus syventävissä opinnoissa ja perusteiden tuntemus aineopinnoissa. - Opiskelijalla on valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen. Rakenne Koulutusohjelman perus- ja aineopinnot, 0-3 Koulutusohjelman perus- ja aineopintojen laajuus on 0-3. Laajuus riippuu valitusta syventävien opintojen kokonaisuudesta ja vapaasti valittavien opintojen kokonaisuudesta. Koulutusohjelman perus- ja aineopinnoiksi hyväksytään kaikki teknis-luonnontieteellisen osaston tarjoamat aine- ja syventävien opintojen opintojaksot. Opintojaksoilla kehotetaan ensisijaisesti laajentamaan valittuja opintokokonaisuuksia. Jos koulutusohjelman perus- ja aineopintojen laajuus ylittää 2, niihin voidaan sisällyttää jokin aineopintokokonaisuus. Teknisluonnontieteellisen koulutusohjelman opintojen lisäksi hyväksytään myös muiden insinööriosastojen tarjoamat aineopintokokonaisuudet. Tutkintoon hyväksyttävät aineopintokokonaisuudet Biomateriaalitekniikan sivuaine 2 Elektroniikan perusteet 2 Energiatekniikka 2 Hypermedia 2 Kemia/TL/aineopinnot 2 Kieliteknologia 2 Kudosteknologian sivuaine 2 Laskennallinen systeemibiologia (B) 2 Lääketieteellinen tekniikka 2 Matemaattinen mallinnus 2 Matematiikka 2 Materiaalitutkimus 2 Mittaus- ja informaatiotekniikka TL 2 Moderni sähköenergiatekniikka 2 Ohjelmistotekniikka 2 Oppivat ja älykkäät järjestelmät 2 Oppivat järjestelmät ja systeemiteoria 2 Signaalinkäsittely 2 Sähköfysiikka 2 Säätötekniikka 2 Teknillinen fysiikka 2 Teknillinen mekaniikka 2 Teknillisen laskennan menetelmät 2 Tietoturvallisuus 2 Tutkintoon hyväksytään aineopintokokonaisuuksiksi kaikki insinööriosastojen aineopintokokonaisuudet. Huomaa kuitenkin mahdolliset esitietovaatimukset. Tutkintoon hyväksyttävät syventävien opintojen kokonaisuudet, joihin voi tehdä diplomityön Hypermedia Kemia/TL/DI 50 op Matematiikka: Analyysi Matematiikka: Diskreetti matematiikka Matematiikka: Matemaattinen mallinnus ja tieteellinen laskenta Matematiikka: Opettajankoulutus Matematiikka: Tilastolliset menetelmät ja datan mallinnus Sähköfysiikka Teknillinen fysiikka 40 op Teknis-luonnontieteellinen

76 Teknis-luonnontieteellinen 76

77 77 Tutkintoon hyväksyttävät syventävien opintojen kokonaisuudet, joihin ei voi tehdä diplomityötä Kemia/TL,Y/ DI sivuaine Teknillinen fysiikka / DI-sivuaine Diplomi-insinöörin tutkinnon vapaasti valittavat, op Suositeltavia opintojaksoja koulutusohjelman opiskelijoille ovat esimerkiksi suomen kielen opintojaksot. Opiskelijoille suositellaan harjoittelun sisällyttämistä ylempään korkeakoulututkintoon 0-. Alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon voi sisältyä harjoittelua yhteensä enintään 10 opintopistettä. KIE-1430 Tekstinhuollon ABC 1 op KIE-1520 Opinnäytetyön kirjoittaminen 1 op KIE-1620 Työelämän kirjallinen viestintä 1 op Diplomityö - Itsenäisesti tehdyn tieteellisen tutkimus- tai kehitystyön suorittaminen ja raportointi - Pääaineen alaan liittyvän kokonaisuuden hallinnan osoittaminen - Yliopistotutkintoon vaadittavan kypsyyden osoittaminen Lisätietoja opinnäytetyöstä Ohje diplomityöstä ja valmistumisesta diplomi-insinööriksi löytyy osaston kotisivuilta ( > Ohjeet ja lomakkeet). Tutkintoon liittyviä lisätietoja Teknis-luonnontieteellisessä osastossa suositaan laaja-alaisten aine- ja syventävien opintokokonaisuuksien valintaa. Näin ollen DI-tutkinnon toivotaan sisältävän useamman kuin yhden laitoksen opetustarjontaa. Teknis-luonnontieteellinen

78 78 Teknis-luonnontieteellinen MATEMAATTISTEN AINEIDEN DI-OPETTAJANKOULUTUS - TTY:n matemaattisten aineiden opettajankoulutuksen erityisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle diplomi-insinöörin tutkinnon ohella kelpoisuus toimia opettajana, ohjaajana ja kasvattajana Suomen koululaitoksessa, mukaan lukien lukioissa. - Koulutuksen tavoitteena on antaa valmistuvalle laaja-alaiset ja syvälliset tiedot opetettavissa aineissa ja niiden soveltamisessa eri oppiasteilla. Rakenne Pääaineopinnot Fysiikan pääaine 127 op Kemian pääaine 13 Matematiikan pääaine 13 Tietotekniikan pääaine 128 op Sivuaineopinnot Fysiikan sivuaine Kemian sivuaine Matematiikan sivuaine Tietotekniikan sivuaine Pedagogiset opinnot Opettajan pedagogiset opinnot 60 op 60 op 67 op 60 op 60 op Opettajan pedagogiset opinnot voidaan suorittaa Tampereen yliopistossa tai muissa opettajan pedagogisia opintoja antavissa yksiköissä. Opinnot sisältävät kasvatustieteen perusopinnot (2) ja pedagogiset aineopinnot (3). Opintoihin haetaan erikseen ja niihin pääsyn edellytyksenä on mm. menestyminen soveltuvuuskokeessa. DI-opettajankoulutuksen opiskelija osallistuu soveltuvuuskokeeseen ensimmäisenä läsnäolokeväänään tai siinä vaiheessa, kun hänellä on vähintään 50 opintopistettä yhdessä opetettavassa aineessa ja hän haluaa suorittaa opinnot seuraavana lukuvuotena. TTY:n ja TaY:n välisen sopimuksen mukaiseen opettajan pedagogisten opintojen kiintiöön on etusija niillä opiskelijoilla, jotka on opiskelijavalinnassa valittu TL-koulutusohjelman DI-opettajakoulutuksen opintosuuntaan. Hakuohjeet ja vaatimukset opetettavien aineiden laajuuksista ennen pedagogisten aineopintojen aloittamista ohjeistetaan erikseen. Lisätietoja löytyy muun muassa teknis-luonnontieteellisen osaston sivuilta( laitokset/okl/tokl/). Tutkintoon liittyviä lisätietoja Opiskelija saavuttaa TTY:ssä lukion aineenopettajan kelpoisuuden (Valtioneuvoston asetus 865/2005) 1) suorittamalla diplomi-insinöörin tutkinnon, 2) täydentämällä DI-tutkinnon opintoja siten, että opetettavien aineiden opintojen vaatimukset täyttyvät ja 3) suorittamalla opettajan pedagogiset opinnot. Opettajan pedagogiset opinnot saa laskea mukaan diplomi-insinöörin tutkintoon. Tutkinnon vähimmäislaajuus on 300 opintopistettä ja sen pitää sisältää kaikki teknis-luonnontieteellisen koulutusohjelman kandidaatin tutkinnon perusopinnot. Lisäksi opiskelijan tulee varmistaa, että opinnot täyttävät sekä DI-tutkintovaatimukset että opetettavie aineiden vaatimukset. Opetettavien aineiden opinnoista ja opettajan pedagogisista opinnoista annetaan erillinen todistus, joka yhdessä DI-todistuksen kanssa on todisteena opettajan kelpoisuusvaatimusten täyttymisestä.

79 79 Teknis-luonnontieteellinen

80 80 PÄÄAINEET Fysiikan pääaine Yhteyshenkilö Matti Lindroos 127 op Fysiikan pääaine sisältää seuraavat osakokonaisuudet: Teknis-luonnontieteellisen koulutusohjelman fysiikan perusopinnot (2) FYS-1010 Fysiikan työt I FYS-1240 Laaja fysiikka I Mekaniikka FYS-1250 Laaja fysiikka II Aaltoliikeoppi ja sähkömagnetismi 8 op FYS-1260 Laaja fysiikka III Atomifysiikka 7 op 2 Teknillinen fysiikka Aineopinnot (2) Kokonaisuus on sama kuin teknillisen fysiikan aineopintokokonaisuus. Teknis-luonnontieteellisen koulutusohjelman kemian perusopinnot (18 op) KEM-1150 Laaja kemia 1 KEM-1200 Laaja kemia 2 KEM-1250 Laaja kemia 3 KEM-1300 Laaja kemia 4 KEM-2100 Orgaaninen kemia 18 op Kemia/TL/aineopinnot - Aineopinnot (2) Teknis-luonnontieteellisen koulutusohjelman opiskelijoille tarkoitettu kemian aineopintokokonaisuus. Kemia/TL/DI - Syventävät opinnot (50 op) Teknis-luonnontieteellisen koulutusohjelman opiskelijoille tarkoitettu kemian syventävien opintojen kokonaisuus. Teknis-luonnontieteellinen \ Kandidaatintyö (8 op) Kandidaatintyö tehdään kemian alalta. Teknis-luonnontieteellinen Teknillinen fysiikka - Syventävät opinnot (40 op) Kokonaisuus on sama kuin teknillisen fysiikan syventävien opintojen kokonaisuus, mutta siihen on sisällytettävä opintojakso FYS-1730 Fysiikan historia (). Lisäksi FYS-1580 Fysiikan työt III on suoritettava Didaktisen fysiikan työt -opintojaksona. Teknis-luonnontieteellinen \ Kandidaatintyö (8 op) Kandidaatintyö tehdään fysiikan alalta. Teknis-luonnontieteellinen \ Diplomityö () Diplomityö tehdään fysiikan alalta. Kemian pääaine Yhteyshenkilö Helge Lemmetyinen 13 Kemian pääaine sisältää seuraavat osakokonaisuudet: Teknis-luonnontieteellinen \ Diplomityö () Diplomityö tehdään kemian alalta. Matematiikan pääaine 13 Yhteyshenkilöt: Sirkka-Liisa Eriksson, Seppo Pohjolainen, Esko Turunen Opettajankoulutuksen matematiikan pääaineopinnot antavat hyvän ja kattavan yleiskuvan matematiikasta ja hyvät taidot matematiikan soveltamiseen ja käyttöön. Matematiikan pääaine sisältää seuraavat osakokonaisuudet: Teknis-luonnontieteellisen koulutusohjelman matematiikan perusopinnot (42op) Todennäköisyyslaskenta on pakollinen aineenopettajakoulutuksessa.

81 81 Opintojaksoista MAT-20400, MAT-20450, MAT-20500, MAT , MAT ja MAT valitaan kolme. Opintojaksoista MAT ja MAT MAT valitaan toinen. MAT Laaja matematiikka 1 MAT Laaja matematiikka 2 MAT Laaja matematiikka 3 MAT Laaja matematiikka 4 MAT Laaja matematiikka 5 MAT Vektorianalyysi MAT Fourier'n menetelmät MAT Todennäköisyyslaskenta MAT Diskreetti matematiikka MAT Algoritmimatematiikka MAT Operaatiotutkimus MAT Kompleksimuuttujan funktiot MAT Matriisilaskenta 1 MAT Numeerinen analyysi 1 MAT Differentiaaliyhtälöt MAT Numeerinen analyysi 2 5 Matematiikka Aineopinnot (2) Matematiikan aineopintokokonaisuus: Matematiikka: Opettajankoulutus - Syventävät opinnot () Matematiikan: Opettajankoulutus on syventävä opintokokonaisuus. Teknis-luonnontieteellinen \ Kandidaatintyö (8op) Kandidaatintyö tehdään matematiikan alalta. Teknis-luonnontieteellinen \ Diplomityö () Diplomityö tehdään matematiikan alalta. Tietotekniikan pääaine Yhteyshenkilö Hannu-Matti Järvinen 128 op - Antaa tarvittavat tiedot toimia opettajana tietotekniikan alueella. Kokonaisuuden painotus on ohjelmisto-osaamisessa. - Antaa valmiudet diplomítyön tekemiseen. - Antaa valmiudet jatkotutkinnon tekemiseen. Tietotekniikan pääaine sisältää seuraavat osakokonaisuudet: Perusopinnot (3): (17 op) OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet OHJ-1100 Ohjelmointi I OHJ-1150 Ohjelmointi II OHJ-3010 Ohjelmistotuotannon perusteet 17 op (3): Valinnaiset opintojaksot (18 op) Valittava vähintään kaksi opintojaksoa. IHTE-1100 Käytettävyyden perusteet MATHM Hypermedian perusteet SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät TITA-1100 Tietojohtamisen peruskurssi TKT-1110 Mikroprosessorit TLT-2100 Tietoliikenneverkkojen perusteet Suositeltavia valinnaisia opintojaksoja perusopintoihin yllä olevan listan lisäksi ovat: Lisäksi voi valita mitä tahansa MATHM-, IHTE-, OHJ-, SGN-, TI- TA-, TKT- tai TLT-alkuisia opintojaksoja, jotka eivät sisälly opiskeltaviin aine- tai syventäviin opintoihin (3intopisteeseen asti). MAT Diskreetti matematiikka MAT Algoritmimatematiikka SGN-1250 Signaalinkäsittelyn sovellukset TKT-1100 Digitaalitekniikan perusteet TKT-1110 Mikroprosessorit Aineopinnot (2) Opiskelijan pitää valita tietotekniikan pääaineeseen joko Hajautettujen järjestelmien tai Ohjelmistotekniikan aineopintokokonaisuus. Teknis-luonnontieteellinen

82 82 Hajautetut järjestelmät -Aineopinnot Ohjelmistotekniikka - Aineopinnot FYS-1260 Laaja fysiikka III Atomifysiikka 7 op 2 Teknis-luonnontieteellinen Syventävät opinnot () Opiskelijan pitää valita tietotekniikan pääaineeseen syventäväksi opintokokonaisuudeksi Ohjelmistotiede, Hajautetut ohjelmistot tai Ohjelmistotuotanto. Hajautetut ohjelmistot - Syventävät opinnot Ohjelmistotiede - Syventävät opinnot Ohjelmistotuotanto - Syventävät opinnot Teknis-luonnontieteellinen \ Kandidaatintyö (8 op) Kandidaatintyö tehdään tietotekniikan alalta. Teknis-luonnontieteellinen \ Diplomityö () Diplomityö tehdään tietotekniikan alalta. Lisätiedot Opintokokonaisuus on tarkoitettu ainoastaan DI-opettajankoulutuksen opiskelijoille, jotka valitsevat pääaineekseen tietotekniikan. SIVUAINEET Fysiikan sivuaine Yhteyshenkilö Matti Lindroos 60 op Fysiikan sivuaine sisältää seuraavat osakokonaisuudet: Teknis-luonnontieteellisen koulutusohjelman fysiikan perusopinnot (2) FYS-1010 Fysiikan työt I FYS-1240 Laaja fysiikka I Mekaniikka FYS-1250 Laaja fysiikka II Aaltoliikeoppi ja sähkömagnetismi 8 op Teknillinen fysiikka Aineopinnot (2) FYS-1310 Fysiikan tyt II FYS-1340 Termofysiikka FYS-1400 Optiikka FYS-1430 Johdatus ydinfysiikkaan FYS-1480 Kiinten olomuodon fysiikka A FYS-1490 Kiinten olomuodon fysiikka B 2 Lisäksi seuraavat opintojaksot: Opintojakso FYS-1580 Fysiikan työt III suoritetaan didaktisen fysiikan töinä. FYS-1550 Fysiikan seminaari 1- FYS-1580 Fysiikan työt III FYS-1730 Fysiikan historia 9-11 op Opintokokonaisuus täydennetään tarvittaessa vähimmäislaajuuteen teknillisen fysiikan syventävän opintokokonaisuuden muilla kuin edellä mainituilla pakollisilla opintojaksoilla (poislukien FYS-1820 Fysiikan diplomityöseminaari). Kemian sivuaine Yhteyshenkilö Helge Lemmetyinen 60 op Kemian sivuaine sisältää seuraavat osakokonaisuudet: Teknis-luonnontieteellisen koulutusohjelman kemian perusopinnot (18 op) KEM-1150 Laaja kemia 1 KEM-1200 Laaja kemia 2 KEM-1250 Laaja kemia 3 KEM-1300 Laaja kemia 4 KEM-2100 Orgaaninen kemia 18 op

83 83 Kemian aineopinnot kandidaatin tutkinnossa (2) Teknis-luonnontieteellisen koulutusohjelman opiskelijoille tarkoitettu Kemia/TL aineopintokokonaisuus. KEM-1350 Laboratoriotyöturvallisuus ja -työtavat KEM-2050 Kemian perustyt KEM-2150 Orgaanisen kemian tyt 1 KEM-2200 Fysikaalinen kemia 1 KEM-2250 Fysikaalinen kemia 2 KEM-2300 Fysikaalinen kemia 3 KEM-3100 Polymeerikemia 2 Kemian syventävien opintojen kokonaisuudesta seuraavat pakolliset opintojaksot (11 op) KEM-3150 Polymeerikemian työt KEM-4020 Fysikaalisen kemian työt 11 op Lisäksi valitaan vähintään seuraavista opintojaksoista BIO-1200 Biokemia I KEM-4150 Ympäristökemia KEM-4200 Metallien kemia KEM-4250 IR-spektroskopia KEM-4400 NMR-spektroskopia KEM-5050 Spektroskopia KEM-5100 Valokemia KEM-5250 Teollinen orgaaninen kemia Matematiikan sivuaine 67 op Yhteyshenkilöt Sirkka-Liisa Eriksson, Seppo Pohjolainen, Esko Turunen Opettajakoulutuksen matematiikan sivuaineopinnot antavat hyvän yleiskäsityksen matematiikasta ja sen soveltamisesta. Matematiikan sivuaine sisältää seuraavat osakokonaisuudet: Teknis-luonnontieteellisen koulutusohjelman matematiikan perusopinnot (42op) Todennäköisyyslaskenta on pakollinen aineenopettajakoulutuksessa. Opintojaksoista MAT-20400, MAT-20450, MAT-20500, MAT , MAT ja MAT valitaan kolme. Opintojaksoista MAT ja MAT MAT valitaan toinen. MAT Laaja matematiikka 1 MAT Laaja matematiikka 2 MAT Laaja matematiikka 3 MAT Laaja matematiikka 4 MAT Laaja matematiikka 5 MAT Vektorianalyysi MAT Fourier'n menetelmät MAT Todennäköisyyslaskenta MAT Diskreetti matematiikka MAT Algoritmimatematiikka MAT Operaatiotutkimus MAT Kompleksimuuttujan funktiot MAT Matriisilaskenta 1 MAT Numeerinen analyysi 1 MAT Differentiaaliyhtälöt MAT Numeerinen analyysi 2 5 Matematiikan aineopinnot (2) pakolliset opintojaksot KORJAUS PAKOLLISIIN sivu 84 Opintojaksoista MAT MAT ja MAT valitaan toinen. MAT Kompleksimuuttujan funktiot Lisäksi näistä opintojaksoista voidaan valita ne opintojaksot, jotka eivät sisälly perusopintoihin. Valitaan niin monta opintojaksoa, että saadaan yhteensä 2. Opintojaksoista MAT-20400, MAT-20450, MAT-20500, MAT , MAT ja MAT voidaan valita enintään kolme. Tilastomatematiikka suoritetaan :n laajuisena. Teknis-luonnontieteellinen

84 84 MAT Vektorianalyysi MAT Fourier'n menetelmät MAT Todennäköisyyslaskenta MAT Diskreetti matematiikka MAT Algoritmimatematiikka MAT Operaatiotutkimus MAT Tilastomatematiikka MAT Vektorikentät 3-2 MAT Diskreetti matematiikka MAT Algoritmimatematiikka SGN-1250 Signaalinkäsittelyn sovellukset TKT-1100 Digitaalitekniikan perusteet TKT-1110 Mikroprosessorit Aineopintokokonaisuus (2) Aineopintokokonaisuus valitaan joko hajautetuista järjestelmistä tai ohjelmistotekniikasta. Teknis-luonnontieteellinen Tietotekniikan sivuaine 60 op Yhteyshenkilö Hannu-Matti Järvinen - Antaa opiskelijalle tietotekniikan opettajana tarvittavat perustiedot tietotekniikasta. Tietotekniikan sivuaine sisältää seuraavat osakokonaisuudet: Perusopinnot (3): Pakolliset OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet OHJ-1100 Ohjelmointi I OHJ-1150 Ohjelmointi II OHJ-3010 Ohjelmistotuotannon perusteet 17 op Valinnaiset opintojaksot Valittava vähintään kaksi opintojaksoa IHTE-1100 Käytettävyyden perusteet MATHM Hypermedian perusteet SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät TITA-1100 Tietojohtamisen peruskurssi TLT-2100 Tietoliikenneverkkojen perusteet TLT-3100 Tietoturvallisuuden perusteet 3- Suositeltavia opintojaksoja yllä olevan listan lisäksi ovat: Lisäksi voi valita mitä tahansa MATHM-, IHTE-, OHJ-, SGN-, TI- TA-, TKT- tai TLT- alkuisia opintojaksoja, jotka eivät sisälly opiskeltaviin aine- tai syventäviin opintoihin. Hajautetut järjestelmät (2) - Aineopinnot Hajautetut järjestelmät sisältävät ohjelmistotekniikan, tietoliikenteen, tietoturvan ja automaation perusasioita. Kokonaisuus sopii opettajalle silloin, kun hän haluaa tietotekniikkaan pelkkää ohjelmistotekniikkaa laajemman näkemyksen. Ohjelmistotekniikka (2) - Aineopinnot Ohjelmistotekniikan aineopinnot sisältävät ohjelmistotekniikan perusasiat kuten tietorakenteet, tietokannat, olio-ohjelmointi ja rinnakkaisuus. Kokonaisuus sopii hyvin opettajaprofiiliin, koska nämä kattavat yleisimmin tarvittavat osaamisalueet. Lisätiedot Opintokokonaisuus sisältää perusopinnot,3, ja tietotekniikan aineopintokokonaisuuden 2. Opintokokonaisuus on tarkoitettu ainoastaan opettajakoulutuksen sivuaineeksi. KORJAUS!!! Matematiikan aineopinnot pakolliset opintojaksot: MAT Kompleksimuuttujan funktiot MAT Numeerinen analyysi 1 MAT Algebra 1 MAT Matemaattinen analyysi MAT Numeerinen analyysi 2 21 op

85 TEKSTIILI- JA VAATETUSTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja professori Pertti Nousiainen huone K4427, puhelin Osaston sihteeri Mervi Lehtonen huone K3449, puhelin Opetuksen suunnittelija Päivi Peltonen huone K4430, puhelin Opintoneuvoja huone K1446, puhelin TEKNIIKAN KANDIDAATIN TUTKINTO - Antaa riittävät luonnontieteelliset valmiudet koulutusohjelman opintoihin. - Antaa riittävät valmiudet aineopintojen suorittamiseen. - Antaa perustiedot tieteellisestä tutkimuksesta, työskentelytavoista sekä ajattelusta. - Antaa riittävät valmiudet tiedonhankintaan ja itsenäiseen opiskeluun sekä elinikäiseen oppimiseen. - Antaa riittävät kieli- ja viestintätaidot. Rakenne Kandidaatin tutkinnon perusopinnot, 110 op - Yleisen luonnontieteellisen tietämyspohjan synnyttäminen. - Antaa valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin. - Antaa edellytykset tekstiili- ja vaatetustekniikan aineopintojen suorittamiseen. - Antaa riittävät kieli- ja viestintävalmiudet. Perustason kieliopintoihin tulee sisällyttää ruotsin perustason opintoja (KIE-2200, KIE-2210 tai KIE-2230). FYS-1010 Fysiikan työt I II FYS-1090 Insinöörifysiikka I II FYS-1100 Insinöörifysiikka II 8 op II KEM-1150 Laaja kemia 1 I KEM-1200 Laaja kemia 2 I KEM-1250 Laaja kemia 3 I KMT-1200 Tekstiilitekniikan perusteet I KMT-1300 Tekstiilien testaus II-III KMT-3000 Tekstiiliraaka-aineet 1 I KMT-3100 Tekstiiliraaka-aineet 2 I KMT-3200 Värjäys ja viimeistys pk I KMT-3510 Johdanto kestävään tuotesuunnitteluun 1 op II-III KMT-5000 Tekstiilirakenteet 7 op II MAT Insinöörimatematiikka D 1 I MAT Insinöörimatematiikka D 2 I MAT Insinöörimatematiikka D 3 I MAT Insinöörimatematiikka D 4 I MAT Insinöörimatematiikka D 5 I MAT Todennäköisyyslaskenta II-III MOL-1000 Orientoituminen opintoihin 1 op I MOL-1210 Materiaalit II MOL-1500 Polymeerit II MOL-1600 Komposiitit II OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet I TETA-1010 Teollisuustalouden perusteet I-II Opiskelijan on valittava vieraan kielen opintoja (vähintään perustaso) Opiskelijan on valittava vieraan kielen opintoja (jatkotaso) 10 Vaihtoehtoiset opintojaksot MAT Vektorianalyysi 1 I-III MAT Fourier'n menetelmät 1 I-III 85 Tekstiili- ja vaatetustekniikka

86 Tekstiili- ja vaatetustekniikka 86 MAT Diskreetti matematiikka 1 I-III MAT Algoritmimatematiikka 1 II-III MAT Operaatiotutkimus 1 II-III MAT Tilastomatematiikka 3-1 II-III Opintokokonaisuuteen voi pakollisen harjoittelun lisäksi sisällyttää harjoittelua enintään 1. Valitaan intopisteen edestä matematiikan opintojaksoja. Tutkintoon hyväksyttävät aineopintokokonaisuudet, joihin voi tehdä kandidaatintyön Kuitu- ja tekstiilitekniikka 2 Opiskelija tekee kandidaatintyön kuitu- ja tekstiilitekniikan aineopintokokonaisuuteen. Toisen aineopintokokonaisuuden, johon EI voi tehdä kandidaatintyötä, opiskelija valitsee muiden koulutusohjelmien tarjonnasta. Tutkintoon hyväksyttävät aineopintokokonaisuudet, joihin ei voi tehdä kandidaatintyötä Biomateriaalitekniikan sivuaine 2 Energiatekniikka 2 Insinöörifysiikka 2 Kemia/ aineopinnot sivuaine (kuitutekniikka) 2 Kestävä tuotanto 2 Kudosteknologian sivuaine 2 Logistiikan sivuaine 2 Matemaattinen mallinnus 2 Materiaaliopin aineopinnot 2 Materiaaliopin henkilökohtaiset aineopinnot 2 Mittaus- ja informaatiotekniikka 2 Ohjelmistotekniikka 2 Paperinjalostustekniikka 29 op Teknillinen matematiikka 2 Teollisuustalous A 2 Tiedonhallinta A 2 Turvallisuustekniikka, K 2 Yrittäjyys 2 Yritysviestintä 2 Kandidaatin tutkinnon vapaasti valittavat, 1 Kandidaatintyö (8 op)

87 87 Tekstiili- ja vaatetustekniikka

88 Tekstiili- ja vaatetustekniikka 88 DIPLOMI-INSINÖÖRIN TUTKINTO - Syventää tieteellisen tutkimuksen ja ajattelun osaamista. - Antaa valmiudet tieteellisten tietojen ja menetelmien soveltamiseen. - Antaa valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen. - Antaa valmiudet toimia kuitu- ja tekstiilialan asiantuntijana ja kehittäjänä sekä käsitellä alan ilmiöitä ja ongelmia. - Antaa riittävät kieli-, viestintä- ja yhteistyötaidot ammatilliseen, tieteelliseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan. Rakenne Koulutusohjelman perus- ja aineopinnot, 20-2 KMT-1500 Kuitufysiikka KMT-1800 Diplomityöseminaari 1 op KMT-6101 Taloudenohjaus ja investoinnit KMT-6200 TEVA-tuotekehitys ja innovaatiot Opintokokonaisuuteen sisältyy harjoittelua 20 op Opintokokonaisuuteen voi pakollisen harjoittelun lisäksi sisällyttää harjoittelua enintään intopistettä. Tutkintoon hyväksyttävät aineopintokokonaisuudet Biomateriaalitekniikan sivuaine 2 Energiatekniikka 2 Insinöörifysiikka 2 Kemia/ aineopinnot sivuaine (kuitutekniikka) 2 Kestävä tuotanto 2 Kudosteknologian sivuaine 2 Logistiikan sivuaine 2 Matemaattinen mallinnus 2 Materiaaliopin aineopinnot 2 Materiaaliopin henkilökohtaiset aineopinnot 2 Mittaus- ja informaatiotekniikka 2 Ohjelmistotekniikka 2 Paperinjalostustekniikka Teknillinen matematiikka Teollisuustalous A Teollisuustalous B Tiedonhallinta A Tiedonhallinta B Turvallisuustekniikka, K Yrittäjyys Yritysviestintä 29 op Tutkintoon hyväksyttävät syventävien opintojen kokonaisuudet, joihin voi tehdä diplomityön Kuitutekniikka TEVA-tuotantotekniikka Tekniset ja erikoistekstiilit Diplomi-insinöörin tutkintoon on valittava vähintään kaksi ammattiainepakettia, joista vähintään toinen on ns. syventävä jostakin kandidaattivaiheessa opiskellusta aineopintokokonaisuudesta. Diplomityön voi tehdä seuraaviin syventäviin opintokokonaisuuksiin: Kuitutekniikka, TEVA-tuotantotekniikka sekä Tekniset ja erikoistekstiilit. Tutkintoon hyväksyttävät syventävien opintojen kokonaisuudet, joihin ei voi tehdä diplomityötä Anturitekniikka Biomateriaalitekniikka Keraamimateriaalit Materiaaliopin henkilökohtaiset syventävät opinnot Materiaalitutkimus Metallimateriaalit Mittausinformaatiotekniikka Mittaustekniikka Muovit ja elastomeerit Ohjelmistotiede Ohjelmistotuotanto Paperinjalostustekniikka Pinnoitustekniikka Teknillinen matematiikka: Analyysi 31 op

89 Teknillinen matematiikka: Diskreetti matematiikka Teknillinen matematiikka: Matemaattinen mallinnus ja tieteellinen laskenta Teknillinen matematiikka: Tilastolliset menetelmät ja datan mallinnus Turvallisuustekniikka, K Yleinen materiaalioppi Tekstiili- ja vaatetustekniikan koulutusohjelman opiskelija voi valita syventävän opintokokonaisuuden jonkun muun koulutusohjelman tarjoamista kokonaisuuksista. Diplomi-insinöörin tutkinnon vapaasti valittavat, op Diplomityö () 89 Tekstiili- ja vaatetustekniikka

90 90 Tietojohtaminen TIETOJOHTAMISEN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja professori Mika Hannula huone FB315, puhelin Osaston sihteeri Marita Nikkanen huone FA209, puhelin Opetuksen suunnittelija Katja Tornberg huone FB236, puhelin Opintoneuvoja huone FA117, puhelin TEKNIIKAN KANDIDAATIN TUTKINTO - Tekniikan kandidaatin tutkinto antaa valmiudet teknistaloudellisen toimintaympäristön ymmärtämiselle ja tietojohtamisen kehityksen seuraamiselle. - Tekniikan kandidaatti suhtautuu arvostavasti kollegoihinsa ja muihin työyhteisön jäseniin. - Tekniikan kandidaatilla on riittävä viestintä- ja kielitaito toimiakseen kansainvälisissä ja monialaisissa ryhmissä. - Tekniikan kandidaatin tutkinto antaa valmiudet ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen sekä jatkuvaan oppimiseen. - Tekniikan kandidaatin tutkinto antaa valmiudet matemaattisluonnontieteelliseen ajatteluun. - Tekniikan kandidaatin tutkinto antaa valmiudet organisaatioiden toiminnan ja tiedon hallinnan ymmärtämiselle. - Tekniikan kandidaatti hallitsee tieteellisen ajattelun ja työskentelyn perusteet. - Tekniikan kandidaatti kykenee soveltamaan oppimaansa työelämässä sekä toimimaan oman osaamisalansa avustavissa tehtävissä. Rakenne Kandidaatin tutkinnon perusopinnot, 109 op - Antavat valmiudet organisaatioiden toiminnan ja tiedon hallinnan periaatteiden ymmärtämiselle. - Opiskelija ymmärtää yritystoiminnan perusperiaatteet sekä omaa valmiudet taloudellisen toimintaympäristön havainnoinnille. - Opiskelija hallitsee tietojohtamisen ja tietotekniikan keskeiset käsitteet. - Antavat riittävän viestintä- ja kielitaidon kansainvälisissä ja monialaisissa ryhmissä toimimiseen. - Opiskelija kykenee viestimään sujuvasti äidinkielellään, toisella kotimaisella kielellä ja yhdellä vieraalla kielellä sekä hallitsee toisen vieraan kielen perusteet. - Opiskelija hallitsee kokous- ja neuvottelutekniikan sekä esiintymistaidon perusteet. - Antavat valmiudet matemaattis-luonnontieteelliseen ajatteluun. - Luovat insinööritieteellisen perustan tietojohtamiselle sekä antavat luonnontieteellisen näkökulman teknisen toimintaympäristön havainnoinnille. - Opiskelija hallitsee alalleen tärkeiden matemaattisten menetelmien perusteet. - Opiskelija ymmärtää fysikaalisten ilmiöiden perusteet ja osaa laatia tutkimusselosteen. - Opiskelija ymmärtää kemiallisten ilmiöiden perusteet. FYS-1010 Fysiikan työt I I FYS-1090 Insinöörifysiikka I I FYS-1100 Insinöörifysiikka II 8 op I KEM-1100 Insinöörikemia I KIE-1440 Tieteellisen kirjoittamisen perusteet I KIE-2200 Ruotsia tekniikan opiskelijoille 1 III KIE-2210 Ruotsin kielikoe 1 III

91 91 Tietojohtaminen

92 92 Tietojohtaminen KIE-2230 Ruotsia tekniikan opiskelijoille osittaisena verkkokurssina 1 III MAT Insinöörimatematiikka B 1 I MAT Insinöörimatematiikka B 2 I MAT Insinöörimatematiikka B 3 I MAT Insinöörimatematiikka B 4 I MAT Insinöörimatematiikka B 5 I MAT Todennäköisyyslaskenta II MAT Algoritmimatematiikka II MAT Operaatiotutkimus II OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet I OHJ-1101 Ohjelmointi I e I OHJ-3010 Ohjelmistotuotannon perusteet II TETA-1010 Teollisuustalouden perusteet I TETA-1040 Puheviestintä ja neuvottelutaito III TETA-1200 Yrityksen talous II TETA-1300 Markkinointi III TETA-1400 Toiminnanohjaus III TITA-1020 Akateeminen opiskelu 1- I TITA-1100 Tietojohtamisen peruskurssi I TLT-2100 Tietoliikenneverkkojen perusteet II TLT-3101 Tietoturvallisuuden perusteet 3- II Opiskelijan on valittava vieraan kielen opintoja (vähintään alkeistaso) Opiskelijan on valittava vieraan kielen opintoja (vähintään perustaso) Opiskelijan on valittava vieraan kielen opintoja (jatkotaso) 109 op 1. Suomenkielinen opiskelija suorittaa yhden näistä opintojaksoista. Ruotsinkielinen opiskelija suorittaa suomen kielen opintojakson. Tutkintoon hyväksyttävät aineopintokokonaisuudet, joihin voi tehdä kandidaatintyön Tietojohtaminen 2 Tutkintoon hyväksyttävät aineopintokokonaisuudet, joihin ei voi tehdä kandidaatintyötä Tietojohtamisen koulutusohjelman opiskelijan tulee valita 25 opintopisteen tietotekninen aineopintokokonaisuus digitaalija tietokonetekniikan, elektroniikan, matematiikan, ohjelmistotekniikan, signaalinkäsittelyn tai tietoliikennetekniikan laitokselta. Ihmiskeskeinen suunnittelu -aineopintokokonaisuus EI käy tietotekniseksi aineopintokokonaisuudeksi. Kandidaatin tutkinnon vapaasti valittavat, 1 Kandidaatintyö (8 op) - Antaa valmiudet tieteellisen ajattelun ja työskentelyn perusteiden hallitsemiseen. - Opiskelija ymmärtää hyvän tieteellisen käytännön periaatteet. - Opiskelija osaa hankkia ja valikoida tietoa. - Opiskelija omaa valmiudet analyyttiseen lukemiseen ja kirjoittamiseen. - Opiskelija osaa kirjoittaa äidinkielellään kriittistä, pohdiskelevaa, loogista ja kieliasultaan hyvää asiatekstiä. - Opiskelija osaa argumentoida sekä antaa ja vastaanottaa rakentavaa palautetta. Lisätietoja opinnäytetyöstä Tietojohtamisen koulutusohjelman kandidaatintyön voi tehdä tiedonhallinnan tai logistiikan aihealueilta. Lisätietoja kandidaatintyön edellytyksistä Tuotantotalouden osaston Internet-sivuilla Opiskelu/Opinnäytteet/Kandidaatintyö.

93 93 DIPLOMI-INSINÖÖRIN TUTKINTO - Tietojohtamisen diplomi-insinööri kykenee itsenäisesti syventämään osaamistaan. - Tietojohtamisen diplomi-insinöörillä on hyvä viestintä- ja kielitaito. - Tietojohtamisen diplomi-insinööri ymmärtää tieteellisen tiedon luonteen sekä kykenee analyyttiseen ja kriittiseen tiedon arviointiin. - Tietojohtamisen diplomi-insinööri omaa valmiudet tieteellisten menetelmien soveltamiseen. - Tietojohtamisen diplomi-insinöörin tutkinto antaa valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen. - Tietojohtamisen diplomi-insinöörillä on pääaineensa hyvä tuntemus sekä sivuaineen tai sivuaineidensa perusteiden tuntemus. - Tietojohtamisen diplomi-insinööri pystyy toimimaan alansa asiantuntija-, kehittämis- ja johtotehtävissä. - Tietojohtamisen diplomi-insinööri kykenee soveltamaan tieteellistä tietoa alansa käytännön ongelmien ratkaisemisessa. - Tietojohtamisen diplomi-insinööri ymmärtää alansa merkityksen yhteiskunnassa. Rakenne Koulutusohjelman perus- ja aineopinnot, 10 op - Antavat valmiudet tieteellisten menetelmien soveltamiseen. - Opiskelija pystyy ohjatusti soveltamaan kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä. - Antavat valmiudet tieteellisen tiedon luonteen ymmärtämiseen sekä analyyttiseen ja kriittiseen tiedon arviointiin. - Opiskelija kykenee analyyttiseen lukemiseen ja kirjoittamiseen. - Opiskelija ymmärtää alansa tieteenfilosofiset lähtökohdat. - Opiskelija tuntee alansa tyypilliset tutkimusotteet ja -menetelmät. TETA-4010 Tutkimusmetodologia TITA-6100 Tietojohtamisen case-kurssi 10 op Tutkintoon hyväksyttävät aineopintokokonaisuudet Tietojohtamisen koulutusohjelman opiskelijan tulee valita 25/intopisteen tekninen opintokokonaisuus muulta kuin tiedonhallinnan, teollisuustalouden, liikenne- ja kuljetustekniikan tai turvallisuustekniikan laitokselta. Opiskelijan on mahdollista myös laajentaa tekniikan kandidaatti -tutkinnossa suoritettu 2intopisteen opintokokonaisuus 50/5intopisteeseen. Ihmiskeskeinen suunnittelu -aineopintokokonaisuus EI käy tekniseksi opintokokonaisuudeksi. Tutkintoon hyväksyttävät syventävien opintojen kokonaisuudet, joihin voi tehdä diplomityön Logistiikka Tiedonhallinta Diplomi-insinöörin tutkinnon vapaasti valittavat, 20-2 Diplomityö () Ks. syventävän opintokokonaisuuden tavoitteet. Lisätietoja opinnäytetyöstä Tietojohtamisen koulutusohjelman diplomityön voi tehdä tiedonhallinnan tai logistiikan aihealueilta. Tietojohtaminen

94 Tietojohtaminen 94

95 95 TIETOLIIKENNE-ELEKTRONIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja professori Markku Renfors huone TG108, puhelin Osaston sihteeri Päivi Salo huone TA211, puhelin Opetuksen suunnittelija Siina Jokinen huone TD208, puhelin Opintoneuvoja huone TD206, puhelin TEKNIIKAN KANDIDAATIN TUTKINTO - Tutkinto antaa valmiudet diplomi-insinöörin tutkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen. - Kandidaatin tutkinto antaa riittävät kieli- ja kommunikointitaidot kansainväliseen yhteistyöhön ja opiskelijavaihtoon. - Tutkinto antaa edellytykset tulkita ko. tekniikan alojen yhteiskunnallista merkitystä. - Tietoliikenne-elektroniikan kandidaatin tutkinto antaa opiskelijalle riittävät matemaattis-luonnontieteelliset perustiedot sekä perusvalmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin. - Tutkinto antaa laaja-alaiset perustiedot elektroniikan, tietoliikenteen ja tietotekniikan alueelta, valmiudet seurata alan kehitystä ja ymmärtää muita tekniikoita alan kannalta sekä alustavat valmiudet toimia alalla ammatillisissa tehtävissä. Rakenne Kandidaatin tutkinnon perusopinnot, 110 op - Yleisen luonnontieteellisen tietämyspohjan synnyttäminen. - Antaa riittävät matemaattis-luonnontieteelliset perustiedot aineopintojen suorittamiseen. - Antaa yleisnäkemyksen tietoliikenne-elektroniikan osaalueista, joita ovat: digitaali- ja tietokonetekniikka, elektroniikka, signaalinkäsittely, sähkömagnetiikka ja tietoliikennetekniikka. - Antaa yleiset perustiedot mm. kielistä ja taloudesta. Matematiikan, fysiikan ja kemian kurssien tilalle voi valita näiden laitosten tarjoamia laajempia peruskursseja. Tällöin vapaasti valittavien opintojen osuus pienenee. Perus- ja jatkotason kieliopinnoilla tarkoitetaan vieraiden kielien opintoja, ei suomen kielen opintoja. FYS-1010 Fysiikan työt I II FYS-1150 Fysiikka S I I FYS-1160 Fysiikka S II II KEM-1100 Insinöörikemia I KIE-2200 Ruotsia tekniikan opiskelijoille 1 II-III MAT Insinöörimatematiikka B 1 I MAT Insinöörimatematiikka B 2 I MAT Insinöörimatematiikka B 3 I MAT Insinöörimatematiikka B 4 I MAT Insinöörimatematiikka B 5 I MAT Fourier'n menetelmät II MAT Todennäköisyyslaskenta II OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet I OHJ-1101 Ohjelmointi I e I SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät I SMG-1100 Piirianalyysi I I SMG-1300 Sähkömagneettiset kentät ja aallot I II TETA-1010 Teollisuustalouden perusteet I TKT-1110 Mikroprosessorit I TLT-1010 Johdatus yliopisto-opiskeluun 1 op I TLT-3101 Tietoturvallisuuden perusteet I TLT-5100 Tiedonsiirtotekniikan perusteet II Tietoliikenne-eloktroniikka

96 96 Tietoliikenne-eloktroniikka Opiskelijan on valittava vieraan kielen opintoja (vähintään perustaso) Opiskelijan on valittava vieraan kielen opintoja (jatkotaso) 89 op 1. Ruotsin kielen opinnoissa on saavutettava asetuksen mukainen kielitaito. Tämän opintojakson voi korvata kielikokeella. Ruotsia äidinkielenään puhuville opiskelijoille toisen kotimaisen kielen pakolliset opinnot ovat suomen kielen opintoja. Vaihtoehtoiset opintojaksot ELE-1010 Elektroniikan perusteet I 1 I ELE-1020 Elektroniikan perusteet II 2 II MAT Vektorianalyysi 3 II MAT Diskreetti matematiikka 3 I-II MAT Algoritmimatematiikka 3 I-II SMG-1200 Piirianalyysi II 4 I SMG-1400 Sähkömagneettiset kentät ja aallot II 4 II TKT-1100 Digitaalitekniikan perusteet 1 I TLT-8016 Basic Analog Circuits 2 II 1. Kurssit vaihtoehtoisia ja toisensa poissulkevia. 2. Kurssit vaihtoehtoisia ja toisensa poissulkevia. 3. Kursseista valittava vähintään yksi. 4. Kursseista suoritettava vähintään toinen kandidaatin tutkintoon. Täydentäviin kursseihin voidaan sisällyttää myös sellaisia aineopintokurssien pakollisia tai suositeltavia esitietokursseja, jotka eivät ole pakollisina muissa opintokokonaisuuksissa. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen ELE-1030 Elektroniikan perusteet III II-III IHTE-1100 Käytettävyyden perusteet III MAT Kompleksimuuttujan funktiot III MAT Matriisilaskenta 1 II-III MAT Tilastomatematiikka 3- II-III MAT Differentiaaliyhtälöt II-III MIT-1010 Mittaustekniikka II-III OHJ-1151 Ohjelmointi II e I OHJ-2100 Ohjelmistotieteen perustyökaluja II-III OHJ-3010 Ohjelmistotuotannon perusteet III SGN-1250 Signaalinkäsittelyn sovellukset II-III SMG-5050 Sähkömagnetiikka ja tietoliikennetekniikka III TITA-1100 Tietojohtamisen peruskurssi I-III TKT-1200 Digitaalisuunnittelu I II-III TKT-1210 Digitaalisuunnittelu II II-III TKT-1220 Tietokonearitmetiikka I II-III TKT-2200 Johdatus digitaalisten järjestelmien suunnitteluun II-III TKT-3200 Tietokonetekniikka I II-III TLT-2100 Tietoliikenneverkkojen perusteet II-III TLT-8106 Basic Communication Circuits II-III Tutkintoon hyväksyttävät aineopintokokonaisuudet, joihin voi tehdä kandidaatintyön Digitaali- ja tietokonetekniikka 2 Elektroniikka 2 Signaalinkäsittely ja multimedia 2 Sähköfysiikka 2 Tietoliikenne-elektroniikka 2 Tietoliikennetekniikka 2 Tutkintoon hyväksyttävät aineopintokokonaisuudet, joihin ei voi tehdä kandidaatintyötä Hajautetut järjestelmät 2 Ihmiskeskeinen suunnittelu 2 Insinöörifysiikka 2 Kieliteknologia 2 Mittaus- ja informaatiotekniikka 2 Ohjelmistotekniikka 2 Oppivat ja älykkäät järjestelmät 2 Teknillinen matematiikka 2 Teknillisen laskennan menetelmät 2 Teollisuustalous A 2

97 97 Tiedonhallinta A Tietoturvallisuus 2 2 Kandidaatin tutkinnon vapaasti valittavat, 1 Vapaasti valittaviin opintoihin voidaan valita mitä tahansa yliopistotasoisia opintoja. Kokonaisuus pienenee, jos aine- tai syventävät opinnot menevät yli minimikokonsa. Vapaasti valittaviksi kursseiksi suositellaan oheisen listan kursseja sekä koulutusohjelman täydentäviä ja vaihtoehtoisia kursseja niiltä osin kun ne eivät sisälly opintokokonaisuuksiin muuten. KIE-1430 Tekstinhuollon ABC 1 op KIE-1460 Kirjoita suomeksi, teekkari! KIE-3376 Technical Writing in English OHJ-1050 Varusohjelmat Kandidaatintyö (8 op) - Tieteellisen tekstin tai raportin kirjoittamisen valmiudet. - Yliopistotutkintoon vaadittavan kypsyyden osoittaminen Lisätietoja opinnäytetyöstä Aineopinnot on valittava siten, että ainakin toinen suoritettavista aineopintokokonaisuuksista on sellainen, johon tietoliikenne-elektroniikan koulutusohjelmassa voi tehdä kandidaatintyön. Kunkin aineopintokokonaisuuden vastuulaitokset ilmoittavat tarkemmin siitä, miten kandidaatintyö suoritetaan. Kandidaatintyöhön liittyen annetaan myös kypsyysnäyte. Ennen kandidaatintyön aloittamista opiskelijalla tulee olla suoritettuna opintoja yhteensä vähintään 100 op, joista vähintään 1 kandivaiheen pääaineesta (Aineopinnot A). Suoritettuina tulee olla perusopintoihin kuuluvat matematiikan ja fysiikan opintojaksot kokonaisuudessaan. Lisäksi opiskelijalta vaaditaan hyväksytty kandivaiheen HOPS. Mahdolliset pääaine- tai laitoskohtaiset täydennykset ja lisävaatimukset löytyvät laitosten kandidaatintyöohjeista. Tietoliikenne-eloktroniikka

98 98 Tietoliikenne-eloktroniikka 1

99 99 DIPLOMI-INSINÖÖRIN TUTKINTO - Valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen ajankohtaisiin ja konkreettisiin tehtäviin. - Valmiudet ja motivaatio jatkuvaan ammatilliseen kehittymiseen. Valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen. - Valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä. - Edellytykset toimia asiantuntijana omaa tekniikan alaa koskevien ilmiöiden ja ongelmien yhteiskunnallisessa käsittelyssä. - Riittävät kieli-, viestintä- ja yhteistyötaidot ammatilliseen, tieteelliseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan. - Syventävien aineiden hyvä tuntemus sekä aineopintoalojen perusteiden tuntemus. Rakenne Koulutusohjelman perus- ja aineopinnot, op - Täydentää koulutusohjelmaan liittyvien tekniikan alojen perusteiden laaja-alaista tuntemusta. - Kehittää johtamis- ja kommunikaatiotaitoja. - Luoda ymmärrys tieteellisen jatkokoulutuksen luonteesta, toimintatavoista ja vaatimuksista. - Täydentää matemaattis-luonnontieteellisiä perustietoja. FYS-1170 Fysiikka S III SMG-1200 Piirianalyysi II 1 SMG-1400 Sähkömagneettiset kentät ja aallot II 1 TETA-1100 Yritysorganisaatiot ja ihmisten johtaminen 1 Opintokokonaisuuteen sisältyy harjoittelua 21 op 1. Pakollisia, jos eivät sisälly muihin opintokokonaisuuksiin. Vaihtoehtoiset opintojaksot OHJ-3010 Ohjelmistotuotannon perusteet 1 TITA-1100 Tietojohtamisen peruskurssi 1 TKT-9616 Scientific Publishing 4-1 TUR-1010 Turvallisuus ja terveys työssä 1 Opintokokonaisuuteen voi pakollisen harjoittelun lisäksi sisällyttää harjoittelua enintään 7 op 1. Kursseista valittava vähintään yksi. Täydentäviin kursseihin voidaan sisällyttää myös Tietoliikenneelektroniikan kandidaatin tutkinnon perusopintojen valinnaisia ja täydentäviä kursseja, mikäli ne eivät sisälly muihin opintokokonaisuuksiin. Kurssit MAT-69926, OHJ-1806, SGN-9016, TKT-9606 ja TLT-9106 ovat vaihtoehtoisia ja toisensa poissulkevia. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen KIE-1560 Kirjoita tieteestä suomeksi! KIE-3376 Technical Writing in English KIE-3426 Thesis Writing in English MAT Orientation to Postgraduate Studies OHJ-1806 Orientation to Postgraduate Studies SGN-9016 Orientation to Postgraduate Studies TETA-1040 Puheviestintä ja neuvottelutaito TKT-9606 Orientation to Post-Graduate Studies TLT-9106 Orientation to Postgraduate Studies Tutkintoon hyväksyttävät aineopintokokonaisuudet Digitaali- ja tietokonetekniikka 2 Elektroniikka 2 Hajautetut järjestelmät 2 Ihmiskeskeinen suunnittelu 2 Insinöörifysiikka 2 Kieliteknologia 2 Matemaattinen mallinnus 2 Mittaus- ja informaatiotekniikka 2 Ohjelmistotekniikka 2 Tietoliikenne-eloktroniikka

100 100 Tietoliikenne-eloktroniikka Oppivat ja älykkäät järjestelmät 2 Signaalinkäsittely ja multimedia 2 Sähköfysiikka 2 Teknillinen matematiikka 2 Teknillisen laskennan menetelmät 2 Teollisuustalous A 2 Tiedonhallinta A 2 Tietoliikenne-elektroniikka 2 Tietoliikennetekniikka 2 Tietoturvallisuus 2 Tutkintoon hyväksyttävät syventävien opintojen kokonaisuudet, joihin voi tehdä diplomityön Digitaalisten piirien suunnittelu Elektroniikan materiaalien syventävät opinnot Elektroniikka: Elektroniikan laitesuunnittelu Elektroniikka: Elektroniikan pakkaus- ja tuotantotekniikka Elektroniikka: Mikroelektroniikka Elektroniikka: Suurtaajuustekniikka Laskennallinen systeemibiologia (Ti) Multimedia Ohjelmoitavat alustat ja laitteet Paikannus ja navigointi Signaalinkäsittely Sulautetut järjestelmät Sähköfysiikka Tiedonsiirtotekniikka Tietokone- ja prosessoritekniikka Tietoliikenneverkot ja protokollat Tutkintoon hyväksyttävät syventävien opintojen kokonaisuudet, joihin ei voi tehdä diplomityötä Hajautetut ohjelmistot Käytettävyys Ohjelmistotiede Ohjelmistotuotanto Teknillinen matematiikka: Diskreetti matematiikka Teknillinen matematiikka: Matemaattinen mallinnus ja tieteellinen laskenta Teknillinen matematiikka: Tilastolliset menetelmät ja datan mallinnus Diplomityö () - Itsenäisesti tehdyn tieteellisen tutkielman kirjoittaminen. - Pääaineen alaan liittyvän kokonaisuuden hallinnan osoittaminen suunnittelemalla tai toteuttamalla jokin tekninen laite tai sen osa. - Yliopistotutkinnon vaadittavan kypsyyden osoittaminen. Diplomityöhön liittyen suoritetaan pääainelaitoksen määräämällä tavalla 1 op:n laajuinen opintojakso, jonka suoritusvaatimuksena on diplomityöseminaariesitysten seuraaminen ja 0 op:n laajuinen opintojakso, jonka suoritusvaatimuksena on diplomityöseminaariesityksen pitäminen omasta diplomityöaiheesta tai näiden vaihtoehtona :n laajuinen opintojakso, jonka suoritusvaatimuksiin kuuluu sekä esitysten seuraaminen että oman esityksen pitäminen. Tämä vaatimus ei koske matematiikan laitokselle diplomityötään tekeviä. (lisätty osastoneuvoston tekemän päätöksen mukaisesti) Kypsyysnäytteen antaminen liittyy pakollisena osana diplomityöhön. Osasto julkaisee tarkemmat ohjeet diplomityön tekemisestä.

101 101 Tietoliikenne-eloktroniikka

102 102 Tietotekniikka TIETOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja professori Hannu-Matti Järvinen huone TE209, puhelin Osaston sihteeri Päivi Salo huone TA211, puhelin Koulutussihteeri Liisa Nummi huone TA207, puhelin Opetuksen suunnittelija Siina Jokinen huone TA213, puhelin Opintoneuvoja huone TD206, puhelin TEKNIIKAN KANDIDAATIN TUTKINTO - Valmiudet ymmärtää tieteellistä ajattelua ja perusvalmius tieteellisiin työskentelytapoihin. - Edellytykset jatkaa diplomi-insinöörin tutkintoon sekä valmius jatkuvaan oppimiseen. - Edellytykset tulkita tietotekniikan yhteiskunnallista merkitystä ja kehitystä. - Kieli- ja viestintätaitojen perusteiden hallinta. - Tietotekniikan perusteiden tuntemus sekä edellytykset seurata tietotekniikan kehitystä. Rakenne Kandidaatin tutkinnon perusopinnot, 110 op - Yleisen luonnontieteellisen tietämyspohjan synnyttäminen. - Tietotekniikassa tarvittavan matemaattisen aineksen hallinta. - Yleisnäkemys tietotekniikan osa-alueista: ohjelmistotekniikka, signaalinkäsittely, tietoliikennetekniikka ja digitaali- ja tietokonetekniikka. - Valmius aineopintojen suorittamiseen. - Muut yleiset perustiedot kuten kieli- ja talousopinnot. Matematiikan, fysiikan ja kemian kurssien tilalle saa ottaa näiden laitosten tarjoamia laajempia peruskursseja. Tällöin vapaasti valittavien opintojen osuus pienenee. Perus- ja jatkotason kieliopinnoilla tarkoitetaan vieraiden kielien opintoja, ei suomen kielen opintoja. FYS-1010 Fysiikan työt I I-II FYS-1090 Insinöörifysiikka I I FYS-1110 Insinöörifysiikka IIa I FYS-1120 Insinöörifysiikka IIb II IHTE-1100 Käytettävyyden perusteet II KEM-1100 Insinöörikemia II-III KIE-2200 Ruotsia tekniikan opiskelijoille 1 II-III MAT Insinöörimatematiikka A 1 I MAT Insinöörimatematiikka A 2 I MAT Insinöörimatematiikka A 3 I MAT Insinöörimatematiikka A 4 I MAT Insinöörimatematiikka A 5 I MAT Todennäköisyyslaskenta II MAT Diskreetti matematiikka II MAT Algoritmimatematiikka I OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet I OHJ-1101 Ohjelmointi I e I OHJ-1151 Ohjelmointi II e I OHJ-1200 Johdatus yliopisto-opintoihin 1 op I OHJ-2100 Ohjelmistotieteen perustyökaluja III OHJ-3010 Ohjelmistotuotannon perusteet II-III SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät I SGN-1250 Signaalinkäsittelyn sovellukset II-III TETA-1010 Teollisuustalouden perusteet II-III TKT-1100 Digitaalitekniikan perusteet I

103 103 TKT-1110 Mikroprosessorit I TLT-2100 Tietoliikenneverkkojen perusteet II-III TLT-3100 Tietoturvallisuuden perusteet 3- II-III Opiskelijan on valittava vieraan kielen opintoja (vähintään perustaso) Opiskelijan on valittava vieraan kielen opintoja (jatkotaso) 110 op 1. Ruotsin kielen opinnoissa on saavutettava asetuksen mukainen kielitaito. Tämän opintojakson voi korvata kielikokeella. Tutkintoon hyväksyttävät aineopintokokonaisuudet, joihin voi tehdä kandidaatintyön Digitaali- ja tietokonetekniikka 2 Hypermedia 2 Ihmiskeskeinen suunnittelu 2 Ohjelmistotekniikka 2 Signaalinkäsittely ja multimedia 2 Teknillinen matematiikka 2 Teknillisen laskennan menetelmät 2 Tietojohtaminen 2 Tietoliikennetekniikka 2 Tietoturvallisuus 2 Tutkintoon hyväksyttävät aineopintokokonaisuudet, joihin ei voi tehdä kandidaatintyötä Elektroniikka 2 Hajautetut järjestelmät 2 Kieliteknologia 2 Logistiikan sivuaine 2 Mittaus- ja informaatiotekniikka 2 Oppivat ja älykkäät järjestelmät 2 Teollisuustalous A 2 Teollisuustalous B 2 Tietoliikenne-elektroniikka 2 Tietotekniikan koulutusohjelmassa opiskelijan on sisällytettävä kandidaatin tutkintoonsa jokin seuraavista aineopintokokonaisuuksista: Digitaali- ja tietokonetekniikka, Hajautetut järjestelmät, Kieliteknologia, Ohjelmistotekniikka, Oppivat ja älykkäät järjestelmät, Signaalinkäsittely ja multimedia, Teknillisen laskennan menetelmät, Tietoliikennetekniikka tai Tietoturvallisuus. Kandidaatin tutkinnon vapaasti valittavat, 1 Vapaasti valittaviin opintoihin saa valita mitä tahansa TTY:n opintojaksoja. Oheiset opintojaksot ovat suositeltavia. Vapaasti valittaviin opintoihin ei voi sisällyttää harjoittelua. KIE-1430 Tekstinhuollon ABC KIE-1460 Kirjoita suomeksi, teekkari! KIE-3376 Technical Writing in English MAT Vektorianalyysi MAT Fourier'n menetelmät OHJ-1050 Varusohjelmat TITA-1100 Tietojohtamisen peruskurssi 1 op Kandidaatintyö (8 op) - Yliopistotutkintoon vaadittavan kypsyyden osoittaminen. - Tieteellisen tekstin tai raportin kirjoittamisen valmiudet. Lisätietoja opinnäytetyöstä Kaikista aineopinnoista ei voi tehdä kandidaatintyötä. Aineopinnot on valittava niin, että ainakin toinen suoritettavista aineopintokokonaisuuksista on sellainen, johon voi tehdä kandidaatintyön tietotekniikan koulutusohjelmassa. Kunkin aineopintokokonaisuuden vastuulaitokset ilmoittavat tarkemmin siitä, miten kandidaatintyö on mahdollista suorittaa. Kandidaatintyön yhteydessä tehdään myös kypsyysnäyte. Ennen kandidaatintyön aloittamista opiskelijan tulee suorittaa vähintään 100 op, vähintään 1 kandivaiheen pääaineesta (Aineopinnot A) sekä perusopintoihin kuuluvat matematiikan ja fysiikan opintojaksot. Lisäksi opiskelijalta vaaditaan hyväksytty kandivaiheen HOPS. Mahdolliset pääaine- tai laitoskohtaiset täydennykset ja lisävaatimukset löytyvät laitosten kandidaatintyöohjeista. Tietotekniikka

104 Tietotekniikka 104

105 105 DIPLOMI-INSINÖÖRIN TUTKINTO - Työelämän, tieteellisen toiminnan sekä yhteiskunnallisen keskustelun edellyttämät kieli-, viestintä- ja yhteistyötaidot. - Edellytykset osallistua tietotekniikkaa koskevien kysymysten yhteiskunnalliseen keskusteluun. - Pääaineen hyvä tuntemus sekä sivuaineiden alojen perusteiden tuntemus. - Ymmärrys tieteellisten tiedon ja menetelmien perusteista sekä taito soveltaa tieteellisiä menetelmiä ajankohtaisiin ja konkreettisiin tehtäviin. - Valmius tieteelliseen jatkokoulutukseen. - Valmius toimia työelämässä tietotekniikan asiantuntijana ja kehittäjänä. Rakenne Koulutusohjelman perus- ja aineopinnot, op - Esimiestehtävissä tarvittavien taitojen perustiedot. - Opiskelijan tietämyksen laajentaminen ja syventäminen tietotekniikan alueella ja sitä lähellä olevissa aineissa. Tutkintoon voi sisällyttää harjoittelua korkeintaan 10 op. Jos alempaan tutkintoon on sisällytetty harjoittelua, vähentää tämä DI-tutkintoon sisällytettävän harjoittelun enimmäismäärästä (10 op). Osasto antaa tarkemmat ohjeet harjoittelun hyväksyttämisestä. TETA-1100 Yritysorganisaatiot ja ihmisten johtaminen Opintokokonaisuuteen sisältyy harjoittelua Vaihtoehtoiset opintojaksot KIE-1420 Tekstinhuollon ABC, verkkokurssi 1 op 1 KIE-1430 Tekstinhuollon ABC 1 op 1 KIE-1440 Tieteellisen kirjoittamisen perusteet 1 KIE-1460 Kirjoita suomeksi, teekkari! 1 KIE-1520 Opinnäytetyön kirjoittaminen 1 op 1 KIE-1560 Kirjoita tieteestä suomeksi! 1 KIE-1620 Työelämän kirjallinen viestintä 1 op 1 KIE-1660 Kirjoita työssä suomeksi! 1 TITA-1100 Tietojohtamisen peruskurssi 2 TKT-9616 Scientific Publishing 4-2 TUR-1010 Turvallisuus ja terveys työssä 2 Opintokokonaisuuteen voi pakollisen harjoittelun lisäksi sisällyttää harjoittelua enintään 7 op 1. Opintojaksoista on valittava vähintään yksi. 2. Opintojaksoista on valittava vähintään yksi. Kaikki tietotekniikan kurssit kelpaavat täydentämään koulutusohjelmakohtaisia opintoja. Erityisesti suositeltavia ovat matematiikan kurssit yleensä ja seuraavassa luettelossa olevat kurssit. Kurssit IHTE-1706, OHJ-1806, MAT-69926, SGN-9016, TKT-9606 ja TLT-9106 ovat toisensa poissulkevat. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen IHTE-1706 Orientation to postgraduate studies KIE-3376 Technical Writing in English KIE-3426 Thesis Writing in English MAT Fourier'n menetelmät MAT Tilastomatematiikka 3- MAT Orientation to Postgraduate Studies MATHM Hypermedian perusteet OHJ-1806 Orientation to Postgraduate Studies SGN-9016 Orientation to Postgraduate Studies TETA-1040 Puheviestintä ja neuvottelutaito TKT-9606 Orientation to Post-Graduate Studies TLT-9106 Orientation to Postgraduate Studies Tutkintoon hyväksyttävät aineopintokokonaisuudet Digitaali- ja tietokonetekniikka 2 Hajautetut järjestelmät 2 Hypermedia 2 Ihmiskeskeinen suunnittelu 2 Kieliteknologia 2 Logistiikan sivuaine 2 Matemaattinen mallinnus 2 Mittaus- ja informaatiotekniikka 2 Ohjelmistotekniikka 2 Oppivat ja älykkäät järjestelmät 2 Tietotekniikka

106 106 Tietotekniikka Signaalinkäsittely ja multimedia 2 Teknillinen matematiikka 2 Teknillisen laskennan menetelmät 2 Teollisuustalous A 2 Teollisuustalous B 2 Tietojohtaminen 2 Tietoliikennetekniikka 2 Tietoturvallisuus 2 Tulevaisuudentutkimuksen sivuaine 2 Tutkintoon saa sisällyttää minkä tahansa aineopintokokonaisuuden, joka tarjotaan myös tietotekniikan opiskelijoille. Oheisessa luettelossa on suositeltuja vaihtoehtoja. Tutkintoon hyväksyttävät syventävien opintojen kokonaisuudet, joihin voi tehdä diplomityön Digitaalisten piirien suunnittelu Hajautetut ohjelmistot Hypermedia Käytettävyys Laskennallinen systeemibiologia (Ti) Lääketieteellinen informatiikka Multimedia Ohjelmistotiede Ohjelmistotuotanto Ohjelmoitavat alustat ja laitteet Paikannus ja navigointi Signaalinkäsittely Sulautetut järjestelmät Teknillinen matematiikka: Diskreetti matematiikka Teknillinen matematiikka: Matemaattinen mallinnus ja tieteellinen laskenta Teknillinen matematiikka: Tilastolliset menetelmät ja datan mallinnus Tiedonhallinta Tiedonsiirtotekniikka Tietokone- ja prosessoritekniikka Tietoliikenneverkot ja protokollat Opiskelijan on sisällytettävä diplomi-insinöörin tutkintoonsa jokin seuraavista aineopintokokonaisuuksista: Digitaali- ja tietokonetekniikka, Hajautetut järjestelmät, Kieliteknologia, Ohjelmistotekniikka, Oppivat ja älykkäät järjestelmät, Signaalinkäsittely ja multimedia, Teknillisen laskennan menetelmät, Tietoliikennetekniikka, Tietoturvallisuus tai jokin seuraavista syventävien opintojen kokonaisuuksista: Digitaalisten piirien suunnittelu, Hajautetut ohjelmistot, Laskennallinen systeemibiologia (Ti), Multimedia, Ohjelmistotiede, Ohjelmistotuotanto, Ohjelmoitavat alustat ja laitteet, Paikannus ja navigointi, Signaalinkäsittely, Sulautetut järjestelmät, Tiedonsiirtotekniikka, Tietokone- ja prosessoritekniikka tai Tietoliikenneverkot ja protokollat. Tutkintoon hyväksyttävät syventävien opintojen kokonaisuudet, joihin ei voi tehdä diplomityötä Koulutusohjelmaan saa liittää minkä tahansa syventävien opintojen kokonaisuuden, joka tarjotaan myös tietotekniikan opiskelijoille. Diplomityö () - Pääaineen alaan liittyvän kokonaisuuden hallinnan osoittaminen suunnittelemalla tai toteuttamalla jokin tekninen laite tai sen osa. - Yliopistotutkintoon vaadittavan kypsyyden osoittaminen. - Itsenäisesti tehdyn tieteellisen tutkielman kirjoittaminen. Lisätietoja opinnäytetyöstä Diplomityön tekemisestä osasto julkaisee tarkemmat ohjeet. Diplomityön tekemiseen liittyy diplomityöseminaariesitelmä ja kypsyysnäyte. Diplomityöhön liittyen suoritetaan pääainelaitoksen määräämällä tavalla 1 op:n laajuinen opintojakso, jonka suoritusvaatimuksena on diplomityöseminaariesitysten seuraaminen ja 0 op:n laajuinen opintojakso, jonka suoritusvaatimuksena on diplomityöseminaariesityksen pitäminen omasta diplomityöaiheesta tai näiden vaihtoehtona :n laajuinen opintojakso, jonka suoritusvaatimuksiin kuuluu sekä esitysten seuraaminen että oman esityksen pitäminen. Tämä vaatimus ei koske matematiikan laitokselle diplomityötään tekeviä. Osasto julkaisee tarkemmat ohjeet diplomityön tekemisestä.

107 107 Tietotekniikka

108 108 Tuotantotalous TUOTANTOTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja: Jorma Mäntynen huone FA210, puhelin Osaston sihteeri Marita Nikkanen huone FA209, puhelin Opetuksen suunnittelija Katja Tornberg huone FB236, puhelin Opintoneuvoja huone FA117, puhelin TEKNIIKAN KANDIDAATIN TUTKINTO - Tutkinto antaa edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen. (TK 1) - Opiskelija omaksuu akateemisen opiskelukulttuurin. (TK 1.1) Opiskelija osaa toimia vastuullisesti yhteistyössä muiden opiskelijoiden ja opettajien kanssa. (TK 1.1.1) Opiskelija omaksuu analyyttisen ja rakentavasti kriittisen lähestymistavan. (TK 1.1.2) Opiskelija ymmärtää arkiajattelun ja tieteellisen ajattelun välisen eron. (TK 1.1.3) Opiskelija ymmärtää tieteellisen tutkimuksen perusteet. (TK 1.1.4) - Opiskelija ymmärtää teknis-taloudellista toimintaympäristöä. (TK 1.2) Opiskelija syventää matematiikkaan ja luonnontieteisiin perustuvaa loogista ajattelua. (TK 1.2.1) Opiskelija tutustuu tekniseen toimintaympäristöön. (TK 1.2.2) Opiskelija ymmärtää tuotantotalouden keskeiset käsitteet. (TK 1.2.3) Opiskelija muodostaa kokonaiskuvan yritysten raha- ja reaaliprosesseista. (TK 1.2.4) Opiskelija osaa tarkastella taloutta ja tekniikka osana yhteiskunnan muuta toimintaa. (TK 1.2.5) - Opiskelija ymmärtää viestintä- ja yhteistyötaitojen merkityksen. (TK 1.3) Opiskelija ilmaisee itseään sujuvasti äidinkielellä sekä suullisesti että kirjallisesti. (TK 1.3.1) Opiskelija osaa kommunikoida toisella kotimaisella ja yhdellä vieraalla kielellä sekä hallitsee lisäksi vähintään yhden vieraan kielen perusteet. (TK 1.3.2) Opiskelija suhtautuu arvostavasti kollegoihinsa ja muihin työyhteisön jäseniin. (TK 1.3.3) - Opiskelija kykenee soveltamaan oppimaansa oman alansa työtehtävissä. (TK 2) Rakenne Kandidaatin tutkinnon perusopinnot, Opiskelija osaa ratkaista matemaattis-luonnontieteellisiä ongelmia ohjatusti. Opiskelija tuntee tärkeimmät matemaattis-luonnontieteelliset menetelmät, joita sovelletaan teknisiin ja taloudellisiin ongelmiin. Opiskelija hallitsee terminologiaa, jonka avulla voi seurata talouden ajankohtaisia asioita. Opiskelija tutustuu yritystoiminnan teknologiseen ja taloudelliseen toimintaympäristöön, keskeisiin käsitteisiin, menetelmiin ja työtapoihin. (TK 1.2) Opiskelija ymmärtää vieraskielistä ammattikirjallisuutta. Opiskelija kykenee esiintymään ja keskustelemaan äidinkielellään, toisella kotimaisella kielellä ja yhdellä vieraalla kielellä. Opiskelija harjoittelee ryhmätyö- ja kommunikaatiotaitoja. Opiskelija harjoittelee ammatillisen tekstin tuottamista suomen kielellä. Opiskelija hankkii valmiuksia monikulttuurisessa työympäristössä toimimiseen. (TK 1.3) Opiskelija tiedostaa itsensä oppijana ja ottaa vastuun omista opinnoistaan. Opiskelija pystyy toimimaan yhteistyössä opettajien ja opiskelijoiden kanssa yhteisten pelisääntöjen mukaisesti. (TK 1.1) FYS-1010 Fysiikan työt I I FYS-1090 Insinöörifysiikka I I FYS-1100 Insinöörifysiikka II 8 op I

109 109 KEM-1100 Insinöörikemia I KIE-1440 Tieteellisen kirjoittamisen perusteet I KIE-2200 Ruotsia tekniikan opiskelijoille 1 III KIE-2210 Ruotsin kielikoe 1 III KIE-2230 Ruotsia tekniikan opiskelijoille osittaisena verkkokurssina 1 III LIKU-1100 Logistiikka ja kuljetusjärjestelmät II MAT Insinöörimatematiikka A 1 I MAT Insinöörimatematiikka A 2 I MAT Insinöörimatematiikka A 3 I MAT Insinöörimatematiikka A 4 I MAT Insinöörimatematiikka A 5 I MAT Vektorianalyysi 2 II MAT Fourier'n menetelmät 2 II MAT Todennäköisyyslaskenta II MAT Algoritmimatematiikka 2 II MAT Operaatiotutkimus II OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet I RTT-5020 Oikeusjärjestyksen perusteet 3 III RTT-5030 Yritys- ja kauppaoikeus 1 op 3 III RTT-5060 Työoikeus ja työmarkkinatietous 3 III TETA-1010 Teollisuustalouden perusteet I TETA-1020 Akateeminen opiskelu 1- I TETA-1040 Puheviestintä ja neuvottelutaito III TETA-1050 Kansantalous I TETA-1100 Yritysorganisaatiot ja ihmisten johtaminen I TETA-1200 Yrityksen talous II TETA-1300 Markkinointi II TETA-1400 Toiminnanohjaus II TETA-1500 Teknologiajohtaminen III TITA-1100 Tietojohtamisen peruskurssi II TUR-1020 Turvallisuusjohtamisen perusteet TUR-2200 Riskienhallinta III Opiskelijan on valittava vieraan kielen opintoja (vähintään alkeistaso) Opiskelijan on valittava vieraan kielen opintoja (vähintään perustaso) Opiskelijan on valittava vieraan kielen opintoja (jatkotaso) Suomenkielinen opiskelija suorittaa yhden näistä opintojaksoista. Ruotsinkielinen opiskelija suorittaa suomen kielen opintojakson. 2. Opiskelja suorittaa yhden näistä opintojaksoista. 3. Opiskelija suorittaa yhden näistä opintojaksoista. Tutkintoon hyväksyttävät aineopintokokonaisuudet, joihin voi tehdä kandidaatintyön Tuotantotalous 2 Aineopintokokonaisuuteen liittyvän kandidaatintyön voi tehdä teollisuustalouden, logistiikan ja kuljetusjärjestelmien sekä turvallisuusjohtamisen aihealueilta. Tutkintoon hyväksyttävät aineopintokokonaisuudet, joihin ei voi tehdä kandidaatintyötä Tuotantotalouden koulutusohjelman opiskelijat valitsevat teknisen 2intopisteen aineopintokokonaisuuden muulta kuin teollisuustalouden, tiedonhallinnan, liikenne- ja kuljetustekniikan tai turvallisuustekniikan laitokselta. Ihmiskeskeinen suunnittelu -aineopintokokonaisuus EI käy tekniseksi aineopintokokonaisuudeksi. Kandidaatin tutkinnon vapaasti valittavat, 6-9 op Kandidaatintyö (8 op) - Opiskelija ymmärtää hyvän tieteellisen käytännön periaatteet. Opiskelija oppii hankkimaan ja valikoimaan tietoa. Opiskelija kykenee tuottamaan kriittisen, pohdiskelevan, loogisen ja kieliasultaan hyvän kirjallisen esityksen. Opiskelija harjoittelee argumentaatiota sekä rakentavan palautteen antamista ja vastaanottamista. (TK 1.1, 1.2, 1.3) Lisätietoja opinnäytetyöstä Tuotantotalouden koulutusohjelman kandidaatintyön voi tehdä teollisuustalouden, logistiikan ja kuljetusjärjestelmien tai turvallisuusjohtamisen aihealueilta. Tuotantotalous

110 110 Tuotantotalous op

111 111 DIPLOMI-INSINÖÖRIN TUTKINTO - Opiskelija kykenee tieteelliseen ajatteluun, tutkimustyöhön ja oman alansa tieteellisten menetelmien soveltamiseen. (DI 1.3) Opiskelija kykenee tiedon systemaattiseen ja kriittiseen keräämiseen, luokitteluun ja tulkintaan. (DI 1.3.1) Opiskelija osaa raportoida tieteellisen käytännön mukaisesti. (DI 1.3.2) - Opiskelijalla on valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen. (DI 2) - Opiskelijalla on tuotantotaloudellista ammattiosaamista. (DI 1.2) Opiskelija osaa soveltaa tuotantotalouden käsitteitä ja menetelmiä käytännön tilanteissa. (DI 1.2.1) Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa käytännön ratkaisut yhteistyössä oman ja muiden alojen asiantuntijoiden kanssa. (DI 1.2.2) Opiskelijalla on valmius ja motivaatio jatkuvaan ammatilliseen kehittymiseen. (DI 1.2.3) - Tutkinto antaa edellytykset työelämän vastuullisiin asiantuntija-, kehittämis- ja johtotehtäviin. (DI 1) - Opiskelija kykenee itsenäiseen ja luovaan ongelmanratkaisuun. (DI 1.1) Opiskelija osaa analysoida tuotantotaloudellisia ongelmia ja tunnistaa kehittämismahdollisuuksia. (DI 1.1.1) Opiskelija osaa hankkia tietoa ja arvioida sen hyödynnettävyyttä. (DI 1.1.2) Opiskelija osaa ratkaista ongelmia luovasti olemassa olevan tiedon ja oman ajattelun avulla. (DI 1.1.3) Rakenne KOULUTUSOHJELMAN PERUS- JA AINEOPINNOT, 1 - Opiskelija osaa yhdistää ja soveltaa aikaisemmin oppimiaan asioita ongelmalähtöisesti ja analyyttisesti. Opiskelija ymmärtää yrityksen käytännön johtamistehtävien problematiikkaa ja päätöksentekotilanteiden monimuotoisuuden. (DI 1.1, 1.2) - Opiskelijalla on käsitys tuotantotalouden tutkimuksen teoreettisista ja metodologisista perusteista, jonka pohjalta - hän suhtautuu kriittisesti sekä lukemaansa että kirjoittamaansa - hän pystyy lukemaan, ymmärtämään ja arvioimaan alan kirjallisuutta - hän pystyy ohjatusti soveltamaan kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä - hänellä on tarkoituksenmukaiset metodiset valmiudet opinnäytetyön suorittamiseen. (DI 1.3) TETA-4010 Tutkimusmetodologia TETA-4020 Yrityksen johtaminen Opintokokonaisuuteen sisältyy harjoittelua 1 Tutkintoon hyväksyttävät aineopintokokonaisuudet Tuotantotalouden koulutusohjelman opiskelijat valitsevat teknisen 25/intopisteen opintokokonaisuuden muulta kuin teollisuustalouden, tiedonhallinnan, liikenne- ja kuljetustekniikan tai turvallisuustekniikan laitokselta. Ihmiskeskeinen suunnittelu -aineopintokokonaisuus EI käy tekniseksi opintokokonaisuudeksi. Tutkintoon hyväksyttävät syventävien opintojen kokonaisuudet, joihin voi tehdä diplomityön Logistiikka ja kuljetusjärjestelmät Teollisuustalous Turvallisuusjohtaminen Diplomi-insinöörin tutkinnon vapaasti valittavat, op Diplomityö () - Ks. syventävien opintojen tavoitteet. Lisätietoja opinnäytetyöstä Tuotantotalouden koulutusohjelman diplomityön voi tehdä teollisuustalouden, logistiikan ja kuljetusjärjestelmien tai turvallisuusjohtamisen aihealueilta. Tuotantotalous

112 Tuotantotalous 112

113 113 YMPÄRISTÖ- JA ENERGIATEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman johtaja professori Helge Lemmetyinen huone FC224, puhelin Osaston sihteeri Kirsti Karjalainen huone K1447, puhelin Opetuksen suunnittelija Suvi-Päivikki Ikonen huone SC108, puhelin Opintoneuvoja huone FA117, puhelin Koulutusohjelman tavoitteet Ympäristö- ja energiatekniikan koulutusohjelma perustaa toimintansa ja opetuksensa luonnontieteisiin ja tekniikkaan. Koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa tutkijoita ja korkean tason ammattilaisia, jotka analysoivat ja arvioivat ympäristöön liittyviä kysymyksiä, kehittävät menetelmiä ja laitteita saastuneen ympäristön kunnostamiseksi sekä toimivat ympäristöalan johtamis- ja asiatuntijatehtävissä. Erityisesti syvennytään sellaisiin tuotanto- ja energiatekniikoihin, jotka estävät ympäristöhaittojen syntyä ja joilla edistetään teollisuuden ja yhdyskuntien jätevirtojen ympäristöä säästäviä toimia. Diplomi-insinööritutkintokoulutuksessa on päämääränä jatkuvasti uudistuva eri tekniikan ja tieteenaloja yhdistävä tieteellinen opetustyö, joka antaa kansallisesti ja kansainvälisesti vastauksia ja toimivia ratkaisumalleja aikamme ympäristöhaasteisiin. Opetuksessa kiinnitetään huomiota tieteellisiin uusiutuviin ja ympäristöpäästöjä vähentäviin tuotantotekniikoihin ja energialähteisiin, materiaalien säästöön ja kierrätykseen sekä luonnonmukaisiin puhdistusmenetelmiin. TEKNIIKAN KANDIDAATIN TUTKINTO Tekniikan kandidaatin tutkinto antaa opiskelijalle - Riittävät matemaattis-luonnontieteelliset valmiudet - Perusvalmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin - Laaja-alaiset perustiedot ympäristö- ja energiatekniikan alueelta, valmiudet seurata alan kehitystä sekä alustavat valmiudet toimia alan ammatillisissa tehtävissä - Valmiudet diplomi-insinöörin tutkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen - Edellytykset tulkita ympäristö- ja energiatekniikan yhteiskunnallista merkitystä ja kehitystä - Riittävät kieli- ja viestintätaitojen perusteet Rakenne Kandidaatin tutkinnon perusopinnot, 110 op Perusopinnot antaa opiskelijalle - Valmiuden aineopintoihin - Kieli- ja viestintätaitojen perusteet - Matematiikan, fysiikan, kemian, tietotekniikan ja teollisuustalouden perustiedot ja -taidot - Oman koulutusalan perustiedot Opiskelija voi halutessaan korvata Insinöörimatematiikan opintojaksot MAT-10313, MAT-10323, MAT-10333, MAT ja MAT Laajan matematiikan opintojaksoilla MAT-13410, MAT-13420, MAT-13430, MAT-13440, MAT Vastaavasti opiskelija voi halutessaan korvata Insinöörifysiikan opintojaksot FYS-1090 ja FYS-1100 Laajan fysiikan opintojaksoilla FYS-1240 ja FYS ACI Automaatiotekniikan perusteet II-III BIO-1010 Ympäristötekniikan perusteet I I BIO-1030 Ympäristötekniikan perusteet II II ENER-1200 Ilmansuojelu I-II ENER-7010 Teollisuuden prosessit II-III ENER-8010 Energiatekniikan perusteet II-III Ympäristö- ja energiatekniikka

114 114 Ympäristö- ja energiatekniikka FYS-1010 Fysiikan työt I I FYS-1090 Insinöörifysiikka I I FYS-1100 Insinöörifysiikka II 8 op I KEM-1150 Laaja kemia 1 I KEM-1200 Laaja kemia 2 I KEM-1250 Laaja kemia 3 I MAT Insinöörimatematiikka C 1 I MAT Insinöörimatematiikka C 2 I MAT Insinöörimatematiikka C 3 I MAT Insinöörimatematiikka C 4 I MAT Insinöörimatematiikka C 5 I OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet I OHJ-1100 Ohjelmointi I I-II STL-2110 WWW-kurssi: Sähkö, elektroniikka ja ympäristö II TETA-1010 Teollisuustalouden perusteet II-III TME-5100 Teknillisen mekaniikan perusteet II TUR-1010 Turvallisuus ja terveys työssä II-III TUR-3230 Ympäristöriskien analysointi III Opiskelijan on valittava vieraan kielen opintoja (vähintään perustaso) Opiskelijan on valittava vieraan kielen opintoja (jatkotaso) 98 op Vaihtoehtoiset opintojaksot Matematiikan vaihtoehtoisia opintojaksoja on valittava 9 op. KIE-1210 Suomen kielikoe 1 I-III KIE-2200 Ruotsia tekniikan opiskelijoille 1 I-III KIE-2210 Ruotsin kielikoe 1 I-III KIE-2230 Ruotsia tekniikan opiskelijoille osittaisena verkkokurssina 1 I-III MAT Vektorianalyysi 3 II MAT Fourier'n menetelmät 4 II MAT Todennäköisyyslaskenta 4 II MAT Operaatiotutkimus 2 II MAT Numeerinen analyysi 1 3 II 1. Suomenkielinen opiskelija valitsee yhden ruotsin kielen perusopintojaksoista (KIE-2200, KIE-2210, KIE-2230). Ruotsinkielinen opiskelija valitsee suomen kielen opintojakson. 2. Suositellaan ympäristötekniikan opintosuunnalla. 3. Suositellaan energiatekniikan opintosuunnalla. 4. Suositellaan molemmilla opintosuunnilla. Kandidaatin tutkinnon pakolliset, keskenään vaihtoehtoiset aineopintokokonaisuudet, joihin ei voi tehdä kandidaatintyötä. Energiatekniikan suunnan aineopinnot, ETS 2 Ympäristötekniikan suunnan aineopinnot 2 Tutkintoon hyväksyttävät aineopintokokonaisuudet, joihin voi tehdä kandidaatintyön Energia- ja prosessitekniikka, ETS 25-2 Kemia/Y/aineopinnot, YTS 2 Paperinjalostustekniikka 29 op Sähköenergiatekniikka, ETS 2 Talotekniikka, ETS 24-2 Turvallisuustekniikka, Y, ETS tai YTS 2 Vesi- ja jätehuoltotekniikka, YTS 2 Voimalaitosten ympäristö- ja turvallisuuskysymykset 2 Ympäristöbiotekniikka (Y) YTS 2 Kandidaatin tutkinnon vapaasti valittavat, 9-1 Suositeltava opintojakso: KEM-1000 Tehokas oppiminen -johdatus yliopisto-opintoihin 1 op Kandidaatintyö, 8 op - Tieteellisen tekstin tai tutkimusraportin kirjoittamisen valmiudet - Yliopistotutkintoon vaadittavan kypsyyden osoittaminen Lisätietoja opinnäytetyöstä Ennenkuin opiskelija voi aloittaa kandidaatintyön tekemisen hänellä täytyy olla hyväksytty henkilökohtainen opintosuunnitelma. Aineopintokokonaisuuksien vastuulaitokset ilmoittavat tarkemmin siitä, miten kandidaatintyö on mahdollista suorittaa. Kandidaatintyön yhteydessä tehdään myös kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taidon.

115 115 Ympäristö- ja energiatekniikka

116 116 Ympäristö- ja energiatekniikka DIPLOMI-INSINÖÖRIN TUTKINTO Diplomi-insinöörin tutkinto antaa opiskelijalle - Hyvät matemaattis-luonnontieteelliset valmiudet - Hyvän pääaineen alueen ja sivuaineiden perusteiden tuntemuksen. - Valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen - Valmiudet jatkuvaan ammatilliseen kehittymiseen ja tieteelliseen jatkokoulutukseen - Valmiudet toimia työelämässä ympäristö- ja energiatekniikan asiantuntijana - Edellytykset osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ympäristö- ja energiatekniikan alueella - Hyvät kieli-, viestintä- ja yhteistyötaidot sekä valmiudet toimia monitieteisessä ja kansainvälisessä yhteisössä Rakenne Koulutusohjelman perus- ja aineopinnot, Matemaattis-luonnontieteellisten ja teknillisten valmiuden täydentäminen - Valmius ympäristö- ja energiatekniikan syventäviin opintoihin Jos syventävät opinnot suoritetaan kemiasta, paperinjalostustekniikasta tai turvallisuustekniikasta EI koulutusohjelman perus- ja aineopintoja tarvitse suorittaa. Muissa syventävissä opintokokonaisuuksissa niiden laajuus on 1. BIO-1650 Päästöjen ympäristövaikutukset 3 ENER-1800 Tieteen filosofia ja tieteellinen kirjoittaminen 3 ENER-3010 Lämmönsiirron perusteet 2 4 ENER-3050 Lämmönsiirron jatkokurssi 1 4 ENER-7200 Prosessien simulointi 1 4 MAT Matemaattisen mallinnuksen peruskurssi 3 SMG-1100 Piirianalyysi I 2 1. Opintojaksot pakollisia virtaustekniikan, voimalaitos- ja polttotekniikan tai talotekniikan syventäviin opintoihin. 2. Opintojaksot pakollisia sähköenergiatekniikan syventävien opintoihin. 3. Opintojaksot pakollisia vesi- ja jätehuoltotekniikan sekä ympäristöbiotekniikan/y syventäviin opintoihin. Pakollisten perus- ja aineopintojen laajuus on 11 op. Opiskelija täydentää perus- ja aineopinnot 1 laajuuteen vapaasti valitsemillaan opintojaksoilla. 4. Jos opintojakso sisältyy jo kandidaattivaiheen opintoihin, tilalle on valittava valinnaisia opintojaksoja. ACI Teollisuusprosessien mallintaminen ja säätörakenteet 1 ENER-3050 Lämmönsiirron jatkokurssi 2 ENER-7200 Prosessien simulointi 2 MAT Matriisilaskenta MAT Numeerinen analyysi MAT Differentiaaliyhtälöt 1 2 MAT Numeerinen analyysi MIT-3010 Mittausdatan analyysi 1 7 op 1 2 SMG-1200 Piirianalyysi II 2 SMG-1300 Sähkömagneettiset kentät ja aallot I 2 1. Virtaustekniikan, voimalaitos- ja polttotekniikan tai talotekniikan syventävien opintojen perus- ja aineopinnot täydennetään näistä opintojaksoista 1 laajuuteen. 2. Sähköenergiatekniikan syventävien opintojen perus- ja aineopinnot täydennetään näistä opintojaksoista 1 laajuuteen. Tutkintoon hyväksyttävät aineopintokokonaisuudet Energia- ja prosessitekniikka 25-2 Energiatekniikan suunnan aineopinnot 2

117 117 Ympäristö- ja energiatekniikka

118 118 Ympäristö- ja energiatekniikka Kemia/Y/aineopinnot 2 Paperinjalostustekniikka 29 op Sähköenergiatekniikka 2 Talotekniikka 24-2 Turvallisuustekniikka, Y 2 Vesi- ja jätehuoltotekniikka 2 Voimalaitosten ympäristö- ja turvallisuuskysymykset 2 Ympäristöbiotekniikka (Y) 2 Ympäristötekniikan suunnan aineopinnot 2 Tutkintoon hyväksytään aineopintokokonaisuuksiksi muitakin opintokokonaisuuksia esitiedot huomioon ottaen. Sähköisessä opinto-oppaassa ja osaston sivuilla ( on laitosten tekemä pääainekohtainen sivuainesuositustaulukko. Tutkintoon hyväksyttävät syventävien opintojen kokonaisuudet, joihin voi tehdä diplomityön Kemia/Y/DI 50 op Paperinjalostustekniikka 31 op Sähköenergiatekniikka Talotekniikka Turvallisuustekniikka, Y Vesi- ja jätehuoltotekniikka 3 Virtaustekniikka Voimalaitos- ja polttotekniikka Ympäristöbiotekniikka (Y) Tutkintoon hyväksyttävät syventävien opintojen kokonaisuudet, joihin ei voi tehdä diplomityötä Kemia/TL,Y/ DI sivuaine Materiaalivirtojen hallinta (DI) 2 Vesitekniikka (DI) 2 Materiaalivirtojen hallinnan(di) ja vesitekniikan(di) opintokokonaisuudet on tarkoitettu sivuaineeksi vain vesi- ja jätehuoltotekniikan syventävän opintokokonaisuuden valinneille. Diplomi-insinöörin tutkinnon vapaasti valittavat, op Alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon voi sisällyttää harjoittelua vapaasti valittavina opintoina yhteensä enintään 10 opintopistettä. Diplomityö () - Itsenäisesti tehdyn tieteellisen tutkimus- tai kehitystyön suorittaminen ja raportointi - Pääaineen alaan liittyvän kokonaisuuden hallinnan osoittaminen - Yliopistotutkintoon vaadittavan kypsyyden osoittaminen Lisätietoja opinnäytetyöstä Opiskelijan tulee kirjoittaa diplomityöhön liittyen kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Jos opiskelija on alemman korkeakoulututkinnon yhteydessä osoittanut kielitaidon, sitä ei tarvitse osoittaa uudelleen.

119 119 AINEOPINNOT Automaation tietotekniikka 2 Yhteyshenkilöt Mikko Salmenperä, Jari Seppälä Moderni automaatiojärjestelmä on tietoliikenneverkkoja hyödyntävä, perinteisistä ja älykkäistä laitteista koostuva ohjelmistotuote. Automaation tietotekniikan aineopinnot antavat kokonaiskäsityksen ja perustietämyksen automaation eri osa-alueista. Opintoja voidaan painottaa joko automaation ohjelmistotekniikkaan tai automaation tietoliikennetekniikkaan luoden näin pohja syventäville opintokokonaisuuksille sekä toimimiselle automaatioympäristön työtehtävissä. - Antaa perustietämys automaation laiteteknologioista. - Antaa perustietämys automaation tietoliikenteestä. - Antaa perustietämys automaation sovellusteknologioista. - Antaa ymmärrys miten kohdat 1-3 muodostavat modernin automaatiojärjestelmän. ACI Automaatiotekniikan perusteet Pakollinen OHJ-1150 Ohjelmointi II Pakollinen Jatkomahdollisuudet Automaatio- ja informaatioverkot Automaation ohjelmistotekniikka ACI Automaatiolaitteet ja -verkot OHJ-3010 Ohjelmistotuotannon perusteet TKT-1110 Mikroprosessorit TLT-2100 Tietoliikenneverkkojen perusteet 7 op 21 op Vaihtoehtoiset opintojaksot ELE-2300 Sulautettujen prosessorisovellusten perusteet 1 TKT-3500 Mikrokontrollerijärjestelmät 1 TLT-3101 Tietoturvallisuuden perusteet 1 1. ELE-2300, TKT-3500 ja TLT-3101 ovat vaihtoehtoisia. TKT Mikrokontrollerijärjestelmät tai ELE-2300 Sulautettujen prosessorisovellusten perusteet tulee lukea jos aikoo jatkaa Automaation ohjelmistotekniikan syventäviin opintoihin. TLT Tietoturvallisuuden perusteet tulee lukea jos aikoo jatkaa Automaatio- ja informaatioverkkojen syventäviin opintoihin. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen MAT Algoritmimatematiikka OHJ-1400 Olio-ohjelmoinnin peruskurssi OHJ-2010 Tietorakenteiden käyttö OHJ-4010 Rinnakkaisuus OHJ-5100 Seittiohjelmointi TITA-1100 Tietojohtamisen peruskurssi TKT-1100 Digitaalitekniikan perusteet TLT-2300 Tietoliikenneprotokollat TLT-5100 Tiedonsiirtotekniikan perusteet TLT-6100 Langattoman tietoliikenteen perusteet Automaatiosovellukset biotekniikassa 2 Yhteyshenkilöt Pasi Kallio, Pekka Pietilä Opintokokonaisuuden tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet soveltaa automaatiotekniikkaa lääketieteen ja biotekniikan alalla. Lähtökohtana on mikrosysteemitekniikka, johon sisältyy anturien ja toimilaitteiden miniatyrisoinnin lisäksi kokonaisten järjestelmien toimintaperiaatteet ja valmistus. Mikrosysteemitekniikkaa voidaankin hyödyntää biotekniikassa esim. pienten nestemäärien käsittelyssä ja solujen manipuloinnissa. Täydentävien kurssien avulla on mahdollisuus syventää osaamista erikoisalueisiin, kuten dynaamisten järjestelmien mallinnukseen ja simulointiin, mikrosysteemitekniikkaan tai biotieteisiin liittyviin antureihin. AINEOPINNOT

120 120 AINEOPINNOT - Antaa perustiedot automaatiotekniikan käsitteistä ja menetelmistä. - Antaa valmiudet soveltaa mikrosysteemitekniikkaa lääketieteen ja biotekniikan alalla. - Antaa syventävät tiedot erikoisalueista ja niiden soveltamismahdollisuuksista; dynaamisten järjestelmien mallinnuksesta ja simuloinnista, mikrosysteemitekniikkasta tai biotieteisiin liittyvistä antureista. Jatkomahdollisuudet Mittaustekniikka ACI Automaatiotekniikan perusteet ACI Introduction to Microsystem Technology ACI Microfluidics 1 Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen ACI Mallinnus ja simulointi ACI Identifiointi ACI Laboratory Course in Microsystem Technology ACI Microrobotics and microactuators MIT-4030 Mikroanturit MIT-4070 Bioanturit Lisätiedot Soveltuu sivuaineeksi kudosteknologian pääaineopiskelijoille. Biomateriaalitekniikan sivuaine 2 Yhteyshenkilö Minna Kellomäki Biomateriaalit ovat biosfääriin sopeutuvia joko synteettisiä tai luonnosta peräisin olevia materiaaleja tai modifioituja luonnonmateriaaleja. Biomateriaaleille on luonteenomaista, että ne voidaan palauttaa (esim. kompostoimalla) luonnon kiertokulkuun ja/tai ne ovat kudosystävällisiä. Biomateriaalien erikoissovellukset ovat lääketieteen ja biotekniikan aloilla, mutta yhä lisääntyvästi biomateriaaleja kehitetään myös pakkaus-, kertakäyttötuote- ja hygieniatuoteteollisuuden tarpeisiin. - Opiskelija hallitsee biomateriaalitekniikan keskeiset käsitteet ja määritelmät. - Opiskelija tietää keskeisten biomateriaalien ominaisuudet ja käyttökohteet. - Opiskelija tuntee biomateriaalitekniikassa käytettyjä menetelmiä. - Opiskelija tunnistaa alan soveltamismahdollisuudet. BIOM-1100 Johdanto biomateriaaleihin 1 BIOM-1200 Biomateriaalit lääketieteen käyttöön 1 MOL-1210 Materiaalit MOL-1220 Materiaalin valinta 1 1. Opintokokonaisuudessa pakollisena joko opintojakso BIOM-1100 Johdanto biomateriaaleihin tai BIOM-1200 Biomateriaalit lääketieteen käyttöön. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen BIOM-1400 Biohajoavat polymeerit BIOM-2100 Kudosteknologia I BIOM-3100 Implantologia BIOM-4100 Multifunktionaaliset biomateriaalit KEM-2100 Orgaaninen kemia KEM-3100 Polymeerikemia LTT-1500 Lääkintälaitemääräykset MOL-1500 Polymeerit MOL-6100 Polymeerien reologia MOL-6910 Muovimateriaalit

121 121 Lisätiedot Biomateriaalitekniikan sivuaine on tarkoitettu muille kuin materiaalitekniikan koulutusohjelman opiskelijoille. Biomateriaalitekniikka 2 Yhteyshenkilö Minna Kellomäki Biomateriaalit ovat biosfääriin sopeutuvia joko synteettisiä tai luonnosta peräisin olevia materiaaleja tai modifioituja luonnonmateriaaleja. Biomateriaaleille on luonteenomaista, että ne voidaan palauttaa (esim. kompostoimalla) luonnon kiertokulkuun ja/tai ne ovat kudosystävällisiä. Biomateriaalien erikoissovellukset ovat lääketieteen ja biotekniikan aloilla, mutta yhä lisääntyvästi biomateriaaleja kehitetään myös pakkaus-, kertakäyttötuote- ja hygieniatuoteteollisuuden tarpeisiin. - Antaa opiskelijalle materiaalitekniikan perusteiden tuntemus sekä edellytykset biomateriaalitekniikan alan kehityksen seuraamiseen - Antaa valmiudet ymmärtää tieteellistä ajattelua ja perusvalmiudet tieteellisiin työskentelytapoihin - Antaa edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen - Antaa edellytykset hankitun tiedon soveltamiseen työelämässä alan edellyttämillä työskentelytavoilla - Antaa edellytykset ymmärtää biomateriaalitekniikan yhteiskunnallista merkitystä ja kehitystä - Antaa perustason kieli- ja viestintätaidot sekä valmiudet toimia monitieteisessä yhteisössä Jatkomahdollisuudet Biomateriaalitekniikka Biosensing Materiaalitutkimus BIOM-1200 Biomateriaalit lääketieteen käyttöön KEM-1350 Laboratoriotyöturvallisuus ja -työtavat KEM-2050 Kemian perustyöt KEM-2100 Orgaaninen kemia MOL-6100 Polymeerien reologia MOL-6500 Polymeerifysiikka Mikäli jokin pakollisista kursseista sisältyy muuhun opintokokonaisuuteen, tulee näiden kurssien tilalle ottaa täydentäviä kursseja niin, että 2intopistettä tulee täyteen. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen ACI Automaatiotekniikan perusteet ACI Mallinnus ja simulointi BIOM-1400 Biohajoavat polymeerit BIOM-2100 Kudosteknologia I BIOM-3100 Implantologia BIOM-4100 Multifunktionaaliset biomateriaalit KEM-3100 Polymeerikemia KEM-3150 Polymeerikemian työt KMT-3800 Lääketieteelliset tekstiilit KMT-7000 Suulakepuristus ja sulakehruu KMT-7400 Kuitukangasteknologia KSU-1030 CAD jatkokurssi LTT-1010 Ihmisen anatomia ja fysiologia LTT-1500 Lääkintälaitemääräykset MOL-3100 Elektronimikroskopia MOL-6600 Polymeerien vaurioanalyysi ja tutkimusmenetelmät MOL-7300 Moderni keraamitekniikka TETA-1200 Yrityksen talous TETA-2100 Johtajuus ja henkilöstövoimavarat TETA-2200 Sisäinen laskentatoimi TETA-2400 Laatujohtaminen TUR-2400 Luotettavuus- ja riskianalyysi AINEOPINNOT

122 AINEOPINNOT 122 Biomittaukset 2 Yhteyshenkilö Jukka Lekkala Biomittausten aineopintokokonaisuus johdattaa opiskelijan sähköisten mittausmenetelmien pariin, painottuen erityisesti biosähköisten ilmiöiden mittauksiin ja niissä käytettäviin antureihin. - Antaa perustiedot erilaisten biotieteisiin liittyvien mittausjärjestelmien ja analytiikkatuotteiden suunnitteluun, mallintamiseen ja toteuttamiseen. - Antaa valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin. - Antaa edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen. - Antaa valmiudet toimia työelämässä biomittaustekniikan soveltajana. - Antaa riittävät kieli-, viestintä- ja yhteistyötaidot. ELE-1020 Elektroniikan perusteet II Pakollinen SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät Pakollinen SMG-1100 Piirianalyysi I Pakollinen Jatkomahdollisuudet Anturitekniikka Biomittaukset Mikrosysteemitekniikka Mittaustekniikka Mikäli jokin opintokokonaisuuden pakollisista opintojaksoista sisältyy koulutusohjelmakohtaisiin perusopintoihin tai muihin esitietovaatimuksiin, opintokokonaisuus täydennetään mittausja informaatiotekniikan laitoksen muilla opintojaksoilla. FYS-1480 Kiinteän olomuodon fysiikka A LTT-4100 Fysiologisten signaalien käsittely MIT-1010 Mittaustekniikka MIT-4010 Anturifysiikka MIT-4030 Mikroanturit Digitaali- ja tietokonetekniikka 7 op 2 2 Yhteyshenkilö Olli Vainio Tietokoneet ovat nopeasti siirtyneet konesaleista ja pöydiltä taskuun, kodinkoneisiin, viihde-elektroniikkaan, mobiililaitteisiin, koneisiin, kulkuneuvoihin sekä lukemattomiin yhteiskunnassa välttämättömiin laitteisiin, joita ei tule ajatelleeksi tietokoneina. Prosessorien määrä yhdessä laitteessa on kasvanut ja liityntä muihin laitteisiin monipuolistunut erilaisilla langattomilla tietoliikenneyhteyksillä sekä lukuisilla langallisilla liityntästandardeilla. Ohjelmoitavien prosessoreiden lisäksi myös laitteisto ("rauta") on muuttunut ohjelmoitavaksi, mikä mahdollistaa toimintojen päivittämisen valmistuksen jälkeenkin. Digitaali- ja tietokonetekniikan aineopinnot tarjoaa vahvan osaamiskokonaisuuden tällaisten laitteiden suunnittelulle ja toteutukselle. Aineopinnoista voivat tehdä kandidaatintyön tietotekniikan, sähkötekniikan, automaatiotekniikan ja tietoliikenne-elektroniikan koulutusohjelman opiskelijat. - Antaa perustiedot digitaalisten laitteiden toiminnasta ja mittauksista. - Antaa perustiedot tietokoneen, prosessorin ja prosessorin sisäisten laskentayksiköiden rakenteesta ja toiminnasta. - Opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa digitaalisia laitteita prosessoreilla ja ohjelmoitavilla alustoilla (FPGA-logiikkapiirit). - Opiskelija hallitsee elektroniikan perussuunnittelutyökalujen (Electronic Design Automation, EDA) käytön. - Antaa valmiudet syventäviin opintoihin. ELE-1010 Elektroniikan perusteet I ja TKT-1100 Digitaalitekniikan perusteet ovat vaihtoehtoiset.

123 123 ELE-1010 Elektroniikan perusteet I TKT-1100 Digitaalitekniikan perusteet Jatkomahdollisuudet Digitaalisten piirien suunnittelu Ohjelmoitavat alustat ja laitteet Paikannus ja navigointi Sulautetut järjestelmät Tietokone- ja prosessoritekniikka TKT-1202 Digitaalisuunnittelu TKT-1212 Digitaalijärjestelmien toteutus TKT-1230 Digitaalitekniikan laboratoriotyöt TKT-3200 Tietokonetekniikka I Suositeltava Suositeltava 8 op 21 op Vaihtoehtoiset opintojaksot Jos opintojakso TKT-1110 Mikroprosessorit sisältyy perus- tai koulutusohjelmakohtaisiin opintoihin, sitä ei voi valita tähän opintokokonaisuuteen. TKT-1110 Mikroprosessorit TKT-1220 Tietokonearitmetiikka I Lisätiedot Opintojaksoista voi suorittaa vaihtoehtoisesti englanninkielisen version, jolla kurssinumero päättyy johonkin numeroista 6-9. Elektroniikan perusteet 2 Yhteyshenkilö Markku Kivikoski Laitoksen johtaja, professori Markku Kivikoski, [email protected], SM418. Elektroniikan perusteiden aineopinnot on tarkoitettu muille kuin automaatiotekniikan, sähkötekniikan, tietotekniikan ja tietoliikenne-elektroniikan koulutusohjelmien opiskelijoille. Tämä aineopintokokonaisuus antaa opiskelijoille peruskuvan elektroniikasta. - Toimia elektroniikkaan perehdyttävänä ja johdattelevana kokonaisuutena. - Antaa alustava käytännön osaaminen elektroniikan alalta. Jatkomahdollisuudet Elektroniikan materiaalien syventävät opinnot ELE-1010 Elektroniikan perusteet I ELE-1020 Elektroniikan perusteet II ELE-1030 Elektroniikan perusteet III ELE-2050 Elektroniikan työkurssi 20 op Täydennetään opintokokonaisuuden kokonaislaajuuteen (2) millä tahansa elektroniikan laitoksen tarjoamilla kursseilla. Elektroniikka 2 Yhteyshenkilö Markku Kivikoski Laitoksen johtaja, professori Markku Kivikoski, [email protected], SM418. Laitoksen toiminta keskittyy seuraaville alueille: teollisuuselektroniikka (prof. Markku Kivikoski), pakkaus- ja tuotantotekniikka (prof. Markku Kivikoski), mikroelektroniikka (prof. Karri Palovuori), sulautetut järjestelmät (prof. Jukka Vanhala) sekä suurtaajuustekniikka (prof. Markku Kivikoski). Elektroniikka on sähkön käsittelemistä sen hienojakoisimmassa muodossa: varauksina, signaaleina ja viesteinä, bitteinä, sähkömagneettisena säteilynä ja joskus tehoinakin. Elektroniikka on siten teknisten järjestelmien ja laitteiden koossapitävä sekä toimintaa ohjaava voima, jonka avulla laitteet, anturit ja toimielimet sekä signaalit ja viestit kootaan yhdeksi toimivaksi ja ihmistä palvelevaksi kokonaisuudeksi. AINEOPINNOT

124 124 AINEOPINNOT Elektroniikan opintoja tukevia aineopintoja suositellaan valittavaksi sähkötekniikan, automaatiotekniikan, materiaalitekniikan ja tietotekniikan koulutusohjelmien aineopintokokonaisuuksista. Tuotantotekniikan laitos tarjoaa elektroniikan tuotantotekniikan aine- ja syventävät opinnot vastuuhenkilönä professori Reijo Tuokko. Materiaaliopin laitos tarjoaa elektroniikan materiaalien syventävät opinnot vastuuhenkilönä professori Toivo Lepistö. Elektroniikan syventävät opinnot voivat painottua seuraaville alueille: Elektroniikan laitesuunnittelu Elektroniikan pakkaus- ja tuotantotekniikka Mikroelektroniikka Sulautetut järjestelmät Suurtaajuustekniikka - Toimia elektroniikkaan perehdyttävänä ja johdattelevana kokonaisuutena. - Antaa monipuolinen kuva elektroniikasta. - Antaa alustava käytännön osaaminen elektroniikan alalta. ELE-1010 Elektroniikan perusteet I Pakollinen ELE-1020 Elektroniikan perusteet II Pakollinen ELE-1030 Elektroniikan perusteet III Pakollinen Jatkomahdollisuudet Biosensing Digitaalisten piirien suunnittelu Elektroniikka: Elektroniikan laitesuunnittelu Elektroniikka: Elektroniikan pakkaus- ja tuotantotekniikka Elektroniikka: Mikroelektroniikka Elektroniikka: Suurtaajuustekniikka Paikannus ja navigointi Sulautetut järjestelmät Sähkökäyttöjen tehoelektroniikka Teholähde-elektroniikka ELE-2050 Elektroniikan työkurssi ELE-2100 Puolijohdekomponenttien sovellukset ELE-2150 Integroitujen piirien perusteet ELE-2200 Analogiatekniikka I ELE-2250 Johdatus suurtaajuustekniikkaan ELE-2300 Sulautettujen prosessorisovellusten perusteet Energia- ja prosessitekniikka Yhteyshenkilöt Hannu Ahlstedt, Risto Raiko Antaa perusvalmiudet energia- ja prosessitekniikan opintoihin yhdessä koulutusohjelman perusopintoihin kuuluvien alan opintojaksojen kanssa. - Antaa valmiudet alan syventäviin opintoihin. Aineopintokokonaisuuden esitiedoiksi suositellaan energiatekniikan suunnan aineopinnot-kokonaisuutta tai vastaavia tietoja. Aineopintojen suorittamiseksi ainakin esitieto-opintojaksojen sisältämän tietämyksen hallinta on oleellista. ENER-2010 Termodynamiikan perusteet Suositeltava ENER-8010 Energiatekniikan perusteet Suositeltava Jatkomahdollisuudet Konedynamiikka Prosessiautomaatio Talotekniikka Teknillinen mekaniikka Virtaustekniikka Voimalaitos- ja polttotekniikka

125 125 ENER-1020 Energia- ja prosessitekniikan matemaattiset menetelmät ENER-1100 Energiatekniikan mittaukset ENER-2060 Teknillinen termodynamiikka ENER-3010 Lämmönsiirron perusteet ENER-4010 Virtausoppi 21 op Vaihtoehtoiset opintojaksot ENER-3050 Lämmönsiirron jatkokurssi 1 ENER-4040 Kitkallinen virtaus 1 ENER-5050 LVI-tekniikka 1 ENER-5200 Jäähdytystekniikka 1 1 ENER-6010 Polttotekniikka 1 ENER-7200 Prosessien simulointi 1 ENER-7250 Prosessien optimointi 1 ENER-8200 Höyrytekniikka 1 1. Kandidaattityöaiheen mukaan valitaan yksi opintojakso. Energiatekniikan suunnan aineopinnot 25-2 Yhteyshenkilö Hannu Ahlstedt Energiatekniikan suunnan aineopinnot-kokonaisuus antaa Ympäristö- ja energiatekniikan koulutusohjelmassa energiatekniikan suunnan kandidaattityöhön johtavissa aineopinnoissa tarpeellisia tietoja termodynamiikan, mekaniikan, materiaalien ja sähkötekniikan osalta. - Opintokokonaisuus vahvistaa koulutusohjelman perusopintojen pohjaa täydentäen opinnot tasolle, joka tukee opintosuunnan aineopintoja kaikissa koulutusohjelman oppiaineissa. Ympäristö- ja energiatekniikan kandidaatin tutkinnon perusopinnot. Jatkomahdollisuudet Energia- ja prosessitekniikka 25-2 Paperinjalostustekniikka 29 op Sähköenergiatekniikka 2 Talotekniikka 24-2 Turvallisuustekniikka Y 2 Voimalaitoksen ympäristö- ja turvallisuuskysymykset 2 ENER-2010 Termodynamiikan perusteet KSU-1010 Koneenpiirustus ja CAD perusteet MOL-1210 Materiaalit STL-2200 Sähkön tuotanto ja sen ympäristövaikutukset STL-3500 Sähkötekniikka ja sen ympäristökysymykset TME-1200 Dynamiikan perusteet Energiatekniikka Yhteyshenkilöt Hannu Ahlstedt, Risto Raiko Energian tuottaminen ja käyttö on oleellinen osa nykyaikaista yhteiskuntaa. Toiminnan on tapahduttava tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti. Energiatekniikan hallinta vaatii tekijältään alan tietoja ja taitoja. Kokonaisuutta voidaan painottaa sopivilla opintojaksovalinnoilla haluttuun suuntaan. Esimerkiksi valitsemalla opintojaksot ENER-1200, ENER-7010, ENER-8010 voidaan saada hyvä käsitys energiatekniikasta yleensä ja valitsemalla opintojaksot ENER-1100, ENER-2010, ENER-3010, ENER-5050, ENER-7200 ja ENER-8010 opitaan alan teoreettisia perusteita ja erilaisten laskentamenetelmien käyttöä. Opintokokonaisuus sopii toiseksi aineopintovaihtoehdoksi lähes kaikkiin tekniikan alan opintoihin tai kokonaisuuden pohjalta on mahdollista jatkaa laitoksen syventäviin opintoihin kokonaisuutta sopivasti täydentäen, ks. tarkemmat tiedot syventävien kokonaisuuksien kohdalta. Aineopinnot tarjoavat hyvän pohjan kandidaatintöille, joihin kytkeytyy energiatekniikan osaaminen muilla aloilla. AINEOPINNOT

126 126 AINEOPINNOT - Antaa valmiuksia alan kehityksen seuraamiseen. - Antaa energiatekniikan valmiuksia muiden alojen opiskelijoille. - Antaa edellytyksiä ymmärtää energiatekniikan yhteiskunnallista merkitystä. - Antaa yleiskuvan energiatekniikasta. Jatkomahdollisuudet Prosessilaitteet Talotekniikka Virtaustekniikka Voimalaitos- ja polttotekniikka Vaihtoehtoiset opintojaksot Opintojaksoista on valittava vähintään 2. ENER-1100 Energiatekniikan mittaukset ENER-1200 Ilmansuojelu ENER-2010 Termodynamiikan perusteet ENER-3010 Lämmönsiirron perusteet ENER-5010 LVI-järjestelmien suunnittelu ENER-5050 LVI-tekniikka ENER-5200 Jäähdytystekniikka 1 ENER-7010 Teollisuuden prosessit ENER-7200 Prosessien simulointi ENER-7250 Prosessien optimointi ENER-8010 Energiatekniikan perusteet Lisätiedot Kun aineopintokokonaisuudella halutaan täydentää sähkövoimatekniikan opintoja, suositellaan valittavan kurssit ENER- 1100, ENER-2010, ENER-3010 ja ENER Rakennustekniikan koulutusohjelmassa opiskelevien on valittava ainakin opintojaksot ENER-2010, ENER-3010, ENER-5010, ENER-5050, ENER-5200 ja ENER Factory Automation 2 Yhteyshenkilö Jose Martinez Lastra Students in the basic cycle of Factory Automation studies will learn general engineering practices as well as essential knowledge on how to model and control manufacturing systems. Additionally, special focus will be given to the important role of applied Information and Communication Technologies (ICT), and the new automation solutions that are enabled by its use. Students graduating from the basic cycle will have gained sufficient knowledge to work for manufacturers or industrial automation suppliers, as well as the prerequisites leading to specialization stages in the discipline. - The aim of subject related studies for factory automation in production engineering is to provide the students with the essential knowledge on areas of modeling and control of manufacturing systems. - Students will gain knowledge on general engineering practices as well as specific training in the indispensable disciplines that professionals in industrial automation require. TTE-5016 Introduction to Robotics and Automation Pakollinen Jatkomahdollisuudet Factory Automation TTE-5036 Control in Robotics and Automation TTE-5046 Laboratory Course in Robotics and Automation TTE-5206 System Engineering in Factory Automation TTE-7016 Introduction to Modelling and Simulation (CAD/CAM) 1

127 127 Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen ACI Säätösuunnittelu Matlab:lla IHA-1500 Pneumatiikka IHA-3100 Ohjausjärjestelmät koneautomaatiossa TTE-1010 Tuotantotekniikan perusteet Hajautetut järjestelmät 2 Yhteyshenkilö Tommi Mikkonen Aineopinnot antavat perusteet ja valmiudet hajautettujen järjestelmien suunnitteluun. Opintokokonaisuuden tarkoituksena on kerätä yleiset perusteet omaan kokonaisuuteensa, jonka jälkeen on mahdollista suuntautua jollekin tietylle sovellus- tai teknologia-alueelle. - Opintokokonaisuuden suorittaminen antaa tarvittavat lähtötiedot seuraavien syventävien opintojen suorittamiseen: hajautetut ohjelmistot, sulautetut järjestelmät, automaatio- ja informaatioverkot, tietoliikenneverkot ja protokollat sekä sähkövoimatekniikan syventävät opinnot. - Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelijalla on sellaiset eri alojen perustiedot, joita tarvitaan hajautettujen järjestelmien suunnittelussa ja toteuttamisessa. OHJ-1100 Ohjelmointi I Pakollinen Jatkomahdollisuudet Automaatio- ja informaatioverkot Automaation ohjelmistotekniikka Hajautetut ohjelmistot Sulautetut järjestelmät Tietoliikenneverkot ja protokollat Automaatiotekniikan perusteet on mahdollista korvata opintojaksolla Automaatio- ja säätötekniikka. Koulutusohjelmakohtaisten opintojaksoissa jo pakolliseksi määriteltyjen tilalle tulee valita täydentäviä opintoja. ACI Automaatiotekniikan perusteet OHJ-1150 Ohjelmointi II OHJ-2010 Tietorakenteiden käyttö TLT-2100 Tietoliikenneverkkojen perusteet TLT-3100 Tietoturvallisuuden perusteet 3-2 Täydentävillä opinnoilla tulee mahdollisuuksien mukaan suunnata kokonaisuutta mahdollisten syventävien opintojen suuntaan. Tällöin tulevat kyseeseen ainakin automaatio- ja säätötekniikan, ohjelmistotekniikan, sähkövoimatekniikan ja tietoliikennetekniikan opinnot. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen ACI Säädön suunnittelu 7 op ACI Automaatiolaitteet ja -verkot 7 op OHJ-1400 Olio-ohjelmoinnin peruskurssi OHJ-4010 Rinnakkaisuus OHJ-5010 Hajautettujen järjestelmien perusteet OHJ-5100 Seittiohjelmointi TLT-2300 Tietoliikenneprotokollat TLT-2350 Protokollaohjelmointi Hydrauliikka ja automatiikka 2 Yhteyshenkilöt Kari Koskinen, Jari Rinkinen Suomessa on monia teollisuuden aloja, jotka tarvitsevat hydrauliikan ja automatiikan tuntijoita, mm. metsäteollisuus, konepaja teollisuus ja automaatio teollisuus. Hydrauliikan ja automatiikan aineopinnot antavat valmiuden ymmärtää hydraulitekniikan ja sen säätöteknisiin sovellutuksiin liittyvän teoria perusteita. Lisäksi opitaan tuntemaan teollisuus- ja mobilehyd- AINEOPINNOT

128 128 AINEOPINNOT rauliikan komponenttien rakenteita ja järjestelmien peruskytkentöjä sekä konautomaation ohjauksen periaatteita. - Antaa yleisnäkemys hydrauliikan ja automatiikan alueelta. - Antaa valmius kandidaatin työn tekemiseen. - Antaa valmius aloittaa hydraulitekniikan tai koneautomaation syventävät opinnot. IHA-1100 Hydrauliikan perusteet Pakollinen Jatkomahdollisuudet Hydraulitekniikka Koneautomaatio Konedynamiikka Teknillinen mekaniikka IHA-1300 Vesihydrauliikan perusteet IHA-1500 Pneumatiikka IHA-2100 Hydraulitekniikka I IHA-2300 Mobilehydrauliikka IHA-3100 Ohjausjärjestelmät koneautomaatiossa Hypermedia 2 2 Yhteyshenkilöt Ossi Nykänen, Seppo Pohjolainen Hypermedialla tarkoitetaan tiedon esittämistä, käsittelyä ja jäsentämistä siten että käyttäjä ja käyttötilanteen erityispiirteet tulevat huomioiduiksi. Hypermedian tyypillinen sovellus voi esimerkiksi olla verkkosivu ja tähän liittyvä sähköinen asiointipaikka, käyttäjäprofiiliin mukautuva käyttöohje tai vaikkapa matkailijan mukana kulkeva vuorovaikutteinen, asiantuntijajärjestelmän piirteitä omaava matkaopas. World Wide Webin (WWW) kehittymisen myötä hypermedian rooli tieto- ja viestintätekniikassa on merkittävästi kasvanut. Sen menetelmät eivät kuitenkaan rajoitu vain verkkosovelluksiin; esimerkiksi rakenteisilla dokumenteilla on runsaasti sovelluksia kaikessa tietojenkäsittelyssä. - Valmiudet ymmärtää menetelmiä ja tavoitteita sekä perusvalmius tieteellisiin työskentelytapoihin. - Edellytykset jatkaa diplomi-insinöörin tutkintoon sekä valmius jatkuvaan oppimiseen. - Hypermedian perusteiden tuntemus sekä edellytykset seurata alan kehitystä. - Valmiudet toimia tilaajan edustajana hypermediaprojektissa sekä kyky itsenäisesti arvioida tai toteuttaa pieniä ja keskisuuria verkkosovelluksia, opintojen painotuksen mukaisesti. Ks. opintojaksokohtaiset esitiedot. Jatkomahdollisuudet Hypermedia MATHM Hypermedian perusteet MATHM Saavutettavuus MATHM Verkkopalvelun sisällöntuotanto 1 Vaihtoehtoiset opintojaksot Opintoja voidaan painottaa esimerkiksi "rakenteisen tiedonhallinnan" tai "hypermediaprojektin hallinnan" suuntaan. Vaihtoehdon "rakenteinen tiedonhallinta" suositeltavia opintojaksoja ovat erityisesti Hypermedian ohjelmointi ja Rakenteiset dokumentit. Vaihtoehdon "hypermediaprojektin hallinta" suositeltavia opintojaksoja ovat erityisesti Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi sekä Hypermedian tuotantoprojektin hallinnan erityispiirteet. On suositeltavaa että ko. opintojaksot suoritetaan varhaisessa vaiheessa opintoja. Osa vaihtoehtoisista opintojaksoista kuuluu pakollisena osana hypermedian syventäviin opin-

129 toihin. MATHM Rakenteiset dokumentit 1 MATHM Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi 1 MATHM Hypermedian ohjelmointi 1 MATHM Hypermedian tuotantoprojektin hallinnan erityispiirteet 1 1. Näistä valitaan ainakin kaksi opintojaksoa. Muitakin soveltuvia opintojaksoja on sopimuksen mukaan valittavissa. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen ACI Sumea laskenta IHTE-1100 Käytettävyyden perusteet IHTE-1800 Ihminen ja tekniikka -seminaari 2- IHTE-2100 Käyttöliittymäsuunnittelun perusteet IHTE-3100 Käyttäjäkeskeinen tuotekehitys IHTE-3200 Käytettävyystutkimuksen menetelmät IHTE-3300 Käyttäjäkeskeisen suunnittelun työkurssi IHTE-3900 Käytettävyys ohjelmistoprojektissa IHTE-5100 Ihminen käyttäjänä IHTE-5200 Käyttökokemuksen kvantitatiivinen analyysi MAT Soft Computing MATHM Hypermedian erikoistyö MATHM Hypermedian projektityö 2-10 op MATHM Hypermedian vaihtuva-aiheinen työpaja 1- MATHM Rakenteisten dokumenttien jatkokurssi MATHM Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät OHJ-2550 Tekoäly OHJ-3320 Tietokantojen suunnittelu OHJ-5100 Seittiohjelmointi OHJ-5200 XML ohjelmistokehityksessä OHJ-7400 Graafisen käyttöliittymän ohjelmointi 4- SGN-5406 Virtual Reality TLT-2300 Tietoliikenneprotokollat Ihmiskeskeinen suunnittelu Yhteyshenkilö Sari Kujala Ihmiskeskeisen suunnittelun aineopintokokonaisuus tarjoaa perusvalmiudet huomioida ihmisnäkökulmaa suunnittelussa kaikille tekniikan opiskelijoille. Opintojaksot yhdistävät teoriaa, menetelmiä ja käytäntöjä sekä soveltavan psykologian alalta että ihmisen ja koneen vuorovaikutuksen alalta. - Ymmärtää ihmisen ominaisuuksia ja käyttäytymistä. - Antaa valmiuksia tukea ihmisen ja organisaatioiden toimintaa tekniikan avulla. - Antaa perustietoa ihmisen huomioimiseksi teknisessä suunnittelussa. Opintojaksoa, joka kuuluu pakollisena muuhun opintokokonaisuuteen (myös kandi- tai di-vaiheen perusopintokokonaisuuksiin), ei voi sisällyttää tähän opintokokonaisuuteen. IHTE-1100 Käytettävyyden perusteet IHTE-7100 Johdatus ihmisen käyttäytymiseen IHTE-7200 Tehtävien analyysi ja suunnittelu IHTE-7300 Monikulttuurinen suunnittelu 1 Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen AHT-1100 Ihminen ja ympäristö AHT-1300 Ympäristöpsykologia IHTE-2100 Käyttöliittymäsuunnittelun perusteet IHTE-3100 Käyttäjäkeskeinen tuotekehitys IHTE-5100 Ihminen käyttäjänä LTT-1200 Terveysteknologia TETA-1100 Yritysorganisaatiot ja ihmisten johtaminen TITA-4200 Organisaatiot oppivina systeemeinä TTE-3010 Tuotekehitysoppi TTE-3120 Innovointi TUR-3330 Ergonomia AINEOPINNOT

130 AINEOPINNOT 130 Insinöörifysiikka Yhteyshenkilöt Rolf Hernberg, Tapio Rantala 2 Opintojaksot Insinöörifysiikka I ja II voi korvata opintojaksoilla Laaja fysiikka I ja II. FYS-1010 Fysiikan työt I Pakollinen FYS-1090 Insinöörifysiikka I Pakollinen FYS-1100 Insinöörifysiikka II 8 op Pakollinen Jatkomahdollisuudet Lääketieteellinen fysiikka Materiaalitekniikan fysiikka Teknillinen fysiikka Teknillinen fysiikka / DI-sivuaine FYS-1260 Laaja fysiikka III Atomifysiikka FYS-1480 Kiinteän olomuodon fysiikka A 40 op 7 op 10 op Kemia / BIO/aineopinnot sivuaine Yhteyshenkilö Helge Lemmetyinen 2 KEM-1150 Laaja kemia 1 Pakollinen KEM-1200 Laaja kemia 2 Pakollinen KEM-1250 Laaja kemia 3 Pakollinen KEM-2100 Orgaaninen kemia Pakollinen Mikäli jokin pakollisista opintojaksoista sisältyy johonkin muuhun opintokokonaisuuteen, tulee niiden tilalle ottaa täydentäviä opintojaksoja niin, että 2intopistettä tulee täyteen. KEM-1300 Laaja kemia 4 KEM-1350 Laboratoriotyöturvallisuus ja -työtavat KEM-2050 Kemian perustyöt KEM-2150 Orgaanisen kemian työt 1 KEM-2200 Fysikaalinen kemia 1 KEM-2250 Fysikaalinen kemia 2 2 Vaihtoehtoiset opintojaksot Valitaan näistä opintojaksoista siten, että 2 täyttyy. FYS-1310 Fysiikan työt II 1 FYS-1340 Termofysiikka 1 FYS-1370 Statistinen fysiikka FYS-1400 Optiikka 1 FYS-1430 Johdatus ydinfysiikkaan 1 FYS-1490 Kiinteän olomuodon fysiikka B 1 FYS-1500 Kiinteän olomuodon fysiikka C FYS-1550 Fysiikan seminaari 1- FYS-1610 Kvanttimekaniikka I FYS-1670 Astrofysiikka FYS-1700 Avaruustekniikka FYS-1730 Fysiikan historia 1. Vaaditaan esitietoina teknillisen fysiikan syventäviin opintoihin Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen KEM-2300 Fysikaalinen kemia 3 KEM-3100 Polymeerikemia KEM-3150 Polymeerikemian työt KEM-3200 Pintakemia KEM-4020 Fysikaalisen kemian työt KEM-4150 Ympäristökemia KEM-5200 Bio-orgaaninen kemia KEM-5250 Teollinen orgaaninen kemia KEM-5300 Synteesiteknologia

131 131 Kemia/ aineopinnot sivuaine (kuitutekniikka) Yhteyshenkilö Helge Lemmetyinen 2 Esitietona vaaditaan tekstiili- ja vaatetustekniikan koulutusohjelman perusopinnot opetussuunnitelman mukaan, johon sisältyy laajan kemian opintojaksot. KEM-1300 Laaja kemia 4 KEM-2050 Kemian perustyöt KEM-2100 Orgaaninen kemia KEM-2150 Orgaanisen kemian työt 1 Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen KEM-2200 Fysikaalinen kemia 1 KEM-2250 Fysikaalinen kemia 2 KEM-2300 Fysikaalinen kemia 3 KEM-3100 Polymeerikemia KEM-3150 Polymeerikemian työt KEM-3200 Pintakemia KEM-4100 Katalyyttikemia KEM-4150 Ympäristökemia Kemia/TL/aineopinnot Yhteyshenkilö Helge Lemmetyinen 19 op 2 Kemian aineopinnot luovat yhdessä koulutusohjelman perusopintoihin kuuluvien kemian opintojen kanssa kansallisesti ja kansainvälisesti vertailukelpoisen ja vahvan yleisen kemian pohjan, jonka varaan voidaan rakentaa DI-tutkinnon kemian syventävät opinnot. Kemian aineopintokokonaisuus on myös oivallinen kandidaatin tutkinnon sivuaine, joka tukee tutkinnon kaikkia luonnontieteellisiä pääaineita. Teknis-luonnontieteellisen koulutusohjelman perusopinnot opetussuunnitelman mukaan ja erityisesti opintojaksot KEM Laaja kemia 1, KEM-1200 Laaja kemia 2, KEM-1250 Laaja kemia 3 ja KEM-1300 Laaja kemia 4. Jatkomahdollisuudet Kemia/TL,Y/ DI sivuaine Kemia/TL/DI KEM-1350 Laboratoriotyöturvallisuus ja -työtavat KEM-2050 Kemian perustyöt KEM-2150 Orgaanisen kemian työt 1 KEM-2200 Fysikaalinen kemia 1 KEM-2250 Fysikaalinen kemia 2 KEM-2300 Fysikaalinen kemia 3 KEM-3100 Polymeerikemia Kemia/Y/aineopinnot Yhteyshenkilö Helge Lemmetyinen 50 op 2 2 Kemian aineopinnot luovat yhdessä koulutusohjelman perusopintoihin kuuluvien kemian opintojen kanssa kansallisesti ja kansainvälisesti vertailukelpoisen ja vahvan yleisen kemian pohjan,jonka varaan voidaan rakentaa DI-tutkinnon kemian syventävät opinnot. Kemian aineopintokokonaisuus on myös oivallinen kandidaatin tutkinnon sivuaine, joka tukee useimpia tutkinnon pääaineita. Ympäristö- ja energiatekniikan koulutusohjelman perusopinnot opetussuunnitelman mukaan ja Ympäristötekniikan suunnan aineopinnot. AINEOPINNOT

132 132 AINEOPINNOT Jatkomahdollisuudet Kemia/TL,Y/ DI sivuaine Kemia/Y/DI Vesi- ja jätehuoltotekniikka Ympäristöbiotekniikka (Y) 50 op 3 KEM-2150 Orgaanisen kemian työt 1 KEM-2250 Fysikaalinen kemia 2 KEM-2300 Fysikaalinen kemia 3 KEM-3100 Polymeerikemia KEM-3200 Pintakemia 1 KEM-4020 Fysikaalisen kemian työt KEM-4150 Ympäristökemia 1 27 op 1. Valitaan toinen näistä kahdesta Kemia/muut kuin Y, TL, M Yhteyshenkilö Helge Lemmetyinen Opintokokonaisuus muodostaa kemian opintojen perustan, jonka avulla ymmärtää kemian tieteellisen rakenteen ja jota voi soveltaa yksinkertaisiin kemiallisiin ongelmiin. Kokonaisuuden varaan voidaan rakentaa kemian laajemmat aineopinnot kaikissa koulutusohjelmissa. Perusopintojen KEM-1100 Insinöörikemia jää pois, kun kemiasta suoritetaan tämä aineopintokokonaisuus. KEM-1050 Kemian perusteet Suositeltava KEM-1150 Laaja kemia 1 KEM-1200 Laaja kemia 2 1 KEM-1250 Laaja kemia 3 KEM-1300 Laaja kemia 4 KEM-1350 Laboratoriotyöturvallisuus ja -työtavat KEM-2050 Kemian perustyöt KEM-2100 Orgaaninen kemia KEM-2200 Fysikaalinen kemia 1 2 KEM-2250 Fysikaalinen kemia Voidaan korvata perusopintojen opintojaksolla KEM-1100 Insinöörikemia. 2. Opintojaksoista on valittava toinen. Kestävä tuotanto 2 Yhteyshenkilö Simo Isoaho Tämä opintokokonaisuus on muodostettu opiskelijoille, jotka sivuaineena haluavat rakentaa osaamisperustaa kestävän kehityksen edistämiseen teollisessa tuotannossa tai siihen liittyvissä tehtävissä esimerkiksi viranomaisena tai elinkeinoelämän järjestöissä tai konsulttina. - Antaa valmiudet hoitaa ja kehittää omaan erikoistumisalaan liittyviä kestävän tuotannon kysymyksiä. - Antaa perustan jatkaa syventävästi perehtymistä kestävän tuotannon kysymyksiin omalla erikoistumisalalla. Opiskelijan erikoistumisalan kandidaattiopinnot muodostavat hyvän perustan tämän opintokokonaisuuden suorittamiselle.tämän opintokokonaisuuden suorittamiseen liittyy luonnollisesti opintojaksoja, joille on määritelty esitietovaatimuksia. BIO-1010 Ympäristötekniikan perusteet I BIO-1030 Ympäristötekniikan perusteet II BIO-1650 Päästöjen ympäristövaikutukset

133 133 BIO-5000 Kestävä kehitys BIO-5100 Ympäristöoikeuden perusteet 1 Opintokokonaisuuden vastaavan kanssa erikseen sopien voidaan täydentäväksi opintojaksoksi mahdollisesti hyväksyä jokin muukin kuin alla olevassa listassa esitetty opintojakso. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen BIO-4000 Vesikemia BIO-4650 Materiaalivirtojen hallinta BIO-5050 Teknologian kehitys ja yhteiskunta BIO-5506 Inorganic Environmental Chemistry ENER-1200 Ilmansuojelu ENER-2200 Virtausopin ja lämmönsiirron perusteet ENER-8010 Energiatekniikan perusteet KSU-3280 Meluntorjunta KSU-4310 Käyttövarmuuden ja kunnossapidon perusteet MOL-8200 Metallien historia MOL-8300 Materiaalien kierrätys MPR-4110 Ympäristögeologia MPR-5250 Ympäristögeotekniikka STL-2100 Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ympäristökysymykset STL-2110 WWW-kurssi: Sähkö, elektroniikka ja ympäristö STL-2200 Sähkön tuotanto ja sen ympäristövaikutukset STL-3400 Sähkö- ja elektroniikkaromun hallinta STL-3500 Sähkötekniikka ja sen ympäristökysymykset 5- TUR-3200 Ympäristöjohtaminen TUR-3230 Ympäristöriskien analysointi TUR-3250 Ympäristöturvallinen tuotesuunnittelu Lisätiedot Opintokokonaisuus tarjotaan kaikille koulutusohjelmille. Ympäristötekniikkaan erikoistuvat opiskelijat eivät suorita tätä opintokokonaisuutta. Kieliteknologia 2 Yhteyshenkilöt Konsta Koppinen, Alpo Värri Kieliteknologialla tarkoitetaan teknologioita joiden avulla voidaan käsitellä luonnollista kieltä. Kieliteknologiaa sovelletaan mm. puheentunnistuksessa, puhesynteesissä, tiedonhaussa, automaattisessa kielen kääntämisessä ja tekoälyn tutkimuksessa. Luonnollisen kielen tuottaminen ja ymmärtäminen on huomattavan monimutkainen ja laaja-alainen prosessi huolimatta sen näennäisestä helppoudesta ihmisille. Se kattaa menetelmiä useista eri tieteenaloista kuten akustiikasta, kielitieteestä, psykologiasta ja tietotekniikasta. Erityisesti kieliteknologian vaatima laaja-alaisuus heijastuu kieliteknologian opinnoissa, joita on mahdollista suorittaa useassa eri yliopistossa. Kieliteknologia on verrattain nuori ala jossa on vielä runsaasti mahdollisuuksia syvälliseen perustutkimukseen mutta joka tästä huolimatta tarjoaa myös lukuisia toimivia ja käytännönläheisiä sovelluksia. Opintokokonaisuuden tavoitteena on antaa opiskelijalle erityisvalmiuksia puhutun ja kirjoitetun kielen käsittelyyn tietokoneella. SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät Pakollinen SGN-1250 Signaalinkäsittelyn sovellukset Suositeltava Pakollisena myös Helsingin yliopiston HY Ctl190 Kieliteknologian johdantokurssi,. Suoritettavissa verkkokurssina. MAT Theory of Automata 1 MAT Formaalit kielet 1 SGN-2500 Johdatus hahmontunnistukseen SGN-4010 Puheenkäsittelyn menetelmät SGN-4106 Speech Recognition SGN-4507 Speech Recognition Laboratory op 1. MAT Automaattiteoria ja MAT Formaalit kielet ovat keskenään vaihtoehtoisia. Ne järjestetään vuorovuosin. AINEOPINNOT

134 134 AINEOPINNOT Myös seuraavilla kursseilla voi täydentää Kieliteknologian opintoja: HY Ctl191 Kieliteknologian johdantokurssin harjoitukset, 2 ov /, Helsingin yliopisto, TaY A1 Yleisen kielitieteen perusteet kieliteknologialle, 1 ov /, Tampereen yliopisto, TaY A2 Fonetiikan perusteet kieliteknologialle, 1 ov /, Tampereen yliopisto, TaY A3 Fonetiikan harjoituksia, 1 ov /, Tampereen yliopisto. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen KIE-3446 Introduction to General Linguistics MATHM Rakenteiset dokumentit OHJ-2100 Ohjelmistotieteen perustyökaluja OHJ-2550 Tekoäly SGN-2806 Neural Computation SGN-4051 Puheenkoodaus SGN-5306 Knowledge Mining Lisätiedot Muissa yliopistoissa tarjottavien kieliteknologian kurssien suorittaminen on erittäin suositeltavaa, sillä niissä on tarjolla sellaista alan tietämystä, jota TTY:n kursseissa ei ole. Lisätietoa valtakunnallisesta kieliteknologian opetuksesta löytyy sivulta Kielten sivuaine Yhteyshenkilö: Pentti Vanha-aho Kielistä on mahdollista koota 2intopisteen sivuainekokonaisuus. Siihen kuuluu pakollisena opintojaksona kurssi Introduction to Intercultural Communication () ja valinnaisina vähintään 18 op yhdessä tai kahdessa kielessä suoritettuja jatkokursseja. Kielten sivuaineeseen voidaan sisällyttää myös ulkomailla suoritettuja opintoja, joiden taso vastaa Kielikeskuksen jatkokurssitasoa. Huom! Tutkintoon kuuluvia, pakollisina suoritettuja opintojaksoja ei lasketa sivuainekokonaisuuteen. KIE-9306 Introduction to Intercultural Communication Vaihtoehtoiset opintojaksot KIE-2300 Ruotsin jatkokurssi KIE-2310 Ruotsin suullinen jatkokurssi KIE-2320 Liike-elämän ruotsia KIE-2330 Ruotsin kielen erityistyö KIE-2340 Ruotsin ääntämiskurssi KIE-2350 Lukulampun loisteessa - Ruotsin kirjallisuuskurssi KIE-3306 Advanced English for Engineers KIE-3316 Advanced English for Electrical Engineering KIE-3326 Advanced English for Civil Engineering KIE-3336 Advanced English Speaking Skills KIE-3346 Advanced English for Engineers at Work KIE-3366 Advanced English for Business KIE-3376 Technical Writing in English KIE-3386 International Negotiations KIE-3436 Directed Study in English KIE-3446 Introduction to General Linguistics KIE-3456 Society and State, English Advanced Web Course KIE-4300 Saksan jatkokurssi KIE-4310 Kaupallinen saksa KIE-4320 Tekniikan saksa KIE-4350 Saksan jatkokurssi, Landeskunde Finnland KIE-4361 Saksaa vaihtoon lähteville KIE-4380 Saksan suullinen jatkokurssi KIE-4390 Saksan keskustelukurssi KIE-4400 Saksan kielen erityistyö KIE-5300 Ranskan jatkokurssi KIE-5310 Liike-elämän ranska KIE-5321 Ranskan keskustelukurssi, ranskaa vaihdosta palaaville

135 135 KIE-5330 Ranskan kielen erityistyö KIE-6301 Venäjän jatkokurssi KIE-6311 Venäjän jatkokurssi, Media venäjä KIE-6350 Venäjän kielen erityistyö KIE-7300 Espanjan kulttuuri I KIE-7310 Latinalaisen Amerikan kulttuuri I KIE-7330 Espanjan kielen vaativa kielioppikurssi Konetekniikan sivuaine Yhteyshenkilö Toivo Lepistö Jatkomahdollisuudet Teknillinen mekaniikka Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen KSU-1030 CAD jatkokurssi KSU-1200 Koneenosaopin perusteet KSU-1220 Koneenosien suunnittelu TME-2100 Materiaalien mekaniikka TME-2400 Lujuusopilliset mittaukset TME-3200 Komposiittirakenteiden mekaniikka TTE-1010 Tuotantotekniikan perusteet TTE-6010 Valmistustekniikat TTE-6100 Muottitekniikan perusteet Konstruktiotekniikka Yhteyshenkilö Erno Keskinen 2 41 op 2 Koneensuunnittelijan perustaidot liittyvät vahvasti komponenttiosaamiseen sekä konstruktioiden kolmiulotteiseen esittämiseen ja analysointiin tietokoneella. Siksi on luonnollista, että nämä elementit kuuluvat jokaisen koneensuunnittelijan perustietoihin. Koneensuunnittelussa tämä tietoannos luetaan konstruktiotekniikan aineopinnoissa, josta samalla muodostuu kandidaatin tutkinnon sisältö. Opinnot antavat suunnitteluinsinöörin pätevyyden. DI-tutkinto antaa jatkossa mahdollisuuden erikoistua joko konejärjestelmien suunnitteluun, konedynamiikkaan ja käyttötekniikkaan. Jatkomahdollisuudet Konedynamiikka Konejärjestelmien suunnittelu Käyttötekniikka Teknillinen mekaniikka Virtaustekniikka Voimalaitos- ja polttotekniikka KSU-1030 CAD jatkokurssi KSU-1210 Koneenosaopin jatkokurssi KSU-3310 Mekatroniikan perusteet KSU-4110 Tribologian perusteet KSU-4310 Käyttövarmuuden ja kunnossapidon perusteet 21 op Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen KSU-1220 Koneenosien suunnittelu KSU-1230 Kevyet konerakenteet KSU-1800 Koneensuunnittelun erityistyö KSU-3010 Mekaaniset värähtelyt KSU-3260 Käynninseurannan menetelmät KSU-3280 Meluntorjunta TME-2100 Materiaalien mekaniikka TME-2300 Elementtimenetelmän perusteet Lisätiedot Konstruktiotekniikka -aineopinnot muodostavat esitiedot koneensuunnittelun syventäville opinnoille DI-tutkintoon. AINEOPINNOT

136 AINEOPINNOT 136 Kudosteknologia 2 Yhteyshenkilö Minna Kellomäki Kudosteknologiassa kehitetään menetelmiä hoitaa potilaiden kudos- ja elinvaurioita nykyistä tehokkaammin. Ottamalla mallia luonnon omista ratkaisuista pyritään saavuttamaan parempia hoitotuloksia. Tulevaisuuden tavoitteita on luoda ihmisille uusia kudoksia, jopa kokonaisia elimiä. Kudosteknologiassa yhdistellään uusilla tavoilla muun muassa biomateriaalitekniikan, solu- ja kudosbiologian sekä lääketieteen tietoja. Yhden alan osaaminen perusteellisesti on edellytys menestykseen, mutta haasteina ovat poikkitieteellisyys ja jatkuva oppiminen eri aloilta. - Antaa edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen - Antaa edellytykset hankitun tiedon soveltamiseen valitulla kudosteknologian osa-alueella - valittu osa-alue on teknisesti orientoitunut - Antaa edellytykset ymmärtää kudosteknologian ja sen eri osa-alueiden yhteiskunnallista merkitystä ja kehitystä - Antaa perustason kieli- ja viestintätaidot sekä valmiudet toimia monitieteisessä yhteisössä - Antaa opiskelijalle kudosteknologian perusteiden tuntemus sekä edellytykset kudosteknologian osa-alueiden kehityksen seuraamiseen - Antaa valmiudet ymmärtää poikkitieteellistä ajattelua ja perusvalmiudet tieteellisiin työskentelytapoihin Jatkomahdollisuudet Kudosteknologia Mikäli jokin pakollisista kursseista sisältyy muuhun opintokokonaisuuteen (esim. koulutusohjelman pakollisiin opintoihin), tulee näiden kurssien tilalle valita kursseja Kudosteknologian sivuaineen täydentävistä opintojaksoista niin, että 2intopistettä tulee täyteen. BIO-1350 Biotekniikan perusteet BIOM-2100 Kudosteknologia I MOL-1210 Materiaalit MOL-1500 Polymeerit YHTTAY-1010 Solun biologia YHTTAY-1030 Histoteknologian työt YHTTAY-1040 Bioetiikka YHTTAY-1050 Soluviljely Kudosteknologian sivuaine 7 op 27 op 2 Yhteyshenkilö Minna Kellomäki Kudosteknologiassa kehitetään menetelmiä hoitaa potilaiden kudos- ja elinvaurioita nykyistä tehokkaammin. Ottamalla mallia luonnon omista ratkaisuista pyritään saavuttamaan parempia hoitotuloksia. Tulevaisuuden tavoitteita on luoda ihmisille uusia kudoksia, jopa kokonaisia elimiä. Kudosteknologiassa yhdistellään uusilla tavoilla muun muassa biomateriaalitekniikan, solu- ja kudosbiologian sekä lääketieteen tietoja. Yhden alan osaaminen perusteellisesti on edellytys menestykseen, mutta haasteina ovat poikkitieteellisyys ja jatkuva oppiminen eri aloilta. - Opiskelija hallitsee kudosteknologian keskeiset käsitteet ja määritelmät. - Opiskelija oppii yhdistämään kudosteknologian eri osaalueiden tietoja uusilla tavoilla. - Opiskelija osaa kudosteknologian osatekijät ja tuntee kudosteknologiassa käytettyjä menetelmiä. - Opiskelija tuntee keskeiset kudosteknologiset sovellukset. Materiaalitekniikan koulutusohjelman opiskelijat korvaavat opintojakson MOL-1210 Materiaalit valitsemallaan kurssilla täydentävät opintojaksot -listasta.

137 137 BIO-1300 Johdatus biotekniikkaan ja tieteelliseen viestintään BIOM-2100 Kudosteknologia I BIOM-2190 Johdanto kudosrakenteisiin BIOM-2200 Kudosteknologia II MOL-1210 Materiaalit Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen BIO-1200 Biokemia I BIO-1350 Biotekniikan perusteet BIO-5900 Reaktorin suunnittelu ja mallintaminen BIOM-1200 Biomateriaalit lääketieteen käyttöön BIOM-3100 Implantologia LTT-1010 Ihmisen anatomia ja fysiologia MOL-1500 Polymeerit YHTTAY-1010 Solun biologia YHTTAY-1040 Bioetiikka 1 op 1 7 op Lisätiedot Kudosteknologian sivuaine on tarkoitettu muille kuin biotekniikan opiskelijoille. Kuitu- ja tekstiilitekniikka 2 Yhteyshenkilöt Ali Harlin, Heikki Mattila, Pertti Nousiainen - Antaa opiskelijalle kuitu- ja tekstiilitekniikan perusteiden tuntemus ja edellytykset alan kehityksen seuraamiseen. - Antaa opiskelijalle edellytykset syventävien opintojen suorittamiseen. - Antaa opiskelijalle edellytykset tiedon hankintaan, tulkintaan ja soveltamiseen syventävissä opinnoissa ja työelämässä. Jatkomahdollisuudet Kuitutekniikka TEVA-tuotantotekniikka Tekniset ja erikoistekstiilit KMT-3400 Pesuteknologia ja tekstiilihuolto KMT-5100 Tasorakenteiden valmistus KMT-7400 Kuitukangasteknologia Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen KMT-5200 Langan valmistus KMT-5300 Vaatetusteknologia KMT-5400 Kenkäteknologia KMT-6000 Hankinta- ja ostotoiminta KMT-7000 Suulakepuristus ja sulakehruu KMT-7100 Tekniset ja hygieniatekstiilit Kuitumateriaalitekniikka 7 op 1 7 op 2 Yhteyshenkilö Pertti Nousiainen Biologiset kudokset ovat luonteeltaan kuitumaisia, minkä vuoksi kuitumaiset tuotteet ja tekstiilirakenteet soveltuvat hyvin implanttirakenteiksi. Laaja valikoima erilaisia materiaaleja voidaan saattaa tekstiilirakenteiksi haluttuun yksi-, kaksi- tai kolmedimensionaaliseen muotoon. Tekstiilitekniikan menetelmien tuntemus ja soveltaminen ovat eduksi suunniteltaessa esim. kudosteknologisia implantteja. Kuitumateriaalitekniikan sivuaineopiskelija oppii tekstiilitekniikan perusmenetelmät ja keskeiset sovelluskohteet lääketieteen alueella. Lisäksi valinnaisten kurssien avulla on mahdollisuus syventää tietämystä erikoisalueisiin, kuten kuidunvalmistustekniikoihin tai kolmedimensionaalisiin tekstiilirakenteisiin. AINEOPINNOT

138 138 AINEOPINNOT - Opiskelija hallitsee tekstiilitekniikan keskeiset käsitteet ja menetelmät. - Opiskelija ymmärtää biologisten kudosten ja keinotekoisten kuitumaisten rakenteiden yhtäläisyydet. - Opiskelija tunnistaa kuitumaisten tuotteiden ja tekstiilirakenteiden soveltamismahdollisuudet terveydenhuollon ja lääketieteen alueella. KMT-1200 Tekstiilitekniikan perusteet KMT-3800 Lääketieteelliset tekstiilit Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen KMT-1500 Kuitufysiikka KMT-3100 Tekstiiliraaka-aineet 2 KMT-7000 Suulakepuristus ja sulakehruu KMT-7200 Tunnistin- ja tiedonsiirtokuidut KMT-7300 Tekniset tekstiilirakenteet KMT-7400 Kuitukangasteknologia KMT-7500 Tekstiilien pinnoitus ja laminointi Lisätiedot Soveltuu sivuaineeksi biomateriaalitekniikan tai kudosteknologian pääaineopiskelijalle. Laite- ja mittaustekniikka 2 Yhteyshenkilö Mika Pelto Laite- ja mittaustekniikan tavoitteena on perehdyttää opiskelija monipuolisesti materiaalien prosessointilaitteissa käytettäviin teknisiin ratkaisuihin. Sivuaineeseen sisältyy sekä laitteiden suunnittelua että niiden käyttöä tukevia aiheita. Tarkoituksena on tutustuttaa opiskelija käytännön tutkimustyössä eteen tuleviin mittaus- ja sähköteknisiin instrumentteihin sekä laitteiden ja muottien suunnitteluun ja valmistukseen. Sivuaine antaa materiaalitekniikan opiskelijalle valmiuksia hallita prosessointilaitteita ja lisäksi kehittää uusia prosessointitekniikoita ja -ratkaisuja. - Antaa edellytykset ymmärtää laitteiden parametrejä. - Antaa valmiudet kehittää uusia prosessointitekniikoita ja - ratkaisuja materiaalitekniikan alalla. - Antaa valmiudet hallita materiaalien prosessoinnissa käytettäviä laitteita ja oheislaitteita. Vaihtoehtoiset opintojaksot Listasta valitaan vähintään 2intopisteen edestä opintoja. ACI Automaatiotekniikan perusteet ELEP-1010 Johdatus sähkö- ja mittaustekniikkaan 0 op KSU-1030 CAD jatkokurssi KSU-1200 Koneenosaopin perusteet MIT-1010 Mittaustekniikka TME-2100 Materiaalien mekaniikka TME-2400 Lujuusopilliset mittaukset TTE-1010 Tuotantotekniikan perusteet TTE-4010 Laatu- ja mittaustekniikat Lisätiedot Soveltuu sivuaineeksi biomateriaalitekniikan pääaineopiskelijalle. Laskennallinen systeemibiologia (B) 2 Yhteyshenkilö Olli Yli-Harja Systeemibiologia vaatii useiden eri alojen ammattilaisten saumatonta yhteistyötä. Systeemibiologian ydinalueita ovat molekyyli- ja solubiologia, biokemia, lääketiede, matematiikka, tilastotiede, signaalin- ja kuvankäsittely ja tietotekniikka. Näiden osa-alueiden osaamista vaaditaan kun pyritään mallintamaan monimutkaisia biologisia ilmiöitä järjestelmätasolla. Matemaattisten mallien tärkeys on korostunut biologisen mittausda-

139 139 tan määrän kasvaessa. Laskennallinen systeemibiologia pyrkii tarjoamaan opiskelijalle perusvalmiudet toimia tässä ympäristössä. Laskennallisen systeemibiologian aineopinnot antavat teoreettisen pohjan ja käytännön taidot tarvittavien työkalujen käyttöön ja ymmärtämiseen. Opintokokonaisuus myös pyrkii antamaan opiskelijalle pohjan poikkitieteelliseen kanssakäymiseen systeemibiologian alalla. Opintokokonaisuuden tavoitteena on tarjota opiskelijalle biologisen datan, signaalien ja kuvien analyysin sekä mallinnuksen teoreettiset perustiedot ja käytännön taidot yksinkertaisten systeemibiologisten ongelmien ratkaisemiseen. SGN-6106 Computational Systems Biology I Jatkomahdollisuudet Laskennallinen systeemibiologia (B) Systeemiteoria BIO-1350 Biotekniikan perusteet MAT Matemaattisen mallinnuksen peruskurssi SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät SGN-2500 Johdatus hahmontunnistukseen SGN-3010 Digitaalinen kuvankäsittely I SGN-6156 Computational Systems Biology II Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen OHJ-1150 Ohjelmointi II OHJ-1400 Olio-ohjelmoinnin peruskurssi SGN-1250 Signaalinkäsittelyn sovellukset SGN-3056 Digital Image Processing II Pakollinen 2 Lisätiedot Opintokokonaisuus on osa Biotekniikan koulutusohjelmaa. SGN-1200 on suositeltavaa suorittaa ennen SGN-3010 suorittamista. SGN-1200 ja SGN-2500 voidaan suorittaa rinnakkain. Liikenne- ja kuljetusjärjestelmät, R 2 Yhteyshenkilö Jorma Mäntynen Liikenne- ja kuljetusjärjestelmien tulisi toimia turvallisesti, tehokkaasti, taloudellisesti ja mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittaen. Liikenne- ja kuljetusjärjestelmät ovat tuotannollisen toiminnan ja koko yhteiskunnan toimivuuden edellytys. Muuttuva toimintaympäristö on viime aikoina tuonut jatkuvia haasteita liikenne- ja kuljetusjärjestelmien kehittämiselle. Tavoitteena on antaa opiskelijalle peruskäsitys liikenne- ja kuljetusjärjestelmän osista sekä antaa valmiuksia kehittää liikenneja kuljetusjärjestelmiä ja niihin liittyviä palveluja. LIKU-1110 Liikennetekniikan perusteet Pakollinen Jatkomahdollisuudet Liikenne- ja kuljetusjärjestelmät 1, R Liikenne- ja kuljetusjärjestelmät 2, R Yhdyskuntarakentaminen 2 LIKU-1100 Logistiikka ja kuljetusjärjestelmät LIKU-2210 Liikennetalous LIKU-3410 Tie- ja rautatiekuljetukset MPR-5220 Maarakennustekniikka MPR-5270 Tien ja kadun suunnittelu RTT-8060 Paikkatietoanalyysi AINEOPINNOT

140 AINEOPINNOT 140 Lisätiedot Liikenne- ja kuljetusjärjestelmien aineopinnot on tarkoitettu rakennustekniikan koulutusohjelmassa opiskeleville. Logistiikan sivuaine 2 Yhteyshenkilö Jorma Mäntynen Logistiikan sivuaine on tarkoitettu kaikille muille paitsi tietojohtamisen, tuotantotalouden ja rakennustekniikan koulutusohjelmien opiskelijoille. - Tavoitteena on antaa opiskelijalle peruskäsitys logistiikan ja kuljetusjärjestelmän osista sekä siitä, miten logistiikka ja kuljetusjärjestelmät liittyvät kansainväliseen toimintaympäristöön. Tavoitteena on antaa myös valmiuksia logistiikan ja kuljetusten analysointiin. LIKU-1100 Logistiikka ja kuljetusjärjestelmät LIKU-2420 Liikenteen ympäristövaikutukset LIKU-3410 Tie- ja rautatiekuljetukset LIKU-4220 Logistiikkastrategiat ja logistiikkapalvelut LIKU-4411 Toimitusketjun hallinta Pakollinen 1 Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen LIKU-2410 Liikenneturvallisuus LIKU-2430 Liikenteen kansainvälinen toimintaympäristö LIKU-2440 Liikennetelematiikka LIKU-3420 Merenkulku ja satamatoiminnot LIKU-3430 Lentoliikenne ja lentoasemat LIKU-4210 Kaupan ja teollisuuden logistinen analyysi Lääketieteellinen tekniikka 2 Yhteyshenkilö Jaakko Malmivuo Lääketieteellinen tekniikka kattaa laajasti tekniikan eri osa-aloja ja tutkii ja kehittää menetelmiä ja laitteistoja lääketieteen, terveydenhuollon ja kognitiotieteiden tarpeisiin. Aineopinnot antavat alustavat valmiudet suunnitella laitteistoja ja järjestelmiä ihmisen biologisten ja fysiologisten ilmiöiden tutkimista ja hoitamista varten. Näitä valmiuksia syvennetään lääketieteellisen elektroniikan, fysiikan ja informatiikan, sekä bioelektromagnetismin syventävissä opinnoissa. Lääketieteellisen tekniikan opetus antaa hyvät valmiudet toimia lääketieteellisen tekniikan alan tutkimuksen ja teollisuuden erilaisissa tehtävissä mutta mahdollistaa opiskelijan sijoittumisen valmistumisensa jälkeen myös muun elektroniikka- ja tietotekniikkateollisuuden palvelukseen. - Antaa perustiedot lääketieteellisen tekniikan menetelmistä ja sovelluksista. - Antaa tarvittavat valmiudet lääketieteellisen tekniikan syventäviä opintoja varten. - Perehdyttää syvällisemmin opiskelijan valinnan mukaisesti ainakin yhteen lääketieteellisen tekniikan erikoisalueeseen. LTT-1100 Johdatus lääketieteelliseen tekniikkaan Pakollinen Jatkomahdollisuudet Bioelektromagnetismi Biosensing Lääketieteellinen elektroniikka Lääketieteellinen fysiikka Lääketieteellinen informatiikka Mittaustekniikka

141 141 LTT-1010 Ihmisen anatomia ja fysiologia LTT-1120 Fysiologisten järjestelmien mittaukset LTT-1150 Lääketieteellisten hoitolaitteiden perusteet LTT-1800 Lääketieteellisen tekniikan työkurssi Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen LTT-1100 Johdatus lääketieteelliseen tekniikkaan LTT-1200 Terveysteknologia LTT-2106 Medical Electronics LTT-2206 Implantable devices LTT-3106 Medical Imaging Methods LTT-3307 Radiation Physics LTT-4016 Introduction to Medical Informatics LTT-4056 Introduction to Telemedicine LTT-4106 Processing of Physiological Signals Matemaattinen mallinnus 17 op 2 Yhteyshenkilöt Robert Piche, Seppo Pohjolainen, Esko Turunen Mallinnus on prosessi, jolla tekniikan, fysiikan, taloustieteen, biologian tms. ilmiöt tai ongelmat saatetaan matemaattiseen muotoon. Matemaattisen mallinnuksen opintokokonaisuus koostuu valtakunnallisen virtuaaliyliopiston verkoston tuottamasta verkkokursseista, jotka valottavat matemaattisten mallien vaihtelevia muotoja ja käyttötarkoituksia, ja niiden rakentamisessa tarvittavia matemaattisia menetelmiä. Luennot ovat nauhoitettuja videoluentoja, joita voi seurata vaikka kotikoneelta. Jokaisen verkkokurssin suoritukseen kuuluu ryhmissä tehtävät viikkoharjoitukset, muiden ryhmien ratkaisujen vertaisarviointi sekä kurssin lopussa tehtävä mallinnusprojekti (harjoitustyö) ja sen esittäminen videoneuvotteluyhteydessä kurssin osallistujille. Opintokokonaisuuteen voi myös liittää itsenäisen harjoitustyön tai osallistumisen kansainväliseen teollisuusmatematiikan koulutustapahtumaan (ECMI modelling week). Opintokokonaisuus soveltuu matematiikan pääaineopiskelijoiden lisäksi myös muille teoreettisesti suuntautuneille opiskelijoille. MAT Todennäköisyyslaskenta Pakollinen Jatkomahdollisuudet Bioelektromagnetismi Oppivat järjestelmät Systeemiteoria MAT Matemaattisen mallinnuksen peruskurssi Vaihtoehtoiset opintojaksot MAT Matematiikan projektityö 2-10 op MAT Matematiikan erikoistyö MAT Osittaisdifferentiaaliyhtälöt matemaattisessa mallinnuksessa MAT Datan analyysimenetelmät mallinnuksessa MAT Tilastolliset mallit MAT Satunnaisuus mallintamisessa MAT Mathematics of Visual Motion MAT Jatkuvat mallit MAT Mallinnus ja optimointi Lisätiedot Tarkoitettu liitettäväksi DI-tutkinnon aineopinnoiksi (aineopinnot C). Matematiikka Yhteyshenkilöt Seppo Pohjolainen, Keijo Ruohonen Laajan matematiikan perusopinnot (27 op) 2 AINEOPINNOT

142 142 AINEOPINNOT Jatkomahdollisuudet Matematiikka: Analyysi Matematiikka: Diskreetti matematiikka Matematiikka: Matemaattinen mallinnus ja tieteellinen laskenta Matematiikka: Opettajankoulutus Matematiikka: Tilastolliset menetelmät ja datan mallinnus Paikannus ja navigointi Systeemiteoria Teknillinen matematiikka: Analyysi Teknillinen matematiikka: Diskreetti matematiikka Teknillinen matematiikka: Matemaattinen mallinnus ja tieteellinen laskenta Teknillinen matematiikka: Tilastolliset menetelmät ja datan mallinnus MAT Kompleksimuuttujan funktiot 1 MAT Numeerinen analyysi 1 1 MAT Algebra 1 MAT Matemaattinen analyysi MAT Numeerinen analyysi op 1. Jos opiskelijan perusopintoihin ei ole sisältynyt opintojaksoja MAT tai MAT ja MAT-53100, hänen tulee opiskella puuttuvat opintojaksot aineopintokokonaisuudessa. Vaihtoehtoiset opintojaksot MAT Vektorianalyysi 1 MAT Fourier'n menetelmät 1 MAT Todennäköisyyslaskenta 1 MAT Diskreetti matematiikka 1 MAT Algoritmimatematiikka 1 MAT Operaatiotutkimus 1 18 op 1. Näistä opintojaksoista voidaan valita ne, jotka eivät sisälly perusopintoihin (enintään intojaksoa). Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen MAT Tilastomatematiikka 3- MAT Vektorikentät Lisätiedot TL-osaston opiskelijat voivat tehdä tään opintokokonaisuuteen kandidaatintyön. Materiaalikemian aineopinnot Yhteyshenkilö Helge Lemmetyinen 27 op Kemian aineopinnot luovat yhdessä koulutusohjelman perusopintoihin kuuluvien kemian opintojen kanssa kansallisesti ja kansainvälisesti vertailukelpoisen ja vahvan yleisen kemian pohjan,jonka varaan voidaan rakentaa DI-tutkinnon kemian syventävät opinnot. Kemian aineopintokokonaisuus on myös oivallinen kandidaatin tutkinnon sivuaine, joka tukee useimpia materiaalitekniikan oppiaineita sekä täydentää tutkinnon kaikkia luonnontieteellisiä pääaineita. Materiaalitekniikan koulutusohjelman perusopinnot opetussuunnitelman mukaan ja erityisesti opintojaksot KEM- 1150,1200 ja Jatkomahdollisuudet Materiaalikemia/DI Materiaalikemia/DI/sivuaine KEM-1300 Laaja kemia 4 KEM-1350 Laboratoriotyöturvallisuus ja -työtavat KEM-2050 Kemian perustyöt KEM-2100 Orgaaninen kemia KEM-2150 Orgaanisen kemian työt 1 50 op

143 KEM-2200 Fysikaalinen kemia 1 KEM-2250 Fysikaalinen kemia 2 Materiaaliopin aineopinnot Yhteyshenkilö Toivo Lepistö 27 op 2 MOL-1210 Materiaalit Pakollinen MOL-1220 Materiaalin valinta Suositeltava Jatkomahdollisuudet Keraamimateriaalit Materiaalitutkimus Metallimateriaalit Muovit ja elastomeerit Pinnoitustekniikka Teknillinen mekaniikka Yleinen materiaalioppi MOL-1300 Keraamit MOL-1400 Metallit MOL-1500 Polymeerit MOL-1600 Komposiitit MOL-2200 Materiaalien mekaaninen käyttäytyminen MOL-2400 Johdatus materiaaliopillisiin laboratoriotöihin MOL-3000 Materiaalitieteen fysikaaliset tutkimusmenetelmät 2 Lisätiedot Materiaaliopin aineopinnot on tarkoitettu muille kuin materiaalitekniikan koulutusohjelman opiskelijoille. 143 Materiaaliopin henkilökohtaiset aineopinnot 2 Yhteyshenkilö Toivo Lepistö Jatkomahdollisuudet Keraamimateriaalit Materiaalitutkimus Metallimateriaalit Muovit ja elastomeerit Pinnoitustekniikka Yleinen materiaalioppi Opintojaksot sovitaan erikseen koulutusohjelman johtajan ohjeiden mukaisesti. Henkilökohtaiset aineopinnot soveltuvat esimerkiksi ulkomaisissa yliopistoissa suoritettujen opintojaksojen hyväksyttämiseksi osaksi tutkintoa tai esimerkiksi tutkijakoulutukseen hakeutuville opiskelijoille. Materiaalitekniikan aineopinnot Yhteyshenkilö Toivo Lepistö Jatkomahdollisuudet Biomateriaalitekniikka Keraamimateriaalit Konedynamiikka Materiaalitutkimus Metallimateriaalit Muovit ja elastomeerit Pinnoitustekniikka Teknillinen mekaniikka Yleinen materiaalioppi 2 Vaihtoehtoiset opintojaksot Vähintään 17op oheisesta listasta. Mikäli jokin kursseista sisältyy muuhun opintokokonaisuuteen, tulee kurssin tilalle ottaa AINEOPINNOT

144 144 AINEOPINNOT muita kursseja niin, että 17 opintopistettä tulee täyteen. BIOM-1200 Biomateriaalit lääketieteen käyttöön KEM-1350 Laboratoriotyöturvallisuus ja -työtavat KEM-2050 Kemian perustyöt MOL-2200 Materiaalien mekaaninen käyttäytyminen MOL-2300 Korroosio ja kuluminen MOL-2400 Johdatus materiaaliopillisiin laboratoriotöihin MOL-4000 Valaminen valmistusmenetelmänä MOL-5800 Elastomeerimateriaalit MOL-6100 Polymeerien reologia MOL-6500 Polymeerifysiikka MOL-7100 Konstruktiiviset keraamit TTE-6130 Lasertyöstöprosessit Opintojaksot valitaan vähintään 8 pisteen edestä opetuksen suunnittelijan ohjeen mukaan. Koulutusohjelman johtaja hyväksyy kokonaisuuden. Materiaalitutkimus Yhteyshenkilö Toivo Lepistö Jatkomahdollisuudet Materiaalitutkimus 2 MOL-1110 Materiaaliopin perusteet 1 MOL-2400 Johdatus materiaaliopillisiin laboratoriotöihin MOL-3000 Materiaalitieteen fysikaaliset tutkimusmenetelmät 1 MOL-2200 Materiaalien mekaaninen käyttäytyminen MOL-2300 Korroosio ja kuluminen MOL-3300 Röntgendiffraktio MOL-3400 NDT-tekniikan perusteet Lisätiedot Opintokokonaisuus on tarkoitettu muiden kuin Materiaalitekniikan koulutusohjelman opiskelijoille. Metallimateriaalit Yhteyshenkilö Veli-Tapani Kuokkala Jatkomahdollisuudet Materiaalitutkimus Metallimateriaalit Pinnoitustekniikka Teknillinen mekaniikka 2 Mikäli jokin kursseista sisältyy muuhun opintokokonaisuuteen, tulee näiden kurssien tilalle ottaa muita kursseja niin, että 25 opintopistettä tulee täyteen. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen MOL-2200 Materiaalien mekaaninen käyttäytyminen MOL-2300 Korroosio ja kuluminen MOL-2400 Johdatus materiaaliopillisiin laboratoriotöihin MOL-4000 Valaminen valmistusmenetelmänä MOL-4100 Metallien faasimuutokset ja lämpökäsittelyt MOL-7610 Pinnoitteet ja pintakäsittelyt MOL-8200 Metallien historia TTE-6130 Lasertyöstöprosessit Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen MOL-1120 Materiaaliopin perusteet 2 MOL-1130 Materiaaliopin perusteet 3 Mittaus- ja informaatiotekniikka 2 Yhteyshenkilöt Jouko Halttunen, Jukka Lekkala, Risto Ritala Mittaukset ja niistä saatava informaatio ovat keskeisessä ase-

145 145 massa kaikessa teknisen toiminnan päätöksenteossa; mittaamalla saadaan tutkimustyössä ja prosessien tai koneiden hallinnassa tarvittava perustieto. Mittaus- ja informaatiotekniikan aineopinnoissa käsitellään mittauksiin liittyviä ydinkysymyksiä, eli asioita, joita suunnittelussa, mittauksessa ja mittausinformaation käsittelyssä on otettava huomioon, jotta saatu tieto on spesifistä, luotettavaa ja tarkkaa. Laajasti sovellettavana osaamisalueena mittaus- ja informaatiotekniikkaan voidaan erinomaisesti yhdistää lähes kaikkia muita aineopintoja. - Antaa edellytykset ymmärtää mittaus- ja informaatiotekniikan merkitys sekä teknillisen että yhteiskunnallisen kehityksen kannalta - Antaa riittävät kieli- ja viestintätaidot - Antaa perustan mittaus- ja informaatiotekniikan alan hallintaan ja luo edellytykset seurata alan kehitystä - Antaa valmiudet ymmärtää tieteellistä ajattelua ja perusvalmiudet tieteellisiin työskentelytapoihin, tiedon hankintaan ja hallintaan - Antaa edellytykset jatkaa ylempään korkeakoulututkintoon sekä valmiuden jatkuvaan oppimiseen - Antaa edellytykset hankitun tiedon soveltamiseen työelämässä Suositeltavina esitietoina olevat opintojaksot voidaan sijoittaa koulutusohjelmakohtaisiin perusopintoihin. Opintojaksoja Piirianalyysi I ja Elektroniikan perusteet II suositellaan syventävissä opinnoissaan Anturitekniikkaan suuntautuville ja opintojaksoa Signaalinkäsittelyn menetelmät Mittausinformaatiotekniikkaan suuntautuville. ELE-1020 Elektroniikan perusteet II Suositeltava MIT-1010 Mittaustekniikka Pakollinen SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät Suositeltava SMG-1100 Piirianalyysi I Suositeltava Jatkomahdollisuudet Anturitekniikka Biosensing Konedynamiikka Mittausinformaatiotekniikka Mittaustekniikka Oppivat järjestelmät Aineopintokokonaisuuteen suositellaan valittavaksi kaikki kolme opintojaksoa. Kokonaisuuden täydentämiseen suositellaan opintojaksoa MIT MIT-2010 Metrologia 7 op 1 MIT-3010 Mittausdatan analyysi 1 7 op 1 MIT-4010 Anturifysiikka 7 op 1 21 op 1. Valittava vähintään kaksi opintojaksoa. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen MIT-1110 Mittaus- ja informaatiotekniikan sovellukset MIT-1210 Mittaustekniikan matemaattiset menetelmät MIT-1330 Mittaus- ja informaatiotekniikan projektityö 3-7 op MIT-3030 Mittausdatan analyysi 2 MIT-3050 Mittausten informaatiosisältö ja datan luotettavuus MIT-3070 Mittausinformaatiojärjestelmän suunnittelu 7 op MIT-3110 Dynaamisten järjestelmien monimuuttujaanalyysi MIT-3130 Laajojen dynaamisten järjestelmien analyysi MIT-3210 Kuvaan perustuva mittaus 1 MIT-3230 Kuvaan perustuva mittaus 2 MIT-4030 Mikroanturit MIT-4050 Piianturien suunnittelu 7-8 op MIT-4070 Bioanturit MIT-5010 Teollisuusprosessien mittausjärjestelmät MIT-5210 Optiset menetelmät bioanalytiikassa MIT-5511 Akustiikan mittaukset 4-7 op AINEOPINNOT

146 AINEOPINNOT 146 Mittaus- ja informaatiotekniikka TL 2 Yhteyshenkilö Jouko Halttunen Mittaukset ja niistä saatava informaatio ovat keskeisessä asemassa kaikessa teknisen toiminnan päätöksenteossa; mittaamalla saadaan tutkimustyössä ja prosessien tai koneiden hallinnassa tarvittava perustieto. Mittaus- ja informaatiotekniikassa käsitellään mittauksiin liittyviä ydinkysymyksiä, eli asioita, joita suunnittelussa, mittauksessa ja mittausinformaation käsittelyssä on otettava huomioon, jotta saatu tieto on spesifistä, luotettavaa ja tarkkaa. Tämä aineopintokokonaisuus tarjoaa hyvän luonnontieteellisen pohjan omaavalle opiskelijalle keinon kehittää mittausteknillistä osaamistaan. - Antaa perustan mittaus- ja informaatiotekniikan alan hallintaan ja luo edellytykset seurata alan kehitystä. - Antaa valmiudet ymmärtää tieteellistä ajattelua ja perusvalmiudet tieteellisiin työskentelytapoihin, tiedon hankintaan ja hallintaan. - Antaa edellytykset jatkaa ylempään korkeakoulututkintoon sekä valmiuden jatkuvaan oppimiseen. - Antaa edellytykset hankitun tiedon soveltamiseen työelämässä. - Antaa edellytykset ymmärtää mittaus- ja informaatiotekniikan merkitys sekä teknillisen että yhteiskunnallisen kehityksen kannalta. - Antaa riittävät kieli- ja viestintätaidot. Jatkomahdollisuudet Anturitekniikka Mittausinformaatiotekniikka Mittaustekniikka MIT-2010 Metrologia 7 op 1 MIT-3010 Mittausdatan analyysi 1 7 op 1 MIT-4010 Anturifysiikka 7 op 1 21 op 1. Valittava vähintään kaksi opintojaksoa. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen MIT-1010 Mittaustekniikka MIT-1110 Mittaus- ja informaatiotekniikan sovellukset MIT-1210 Mittaustekniikan matemaattiset menetelmät MIT-1310 Mittaus- ja informaatiotekniikan työkurssi 3-8 op MIT-1330 Mittaus- ja informaatiotekniikan projektityö 3-7 op MIT-1710 Mittaus- ja informaatiotekniikan erityiskysymyksiä 2-1 MIT-3030 Mittausdatan analyysi 2 MIT-3050 Mittausten informaatiosisältö ja datan luotettavuus MIT-3070 Mittausinformaatiojärjestelmän suunnittelu 7 op MIT-3110 Dynaamisten järjestelmien monimuuttujaanalyysi MIT-3130 Laajojen dynaamisten järjestelmien analyysi MIT-3210 Kuvaan perustuva mittaus 1 MIT-3230 Kuvaan perustuva mittaus 2 MIT-4030 Mikroanturit MIT-4050 Piianturien suunnittelu 7-8 op MIT-4070 Bioanturit MIT-5010 Teollisuusprosessien mittausjärjestelmät MIT-5511 Akustiikan mittaukset 4-7 op Moderni sähköenergiatekniikka 2 Yhteyshenkilö Risto Mikkonen Suomen energiapolitiikan tavoitteena on turvata kilpailukykyisen energian saanti, unohtamatta samaan aikaan kansainvälisten ympäristösitoumusten ja -velvotteiden täyttymistä. Maassamme on luotu hajautettu ja monipuolinen energiajärjestelmä, joka tukeutuu erikokoisiin energiantuotantolaitoksiin ja monipuolisiin energialähteisiin. On tärkeää, että uusiutuva energia saadaan kilpailukykyiseksi muiden energialähteiden kanssa. Opintokokonaisuuden aineopinnot antavat perusvalmiudet uusiutuvien energiamuotojen analysointiin. Uusiutuvien ener-

147 147 gialähteiden hyödyntäminen mahdollistaa työllisyys- ja aluepoliittisten vaikutusten lisäksi alan teknologian kehittämisen jopa ulkomaille suunnatun viennin tasolle. - Energiamarkkinoiden avautuminen avaa monipuolisia liiketoimintamahdollisuuksia uusille toimijoille energiaketjun eri vaiheissa. Suurten energiantuotantohankkeiden ohella tarve pienimuotoisten ja paikallisten ratkaisujen kehittämiseen lisääntyy voimakkaasti eri puolilla maailmaa. Aineopintokokonaisuus antaa perusvalmiudet analysoida uusiutuvilla energialähteillä toteutettuja, erityisesti hajautettuja, energiajärjestelmiä. Opintokokonaisuutta voidaan rakentaa esimerkiksi sekä sähkövoimatekniikan että ympäristötekniikan näkökulmasta. Suositeltavina esitietoina sähkötekniikan koulutusohjelmakohtaiset opinnot (erityisesti sähkömagnetiikan opintojaksot). Jatkomahdollisuudet Moderni sähköenergiatekniikka Opintokokonaisuuden pakolliset kurssit antavat sekä teoreettisen että käytännön perustietämyksen vaihtoehtoisista energian tuotantomuodoista sekä energian varastoinnista. Rakennetta täydennetään materiaaliopillisella kokonaisuudella. SMG-4050 Energian varastointi ja uudet energialähteet SMG-4100 Sähkömateriaalioppi SMG-4150 Uusiutuvien energiamuotojen työkurssi 1 Vaihtoehtoiset opintojaksot Valinnaiset opintojaksot valitaan siten, että aineopintojen laajuudeksi tulee pakolliset opintojaksot mukaanlukien vähintään 2intopistettä. Sähkövoimatekniikkaan suuntautuva linja käsittää seuraavat valinnaiset opintojaksot: SVT-3300, SVT-3310, SVT-3330, SVT- 3420, ENER-8100, SMG-5250, SMG-3200, SMG-4250, SMG ja SMG-4350 Ympäristötekniikkaan suuntautuva linja käsittää seuraavat valinnaiset opintojaksot: ELE-9901, ELE-9902, BIO-1650, KEM-4150, TUR-3230, SMG-5250, SMG BIO-1650 Päästöjen ympäristövaikutukset ENER-8100 Energiatalous KEM-4150 Ympäristökemia SMG-3200 Sähkömagnetiikan erikoistyö SMG-4250 Suprajohtavuus sähköverkossa SMG-4300 Aurinkosähkö ja tuulivoima SMG-4350 Polttokennot ja vetyteknologia SMG-4400 Kryogeniikka SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) SVT-3300 Muuntajat ja sähkökoneet SVT-3310 Sähköverkkotekniikka SVT-3330 Sähkömarkkinat SVT-3420 Sähköverkon häiriöt ja sähkön laatu TUR-3230 Ympäristöriskien analysointi Muovit ja elastomeerit Yhteyshenkilöt: Pentti Järvelä Jatkomahdollisuudet Materiaalitutkimus Muovit ja elastomeerit 28 op Aineopintokokonaisuuteen on valittava polymeerimateriaalien töitä vähintään kuuden opintopisteen verran. Opintopisteitä saa laboratoriotöistä, virtuaalitöistä, esseistä ja suunnittelutöistä. Aineopintokokonaisuuden laajuus on 28 opintopistettä. MOL-5110 Muovien tekniset sovellukset I/Materiaalit MOL-5120 Muovien tekniset sovellukset II/ Materiaalien ominaisuudet MOL-5200 Polymeerimateriaalien työt 1- AINEOPINNOT

148 148 AINEOPINNOT MOL-5400 Muovikomposiittien täyte- ja lujiteaineet, valmistus MOL-5800 Elastomeerimateriaalit MOL-6100 Polymeerien reologia MOL-6500 Polymeerifysiikka Ohjelmistotekniikka 2 2 Yhteyshenkilö Hannu-Matti Järvinen Ohjelmistotekniikka on tärkeänä osana suuressa osaa tekniikan eri alojen sovelluksia. Tämän takia ohjelmistotekniikan aineopinnot sopivat mukaan mikä tahansa tekniikan alan opintoihin. Ohjelmistotekniikka tukee myös tietokoneella tehtävien suunnittelujärjestelmien käyttöä ja sovittamista kulloiseenkin käyttötarkoitukseen. - Riittävät tiedot kandidaattityön tekemiseksi ohjelmistotekniikasta. - Valmius jatkaa opintoja syventävien opintojen tasolla. - Kyky toteuttaa pienimuotoisia ohjelmia. - Kyky toimia ohjelmistoprojektissa asiakkaan ominaisuudessa. Suositeltava esitietokurssi OHJ-2100 on vaihtoehtoisen kurssin OHJ-2150 esitieto ja IHTE-1100 on vaihtoehtoisen kurssin OHJ-7300 esitieto. Vaihtoehtoista valintaa vastaava esitietokurssi tulee pakolliseksi esitiedoksi. Suositeltava esitietokurssi OHJ-1150 voidaan sisällyttää aineopintoihin, mikäli se ei ole pakollinen perusopinnoissa. IHTE-1100 Käytettävyyden perusteet Suositeltava OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet Pakollinen OHJ-1100 Ohjelmointi I Pakollinen OHJ-1150 Ohjelmointi II Suositeltava OHJ-2100 Ohjelmistotieteen perustyökaluja Suositeltava OHJ-3010 Ohjelmistotuotannon perusteet Pakollinen Jatkomahdollisuudet Automaation ohjelmistotekniikka Hajautetut ohjelmistot Käytettävyys Lääketieteellinen informatiikka Ohjelmistotiede Ohjelmistotuotanto Sulautetut järjestelmät Mikäli aineopintojen pakollisia kursseja kuuluu koulutusohjelmakohtaisiin pakollisiin opintoihin, tulee näiden kurssien tilalle ottaa vaihtoehtoisia ja täydentäviä kursseja niin, että 2intopistettä tulee täyteen. OHJ-1150 Ohjelmointi II OHJ-1400 Olio-ohjelmoinnin peruskurssi OHJ-2010 Tietorakenteiden käyttö OHJ-3300 Johdatus tietokantoihin OHJ-4010 Rinnakkaisuus 21 op Vaihtoehtoiset opintojaksot Vaihtoehtoisista kursseista on suoritettava ainakin yksi. Opintokokonaisuuden voi tarvittaessa täydentää 2intopisteeseen muilla vaihtoehtoisilla kursseilla tai täydentävillä kursseilla. Jos syventävät opinnot ovat ohjelmistotuotantoa, suositellaan opintojakson OHJ-3050 suorittamista. Vastaavasti ohjelmistotieteen lukijoille suositellaan opintojaksoa OHJ-2150, käytettävyyden lukijoille opintojaksoa IHTE-3100, hajautettujen järjestelmien lukijoille opintojaksoa OHJ-5010 ja sulautettujen järjestelmien lukijoille opintojaksoa OHJ IHTE-3100 Käyttäjäkeskeinen tuotekehitys OHJ-2150 Algoritmien analyysi OHJ-3050 Ohjelmistotuotannon menetelmät OHJ-4200 Laitteistonläheinen ohjelmointi OHJ-5010 Hajautettujen järjestelmien perusteet

149 149 Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen IHTE-1100 Käytettävyyden perusteet IHTE-2100 Käyttöliittymäsuunnittelun perusteet IHTE-5100 Ihminen käyttäjänä OHJ-1450 Olio-ohjelmoinnin jatkokurssi OHJ-1850 Ohjelmistotekniikan erityiskysymyksiä OHJ-2050 Ohjelmointikielten periaatteet OHJ-2100 Ohjelmistotieteen perustyökaluja OHJ-2200 Tietorakenteiden suunnittelu ja toteutus OHJ-2300 Johdatus tietojenkäsittelyteoriaan OHJ-2700 Tietokonegrafiikka OHJ-3050 Ohjelmistotuotannon menetelmät OHJ-3060 Ohjelmistojen testaus OHJ-3100 Ohjelmien ylläpito ja evoluutio OHJ-3200 Ohjelmistoarkkitehtuurit OHJ-3320 Tietokantojen suunnittelu OHJ-4040 Rinnakkaisuuden jatkokurssi OHJ-4100 Käyttöjärjestelmät OHJ-4200 Laitteistonläheinen ohjelmointi OHJ-4300 Sulautetut järjestelmät OHJ-5010 Hajautettujen järjestelmien perusteet OHJ-5100 Seittiohjelmointi OHJ-5500 Mobiiliohjelmointi OHJ-7400 Graafisen käyttöliittymän ohjelmointi 4- Oppivat ja älykkäät järjestelmät 2 Yhteyshenkilöt Ari Visa, Alpo Värri Oppivilla ja älykkäillä menetelmillä tarkoitetaan pääsääntöisesti menetelmiä, joiden avulla voidaan suorittaa tietynlaista älykkyyttä vaativia tehtäviä kuten hahmontunnistus (luokittelu), ennustaminen ja erilaisten signaalien analysointi. Tällaisia ominaisuuksia tarvitaan esimerkiksi itsenäisesti toimivissa koneissa ja laitteissa. Neurolaskenta ja sumea logiikka ovat kaksi tunnettua esimerkkiä oppivista ja älykkäistä menetelmistä. Yksi keskeinen oppivien ja älykkäiden menetelmien käyttöalue on signaalinkäsittely ja sen sovellutukset. Oppivien ja älykkäiden järjestelmien sivuaine antaa opiskelijalle perustiedot oppivista ja älykkäistä menetelmistä sekä kyvyn soveltaa niitä erityisesti signaalinkäsittelyn sovellutuksissa. Täydentävillä kursseilla sivuaineen painotusta voidaan suunnata joko teoreettisempaan tai soveltavampaan suuntaan. - Tavoitteena on antaa opiskelijalle perustiedot oppivista ja älykkäistä menetelmistä. - Toisena tavoitteena on antaa opiskelijalle kyky soveltaa menetelmiä erityisesti signaalinkäsittelyn sovellutuksissa. OHJ-1100 Ohjelmointi I Suositeltava SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät Pakollinen Jatkomahdollisuudet Mittausinformaatiotekniikka Mittaustekniikka Oppivat järjestelmät Systeemiteoria ACI Sumea laskenta SGN-1250 Signaalinkäsittelyn sovellukset SGN-2500 Johdatus hahmontunnistukseen SGN-2556 Pattern Recognition SGN-2806 Neural Computation Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen ACI Neuro- sumeat järjestelmät ACI Oppiva ja älykäs säätö OHJ-1150 Ohjelmointi II OHJ-2550 Tekoäly OHJ-4200 Laitteistonläheinen ohjelmointi 2 AINEOPINNOT

150 150 AINEOPINNOT SGN-2010 Digitaalinen lineaarinen suodatus I SGN-2016 Digital Linear Filtering I SGN-2206 Adaptive Signal Processing SGN-2606 Statistical Signal Processing SGN-2706 Nonlinear Signal Processing SGN-3010 Digitaalinen kuvankäsittely I SGN-4106 Speech Recognition SGN-4507 Speech Recognition Laboratory SGN-5306 Knowledge Mining TKT-1110 Mikroprosessorit TKT-1202 Digitaalisuunnittelu TKT-3500 Mikrokontrollerijärjestelmät TKT-3541 SoC-alustat Lisätiedot Oppivilla ja älykkäillä menetelmillä tarkoitetaan pääsääntöisesti menetelmiä, joiden avulla voidaan suorittaa tietynlaista älykkyyttä vaativia tehtäviä kuten hahmontunnistus (luokittelu), ennustaminen ja erilaisten signaalien analysointi. Tällaisia ominaisuuksia tarvitaan esimerkiksi itsenäisesti toimivissa koneissa ja laitteissa. Neurolaskenta ja sumea logiikka ovat kaksi tunnettua esimerkkiä oppivista ja älykkäistä menetelmistä. Yksi keskeinen oppivien ja älykkäiden menetelmien käyttöalue on signaalinkäsittely ja sen sovellutukset. Oppivat järjestelmät ja systeemiteoria 2 Yhteyshenkilöt Terho Jussila, Matti Vilkko Termillä "Oppivat ja älykkäät järjestelmät" tarkoitetaan neuraalilaskennan, sumean päättelyn, geneettisten algoritmien, älykkäiden ohjelmistoagenttien ym. tarkoittamaa kokonaisuutta. Näihin perustuvat toteutukset yleistyvät elektronisissa laitteissa, automaatiojärjestelmissä ja signaalinkäsittelyssä. Systeemiteorian opetuksen tavoitteena on hallita käyttökelpoiset yleismetodit siten, että insinööritutkinnon suorittanut soveltuu alan tutkimus-, kehitys- ja opetustyöhön talouselämän sekä tutkimus- ja opetuslaitosten palveluksessa. Koulutus pyritään rakentamaan niin yleiselle pohjalle, että soveltamisvalmius ulottuisi myös tavanomaisen tekniikan ulkopuolelle. Systeemiteoriassa pääpaino on säädön suunnittelumenetelmissä. Yleismetodisen luonteensa johdosta aine soveltuu hyvin useiden insinöörialojen tutkimus- ja kehitystehtäviin aikoville. Lisäksi se antaa hyvän pohjan jatko-opiskeluun. Massa-, energia-, informaatio- tms. systeemien mallintamisen, analyysin ja suunnittelun käsitteiden, menetelmien ja algoritmien perusteiden ymmärtäminen ja soveltaminen. ACI Automaatiotekniikan perusteet Pakollinen Jatkomahdollisuudet Mittausinformaatiotekniikka Mittaustekniikka Oppivat järjestelmät Prosessiautomaatio Puunjalostusautomaatio Systeemiteoria ACI on pakollinen, jos ei ole ollut yhteisissä opinnoissa. ACI Mallinnus ja simulointi ACI Sumea laskenta 1 MAT Matemaattinen optimointiteoria 1 MAT Soft Computing 1 18 op 1. Kokonaisuuteen vaaditaan ja hyväksytään vain toinen kursseista ACI-41050, MAT Opintokokonaisuuden vastuuhenkilö voi hyväksyä muitakin opintojaksoja. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen ACI Automaatiotekniikan matematiikka

151 151 ACI Identifiointi MAT Fourier'n menetelmät MAT Todennäköisyyslaskenta MAT Algoritmimatematiikka MAT Kompleksimuuttujan funktiot MAT Matriisilaskenta 1 MAT Numeerinen analyysi 1 MIT-3010 Mittausdatan analyysi 1 Paperinjalostustekniikka 3-7 op 29 op Yhteyshenkilö Jurkka Kuusipalo Opintokokonaisuudessa annetaan perustiedot kemiallisen metsäteollisuuden prosesseista (mm. sellu- ja paperiteollisuus). Se toimii erinomaisesti poikkiteknisenä aineopintokokonaisuutena; erityisesti kemiallisen metsäteollisuuden parissa toimivat muut opintokokonaisuudet ovat suositeltavia tämän opintokokonaqisuuden kanssa. Antaa perusvalmiudet paperiteollisuuden käyttö-, suunnitteluja tuotekehitystehtäviin. Jatkomahdollisuudet Paperinjalostustekniikka PAP-1010 Massanvalmistustekniikka PAP-1020 Paperitekniikka PAP-1040 Päällystystekniikka PAP-1050 Paperinvalmistuksen kemia PAP-1060 Kuitu- ja paperifysiikka PAP-1070 Johdatus paperinjalostustekniikkaan 31 op 7 op 7 op 7 op 29 op Lisätiedot Paperinjalostuksen syventäviin opintoihin suositellaan ylimääräisiä kemian opintoja. Lisäksi, paperia jalostavaan teollisuuteen/tutkimukseen suuntautuvalle suositellaan soveltuvin osin energia- ja prosessitekniikan, kemian, bio- ja ympäristötekniikan ja kone- ja automaatiotekniikan opintoja. Rakennustuotanto ja -talous A 2 Yhteyshenkilö Teuvo Tolonen Opintokokonaisuus on tarkoitettu ympäristö- ja energiatekniikan sekä konetekniikan koulutusohjelmassa Talotekniikan aineopinnot suorittaneille. Opintokokonaisuus antaa valmiudet yhteistyöhön rakentamisen asiantuntijoiden kanssa sekä parantaa valmiuksia toimia hankkeissa taloteknisenä suunnittelijana. Tavoitteena on, että opiskelija hahmottaa rakentamisen prosessit ja tuntee yleisimmät rakennusmateriaalit ja rakenneratkaisut. Opintojaksot on suoritettava esitietoketjun mukaisessa järjestyksessä. Muita esitietovaatimuksia ei ole. RTEK-3120 Tekninen piirustus RTEK-3130 Rakennusaineet ja -tarvikkeet RTEK-3530 Eristysrakenteet RTT-1020 Johdanto rakennustuotantoon ja -talouteen RTT-3020 Rakennuttaminen RTT-4030 Talotekniikka I RTT-4040 Talotekniikka II RTT-5010 Rakennuslainsäädäntö 2 Opintojaksot on suoritettava esitietoketjun mukaisessa järjestyksessä. Rakennesuunnittelun perusteiden suorittaminen edellyttää perusstatiikan tuntemusta. Muita esitietovaatimuksia ei ole. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen MPR-5220 Maarakennustekniikka RTEK-3110 Rakennesuunnittelun perusteet AINEOPINNOT

152 152 AINEOPINNOT RTEK-3511 Rakennusfysiikka RTEK-3740 Rakenteiden historia RTT-1010 Rakennusalan kustannuslaskenta RTT-2020 Kiinteistön hoito ja hallinta RTT-3010 Suunnittelun ohjaus rakennushankkeessa RTT-4010 Talonrakentamisen tuotantotekniikka RTT-4020 Rakennustuotannon ohjaus RTT-4050 Rakennusalan yritystalous RTT-4070 Rakennustuoteteollisuus ja erikoisurakointi RTT-4106 Project Management Rakennustuotanto ja -talous B 2 Yhteyshenkilö Teuvo Tolonen Opintokokonaisuus on tarkoitettu tietojohtamisen ja tuotantotalouden koulutusohjelmien tekniseksi sivuaineeksi. Opintokokonaisuus antaa valmiudet yhteistyöhön rakentamisen asiantuntijoiden kanssa sekä perustiedot kiinteistönhallinnasta. Tavoitteena on, että opiskelija hahmottaa rakentamisen prosessit ja ymmärtää kiinteistö- ja toimitilatalouden merkityksen taloudellisen ja kehittyvän kiinteistönhallinnan kannalta. Opintojaksot on suoritettava esitietoketjun mukaisessa järjestyksessä. Muita esitietovaatimuksia ei ole. RTEK-3120 Tekninen piirustus RTEK-3130 Rakennusaineet ja -tarvikkeet RTT-1020 Johdanto rakennustuotantoon ja -talouteen RTT-2010 Kiinteistöjohtaminen RTT-2020 Kiinteistön hoito ja hallinta RTT-4030 Talotekniikka I RTT-5010 Rakennuslainsäädäntö RTT-8570 Kiinteistöhallinnan tietotekniikka 2 Opintojaksot on suoritettava esitietoketjun mukaisessa järjestyksessä. Muita esitietovaatimuksia ei ole. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen RTEK-3520 Rakenteiden pitkäaikaiskestävyys RTEK-3530 Eristysrakenteet RTEK-3740 Rakenteiden historia RTT-1010 Rakennusalan kustannuslaskenta RTT-3010 Suunnittelun ohjaus rakennushankkeessa RTT-3020 Rakennuttaminen RTT-4010 Talonrakentamisen tuotantotekniikka RTT-4020 Rakennustuotannon ohjaus RTT-4040 Talotekniikka II RTT-4070 Rakennustuoteteollisuus ja erikoisurakointi RTT-4106 Project Management Rakennustuotanto ja -talous C 2 Yhteyshenkilö Teuvo Tolonen Opintokokonaisuus on tarkoitettu tuotantotalouden koulutusohjelman tekniseksi sivuaineeksi. Opintokokonaisuus antaa valmiudet yhteistyöhön rakentamisen asiantuntijoiden kanssa ja perustiedot rakentamisen tuotannon ohjauksesta. Tavoitteena on, että opiskelija hahmottaa rakentamisen prosessit, saavuttaa perustiedot rakentamisen tuotannon ohjauksesta sekä ymmärtää rakentamisen taloudelliseen päätöksentekoon vaikuttavat tekijät. Opintojaksot on suoritettava esitietoketjun mukaisessa järjestyksessä. RTEK-3120 Tekninen piirustus RTEK-3130 Rakennusaineet ja -tarvikkeet RTT-1010 Rakennusalan kustannuslaskenta RTT-1020 Johdanto rakennustuotantoon ja -talouteen

153 153 RTT-4010 Talonrakentamisen tuotantotekniikka RTT-4030 Talotekniikka I RTT-4080 Maarakentamisen tuotantotalous RTT-5010 Rakennuslainsäädäntö 2 Opintojaksot on suoritettava esitietoketjun mukaisessa järjestyksessä. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen MPR-5220 Maarakennustekniikka RTEK-3530 Eristysrakenteet RTEK-3740 Rakenteiden historia RTT-2020 Kiinteistön hoito ja hallinta RTT-3010 Suunnittelun ohjaus rakennushankkeessa RTT-3020 Rakennuttaminen RTT-4020 Rakennustuotannon ohjaus RTT-4040 Talotekniikka II RTT-4070 Rakennustuoteteollisuus ja erikoisurakointi RTT-4106 Project Management Signaalinkäsittely ja multimedia 2 Yhteyshenkilö Heikki Huttunen Opintokokonaisuuden tavoitteena on antaa signaalinkäsittelyn ja multimedian perustiedot ja -taidot sekä valmiudet alojen syventäviin opintoihin. Opintokokonaisuudessa tutustutaan digitaalisessa muodossa olevien signaalien automaattisen muokkauksen perusmenetelmiin ja sovelletaan niitä mm. kuvan, äänen ja videon käsittelyyn sekä multimediaan liittyvissä sovelluksissa. Opintokokonaisuus soveltuu hyvin myös täydentämään esimerkiksi ohjelmistotekniikan, tietoliikennetekniikan, digitaali- ja tietokonetekniikan, lääketieteellisen tekniikan, elektroniikan sekä automaatio- ja säätötekniikan opintoja. - Opintokokonaisuuden tavoitteena on tarjota teoreettiset perustiedot ja käytännön taidot yksinkertaisten signaalinkäsittelyongelmien ratkaisemiseen. - Tavoitteena on esitellä signaalinkäsittelyn eri osa-alueita, niiden ongelmia ja ratkaisumalleja. SGN-1250 Signaalinkäsittelyn sovellukset voidaan suorittaa samanaikaisesti kurssien SGN-2010 Digitaalinen lineaarinen suodatus I ja SGN-3010 Digitaalinen kuvankäsittely I kanssa. SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät Pakollinen SGN-1250 Signaalinkäsittelyn sovellukset Pakollinen Jatkomahdollisuudet Laskennallinen systeemibiologia (Ti) Mittausinformaatiotekniikka Mittaustekniikka Multimedia Multimedia (e) Signaalinkäsittely Systeemiteoria SGN-1600 Signaalinkäsittelyn ja multimedian työkurssi SGN-2010 Digitaalinen lineaarinen suodatus I SGN-2500 Johdatus hahmontunnistukseen SGN-3010 Digitaalinen kuvankäsittely I SGN-4010 Puheenkäsittelyn menetelmät Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen MAT Kompleksimuuttujan funktiot SGN-2706 Nonlinear Signal Processing SGN-3106 Digital Video Processing SGN-3506 Introduction to Medical Image Processing 21 op AINEOPINNOT

154 154 AINEOPINNOT SGN-4051 Puheenkoodaus SGN-4200 Digitaalinen audio SGN-5016 Multimedia Signal Processing TLT-2100 Tietoliikenneverkkojen perusteet TLT-5100 Tiedonsiirtotekniikan perusteet Lisätiedot Erityisesti muiden kuin tietotekniikan koulutusohjelman opiskelijoiden tulee huolehtia siitä, että esitietokurssit suoritetaan ajallaan. Sähköenergiatekniikka Yhteyshenkilö Leena Korpinen Jatkomahdollisuudet Voimalaitos- ja polttotekniikka ENER-8200 Höyrytekniikka STL-3200 Erikoistyö sähköenergiatekniikan ympäristökysymyksistä STL-3400 Sähkö- ja elektroniikkaromun hallinta SVT-1200 Sähkövoimajärjestelmän perusteet 2 17 op Vaihtoehtoiset opintojaksot Vaihtoehtoisia kursseja valitaan siten, että sähköenergiatekniikan aineopinnot sisältävät vähintään 2. ENER-8100 Energiatalous ENER-8220 Ydinvoimalaitokset SMG-4050 Energian varastointi ja uudet energialähteet SMG-4100 Sähkömateriaalioppi SMG-4300 Aurinkosähkö ja tuulivoima SMG-4350 Polttokennot ja vetyteknologia STL-3100 Sähkö- ja elektroniikkateollisuuteen liittyvät terveyskysymykset STL-3300 Energiatalouden case-harjoitukset SVT-3300 Muuntajat ja sähkökoneet SVT-3310 Sähköverkkotekniikka SVT-3420 Sähköverkon häiriöt ja sähkön laatu TEL-1010 Tehoelektroniikan perusteet TEL-1320 Sähkömoottorit Sähköfysiikka 2 Yhteyshenkilö Lauri Kettunen Sähkötekninen tutkimus ja tuotekehitys tarkoittaa mallintamista ja analysointia. Sähköfysiikan aineopintojen idea on oppia ymmärtämään, miten erilaiset käytännön suunnitteluun tarkoitetut mallit rakennetaan matemaattis-fysikaalisista perusteista. - Sähköfysiikan aineopintojen tavoite on syventää ja käytännöllistää peruskurssien tiedot sähkömagneettisista ilmiöistä. Toinen tavoite on oppia tuntemaan ja hallitsemaan perussuunnittelu- ja analyysimenetelmät. Jatkomahdollisuudet Sähköfysiikka SMG-5050 Sähkömagnetiikka ja tietoliikennetekniikka SMG-5100 Sähkömagnetiikka ja matemaattinen fysiikka I SMG-5150 Sähkömagneettinen mallintaminen I SMG-5200 Verkkolaskennan numeeriset menetelmät 18 op Vaihtoehtoiset opintojaksot Vaihtoehtoisia kursseja valitaan siten, että Sähköfysiikan aineopinnot sisältävät yhteensä vähintään 2. ELE-6050 RF-tekniikan perusteet I 2 ELE-6100 Suurtaajuustekniikan perusmittaukset 2 FYS-1400 Optiikka 2

155 155 MAT Kompleksimuuttujan funktiot 1 MAT Matriisilaskenta 1 1 MAT Numeerinen analyysi MAT Vektorikentät 1 SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) 2 1. Matematiikan painotus 2. Fysiikan ja elektroniikan painotus Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen SMG-3100 Sähkötekniikan historia Sähkötekniikka, yleiset aineopinnot Yhteyshenkilö Lauri Kettunen 2 - Opintojakso on sähkötekniikan perusopintoja täydentävä kokonaisuus, jonka tavoite on luoda yleiskäsitys sähkötekniikan eri osa-alueista. - Ammattitaitoa voi kehittää joko syventämällä tai laajentamalla tietojaan. Tämän opintokokonaisuuden tavoite on nimenomaisesti laajentaa sähkötekniikan alan tuntemusta. Vaihtoehtoiset opintojaksot Sähkötekniikan yleisiin aineopintoihin on valittava 2 vaihtoehtoisista opintojaksoista. ACI Automaatiotekniikan perusteet ELE-1030 Elektroniikan perusteet III MAT Fourier'n menetelmät MAT Kompleksimuuttujan funktiot MAT Vektorikentät MAT Differentiaaliyhtälöt MIT-1010 Mittaustekniikka OHJ-1150 Ohjelmointi II SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät SVT-1200 Sähkövoimajärjestelmän perusteet TKT-1110 Mikroprosessorit TLT-5100 Tiedonsiirtotekniikan perusteet Sähkövoimajärjestelmät 2 Yhteyshenkilö Seppo Valkealahti Aineopintokokonaisuus "Sähkövoimajärjestelmät" antaa yleiskuvan sähkövoimatekniikan keskeisistä komponenteista ja järjestelmistä. Aineopintokokonaisuus "Sähkövoimajärjestelmät" voidaan liittää osaksi muiden tekniikan alojen opintoja, sillä sähkövoimatekniikka tarjoaa tärkeän sovelluskentän monille eri tekniikoille, jotka liittyvät esim. elektroniikkaan, tietotekniikkaan, automaatioon, teollisuustalouteen, sähkömagnetiikkaan, tehoelektroniikkaan, mittaustekniikkaan tai materiaalitekniikkaan. Voimalaitostekniikan opintoihin yhdistettynä se antaa hyvän kokonaiskuvan sähköenergian tuotannossa ja siirrossa tarvittavista tekniikoista. - Antaa yleiskuva sähkövoimatekniikan keskeisistä osa-alueista ja problematiikasta. - Antaa tietoa sähkön siirrossa, jakelussa ja käytössä tarvittavista laitteista ja järjestelmistä. - Antaa valmiuksia soveltaa muiden alojen tekniikkaa ja tietämystä sähkövoimateknisiin järjestelmiin. SVT-1100 Sähköenergia Jatkomahdollisuudet Voimalaitos- ja polttotekniikka SVT-1200 Sähkövoimajärjestelmän perusteet SVT-3300 Muuntajat ja sähkökoneet SVT-3310 Sähköverkkotekniikka Suositeltava 17 op AINEOPINNOT

156 156 AINEOPINNOT Vaihtoehtoiset opintojaksot Vaihtoehtoisia kursseja on valittava siten, että 2 tulee täyteen. SVT-3330 Sähkömarkkinat SVT-3400 Sähköverkkojen mallintaminen ja analyysi 1 SVT-3411 Sähkövoimajärjestelmän säätö ja käyttö 1 SVT-3430 Sähkönjakeluautomaatio SVT-5300 Sähkölämpötekniikka 1. Suositeltavia energiatekniikan suuntauksessa. Lisätiedot Aineopintokokonaisuuden vaihtoehtoisista kursseista suositellaan valittavaksi numerolla 1 merkittyjä kursseja, kun aineopintokokonaisuudella halutaan täydentää energia- ja voimalaitostekniikan opintoja. Sähkövoimatekniikka Vastuuhenkilöt: Laitoksen johtaja, professori Seppo Valkealahti, huone SF307, [email protected], professori Pertti Järventausta, huone SF310, [email protected], professori (osa-aik.), Pekka Verho, huone SF308, [email protected], lehtori Kirsi Nousiainen, huone SF304, [email protected], Yksikön kotisivu: 2 Sähkövoimatekniikkaan liittyvät tuotteet ja teknologia ovat merkittävä teollisuuden ala ja välttämätön osa modernin yhteiskunnan infrastruktuuria. Sähkövoimatekniikan aineopinnot antavat perustiedot sähkövoimatekniikan keskeisistä osa-alueista ja toimivat johdattelevana kokonaisuutena sähkövoimatekniikan syventäviin opintoihin. Sähkövoimatekniikan aineopinnot antavat myös alustavat valmiudet toimia erilaisissa työtehtävissä sähkön tuotannon, siirron, jakelun ja käytön parissa. Sähkövoimatekniikan syventävät opinnot voivat painottua seuraaville alueille: Sähköverkot ja -markkinat, Sähköenergia, Teollisuuden sähkönkäyttötekniikka. Sähkövoimatekniikan kurssit perehdyttävät opiskelijan laajaalaisesti eri työtehtävissä tarvittavaan tietämykseen ja tekniikoihin, pääosa kursseista sisältää myös pienryhmissä tehtäviä laboratoriotöitä, suunnitteluharjoituksia ja seminaaritöitä. Sähkövoimatekniikan syventävät opintokokonaisuudet antavat valmiuksia työskennellä monipuolisissa työtehtävissä sähkölaitteita ja -järjestelmiä valmistavassa teollisuudessa, sähköverkkoyhtiöissä, sähkön tuotantoyhtiöissä, sähkönmyyntiyhtiöissä, suunnittelutoimistoissa sekä suurten teollisuuslaitosten sähköverkkojen hallintaan liittyvissä tehtävissä. Sähkövoimatekniikan opintoihin on hyödyllistä sisällyttää joko erillisiä opintoja tai yhdistää kokonaisia opintokokonaisuuksia esimerkiksi sähkötekniikan, automaatiotekniikan, teollisuustalouden, materiaalitekniikan, tietotekniikan ja energia- ja prosessitekniikan opinnoista. Esimerkiksi elektroniikan, tietotekniikan ja automaatiotekniikan opinnot tukevat sähkönjakeluautomaation tietojärjestelmäsovelluksien kehittämistä, teollisuustalous sähkömarkkinoita, voimalaitos- ja polttotekniikka sekä uusiutuvat energialähteet sähköenergian tuotantoa sekä hajautettujen tuotantomuotojen huomioimista sähköverkkojen suunnittelun ja käytön näkökulmasta ja materiaalitekniikka uusien suurjännite-eristemateriaalien kehittämistä. - Antaa yleiskuva sähkövoimatekniikan keskeisistä osa-alueista. - Antaa tarvittavat valmiudet sähkövoimatekniikan syventäviä opintoja varten. - Toimia johdattelevana kokonaisuutena sähkövoimatekniikan alaan.

157 157 SVT-1100 Sähköenergia Pakollinen SVT-1200 Sähkövoimajärjestelmän perusteet Suositeltava Jatkomahdollisuudet Sähköenergia Sähköverkot ja -markkinat Teollisuuden sähkönkäyttötekniikka SVT-3300 Muuntajat ja sähkökoneet SVT-3310 Sähköverkkotekniikka SVT-3320 Sähköturvallisuus ja -asennukset SVT-4300 Suurjännitetekniikka 1 21 op Vaihtoehtoiset opintojaksot Pakollisten opintojaksojen lisäksi tulee valita vaihtoehtoisia kursseja siten, että 2intopistettä täyttyy. SVT-3330 Sähkömarkkinat SVT-3340 Sähköverkko-omaisuuden hallinta SVT-3400 Sähköverkkojen mallintaminen ja analyysi SVT-3411 Sähkövoimajärjestelmän säätö ja käyttö SVT-3420 Sähköverkon häiriöt ja sähkön laatu SVT-3430 Sähkönjakeluautomaatio SVT-4400 Suurjännitetekniikka 2 SVT-5300 Sähkölämpötekniikka Säätötekniikka 2 Yhteyshenkilöt Yrjö Majanne, Pekka Pietilä Kokonaisuus sopii hyvin kaikkien koulutusohjelmien opiskelijoille. Automaatiota tarvitaan kaikkialla ja kokonaisuus antaa perustiedot systeemien analyysistä, hallinnasta ja laitetekniikasta. Kaikki opiskelijat voivat tehdä kandityön kokonaisuuteen. - Teollisuusprosessien instrumentoinnin perusteiden ymmärtäminen - Prosessien dynaamisen analyysin perusteet - Automaatiosovelluksen suunnitteluprosessi ja säätäjien virittäminen ACI Automaatiotekniikan perusteet Pakollinen Jatkomahdollisuudet Mikrosysteemitekniikka Mittausinformaatiotekniikka Mittaustekniikka Prosessiautomaatio Puunjalostusautomaatio Sähkökäyttöjen tehoelektroniikka Teholähde-elektroniikka Virtaustekniikka Voimalaitos- ja polttotekniikka ACI Säädön suunnittelu ACI Mallinnus ja simulointi ACI Automaatiolaitteet ja -verkot 7 op 7 op 19 op Opintokokonaisuuden vastuuhenkilö voi hyväksyä muitakin opintojaksoja. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen ACI Automaatiotekniikan matematiikka ACI Automaation dokumentointi ACI Prosessiautomaation sovellukset 7 op ACI Teollisuusprosessien mallintaminen ja säätörakenteet ACI Puunjalostusautomaatio AINEOPINNOT

158 158 AINEOPINNOT ENER-7010 Teollisuuden prosessit ENER-8010 Energiatekniikan perusteet MIT-5010 Teollisuusprosessien mittausjärjestelmät Talonrakentaminen Yhteyshenkilö Matti Pentti 50 op Tavoitteena on antaa valmiudet suunnitella ja ymmärtää erilaisten talonrakentamisessa käytettävien kantavien ja muiden rakenteiden toimintaa ja rakentamista. Talonrakentamisen aineopinnot antavat teknisen perustan diplomi-insinöörin tutkinnon talonrakentamisen pää- ja sivuaineopinnoille. Jatkomahdollisuudet Kiinteistönhallinta Korjausrakentaminen Pohjarakentaminen Rakennesuunnittelu Rakennustuotanto Teknillinen mekaniikka Vaativien rakenteiden suunnittelu MPR-5110 Pohjarakenteet RTEK-2030 Sauvarakenteet RTEK-2050 Plastisuusteoria RTEK-3140 Betonitekniikka RTEK-3150 Rakennuksen paloturvallisuuden perusteet RTEK-3210 Teräsbetonirakenteet RTEK-3410 Puurakenteet RTEK-3520 Rakenteiden pitkäaikaiskestävyys RTEK-3530 Eristysrakenteet RTT-1010 Rakennusalan kustannuslaskenta RTT-4030 Talotekniikka I RTT-5010 Rakennuslainsäädäntö op Talotekniikka 24-2 Yhteyshenkilöt Antero Aittomäki, Timo Kalema Talotekniikka on rakennusten sisäilmaston sekä teknisten palveluiden ja järjestelmien suunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa. Talotekniikka on perinteisten lämmityksen, ilmastoinnin, vesihuollon ja valaistuksen (ns. LVI-tekniikka) lisäksi tietojärjestelmiä, automaatiota, valvontajärjestelmiä, sähköjärjestelmiä, jäähdytyslaitteita. Jäähdytystekniikka (ns. kylmätekniikka) on tilojen, tuotteiden, laitteiden ja prosessien jäähdyttämistä koneellisesti. Talotekniikan osuus rakennuskustannuksista on lisääntynyt nopeasti ja se voi olla jopa luokkaa puolet. Ilman jäähdytysjärjestelmiä nykyinen yhteiskunta ei toimi. Alan ammattilaisten tarve on kasvanut jatkuvasti viime vuosina. Kandidaattitutkinnossa paneudutaan LVI- ja jäähdytystekniikan perusteisiin sekä johonkin erityisalueeseen kandidaattityön aiheen mukaan. - Antaa talotekniikan osa-alueiden perustiedot. - Valmiudet alan syventäviin opintoihin. Aineopintokokonaisuuden esitiedoiksi suositellaan energiatekniikan suunnan aineopinnot-kokonaisuutta tai vastaavia tietoja. Aineopintojen suorittamiseksi ainakin esitieto-opintojaksojen sisältämän tietämyksen hallinta on oleellista. ENER-2010 Termodynamiikan perusteet Suositeltava ENER-8010 Energiatekniikan perusteet Suositeltava Jatkomahdollisuudet Talotekniikka Virtaustekniikka Voimalaitos- ja polttotekniikka ENER-3010 Lämmönsiirron perusteet ENER-4010 Virtausoppi ENER-5050 LVI-tekniikka

159 159 ENER-5200 Jäähdytystekniikka 1 20 op Vaihtoehtoiset opintojaksot ACI Automaatiotekniikan perusteet 1 ENER-7200 Prosessien simulointi 1 ENER-7250 Prosessien optimointi 1 RTA-1010 Rakentamistalouden perusteet 1 RTA-2020 Kiinteistön hoito ja hallinta 1 1. Kandidaattityöaiheen mukaan valitaan yksi opintojakso. Tehoelektroniikka 2 Yhteyshenkilö Heikki Tuusa Tehoelektroniikan osuus nykyaikaisessa sähkötekniikassa on merkittävä. Niin tietoliikennekeskusta syöttävä teholähde kuin konehuoneeton hissikäyttö tai loistoristeilijän sähköinen potkurijärjestelmä perustuu tehoelektroniikan osaamiseen. Useat suomalaiset yritykset hyödyntävät tuotteissaan merkittävässä määrin tehoelektroniikkaa. Tällaisia tuotteita ovat erilaiset jännite- ja virtalähteet, elektroniset liitäntälaitteet, taajuudenmuuttajat, keskeytymättömät sähkönsyöttöjärjestelmät, hitsaus- ja elektrolyysilaitteistot, hissi- ja nosturikäytöt sekä laiva- ja paperikonekäytöt. Lähitulevaisuudessa tuulivoima-, polttokenno- ja aurinkoenergiajärjestelmien lisääntyessä korostuu tehoelektroniikan osaamisen merkitys myös hajautetussa energiantuotannossa. Tehoelektroniikan opinnot antavat vahvan pohjan toimia monilla sähkötekniikan osaamisalueilla. Tehoelektroniikkaa tukevia aineopintoja ovat mm. elektroniikka, digitaali- ja tietokonetekniikka, ohjelmistotekniikka, sulautetut järjestelmät, säätötekniikka sekä mittaus- ja informaatiotekniikka. Tehoelektroniikan syventävät opinnot voivat edelleen painottua seuraaville alueille: Teholähde-elektroniikka, Sähkökäyttöjen tehoelektroniikka ja Teollisuuden sähkönkäyttötekniikka. - Antaa perustiedot tehoelektroniikasta ja sen yleisimmistä sovelluskohteista. - Mahdollistaa tiedon soveltamisen työelämässä. - Antaa valmiudet tehoelektroniikan ja teollisuuden sähkönkäyttötekniikan syventäviä opintoja varten. ACI Automaatiotekniikan perusteet Suositeltava ELE-1030 Elektroniikan perusteet III Suositeltava TEL-1010 Tehoelektroniikan perusteet Pakollinen Jatkomahdollisuudet Sähkökäyttöjen tehoelektroniikka Teholähde-elektroniikka Teollisuuden sähkönkäyttötekniikka TEL-1040 Tasasuuntaajat TEL-1080 Hakkuriteholähteet 1 TEL-1120 Vaihtosuuntaajat 1 Vaihtoehtoisuus: 1. TEL-1086 Switched-Mode Converters Vaihtoehtoiset opintojaksot TEL-1160 Tehoelektroniikan komponentit 1 TEL-1320 Sähkömoottorit TEL-1360 Sähkömoottorikäytöt TEL-1400 Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt TEL-1560 Valaistustekniikan perusteet Vaihtoehtoisuus: 1. TEL-1166 Power Electronics Components Teknillinen fysiikka 2 Yhteyshenkilö Tapio Rantala Teknillisen fysiikan aineopinnot tarjoavat perusopintoja syvällisemmät ja laaja-alaisemmat tiedot tekniikan perustana olevasta luonnontieteestä. AINEOPINNOT

160 AINEOPINNOT Opiskelijalla on fysiikan perusteiden tuntemus sekä edellytykset seurata alan kehitystä. - Opiskelija saa edellytykset jatkaa diplomi-insinöörin tutkintoon ja teknillisen fysiikan syventäviin opintoihin. Opiskelijalla on valmiudet jatkuvaan oppimiseen. FYS-1010 Fysiikan työt I Pakollinen FYS-1240 Laaja fysiikka I Mekaniikka Pakollinen FYS-1250 Laaja fysiikka II Aaltoliikeoppi ja sähkömagnetismi 8 op Pakollinen FYS-1260 Laaja fysiikka III Atomifysiikka 7 op Pakollinen Jatkomahdollisuudet Materiaalitekniikan fysiikka Mittaustekniikka Teknillinen fysiikka Teknillinen fysiikka / DI-sivuaine Teknillinen mekaniikka Virtaustekniikka 40 op Jos opiskelijan perusopintoihin on sisältynyt opintojakso FYS tai FYS-1480, aineopintokokonaisuus täydennetään 25 op laajuuteen teknillisen fysiikan syventävien opintojen pakollisista opintojaksoista. FYS-1310 Fysiikan työt II FYS-1340 Termofysiikka FYS-1400 Optiikka FYS-1430 Johdatus ydinfysiikkaan FYS-1480 Kiinteän olomuodon fysiikka A FYS-1490 Kiinteän olomuodon fysiikka B 2 Teknillinen matematiikka 2 Yhteyshenkilöt Seppo Pohjolainen, Keijo Ruohonen Teknillisen matematiikan aineopintokokonaisuus on laadittu antamaan peruskurssien pohjalta matemaattista lisäosaamista teknillisten koulutusohjelmien tarpeisiin. (Teknis-luonnontieteellisellä koulutusohjelmalla on oma vastaava kokonaisuutensa.) Sitä suositellaan niille, jotka ammattiopinnoissaan tarvitsevat matemaattisluonteisia menetelmiä. Insinöörimatematiikan tai Laajan matematiikan perusopinnot Jatkomahdollisuudet Mittausinformaatiotekniikka Mittaustekniikka Paikannus ja navigointi Systeemiteoria Teknillinen matematiikka: Analyysi Teknillinen matematiikka: Diskreetti matematiikka Teknillinen matematiikka: Matemaattinen mallinnus ja tieteellinen laskenta Teknillinen matematiikka: Tilastolliset menetelmät ja datan mallinnus Teknillinen mekaniikka MAT Kompleksimuuttujan funktiot 1 MAT Matriisilaskenta 1 MAT Numeerinen analyysi 1 1 MAT Numeerinen analyysi Näistä tulee valita. Vaihtoehtoiset opintojaksot MAT Vektorianalyysi 1 MAT Fourier'n menetelmät 1 MAT Todennäköisyyslaskenta 1

161 161 MAT Diskreetti matematiikka 1 MAT Algoritmimatematiikka 1 MAT Operaatiotutkimus 1 MAT Kompleksimuuttujan funktiot MAT Numeerinen analyysi 1 MAT Tilastomatematiikka 3- MAT Vektorikentät MAT Differentiaaliyhtälöt MAT Algebra 1 MAT Matemaattinen analyysi 1. Näistä voidaan valita ne kolme kurssia, joita ei ole jo liitetty perusopintoihin. Lisätiedot Tämä opintokokonaisuus on tarkoitettu kaikille teknillisen alan koulutusohjelmille Teknis-luonnontieteellistä koulutusohjelmaa lukuunottamatta. Teknillinen mekaniikka 2 Yhteyshenkilö Juhani Koski Koneiden ja kantavien rakenteiden suunnittelu on parhaimmillaan luovaa työtä, joka vaatii tekijältään taitoa, tietoa ja intuitiota. Teknillinen mekaniikka on suunnittelijan välttämätön apuneuvo. Sen hyvä hallitseminen antaa hänelle paremmat mahdollisuudet toteuttaa luovuuttaan. Teknillinen mekaniikka sopii toiseksi aineopintokokonaisuudeksi etenkin koneensuunnittelun opintokokonaisuuden kanssa, mutta se sopii myös useimpiin muihinkin yliopiston aineopintoihin, kun niihin halutaan vankka teoreettinen tausta. Tällaisia teknillisen mekaniikan kanssa koneensuunnittelun lisäksi yhdessä sopivia aineopintoja olisivat esimerkiksi materiaaliopin, energia- ja prosessitekniikan, hydrauliikan ja automatiikan, muovitekniikan, paperinjalostustekniikan, tuotantotekniikan, turvallisuustekniikan, teknis-luonnontieteellisen, teknillisen laskennan menetelmien, teollisuustalouden, ohjelmistotekniikan ja fysiikan sekä matematiikan aineopinnot. - Teknillisen mekaniikan opiskelu pyrkii antamaan yleisen koneinsinöörikoulutuksen lisäksi valmiuden koneiden ja kantavien rakenteiden analysointiin analyyttisillä, numeerisilla ja kokeellisilla menetelmillä sekä staattisissa- että dynaamisissa tapauksissa. Erityisesti painotetaan tietokoneavusteista lujuuslaskentaa. - Teknillisen mekaniikan opintokokonaisuus tarjoaa myös mahdollisuuden opiskella optimointia. Tarkoituksena on tarjota menetelmiä teknillisen päätöksenteon tueksi. Aiheiden käsittely on luonteeltaan yleistä, joten kyseisten aineiden opiskelu soveltuu kaikkiin koulutusohjelmiin. Muiden kuin konetekniikan tai rakennustekniikan opiskelijoiden, jotka haluavat opiskella teknillisen mekaniikan opintokokonaisuuden, on suoritettava esitietovaatimuksena opintojakso TME-5100 Teknillisen mekaniikan perusteet (.), jonka voi sisällyttää vapaasti valittaviin opintoihin. TME-1100 Statiikan perusteet Suositeltava TME-1200 Dynamiikan perusteet Suositeltava TME-1300 Lujuusopin perusteet Suositeltava Jatkomahdollisuudet Konedynamiikka Konejärjestelmien suunnittelu Systeemiteoria Teknillinen mekaniikka Virtaustekniikka TME-2100 Materiaalien mekaniikka TME-2200 Rakenteiden mekaniikka TME-2300 Elementtimenetelmän perusteet TME-2400 Lujuusopilliset mittaukset TME-2500 Optimoinnin perusteet 2 AINEOPINNOT

162 162 AINEOPINNOT Lisätiedot Opintokokonaisuuden opintojaksot ovat kaikki pakollisia. Näin luodaan yhtenäinen perusta kyseisten opintojen jatkamiselle tavoitteena diplomi-insinöörin tutkinto. Teknillisen laskennan menetelmät 2 Yhteyshenkilö Robert Piche Laskennallisilla menetelmillä (mm. simulointi, optimointi ja visualisointi) on tärkeä rooli monen huipputekniikan alan tutkimuksessa ja tuotekehityksessä. Useissa koulutusohjelmissa vaaditaan (oletetaan) aloittelevilta opiskelijoilta peruskurssitasoa parempia ohjelmointitaitoja sekä laajempaa numeeristen menetelmien osaamista. Aineopintokokonaisuus Teknillisen laskennan menetelmät antaa keskeisimmät ohjelmoinnin ja numeerisen matematiikan taidot sekä teknistieteellisen laskennan ohjelmistojen tuntemuksen opiskelijoille, jotka ovat aloittamassa laskentaintensiivisen sovellusalan opintoja. - Aineopintokokonaisuus antaa valmiudet numeeristen menetelmien ohjelmistojen soveltamiseen ja kehittämiseen, yksinkertaisten teknistieteellisten laskennallisten ongelmien ratkaisemiseen sekä antaa hyvän pohjan eri erikoisalojen laskennallisten menetelmien opiskeluun. OHJ-1100 Ohjelmointi I Pakollinen Jatkomahdollisuudet Mittausinformaatiotekniikka Mittaustekniikka Systeemiteoria Teknillinen matematiikka: Matemaattinen mallinnus ja tieteellinen laskenta Teknillinen mekaniikka MAT Matriisilaskenta 1 MAT Numeerinen analyysi 1 OHJ-1150 Ohjelmointi II OHJ-2010 Tietorakenteiden käyttö 18 op Vaihtoehtoiset opintojaksot MAT Johdatus teknilliseen laskentaan 1 MIT-1210 Mittaustekniikan matemaattiset menetelmät 1 8 op 1. Näistä on valittava yksi. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen FYS-4100 Laskennallinen fysiikka I MAT Numeerinen analyysi 2 MAT Numerical methods for ordinary differential equations MAT Suurteholaskenta OHJ-1400 Olio-ohjelmoinnin peruskurssi TME-5200 Yleinen elementtimenetelmä Tekstiili- ja vaatetustekniikka 2 Yhteyshenkilö Pertti Nousiainen Perinteisen tekstiilin ja vaatetuksen rinnalla tekstiilikuitujen käyttö teknisissä sovelluksissa lisääntyy jatkuvasti, esimerkkeinä muun muassa tekstiilikomposiitit, sähköäjohtavat kuidut/tekstiilit sekä kuitumaiset ja tekstiilirakenteiset implantit. Lisääntyvässä määrin käytetään myös teknisiä tekstiilejä, joita ovat esimerkiksi maanrakennuksessa ja teollisuudessa (paperikonekudokset ja suodattimet) käytettävät tekstiilit sekä hygieniatuotteet ja sairaalatekstiilit. Mielenkiinto myös uusien tekstiiliälymateriaalien rakennetta, toimintaa ja käyttötarkoituksia sekä niistä tehtyjä tuotesovellutuksia kohtaa lisääntyy jatkuvasti. Tekstiili- ja vaatetustekniikan aineopinnot on tarkoitettu muille

163 163 kuin tekstiili- ja vaatetustekniikan koulutusohjelman opiskelijoille. Opiskelija voi muodostaa aineopintokokonaisuuden oman mielenkiintonsa mukaan liittyen joko tekstiilikuituihin, valmistustekniikkaan, teknisiin ja erikoistekstiileihin tai TEVAtuotantoteknologiaan, missä keskitytään pääasiassa kansainvälisten hankinta-, osto- ja arvoketjujen toimintaan sekä kriittisiin menestystekijöihin ja tulosten mittaukseen teva-alalla. - Antaa muiden koulutusohjelmien opiskelijoille perustiedot tekstiili- ja vaatetustekniikasta. - Opiskelija syventää tietojaan oman mielenkiintonsa mukaan joko tekstiilikuiduista, valmistustekniikasta, teknisistä ja erikoistekstiileistä tai TEVA-tuotantoteknologiasta. KMT-1200 Tekstiilitekniikan perusteet Numerolla 1 alkavat kurssit ovat yleisiä tekstiilikursseja, numerolla 3 alkavat kurssit keskittyvät tekstiilikuituihin, numerolla 5 alkavat kurssit keskittyvät valmistustekniikkaan, numerolla 6 alkavat kurssit keskittyvät TEVA-tuotantoteknologiaan ja numerolla 7 alkavat kurssit keskittyvät teknisiin ja erikoistekstiileihin. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen KMT-1300 Tekstiilien testaus KMT-1500 Kuitufysiikka KMT-1600 Vaatetusfysiologia KMT-3100 Tekstiiliraaka-aineet 2 KMT-3300 Kuitujen pintailmiöt ja modifiointi KMT-3510 Johdanto kestävään tuotesuunnitteluun KMT-3520 Kestävä tuotesuunnittelu ja johtaminen KMT-3700 Korkean teknologian kuidut KMT-3800 Lääketieteelliset tekstiilit 1 op KMT-5010 Tekstiilirakenteiden perusteet KMT-5100 Tasorakenteiden valmistus KMT-5300 Vaatetusteknologia KMT-6000 Hankinta- ja ostotoiminta KMT-6200 TEVA-tuotekehitys ja innovaatiot KMT-6300 Tekstiilit maailmantaloudessa KMT-6400 Älytekstiilit ja älyvaatteet KMT-6506 Fashion Logistics and Brand Management KMT-7000 Suulakepuristus ja sulakehruu KMT-7100 Tekniset ja hygieniatekstiilit KMT-7200 Tunnistin- ja tiedonsiirtokuidut KMT-7300 Tekniset tekstiilirakenteet KMT-7400 Kuitukangasteknologia KMT-7500 Tekstiilien pinnoitus ja laminointi KMT-7600 Paperikonevaatetus KMT-7706 Technical Textiles Seminar 7 op 7 op 7 op 8 op Lisätiedot Tekstiili- ja vaatetustekniikan aineopinnot on tarkoitettu muille kuin tekstiili- ja vaatetustekniikan koulutusohjelman opiskelijoille. Teollisuustalous A 2 Yhteyshenkilö Olavi Uusitalo Teollisuustalouden aineopintokokonaisuus on tarkoitettu kaikille TTY:n opiskelijoille. - Teollisuustalouden sivuaineopiskelija ymmärtää reaali- ja rahaprosessin välisen vuorovaikutuksen. - Opiskelija ymmärtää yrityksen eri toimintojen välisen vuorovaikutuksen ja merkityksen koko liiketoiminnalle. TETA-1010 Teollisuustalouden perusteet Pakollinen AINEOPINNOT

164 164 AINEOPINNOT Vaihtoehtoiset opintojaksot TETA-1040 Puheviestintä ja neuvottelutaito TETA-1050 Kansantalous TETA-1100 Yritysorganisaatiot ja ihmisten johtaminen TETA-1200 Yrityksen talous TETA-1300 Markkinointi TETA-1400 Toiminnanohjaus TETA-1500 Teknologiajohtaminen TETA-2100 Johtajuus ja henkilöstövoimavarat TETA-2200 Sisäinen laskentatoimi TETA-2300 Teollisten tuotteiden markkinointi TETA-2400 Laatujohtaminen TETA-2601 Strateginen johtaminen TETA-7100 Johdatus yrittäjyyteen Lisätiedot Opintokokonaisuuteen EI voi tehdä kandidaatintyötä. Teollisuustalous B 2 Yhteyshenkilö Olavi Uusitalo Teollisuustalouden aineopintokokonaisuus on tarkoitettu kaikille TTY:n opiskelijoille. - Opiskelija osaa soveltaa teollisuustalouden käsitteitä ja menetelmiä omalla alallaan. - Opiskelija ymmärtää yritysten toimintaa. - Opiskelija ymmärtää tekniikan ja talouden yhteyden sekä teollisuustalouden merkityksen omalla alallaan. Kokonaisuuden esitietona on Teollisuustalous A -aineopintokonaisuus. Vaihtoehtoiset opintojaksot Kaikki teollisuustalouden laitoksen opintojaksot (poikkeukset ja esitiedot huomioon ottaen), joita ei ole sisällytetty Teollisuustalous A -aineopintokokonaisuuteen. HUOM. Opintokokonaisuuteen ei voi sisällyttää opintojaksoa TETA-7200 Yhdistyksen taloushallinto. Vaihtuva-aiheisista opintojaksoista ainoastaan yksi voidaan sisällyttää tähän kokonaisuuteen. Lisätiedot Opintokokonaisuuteen EI voi tehdä kandidaatintyötä. Tiedonhallinta A 2 Yhteyshenkilö Mika Hannula Tiedonhallinnan aineopintokokonaisuus on suunnattu kaikille TTY:n opiskelijoille. Opintokokonaisuuteen ei voi tehdä kandidaatintyötä. Tietotekniikan koulutusohjelman opiskelijat suorittavat Tiedonhallinta A opintokokonaisuuden tilalla Tietojohtamisen aineopinnot. - Antavat valmiudet tiedon hallinnan periaatteiden ymmärtämiselle. - Opiskelija hallitsee tietojohtamisen keskeiset käsitteet. - Opiskelija ymmärtää tieto- ja viestintäteknologian merkityksen tietojohtamisen alalla. - Opiskelija ymmärtää organisaatioiden oppimisen ja uudistumisen periaatteita. - Opiskelija tunnistaa tietojohtamisen soveltamismahdollisuuksia. - Opiskelija ymmärtää, että tietoa voi tarkastella teknisestä, taloudellisesta ja inhimillisestä näkökulmasta.

165 165 Opintokokonaisuuden pakolliset opintojaksot suositellaan suoritettaviksi ennen täydentäviä opintojaksoja. TITA-1100 Tietojohtamisen peruskurssi TITA-2100 Tietotalous TITA-4100 Tietämyksen hallinta TITA-4200 Organisaatiot oppivina systeemeinä TITA-5100 Yrityksen tietojärjestelmät 18 op Tiedonhallinnan aineopintokokonaisuus 2intopistettä täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen näillä opintojaksoilla. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen TITA-2200 Tieto ja liiketoiminta TITA-2300 Aineeton pääoma TITA-3100 Ohjelmistoliiketoiminta TITA-3206 Venture-to-Capital (V2C) Strategies: Bridging the Knowledge Gap TITA-4300 Tietotyön johtaminen TITA-4400 Tietointensiivinen palvelutoiminta TITA-4500 Innovaatioympäristöt TITA-5200 Sovelluslaboratorio - integroidut tietojärjestelmät TITA-5300 Tietoturvallisuuden johtaminen TITA-6100 Tietojohtamisen case-kurssi TITA-6300 Vaihtuva-aiheinen tietojohtamisen opintojakso Tiedonhallinta B 2 Yhteyshenkilö Mika Hannula Tiedonhallinnan aineopintokokonaisuus on suunnattu kaikille TTY:n opiskelijoille. Opintokokonaisuuteen ei voi tehdä kandidaatintyötä. Tietotekniikan koulutusohjelman opiskelijat suorittavat Tiedonhallinta B opintokokonaisuuden tilalla Tiedonhallinnan syventävät opinnot. - Antavat valmiudet tiedon hallinnan periaatteiden ymmärtämiselle. - Opiskelija hallitsee tietojohtamisen keskeiset käsitteet. - Opiskelija ymmärtää tieto- ja viestintäteknologian merkityksen tietojohtamisen alalla. - Opiskelija ymmärtää organisaatioiden oppimisen ja uudistumisen periaatteita. - Opiskelija tunnistaa tietojohtamisen soveltamismahdollisuuksia. - Opiskelija ymmärtää, että tietoa voi tarkastella teknisestä, taloudellisesta ja inhimillisestä näkökulmasta. Kokonaisuuden esitietona on Tiedonhallinta A -aineopintokokonaisuus. Vaihtoehtoiset opintojaksot Opiskelija valitsee seuraavista opintojaksoista sellaisia, joita ei ole sisällyttänyt Tiedonhallinta A -aineopintokokonaisuuteen. TITA-2200 Tieto ja liiketoiminta TITA-2300 Aineeton pääoma TITA-3100 Ohjelmistoliiketoiminta TITA-3206 Venture-to-Capital (V2C) Strategies: Bridging the Knowledge Gap TITA-4300 Tietotyön johtaminen TITA-4400 Tietointensiivinen palvelutoiminta TITA-4500 Innovaatioympäristöt TITA-5200 Sovelluslaboratorio - integroidut tietojärjestelmät TITA-5300 Tietoturvallisuuden johtaminen TITA-6100 Tietojohtamisen case-kurssi TITA-6300 Vaihtuva-aiheinen tietojohtamisen opintojakso AINEOPINNOT

166 AINEOPINNOT 166 Tietojohtaminen 2 Yhteyshenkilö Mika Hannula Tietojohtamisen aineopintokokonaisuus on tarkoitettu tietojohtamisen sekä tietotekniikan koulutusohjelmien opiskelijoille. - Antavat valmiudet teknistaloudellisen toimintaympäristön ymmärtämiselle ja tietojohtamisen kehityksen seuraamiselle. - Opiskelija ymmärtää tieto- ja viestintäteknologian merkityksen omalla alallaan. - Opiskelija ymmärtää organisaatioiden tiedon hallinnan ja logistiikan keskeiset toiminnot. - Opiskelija ymmärtää organisaatioiden oppimisen ja uudistumisen periaatteita. Jatkomahdollisuudet Logistiikka Tiedonhallinta LIKU-1100 Logistiikka ja kuljetusjärjestelmät LIKU-4411 Toimitusketjun hallinta TITA-2100 Tietotalous TITA-4100 Tietämyksen hallinta TITA-4200 Organisaatiot oppivina systeemeinä TITA-5100 Yrityksen tietojärjestelmät 21 op Vaihtoehtoiset opintojaksot OHJ-3300 Johdatus tietokantoihin 1 TETA-1100 Yritysorganisaatiot ja ihmisten johtaminen 1 TETA-1500 Teknologiajohtaminen 1 1. Opiskelija suorittaa yhden näistä opintojaksoista. Tietoliikenne-elektroniikka 2 Yhteyshenkilö Markku Renfors Aineopintokokonaisuus antaa laaja-alaiset perustiedot elektroniikan, tietoliikenteen ja tietotekniikan alueelta. Sopivasti painotettuna se soveltuu useiden alan syventävien opintokokonaisuuksien esitiedoiksi. Opintokokonaisuus soveltuu hyvin myös täydentämään muille automaatio-/tieto-/sähkötekniikan aloille painottuvia opintoja. - Aineopintokokonaisuus antaa laaja-alaiset perustiedot elektroniikan, tietoliikenteen ja tietotekniikan alueelta, valmiudet seurata alan kehitystä ja ymmärtää muita tekniikoita alan kannalta sekä alustavat valmiudet toimia ammatillisissa tehtävissä alalla. - Sopivasti painotettuna tämä aineopintokokonaisuus antaa valmiudet syventäviin opintoihin useimmissa tietoliikenneelektroniikan koulutusohjelman syventävissä opintokokonaisuuksissa. Kurssit ELE-1010 ja TKT-1100 ovat vaihtoehtoisia ja toisensa poissulkevia. Kurssit ELE-1020 ja TLT-8016 ovat vaihtoehtoisia ja toisensa poissulkevia. ELE-1010 Elektroniikan perusteet I Pakollinen ELE-1020 Elektroniikan perusteet II Suositeltava MAT Fourier'n menetelmät Suositeltava MAT Todennäköisyyslaskenta Pakollinen SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät Suositeltava SMG-1100 Piirianalyysi I Pakollinen SMG-1200 Piirianalyysi II Suositeltava SMG-1300 Sähkömagneettiset kentät ja aallot I Suositeltava TKT-1100 Digitaalitekniikan perusteet Pakollinen TKT-1110 Mikroprosessorit Suositeltava TLT-8016 Basic Analog Circuits Suositeltava

167 167 Jatkomahdollisuudet Digitaali- ja tietokonetekniikka Digitaalisten piirien suunnittelu Paikannus ja navigointi Signaalinkäsittely Tiedonsiirtotekniikka Tietokone- ja prosessoritekniikka Tietoliikenneverkot ja protokollat TLT-1200 Tietoliikenne-elektroniikan työkurssi 4- Vaihtoehtoiset opintojaksot Valittava seuraavalta valinnaisten listalta vähintään kolme kurssia kolmelta eri laitokselta. Tutkinnon muiden opintokokonaisuuksien pakollisia kursseja ei voida valita. Mikäli tätä aineopintokokonaisuutta käytetään esitietona syventäviin opintoihin, tulee kurssivalinnassa ottaa huomioon ko. syventävien opintojen kokonaisuuden esitietovaatimukset. ELE-1030 Elektroniikan perusteet III ELE-2250 Johdatus suurtaajuustekniikkaan ELE-6050 RF-tekniikan perusteet I SGN-2010 Digitaalinen lineaarinen suodatus I SGN-3010 Digitaalinen kuvankäsittely I SGN-4200 Digitaalinen audio SGN-5016 Multimedia Signal Processing SMG-5050 Sähkömagnetiikka ja tietoliikennetekniikka TKT-1202 Digitaalisuunnittelu TKT-3200 Tietokonetekniikka I TLT-2200 Televerkot TLT-2300 Tietoliikenneprotokollat TLT-5200 Tietoliikenneteoria 5-7 op TLT-8206 Communication Circuits and Modules I Täydentäviin opintoihin voidaan sisällyttää valittujen aineopintokurssien esitietokursseja, mikäli ne eivät ole pakollisina tutkinnon muissa opintokokonaisuuksissa. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen SGN-1250 Signaalinkäsittelyn sovellukset SGN-2056 Digital Linear Filtering II SGN-2106 Multirate Signal Processing SGN-2156 System Level DSP Algorithms SGN-2206 Adaptive Signal Processing SGN-2306 Signal Compression SGN-2406 Spectrum Estimation and Array Signal Processing SGN-2500 Johdatus hahmontunnistukseen SGN-2506 Introduction to Pattern Recognition SGN-2606 Statistical Signal Processing SGN-2706 Nonlinear Signal Processing SGN-2806 Neural Computation SGN-4010 Puheenkäsittelyn menetelmät SGN-4051 Puheenkoodaus SGN-4106 Speech Recognition SGN-4200 Digitaalinen audio TKT-1212 Digitaalijärjestelmien toteutus 8 op TKT-1220 Tietokonearitmetiikka I TLT-2100 Tietoliikenneverkkojen perusteet TLT-5100 Tiedonsiirtotekniikan perusteet TLT-6100 Langattoman tietoliikenteen perusteet TLT-8106 Basic Communication Circuits TLT-8156 High-Frequency Filters TLT-8256 Mixed-Mode Communication Circuits and Modules I TLT-8306 RF-ASIC Design I Tietoliikennetekniikka 2 Yhteyshenkilö Markku Renfors Tietoliikennetekniikan aineopintokokonaisuus antaa laajaalaiset perustiedot tietoliikennetekniikan alalta sekä valmiudet AINEOPINNOT

168 168 AINEOPINNOT ja perustyökalut syventäviin opintoihin Tiedonsiirtotekniikan sekä Tietoliikenneverkkojen ja protokollien alueilla. Opintokokonaisuus soveltuu hyvin myös täydentämään muille automaatio-/tieto-/sähkötekniikan aloille painottuvia opintoja. - Antaa valmiudet syventäviin opintoihin Tiedonsiirtotekniikan sekä Tietoliikenneverkkojen ja protokollien alueilla. - Aineopintokokonaisuus antaa perustiedot tietoliikennetekniikan alalta, valmiudet seurata alan kehitystä ja ymmärtää muita tekniikoita alan kannalta sekä alustavat valmiudet toimia ammatillisissa tehtävissä alalla. Kurssit ELE-1010 ja TKT-1100 ovat keskenään vaihtoehtoiset ja toisensa poissulkevat. Kurssit ELE-1020 ja TLT-8016 ovat keskenään vaihtoehtoiset ja toisensa poissulkevat. ELE-1010 Elektroniikan perusteet I Pakollinen ELE-1020 Elektroniikan perusteet II Pakollinen MAT Fourier'n menetelmät Suositeltava MAT Todennäköisyyslaskenta Pakollinen MAT Diskreetti matematiikka Suositeltava OHJ-1100 Ohjelmointi I Pakollinen SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät Pakollinen SGN-1250 Signaalinkäsittelyn sovellukset Suositeltava SMG-1100 Piirianalyysi I Pakollinen SMG-1200 Piirianalyysi II Suositeltava TKT-1100 Digitaalitekniikan perusteet Pakollinen TLT-8016 Basic Analog Circuits Pakollinen Jatkomahdollisuudet Paikannus ja navigointi Tiedonsiirtotekniikka Tietoliikenneverkot ja protokollat TLT-2100 Tietoliikenneverkkojen perusteet TLT-5100 Tiedonsiirtotekniikan perusteet TLT-5200 Tietoliikenneteoria TLT-6100 Langattoman tietoliikenteen perusteet 5-7 op 20 op Painotuksien opintojaksot Digitaalinen siirtotekniikka Kurssit TLT-1200 ja TLT-5400 ovat vaihtoehtoisia. Kurssia TLT suositellaan jo tässä vaiheessa suoritettavaksi niille, jotka haluavat edetä nopeasti Langattomiin tietoliikennejärjestelmiin tai Radioverkkosuunnitteluun painottuviin Tiedonsiirtotekniikan syventäviin opintoihin. TLT-1200 Tietoliikenne-elektroniikan työkurssi 4- TLT-2200 Televerkot TLT-5400 Digitaalinen siirtotekniikka 7 op 1 Radiolaitteiden signaalinkäsittely Kurssit TLT-1200 ja TLT-5400 ovat vaihtoehtoisia. Kurssia TLT suositellaan jo tässä vaiheessa suoritettavaksi niille, jotka haluavat edetä nopeasti Radiolaitteiden signaalinkäsittelyyn painottuviin Tiedonsiirtotekniikan syventäviin opintoihin. TLT-1200 Tietoliikenne-elektroniikan työkurssi 4- TLT-5400 Digitaalinen siirtotekniikka 7 op TLT-8206 Communication Circuits and Modules I TLT-8256 Mixed-Mode Communication Circuits and Modules I 19 op Verkot ja protokollat TLT-2200 Televerkot TLT-2300 Tietoliikenneprotokollat Tietoliikennepiirit TLT-8106 Basic Communication Circuits TLT-8206 Communication Circuits and Modules I TLT-8256 Mixed-Mode Communication Circuits and 10 op

169 169 Modules I TLT-8306 RF-ASIC Design I 1 Täydentäviin opintojaksoihin voidaan sisällyttää myös muiden painotusvaihtoehtojen kursseja. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen ELE-1030 Elektroniikan perusteet III ELE-2250 Johdatus suurtaajuustekniikkaan ELE-6050 RF-tekniikan perusteet I TLT-8156 High-Frequency Filters Tietoturvallisuus 2 Yhteyshenkilö Jukka Koskinen Tietoturvallisuus on paljon muutakin kuin virustorjuntaa, salasanoja tai viestien salakirjoittamista. Sitä tarvitaan tietojenkäsittelyn kaikilla tasoilla kynistä ja muista laitteistoista ihmisiin ja yhteisöihin asti ja kaikilla sovellusalueilla, joissa käsiteltävillä, siirrettävillä tai talletettavilla tiedoilla on jollekulle jotain arvoa. Tietoturvanäkökulma voitaisiinkin sisällyttää liki kaikkiin tietotekniikan tai tiedonhallinnan koulutusohjelmien kursseihin. Tästä seuraisi opintoihin melko paljon sekä päällekkäisyyttä että aukkoja. Koska yrityksissä lisäksi on tietoturvallisuuteen liittyviä tai jopa siihen keskittyviä tehtäviä, tässä opintokokonaisuudessa tarjotaan kursseja, jotka kokoavat yhteen eri tasoilla ja osa-alueilla ilmeneviä tietoturva-aiheita. Opintokokonaisuudessa on jonkin verran valinnan varaa ja eri painotuksille voisi antaa esim. seuraavat nimet: hallinto, ohjelmisto, verkko, kryptologia. - Uhkien torjuntaan liittyvistä menetelmistä tavoitellaan tietämystä paitsi tekniseltä myös yhteiskunnalliselta ja jonkin verran psykologiseltakin kannalta. - Esitietojen kautta opiskelija pystyy yhdistämään uhat ja suojamekanismit niiden oikeaan ympäristöön tietokoneiden ja tietoliikenteen tekniikassa, samoinkuin kuin tietoja hyödyntävässä yrityksessä. - Näkökulmia aiheeseen ovat niin opiskelijan, kansalaisen, tietotekniikan soveltajan, palvelujen kehittäjän kuin suunnittelijankin. - Tietoturvamekanismeja opitaan myös käyttämään, arvioimaan ja jossain määrin rakentamaan niistä kokonaisuuksia. - Omaksutaan tiedostava ajattelutapa tietoturvaan ja tietosuojaan liittyvistä uhista ja vastuista. OHJ-1100 Ohjelmointi I Pakollinen TITA-1100 Tietojohtamisen peruskurssi Pakollinen TLT-2100 Tietoliikenneverkkojen perusteet Pakollinen TLT-3101 Tietoturvallisuuden perusteet Pakollinen Tietoturvallisuuden jatkokurssista pakollista on vain osa A (). TITA-5300 Tietoturvallisuuden johtaminen TLT-3150 Tietoturva-arki TLT-3201 Tietoturvallisuuden jatkokurssi 6-8 op 1 Lisäksi Tietoturvallisuuden jatkokurssin osa B sekä Tampereen yliopiston kurssitarjonta kokonaisuuteen soveltuvin osin: seminaari "Tietoturvallisuuden erityiskysymyksiä" ja (osittain) kurssi "Haitalliset ohjelmat ja niiden torjunta". Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen MAT Matemaattinen kryptologia TLT-3300 Verkon tietoturva TLT-3400 Kryptoprotokollat 3-8 op TLT-3600 Seminaari, tietojenkäsittelyn turvallisuus TLT-3700 Seminaari, tietoliikenteen turvallisuus TLT-3800 Tietoturvallisuuden erikoiskurssi TUR-2200 Riskienhallinta AINEOPINNOT

170 AINEOPINNOT 170 Tulevaisuudentutkimuksen sivuaine 2 Yhteyshenkilö Markus Pöllänen Tulevaisuudentutkimuksen sivuaine on suunnattu kaikille TTY:n opiskelijoille. Kokonaisuus soveltuu osaksi sekä perus- että jatko-opintoja. - Tulevaisuudentutkimus on tiedonala, joka sijoittuu tieteellisen tutkimuksen perinteeseen lähelle yhteiskuntatieteitä ja humanistisia tieteitä. Tulevaisuus on olemassa nykyisyydessä useina erilaisina mahdollisuuksina, joista mikään ei vielä ole määräytynyt aistein koettavaksi. - Onko mahdollista suunnitelmia laatimalla hallita muutosta ja muokata tulevaisuutta? Vai onko meidän sopeuduttava ja muututtava toimintaympäristön muutoksen kautta? Tulevaisuudentutkimuksen opintokokonaisuudessa pyritään ymmärtämään, miten päätöksemme voivat vaikuttaa toteutuvaan todellisuuteen. Samalla perehdytään erilaisiin tulevaisuus-ajattelun osa-alueisiin kuten ympäristö, hyvinvointi, talous ja tietoyhteiskunta. - Tulevaisuudentutkimuksen opintokokonaisuuden yleisenä päämääränä on tulevaisuusajattelun istuttaminen kiinteäksi osaksi eri alojen opiskelijoiden ajattelua. Opetuksen keskeiset periaatteet ovat monitieteisyys, kansainvälisyys, tieteiden ja käytännön vuorovaikutus sekä opetuksen monimuotoisuus. Opetus tapahtuu sekä lähiopetuksena TTY:llä että etäopiskeluna. Tulevaisuudentutkimuksen sivuaine suositellaan sisällytettäväksi tekniikan kandidaatin tutkinnon jälkeisiin opintoihin. Varsinaisia esitietovaatimuksia sivuaineelle ei ole. Kokonaisuus soveltuu myös jatko-opiskelijoille. LIKU-7100 Miten tutkimme tulevaisuutta LIKU-7200 Tulevaisuudentutkimuksen tieteelliset menetelmät 8 op 1 Vaihtoehtoiset opintojaksot LIKU-7300 Tieteellisten menetelmien harjoituskurssi3-8 op Lisätiedot Tulevaisuudentutkimuksen opintokokonaisuuden opetustarjontaa suunnittelee ja koordinoi Tulevaisuudentutkimuksen Verkostoakatemia ( joka on valtakunnallinen, 17 suomalaisen yliopiston yhteistyöverkosto. Verkostoakatemian päämääränä on kehittää toimintaansa kansainväliseksi ja osa Verkostoakatemian opintojaksoista järjestetään yhteistyössä kansainvälisten kumppaneiden kanssa englanninkielellä. Tuotantotalous 2 Yhteyshenkilö Olavi Uusitalo Tuotantotalouden aineopintokokonaisuus on tarkoitettu tuotantotalouden koulutusohjelman opiskelijoille. - Opiskelija hallitsee yrityksen toiminnan suunnittelun, ohjauksen ja seurannan perusmenetelmät. (TK 1.2) Jatkomahdollisuudet Logistiikka ja kuljetusjärjestelmät Teollisuustalous Turvallisuusjohtaminen LIKU-4411 Toimitusketjun hallinta TETA-2100 Johtajuus ja henkilöstövoimavarat TETA-2200 Sisäinen laskentatoimi TETA-2300 Teollisten tuotteiden markkinointi TETA-2400 Laatujohtaminen TETA-2601 Strateginen johtaminen 2 Lisätiedot Tuotantotalouden aineopintokokonaisuus on tarkoitettu tuotantotalouden koulutusohjelman opiskelijoille.

171 Tuotantotekniikka 2 Yhteyshenkilö Paul Andersson Tuotantotekniikan aineopinnot antavat valmiudet tuotantotekniikan syventäviin opintoihin. Opinnot painottuvat menetelmätekniikkojen, tuotekehityksen ja mittauksen perusteisiin. - Koneteollisuuden tuotantotekniikan aineopinnot antavat opiskelijalle perustiedot metalliteollisuuden tuotantotoiminnan keskeisiltä aloilta. - Elektroniikan tuotantotekniikan aineopintojen tavoitteena on antaa perustiedot sähkö- ja elektroniikkateollisuuden sekä tätä tukevan teollisuuden tuotannosta. - Tuotekehityksen aineopintojen tavoitteena on antaa perustiedot tuotteiden ja palvelujen tuotekehityksestä Konetekniikan koulutusohjelman opiskelijoille. Muiden koulutusohjelman opiskelijoille hyväksytään aineopintoihin. TTE-1010 Tuotantotekniikan perusteet Pakollinen Jatkomahdollisuudet Teknillinen mekaniikka Tuotantotekniikka, Elektroniikan tuotantotekniikka Tuotantotekniikka, Koneteollisuuden tuotantotekniikka Tuotantotekniikka, Tuotekehitys TTE-3010 Tuotekehitysoppi TTE-4010 Laatu- ja mittaustekniikat TTE-7010 Johdanto mallinnukseen ja simulointiin (CAD/CAM) Painotuksien opintojaksot Elektroniikan tuotantotekniikka Jos kurssi TTE-1010 Johdanto tuotantotekniikkaan ei kuulu koulutusohjelman pakollisiin opintoihin, niin se voidaan sisällyttää elektroniikan tuotantotekniikan aineopintoihin. ELE-4100 Elektroniikan tuotantotekniikka TTE-5016 Introduction to Robotics and Automation TTE-5020 Automaattinen kokoonpano Tuotekehitys TTE-3200 Tuotettavuuden suunnittelu, DFX TTE-3500 Teollinen muotoilu TTE-6010 Valmistustekniikat Koneteollisuuden tuotantotekniikka Lisäksi KOSU/MOL/TETA/TME TTE-5016 Introduction to Robotics and Automation TTE-6010 Valmistustekniikat Turvallisuustekniikka, K op 2 Tuottava, häiriötön ja turvallinen toiminta ovat yritysten ja muiden organisaatioiden toiminnan tärkeitä peruslähtökohtia. Turvallisuustekniikan aineopintojen kokonaisuus antaa valmiudet tunnistaa ja analysoida tuotantoon ja työhön liittyviä turvallisuus-, terveys- ja ympäristövaaroja, arvioida tuotteen elinkaaren aikaisia turvallisuus-, terveys- ja ympäristövaikutuksia, estää ja pienentää vahinkoja sekä lisätä tuotannon kokonaisturvallisuutta. Lisäksi turvallisuustekniikka antaa valmiudet johtaa yrityksen turvallisuus- ja ympäristötoimintaa sekä riskienhallintaa. - Opiskelija hallitsee turvallisuustekniikan keskeiset käsitteet. - Opiskelija ymmärtää turvallisuustekniikan perusteet ja merkityksen yksilön ja organisaation toiminnalle. - Opiskelija tunnistaa alan soveltamismahdollisuudet. - Antaa valmiudet kandidaatin työn tekemiseen. - Antaa valmiuden jatkaa turvallisuustekniikan opintoja syventävien opintojen tasolla. AINEOPINNOT

172 172 AINEOPINNOT TUR-1010 Turvallisuus ja terveys työssä Pakollinen TUR-2200 Riskienhallinta TUR-2300 Turvallisuuslainsäädäntö TUR-2400 Luotettavuus- ja riskianalyysi TUR-2500 Koneiden ja laitteiden turvallisuus TUR-3100 Prosessiautomaation turvallisuus TUR-3250 Ympäristöturvallinen tuotesuunnittelu 2 Lisätiedot Opintokokonaisuus on tekniikkapainotteinen ja soveltuu erityisesti esimerkiksi kone-, automaatio-, materiaali-, tai tekstiili- ja vaatetustekniikan opiskelijoille. TUR-1010 Turvallisuus ja terveys työssä Pakollinen TUR-3230 Ympäristöriskien analysointi Pakollinen TUR-2100 Yrityksen turvallisuusjohtaminen TUR-2200 Riskienhallinta TUR-3100 Prosessiautomaation turvallisuus TUR-3200 Ympäristöjohtaminen TUR-3250 Ympäristöturvallinen tuotesuunnittelu TUR-3300 Työhygienia 2 Lisätiedot Opintokokonaisuus on turvallisuus- ja ympäristöpainotteinen ja soveltuu erityisesti ympäristö- ja energiatekniikan opiskelijoille. Turvallisuustekniikka, Y 2 Yhteyshenkilö Kaija Saarela Tuottava, häiriötön ja turvallinen toiminta ovat yritysten ja muiden organisaatioiden toiminnan tärkeitä peruslähtökohtia. Turvallisuustekniikan aineopintojen kokonaisuus antaa valmiudet tunnistaa ja analysoida tuotantoon ja työhön liittyviä turvallisuus-, terveys- ja ympäristövaaroja, arvioida tuotteen elinkaaren aikaisia turvallisuus-, terveys- ja ympäristövaikutuksia, estää ja pienentää vahinkoja sekä lisätä tuotannon kokonaisturvallisuutta. Lisäksi turvallisuustekniikka antaa valmiudet johtaa yrityksen turvallisuus- ja ympäristötoimintaa sekä riskienhallintaa. - Opiskelija hallitsee turvallisuustekniikan keskeiset käsitteet. - Opiskelija ymmärtää turvallisuustekniikan perusteet ja merkityksen yksilön ja organisaation toiminnalle. - Opiskelija tunnistaa alan soveltamismahdollisuudet. - Antaa valmiuden kandidaatin työn tekemiseen. - Antaa valmiuden jatkaa turvallisuustekniikan opintoja syventävien opintojen tasolla. Vesi- ja jätehuoltotekniikka Yhteyshenkilö Tuula Tuhkanen 2 - Antaa opiskelijalle vesi- ja jätehuoltotekniikan perusteiden tuntemus ja edellytykset vesi- ja jätehuoltotekniikan kehityksen seuraamiseen. - Antaa edellytyksiä tiedon hankintaan, tulkintaan ja soveltamiseen työelämässä. - Antaa valmiudet ympäristöalan suunnittelu- ja tarkastustehtäviin. - Antaa edellytykset vesi- ja jätehuoltotekniikan syventävien opintojen suorittamiseen. - Antaa edellytykset ymmärtää vesi- ja jätehuoltotekniikan yhteiskunnallinen merkitys. Vankat matemaattis-luonnontieteelliset ja tekniikan perusopinnot (= ympäristö- ja energiatekniikan koulutusohjelman perus-

173 173 opinnot). Huom! Opiskelijan on syytä huomioida opintojaksokohtaiset esitietovaatimukset. Jatkomahdollisuudet Vesi- ja jätehuollon maarakenteet Vesi- ja jätehuoltotekniikka Ympäristöbiotekniikka (Y) BIO-1200 Biokemia I BIO-1250 Mikrobiologia I BIO-1600 Ympäristöanalytiikka BIO-3000 Ympäristöbiotekniikan operaatiot BIO-4000 Vesikemia BIO-4200 Vesitekniikan fysikaaliset ja kemialliset operaatiot BIO-4600 Jätehuollon fysikaaliset ja kemialliset operaatiot BIO-5900 Reaktorin suunnittelu ja mallintaminen Voimalaitosten ympäristö- ja turvallisuuskysymykset Yhteyshenkilö Leena Korpinen ENER-1200 Ilmansuojelu 1 ENER-3010 Lämmönsiirron perusteet ENER-8010 Energiatekniikan perusteet 1 STL-2100 Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ympäristökysymykset 1 2 STL-2200 Sähkön tuotanto ja sen ympäristövaikutukset 1 TUR-2200 Riskienhallinta 2 1. opintojaksoilla, jotka sisältyvät jo koulutusohjelmakohtaisiin opintoihin, korvataan muilla valinnaisilla opintojaksoilla siten, että 2 täyttyy 2. opintojakso STL-2100 on vaihtoehtoinen kurssin 2110 kanssa Vaihtoehtoiset opintojaksot Vaihtoehtoisia kursseja valitaan siten, että voimalaitosten ympäristö- ja turvallisuuskysymysten aineopinnot sisältävät yhteensä vähintään 2. ENER-8200 Höyrytekniikka MOL-8300 Materiaalien kierrätys STL-3100 Sähkö- ja elektroniikkateollisuuteen liittyvät terveyskysymykset STL-3200 Erikoistyö sähköenergiatekniikan ympäristökysymyksistä TUR-2400 Luotettavuus- ja riskianalyysi TUR-2500 Koneiden ja laitteiden turvallisuus TUR-3100 Prosessiautomaation turvallisuus Lisätiedot Opintokokonaisuuden suoritettua opiskelija voi jatkaa lukemalla syventävät aineopinnot () joko Voimalaitos- ja polttotekniikasta tai Sähköenergiatekniikasta. Yhdyskuntarakentaminen Yhteyshenkilö Pauli Kolisoja 2 Tavoitteena on vahvistaa opiskelijan perusvalmiuksia yhdyskuntien toiminnan perustana olevan infrastruktuurin suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon. Jatkomahdollisuudet Liikenne- ja kuljetusjärjestelmät 2, R Yhdyskuntarakentaminen 1 Yhdyskuntarakentaminen 2 Yhdyskuntien ympäristötekniikka AINEOPINNOT

174 AINEOPINNOT 174 MPR-4200 Kalliorakennus MPR-4410 Tierakennusmateriaalit MPR-5220 Maarakennustekniikka MPR-5250 Ympäristögeotekniikka RTT-4080 Maarakentamisen tuotantotalous RTT-8060 Paikkatietoanalyysi Yhdyskuntatekniikka Yhteyshenkilö Pauli Kolisoja Tavoitteena on antaa perusvalmiudet ammattiainekohtaisesti valittavien yhdyskuntatekniikan aineopintojen suorittamiselle ja yhdessä näiden kanssa luoda perusta diplomi-insinöörin tutkinnon yhdyskuntatekniikan pää- ja sivuaineopinnoille. Jatkomahdollisuudet Liikenne- ja kuljetusjärjestelmät 1, R Liikenne- ja kuljetusjärjestelmät 2, R Yhdyskuntarakentaminen 1 Yhdyskuntarakentaminen 2 Yhdyskuntien ympäristötekniikka 1 Yhdyskuntien ympäristötekniikka 2 AYS-1100 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet R BIO-5300 Hydrologia LIKU-3211 Liikennejärjestelmän suunnittelu MPR-4100 Maa- ja kallioperän rakennusgeologia MPR-5210 Yhdyskunnan geotekniikka RTT-8020 Yhdyskuntamittaukset Yhdyskuntien ympäristötekniikka Yhteyshenkilö Tuula Tuhkanen 2 - Tavoitteena on antaa opiskelijalle peruskäsitys vesi- ja jätehuoltojärjestelmistä, niiden osa-alueista ja toiminnasta sekä ympäristön- ja luonnonsuojelua koskevasta lainsäädännöstä. - Opinnot antavat valmiuksia vesi- ja jätehuoltoalan suunnittelussa suorittaviin tehtäviin sekä alan käyttö- ja kunnossapitotehtäviin. Huom! Opiskelijan on syytä huomioida opintojaksokohtaiset esitietovaatimukset. Jatkomahdollisuudet Yhdyskuntarakentaminen 2 Yhdyskuntien ympäristötekniikka 1 Yhdyskuntien ympäristötekniikka 2 BIO-1010 Ympäristötekniikan perusteet I BIO-1030 Ympäristötekniikan perusteet II BIO-1400 Hydromekaniikan perusteet BIO-1600 Ympäristöanalytiikka BIO-1650 Päästöjen ympäristövaikutukset BIO-4000 Vesikemia BIO-4050 Vesihuollon luonnontieteelliset perusteet (R) BIO-5100 Ympäristöoikeuden perusteet MPR-5220 Maarakennustekniikka

175 Ympäristöbiotekniikka (B) Yhteyshenkilö Matti Karp 2 - Antaa edellytykset ympäristöbiotekniikan syventävien opintojen suorittamiseen - Antaa edellytykset tiedon hankintaan, tulkintaan ja soveltamiseen sekä ympäristöbiotekniikan perusmenetelmien käyttöön työelämässä - Antaa valmiudet biotekniikan suunnittelu-, tarkastus- ja tutkimusta tukeviin tehtäviin - Antaa edellytykset ymmärtää biotekniikan yhteiskunnallinen merkitys - Antaa opiskelijalle ympäristöbiotekniikan perusteiden tuntemus ja edellytykset ympäristöbiotekniikan kehityksen seuraamiseen Biotekniikan opintosuunnan perusopinnot. Huom! Opiskelijan on syytä huomioida opintojaksokohtaiset esitietovaatimukset. Jatkomahdollisuudet Ympäristöbiotekniikka (B) Ympäristöbiotekniikka (Y) Mikäli opiskelija on suorittanut BIO-2000 Molekulaarinen bioteknologia opintojakson muussa yhteydessä, sen sijaan valitaan tähän aineopintokokonaisuuteen opintojakso BIO-2601 Geeniteknologian menetelmät. BIO-1350 Biotekniikan perusteet BIO-1600 Ympäristöanalytiikka BIO-2000 Molekulaarinen bioteknologia BIO-2100 Mikrobiologian laboratorioharjoitukset BIO-2406 Microbial genetics BIO-3000 Ympäristöbiotekniikan operaatiot KEM-2150 Orgaanisen kemian työt 1 2 Ympäristöbiotekniikka (Y) Yhteyshenkilö Jaakko Puhakka Antaa edellytykset ympäristöbiotekniikan syventävien opintojen suorittamiseen - Antaa edellytykset tiedon hankintaan, tulkintaan ja soveltamiseen sekä ympäristöbiotekniikan perusmenetelmien käyttöön työelämässä - Antaa valmiudet ympäristöalan suunnittelu-, tarkastus- ja tutkimusta tukeviin tehtäviin - Antaa edellytykset ymmärtää biotekniikan yhteiskunnallinen merkitys - Antaa opiskelijalle ympäristöbiotekniikan perusteiden tuntemus ja edellytykset ympäristöbiotekniikan kehityksen seuraamiseen Ympäristö- ja energiatekniikan koulutusohjelman perusopinnot ja Ympäristötekniikan suunnan aineopinnot. Huom! Opiskelijan on syytä huomioida opintojaksokohtaiset esitietovaatimukset. Jatkomahdollisuudet Vesi- ja jätehuollon maarakenteet Vesi- ja jätehuoltotekniikka Ympäristöbiotekniikka (Y) BIO-1200 Biokemia I BIO-1250 Mikrobiologia I BIO-1350 Biotekniikan perusteet BIO-1600 Ympäristöanalytiikka BIO-2100 Mikrobiologian laboratorioharjoitukset BIO-3000 Ympäristöbiotekniikan operaatiot BIO-4000 Vesikemia BIO-4200 Vesitekniikan fysikaaliset ja kemialliset operaatiot AINEOPINNOT

176 AINEOPINNOT 176 Ympäristötekniikan suunnan aineopinnot 2 Yhteyshenkilö Helge Lemmetyinen Opintokokonaisuus vahvistaa koulutusohjelman perusopintojen luonnontieteellistä pohjaa täydentäen esimerkiksi kemian opinnot tasolle, jonka varaan voidaan rakentaa opintosuunnan aineopinnot kaikissa koulutusohjelman oppiaineissa. Ympäristö- ja energiatekniikan kandidaatin tutkinnon perusopinnot opintosuunnitelman mukaan ja opintojaksoista erityisesti KEM-1150 Laaja kemia 1, KEM-1200 Laaja kemia 2 ja KEM-1250 Laaja kemia 3. Jatkomahdollisuudet Kemia/Y/aineopinnot Paperinjalostustekniikka Turvallisuustekniikka (Y) Vesi- ja jätehuoltotekniikka Ympäristötekniikka/Y BIO-5100 Ympäristöoikeuden perusteet ENER-2200 Virtausopin ja lämmönsiirron perusteet KEM-1300 Laaja kemia 4 KEM-1350 Laboratoriotyöturvallisuus ja -työtavat KEM-2050 Kemian perustyöt KEM-2100 Orgaaninen kemia KEM-2200 Fysikaalinen kemia 1 RTT-8510 Sovellusohjelmat 2 29 op Yrittäjyys 2 Yhteyshenkilö Olavi Uusitalo Yrittäjyyden sivuaine on tarkoitettu TTY:n ja Tampereen yliopiston opiskelijoille. - Asiantuntijayrittäjyys; osaamisen ja asiantuntijuuden myyminen ja johtaminen. - Kasvuyrityksen johtaminen ja kehittäminen. - Liiketoimintasuunnitelman laatiminen. - Yrityksen perustaminen ja pyörittäminen; yritysmuodot, yrittäjyys työurana, rahoitusvaihtoehdot, olemassa olevan yritystoiminnan ostaminen. TETA-1010 Teollisuustalouden perusteet tai vastaavat tiedot. TETA-5306 Management of Innovation TETA-7100 Johdatus yrittäjyyteen TETA-7110 Liiketoimintasuunnitelma 1 TETA-7120 Liiketoimintasuunnitelma kilpasarja 1 TETA-7130 Kasvuyritys TETA-7140 Asiantuntijayrittäjyys 21 op 1. Opiskelija suorittaa joko Liiketoimintasuunnitelma -opintojakson tai vastaavan opintojakson, jossa osallistutaan kilpasarjaan. voidaan valita kaikista teollisuustalouden laitoksen tai TaY:n kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnan opintojaksoista esitiedot huomioon ottaen. Lisätiedot Yrittäjyyden sivuaine järjestetään yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa. Kokonaisuuteen ei voi tehdä kandidaatintyötä.

177 Yritysviestintä 2 Yhteyshenkilö Tapani Lepomäki Yritysviestinnän sivuaineeseen haetaan erillisten pääsykokeiden kautta henkilöa valitaan soveltuvuuskokeella lukuvuosittain. - Yritysviestinnän sivuaine tähtää viestinnän ilmiön monipuoliseen tarkasteluun. - Yrityksen sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen, perehtyminen median toimintatapoihin, yrityskuvan rakentaminen. - Journalistisen aineiston tuottaminen verkkolehteen (Studiamedia). IHTE-1900 Seittiviestintä TETA-1040 Puheviestintä ja neuvottelutaito 1 TETA-1046 Speech Communication and Negotiation Skills 1 TETA-8010 Johdatus viestintään TETA-8020 Yritysviestintä TETA-8030 Toimitustyö 2 1. Opiskelija valitsee toisen näistä kursseista, mikäli hän ei ole suorittanut kumpaakaan jo muihin opintoihinsa liittyen. 177 AINEOPINNOT Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen TETA-1300 Markkinointi TETA-2100 Johtajuus ja henkilöstövoimavarat TETA-2601 Strateginen johtaminen TETA-5010 Puheviestintä ja neuvottelutaito II Lisätiedot Yritysviestinnän sivuaineeseen haetaan erillisten pääsykokeiden kautta henkilöa valitaan soveltuvuuskokeella lukuvuosittain. Kokonaisuuteen ei voi tehdä kandidaatintyötä.

178 178 SYVENTÄVÄT OPINNOT SYVENTÄVÄT OPINNOT Anturitekniikka Yhteyshenkilöt Jouko Halttunen, Jukka Lekkala Anturitekniikan opintokokonaisuus painottuu anturien suunnitteluun ja soveltamiseen. Keskeisiä asioita ovat anturien mallinnus ja rakenteet, mikroanturien suunnittelu, mittauskohteisiin kytkeytyminen, mittausinformaation epävarmuuden ymmärtäminen ja epävarmuutta sisältävän mittaustiedon hyödyntäminen. Valinnaisten opintojaksojen avulla pääaine voidaan suunnata useille eri aloille. Anturitekniikan opintokokonaisuuteen on suositeltavaa sisällyttää opintoja, jotka antavat hyvän pohjan fysikaalisten ja kemiallisten ilmiöiden ymmärtämiselle. Anturitekniikan opetus antaa opiskelijalle valmiudet erilaisiin anturien suunnittelu- ja kehitystehtäviin, automaation käyttö- ja kehitystehtäviin sekä muodostaa perustan, jonka avulla kriittinen mittausjärjestelmien suorituskyvyn arviointi onnistuu. - Antaa opiskelijalle hyvä anturitekniikan ja siihen liittyvien menetelmien ja sovellusten tuntemus. - Antaa valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen. - Antaa edellytykset tieteelliseen jatkokoulutukseen. - Antaa valmiudet toimia työelämässä anturitekniikan ja antureihin painottuvan mittaustekniikan asiantuntijana ja kehittäjänä. - Antaa valmiudet toimia asiantuntijana mittaus- ja anturitekniikkaa koskevien ilmiöiden ja ongelmien yhteiskunnallisessa käsittelyssä. - Antaa riittävät kieli-, viestintä- ja yhteistyötaidot sekä valmiudet toimia monitieteisessä yhteisössä. Biomittaukset Mittaus- ja informaatiotekniikka Mittaus- ja informaatiotekniikka TL Pakollista opintojaksoa ei voi sisällyttää syventäviin opintoihin, mikäli se sisältyy esitietona olevaan opintokokonaisuuteen. MIT-1210 Mittaustekniikan matemaattiset menetelmät MIT-1510 Mittaus- ja informaatiotekniikan D-työseminaari 1 op 1 MIT-4030 Mikroanturit MIT-4050 Piianturien suunnittelu 7-8 op 18 op 1. Pakollinen diplomityönsä Anturitekniikan opintokokonaisuuteen tekeville. Vaihtoehtoiset opintojaksot Vaihtoehtoista opintojaksoa ei voi sisällyttää syventäviin opintoihin, mikäli se sisältyy esitietona olevaan opintokokonaisuuteen. ELE-2200 Analogiatekniikka I 1 MIT-1350 Anturitekniikan työkurssi 1 MIT-3030 Mittausdatan analyysi 2 1 MIT-3210 Kuvaan perustuva mittaus 1 1 MIT-4070 Bioanturit 1 MIT-5511 Akustiikan mittaukset 4-7 op 1 1. On valittava vähintään yksi opintojakso. Syventäviin opintoihin suositellaan alla mainittujen opintojaksojen lisäksi opintojaksoja lääketieteellisestä tekniikasta, elektroniikasta ja fysiikasta. Täydentävää opintojaksoa ei voi sisällyttää syventäviin opintoihin, mikäli se sisältyy esitietona olevaan opintokokonaisuuteen. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen ACI Mallinnus ja simulointi ACI Introduction to Microsystem Technology ACI Microfluidics MIT-1310 Mittaus- ja informaatiotekniikan työkurssi 3-8 op MIT-1330 Mittaus- ja informaatiotekniikan projektityö 3-7 op MIT-1710 Mittaus- ja informaatiotekniikan erityiskysymyksiä 2-1

179 179 MIT-3230 Kuvaan perustuva mittaus 2 MIT-5010 Teollisuusprosessien mittausjärjestelmät MIT-5210 Optiset menetelmät bioanalytiikassa Automaatio- ja informaatioverkot Yhteyshenkilö Hannu Koivisto Syventävät opinnot perehdyttävät opiskelijan aineopintoja syvällisemmin langatonta tietoliikennettä, hajautettuja tietokoneverkkoja ja kenttäväyliä hyödyntävään automaatioon. - Antaa yleiskuva ja kokonaisnäkemystä tietoverkkopohjaisen automaation erityispiirteistä sekä siihen liittyvästä säätöteoriasta. - Antaa syventävää tietämystä joltain opiskelijan valitseman tietoverkkopohjaisen automaation osa-alueelta. - Antaa kyky soveltaa ja kehittää hajautettua tietoverkkopohjaista automaatiota. - Opetuksen toteutuksen tavoitteena on opiskelijan tutkijantaitojen ja tieteellisen ajattelun kehittäminen sekä antaa valmiudet toimia alueen tutkimustehtävissä kansainvälisellä tasolla. Automaation tietotekniikka Hajautetut järjestelmät 2 2 ACI pakollinen vain niille, jotka tekevät diplomityön automaatio- ja informaatioverkoista ACI Säätötekniikan diplomityöseminaari 1 op ACI Tietoverkkopohjainen automaatio ACI Automaatioverkkojen erityiskysymyksiä 11 op Vaihtoehtoiset opintojaksot Kursseista ACI-20020, ACI-20030, ACI ja ACI tulee sisällyttää pitkään aineeseen vähintään kaksi. ACI Digitaalinen säätö ACI Säädön suunnittelu 7 op ACI Prosessiautomaation sovellukset 7 op ACI Automaation reaaliaikajärjestelmät 7 op Soveltuvin osin myös muut automaatiotekniikan opintojaksot. Aineopettajat voivat hyväksyä kokonaisuuteen myös muita opintoja. Erityisesti tietoliikennetekniikan ja ohjelmistotekniikan sekä syventäväksi tietoverkkopohjaisen automaation osaalueeksi valittua aihepiiriä tukevat opinnot ovat suositeltavia. Alla olevassa listassa esimerkkinä tyypillisiä valintoja. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen ACI Mallinnus ja simulointi ACI Tuotannon informaatiojärjestelmien integrointi ACI Säätösuunnittelu Matlab:lla ACI Automaation reaaliaikajärjestelmät ACI Automaation ohjelmistokomponentit ja sovelluspalvelut ACI Neuro- sumeat järjestelmät ACI Sumea laskenta ACI Identifiointi OHJ-4200 Laitteistonläheinen ohjelmointi OHJ-4400 Reaaliaikajärjestelmät OHJ-5010 Hajautettujen järjestelmien perusteet OHJ-5050 Hajautettujen järjestelmien tekniikat OHJ-5100 Seittiohjelmointi OHJ-5500 Mobiiliohjelmointi SGN-5200 Multimedia joukkoviestimissä TITA-1100 Tietojohtamisen peruskurssi TKT-1110 Mikroprosessorit TKT-2530 Satellittipaikannuksen perusteet TKT-3540 Sulautetut reaaliaikajärjestelmät 7 op 7 op SYVENTÄVÄT OPINNOT

180 180 SYVENTÄVÄT OPINNOT TLT-2300 Tietoliikenneprotokollat TLT-2686 Next Generation Networking TLT-2706 Traffic Modeling and Network Simulation Techniques TLT-3200 Tietoturvallisuuden jatkokurssi TLT-5100 Tiedonsiirtotekniikan perusteet TLT-6100 Langattoman tietoliikenteen perusteet Automaation ohjelmistotekniikka op Yhteyshenkilö Seppo Kuikka Automaatio on kriittinen kilpailutekijä joustavassa ja verkostuvassa, uuden teollisen tuotantotavan mukaisessa tuotannossa. Yleisenä pyrkimyksenä automaatiosovelluksissa on toisaalta älyn hajauttaminen ohjattaviin laitteisiin ja toisaalta tuotannon hallinnan integroiminen yrityksen liiketoimintaprosesseihin. Ohjelmisto-osaamisesta on puolestaan tullut yhä tärkeämpää automaatiojärjestelmien ja -sovellusten kehityksessä. - Antaa opiskelijalle syvällinen tietämys ohjelmistoilla toteutettavan automaation hajautuksesta ohjattaviin laitteisiin sekä tuotannon hallinnan liiketoimintalähtöisestä integraatiosta. - Valmentaa opiskelija teollisuuden hajautettujen, sulautettujen ja reaaliaikaisten automaatiojärjestelmien ja -sovellusten kehitykseen. - Perehdyttää opiskelija olio-, komponentti- ja sovelluspalvelupohjaisen mallinnuksen menetelmiin sekä säätö- ja simulointitekniikoiden soveltamiseen näiden määrittelyn ja suunnittelun perusmenetelmien yhteydessä. - Opastaa opiskelija hyödyntämään automaation ohjelmistotekniikan nopeasti uudistuvia toteutustekniikoita. Automaation tietotekniikka Hajautetut järjestelmät Ohjelmistotekniikka ACI Automaatiotekniikan perusteet on pakollinen esitietovaatimus. ACI pakollinen vain niille, jotka tekevät diplomityön automaation ohjelmistotekniikasta. ACI Säätötekniikan diplomityöseminaari 1 op ACI Digitaalinen säätö ACI Tuotannon informaatiojärjestelmien integrointi 1 ACI Automaation reaaliaikajärjestelmät 7 op ACI Automaation ohjelmistokomponentit ja sovelluspalvelut 7 op OHJ-4200 Laitteistonläheinen ohjelmointi 1 29 op 1. Opintojaksot ACI ja OHJ-4200 ovat keskenään vaihtoehtoisia. Molempien valintaa kuitenkin suositellaan (ks. kohta ). Soveltuvin osin myös muut automaatiotekniikan ja ohjelmistotekniikan opintojaksot. Opintokokonaisuuden vastuuhenkilö voi hyväksyä muitakin opintojaksoja. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen ACI Säädön suunnittelu 7 op ACI Mallinnus ja simulointi ACI Prosessiautomaation sovellukset 7 op ACI Tuotannon informaatiojärjestelmien integrointi ACI Säätösuunnittelu Matlab:lla ACI Panosprosessien automaatio ACI Tietoverkkopohjainen automaatio ACI Automaatioverkkojen erityiskysymyksiä ACI Introduction to Microsystem Technology IHTE-1100 Käytettävyyden perusteet IHTE-2100 Käyttöliittymäsuunnittelun perusteet IHTE-3100 Käyttäjäkeskeinen tuotekehitys IHTE-3300 Käyttäjäkeskeisen suunnittelun työkurssi

181 181 IHTE-3900 Käytettävyys ohjelmistoprojektissa MIT-5010 Teollisuusprosessien mittausjärjestelmät OHJ-1450 Olio-ohjelmoinnin jatkokurssi OHJ-2010 Tietorakenteiden käyttö OHJ-2550 Tekoäly OHJ-3050 Ohjelmistotuotannon menetelmät OHJ-3060 Ohjelmistojen testaus OHJ-3200 Ohjelmistoarkkitehtuurit OHJ-3300 Johdatus tietokantoihin OHJ-3900 Ohjelmistoprojektin johtaminen OHJ-4200 Laitteistonläheinen ohjelmointi OHJ-4300 Sulautetut järjestelmät OHJ-5100 Seittiohjelmointi OHJ-5200 XML ohjelmistokehityksessä OHJ-5201 Web-palveluiden toteutustekniikat OHJ-5500 Mobiiliohjelmointi OHJP-7010 Semanttinen web OHJP-7100 Sopeutuvat web-palvelut 8 op Lisätiedot Automaatiotoimialan tarpeisiin suuntautuva ohjelmistotekniikan opiskelu tarvitsee tuekseen yleisiä automaatio- ja ohjelmisto-opintoja, joita on sisällytetty sekä opintokokonaisuuden pakollisiin että täydentäviin opintojaksoihin. Haluttaessa opintokokonaisuutta voi suunnata myös teollisuustalouteen sekä automaation lukuisille sovellusalueille täydentävien opintojaksojen tarkoituksenmukaisilla valinnoilla. Bioelektromagnetismi Yhteyshenkilö Jaakko Malmivuo Bioelektromagnetismin opintokokonaisuus antaa syvälliset tiedot ihmisen biosähköisistä ja biomagneettista ilmiöistä, niitä käsittelevistä teorioista ja niiden analysointimenetelmistä. Keskeisellä sijalla ovat ilmiöiden mallintaminen sekä suorien ja käänteisten ongelmien ratkaiseminen konstruoitujen elementtimallien avulla. Opinnot antavat hyvät valmiudet tieteelliseen tutkimukseen ja jatkokoulutukseen. - Syventää tietoja ihmisen biosähköisistä ja biomagneettista ilmiöistä, niitä käsittelevistä teorioista ja niiden analysointimenetelmistä. - Antaa valmiudet kuvata ja analysoida biosähköisiä ilmiöitä mallien avulla ja konstruoida elementtimalleja biosähköisten ilmiöiden suorien ja käänteisten ongelmien ratkaisemiseksi. - Antaa valmiudet tieteelliseen tutkimustyöhön bioelektromagnetismin alalla. Lääketieteellinen tekniikka Matemaattinen mallinnus LTT-2506 Medical Electronics Laboratory LTT-5906 Master's Seminar on Biomedical Engineering LTT-6106 Bioelectromagnetism LTT-6406 Modelling of Physiological Systems LTT-6426 Computational Modelling of Cardiovascular and Nervous System Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen LTT-5506 Biomedical Engineering Project 4-7 op LTT-6206 Cellular Electrophysiology LTT-6306 Neuroinformatics MAT Matemaattisen mallinnuksen peruskurssi MAT Introduction to scientific computing MAT Inversio-ongelmat Biomateriaalitekniikka Yhteyshenkilö Minna Kellomäki Biomateriaalit ovat biosfääriin sopeutuvia joko synteettisiä tai luonnosta peräisin olevia materiaaleja tai modifioituja luon- SYVENTÄVÄT OPINNOT

182 182 SYVENTÄVÄT OPINNOT nonmateriaaleja. Biomateriaaleille on luonteenomaista, että ne voidaan palauttaa (esim. kompostoimalla) luonnon kiertokulkuun ja/tai ne ovat kudosystävällisiä. Biomateriaalien erikoissovellukset ovat lääketieteen ja biotekniikan aloilla, mutta yhä lisääntyvästi biomateriaaleja kehitetään myös pakkaus-, kertakäyttötuote- ja hygieniatuoteteollisuuden tarpeisiin. - Antaa edellytykset tieteelliseen jatkokoulutukseen - Antaa valmiudet toimia työelämässä biomateriaalitekniikan asiantuntijana ja kehittäjänä - Antaa valmiudet osallistua biomateriaalitekniikkaa koskevien kysymysten yhteiskunnalliseen keskusteluun - Antaa työelämän, tieteellisen toiminnan sekä yhteiskunnallisen keskustelun edellyttämät kieli-, viestintä- ja yhteistyötaidot sekä valmiudet toimia monitieteisessä ja kansallisessa yhteisössä - Antaa opiskelijalle hyvä biomateriaalitekniikan tuntemus sekä sitä tukevien aihepiirien perusteiden tuntemus - Antaa valmiudet ymmärtää tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien perusteita, sekä antaa taito soveltaa oman alan tieteellisiä menetelmiä työelämän tehtäviin Biomateriaalitekniikka Materiaalitekniikan aineopinnot 2 2 BIOM-1990 Biomateriaalitekniikan seminaari on pakollinen biomateriaalitekniikan diplomityöntekijöille. BIOM-1400 Biohajoavat polymeerit BIOM-1900 Implantin kehittäminen BIOM-1990 Biomateriaalitekniikan seminaari BIOM-4100 Multifunktionaaliset biomateriaalit LTT-1500 Lääkintälaitemääräykset TETA-2400 Laatujohtaminen 2 Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen ACI Automaatiotekniikan perusteet ACI Mallinnus ja simulointi BIOM-2100 Kudosteknologia I BIOM-3100 Implantologia FYS-7100 Johdatus pehmeän aineen fysiikkaan FYS-7200 Biologinen fysiikka KEM-3100 Polymeerikemia KEM-3150 Polymeerikemian työt KMT-3800 Lääketieteelliset tekstiilit KMT-7000 Suulakepuristus ja sulakehruu KMT-7400 Kuitukangasteknologia KSU-1030 CAD jatkokurssi LTT-1010 Ihmisen anatomia ja fysiologia MOL-3100 Elektronimikroskopia MOL-6600 Polymeerien vaurioanalyysi ja tutkimusmenetelmät MOL-7300 Moderni keraamitekniikka TETA-1200 Yrityksen talous TETA-2100 Johtajuus ja henkilöstövoimavarat TETA-2200 Sisäinen laskentatoimi TUR-2400 Luotettavuus- ja riskianalyysi Lisätiedot Lisäksi biomateriaalitekniikan pääaineopiskelijoille suositellaan bioteknologian, lääketieteen tai farmasian opintoja. Biomittaukset Yhteyshenkilö Jukka Lekkala Biomittausten syventävien opintojen kokonaisuus tarjoaa poikkitieteellisen näkökulman biotekniikkaan ja yhdistää siihen uutta mittaustekniikkaa sekä älykkäitä mikrojärjestelmiä. Opintokokonaisuus painottuu biosähköisiin ja biokemiallisiin mittauksiin ja niissä käytettäviin antureihin. Biomittaustekniikan opintokokonaisuuteen on suositeltavaa sisällyttää opintoja, jotka antavat hyvän pohjan sähköisten, fysikaalisten ja kemiallisten ilmiöiden ymmärtämiselle.

183 183 Keskeisiä asioita opintokokonaisuudessa ovat anturien mallinnus ja rakenteet, biosähköisten ja biokemiallisten mittausten menetelmät ja sovellukset, mittauskohteisiin kytkeytyminen, syntyvän signaalin ja sen ominaisuuksien ymmärtäminen, mittausinformaation epävarmuuden ymmärtäminen ja epävarmuutta sisältävän mittaustiedon hyödyntäminen. Opintokokonaisuus antaa valmiuden erilaisten mittausjärjestelmien ja anturituotteiden suunnittelu- ja kehitystehtäviin sekä auttaa muodostamaan perustan, jonka avulla kriittinen mittausjärjestelmien suorituskyvyn arviointi onnistuu. - Antaa valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen. - Antaa edellytykset tieteelliseen jatkokoulutukseen. - Antaa valmiudet toimia työelämässä biomittaustekniikan asiantuntijana ja kehittäjänä. - Antaa valmiudet toimia asiantuntijana biomittaustekniikkaa koskevien ilmiöiden ja ongelmien yhteiskunnallisessa käsittelyssä. - Antaa riittävät kieli-, viestintä- ja yhteistyötaidot sekä valmiudet toimia monitieteisessä yhteisössä. - Biomittaustekniikka antaa valmiudet erilaisten biotieteisiin liittyvien mittausjärjestelmien ja analytiikkatuotteiden suunnitteluun, mallintamiseen ja toteuttamiseen. Biomittaukset 2 MIT-2010 Metrologia ja SMG-1300 Sähkömagneettiset kentät ja aallot I on sisällytettävä koulutusohjelman perus- ja aineopintoihin. LTT-2300 Kliiniskemiallinen instrumentointi LTT-6100 Bioelektroniikka MIT-1210 Mittaustekniikan matemaattiset menetelmät MIT-1510 Mittaus- ja informaatiotekniikan D-työseminaari 1 op 1 MIT-4070 Bioanturit 2 1. Pakollinen diplomityönsä Biomittausten opintokokonaisuuteen tekeville. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen ACI Introduction to Microsystem Technology ACI Microfluidics FYS-1400 Optiikka LTT-1800 Lääketieteellisen tekniikan työkurssi LTT-2100 Lääketieteellinen elektroniikka LTT-2200 Implantoitavat laitteet LTT-4200 Lääketieteellisten kuvien käsittely LTT-6400 Fysiologisten järjestelmien mallintaminen MIT-1310 Mittaus- ja informaatiotekniikan työkurssi 3-8 op MIT-1350 Anturitekniikan työkurssi MIT-3010 Mittausdatan analyysi 1 7 op MIT-3050 Mittausten informaatiosisältö ja datan luotettavuus MIT-3210 Kuvaan perustuva mittaus 1 MIT-5210 Optiset menetelmät bioanalytiikassa Biosensing Yhteyshenkilö Jaakko Malmivuo Biosensing -opintokokonaisuuden tavoite on syventää ja yhdistää eri tekniikan alojen tietämystä monimutkaisten, pienikokoisten ja erityisesti implantoitujen mittausjärjestelmien kehittämiseksi ja biologisten ja fysiologisten ilmiöiden tutkimiseksi. - Yhdistää lääketieteellisen tekniikan, elektroniikan, mittaustekniikan ja biomateriaalitekniikan osaaminen biologisten ja fysiologisten ilmiöiden tutkimiseksi. - Antaa valmiudet erilaisten biologisten ja fysiologisten ilmiöiden syvälliselle ymmärtämiselle. - Antaa valmiudet suunnitella ja toteuttaa biologisten ilmiöiden mittaus- ja analysointijärjestelmiä. SYVENTÄVÄT OPINNOT

184 184 SYVENTÄVÄT OPINNOT Biomateriaalitekniikka Elektroniikka Lääketieteellinen tekniikka Mittaus- ja informaatiotekniikka Alla mainituista kursseista on valittava vähintään yksi kunkin neljän vastuulaitoksen tarjoamista kursseista. On suositeltavaa, että opinnot täydennetään intopisteen laajuuteen monitieteisyyttä painottaen oman koulutusohjelman ulkopuolisilla kursseilla. Alla mainittujen kurssien lisäksi voi suorittaa räätälöidyn työkurssin, jonka laboratoriotyöt muodostuvat kunkin laitoksen syventäviin opintoihin liittyvistä erikseen mainituista laboratoriotöistä. BIOM-1200 Biomateriaalit lääketieteen käyttöön BIOM-1900 Implantin kehittäminen ELE-4150 Mikroelektroniikan pakkaustekniikka ELE-4200 Elektroniikan materiaalit ELE-4250 Elektroniikan miniatyrisointi LTT-2206 Implantable devices LTT-6106 Bioelectromagnetism LTT-6406 Modelling of Physiological Systems MIT-4030 Mikroanturit MIT-4070 Bioanturit 50 op Lisätiedot Opintokokonaisuutta suositellaan opiskelijoille, jotka ovat opiskelleet lääketieteellisen elektroniikan, elektroniikan pakkausja tuotantotekniikan, anturitekniikan tai biomateriaalitekniikan syventävät opinnot. Digitaalisten piirien suunnittelu Yhteyshenkilö Olli Vainio Mikropiirien tarjoamat mahdollisuudet ovat voimakkaasti lisääntyneet piirikapasiteetin kasvaessa Mooren lain mukaisesti. Integroidut piirit ovat keskeisiä osia lähes kaikissa elektronisissa laitteissa. Usein käytetään piirejä, jotka suunnitellaan tiettyä sovellusta tai asiakasta varten. Tämän opintokokonaisuuden tarkoituksena on opettaa digitaalisten integroitujen piirien suunnittelua nykyaikaisilla menetelmillä. Syventävät opinnot suoritettuaan opiskelija pystyy toimimaan vaativissa piirisuunnittelutehtävissä teollisuuden tuotekehitys- ja tutkimushankkeissa. - Oppia digitaalisten integroitujen piirien suunnittelua nykyaikaisilla menetelmillä. - Tuntea asiakaskohtaisen mikropiirin suunnitteluvuon eri vaiheet. - Tuntea integroitujen piirien teknologiatrendit. - Pystyy toimimaan piirisuunnittelijana teollisuuden tuotekehityshankkeissa. - Antaa pohja jatko-opintoihin. Digitaali- ja tietokonetekniikka Elektroniikka Tietoliikenne-elektroniikka TKT-1400 ASIC-suunnittelu I TKT-1410 Suunnittelun varmennus Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen ELE-2100 Puolijohdekomponenttien sovellukset ELE-4150 Mikroelektroniikan pakkaustekniikka ELE-5050 Elektroniset piirialkiot ELE-5100 Integroidut digitaalipiirit ELE-5300 Nopeat integroidut piirit op

185 185 TKT-1500 ASIC-suunnittelu II TKT-1510 Testattavuussuunnittelu TKT-1530 Asynkroniset piirit TKT-1540 Digitaali- ja tietokonetekniikan diplomityöseminaari TKT-1550 Digitaali- ja tietokonetekniikan diplomityöseminaariesitys TKT-2431 SoC-suunnittelu TKT-2520 Projektityö TKT-9616 Scientific Publishing 1 op 0 op 5-8 op 4- Lisätiedot Opintojaksoista voi vaihtoehtoisesti suorittaa englanninkielisen version. Elektroniikan materiaalien syventävät opinnot Yhteyshenkilöt Pekka Heino, Toivo Lepistö Elektroniikan materiaalien opinnot on tarkoitettu materiaalitekniikan pääaineopiskelijoille, jotka haluavat syventyä elektroniikan valmistuksen materiaalikysymyksiin. Elektroniikan opetuksen osa-alueita ovat kokoonpanon kannalta keskeiset materiaalit sekä pakkaus- ja liitostekniikat. Elektroniikan perusteet ELE-4100 Elektroniikan tuotantotekniikka ELE-4150 Mikroelektroniikan pakkaustekniikka ELE-4200 Elektroniikan materiaalit MOL-5110 Muovien tekniset sovellukset I/Materiaalit MOL-7200 Tekniset keraamit 2 21 op Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen ELE-4050 Elektroniikkatuotteen suunnittelun ympäristönäkökohtia MOL-2200 Materiaalien mekaaninen käyttäytyminen MOL-3100 Elektronimikroskopia MOL-5120 Muovien tekniset sovellukset II/ Materiaalien ominaisuudet MOL-5130 Muovien tekniset sovellukset III/ Tuotteiden tekninen suunnittelu MOL-5140 Muovien tekniset sovellukset IV/ Muotoilu, mekaaninen työstö MOL-5150 Muovien tekniset sovellukset V/ Liittäminen MOL-7300 Moderni keraamitekniikka MOL-7620 Ohutkalvotekniikat Elektroniikka: Elektroniikan laitesuunnittelu Yhteyshenkilö Markku Kivikoski Elektroniikan laitesuunnittelussa opetus painottuu elektronisten komponenttien ja piirien alueelle. Tämän lisäksi opintokokonaisuuteen sisältyy järjestelmätason opetusta. - Antaa valmiudet elektronisten piirien ja laitteiden toiminnan ymmärtämiseen ja niiden suunnitteluun. Elektroniikka ELE-3100 Sovelletun elektroniikan työkurssi ELE-3150 EMC-suunnittelu ELE-3200 Elektroniikan tuotekehitys ELE-3250 Analogiatekniikka II 2 8 op 7 op 2 SYVENTÄVÄT OPINNOT

186 186 SYVENTÄVÄT OPINNOT Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen ELE-3050 CAE elektroniikassa ELE-3300 Audioelektroniikka 4-7 op ELE-3350 Mekatroniikan erityiskysymyksiä ELE-3400 Sovelletun elektroniikan erityiskysymyksiä 5- ELE-4050 Elektroniikkatuotteen suunnittelun ympäristönäkökohtia ELE-4100 Elektroniikan tuotantotekniikka ELE-4250 Elektroniikan miniatyrisointi ELE-5100 Integroidut digitaalipiirit ELE-5150 Integroidut analogiapiirit ELE-6050 RF-tekniikan perusteet I ELE-6100 Suurtaajuustekniikan perusmittaukset ELE-7050 Sulautetut prosessorisovellukset ELE-7100 Moderni käyttöliittymäelektroniikka ELE-7150 Näyttötekniikat ELE-7200 Virtuaalitodellisuuden toteutustekniikat SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) TKT-1200 Digitaalisuunnittelu I Lisätiedot Mikäli opintokokonaisuuteen tehdään diplomityö, on Elektroniikan diplomityöseminaariin (ELE-1100) osallistuminen ja seminaariesitelmän pitäminen pakollista. Elektroniikka: Elektroniikan pakkaus- ja tuotantotekniikka Yhteyshenkilö Markku Kivikoski Elektroniikan pakkaus- ja tuotantotekniikassa opetuksen tärkeinä osa-alueina ovat laitteen toiminnan ja kokoonpanon kannalta keskeiset materiaalit sekä pakkaus- ja liittämistekniikat. Tämän lisäksi opintokokonaisuus sisältää tuotantotoiminnan suunnittelun, ohjaamisen ja kehittämisen opetusta. - Antaa laitteen toiminnan ja kokoonpanon kannalta keskeisten materiaalien ja mikroelektroniikan pakkaus- ja liittämistekniikoiden sekä pakkausten valintakriteerien perustiedot. - Antaa perustiedot tuotantotoiminnan suunnitteluun, ohjaamiseen ja kehittämiseen. Elektroniikka ELE-4100 Elektroniikan tuotantotekniikka ELE-4150 Mikroelektroniikan pakkaustekniikka ELE-4200 Elektroniikan materiaalit ELE-5200 Elektroniikan miniatyrisoinnin työkurssi 2 8 op 2 Täydentävistä opintojaksoista suositellaan valittavaksi kurssi ELE-4250 Elektroniikan miniatyrisointi. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen ELE-3150 EMC-suunnittelu ELE-3200 Elektroniikan tuotekehitys 7 op ELE-4050 Elektroniikkatuotteen suunnittelun ympäristönäkökohtia ELE-4220 Elektroniikan uudet valmistusmenetelmät ELE-4250 Elektroniikan miniatyrisointi ELE-5450 Mikroelektroniikan erityiskysymyksiä 3- MOL-3000 Materiaalitieteen fysikaaliset tutkimusmenetelmät MOL-6910 Muovimateriaalit SMG-4100 Sähkömateriaalioppi TTE-1010 Tuotantotekniikan perusteet TTE-4010 Laatu- ja mittaustekniikat TTE-5026 Assembly Automation Lisätiedot Mikäli opintokokonaisuuteen tehdään diplomityö, on Elektroniikan diplomityöseminaariin (ELE-1100) osallistuminen ja seminaariesitelmän pitäminen pakollista.

187 187 Elektroniikka: Mikroelektroniikka Yhteyshenkilö Karri Palovuori Mikroelektroniikassa opetus keskittyy analogia- ja digitaalipiirien suunnitteluun. Tämän lisäksi opintokokonaisuuden tärkeinä osa-alueina ovat puolijohdekomponenttien valmistus ja toiminta. - Antaa perustiedot integroitujen analogia- ja digitaalipiirien suunnitteluun. - Antaa perustietämys puolijohdekomponenttien valmistuksesta ja toiminnasta. Elektroniikka ELE-5050 Elektroniset piirialkiot ELE-5100 Integroidut digitaalipiirit ELE-5150 Integroidut analogiapiirit ELE-5200 Elektroniikan miniatyrisoinnin työkurssi 2 8 op 2 Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen ELE-3150 EMC-suunnittelu ELE-4150 Mikroelektroniikan pakkaustekniikka ELE-4200 Elektroniikan materiaalit ELE-4220 Elektroniikan uudet valmistusmenetelmät ELE-5300 Nopeat integroidut piirit ELE-5450 Mikroelektroniikan erityiskysymyksiä 3- ELE-6050 RF-tekniikan perusteet I ELE-6100 Suurtaajuustekniikan perusmittaukset ELE-6250 Aktiiviset RF-piirit SMG-5050 Sähkömagnetiikka ja tietoliikennetekniikka TKT-1400 ASIC-suunnittelu I TKT-1500 ASIC-suunnittelu II TLT-5200 Tietoliikenneteoria 5-7 op Lisätiedot Mikäli opintokokonaisuuteen tehdään diplomityö, on Elektroniikan diplomityöseminaariin (ELE-1100) osallistuminen ja seminaariesitelmän pitäminen pakollista. Elektroniikka: Suurtaajuustekniikka Yhteyshenkilö Markku Kivikoski Suurtaajuustekniikassa opetuksen tärkeinä osa-alueina ovat korkeiden taajuuksien aiheuttamat ilmiöt, radioaaltojen eteneminen ja käyttäytyminen eri tilanteissa, RF- ja mikropiirien sekä antennien suunnittelun ja mittausten perusteet. - Opiskelijalle tarjotaan mahdollisuus hankkia sekä teoreettiset että käytännölliset tiedot ja taidot, joita tarvitaan mikroaaltoja radiotaajuuselektroniikan käyttöön ja suunnitteluun liittyvissä asiantuntijatehtävissä. - Opiskelijalle tarjotaan mahdollisuus oppia soveltamaan vakiintuneita teknisiä ja tieteellisiä menetelmiä sekä tietoa konkreettisissa työtehtävissä. Elektroniikka ELE-6050 RF-tekniikan perusteet I ELE-6100 Suurtaajuustekniikan perusmittaukset ELE-6150 RF-tekniikan perusteet II ELE-6250 Aktiiviset RF-piirit ELE-6280 RF-projekti Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen ELE-3150 EMC-suunnittelu ELE-6200 Antennisuunnittelu ELE-6300 Radiotaajuinen tunnistustekniikka 2 2 SYVENTÄVÄT OPINNOT

188 188 ELE-6350 Radionavigointi ja tutkajärjestelmät 5- SMG-5050 Sähkömagnetiikka ja tietoliikennetekniikka SMG-5450 Antennit ja ohjatut aallot TLT-5200 Tietoliikenneteoria 5-7 op TLT-6206 Radio Propagation in Wireless Networks TLT-6306 RF Equipment for Wireless Networks Lisätiedot Mikäli opintokokonaisuuteen tehdään diplomityö, on Elektroniikan diplomityöseminaariin (ELE-1100) osallistuminen ja seminaariesitelmän pitäminen pakollista. Factory Automation TTE-5106 Design of Robot Systems TTE-5216 Machine Vision in Production Automation TTE-5306 Control in Robotics and Automation: Advanced Course TTE-5406 Formal Methods in Factory Automation 2 21 op SYVENTÄVÄT OPINNOT Factory Automation Yhteyshenkilö Jose Martinez Lastra Factory Automation advanced students will learn how to identify, model, program, control, validate, verificate, orchestrate, choreograph and architect manufacturing systems. In particular, the discipline of Factory Automation makes possible to build the next generation of Intelligent Manufacturing Systems, with special focus on the important role of applied Information and Communication Technologies (ICT). Students who graduate from Factory Automation can expect to work for different stakeholders of the added-value chain of industrial automation, including not only manufacturers but also automation suppliers, machine builders and system integrators. - The objective of advanced studies for factory automation in production engineering is train students in specific disciplines of the field. - The advanced studies are firstly aimed at providing profound know-how on the latest industrial technologies available. Most importantly, the advanced studies are intended to train students in practices that are prerequisites for innovation and for performing professional and/or academic research and technical development within the field. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen TTE-5026 Assembly Automation TTE-5316 Factory Information Systems in Electronics Production TTE-5706 Special Assignment in Factory Automation 6-9 op Hajautetut ohjelmistot Yhteyshenkilö Tommi Mikkonen Hajautetut ohjelmistot soveltuvat niille, jotka haluavat ymmärtää hajautuksessa käytettyjä tekniikoita syvällisesti ja saada valmiudet hajautettujen ohjelmistojen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Opintokokonaisuus vaatii ohjelmistosuunnitteluun liittyviä taitoja, sillä monet periaatteellisesti tärkeät seikat havainnollistetaan ohjelmistojen toteutustekniikkaa käyttäen. - Hajautettujen ohjelmistojen syventävä opintokokonaisuus sisältää perustiedot ja -taidot hajautettujen ohjelmistojen käytännön suunnittelutyölle. - Perusperiaatteiden lisäksi opintokokonaisuus sisältää myös esittelyn tärkeimmistä välikerrosarkkitehtuureista, joita hajautetuissa ohjelmistoissa käytetään.

189 189 Hajautetut järjestelmät Ohjelmistotekniikka OHJ-3500 Ohjelmistotuotannon projektityö OHJ-4010 Rinnakkaisuus OHJ-4100 Käyttöjärjestelmät OHJ-5010 Hajautettujen järjestelmien perusteet OHJ-5050 Hajautettujen järjestelmien tekniikat 2 tai op 2 Vaihtoehtoiset opintojaksot Vaihtoehtoisista kursseista on suoritettava ainakin yksi. Opintokokonaisuuden voi tarvittaessa täydentää intopisteeseen muilla vaihtoehtoisilla kursseilla tai täydentävillä kursseilla. OHJ-1450 Olio-ohjelmoinnin jatkokurssi OHJ-2100 Ohjelmistotieteen perustyökaluja OHJ-3010 Ohjelmistotuotannon perusteet OHJ-3050 Ohjelmistotuotannon menetelmät OHJ-3100 Ohjelmien ylläpito ja evoluutio OHJ-3340 Tietokantajärjestelmien suunnittelu ja toteutus OHJ-4400 Reaaliaikajärjestelmät OHJ-5100 Seittiohjelmointi OHJ-5200 XML ohjelmistokehityksessä OHJ-5500 Mobiiliohjelmointi Täydentäviksi opintojaksoiksi kelpaavat kaikki ohjelmistotekniikan laitoksen kurssit tai tietoliikennetekniikan protokollaohjelmointiin liittyvät kurssit. Hydraulitekniikka Yhteyshenkilö Kalevi Huhtala Hydraulitekniikan opinnot syventävät hydraulitekniikan teoria tuntemusta ja antavat valmiuden suunnitella ja simuloida hydraulijärjestelmiä tietokoneavusteisesti. Lisäksi opinnot antavat valmiudet ymmärtää ja suunnitella erilaisia sähköhydraulisia servojärjestelmiä. Opintokonaisuus tutustuttaa opiskelijat ympäristöystävälliseen hydrauliikkaan, eteenkin vesihydrauliikkaan. - Syventää hydraulitekniikkaan ja sen säätöteknisiin sovelluksiin liittyvää teoriaa. - Hallita teollisuus- ja mobilehydrauliikan komponenttien ja järjestelmien sekä sähköhydraulisten servojärjestelmien tietokoneavusteinen suunnittelu. - Syventää ympäristöystävällisen hydrauliikan, etenkin vesihydrauliikan, teoriaa ja tuntemusta. - Antaa valmius diplomityön suorittamiseen. - Antaa valmius jatko-opintojen aloittamisen. Hydrauliikka ja automatiikka IHA-2200 Vesihydrauliikan komponentit ja järjestelmät IHA-2400 Hydraulitekniikka II IHA-2500 Sähköhydrauliset servojärjestelmät IHA-2600 Hydraulijärjestelmien mallintaminen ja simulointi IHA-2800 Hydraulitekniikan erikoistyö Hypermedia 2 7 op 8 op Yhteyshenkilöt Ossi Nykänen, Seppo Pohjolainen Hypermedialla tarkoitetaan tiedon esittämistä, käsittelyä ja jäsentämistä siten että käyttäjä ja käyttötilanteen erityispiirteet tulevat huomioiduiksi. Hypermedian tyypillinen sovellus voi esimerkiksi olla verkkosivu ja tähän liittyvä sähköinen asiointipaikka, käyttäjäprofiiliin mukautuva käyttöohje tai vaikkapa SYVENTÄVÄT OPINNOT

190 190 SYVENTÄVÄT OPINNOT matkailijan mukana kulkeva vuorovaikutteinen, asiantuntijajärjestelmän piirteitä omaava matkaopas. World Wide Webin (WWW) kehittymisen myötä hypermedian rooli tieto- ja viestintätekniikassa on merkittävästi kasvanut. Sen menetelmät eivät kuitenkaan rajoitu vain verkkosovelluksiin; esimerkiksi rakenteisilla dokumenteilla on runsaasti sovelluksia kaikessa tietojenkäsittelyssä. - Pääaineen hyvä tuntemus sekä sivuaineiden alojen perusteiden tuntemus. - Valmius hypermedian soveltamiseen suurissa projekteissa, kyky alan teknisten menetelmien ja perustyökalujen ymmärtämiseen sekä riittävät pohjatiedot tieteellisille jatko-opinnoille. Hypermedia 2 Vaihtoehtoiset opintojaksot MATHM Rakenteiset dokumentit 1 MATHM Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi 1 MATHM Hypermedian ohjelmointi 1 MATHM Rakenteisten dokumenttien jatkokurssi 1 MATHM Hypermedian tuotantoprojektin hallinnan erityispiirteet 1 MATHM Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 1 1. Näistä opintojaksoista valitaan vähintään neljä (ellei suoritettu jo aineopinnoissa) Muitakin soveltuvia syventäviä opintojaksoja on sopimuksen mukaan valittavissa. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen ACI Sumea laskenta IHTE-1100 Käytettävyyden perusteet IHTE-1800 Ihminen ja tekniikka -seminaari 2- IHTE-2100 Käyttöliittymäsuunnittelun perusteet IHTE-3100 Käyttäjäkeskeinen tuotekehitys IHTE-3200 Käytettävyystutkimuksen menetelmät IHTE-3300 Käyttäjäkeskeisen suunnittelun työkurssi IHTE-3900 Käytettävyys ohjelmistoprojektissa IHTE-5100 Ihminen käyttäjänä IHTE-5200 Käyttökokemuksen kvantitatiivinen analyysi MAT Soft Computing MATHM Hypermedian erikoistyö MATHM Hypermedian projektityö 2-10 op MATHM Hypermedian vaihtuva-aiheinen työpaja 1- MATHM Hypermedian jatko-opintoseminaari 2- OHJ-2550 Tekoäly OHJ-3320 Tietokantojen suunnittelu OHJ-5100 Seittiohjelmointi OHJ-5200 XML ohjelmistokehityksessä OHJ-7400 Graafisen käyttöliittymän ohjelmointi 4- SGN-5406 Virtual Reality TLT-2300 Tietoliikenneprotokollat Kemia/TL,Y/ DI sivuaine Yhteyshenkilö Helge Lemmetyinen Kemian sivuaineen tavoitteena on vahvistaa kemian asiantuntemus tasolle, jolla DI pystyy itsenäisesti soveltamaan kemian tietoja ammattitehtävissään ja toimimaan yhteistyössä muiden kemistien kanssa hallinnon, tutkimuksen ja teollisuuden insinööritehtävissä. Kemia/TL/aineopinnot Kemia/Y/aineopinnot 2 2

191 191 KEM-3150 Polymeerikemian työt KEM-5250 Teollinen orgaaninen kemia 8 op Vaihtoehtoiset opintojaksot KEM-1300 Laaja kemia 4 1 KEM-3200 Pintakemia 1 KEM-4020 Fysikaalisen kemian työt 1 KEM-4150 Ympäristökemia 1 1. Näistä valitaan opintojaksot, jotka eivät kuulu aiemmin suoritettuihin opintokokonaisuuksiin. Kemian erikoistyön voi valita vain joko 3, 4 tai :n laajuisena. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen KEM-3500 Biofysiikka KEM-4100 Katalyyttikemia KEM-4200 Metallien kemia KEM-5050 Spektroskopia KEM-5100 Valokemia KEM-5126 Photochemistry, Laboratory KEM-5156 Optical Spectroscopy KEM-5200 Bio-orgaaninen kemia KEM-5300 Synteesiteknologia KEM-5430 Kemian erikoistyö KEM-5440 Kemian erikoistyö KEM-5450 Kemian erikoistyö Lisätiedot Opintokokonaisuuteen ei voi tehdä diplomityötä. Kokonaisuus on tarkoitettu kemian opintojen syventämiseen sivuaineena. Kemia/TL/DI 50 op Yhteyshenkilö Helge Lemmetyinen Kemia on perusluonnontiede, jonka syventävien opintojen tavoitteena on aineen rakenteen ja ominaisuuksien syvällinen tunteminen ja ymmärtäminen sekä taito soveltaa kemiaa. Kemian opinnot tarjoaa laajan joukon valinnaisia syventymisvaihtoehtoja kehittyvien kemian teknologioiden aloilta, kuten nanokemia ja -teknologia, supramolekulaariset rakenteet, asymmetrinen syntetiikka ja huippunopea spektroskopia. Tutkijakoulutus korostuu jo varhaisessa vaiheessa koulutusohjelman kemian opinnoissa. Syventävien kemian opintojen tavoitteena on täydentää kandidaatin tutkinnon kemian opintoja siten, että niissä saavutetaan määrältään ja laadultaan sekä kansallisesti että kansainvälisesti vertailukelpoinen DI:n kemistitutkinto, joka vastaa yhteiskunnan tarpeita sekä soveltavan kemian alalla teollisuudessa ja yrityksissä että tutkimuksen aloilla yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Kemia/TL/aineopinnot KEM-3150 Polymeerikemian työt KEM-4020 Fysikaalisen kemian työt KEM-4050 Orgaanisen kemian työt 2 KEM-4250 IR-spektroskopia KEM-4300 Differentiaalinen pyyhkäisykalorimetria KEM-4350 Kromatografia ja massaspektroskopia KEM-5050 Spektroskopia KEM-5100 Valokemia KEM-5200 Bio-orgaaninen kemia KEM-5250 Teollinen orgaaninen kemia KEM-5350 Kemian seminaari 2 4 Vaihtoehtoiset opintojaksot KEM-5430 Kemian erikoistyö 1 SYVENTÄVÄT OPINNOT

192 192 SYVENTÄVÄT OPINNOT KEM-5440 Kemian erikoistyö 1 KEM-5450 Kemian erikoistyö 1 1. Voidaan valita yksi ko. opintojaksoista Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen KEM-3200 Pintakemia KEM-3500 Biofysiikka KEM-4100 Katalyyttikemia KEM-4150 Ympäristökemia KEM-4200 Metallien kemia KEM-5126 Photochemistry, Laboratory KEM-5156 Optical Spectroscopy KEM-5300 Synteesiteknologia Kemia/Y/DI 50 op Yhteyshenkilö Helge Lemmetyinen Kemian syventävien opintojen tavoitteena on aineen rakenteen ja ominaisuuksien syvällinen tunteminen ja ymmärtäminen sekä taito soveltaa kemiaa. Ammatillisena tavoitteena on luoda kemian asiantuntemus toimia itsenäisesti ja yhteistyössä muiden alojen asiantuntijoiden kanssa erilaisissa hallinnon, tutkimuksen ja teollisuuden insinööritehtävissä. Koska ammattikäytäntöön liittyy olennaisesti elollinen luonto, kemian koulutus painottaa orgaanisten ja bio-orgaanisten systeemien ja materiaalien tuntemista, teollisten prosessien kemiallisen taustan ymmärtämistä sekä monipuolisten analyysimenetelmien opiskelua. Syventävien kemian opintojen tavoitteena on täydentää kandidaatin tutkinnon kemian opintoja siten, että niissä saavutetaan määrältään ja laadultaan, sekä kansallisesti että kansainvälisesti, vertailukelpoinen DI:n kemistitutkinto, joka vastaa yhteiskunnan tarpeita sekä soveltavan kemian alalla teollisuudessa ja yrityksissä että tutkimuksen aloilla yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Kemia/Y/aineopinnot KEM-3150 Polymeerikemian työt KEM-4020 Fysikaalisen kemian työt KEM-4050 Orgaanisen kemian työt 2 KEM-4150 Ympäristökemia KEM-4250 IR-spektroskopia KEM-4300 Differentiaalinen pyyhkäisykalorimetria KEM-4350 Kromatografia ja massaspektroskopia KEM-5100 Valokemia KEM-5200 Bio-orgaaninen kemia KEM-5300 Synteesiteknologia KEM-5350 Kemian seminaari 2 4 Vaihtoehtoiset opintojaksot KEM-5430 Kemian erikoistyö 1 KEM-5440 Kemian erikoistyö 1 KEM-5450 Kemian erikoistyö 1 1. Voidaan valita yksi ko. opintojaksoista Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen KEM-3200 Pintakemia KEM-3500 Biofysiikka KEM-4100 Katalyyttikemia KEM-4200 Metallien kemia KEM-5050 Spektroskopia KEM-5126 Photochemistry, Laboratory KEM-5156 Optical Spectroscopy KEM-5250 Teollinen orgaaninen kemia

193 193 Keraamimateriaalit Yhteyshenkilö Tapio Mäntylä Keraamimateriaalit ovat metallien ja muovien ohella tärkeitä modernin tekniikan kulmakiviä. Vaikka osa keraameista on laajaa perustuotantoa, kuten talous- ja saniteettikeramiikka ja lasit, yhä useammin keraameja hyödynnetään uuden teknologian eturintamassa sähköisinä, optisina, magneettisina ja mekaanisina komponentteina samoin kuin biomateriaaleina, suodattimina ja membraaneina sekä katalyytteinä. Keraamimateriaalien kokonaisuudessa opiskelijoille pyritään antamaan laaja-alainen materiaaliopillinen koulutus, johon sisältyy keskeisesti myös muiden materiaalien ymmärtämys. Kokonaisuutta voidaan painottaa, niin pääaineen kuin myös sivuaineen laajuisena, koneenrakennuksen ja prosessitekniikan sovellusten suuntaan, elektroniikan ja fotoniikan materiaalien suuntaan, biomateriaaleihin tai ympäristö- ja energiatekniikkaan. Keraamit ja pinnoitteet Materiaaliopin aineopinnot Materiaaliopin henkilökohtaiset aineopinnot Materiaalitekniikan aineopinnot MOL-2200 Materiaalien mekaaninen käyttäytyminen MOL-7100 Konstruktiiviset keraamit MOL-7200 Tekniset keraamit MOL-7300 Moderni keraamitekniikka op ELE-4200 Elektroniikan materiaalit ENER-7010 Teollisuuden prosessit FYS-2300 Elektronispektroskopia FYS-3200 Aerosolien mittausmenetelmät KEM-1300 Laaja kemia 4 KEM-2050 Kemian perustyöt KEM-2100 Orgaaninen kemia KEM-2150 Orgaanisen kemian työt 1 KEM-2200 Fysikaalinen kemia 1 KEM-2250 Fysikaalinen kemia 2 KEM-2300 Fysikaalinen kemia 3 KEM-3200 Pintakemia KMT-3700 Korkean teknologian kuidut KMT-7200 Tunnistin- ja tiedonsiirtokuidut KSU-4110 Tribologian perusteet MAT Tilastollinen kokeiden suunnittelu MOL-2300 Korroosio ja kuluminen MOL-3100 Elektronimikroskopia MOL-3200 Läpivalaisuelektronimikroskopia MOL-3300 Röntgendiffraktio MOL-4000 Valaminen valmistusmenetelmänä MOL-4100 Metallien faasimuutokset ja lämpökäsittelyt MOL-4500 Metallien liittämismenetelmät MOL-6100 Polymeerien reologia MOL-6500 Polymeerifysiikka MOL-7610 Pinnoitteet ja pintakäsittelyt MOL-7620 Ohutkalvotekniikat MOL-8500 Materiaaliopin erityistyö 3-8 op TME-3300 Murtumismekaniikka ja väsyminen TTE-6130 Lasertyöstöprosessit SYVENTÄVÄT OPINNOT Mikäli jokin pakollisista kursseista sisältyy muuhun opintokokonaisuuteen, tulee näiden kurssien tilalle ottaa täydentäviä kursseja niin, että intopistettä tulee täyteen. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen BIOM-1200 Biomateriaalit lääketieteen käyttöön BIOM-1900 Implantin kehittäminen Kiinteistönhallinta Yhteyshenkilö Teuvo Tolonen 2 - Tavoitteena on antaa kiinteistöalaan liittyvät syventävät tiedot. Opintokokonaisuuden sisältö ohjaa erityisesti kiinteistönhallinnan ja ylläpidon tehtäviin.

194 194 SYVENTÄVÄT OPINNOT Talonrakentaminen RTEK-3750 Kuntotutkimukset RTT-2010 Kiinteistöjohtaminen RTT-2020 Kiinteistön hoito ja hallinta RTT-3020 Rakennuttaminen RTT-8570 Kiinteistöhallinnan tietotekniikka 50 op 17 op Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen MPR-5120 Perustusten vahvistaminen RTEK-3720 Kantavien rakenteiden korjaaminen RTEK-3730 Rakenteiden korjaustekniikka RTEK-3740 Rakenteiden historia RTT-3010 Suunnittelun ohjaus rakennushankkeessa RTT-3020 Rakennuttaminen RTT-3880 Rakennushankkeen suunnittelun simulointi 5-8 op RTT-4040 Talotekniikka II RTT-4050 Rakennusalan yritystalous RTT-5020 Oikeusjärjestyksen perusteet RTT-5030 Yritys- ja kauppaoikeus 1 op RTT-6030 Rakennustuotannon ja -talouden erikoistyö RTT-6050 Rakennustuotannon ja -talouden erikoistyö RTT-6070 Rakennustuotannon ja -talouden erikoistyö 7 op RTT-8030 Rakennusmittaukset RTT-8040 Muodonmuutosmittaukset RTT-8540 Tiedonhallinnan perusteet RTT-8550 Tietojärjestelmien suunnittelu RTT-8590 Tiedonhallinnan ohjelmatyö Koneautomaatio Yhteyshenkilö Tapio Virvalo Automaatio on tämän päivän teollisuuden keskeinen kilpailutekijä, joka työllistää yhä enemmän suomalaisia diplomi-insinöörejä. Koneautomaation syventävien opintojen keskeisen osan muodostavat toimilaitteiden ohjaus ja säätö. Moduulille on ominaista mekatroninen ajattelu- ja toteutustapa, joka pyrkii hyödyntämään oikealla ja tehokkaalla tavalla mekaaniset ja elektroniset sekä automaatio- ja tietoteknilliset mahdollisuudet koneenrakennuksessa. - Antaa valmius automaattisten koneiden ja laitteiden suunnitteluun. - Syventää tietämystä toimilaitteiden ohjauksesta ja säädöstä. - Opettaa mekatroninen ajattelu- ja toteutustapa, joka yhdistää mekaaniset ja elektroniset sekä tietoteknilliset tekniikat. - Antaa valmius koneautomaatioon liittyvän diplomityön tekemiseen. - Antaa valmius aloittaa koneautomaation jatko-opinnot. Hydrauliikka ja automatiikka IHA-2500 Sähköhydrauliset servojärjestelmät IHA-3200 Toimilaitteiden säätö IHA-3400 Koneautomaation erikoistyö IHA-3506 Robotics and Teleoperation TEL-1360 Sähkömoottorikäytöt Konedynamiikka Yhteyshenkilö Erno Keskinen 2 8 op 7 op Konedynamiikan ammattiaineessa tarkastellaan koneen työkierron aikaisia dynaamisia ilmiöitä, jotka usein liittyvät mekanismien ja käyttölaitteiden toimintaan sekä prosessimateriaalin käyttäytymiseen. Jotkut prosessit perustuvat mekaanisen värähtelyn hyödyntämiseen, mutta monissa järjestelmissä niitä syntyy

195 195 ei-toivottuina ilmiöinä. Koneiden työkiertodynamiikkaa sekä värähtelyitä voidaan kuvata ja analysoida mallinnuksen ja simuloinnin sekä käytön aikaisten mittausten avulla. Tutkinto pätevöittää värähtely- tai simulointiasiantuntijan tehtäviin teollisuudessa ja tutkimuslaitoksissa. Energia- ja prosessitekniikka Hydrauliikka ja automatiikka Konstruktiotekniikka Materiaalitekniikan aineopinnot Mittaus- ja informaatiotekniikka Teknillinen mekaniikka KSU-3010 Mekaaniset värähtelyt KSU-3050 Konejärjestelmien simulointi 1 KSU-3210 Konerakenteiden mittaukset 1 TME-2300 Elementtimenetelmän perusteet Yhden näistä kursseista voi korvata kurssilla KSU-3020 Konedynamiikka. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen ACI Automaatiotekniikan perusteet KSU-3020 Konedynamiikka KSU-3050 Konejärjestelmien simulointi KSU-3060 Järjestelmädynamiikka KSU-3070 Roottoridynamiikka KSU-3210 Konerakenteiden mittaukset KSU-3220 Konedynamiikan mittaukset KSU-3250 Konediagnostiikka KSU-3280 Meluntorjunta KSU-3320 Paperikonemekanismit KSU-3330 Paperinvalmistuksen koneet KSU-3340 Työkonemekanismit KSU-3800 Konedynamiikan erityistyö KSU-4320 Käyttövarmuuden suunnittelu KSU-4710 Stokastisten ilmiöiden simulointi TME-2300 Elementtimenetelmän perusteet Konejärjestelmien suunnittelu Yhteyshenkilöt Asko Ellman, Erno Keskinen Konejärjestelmien suunnittelun ammattiaine on suoraa jatkoa kandidaatin tutkinnossa saavutetulle konstruktiotekniselle perustalle. Suunnittelijan perustiedot ja taidot täydentyvät tässä ammattiaineessa laajempien suunnittelukokonaisuuksien hallintaan, joka pätevöittää monipuolista näkemystä kysyviin suunnittelupäällikön tehtäviin. Opinnot suuntautuvat siten kokonaisten konejärjestelmien suunnitteluun. Lähestymistapoina ovat konstruktiivinen systematiikka sekä mekatroninen näkökulma, jotka yhdessä antavat mahdollisuuden korkean integraatioasteen saavuttamiseen sekä joustavien käyttäjäliittymien toteutukseen. Konejärjestelmän ja loppukäyttäjän yhteistoimintaa voidaan kuvata ja testata virtuaaliteknologian välineillä ennen varsinaista prototyyppivaihetta. Konstruktiotekniikka Teknillinen mekaniikka KSU-1220 Koneenosien suunnittelu KSU-3110 Konerakenteiden suunnittelu KSU-3350 Mekatronisen järjestelmän suunnittelu TME-2300 Elementtimenetelmän perusteet TTE-3010 Tuotekehitysoppi op Vaihtoehtoiset opintojaksot Vaihtoehtoinen kaikkien pakollisten opintojaksojen kanssa. KSU-3050 Konejärjestelmien simulointi SYVENTÄVÄT OPINNOT

196 196 SYVENTÄVÄT OPINNOT Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen ACI Automaatiotekniikan perusteet KSU-1040 CAE-erityistyö KSU-1220 Koneenosien suunnittelu KSU-1230 Kevyet konerakenteet KSU-1800 Koneensuunnittelun erityistyö KSU-3050 Konejärjestelmien simulointi KSU-3110 Konerakenteiden suunnittelu KSU-3210 Konerakenteiden mittaukset KSU-3280 Meluntorjunta KSU-3350 Mekatronisen järjestelmän suunnittelu KSU-4110 Tribologian perusteet KSU-4120 Tribologian jatkokurssi KSU-4320 Käyttövarmuuden suunnittelu KSU-4710 Stokastisten ilmiöiden simulointi TME-2300 Elementtimenetelmän perusteet TTE-3010 Tuotekehitysoppi Korjausrakentaminen Yhteyshenkilö Matti Pentti 2 Tavoitteena on perehtyä rakenteiden vaurioitumismekanismeihin, korjaustarpeen selvittämiseen ja rakenteiden korjaamisen suunnitteluun sekä toteuttamiseen. Talonrakentaminen MPR-5120 Perustusten vahvistaminen RTEK-3720 Kantavien rakenteiden korjaaminen RTEK-3730 Rakenteiden korjaustekniikka RTEK-3750 Kuntotutkimukset 50 op 1 Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen RTEK-3511 Rakennusfysiikka RTEK-3740 Rakenteiden historia RTEK-3820 Talonrakennustekniikan erikoistyö I RTEK-3830 Talonrakennustekniikan erikoistyö II RTEK-3840 Talonrakennustekniikan erikoistyö III RTEK-3880 Rakennushankkeen suunnittelun simulointi RTT-2010 Kiinteistöjohtaminen RTT-2020 Kiinteistön hoito ja hallinta RTT-3010 Suunnittelun ohjaus rakennushankkeessa RTT-3020 Rakennuttaminen RTT-4070 Rakennustuoteteollisuus ja erikoisurakointi RTT-4106 Project Management RTT-6030 Rakennustuotannon ja -talouden erikoistyö RTT-6050 Rakennustuotannon ja -talouden erikoistyö RTT-6070 Rakennustuotannon ja -talouden erikoistyö RTT-8030 Rakennusmittaukset RTT-8040 Muodonmuutosmittaukset Kudosteknologia 8 op 7 op Yhteyshenkilö Minna Kellomäki Kudosteknologiassa kehitetään menetelmiä hoitaa potilaiden kudos- ja elinvaurioita nykyistä tehokkaammin. Ottamalla mallia luonnon omista ratkaisuista pyritään saavuttamaan parempia hoitotuloksia. Tulevaisuuden tavoitteita on luoda ihmisille uusia kudoksia, jopa kokonaisia elimiä. Kudosteknologiassa yhdistellään uusilla tavoilla muun muassa biomateriaalitekniikan, solu- ja kudosbiologian sekä lääketieteen tietoja. Yhden alan osaaminen perusteellisesti on edellytys menestykseen, mutta haasteina ovat poikkitieteellisyys ja jatkuva oppiminen eri aloilta. - Antaa opiskelijalle hyvä tuntemus kudosteknologian eri osaalueista ja syvällisempi tietous yhden osa-alueen aihepiiristä - syvemmin hallittu osa-alue on teknisesti orientoitunut

197 197 - Antaa valmiudet ymmärtää tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien perusteita, sekä antaa taito soveltaa opittua poikkitieteellisesti kudosteknologiaan - Antaa edellytykset tieteelliseen jatkokoulutukseen - Antaa valmiudet toimia työelämässä kudosteknologian asiantuntijana ja kehittäjänä - Antaa valmiudet osallistua kudosteknologiaa ja sen osaalueita koskevien kysymysten yhteiskunnalliseen keskusteluun ja ymmärtää lisäksi alan sosiaaliset, taloudelliset ja tieteelliset vaikutukset maailmanlaajuisesti - Antaa työelämän, tieteellisen toiminnan sekä yhteiskunnallisen keskustelun edellyttämät kieli-, viestintä- ja yhteistyötaidot sekä valmiudet toimia monitieteisessä ja -kansallisessa yhteisössä Kudosteknologia 2 BIOM-1990 Biomateriaalitekniikan seminaari on pakollinen kudosteknologian diplomityöntekijöille. BIOM-1400 Biohajoavat polymeerit BIOM-1900 Implantin kehittäminen BIOM-1990 Biomateriaalitekniikan seminaari BIOM-2190 Johdanto kudosrakenteisiin 1 op BIOM-2200 Kudosteknologia II BIOM-3100 Implantologia BIOM-4100 Multifunktionaaliset biomateriaalit 2 Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen BIO-2000 Molekulaarinen bioteknologia BIO-2600 Geeniteknologian menetelmät FYS-7100 Johdatus pehmeän aineen fysiikkaan FYS-7200 Biologinen fysiikka KEM-2150 Orgaanisen kemian työt 1 KEM-4250 IR-spektroskopia KEM-4300 Differentiaalinen pyyhkäisykalorimetria KEM-4350 Kromatografia ja massaspektroskopia KEM-5200 Bio-orgaaninen kemia KMT-3800 Lääketieteelliset tekstiilit KMT-5010 Tekstiilirakenteiden perusteet KMT-7400 Kuitukangasteknologia MOL-3000 Materiaalitieteen fysikaaliset tutkimusmenetelmät MOL-3100 Elektronimikroskopia MOL-5200 Polymeerimateriaalien työt MOL-6100 Polymeerien reologia MOL-6500 Polymeerifysiikka MOL-6600 Polymeerien vaurioanalyysi ja tutkimusmenetelmät YHTTAY-1070 Molekyylibiologian työt YHTTAY-1080 Koe-eläinkurssi YHTTAY-2050 Solubiologia YHTTAY-2055 Solubiologian työt YHTTAY-2100 Biotekninen tuotekehitys YHTTAY-4010 Proteiini- ja entsyymiteknologia YHTTAY-4120 Farmakologia YHTTAY-4400 Kudosbiologia YHTTAY-4420 Proteiini- ja entsyymiteknologian työt Kuitutekniikka 1-8 op 9 op Yhteyshenkilö Pertti Nousiainen Kuitutekniikan syventävät opinnot antavat teoreettisen ja käytännöllisen tietämyksen kuitujen prosessoinnista, ominaisuuksista ja käyttösovelluksista. Opinnoissa perehdytään myös tekstiilikemiallisten prosessien fysikaalis-kemiallisiin lainalaisuuksiin, kuitujen ja tekstiilien käyttömahdollisuuksiin uusilla alueilla sekä moderneihin materiaaleihin ja menetelmiin kuitutuotteiden valmistamiseksi. - Syventää opiskelijan tietoja kuitutekniikan erikoisalueelta. - Perehdyttää opiskelija alan tutkimusmenetelmiin. - Antaa opiskelijalle valmiudet diplomityön tekemiseen ja jatko-opintoihin. SYVENTÄVÄT OPINNOT

198 198 SYVENTÄVÄT OPINNOT Kuitu- ja tekstiilitekniikka Kuitutekniikka KMT-3600 Tekstiili- ja kuitukemia KMT-3700 Korkean teknologian kuidut KMT-3800 Lääketieteelliset tekstiilit KMT-3900 Värjäys ja viimeistys jk Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen KMT-1700 Tekstiilien erikoistyö 1- KMT-1900 Tekstiilin syventävä opintojakso 1- KMT-3520 Kestävä tuotesuunnittelu ja johtaminen MOL-3000 Materiaalitieteen fysikaaliset tutkimusmenetelmät MOL-6100 Polymeerien reologia MOL-6500 Polymeerifysiikka MOL-6600 Polymeerien vaurioanalyysi ja tutkimusmenetelmät Käytettävyys Yhteyshenkilö Kaisa Väänänen-Vainio-Mattila Käytettävyyden syventävät opinnot soveltuvat opiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneet ihmisen ja tekniikan välisestä vuorovaikutuksesta. Käytettävyyden opinnot antavat opiskelijalle monialaisen kokonaiskuvan vuorovaikutteisten menestystuotteiden suunnittelusta ja toteutuksesta. Syventävät opinnot antavat valmiudet yhdistää tekniikan mahdollisuudet ja käyttäjäryhmien vaatimukset tuotekehitysprosessissa. - Antaa valmiudet suunnitella, toteuttaa ja arvioida vuorovaikutteisten järjestelmien toiminnallisuutta ja käyttöliittymiä käyttäjäkeskeisten suunnitteluperiaatteiden ja -prosessien mukaan. - Opiskelija osaa liittää käyttäjäkeskeisyyden menetelmät osaksi tuotekehitystä eri intressiryhmien vaatimukset huomioiden. - Opiskelija osaa huomioida käyttäjän tarpeet ja ominaisuudet ihmisen ja koneen välisessä vuorovaikutuksessa ja osana käyttäjäyhteisöä. - Opiskelija osaa hyödyntää käytettävyyteen liittyviä monialaisia tutkimustuloksia sekä tieteellisistä että ammatillisista lähteistä. - Opiskelijalla on riittävät tiedot ja taidot diplomityön tekemiseksi vuorovaikutteisten järjestelmien alalta ja valmiudet alan jatko-opintoihin. - Opiskelija hallitsee ohjelmistojen ja käyttöliittymien toteutustekniikoita ja keskeisimmät suunnitteluperiaatteet. Tuntee ohjelmistotekniikan mahdollisuudet ja rajoitteet. Opintokokonaisuuden esitietoina on suoritettava seuraavat opintojaksot: IHTE-2100 Käyttöliittymäsuunnittelun perusteet ja IHTE-3100 Käyttäjäkeskeinen tuotekehitys. Ohjelmistotekniikka 2 OHJ-7400 on pakollinen :n laajuisena. IHTE-3200 Käytettävyystutkimuksen menetelmät IHTE-5100 Ihminen käyttäjänä OHJ-3050 Ohjelmistotuotannon menetelmät OHJ-3500 Ohjelmistotuotannon projektityö OHJ-7400 Graafisen käyttöliittymän ohjelmointi 6-10 op 4-2 Vaihtoehtoiset opintojaksot IHTE-3300 Käyttäjäkeskeisen suunnittelun työkurssi 1 IHTE-3900 Käytettävyys ohjelmistoprojektissa 1 1. Opintojaksoista IHTE-3300 ja IHTE-3900 on suoritettava vähintään toinen.

199 199 Voi täydentää myös kaikilla Ihmiskeskeisen teknologian laitoksen, Ohjelmistotekniikan laitoksen ja Hypermedian (MATHMalkuisilla) opintojaksoilla. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen ELE-7100 Moderni käyttöliittymäelektroniikka SGN-2010 Digitaalinen lineaarinen suodatus I SGN-3010 Digitaalinen kuvankäsittely I SGN-4200 Digitaalinen audio SGN-5406 Virtual Reality TETA-1300 Markkinointi TETA-1400 Toiminnanohjaus TETA-2400 Laatujohtaminen TETA-2600 Yritysstrategia TETA-5310 Markkinointitutkimus TITA-1100 Tietojohtamisen peruskurssi TTE-1010 Tuotantotekniikan perusteet TTE-3010 Tuotekehitysoppi TTE-3120 Innovointi TTE-3500 Teollinen muotoilu TUR-2500 Koneiden ja laitteiden turvallisuus TUR-3130 Työympäristö ja tuottavuus Käyttötekniikka Yhteyshenkilöt Arto Lehtovaara, Seppo Virtanen - Tutkinto pätevöittää painotuksista riippuen joko tehonsiirtolaitteiden suunnittelu-, analysointi ja kehitystehtäviin tai teollisuuden koneiden ja järjestelmien luotettavuuden ja kunnossapidon suunnittelu-, analysointi- ja kehitystehtäviin. - Opintokokonaisuudessa on mahdollisuus perehtyä mekaanisten tehonsiirtolaitteiden suunnitteluun, analysointiin ja kehitykseen. Mekaanisen tehonsiirron komponenttien kuten hammaspyörien, laakerien, jarrujen ja kytkimien mitoituksen ja käytön yhteydessä korostetaan kosketuksessa vallitsevien kitka-, kulumis- ja voitelumekanismin eli tribologian hallintaa. Useista komponenteista koostuvat tehonsiirtoketjut ovat tyypillisiä koneteollisuuden tuotteissa kuten ajoneuvoissa, työkoneissa, tuuliturbiineissa, paperikoneissa, murskaimissa sekä sähkö- ja polttomoottorikäytöissä. - Koneiden ja järjestelmien luotettavuuden suunnitteluun ja kehittämiseen liittyvissä tarkasteluissa perehdytään suunnitteluvaatimuksien määrittelyyn ja allokointiin, häiriöihin/vikoihin johtavien ja niistä seuraavien tapahtumaketjujen mallintamiseen ja analysointiin, sekä luotettavuuden ja kustannusten simulointiin valituilla teknisillä ja kunnossapitoratkaisulla. Koneiden ja järjestelmien luotettavuuteen vaikuttaa niiden teknisten ominaisuuksien lisäksi hyvin merkittävästi myös ympäristöolosuhteet ja se miten niitä käytetään. Tapahtumalogiikan ja todennäköisyysjakaumien mallinnus vaativat kehittyneet mittaus- ja raportointijärjestelmät järjestelmän tilaa ja komponenttien kuntoa koskevan informaation keräämiseen. - Käyttötekniikan ammattiaineessa lähestytään koneen optimaalista käyttöä elinkaarivaikutusten kautta. Keskeisellä sijalla ovat voitelun alaisten kosketusten hallinta mekaanisissa tehonsiirtolaitteissa sekä koneen luotettavan ja taloudellisen käyttöiän ennustavat statistiset mallit. Konstruktiotekniikka KSU-3260 Käynninseurannan menetelmät KSU-4120 Tribologian jatkokurssi KSU-4210 Tehonsiirtolaitteiden analysointi KSU-4320 Käyttövarmuuden suunnittelu KSU-4710 Stokastisten ilmiöiden simulointi Vaihtoehtoiset opintojaksot KSU-4810 Tehonsiirron erityistyö KSU-4820 Kunnossapidon erityistyö 2 2 SYVENTÄVÄT OPINNOT

200 200 SYVENTÄVÄT OPINNOT Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen IHA-1600 Kiertovoitelujärjestelmät KSU-3220 Konedynamiikan mittaukset KSU-3250 Konediagnostiikka KSU-3280 Meluntorjunta KSU-3330 Paperinvalmistuksen koneet KSU-4720 Tilastomatemaattinen datan käsittely ja näytteen otto KSU-4730 Lineaariset tilastolliset mallit ja faktorikokeet KSU-4810 Tehonsiirron erityistyö KSU-4820 Kunnossapidon erityistyö MAT Tilastomatematiikka MAT Luotettavuusmatematiikka TME-2300 Elementtimenetelmän perusteet Laskennallinen systeemibiologia (B) 3- Yhteyshenkilö Olli Yli-Harja Systeemibiologia vaatii useiden eri alojen ammattilaisten saumatonta yhteistyötä. Systeemibiologian ydinalueita ovat molekyyli- ja solubiologia, biokemia, lääketiede, matematiikka, tilastotiede, signaalin- ja kuvankäsittely ja tietotekniikka. Näiden osa-alueiden osaamista vaaditaan kun pyritään mallintamaan monimutkaisia biologisia ilmiöitä järjestelmätasolla. Matemaattisten mallien tärkeys on korostunut biologisen mittausdatan määrän kasvaessa. Laskennallinen systeemibiologia pyrkii tarjoamaan työkalut tähän haastavaan ympäristöön. Laskennallisen systeemibiologian syventävät opinnot antavat teoreettisen pohjan ja käytännön taidot tarvittavien työkalujen suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä systeemibiologisten ongelmien ratkaisemiseen. Opintokokonaisuus antaa opiskelijalle valmiudet poikkitieteelliseen kanssakäymiseen systeemibiologian alalla. - Opintokokonaisuuden tavoitteena on tarjota opiskelijalle biologisen datan, signaalien ja kuvien analyysin sekä mallinnuksen teoreettiset perustiedot ja käytännön taidot yksinkertaisten systeemibiologisten ongelmien ratkaisemiseen. Laskennallinen systeemibiologia (B) 2 Signaalinkäsittelyn diplomityöseminaari SGN-1980 sekä seminaariesitys SGN-1990 ovat pakolliset niille, jotka tekevät diplomityönsä näihin syventäviin opintoihin liittyen. MAT Tilastolliset monimuuttujamenetelmät SGN-1650 Signaalinkäsittelyn työkurssi SGN-2556 Pattern Recognition SGN-6206 Genomic Signal Processing 20 op Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen LTT-1010 Ihmisen anatomia ja fysiologia MAT Matemaattinen optimointiteoria 1 MAT Stokastiset prosessit MAT Tilastollinen kokeiden suunnittelu MAT Osittaisdifferentiaaliyhtälöt matemaattisessa mallinnuksessa MAT Datan analyysimenetelmät mallinnuksessa MAT Tilastolliset mallit MAT Satunnaisuus mallintamisessa SGN-2606 Statistical Signal Processing SGN-2706 Nonlinear Signal Processing SGN-3056 Digital Image Processing II SGN-6456 Computational Models in Complex Systems Lisätiedot Opintokokonaisuus on osa Biotekniikan koulutusohjelmaa. Laskennallinen systeemibiologia (Ti) Yhteyshenkilö Olli Yli-Harja Systeemibiologia vaatii useiden eri alojen ammattilaisten saumatonta yhteistyötä. Systeemibiologian ydinalueita ovat molekyyli- ja solubiologia, biokemia, lääketiede, matematiikka, ti-

201 201 lastotiede, signaalin- ja kuvankäsittely ja tietotekniikka. Näiden osa-alueiden osaamista vaaditaan kun pyritään mallintamaan monimutkaisia biologisia ilmiöitä järjestelmätasolla. Matemaattisten mallien tärkeys on korostunut biologisen mittausdatan määrän kasvaessa. Laskennallinen systeemibiologia pyrkii tarjoamaan työkalut tähän haastavaan ympäristöön. Laskennallisen systeemibiologian syventävät opinnot antavat teoreettisen pohjan ja käytännön taidot tarvittavien työkalujen suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä systeemibiologisten ongelmien ratkaisemiseen. Opintokonaisuus antaa opiskelijalle valmiudet poikkitieteelliseen kanssakäymiseen systeemibiologian alalla. - Opintokokonaisuuden tavoitteena on tarjota opiskelijalle biologisen datan, signaalien ja kuvien analyysin sekä mallinnuksen teoreettiset perustiedot ja käytännön taidot yksinkertaisten systeemibiologisten ongelmien ratkaisemiseen. Signaalinkäsittely ja multimedia 2 Signaalinkäsittelyn diplomityöseminaari SGN-1980 sekä seminaariesitys SGN-1990 ovat pakolliset niille, jotka tekevät diplomityönsä näihin syventäviin opintoihin liittyen. MAT Tilastolliset monimuuttujamenetelmät SGN-1650 Signaalinkäsittelyn työkurssi SGN-6056 Introduction to Computational Systems Biology 1 SGN-6106 Computational Systems Biology I SGN-6156 Computational Systems Biology II 2 1. tai vastaavat tiedot Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen BIO-1200 Biokemia I LTT-1010 Ihmisen anatomia ja fysiologia MAT Matemaattinen optimointiteoria 1 MAT Matemaattisen mallinnuksen peruskurssi MAT Stokastiset prosessit MAT Tilastollinen kokeiden suunnittelu SGN-1980 Signaalinkäsittelyn diplomityöseminaari SGN-1986 Signal Processing Thesis Seminar SGN-2556 Pattern Recognition SGN-2606 Statistical Signal Processing SGN-3056 Digital Image Processing II SGN-6206 Genomic Signal Processing SGN-6456 Computational Models in Complex Systems 1 op 1 op Lisätiedot Opintokokonaisuus on osa Tietotekniikan koulutusohjelmaa. Liikenne- ja kuljetusjärjestelmät 1, R 3 Yhteyshenkilö Jorma Mäntynen Liikenne- ja kuljetusjärjestelmien suunnittelulla varmistetaan yhdyskunnan liikenne- ja kuljetuspalvelujen toimivuus. Liikenne- ja kuljetusjärjestelmien syventävät opinnot soveltuvat niille, jotka ovat kiinnostuneita liikennesuunnittelusta, kuljetusjärjestelmien kehittämisestä ja liikennejärjestelmäsuunnittelusta. Liikenne- ja kuljetusjärjestelmien opintokokonaisuudet kattavat niin henkilökuin tavaraliikenteenkin haasteelliset toimintaympäristöt. - Tavoitteena on antaa valmiuksia liikenne- ja kuljetusjärjestelmien suunnitteluun, tutkimukseen, analysointiin, arviointiin ja kehittämiseen. Liikenne- ja kuljetusjärjestelmät, R Yhdyskuntatekniikka 2 2 LIKU-1720 Liikenteen ja kuljetusjärjestelmien seminaari LIKU-2220 Liikennetutkimukset ja -mallit LIKU-2410 Liikenneturvallisuus SYVENTÄVÄT OPINNOT

202 202 SYVENTÄVÄT OPINNOT LIKU-2420 Liikenteen ympäristövaikutukset LIKU-2440 Liikennetelematiikka LIKU-3220 Joukkoliikennejärjestelmät LIKU-3420 Merenkulku ja satamatoiminnot LIKU-3430 Lentoliikenne ja lentoasemat MPR-5230 Tie-, katu- ja ratarakenteiden suunnittelu Liikenne- ja kuljetusjärjestelmät 2, R 3 2 Yhteyshenkilö Jorma Mäntynen Liikenne- ja kuljetusjärjestelmien toinen syventävä kokonaisuus täydentää osaamista joko liikenne- ja kuljetusjärjestelmiin tai yhdyskuntarakentamiseen painottaen. Tavoitteena on syventää osaamista liikenne- ja kuljetusjärjestelmien suunnittelun tai yhdyskuntarakentamisen aihealueilla. Opintokokonaisuus soveltuu niille, joiden pääaineena on joko Liikenne- ja kuljetusjärjestelmät 1 tai Yhdyskuntarakentaminen. Liikenne- ja kuljetusjärjestelmät, R 2 Yhdyskuntarakentaminen 2 Yhdyskuntatekniikka 2 Painotuksien opintojaksot Liikenne- ja kuljetusjärjestelmät Liikenne- ja kuljetusjärjestelmät intokokonaisuus (2) Liikenne- ja kuljetusjärjestelmät painotuksella on tarkoitettu täydentäväksi opintokokonaisuudeksi opiskelijoille, joiden pääaine on Liikenne- ja kuljetusjärjestelmät 1. AYS-1300 Maisemasuunnittelu 7 op LIKU-1510 Liikennetekniikan erikoistyö LIKU-2430 Liikenteen kansainvälinen toimintaympäristö LIKU-4411 Toimitusketjun hallinta MAT Operaatiotutkimus MPR-4410 Tierakennusmateriaalit MPR-5240 Tien rakenteen parantaminen ja kunnossapito RTT-4080 Maarakentamisen tuotantotalous RTT-8050 Kaukokartoitus ja ympäristötietojärjestelmät RTT-8540 Tiedonhallinnan perusteet RTT-8550 Tietojärjestelmien suunnittelu TUR-2200 Riskienhallinta Yhdyskuntarakentaminen Liikenne- ja kuljetusjärjestelmät intokokonaisuus (2) Yhdyskuntarakentaminen painotuksella on tarkoitettu sivuaineeksi opiskelijoille, joiden pääaine on Yhdyskuntarakentaminen. LIKU-1510 Liikennetekniikan erikoistyö LIKU-1720 Liikenteen ja kuljetusjärjestelmien seminaari LIKU-2210 Liikennetalous LIKU-2220 Liikennetutkimukset ja -mallit LIKU-2410 Liikenneturvallisuus LIKU-2420 Liikenteen ympäristövaikutukset LIKU-3220 Joukkoliikennejärjestelmät LIKU-3410 Tie- ja rautatiekuljetukset LIKU-3420 Merenkulku ja satamatoiminnot LIKU-3430 Lentoliikenne ja lentoasemat RTT-8540 Tiedonhallinnan perusteet Logistiikka Yhteyshenkilö Jorma Mäntynen Logistiikan syventävä opintokokonaisuus on tarkoitettu tietojohtamisen koulutusohjelman opiskelijoille. Opintokokonaisuuden tavoitteena on antaa opiskelijalle käsitys logistiikan verkostomaisesta toimintatavasta, toimijoista ja toimintaympäristöstä sekä eri kuljetusmuotojen ominaisuuksista ja liittymisestä logistiikkaan. Opintokokonaisuudessa erityinen

203 203 paino on logistiikan tiedonhallinnalla. Tavoitteena on luoda valmius työskennellä logistisen ketjun eri osissa, joko logistisen palvelun tilaajana tai tuottajana sekä kyky analysoida ja kehittää kaupan ja teollisuuden logistisia järjestelmiä. Tietojohtaminen LIKU-3410 Tie- ja rautatiekuljetukset LIKU-3420 Merenkulku ja satamatoiminnot LIKU-3430 Lentoliikenne ja lentoasemat LIKU-4220 Logistiikkastrategiat ja logistiikkapalvelut TITA-2200 Tieto ja liiketoiminta TITA-6600 Tietojohtamisen diplomityöseminaari Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen LIKU-1520 Logistiikan erikoistyö 2 20 op LIKU-2420 Liikenteen ympäristövaikutukset LIKU-2430 Liikenteen kansainvälinen toimintaympäristö LIKU-2440 Liikennetelematiikka LIKU-4210 Kaupan ja teollisuuden logistinen analyysi TITA-5200 Sovelluslaboratorio - integroidut tietojärjestelmät TITA-5300 Tietoturvallisuuden johtaminen Logistiikka ja kuljetusjärjestelmät Yhteyshenkilö Jorma Mäntynen Logistiikan ja kuljetusjärjestelmien opintokokonaisuus on tarkoitettu tuotantotalouden koulutusohjelman opiskelijoille. Logistiikan ja kuljetusjärjestelmien opintokokonaisuuden tavoitteena on antaa opiskelijalle hyvä tuntemus logistiikan verkostomaisesta toimintatavasta ja -ympäristöstä sekä eri kuljetusmuotojen ominaisuuksista ja niiden liittymisestä logistiikkaan. Opintokokonaisuuden tavoitteena on luoda valmius työskennellä missä tahansa logistisen ketjun osassa, joko logistisen palvelun tilaajana tai tuottajana sekä kyky analysoida ja kehittää kaupan ja teollisuuden logistisia järjestelmiä. Tuotantotalous LIKU-3410 Tie- ja rautatiekuljetukset LIKU-3420 Merenkulku ja satamatoiminnot LIKU-3430 Lentoliikenne ja lentoasemat LIKU-4210 Kaupan ja teollisuuden logistinen analyysi LIKU-4220 Logistiikkastrategiat ja logistiikkapalvelut 2 17 op Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen LIKU-1520 Logistiikan erikoistyö LIKU-1730 Logistiikan ja kuljetusjärjestelmien seminaari LIKU-2210 Liikennetalous LIKU-2220 Liikennetutkimukset ja -mallit LIKU-2410 Liikenneturvallisuus LIKU-2420 Liikenteen ympäristövaikutukset LIKU-2430 Liikenteen kansainvälinen toimintaympäristö LIKU-2440 Liikennetelematiikka LIKU-3211 Liikennejärjestelmän suunnittelu LIKU-3220 Joukkoliikennejärjestelmät TITA-5200 Sovelluslaboratorio - integroidut tietojärjestelmät Lääketieteellinen elektroniikka Yhteyshenkilö Jaakko Malmivuo Lääketieteellisen elektroniikan syventävissä opinnoissa painottuvat lääketieteen ja terveydenhuollon lääkinnällisten laitteiden SYVENTÄVÄT OPINNOT

204 204 SYVENTÄVÄT OPINNOT elektroniselle laitesuunnittelulle ja tuotteistamiselle asettamat erityispiirteet ja vaatimukset. Jotta opinnot antaisivat riittävät valmiudet toimia erilaisissa tehtävissä erityisesti lääketieteellisiin sovellutuksiin suuntautuneessa elektroniikka- ja tietotekniikkateollisuudessa, tulee lääketieteellisen elektroniikan opintoja täydentää elektroniikan opinnoilla. Muita pääainetta tukevia sivuaineita ovat signaalinkäsittely, mittaustekniikka, digitaali- ja tietokonetekniikka, tuotantotalous ja biomateriaalitekniikka. - Antaa valmiudet elektronisten lääkintälaitteiden suunnittelua varten. - Selvittää lääkinnällisten laitteiden elektroniikkasuunnittelun ja tuotteistamisen erityispiirteitä. - Syventää tietoja tutkittavista biologisista ja fysiologista ilmiöistä monimutkaisten mittausjärjestelmien suunnittelua varten. Lääketieteellinen tekniikka LTT-2106 Medical Electronics LTT-2506 Medical Electronics Laboratory LTT-5906 Master's Seminar on Biomedical Engineering LTT-6106 Bioelectromagnetism 2 17 op Vaihtoehtoiset opintojaksot Vaihtoehtoisista opintojaksoista on valittava vähintään kaksi. LTT-1500 Lääkintälaitemääräykset LTT-2206 Implantable devices LTT-2306 Instrumentation in Clinical Chemistry Yllä mainittujen vaihtoehtoisten kurssien ja alla mainittujen suositeltavien täydentävien kurssien lisäksi intopisteen kokonaislaajuuteen voi sisällyttää yhden muun aineen kuten biomateriaalitekniikan, elektroniikan, mittaustekniikan, sähkömagnetiikan tai digitaali- ja tietokonetekniikan kurssin. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen LTT-1200 Terveysteknologia LTT-3106 Medical Imaging Methods LTT-4106 Processing of Physiological Signals LTT-6206 Cellular Electrophysiology LTT-6406 Modelling of Physiological Systems LTT-6426 Computational Modelling of Cardiovascular and Nervous System Lääketieteellinen fysiikka Yhteyshenkilö Hannu Eskola Lääketieteellisen fysiikan syventävät opinnot antavat valmiudet erityisesti säteilyfysiikan soveltamiseen lääketieteessä ja lääketieteellisen tekniikan tutkimuksessa ja teollisuudessa. Keskeisellä sijalla on kuvainformaatio, sen kerääminen ja analysointi. Opinnot antavat hyvän perustan sairaalafyysikon pätevöitymiskoulutukselle. Lääketieteellisen fysiikan opintoja tukee teknillinen fysiikka ja teknillinen matematiikka sekä signaalinkäsittely. - Antaa valmiudet säteilyn lääkinnälliseen käyttöön ja säteilysuojeluun. - Syventyä lääketieteellisen kuvantamisen fysiikkaan, menetelmiin ja laitteisiin. - Luoda teoreettinen pohja pätevöitymiskoulutukselle sairaalafyysikon ammattiin. Sähkötekniikan opiskelijoille suositellaan lääketieteellisen tekniikan aineopintojen lisäksi insinöörifysiikan aineopintojen suorittamista. Insinöörifysiikka 2 Lääketieteellinen tekniikka 2

205 205 LTT-2506 Medical Electronics Laboratory LTT-3106 Medical Imaging Methods LTT-3206 Radiotherapy Devices LTT-3307 Radiation Physics LTT-5506 Biomedical Engineering Project LTT-5906 Master's Seminar on Biomedical Engineering Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen FYS-1310 Fysiikan työt II FYS-1340 Termofysiikka FYS-1400 Optiikka FYS-1430 Johdatus ydinfysiikkaan FYS-5400 Laserfysiikka LTT-3311 Säteilysuojelusäädökset LTT-4016 Introduction to Medical Informatics LTT-4206 Processing of Medical Images LTT-6106 Bioelectromagnetism LTT-6406 Modelling of Physiological Systems SGN-3010 Digitaalinen kuvankäsittely I SGN-3506 Introduction to Medical Image Processing 4-7 op 2 Lisätiedot Lisätietoja sairaalafyysikon pätevöitymiskoulutuksesta antaa professori Hannu Eskola. Lääketieteellinen informatiikka Yhteyshenkilö Jaakko Malmivuo Lääketieteellisen informatiikan syventävät opinnot antavat valmiudet soveltaa tietotekniikkaa monialaisesti lääketieteessä ja terveydenhuollossa käytettävien laitteistojen ja tietojärjestelmien kehittämiseen ja suunnitteluun sekä toimia tietotekniikan asiantuntijatehtävissä terveydenhuoltosektorilla. Lääketieteellisen informatiikan opintojen tueksi suositellaan erityisesti ohjelmistotuotantoa. Muita tukevia sivuaineita ovat mm. sulautettujen järjestelmien, tietoliikennetekniikan, signaalinkäsittelyn sekä oppivien ja älykkäiden järjestelmien aineet. - Selvittää terveydenhuollossa ja lääketieteessä syntyvän ja käsiteltävän tieton ja informaation erityispiirteitä. - Perehtyä potilasta kuvaavan tiedon luokittelu-, käsittely- ja analysointimenetelmiin. - Antaa seikkaperäinen kuva terveydenhuoltoalalla käytettävistä informaatiojärjestelmistä. - Johdattaa lääketieteellisen päätöksenteon menetelmiin ja tukijärjestelmiin. Sähkötekniikan opiskelijoille suositellaan esitietoina lääketieteellisen tekniikan aineopintojen lisäksi tietotekniikan alueen perustietokurssien suorittamista. Lääketieteellinen tekniikka 2 Ohjelmistotekniikka 2 Signaalinkäsittely 2 LTT-4016 Introduction to Medical Informatics LTT-4106 Processing of Physiological Signals LTT-4206 Processing of Medical Images LTT-4506 Medical Informatics Laboratory LTT-5906 Master's Seminar on Biomedical Engineering 21 op Suositeltavaa on sisällyttää opintoihin ohjelmistotuotannon opintoja. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen IHTE-1100 Käytettävyyden perusteet IHTE-2100 Käyttöliittymäsuunnittelun perusteet IHTE-5100 Ihminen käyttäjänä SYVENTÄVÄT OPINNOT

206 206 SYVENTÄVÄT OPINNOT LTT-4056 Introduction to Telemedicine LTT-4300 Terveydenhuollon tietojärjestelmät LTT-5506 Biomedical Engineering Project 4-7 op LTT-6306 Neuroinformatics LTT-6406 Modelling of Physiological Systems MAT Matemaattisen mallinnuksen peruskurssi MAT Bayesin menetelmät MAT Matemaattinen tilastotiede MAT Matemaattinen kryptologia MAT Kvantitatiiviset menetelmät MAT Datan analyysimenetelmät mallinnuksessa OHJ-1150 Ohjelmointi II OHJ-1400 Olio-ohjelmoinnin peruskurssi OHJ-2010 Tietorakenteiden käyttö OHJ-2550 Tekoäly OHJ-3010 Ohjelmistotuotannon perusteet OHJ-3050 Ohjelmistotuotannon menetelmät OHJ-3200 Ohjelmistoarkkitehtuurit OHJ-3320 Tietokantojen suunnittelu OHJ-3340 Tietokantajärjestelmien suunnittelu ja toteutus OHJ-5050 Hajautettujen järjestelmien tekniikat OHJ-5100 Seittiohjelmointi OHJ-5200 XML ohjelmistokehityksessä SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät SGN-1250 Signaalinkäsittelyn sovellukset SGN-2500 Johdatus hahmontunnistukseen SGN-2806 Neural Computation SGN-3010 Digitaalinen kuvankäsittely I SGN-5306 Knowledge Mining TLT-3100 Tietoturvallisuuden perusteet 3- Lisätiedot Lääketieteellisen informatiikan vaihtoehto soveltuu sekä sähkötekniikan että tietotekniikan koulutusohjelman opiskelijoille. Sähkötekniikan koulutusohjelman opiskelijoiden tulee täydentää perusopintojaan soveltuvin osin tietotekniikan koulutusohjelman perusopinnoilla. Matematiikka: Analyysi Yhteyshenkilöt Sirkka-Liisa Eriksson, Seppo Pohjolainen, Risto Silvennoinen Matemaattisen analyysin syventävät opinnot keskittyvät funktionaalianalyysiin ja sen sovellutuksiin ja mitta- ja integraaliteoriaan. Kokonaisuus soveltuu sekä matematiikan että teoreettisten insinööritieteiden kokonaisuuteen. - Opintokokonaisuus tähtää monipuoliseen katsaukseen ko. alueeseen. - Pääaine sopii hyvin teoreettisesta tutkimustyöstä kiinnostuneille. - Pääaineen keskeiset aihepiirit ovat mitta- ja integraaliteoria ja funktionaalianalyysi sovelluksineen sekä geometrinen algebra. Matematiikka 2 MAT Johdatus funktionaalianalyysiin 7 op MAT Mitta- ja integraaliteoria 7 op 1 MAT Funktionaalianalyysin jatkokurssi 7 op 1 21 op 1. Näistä opintojaksoista on valittava toinen. Lisäksi voi valita muitakin soveltuvia matematiikan syventäviä opintojaksoja, joista kannattaa neuvotella vastaavan opettajan kanssa. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen MAT Numeerinen analyysi 1 MAT Matemaattinen optimointiteoria 1 MAT Mitta- ja integraaliteoria 7 op MAT Symbolinen laskenta 7 op MAT Matemaattinen analyysi

207 207 MAT Matemaattinen optimointiteoria 2 MAT Stokastiset prosessit MAT Osittaisdifferentiaaliyhtälöt MAT Osittaisdifferentiaaliyhtälöiden numeeriset menetelmät MAT Jakautuneet järjestelmät MAT Kompleksianalyysin sovellutuksia MAT Matematiikan projektityö 2-10 op MAT Matriisilaskenta 2 MAT Bayesin menetelmät MAT Inversio-ongelmat MAT Soft Computing MAT Numeerinen analyysi 2 MAT Funktionaalianalyysin jatkokurssi 7 op MAT Johdatusta geometrisiin algebroihin ja niiden sovellutuksiin 7 op MAT Matematiikan erikoistyö MAT Mathematical Logic 7 op MAT Matematiikan jatko-opintoseminaari 2-10 op MAT Sovelletun matematiikan jatko-opintoseminaari 2-10 op Lisätiedot Opintokokonaisuus on tarkoitettu TL-koulutusohjelmalle. Matematiikka: Diskreetti matematiikka Yhteyshenkilöt Stephane Foldes, Keijo Ruohonen Diskreetti matematiikka on pääosin tietojenkäsittelyn ja -siirron, operaatiotutkimuksen sekä symbolisen laskennan mallinnuksessa tarvittavaa matematiikkaa. Sovellusmielessä myöskin vanhat lukuteorian ja algebran alueet luetaan diskreettiin matematiikkaan. Opintokokonaisuus tähtää monipuoliseen katsaukseen ko. alueeseen. Opintojaksojen valinnoilla voidaan opintokokonaisuudessa painottaa jotain mainituista sovellusalueista. Matematiikka 2 Kaikkiaan on valittava kolme opintojaksoa. MAT Theory of Automata 1 MAT Formaalit kielet 1 MAT Graafiteoria 2 MAT Symbolinen laskenta 7 op 2 MAT Coding Theory MAT Information Theory MAT Matemaattinen optimointiteoria 2 MAT Matemaattinen kryptologia MAT Finite Fields MAT Mathematical Logic 7 op 5 1. Näistä kursseista valitaan ainakin toinen. 2. Näistä kursseista valitaan ainakin toinen. Vaihtoehtoiset opintojaksot MAT Numeerinen analyysi 1 2 MAT Matemaattinen optimointiteoria 1 MAT Theory of Automata 1 MAT Formaalit kielet 1 MAT Graafiteoria 1 MAT Sovellettu logiikka MAT Symbolinen laskenta 7 op 1 MAT Operaatiotutkimus 2 MAT Coding Theory 1 MAT Information Theory 1 MAT Matemaattinen optimointiteoria 2 1 MAT Matrix Algebra 2 MAT Matemaattinen kryptologia 1 MAT Soft Computing MAT Numeerinen analyysi 2 MAT Algebra 2 MAT Johdatusta geometrisiin algebroihin ja niiden sovellutuksiin 7 op SYVENTÄVÄT OPINNOT

208 208 MAT Finite Fields 1 MAT Mathematical Logic 7 op 1 1. Ellei valittu jo pakollisena opintojaksona. 2. Ellei jo aineopinnoissa. Muitakin soveltuvia matematiikan syventäviä opintojaksoja on sopimuksen mukaan valittavissa. Myös muiden aineiden matemaattisesti suuntautuneita opintojaksoja voidaan sovittaessa sisällyttää mukaan, samoin muissa korkeakouluissa ja ulkomaisissa yliopistoissa suoritettuja opintojaksoja ja kirjallisuuden pohjalta suoritettuja opintojaksoja. Lisätiedot Opintokokonaisuus on tarkoitettu TL-koulutusohjelmalle. - tekemään tehtävän tarvitseman matemaattisen analyysin; - valitsemaan tai kehittämään sopivan ratkaisumenetelmän; - kirjoittamaan ratkaisumenetelmän ohjelmaksi; - esittämään ja tulkitsemaan tulokset mahdolliselle asiakkaalle. Pakollisena esitietona on kurssi Numeerinen analyysi 1. Matematiikka 2 MAT Matemaattinen optimointiteoria 1 MAT Matemaattisen mallinnuksen peruskurssi 10 op SYVENTÄVÄT OPINNOT Matematiikka: Matemaattinen mallinnus ja tieteellinen laskenta Yhteyshenkilöt Robert Piche, Seppo Pohjolainen, Samuli Siltanen, Esko Turunen Matemaattisella mallinnuksella ja laskennallisilla menetelmillä (mm. simulointi, optimointi ja visualisointi) on tärkeä rooli monien eri tieteen alojen tutkimuksessa ja huipputekniikan tuotekehityksessä. Mallinnuksen tarkoituksena on rakentaa ilmiölle tai ongelmalle riittävän tarkka matemaattinen malli, jonka ratkaiseminen vaatii yleensä numeerisen menetelmän käyttöä. Opintokokonaisuus antaa opiskelijalle laajan matemaattisen osaamisen uusien monialaisten ilmiöiden mallintamiseen ja vaativien ratkaisumenetelmien kehittämiseen. Opintokokonaisuus soveltuu matematiikan pääaineiden opiskelijoiden lisäksi myös muille teoreettisesti suuntautuneille opiskelijoille, erityisesti jatko-opintoja suunnitteleville. - Opinnot suorittanut opiskelija pystyy formuloimaan matemaattisen tehtävän lähtien tekniikan, fyysiikan, taloustieteen, biologian tms. alan mahdollisesti summittaisesta kuvauksesta; Muitakin soveltuvia matematiikan syventäviä opintojaksoja on sopimuksen mukaan valittavissa. Myös muiden aineiden matemaattisesti suuntautuneita opintojaksoja voidaan sovittaessa sisällyttää mukaan, samoin muissa korkeakouluissa ja ulkomaisissa yliopistoissa suoritettuja opintojaksoja ja kirjallisuuden pohjalta suoritettuja opintojaksoja. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen MAT Kompleksimuuttujan funktiot MAT Tilastomatematiikka 3- MAT Vektorikentät MAT Johdatus funktionaalianalyysiin 7 op MAT Tilastolliset monimuuttujamenetelmät MAT Symbolinen laskenta 7 op MAT Operaatiotutkimus 2 MAT Matemaattinen optimointiteoria 2 MAT Stokastiset prosessit MAT Osittaisdifferentiaaliyhtälöt MAT Numerical methods for partial differential equations MAT Jakautuneet järjestelmät MAT Osittaisdifferentiaaliyhtälöiden jatkokurssi

209 209 MAT Kompleksianalyysin sovellutuksia MAT Matematiikan projektityö 2-10 op MAT Matrix Algebra 2 MAT Bayesin menetelmät MAT Inverse Problems MAT Soft Computing MAT Numeerinen analyysi 2 MAT Numerical methods for ordinary differential equations MAT Johdatusta geometrisiin algebroihin ja niiden sovellutuksiin 7 op MAT Matematiikan erikoistyö MAT Suurteholaskenta MAT Osittaisdifferentiaaliyhtälöt matemaattisessa mallinnuksessa MAT Datan analyysimenetelmät mallinnuksessa MAT Tilastolliset mallit MAT Satunnaisuus mallintamisessa MAT Mathematics of Visual Motion MAT Jatkuvat mallit MAT Mallinnus ja optimointi MAT Matematiikan jatko-opintoseminaari 2-10 op MAT Sovelletun matematiikan jatko-opintoseminaari 2-10 op Lisätiedot Opintokokonaisuus on tarkoitettu TL-koulutusohjelmalle. Matematiikka: Opettajankoulutus Yhteyshenkilöt Sirkka-Liisa Eriksson, Seppo Pohjolainen Matematiikan opettajankoulutuksen opinnon antavat laajan matemaattisen sivistyksen sovelluksiaan unohtamatta. - Tavoitteena on antaa laaja-alaiset ja syvälliset tiedot matematiikassa ja sen soveltamisessa. - Tämä takaa vankan pohjan toimia itsenäisenä ja tietoa hankkivana aineenopettajana lukioissa ja peruskouluissa. Tekniikan kandidaatin tutkinnon pääaineena matematiikka. Matematiikan perus- ja koulutusohjelmakohtaiset opinnot. Matematiikka 2 MAT Johdatus funktionaalianalyysiin MAT Matematiikan historia 7 op 11 op Lisäksi voi valita muitakin soveltuvia matematiikan syventäviä opintojaksoja, joista kannattaa neuvotella vastaavan opettajan kanssa. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen MAT Numeerinen analyysi 1 MAT Tilastomatematiikka 3- MAT Vektorikentät MAT Matemaattinen optimointiteoria 1 MAT Theory of Automata MAT Formaalit kielet MAT Graafiteoria MAT Tilastolliset monimuuttujamenetelmät MAT Mitta- ja integraaliteoria 7 op MAT Sovellettu logiikka MAT Symbolinen laskenta 7 op MAT Matemaattisen mallinnuksen peruskurssi MAT Coding Theory MAT Information Theory MAT Matemaattinen optimointiteoria 2 MAT Stokastiset prosessit MAT Osittaisdifferentiaaliyhtälöt MAT Numerical methods for partial differential equations MAT Matrix Algebra 2 MAT Bayesin menetelmät MAT Matemaattinen tilastotiede MAT Matemaattinen kryptologia SYVENTÄVÄT OPINNOT

210 210 SYVENTÄVÄT OPINNOT MAT Funktionaalianalyysin jatkokurssi 7 op MAT Numerical methods for ordinary differential equations MAT Algebra 2 MAT Matematiikan erikoistyö MAT Matematiikan opetuksen erityiskysymyksiä MAT Osittaisdifferentiaaliyhtälöt matemaattisessa mallinnuksessa MAT Datan analyysimenetelmät mallinnuksessa MAT Tilastolliset mallit MAT Satunnaisuus mallintamisessa MAT Jatkuvat mallit MAT Mallinnus ja optimointi MAT Mathematical Logic 7 op MAT Matematiikan jatko-opintoseminaari 2-10 op MAT Sovelletun matematiikan jatko-opintoseminaari 2-10 op Lisätiedot Opintokokonaisuus on tarkoitettu ainoastaan matemaattisten aineiden DI-opettajakoulutuksen opiskelijoille. Matematiikka: Tilastolliset menetelmät ja datan mallinnus Yhteyshenkilöt Osmo Kaleva, Keijo Ruohonen, Samuli Siltanen, Esko Turunen Opintokokonaisuus luo stokastiikan ja tilastollisten menetelmien teoreettisen perustan, jonka avulla opiskelija pystyy soveltamaan tunnettuja ja kehittämään uusia menetelmiä tekniikan eri alojen tarpeisiin. Pakollisena esitietona kurssit Todennäköisyyslaskenta, Tilastomatematiikka, Algoritmimatematiikka sekä Matriisilaskenta 1. Matematiikka 2 MAT Tilastolliset monimuuttujamenetelmät 1 MAT Sovellettu logiikka 2 MAT Stokastiset prosessit 1 MAT Bayesin menetelmät 2 21 op 1. Näistä toinen on pakollinen. Opiskelija voi halutessaan suorittaa molemmat opintojaksot. 2. Näistä toinen on pakollinen. Lisäksi voi valita muitakin soveltuvia matematiikan syventäviä opintojaksoja. Tampereen yliopiston tarjonnasta voi sisällyttää soveltuvia tilastotieteen opintojaksoja kokonaisuuteen, kunhan ne eivät ole sisällöltään päällekkäisiä TTY:n opintojaksojen kanssa. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen MAT Algebra 1 MAT Tilastolliset monimuuttujamenetelmät MAT Sovellettu logiikka MAT Symbolinen laskenta 7 op MAT Operaatiotutkimus 2 MAT Matemaattisen mallinnuksen peruskurssi MAT Johdatus teknilliseen laskentaan MAT Information Theory MAT Stokastiset prosessit MAT Tilastollinen laadunvalvonta MAT Tilastollinen kokeiden suunnittelu MAT Luotettavuusmatematiikka MAT Bayesin menetelmät MAT Matemaattinen tilastotiede MAT Todennäköisyys modernissa matematiikassa MAT Inversio-ongelmat MAT Soft Computing MAT Kvantitatiiviset menetelmät MAT Algebra 2 MAT Matematiikan erikoistyö

211 211 MAT Tilastolliset mallit MAT Satunnaisuus mallintamisessa MAT Mathematical Logic Lisätiedot Opintokokonaisuus on tarkoitettu TL-koulutusohjelmalle. Materiaalikemia/DI 7 op 50 op Yhteyshenkilöt Helge Lemmetyinen Kemia on perusluonnontiede, jonka syventävien opintojen tavoitteena on aineen rakenteen ja ominaisuuksien syvällinen tunteminen ja ymmärtäminen sekä taito soveltaa kemiaa. Kemian opinnot tarjoaa laajan joukon valinnaisia syventymisvaihtoehtoja kehittyvien kemian teknologioiden aloilta, kuten nanokemia ja -teknologia, supramolekulaariset rakenteet, asymmetrinen syntetiikka, ja huippunopea spektroskopia. Tutkijakoulutus korostuu jo varhaisessa vaiheessa koulutusohjelman kemian opinnoissa. Syventävien kemian opintojen tavoitteena on täydentää kandidaatin tutkinnon kemian opintoja siten, että niissä saavutetaan määrältään ja laadultaan sekä kansallisesti että kansainvälisesti vertailukelpoinen DI:n kemistitutkinto, joka vastaa yhteiskunnan tarpeita soveltavan kemian alalla teollisuudessa ja yrityksissä että tutkimuksen aloilla yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Materiaalikemian aineopinnot KEM-2300 Fysikaalinen kemia 3 KEM-3100 Polymeerikemia KEM-3150 Polymeerikemian työt KEM-4020 Fysikaalisen kemian työt 2 KEM-4050 Orgaanisen kemian työt 2 KEM-4200 Metallien kemia KEM-4250 IR-spektroskopia KEM-4300 Differentiaalinen pyyhkäisykalorimetria KEM-4350 Kromatografia ja massaspektroskopia KEM-4400 NMR-spektroskopia KEM-5250 Teollinen orgaaninen kemia KEM-5350 Kemian seminaari 4 Vaihtoehtoiset opintojaksot KEM-5430 Kemian erikoistyö 1 KEM-5440 Kemian erikoistyö 1 KEM-5450 Kemian erikoistyö 1 1. Voidaan valita yksi ko. opintojaksoista Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen KEM-3200 Pintakemia KEM-4100 Katalyyttikemia KEM-4150 Ympäristökemia KEM-5050 Spektroskopia KEM-5100 Valokemia KEM-5126 Photochemistry, Laboratory KEM-5156 Optical Spectroscopy KEM-5200 Bio-orgaaninen kemia KEM-5300 Synteesiteknologia Materiaalikemia/DI/sivuaine Yhteyshenkilöt: Helge Lemmetyinen Kemian sivuaineen tavoitteena on vahvistaa kemian asiantuntemus tasolle, jolla DI pystyy itsenäisesti soveltamaan kemian tietoja ammattitehtävissään ja toimimaan yhteistyössä muiden kemistien kanssa hallinnon, tutkimuksen ja teollisuuden insinööritehtävissä. SYVENTÄVÄT OPINNOT

212 212 SYVENTÄVÄT OPINNOT Materiaalikemian aineopinnot KEM-2300 Fysikaalinen kemia 3 KEM-3100 Polymeerikemia KEM-3150 Polymeerikemian työt KEM-4020 Fysikaalisen kemian työt KEM-4200 Metallien kemia KEM-5250 Teollinen orgaaninen kemia Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen KEM-3200 Pintakemia KEM-4100 Katalyyttikemia KEM-4150 Ympäristökemia KEM-5050 Spektroskopia KEM-5100 Valokemia KEM-5126 Photochemistry, Laboratory KEM-5156 Optical Spectroscopy KEM-5300 Synteesiteknologia KEM-5430 Kemian erikoistyö Lisätiedot Tähän opintokokonaisuuteen ei voi tehdä diplomityötä. Materiaaliopin henkilökohtaiset syventävät opinnot Yhteyshenkilö Toivo Lepistö 2 2 Opintojaksot sovitaan erikseen koulutusohjelman johtajan ohjeiden mukaisesti. Henkilökohtaiset aineopinnot soveltuvat esimerkiksi ulkomaisissa yliopistoissa suoritettujen opintojaksojen hyväksyttämiseksi osaksi tutkintoa tai esimerkiksi tutkijakoulutukseen hakeutuville opiskelijoille. Materiaalitekniikan fysiikka Yhteyshenkilö Mika Valden Insinöörifysiikka Teknillinen fysiikka FYS-1490 Kiinteän olomuodon fysiikka B FYS-1500 Kiinteän olomuodon fysiikka C FYS-2100 Pintatieteen perusteet FYS-2300 Elektronispektroskopia Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen FYS-1310 Fysiikan työt II FYS-1340 Termofysiikka FYS-1370 Statistinen fysiikka FYS-1430 Johdatus ydinfysiikkaan FYS-1580 Fysiikan työt III FYS-1610 Kvanttimekaniikka I FYS-2400 Nanorakenteet pinnoilla ja elementaariset pintaprosessit FYS-3100 Aerosolifysiikka FYS-4100 Laskennallinen fysiikka I FYS-4200 Laskennallinen fysiikka II FYS-5300 Optisen spektroskopian menetelmät FYS-6100 Puolijohdetekniikan perusteet FYS-6210 Puolijohdefysiikka I FYS-6220 Puolijohdefysiikka II FYS-6300 Molekyylien ja nanorakenteiden kvanttiteoria op

213 213 Lisätiedot Suositellaan materiaalitekniikan opiskelijoille, jotka haluavat syvällisempiä tietoja nanorakenteisista materiaaleista, pinta-analyyttisistä menetelmistä ja niiden soveltuvuudesta pintailmiöiden tutkimukseen, sekä laskennallisesta materiaalifysiikasta. Lisätietoja antavat: Professori Mika Valden, huone Sk320, puhelin , ja Professori Tapio Rantala, huone Sg219, puhelin , Materiaalitutkimus Yhteyshenkilö Toivo Lepistö Suomen teollisuuden rakenteen ja toimintojen sekä harjoitettavan opetus- ja koulutustoiminnan osalta selkeäksi tavoitteeksi on asetettu maamme kehittäminen maailman johtavaksi korkean teknologian osaajaksi. Tämän tavoitteen toteuttaminen edellyttää sitä, että jatkossa yhä suuremman osan koulutetusta työvoimasta tulee toimia tutkimuksen ja tuotekehityksen parissa. Materiaalitutkimuksen kokonaisuus pyrkii omalta osaltaan auttamaan tämän tavoitteen saavuttamisessa kouluttamalla materiaalitietoisia henkilöitä, joilla on riittävän hyvä tietämys eri tutkimusmenetelmistä ja niiden käyttömahdollisuuksista. Mikäli tunnet kiinnostusta pitkäjänteiseen, systemaattiseen ja ennen kaikkea innovatiiviseen työskentelyyn, on tämä kokonaisuus juuri sinulle soveltuva edellyttäen, että sinulla on hyvät tiedot ja kiinnostus perusluonnontieteisiin; fysiikkaan, kemiaan ja matematiikkaan. Materiaalitutkimuksen syventymiskohde on luonteeltaan poikkitieteellinen ja luo valmiudet toimia myös muilla kuin puhtaasti materiaalitieteen alueella. Tämän vuoksi on suositeltavaa, että opiskelija valitsisi toiseksi pääaineekseen tai pitkäksi sivuaineekseen (vähintään 24 ov) jonkin muun oppiaineen, kuten esim. elektroniikan, fysiikan, hydrauliikan, kemian, koneensuunnittelun, lämpötekniikan, teknisen mekaniikan ja optimoinnin, tietotekniikan, tuotantotekniikan, ympäristötekniikan tai jonkin toisen materiaalitekniikan pääaineen suuntautumisvaihtoehdoista. Biomateriaalitekniikka Keraamit ja pinnoitteet Materiaaliopin aineopinnot Materiaaliopin henkilökohtaiset aineopinnot Materiaalitekniikan aineopinnot Materiaalitutkimus Metallimateriaalit Muovit ja elastomeerit op FYS-2300 Elektronispektroskopia MOL-2200 Materiaalien mekaaninen käyttäytyminen MOL-2400 Johdatus materiaaliopillisiin laboratoriotöihin MOL-3000 Materiaalitieteen fysikaaliset tutkimusmenetelmät MOL-3100 Elektronimikroskopia MOL-3300 Röntgendiffraktio 29 op Mikäli jokin pakollisista kursseista sisältyy muuhun opintokokonaisuuteen, tulee näiden kurssien tilalle ottaa täydentäviä kursseja niin, että intopistettä tulee täyteen. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen ENER-1100 Energiatekniikan mittaukset FYS-1260 Laaja fysiikka III Atomifysiikka 7 op FYS-1480 Kiinteän olomuodon fysiikka A FYS-2100 Pintatieteen perusteet FYS-5200 Optisen spektroskopian perusteet FYS-5300 Optisen spektroskopian menetelmät KEM-4250 IR-spektroskopia KEM-4300 Differentiaalinen pyyhkäisykalorimetria KEM-4350 Kromatografia ja massaspektroskopia SYVENTÄVÄT OPINNOT

214 214 SYVENTÄVÄT OPINNOT KEM-4400 NMR-spektroskopia KEM-5050 Spektroskopia MOL-2700 Metallien plastinen muodonmuutos ja väsyminen MOL-2800 Mallintaminen ja simulointi materiaalitekniikassa MOL-3200 Läpivalaisuelektronimikroskopia MOL-3400 NDT-tekniikan perusteet MOL-3500 Vaurioanalyysi MOL-6600 Polymeerien vaurioanalyysi ja t utkimusmenetelmät MOL-8500 Materiaaliopin erityistyö TME-2400 Lujuusopilliset mittaukset TME-3300 Murtumismekaniikka ja väsyminen Materiaalivirtojen hallinta (DI) 3-8 op 2 Yhteyshenkilö Simo Isoaho Tämä opintokokonaisuus on suunniteltu vesi- ja jätehuoltotekniikan pääaineen opiskelijoille, jotka jo diplomi-insinööritutkintoon sisällyttäen haluavat painottua voimakkaammin materiaalivirtojen hallinnan kysymyksiin. - Laajentaa valmiuksia jätehuollon johtamisen ja erikoisasiantuntijan tehtäviin elinkeinoelämässä ja julkisella sektorilla. - Antaa moni- ja poikkitieteelliset perusvalmiudet suuntautua materiaalivirtojen hallinnan tutkimustehtäviin. Materiaalivirtojen hallinta on syventäviin opintoihin kuuluva sivuaine, joka on tarkoitettu vain vesi- ja jätehuoltotekniikan pääaineopiskelijoille. Tämä sivuaine opiskellaan rinnan pääaineopintojen kanssa tai niiden jälkeen. Huom! Opiskelijan on syytä huomioida opintojaksokohtaiset esitietovaatimukset. BIO-5000 Kestävä kehitys BIO-5150 Ympäristölainsäädännön luvat ENER-8100 Energiatalous MOL-8300 Materiaalien kierrätys STL-3300 Energiatalouden case-harjoitukset 1 Täydentävien opintojaksojen valinnassa, kuten myös vapaavalintaistenkin opintojaksojen osalta, opiskelijan kannattaa ensiksi harkita kiinnostuksensa tutkimukseen ja työelämään suuntautumisen välillä. Jälkimmäisen vaihtoehdon osalta kannattaa harkita suuntautumista viranomaissektorille, konsultointiin tai tuotantosektorille. Opintokokonaisuuden vastaajana olen aina valmis tukemaan opintojaksovalintojen tekemistä. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen ACI Mallinnus ja simulointi ACI Teollisuusprosessien mallintaminen ja säätörakenteet BIO-4820 Ympäristötekniikan erikoistyö MIT-5010 Teollisuusprosessien mittausjärjestelmät MPR-5250 Ympäristögeotekniikka RTT-1080 Ympäristötalous MOL-1210 Materiaalit RTT-8050 Kaukokartoitus ja ympäristötietojärjestelmät RTT-8060 Paikkatietoanalyysi SMG-4050 Energian varastointi ja uudet energialähteet STL-3400 Sähkö- ja elektroniikkaromun hallinta TETA-1050 Kansantalous TUR-3150 Yrityksen turvallisuus- ja suojeluratkaisut TUR-3200 Ympäristöjohtaminen TUR-3250 Ympäristöturvallinen tuotesuunnittelu

215 215 Metallimateriaalit Yhteyshenkilö Veli-Tapani Kuokkala Metallimateriaalit ovat konetekniikassa ja liikkuvassa kalustossa laajimmin käytetty konstruktiomateriaalien ryhmä. Metalleilla on lisäksi pysyvä sija elektroniikassa ja sen sovelluksissa ja ne ovat voimakkaasti valtaamassa alaa rakennusteollisuudessa. Ilman metalleja ei tulla toimeen. Metallimateriaalien opinnot antavat laajat tiedot metallimateriaalien käyttöominaisuuksista, niiden hyödyntämisestä eri sovellusalueilla ja kehittämisestä käyttökohteen vaatimuksia vastaaviksi. Kokonaisuus soveltuu sekä suunnitteluun ja käyttöön että metallituotteiden valmistukseen liittyviin tehtäviin. Materiaaliopin aineopinnot Materiaaliopin henkilökohtaiset aineopinnot Materiaalitekniikan aineopinnot Metallimateriaalit MOL-2200 Materiaalien mekaaninen käyttäytyminen MOL-2400 Johdatus materiaaliopillisiin laboratoriotöihin MOL-4100 Metallien faasimuutokset ja lämpökäsittelyt MOL-4200 Metallien muodonantomenetelmät 7 op MOL-4500 Metallien liittämismenetelmät MOL-4600 Moderni terästeknologia MOL-4700 Kevyet ja erikoismetallimateriaalit 3 Mikäli jokin pakollisista kursseista sisältyy muuhun opintokokonaisuuteen, tulee näiden kurssien tilalle ottaa täydentäviä kursseja niin, että intopistettä tulee täyteen. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen KEM-4200 Metallien kemia MOL-2300 Korroosio ja kuluminen MOL-2700 Metallien plastinen muodonmuutos ja väsyminen MOL-2800 Mallintaminen ja simulointi materiaalitekniikassa MOL-3100 Elektronimikroskopia MOL-3200 Läpivalaisuelektronimikroskopia MOL-3300 Röntgendiffraktio MOL-3400 NDT-tekniikan perusteet MOL-3500 Vaurioanalyysi MOL-4400 Moderni valuteknologia MOL-4500 Metallien liittämismenetelmät MOL-4600 Moderni terästeknologia MOL-4700 Kevyet ja erikoismetallimateriaalit MOL-7610 Pinnoitteet ja pintakäsittelyt MOL-8200 Metallien historia MOL-8300 Materiaalien kierrätys MOL-8500 Materiaaliopin erityistyö TTE-6130 Lasertyöstöprosessit Mikrosysteemitekniikka 3-8 op Yhteyshenkilö Pasi Kallio Elektroniikan miniatyrisointi on muovannut merkittävästi niin lähes jokaisen teollisuudenalan kehitystä kuin omaa toimintaamme kotona, vapaa-aikana, autolla ajaessa, työpaikalla. Mikroelektroniikan kehitys on mahdollistanut matkapuhelimen, kameran ja monen muun kulutuselektroniikan tuotteen digitalisoinnin, miniatyrisoinnin ja toimintojen määrän radikaalin kasvun. Jo pitkään on ennustettu, että elektroniikkaa, mekaniikkaa, optiikkaa ja fluidistiikkaa miniatyrisoiva ja integroiva teknologia kehittyy ja yleistyy vastaavalla tavalla. Tänä päivänä voidaan jo todeta, että kyseinen teknologia on osa jokapäiväistä elämäämme. Autojen turvatyynyt laukaistaan mikrosähkömekaanisilla piikiihtyvyysantureilla, joilla myös mitataan niin hölkkääjän juoksemaa matkaa, digikameroiden ja matkapuhelinten asentoa kuin sydämentahdistimissa potilaan liikettä. Mustesuihkutulostimella tulostaessamme käytämme pitkälle kehittynyttä mikrofluidistiikkaa ja uusimmilla digitaalikameroilla kuvatessamme mikro-optiikan viimeisimpiä saavutuksia. Siinä vain joitain ny- SYVENTÄVÄT OPINNOT

216 216 SYVENTÄVÄT OPINNOT kypäivän esimerkkejä miniatyrisoiduista komponenteista, joissa hyödynnetään mikromekaniikkaa, mikro-optiikkaa ja mikrofluidistiikkaa eli mikrosysteemitekniikkaa. Miniatyrisoinnin lähtökohta on ollut pii, mutta nykyisin mikrosysteemitekniikka on paljon muutakin kuin piihin perustuvaa mikroelektromekaniikkaa. Aktiiviset materiaalit ja niistä valmistetut toimilaitteet, lasista ja polymeereistä valmistetut mikrofluidistiset ja optiset järjestelmät sekä mikrorobotiikan sovellukset ovat merkittävä osa mikrosysteemitekniikkaa. Mikrosysteemitekniikan opinnoissa perehdytään mikrosysteemitekniikan perusmenetelmiin valmistustekniikoista mikroskopiaan sekä erilaisiin mikrosysteemiteknisiin tuotteisiin antureista ja toimilaitteista kokonaisiin järjestelmiin - niiden valmistuksesta ja toimintaperiaatteista kaupallisiin mahdollisuuksiin. Opintokokonaisuuden päämääränä on kouluttaa teollisuuteen tutkimus- ja tuotekehitysinsinöörejä, jotka tuntevat mikrosysteemitekniikan tarjoamat edut ja mahdollisuudet sekä kykenevät hyödyntämään niitä eri sovellusalueilla. Opintokokonaisuuden voikin suunnata joko mikrosysteemitekniikan biosovelluksiin tai mikrorobotiikkaan ja mikrotyöstöön. Opetuksen toteuttamisessa otetaan huomioon myös opiskelijan tutkijantaitojen (ongelmanratkaisukyky, kirjallinen ja suullinen kommunikointi) kehittäminen. Mikrosysteemitekniikan opintokokonaisuus soveltuu erityisen hyvin tukevaksi opintokokonaisuudeksi tutkimus- ja tuotekehitystehtäviin aikoville. - Antaa opiskelijoille valmiudet soveltaa mikrosysteemitekniikkaa laajasti tuotekehitystehtävissä ja tutkimuksessa. - Antaa opiskelijoille syvällinen tietämys tärkeimpien mikroantureiden ja mikrotoimilaitteiden toimintaperiaatteista, perusominaisuuksista, suunnittelusta ja sovellusmahdollisuuksista. - Antaa opiskelijoille valmiudet soveltaa mikrosysteemitekniikkaa lääketieteen ja biotekniikan sovellusalueilla. Biomittaukset Säätötekniikka 2 2 ACI Automaatiotekniikan perusteet on pakollinen, jos se ei kuulu koulutusohjelmakohtaisiin opintoihin. ACI pakollinen vain mikrosysteemitekniikasta diplomityön tekeville. ACI Säätötekniikan diplomityöseminaari 1 op ACI Introduction to Microsystem Technology ACI Laboratory Course in Microsystem Technology ACI Microrobotics and microactuators 1 ACI Microfluidics 1 MIT-4030 Mikroanturit 2 1. Opintojaksoista ACI ja ACI valitaan ainakin toinen, mutta myös toinen voidaan valita kohdasta täydentävät opintojaksot. Painotuksien opintojaksot Näillä opintojaksoilla voidaan täydentää mikrosysteemitekniikan pakollisia opintoja mikrorakenteiden valmistukseen ja mikrorobotiikkaan suuntaaviksi. Opintokokonaisuuden vastuuhenkilö voi hyväksyä muitakin opintojaksoja. ACI Digitaalinen säätö ACI Automaation reaaliaikajärjestelmät 7 op ACI Identifiointi ACI Microrobotics and microactuators IHA-3500 Robotiikka ja teleoperointi 7 op MIT-4050 Piianturien suunnittelu 7-8 op MOL-1210 Materiaalit MOL-3000 Materiaalitieteen fysikaaliset tutkimusmenetelmät MOL-3106 Electron Microscopy TTE-5016 Introduction to Robotics and Automation TTE-5036 Control in Robotics and Automation TTE-5216 Machine Vision in Production Automation TTE-6220 Mikrotyöstö Näillä opintojaksoilla voidaan täydentää mikrosysteemitekniikan pakollisia opintoja biosovelluksiin suuntaaviksi. Opintoko-

217 217 konaisuuden vastuuhenkilö voi hyväksyä muitakin opintojaksoja. ACI Identifiointi ACI Microfluidics LTT-1120 Fysiologisten järjestelmien mittaukset LTT-6100 Bioelektroniikka LTT-6200 Solun sähköfysiologia MIT-4050 Piianturien suunnittelu 7-8 op MIT-4070 Bioanturit SGN-6056 Introduction to Computational Systems Biology Mittausinformaatiotekniikka Yhteyshenkilö Risto Ritala Mittausinformaatiotekniikan opintokokonaisuus opettaa mittausdatan analysoinnin järjestelmällisenä toimintaprosessina, joka alkaa kohdejärjestelmän tuntemukseen perustuvasta tavoitteen määrittelystä ja päättyy analyysitulosten tulkinnan tukemiseen. Painopiste on mittausten luotettavuuden ja informaatiosisällön arvioinnissa, mittausdatan esikäsittelyssä ja dynaamisista järjestelmistä kerättyjen data-aineistojen analysointimenetelmissä. Opintokokonaisuus antaa sekä teoreettiset valmiudet että opettaa soveltamaan numeerisia ohjelmistoja dataanalyysiin. Koulutus tuottaa ammattilaisia suunnittelu-, tutkimus- ja kehitystehtäviin, joissa laajojen mittausaineistojen hallinta ja analyysi on keskeistä. - Antaa edellytykset tieteelliseen jatkokoulutukseen. - Antaa valmiudet toimia työelämässä mittausinformaatiotekniikan asiantuntijana ja kehittäjänä. - Antaa valmiudet toimia asiantuntijana mittauksia ja niiden käsittelyä ja tulkintaa koskevien ilmiöiden ja ongelmien yhteiskunnallisessa käsittelyssä. - Antaa riittävät kieli-, viestintä- ja yhteistyötaidot sekä valmiudet toimia monitieteisessä yhteisössä. - Antaa opiskelijalle mittausinformaatiotekniikan menetelmien ja siihen liittyvien sovellusten hyvä tuntemus. - Antaa sekä teoreettiset valmiudet että opettaa soveltamaan numeerisia ohjelmistoja data-analyysiin. Opintokokonaisuuden pakollisena esitietona on suoritettava opintojakso MIT-3010 Mittausdatan analyysi 1. Mittaus- ja informaatiotekniikka 2 Mittaus- ja informaatiotekniikka TL 2 Oppivat ja älykkäät järjestelmät 2 Oppivat järjestelmät ja systeemiteoria 2 Signaalinkäsittely ja multimedia 2 Säätötekniikka 2 Teknillinen matematiikka 2 Teknillisen laskennan menetelmät 2 Pakollista opintojaksoa ei voi sisällyttää syventäviin opintoihin, mikäli se sisältyy esitietona olevaan opintokokonaisuuteen. MIT-1510 Mittaus- ja informaatiotekniikan D-työseminaari 1 op 1 MIT-3050 Mittausten informaatiosisältö ja datan luotettavuus MIT-3070 Mittausinformaatiojärjestelmän suunnittelu 7 op 1 1. Pakollinen diplomityönsä Mittausinformaatiotekniikan opintokokonaisuuteen tekeville. Painotuksien opintojaksot Kuvaan perustuva mittaus MIT-3210 Kuvaan perustuva mittaus 1 MIT-3230 Kuvaan perustuva mittaus 2 Mittausinformaatiotekniikka Opintokokonaisuuteen pitää valita vähintään toinen opintojaksoista MIT-3110 ja MIT MIT-3030 Mittausdatan analyysi 2 SYVENTÄVÄT OPINNOT

218 218 SYVENTÄVÄT OPINNOT MIT-3110 Dynaamisten järjestelmien monimuuttuja-analyysi MIT-3130 Laajojen dynaamisten järjestelmien analyysi Täydentävinä opintojaksoina voidaan alla mainittujen opintojaksojen lisäksi valita myös toisen painotusvaihtoehdon opintojaksoja. Täydentäviin opintoihin suositellaan lisäksi erityisesti automaatio- ja säätötekniikan, matematiikan ja signaalinkäsittelyn opintojaksoja. Opintojaksoa ei voi sisällyttää syventäviin opintoihin, mikäli se sisältyy esitietona olevaan opintokokonaisuuteen. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen MIT-1210 Mittaustekniikan matemaattiset menetelmät MIT-1310 Mittaus- ja informaatiotekniikan työkurssi 3-8 op MIT-1330 Mittaus- ja informaatiotekniikan projektityö 3-7 op MIT-1710 Mittaus- ja informaatiotekniikan erityiskysymyksiä 2-1 MIT-5010 Teollisuusprosessien mittausjärjestelmät MIT-5511 Akustiikan mittaukset 4-7 op Mittaustekniikka Yhteyshenkilö Jouko Halttunen, Jukka Lekkala, Risto Ritala Mittaustekniikan opintokokonaisuus tarjoaa mahdollisuuden suunnata opinnot opiskelijan oman erikoisosaamisen mukaisesti. vahvistavat mittausteknistä osaamista ja muilla opinnoilla syvennetään tietoja erikoisalan mittaustekniikasta. Opintokokonaisuuden vastuuhenkilöt antavat mielellään lisätietoja. - Antaa valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen. - Antaa valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen. - Antaa valmiudet toimia työelämässä mittaustekniikan asiantuntijana ja kehittäjänä. - Antaa valmiudet toimia asiantuntijana mittaustekniikkaa koskevien ilmiöiden ja ongelmien yhteiskunnallisessa käsittelyssä. - Antaa riittävät kieli-, viestintä- ja yhteistyötaidot sekä valmiudet toimia monitieteisessä yhteisössä. - Antaa opiskelijalle mittaustekniikan menetelmien ja siihen liittyvien sovellusten hyvä tuntemus. Automaatiosovellukset biotekniikassa Biomittaukset Control Theory and Instrumentation Lääketieteellinen tekniikka Mittaus- ja informaatiotekniikka Mittaus- ja informaatiotekniikka TL Oppivat ja älykkäät järjestelmät Oppivat järjestelmät ja systeemiteoria Signaalinkäsittely ja multimedia Säätötekniikka Teknillinen fysiikka Teknillinen matematiikka Teknillisen laskennan menetelmät Pakollista opintojaksoa ei voi sisällyttää syventäviin opintoihin, mikäli se sisältyy esitietona olevaan opintokokonaisuuteen. MIT-1210 Mittaustekniikan matemaattiset menetelmät 2 MIT-1510 Mittaus- ja informaatiotekniikan D-työseminaari 1 op 3 MIT-2010 Metrologia 7 op 1 MIT-3010 Mittausdatan analyysi 1 7 op 1 MIT-3030 Mittausdatan analyysi 2 2 MIT-3050 Mittausten informaatiosisältö ja datan luotettavuus 2 MIT-3070 Mittausinformaatiojärjestelmän suunnittelu 7 op 2 MIT-3110 Dynaamisten järjestelmien monimuuttuja-analyysi 2 MIT-3130 Laajojen dynaamisten järjestelmien analyysi 2

219 219 MIT-3210 Kuvaan perustuva mittaus 1 2 MIT-3230 Kuvaan perustuva mittaus 2 2 MIT-4010 Anturifysiikka 7 op 1 MIT-4030 Mikroanturit 2 MIT-4050 Piianturien suunnittelu 7-8 op 2 MIT-4070 Bioanturit 2 MIT-5511 Akustiikan mittaukset 4-7 op 2 1. Valittava vähintään yksi opintojakso, mikäli yhtäkään niistä ei sisälly esitietona olevaan aineopintokokonaisuuteen. 2. Valittava vähintään Pakollinen diplomityönsä Mittaustekniikan opintokokonaisuuteen tekeville. Alla mainittujen opintojaksojen lisäksi myös muita TTY:n opintojaksoja voidaan sisällyttää opintokokonaisuuteen opiskelijan suuntautuneisuuden mukaisesti. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen MIT-1310 Mittaus- ja informaatiotekniikan työkurssi 3-8 op MIT-1330 Mittaus- ja informaatiotekniikan projektityö 3-7 op MIT-1350 Anturitekniikan työkurssi MIT-1710 Mittaus- ja informaatiotekniikan erityiskysymyksiä 2-1 MIT-5010 Teollisuusprosessien mittausjärjestelmät MIT-5210 Optiset menetelmät bioanalytiikassa Moderni sähköenergiatekniikka Yhteyshenkilö Risto Mikkonen Suomi on globaalisti sitoutunut kansainvälisiin ympäristötavoitteisiin, mikä antaa lisäpainetta energiapolitiikalle erityisesti uusiutuvien energialähteiden hyödyntämiseksi. Uusiutuvan energian kokonaistavoitteeksi vuodelle 2010 on asetettu 30 %:n lisäys vuoteen 2001 verrattuna. Suomessa paljolti käytetyn bioenergian ja vesivoiman lisäksi odotukset kohdistetaan mm. tuulivoimaan, aurinkoenergiaan sekä vetyteknologiaa hyödyntäviin polttokennoihin. Energiatekniikan keskeisimmät haasteet ovat hiilidioksidipäästöjen vähentäminen sekä taloudellisen kasvun turvaaminen. Uusiutuvien energiamuotojen kehittäminen tukee tätä strategiaa, jolloin tulevaisuudessa maassamme tarvitaan kyseisten teknologioiden asiantuntijoita. Suomen energiajärjestelmän erityispiirteinä ovat sähkön ja lämmön yhteistuotannon merkittävä osuus, sähköenergian suuri osuus energian loppukulutuksesta sekä teollisuuden suuri osuus energian käytöstä. Suomessa uudentyyppisten energiamuotojen hyödyntäminen on yhä voimakkaammin painottunut hajautetun energiantuotannon yhteydessä. Ala kattaa laajan valikoiman polttoaineita ja tuotantoteknologioita, joita yhdistää pieni kokoluokka ja sijainti kulutuspisteen läheisyydessä. Ammattiaine antaa valmiudet uudentyyppisten energiajärjestelmien suunnitteluun ja niiden hyödyntämiseen sähköenergiatekniikassa ja energian varastoinnissa. Moderni sähköenergiatekniikka SMG-4200 Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto SMG-4250 Suprajohtavuus sähköverkossa SMG-4300 Aurinkosähkö ja tuulivoima SMG-4350 Polttokennot ja vetyteknologia 2 20 op Vaihtoehtoiset opintojaksot Valinnaiset opintojaksot valitaan siten, että syventävien opintojen laajuudeksi tulee pakolliset opintojaksot mukaanlukien vähintään intopistettä. Energian tuotantoon ja sähkövoimatekniikkaan painottuva linja sisältää seuraavat valinnaiset opintojaksot: ENER-8100, ENER- 8200, ENER-8240, ENER-8010, ACI-20090, SMG-5200, SMG- 3200, SVT-3420, SVT-5300, SVT-3330, TEL-1320, SMG SYVENTÄVÄT OPINNOT

220 220 SYVENTÄVÄT OPINNOT Ympäristötekniikkaan painottuva linja sisältää seuraavat valinnaiset opintojaksot: ENER-7010, ENER-1200, MOL-8300, KEM-2200, KEM-4150, ELE-9902, BIO-5100, SMG ACI Mallinnus ja simulointi BIO-5100 Ympäristöoikeuden perusteet ENER-1200 Ilmansuojelu ENER-7010 Teollisuuden prosessit ENER-8010 Energiatekniikan perusteet ENER-8100 Energiatalous ENER-8200 Höyrytekniikka ENER-8240 Voimalaitostekniikka KEM-2200 Fysikaalinen kemia 1 KEM-4150 Ympäristökemia MOL-8300 Materiaalien kierrätys SMG-3200 Sähkömagnetiikan erikoistyö SMG-4400 Kryogeniikka SMG-5150 Sähkömagneettinen mallintaminen I SMG-5200 Verkkolaskennan numeeriset menetelmät SVT-3330 Sähkömarkkinat SVT-3420 Sähköverkon häiriöt ja sähkön laatu SVT-5300 Sähkölämpötekniikka TEL-1320 Sähkömoottorit Multimedia Yhteyshenkilö Ireneusz Defee Opintokokonaisuuden tavoitteena tarjota perustiedot multimediateknologiasta ja kehittää opiskelijan ongelmanratkaisu- ja järjestelmäsuunnittelutaitoja sekä antaa opiskelijalle valmiudet yhdistää signaalinkäsittelyn, tietoliikennetekniikan ja ohjelmistotekniikan taitoja multimediajärjestelmien kehittämisessä. - Opintokokonaisuuden tavoitteena on tarjota multimediateknologian peruskäsitteet ja käytännön taidot. - Toisena tavoitteena on opettaa yhdistämään signaalinkäsittelyn, tietoliikennetekniikan ja ohjelmistotekniikan taitoja multimediajärjestelmien kehittämisessä. - Kolmantena tavoitteena on kehittää ongelmanratkaisu- ja järjestelmäsuunnittelutaitoja käytännön sovellusten kehittämisessä. Signaalinkäsittely ja multimedia 2 Signaalinkäsittelyn diplomityöseminaari SGN-1980 sekä seminaariesitys SGN-1990 ovat pakolliset niille, jotka tekevät diplomityönsä näihin syventäviin opintoihin liittyen. SGN-3106 Digital Video Processing SGN-3156 Video Compression SGN-4200 Digitaalinen audio SGN-5016 Multimedia Signal Processing SGN-5106 Multimedia Systems and Communications SGN-5706 Multimedia Project 5-8 op 2 Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen SGN-1980 Signaalinkäsittelyn diplomityöseminaari SGN-1986 Signal Processing Thesis Seminar SGN-2306 Signal Compression SGN-2556 Pattern Recognition SGN-2806 Neural Computation SGN-4051 Puheenkoodaus SGN-5200 Multimedia joukkoviestimissä SGN-5306 Knowledge Mining SGN-5406 Virtual Reality SGN-5806 Wireless Ambient Multimedia TLT-6506 Digital Mobile Communication Systems 1 op 1 op

221 221 Muovit ja elastomeerit Yhteyshenkilö Pentti Järvelä Materiaaliopin aineopinnot Materiaaliopin henkilökohtaiset aineopinnot Materiaalitekniikan aineopinnot Muovit ja elastomeerit op MOL-2200 Materiaalien mekaaninen käyttäytyminen MOL-2400 Johdatus materiaaliopillisiin laboratoriotöihin MOL-3000 Materiaalitieteen fysikaaliset tutkimusmenetelmät MOL-5800 Elastomeerimateriaalit MOL-6100 Polymeerien reologia MOL-6200 Polymeerituotteiden valmistus MOL-6500 Polymeerifysiikka 3 Mikäli jokin pakollisista kursseista sisältyy muuhun opintokokonaisuuteen, tulee näiden kurssien tilalle ottaa täydentäviä kursseja niin, että intopistettä tulee täyteen. Polymeerimateriaalien työt -kurssin laajuuden tulee olla vähintään 12 opintopistettä (sisältäen aineopinnoissa suoritetut ). Opintopisteitä saa laboratoriotöistä, virtuaalitöistä, esseistä ja suunnittelutöistä. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen MOL-5110 Muovien tekniset sovellukset I/Materiaalit MOL-5120 Muovien tekniset sovellukset II/ Materiaalien ominaisuudet MOL-5130 Muovien tekniset sovellukset III/ Tuotteiden tekninen suunnittelu MOL-5140 Muovien tekniset sovellukset IV/ Muotoilu, mekaaninen työstö MOL-5150 Muovien tekniset sovellukset V/ Liittäminen MOL-5200 Polymeerimateriaalien työt MOL-5400 Muovikomposiittien täyte- ja lujiteaineet, valmistus MOL-5500 Muovikomposiittien suunnittelu ja testaus MOL-6200 Polymeerituotteiden valmistus MOL-6300 Polymeerituotteiden muotit ja työkalut MOL-6600 Polymeerien vaurioanalyysi ja tutkimusmenetelmät MOL-6700 Polymeeritekniikan erityiskurssi TTE-6130 Lasertyöstöprosessit Ohjelmistotiede 1-1- Yhteyshenkilö Antti Valmari Ohjelmistotiede soveltuu niille, jotka haluavat ymmärtää ohjelmistojen tekniikkaa syvällisesti, tuntea siihen liittyviä teoreettisia tuloksia ja kehittää ohjelmointitaitonsa huippuunsa. Ala vaatii valmiuksia matemaattis-loogiseen ajatteluun. - Kyky suunnitella ja toteuttaa poikkeuksellisen vaativia ohjelmia. - Syvällinen ymmärrys ohjelmistoalan teknologisesta perustasta. - Teoreettisen tietojenkäsittelytieteen perustiedot ja kyky soveltaa niitä ohjelmistotyössä. - Hyvä pohja ohjelmistoalan jatko-opinnoille. Ohjelmistotekniikan aineopintoihin vaihtoehtoisena sisältyvä opintojakso OHJ-2150 Algoritmien analyysi on Ohjelmistotieteen pakollinen esitieto. Ohjelmistotekniikka 2 Kurssin OHJ-2900 Ohjelmistotieteen projektityö tilalla voi olla OHJ-4500 Lausekielten toteutustekniikka. Jos opiskelija suorittaa myös jonkin muun Ohjelmistotekniikan syventävän opinto- SYVENTÄVÄT OPINNOT

222 222 SYVENTÄVÄT OPINNOT kokonaisuuden ja suorittaa siihen kuuluvan projektityön, hänen ei tarvitse suorittaa Ohjelmistotieteen projektityötä. Tällöin täydentäviä opintoja on valittava vastaavasti enemmän, jotta tulee täyteen. OHJ-2050 Ohjelmointikielten periaatteet OHJ-2200 Tietorakenteiden suunnittelu ja toteutus OHJ-2300 Johdatus tietojenkäsittelyteoriaan OHJ-2900 Ohjelmistotieteen projektityö 21 op Vaihtoehtoiset opintojaksot Vaihtoehtoisista opintojaksoista on suoritettava ainakin yksi. OHJ-2500 Ohjelmien todistaminen OHJ-2550 Tekoäly OHJ-2600 Tilakoneet OHJ-2650 Algoritmiikan vaihtuva-aiheinen kurssi OHJ-2700 Tietokonegrafiikka Täydentäviksi opintojaksoiksi kelpaavat kaikki Ohjelmistotekniikan laitoksen tuottamat vähintään aineopintotasoiset opintojaksot. Ohjelmistotuotanto Yhteyshenkilö Ilkka Haikala Ohjelmistotuotanto soveltuu opiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneet ohjelmistojen toteuttamisesta, toteutukseen liittyvästä tuotantoprosessista sekä ohjelmistoprojektien läpiviemisestä. - Hyvä perustietämys ja ymmärrys ohjelmistotuotannon kaikista keskeisistä osa-alueista. - Kyky suunnitella ja toteuttaa vaativia ohjelmistoja ohjelmistoprojekteina. - Kyky hallita ja kehittää yrityksen ohjelmistotuotantoprosessia. - Hyvä pohja ohjelmistotuotannon jatko-opinnoille. Ohjelmistotekniikka OHJ-3050 Ohjelmistotuotannon menetelmät OHJ-3060 Ohjelmistojen testaus OHJ-3200 Ohjelmistoarkkitehtuurit OHJ-3500 Ohjelmistotuotannon projektityö Vaihtoehtoiset opintojaksot Vaihtoehtoisista on suoritettava vähintään yksi. OHJ-3100 Ohjelmien ylläpito ja evoluutio OHJ-3320 Tietokantojen suunnittelu OHJ-5201 Web-palveluiden toteutustekniikat op 2 Voi täydentää millä hyvänsä ohjelmistotekniikan laitoksen kursseilla sekä erikseen luetelluilla tietoliikennetekniikan, tietojohtamisen, ihmiskeskeisen teknologian ja signaalinkäsittelyn kursseilla. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen IHTE-1100 Käytettävyyden perusteet IHTE-3100 Käyttäjäkeskeinen tuotekehitys SGN-5306 Knowledge Mining TITA-3100 Ohjelmistoliiketoiminta TITA-5100 Yrityksen tietojärjestelmät TITA-5300 Tietoturvallisuuden johtaminen TLT-2300 Tietoliikenneprotokollat TLT-2350 Protokollaohjelmointi TLT-3100 Tietoturvallisuuden perusteet 3- Ohjelmoitavat alustat ja laitteet Yhteyshenkilö Timo Hämäläinen Ohjelmoitavien alustojen ja laitteiden syventävät opinnot tekevät opiskelijasta ammattilaisen, joka hallitsee useita prosesso-

223 223 reita, laskentayksiköitä, oheislaitteita ja tietoliikenneyhteyksiä sisältävien ohjelmoitavien laitteiden suunnittelun, toteutuksen ja testauksen. Näitä taitoja vaaditaan suurimmassa osassa teollisuuden tuotekehitys- ja tutkimustoimintaa teknologian kehittyessä nopeasti kohti laajoja vuorovaikutteisia järjestelmiä. Laitteiden toimintavarmuuus, suorituskyky ja alhainen energiankulutus saavutetaan oikeilla suunnittelu- ja varmennusmenetelmillä sekä elektroniikan suunnittelutyökalujen (EDA) hallinnalla. Syventävät opinnot keskittyvät laitteiden suunnitteluun, mallintamiseen, optimoimiseen, toteutukseen ja testaukseen. Laite voi olla esimerkiksi älypuhelin, koneenohjauslaite, langaton videokamera, potilasdiagnostiikkalaite tai satelliittipaikannuslaite. Opinnoissa käsitellään monipuolisesti laitteiston suunnitteluperiaatteita sekä ohjelmiston ja laitteiston rajapintoja. Kursseilla käytetään uusimpia yrityksissä tuotantokäytössä olevia suunnitteluohjelmistoja. Syventävät opinnot voi sisällyttää vapaasti useiden koulutusohjelmien DI-tutkintoihin. Digitaali- ja tietokonetekniikan syventävistä opinnoista voivat tehdä diplomityön tietotekniikan, sähkötekniikan, automaatiotekniikan ja tietoliikenne-elektroniikan koulutusohjelman opiskelijat. Tällöin esitietovaatimuksena on Digitaali- ja tietokonetekniikan aineopinnot 2 jotka voivat sisältyä joko kandidaatintutkintoon tai DI-tutkintoon. - Opiskelija hallitsee prosessoreita ja digitaalielektroniikkaa sisältävien nykyaikaisten laitteiden suunnittelun, toteutuksen ja testauksen. - Opiskelija hallitsee teollisuudessa käytetyt yleisimmät elektroniikan suunnittelutyökalut (EDA) ja laitteistonkuvauskielet. - Ymmärtää laitteiden suunnitteluavaruuden lainalaisuudet ja rajoitukset. - Riittävä teoriapohja jatko-opintoihin ja soveltamaan alan uusinta tieteellistä tietoa. Digitaali- ja tietokonetekniikka 2 TKT-1410 Suunnittelun varmennus TKT-2431 SoC-suunnittelu TKT-2520 Projektityö TKT-3541 SoC-alustat Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen OHJ-4010 Rinnakkaisuus OHJ-4200 Laitteistonläheinen ohjelmointi OHJ-4400 Reaaliaikajärjestelmät OHJ-5500 Mobiiliohjelmointi TKT-1400 ASIC-suunnittelu I TKT-1540 Digitaali- ja tietokonetekniikan diplomityöseminaari TKT-1550 Digitaali- ja tietokonetekniikan diplomityöseminaariesitys TKT-2401 SoC-mallinnus TKT-2511 Formaalit toiminnanvarmennusmenetelmät TKT-3500 Mikrokontrollerijärjestelmät TKT-9616 Scientific Publishing TLT-2300 Tietoliikenneprotokollat Oppivat järjestelmät 5-8 op 20 op 1 op 0 op 4- Yhteyshenkilöt Hannu Koivisto, Matti Vilkko Syventävät opinnot perehdyttävät opiskelijan aineopintoja syvällisemmin sumean päättelyn, neuroverkkojen sekä geneettisten algoritmien menetelmiin ja niiden soveltamiseen automaatiossa ja data-analyysissä. Näihin perustuvat toteutukset ovat yleistyneet elektronisissa laitteissa, automaatiossa ja signaalinkäsittelyssä sekä laite- että järjestelmätasolla. Koulutus tuottaa ammattilaisia erityisesti suunnittelu-, tutkimus- ja kehitystehtäviin. SYVENTÄVÄT OPINNOT

224 224 SYVENTÄVÄT OPINNOT - Kyky soveltaa em. menetelmiä esim. automaatiossa, signaalinkäsittelyssä, tietoliikenteessä tai data-analyysissä. - Sumean laskennan ja adaptiivisten verkkojen menetelmien tunteminen ja kyky kehittää uusia menetelmiä. Esitietoina ehdottomasti myös kurssi ACI (Automaatiotekniikan perusteet). Sumean laskennan tietoja vailla olevien on syytä sisällyttää valinnaisiin opintoihin ko. aihetta käsittelevä kurssi. Matemaattinen mallinnus 2 Mittaus- ja informaatiotekniikka 2 Oppivat ja älykkäät järjestelmät 2 Oppivat järjestelmät ja systeemiteoria 2 ACI pakollinen vain niille, jotka tekevät diplomityön oppivista järjestelmistä ACI Säätötekniikan diplomityöseminaari 1 op ACI Neuro- sumeat järjestelmät ACI Oppiva ja älykäs säätö ACI Identifiointi 1 ACI System Identification 1 21 op 1. Opintojaksot ACI ja ACI ovat keskenään vaihtoehtoisia Vaihtoehtoiset opintojaksot ACI Digitaalinen säätö 1 ACI Säädön suunnittelu 7 op 1 1. Opintojaksot ACI ja ACI ovat keskenään vaihtoehtoisia. Valinnaiset opinnot voi valita varsin vapaasti tavoitteista riippuen: automaatiotekniikka, mittaus- ja informaatiotekniikka, ohjelmistotekniikka, signaalinkäsittely, tietoliikennetekniikka, energiatekniikka, matematiikka jne. Koska oppivia ja älykkäitä järjestelmiä käytetään usealla eri sovellusalueella, on suositeltavaa lukea asianomaisesta alueesta suoraan esimerkiksi sivuaine. Alla olevassa listassa on esimerkkejä tyypillisistä valinnoista. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen ACI Automaatiotekniikan työkurssi ACI Automaatiotekniikan erikoistyö 2- ACI Prosessiautomaation sovellukset 7 op ACI Säätösuunnittelu Matlab:lla ACI Teollisuusprosessien mallintaminen ja säätörakenteet ACI Tietoverkkopohjainen automaatio ACI Automaatioverkkojen erityiskysymyksiä ACI Robusti säätö LIKU-2236 Introduction to decision analysis LIKU-4410 Toimitusketjun hallinta MAT Operaatiotutkimus MAT Matemaattinen optimointiteoria 1 MAT Matemaattisen mallinnuksen peruskurssi MAT Matemaattinen optimointiteoria 2 MAT Stokastiset prosessit MAT Tilastollinen laadunvalvonta MAT Tilastollinen kokeiden suunnittelu MAT Bayesin menetelmät MAT Soft Computing MAT Osittaisdifferentiaaliyhtälöt matemaattisessa mallinnuksessa MAT Datan analyysimenetelmät mallinnuksessa MAT Tilastolliset mallit MAT Satunnaisuus mallintamisessa MIT-1210 Mittaustekniikan matemaattiset menetelmät MIT-3010 Mittausdatan analyysi 1 7 op MIT-3030 Mittausdatan analyysi 2 MIT-3050 Mittausten informaatiosisältö ja datan luotettavuus MIT-3070 Mittausinformaatiojärjestelmän suunnittelu 7 op

225 225 MIT-3110 Dynaamisten järjestelmien monimuuttuja-analyysi MIT-3130 Laajojen dynaamisten järjestelmien analyysi OHJ-2200 Tietorakenteiden suunnittelu ja toteutus OHJ-2550 Tekoäly SGN-2500 Johdatus hahmontunnistukseen SGN-2556 Pattern Recognition SGN-2806 Neural Computation SGN-5306 Knowledge Mining SGN-6056 Introduction to Computational Systems Biology SGN-6106 Computational Systems Biology I SGN-6306 Complex Systems I SGN-6456 Computational Models in Complex Systems TETA-1400 Toiminnanohjaus TETA-5410 Tuotannonohjausmenetelmät TETA-9030 Tieteenfilosofia ja teollisuustalous Paikannus ja navigointi Yhteyshenkilöt Robert Piche, Markku Renfors, Jarmo Takala Paikannusta hyödyntävät sovellukset ovat yleistyneet voimakkaasti viime vuosina ja tämä trendi näyttää jatkuvan. Paikannuksen ja navigoinnin syventävä opintokokonaisuus soveltuu opiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneet kehittämään laitteita paikannukseen ja navigointiin. Opintokokonaisuus antaa hyvät pohjatiedot erilaisista paikannustekniikoista ja niiden sovelluskohteista. - Perustietämys ja ymmärrys satelliittipaikannuksen periaatteista. - Kyky suunnitella ja kehittää navigointi- ja paikannusjärjestelmiä. - Hyvä pohja jatko-opinnoille navigoinnin ja paikannuksen alueelta. Digitaali- ja tietokonetekniikka Elektroniikka Matematiikka Teknillinen matematiikka Tietoliikenne-elektroniikka Tietoliikennetekniikka MAT Paikannuksen matematiikka TKT-2530 Satellittipaikannuksen perusteet TKT-2540 Paikannuksen menetelmät TLT-6100 Langattoman tietoliikenteen perusteet Opintokokonaisuuteen on valittavissa myös muita soveltuvia syventäviä opintojaksoja sopimuksen mukaan. Opintokokonaisuuteen voi sisällyttää vain yhden projektityökursseista: MAT Matematiikan projektityö, TKT-2520 Projektityö, TLT Tietoliikennetekniikan projektityö. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen ELE-6350 Radionavigointi ja tutkajärjestelmät 5- MAT Numeerinen analyysi 1 MAT Matemaattinen optimointiteoria 1 MAT Tilastolliset monimuuttujamenetelmät MAT Matemaattisen mallinnuksen peruskurssi MAT Johdatus teknilliseen laskentaan MAT Matemaattinen optimointiteoria 2 MAT Matematiikan projektityö 2-10 op MAT Bayesin menetelmät MAT Numeerinen analyysi 2 MIT-4030 Mikroanturit SGN-2606 Statistical Signal Processing SGN-2756 Robust Estimation TKT-1540 Digitaali- ja tietokonetekniikan diplomityöseminaari 1 op SYVENTÄVÄT OPINNOT

226 226 SYVENTÄVÄT OPINNOT TKT-1550 Digitaali- ja tietokonetekniikan diplomityöseminaariesitys TKT-2520 Projektityö TKT-3516 Signal Processors TKT-3520 Prosessorien suunnittelu TLT-1600 Tietoliikennetekniikan projektityö TLT-1750 Tietoliikennetekniikan diplomityöseminaari TLT-1760 Tietoliikennetekniikan diplomityöseminaariesitys TLT-5200 Tietoliikenneteoria TLT-5400 Digitaalinen siirtotekniikka TLT-5606 Spread Spectrum Techniques 0 op 5-8 op 5-8 op 1 op 0 op 5-7 op 7 op 5-7 op Lisätiedot Diplomityön ohjaaja voi olla joko Digitaali- ja tietokonetekniikan, Matematiikan tai Tietoliikennetekniikan laitokselta riippuen työn pääongelmasta. Paperinjalostustekniikka 31 op Yhteyshenkilö Jurkka Kuusipalo Opintokokonaisuudessa paneudutaan paperin ja kartongin jatkojalostamiseen ja niiden lopputuotteisiin. Jatkojalostamisessa syvennytään materiaaleihin ja valmistusprosesseihin, kuten kuitupohjaisten tuotteiden laminointiin ja päällystämiseen. Lisäksi perehdytään jatkojalosteiden vaatimuksiin ja konvertointiprosesseihin (esim. pakkauskoneisiin). Tuoteapplikaatiota ovat mm. pakkaukset, aaltopahvisovellukset, tarralaminaatit, kääreet, ja monikerrostuotteet (sisältäen muovikalvot ja alumiinifoilit). - Paperinjalostustekniikan syventävät opinnot antavat valmiudet paperi-, paperinjalostus- ja pakkausteollisuuden käyttö-, suunnittelu- ja tuotekehitystehtäviin. - Perinteisen tuotevalmistusnäkökulman laajentaminen ympäristöä säästävään taloudelliseen materiaali- ja prosessihallintaan on paperinjalostustekniikan lähtökohtana. - Työnantajina ovat paperi-, ja paperikoneteollisuus, paperinjalostus- ja pakkausteollisuus sekä alan insinööritoimistot ja tutkimuslaitokset. Paperinjalostustekniikka PAP-2010 Paperinjalostustekniikka 1 PAP-2030 Painatustekniikka PAP-2040 Paperitekniikan laboratoriotyöt PAP-2070 Paperinjalostustekniikan diplomi- ja jatko-opintoseminaari PAP-2110 Pakkausmateriaalit ja teknologia PAP-2130 Painatustekniikan harjoitukset PAP-2210 Elintarvikepakkaaminen 29 op 7 op 0 op PAP-2310 Pilotlinjaharjoitukset PAP-2410 Paperinjalostustekniikan laboratorioanalytiikka 31 op Lisätiedot Paperinjalostuksen syventäviin opintoihin suositellaan ylimääräisiä kemian opintoja. Lisäksi, paperia jalostavaan teollisuuteen/tutkimukseen suuntautuvalle suositellaan soveltuvin osin energia- ja prosessitekniikan, kemian, bio- ja ympäristötekniikan ja kone- ja automaatiotekniikan opintoja. Pinnoitustekniikka Yhteyshenkilö Petri Vuoristo Pinnoitustekniikkaa ja erilaisia pinnoitteita hyödynnetään hyvin laajasti monilla eri tekniikan aloilla, kuten laite- ja koneenrakennuksessa, energiatekniikassa, kemianteollisuudessa, sähkötekniikassa, elektroniikassa, optiikassa, biomateriaaleina, rakennustekniikassa ja kunnossapitotekniikassa. Pinnoitteiden avulla voidaan tuoda materiaaleille ja laitteille monia tärkeitä toiminnallisia ja käyttöominaisuuksia; monien teknisesti vaativien tuot-

227 227 teiden (esim. uudet paperikoneet, kaasuturbiinit, prosessiteollisuuden vaikeiden olosuhteiden venttiilit ja pumput, elektroniikan laitteet ja komponentit, keinonivelet, erilaiset työkalut jne.) ominaisuudet ja suorituskyky perustuvat usein erilaisten modernien pinnoitteiden ja pinnoitustekniikoiden käyttöön. Pinnoitustekniikan opiskelijoille pyritään antamaan laaja-alainen materiaaliopillinen koulutus, johon sisältyy keskeisesti kaikkien eri materiaalityyppien ja valmistustekniikoiden osaaminen. Pinnoitustekniikka sopii sivuaineena myös muiden koulutusohjelmien, kuten konetekniikan, sähkötekniikan ja rakennustekniikan opiskelijoille. Pinnoitustekniikan vahva osaaminen antaa hyvät valmiudet toimia pinnoitteita käyttävässä ja/tai valmistavassa teollisuudessa tuotanto-, kehitys- ja tutkimustehtävissä. Keraamit ja pinnoitteet Materiaaliopin aineopinnot Materiaaliopin henkilökohtaiset aineopinnot Materiaalitekniikan aineopinnot Metallimateriaalit MOL-2200 Materiaalien mekaaninen käyttäytyminen MOL-2300 Korroosio ja kuluminen MOL-2400 Johdatus materiaaliopillisiin laboratoriotöihin MOL-4100 Metallien faasimuutokset ja lämpökäsittelyt MOL-7610 Pinnoitteet ja pintakäsittelyt MOL-7620 Ohutkalvotekniikat 28 op Mikäli jokin pakollisista kursseista sisältyy muuhun opintokokonaisuuteen, tulee näiden kurssien tilalle ottaa täydentäviä kursseja niin, että intopistettä tulee täyteen. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen ELE-4200 Elektroniikan materiaalit ENER-7010 Teollisuuden prosessit FYS-2100 Pintatieteen perusteet FYS-2300 Elektronispektroskopia KEM-2200 Fysikaalinen kemia 1 KEM-2250 Fysikaalinen kemia 2 KEM-2300 Fysikaalinen kemia 3 KEM-3200 Pintakemia KSU-4110 Tribologian perusteet KSU-4120 Tribologian jatkokurssi MOL-3100 Elektronimikroskopia MOL-3200 Läpivalaisuelektronimikroskopia MOL-3300 Röntgendiffraktio MOL-3500 Vaurioanalyysi MOL-4000 Valaminen valmistusmenetelmänä MOL-4500 Metallien liittämismenetelmät MOL-4700 Kevyet ja erikoismetallimateriaalit MOL-7100 Konstruktiiviset keraamit MOL-7200 Tekniset keraamit MOL-7300 Moderni keraamitekniikka MOL-8500 Materiaaliopin erityistyö TTE-6130 Lasertyöstöprosessit Pohjarakentaminen Yhteyshenkilö Tim Länsivaara 3-8 op 2 Tavoitteena on antaa pohjarakenteiden ja talonrakennukseen liittyvien maarakenteiden suunnittelemisessa, rakentamisessa ja korjaamisessa tarvittavat syventävät tiedot. Opintokokonaisuus on koottu siten, että sopivilla opintojaksovalinnoilla on mahdollista suorittaa Suomen rakentamismääräyskokoelman osan A2 edellyttämiä pohjarakennesuunnittelijan pätevyysvaatimuksia vastaavat opinnot. Talonrakentaminen 50 op SYVENTÄVÄT OPINNOT

228 228 SYVENTÄVÄT OPINNOT MPR-5120 Perustusten vahvistaminen MPR-5131 Pohjarakentamisen laskentaohjelmat MPR-5140 Elementtimenetelmän käyttö geotekniikassa MPR-5210 Yhdyskunnan geotekniikka 20 op Erikoistöistä voidaan valita vain yksi. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen MPR-4200 Kalliorakennus MPR-4210 Kalliorakennuksen jatkokurssi MPR-5220 Maarakennustekniikka MPR-5250 Ympäristögeotekniikka MPR-5350 Maa- ja pohjarakenteiden vaihtuva erikoisopintojakso 4-1 MPR-5430 Maa- ja pohjarakenteiden erikoistyö I MPR-5450 Maa- ja pohjarakenteiden erikoistyö II MPR-5480 Maa- ja pohjarakenteiden erikoistyö III 8 op MPR-5880 Rakennushankkeen suunnittelun simulointi RTT-1050 Yhdyskuntatekniikan talous Prosessiautomaatio Yhteyshenkilö Pentti Lautala Prosessiautomaatiossa opittavat menetelmät ja ongelmanratkaisutapa ovat yhteistä kaikelle prosessiteollisuudelle, mutta sovelluksissa perehdytään erityisesti voimalaitosten ja kemian teollisuuden automaatioratkaisuihin. Aineen tueksi suositellaan valinnaisista opintojaksoista energia- ja prosessiteknisiä kursseja. Prosessiautomaatio sopii yhteen useimpien automaatiotekniikan aineiden kanssa. Yhdistelmä ympäristötekniikan, energiaja prosessitekniikan sekä puunjalostustekniikan opintojen kanssa on ammattia ajatellen hyvä vaihtoehto. - Kyky ymmärtää (analysoida) prosessien dynaaminen toiminta ja säätötavoitteet ja kyky suunnitella niiden perusteella säätörakenteita ja -järjestelmiä. - Valmius soveltaa kehittyneitä säätömenetelmiä teollisuuden prosesseihin. Energia- ja prosessitekniikka Oppivat järjestelmät ja systeemiteoria Säätötekniikka ACI Automaatiotekniikan perusteet on pakollinen esitietovaatimus ACI pakollinen vain prosessiautomaatiosta diplomityötä tekeville ACI Automaatiotekniikan työkurssi 1 ACI Säätötekniikan diplomityöseminaari 1 op ACI Prosessiautomaation sovellukset 7 op ACI Panosprosessien automaatio 1 ACI Teollisuusprosessien mallintaminen ja säätörakenteet 20 op 1. ACI ja ACI ovat vaihtoehtoiset Prosessiautomaation pää- ja sivuaineeseen hyväksytään täydentäviksi kaikki ACI:n opintojaksot. Näiden lisäksi valinnaisiksi hyväksytään allaolevassa taulukossa luetellut opintojaksot. Opintokokonaisuuden vastuuhenkilö voi hyväksyä muitakin opintojaksoja. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen ENER-1100 Energiatekniikan mittaukset ENER-3010 Lämmönsiirron perusteet ENER-4010 Virtausoppi ENER-6010 Polttotekniikka

229 229 ENER-8200 Höyrytekniikka ENER-8240 Voimalaitostekniikka MIT-1210 Mittaustekniikan matemaattiset menetelmät MIT-3010 Mittausdatan analyysi 1 MIT-3050 Mittausten informaatiosisältö ja datan luotettavuus MIT-4010 Anturifysiikka MIT-5010 Teollisuusprosessien mittausjärjestelmät PAP-1010 Massanvalmistustekniikka PAP-1040 Päällystystekniikka TUR-3100 Prosessiautomaation turvallisuus Prosessilaitteet 7 op 7 op 7 op 7 op Yhteyshenkilöt Hannu Ahlstedt, Risto Raiko Opintokokonaisuus soveltuu Energiatekniikan aineopintojen jatkoksi suoraan ilman mitään täydentäviä opintoja. Kokonaisuus tuottaa samat valmiudet diplomityön tekoon kuin laitoksen muut syventävien opintojen kokonaisuudet, kun täydentävät opinnot valitaan siten, että muiden kokonaisuuksien puuttuvat opintojaksot tulevat luetuiksi. Ilman täydennyksiä kokonaisuus tarjoaa hyvät mahdollisuudet poikkitieteellisiin opintoihin, joissa prosessilaitetietämys yhdistyy muiden alojen opintoihin. - Syventää energia- ja prosessitekniikan sovellutuksiin liittyvää teoriaa. - Antaa valmiudet diplomityön tekoon. Opintokonaisuus on tarkoitettu vain Energiatekniikan aineopintojen jatkoksi. Laitoksen muiden aineopintokokonaisuuksien jatkoksi tätä vaihtoehtoa ei hyväksytä. Energiatekniikka 2 ENER-1100 Energiatekniikan mittaukset 1 ENER-2010 Termodynamiikan perusteet 1 ENER-3010 Lämmönsiirron perusteet 1 ENER-4010 Virtausoppi ENER-7200 Prosessien simulointi 1 ENER-7250 Prosessien optimointi 1 ENER-8010 Energiatekniikan perusteet 1 ENER-8200 Höyrytekniikka 3 1. Jos opintojakso sisältyy jo kandidaattivaiheen opintoihin, tilalle on valittava täydentäviä opintojaksoja. Laitoksen kaikki muut opintojaksot. Puunjalostusautomaatio Yhteyshenkilöt Antti Kaunonen, Pekka Pietilä Puunjalostusteollisuus on edelleen Suomen tärkein teollisuuden ala. Sen automaatioaste on myös maailman huippuluokkaa. Kehityksen kärjessä pysyminen vaatii pitkälle koulutettuja automaatioalan ammattilaisia. Kokonaisuuden aiheisiin kuuluvat puunjalostusprosessien mittaukset, säädöt, toimilaitteet sekä näiden muodostamat kokonaisuudet. - Kyky ymmärtää puunjalostusteollisuuden prosesseja ja prosesseihin sekä automaatioon liittyvää laitetekniikkaa. - Kyky ymmärtää ja analysoida puunjalostusteollisuuden prosessien dynamiikkaa ja kyky suunnitella analyysien perusteella säätörakenteita ja -järjestelmiä. - Valmius soveltaa myös kehittyneitä säätömenetelmiä puunjalostusteollisuuden prosesseihin. Oppivat järjestelmät ja systeemiteoria Säätötekniikka 2 2 SYVENTÄVÄT OPINNOT

230 230 SYVENTÄVÄT OPINNOT ACI pakollinen vain puunjalostusautomaatiosta diplomityön tekeville. ACI Säätötekniikan diplomityöseminaari 1 op ACI Teollisuusprosessien mallintaminen ja säätörakenteet ACI Puunjalostusautomaatio MIT-5010 Teollisuusprosessien mittausjärjestelmät 1 Vaihtoehtoiset opintojaksot Opintojaksot ACI ja ACI ovat keskenään vaihtoehtoisia. ACI Automaatiotekniikan erikoistyö 2- ACI Panosprosessien automaatio Opintokokonaisuuden vastuuhenkilö voi hyväksyä muitakin kursseja. Kurssit ACI ja ACI voi valita vain, jos ne eivät sisälly aineopintoihin. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen ACI Digitaalinen säätö ACI Säädön suunnittelu 7 op ACI Prosessiautomaation sovellukset 7 op ACI Säätösuunnittelu Matlab:lla ACI Automaatiolaitteet ja -verkot 7 op ACI Automaation reaaliaikajärjestelmät 7 op ACI Automaation ohjelmistokomponentit ja sovelluspalvelut 7 op ACI Sumea laskenta ENER-4010 Virtausoppi MIT-3010 Mittausdatan analyysi 1 7 op MIT-3050 Mittausten informaatiosisältö ja datan luotettavuus MIT-4010 Anturifysiikka 7 op PAP-1010 Massanvalmistustekniikka 7 op PAP-1020 Paperitekniikka 7 op PAP-2010 Paperinjalostustekniikka 1 PAP-2020 Paperinjalostustekniikka 2 TEL-1320 Sähkömoottorit TEL-1360 Sähkömoottorikäytöt TLT-2100 Tietoliikenneverkkojen perusteet TLT-5100 Tiedonsiirtotekniikan perusteet TUR-3100 Prosessiautomaation turvallisuus 7 op 7 op Lisätiedot Kokonaisuuden tueksi suositellaan valittavaksi lämpö- ja paperinjalostustekniikkaan liittyviä kursseja. Mittaustekniikan, paperinjalostustekniikan sekä energia- ja ympäristötekniikan laitosten opintokokonaisuudet sopivat hyvin puunjalostusautomaation rinnalle. Rakennesuunnittelu Yhteyshenkilö Matti Pentti 3 - Tavoitteena on antaa syventävät tiedot rakennesuunnittelijan tehtäviin. Opintokokonaisuus on koottu siten, että sopivilla opintojaksovalinnoilla on mahdollista suorittaa Suomen rakentamismääräyskokoelman osan A2 edellyttämät rakennesuunnittelijan pätevyysvaatimukset. Talonrakentaminen RTEK-2070 Sovellettu kimmoteoria RTEK-3220 Betonielementtirakenteet RTEK-3230 Jännitetyt betonirakenteet RTEK-3310 Teräsrakenteet RTEK-3541 Rakenteiden palomitoitus 50 op 2

231 231 Opintojaksoista RTT-8710 Mallintaminen I, RTT-8720 Mallintaminen II ja RTT-8730 III voidaan opintokokonaisuuteen sisällyttää vain yksi. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen RTEK-2130 Rakennusstatiikan sovellutuksia RTEK-2230 Rakennusstatiikan erikoistyö 3-7 op RTEK-3320 Teräsrakenteiden jatkokurssi RTEK-3420 Puurakenteiden jatkokurssi RTEK-3511 Rakennusfysiikka RTEK-3550 Paloturvallisuustekniikka RTEK-3610 Sillanrakennuksen perusteet RTEK-3620 Betoni- ja puusillat RTEK-3630 Jännitetyt ja terässillat RTEK-3720 Kantavien rakenteiden korjaaminen RTEK-3820 Talonrakennustekniikan erikoistyö I RTEK-3830 Talonrakennustekniikan erikoistyö II RTEK-3840 Talonrakennustekniikan erikoistyö III 8 op RTEK-3880 Rakennushankkeen suunnittelun simulointi RTT-8030 Rakennusmittaukset RTT-8540 Tiedonhallinnan perusteet RTT-8710 Mallintaminen I RTT-8720 Mallintaminen II RTT-8730 Mallintaminen III TME-2100 Materiaalien mekaniikka Rakennustekniikan materiaalit Yhteyshenkilö Matti Pentti Opintokokonaisuus soveltuu erityisesti niille opiskelijoille, jotka aikovat suuntautua rakennustuoteteollisuuden palvelukseen tai muuten rakennusalalla käytettäviin aineisiin ja tarvikkeisiin liittyviin tehtäviin. Opintokokonaisuus antaa valmiudet myös kommunikoida rakennusalalla toimivien asiantuntijoiden kanssa. Tavoitteena on antaa materiaalitekniikan koulutusohjelman opiskelijoille perustiedot rakennusalalla käytettävistä materiaaleista, rakenteista ja niiden tutkimusmenetelmistä. MPR-4010 Insinöörigeologian perusteet RTEK-3110 Rakennesuunnittelun perusteet RTEK-3120 Tekninen piirustus RTEK-3130 Rakennusaineet ja -tarvikkeet RTEK-3140 Betonitekniikka RTT-1020 Johdanto rakennustuotantoon ja -talouteen Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen MPR-4310 Kiviainesten tutkimusmenetelmät MPR-4410 Tierakennusmateriaalit MPR-5020 Pohjatutkimukset RTEK-3520 Rakenteiden pitkäaikaiskestävyys RTEK-3530 Eristysrakenteet RTEK-3740 Rakenteiden historia RTEK-3750 Kuntotutkimukset Rakennustuotanto Yhteyshenkilö Teuvo Tolonen 21 op 3 Tavoitteena on antaa rakennushankkeen toteutuksen suunnitteluun, tuotantoon ja -talouteen liittyvät syventävät tiedot. Opintokokonaisuuden sisältö ohjaa erityisesti rakennusyritysten, rakennustuoteteollisuuden ja rakennuttajan tehtäviin. Talonrakentaminen MPR-5220 Maarakennustekniikka RTEK-3220 Betonielementtirakenteet RTT-3010 Suunnittelun ohjaus rakennushankkeessa 50 op SYVENTÄVÄT OPINNOT

232 232 SYVENTÄVÄT OPINNOT RTT-4020 Rakennustuotannon ohjaus RTT-4070 Rakennustuoteteollisuus ja erikoisurakointi RTT-8030 Rakennusmittaukset 28 op Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen MAT Operaatiotutkimus RTEK-3310 Teräsrakenteet RTEK-3541 Rakenteiden palomitoitus RTEK-3810 Tuotekehitystekniikka RTT-3020 Rakennuttaminen RTT-3880 Rakennushankkeen suunnittelun simulointi 5-8 op RTT-4040 Talotekniikka II RTT-4050 Rakennusalan yritystalous RTT-4060 Rakentamisen kansainvälinen toiminta RTT-4080 Maarakentamisen tuotantotalous RTT-4106 Project Management RTT-5030 Yritys- ja kauppaoikeus 1 op RTT-5060 Työoikeus ja työmarkkinatietous RTT-8040 Muodonmuutosmittaukset RTT-8540 Tiedonhallinnan perusteet Signaalinkäsittely Yhteyshenkilö Moncef Gabbouj Signaalinkäsittelyssä tutkitaan digitaalisessa muodossa olevien mittaustulosten automaattista muokkausta ja tulkintaa. Opintokokonaisuudessa on viisi painotusta: signaalinkäsittelymenetelmät, puhe ja audio, kuvan- ja videonkäsittely, biologisten signaalien käsittely sekä tutkimussuuntautunut signaalinkäsittely. Tavoitteena on antaa valitun painopistealueen syvällinen ymmärtämys ja kyky soveltaa oppimaansa erityisalueen ongelmien ratkaisemisessa. Tunnetuimpiin sovelluksiin kuuluvat puheen ja tekstin tunnistus sekä äänen, kuvan ja videon pakkaus. Valmistuneet ovat työllistyneet hyvin ja toimivat esimerkiksi erityisasiantuntijoina alan yrityksissä ja tutkimuslaitoksissa. - Toisena tavoitteena on valmentaa opiskelijaa itsenäiseen oikeiden signaalinkäsittelymenetelmien valintaan uuden signaalinkäsittelyongelman tullessa hänen ratkaistavakseen. - Kolmantena tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet yhteistyöhön signaalinkäsittelyjärjestelmien laitteisto- ja ohjelmistototeuttajien kanssa. - Opintokokonaisuuden tavoitteena on syventää opiskelijan teoreettisia ja käytännöllisiä valmiuksia analysoida signaaleja ja suunnitella signaalinkäsittelymenetelmiä ja järjestelmiä erityisesti jollekin signaalinkäsittelyn painopistealueelle. Kurssit SGN-2010 Digitaalinen lineaarinen suodatus I ja SGN Digitaalinen kuvankäsittely I pitää olla suoritettu, jotta Tietoliikenne-elektroniikan aineopinnot kelpaavat Signaalinkäsittelyn syventävien opintojen esitiedoksi, ja muitakin Signaalinkäsittelyn ja multimedian aineopintojen pakollisia kursseja suositellaan. Mikäli Signaalinkäsittelyn syventävien opintojen painotuksista valitaan Puhe ja audio, pitää kurssin SGN-3010 Digitaalinen kuvankäsittely I sijasta olla suoritettuna kurssit SGN-2500 Johdatus hahmontunnistukseen ja SGN-4010 Puheenkäsittelyn menetelmät. Seuraavat matematiikan kurssit tukevat signaalinkäsittelyn opintoja, ja niitä suositellaan sisällytettäväksi esimerkiksi diplomi-insinöörin tutkinnon yhteisiin opintoihin: MAT Fourier'n menetelmät, MAT Matriisilaskenta 1, MAT Kompleksimuuttujan funktiot, MAT Tilastomatematiikka, MAT Matemaattinen optimointiteoria 1. Näitä kursseja voidaan suorittaa rinnakkain Signaalinkäsittelyn syventävien opintojen kanssa. Signaalinkäsittely ja multimedia 2 Tietoliikenne-elektroniikka 2 Huomaa myös painotuksien pakolliset opinnot. Signaalinkäsittelyn diplomityöseminaari SGN-1980 sekä seminaariesitys SGN-1990 ovat pakolliset niille, jotka tekevät diplomityönsä näihin syventäviin opintoihin liittyen.

233 233 SGN-1650 Signaalinkäsittelyn työkurssi Painotuksien opintojaksot Tämä painotus on suunnattu opiskelijoille, joiden tarkoituksena on diplomi-insinöörin tutkinnon jälkeen jatkaa suoraan jatko-opintoihin. Tällöin opintojen koostumus voidaan valita muita painotuksia vapaammin, mutta opintosuunnitelma tulee hyväksyttää etukäteen laitoksen johtajalla tai varajohtajalla. Edellytyksenä tämän painotuksen valitsemiselle on, että kandidaattitutkinnon keskiarvo on vähintään 3 ja aineopintokokonaisuuden "Signaalinkäsittely ja multimedia" keskiarvo on vähintään 3,5. SGN-9016 Orientation to Postgraduate Studies Tämän painotuksen tavoitteena on paitsi perehdyttää opiskelija signaalinkäsittelyyn yleensä, myös antaa hänelle syvällisempää tietoa eritysesti lääketieteeseen ja biologiaan liittyvien kuvien ja signaalien käsittelystä. Valinnaiseksi kurssiksi suositellaan kurssia LTT-4100 Fysiologisten signaalien käsittely. LTT-1010 Ihmisen anatomia ja fysiologia LTT-4016 Introduction to Medical Informatics SGN-3056 Digital Image Processing II SGN-3506 Introduction to Medical Image Processing Tämän painotuksen tavoitteena on antaa kattava yleiskäsitys moderneista kuvan- ja videonkäsittelyn algoritmeista ja sovelluksista. Tämä painotus antaa hyvät valmiudet sovellusten ja teorian innovatiiviseen kehittelyyn erilaisissa kuvan- ja videonkäsittelyn teollisissa ja akateemisissa tehtävissä. SGN-2706 Nonlinear Signal Processing SGN-3056 Digital Image Processing II SGN-3106 Digital Video Processing SGN-3156 Video Compression Tämän painotuksen tarkoituksena on antaa valmiudet erilaisten digitaalisten puhetta tai yleisemmin audiosignaaleja käsittelevien järjestelmien suunnitteluun. Puhe on ihmisille erityisen tärkeä signaali ja kursseilla käsitellään ihmisen puheentuottoa, puheenkäsittelyyn erityisesti soveltuvia menetelmiä sekä sovelluksia kuten puheenkoodausta, puhesynteesiä ja puheentunnistusta. Digitaalisen audion kurssilla käsitellään akustiikkaa ja äänten havaitsemista yleisemmin sekä sovelluksina esimerkiksi audiosignaalien muokkausta, äänisynteesiä sekä digitaalisen audion tallennusta. Kurssit antavat hyvät valmiudet toteuttaa ja kehittää uusia menetelmiä esimerkiksi matkapuhelin- ja viihdeelektroniikkateollisuudessa. SGN-2106 Multirate Signal Processing SGN-2206 Adaptive Signal Processing SGN-4051 Puheenkoodaus SGN-4106 Speech Recognition SGN-4200 Digitaalinen audio Tämä painotus antaa tiedot pisimmälle kehittyneistä tekniikoista signaalinkäsittelyn useilla erikoisaloilla: signaalinkäsittelyjärjestelmän suunnittelu, adaptiiviinen suodatus, signaalin pakkaus ja näytteenottotaajuuden muunteluun perustuva signaalinkäsittely (Multirate DSP). Näillä ydinmenetelmillä ja -tekniikoilla on keskeinen osa hyvin monenlaisissa sovelluksissa multimedian, tietoliikennetekniikan, sähkötekniikan, biolääketieteen ja bioinformatiikan alalla. Opiskelija perehtyy keskeisimpiin algoritmeihin ja suunnittelumenetelmiin, oppii ymmärtämään pisimmälle kehitettyjen algoritmien periaatteet ja lopuksi hän pystyy arvioimaan niiden suorituskykyä ja valitsemaan tehokkaimmmat algoritmit käsillä olevaan sovellukseen. Tällainen tausta on hyödyllinen opiskelijoille, joita kiinnostaa signaalinkäsittelyn tutkimus- ja kehitystyö joko teollisuudessa tai yliopistoissa. SGN-2056 Digital Linear Filtering II SGN-2106 Multirate Signal Processing SGN-2206 Adaptive Signal Processing SGN-2306 Signal Compression Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen LTT-1120 Fysiologisten järjestelmien mittaukset LTT-1200 Terveysteknologia LTT-3106 Medical Imaging Methods SYVENTÄVÄT OPINNOT

234 234 SYVENTÄVÄT OPINNOT LTT-4016 Introduction to Medical Informatics LTT-4056 Introduction to Telemedicine LTT-4106 Processing of Physiological Signals LTT-4206 Processing of Medical Images LTT-6306 Neuroinformatics MAT Matemaattinen tilastotiede MAT Suurteholaskenta MIT-5511 Akustiikan mittaukset SGN-1700 Signaalinkäsittelyn projektityö SGN-1706 Signal Processing Project SGN-1980 Signaalinkäsittelyn diplomityöseminaari SGN-1986 Signal Processing Thesis Seminar SGN-2056 Digital Linear Filtering II SGN-2106 Multirate Signal Processing SGN-2156 System Level DSP Algorithms SGN-2206 Adaptive Signal Processing SGN-2306 Signal Compression SGN-2406 Spectrum Estimation and Array Signal Processing SGN-2556 Pattern Recognition SGN-2606 Statistical Signal Processing SGN-2706 Nonlinear Signal Processing SGN-2756 Robust Estimation SGN-2806 Neural Computation SGN-3056 Digital Image Processing II SGN-3106 Digital Video Processing SGN-3156 Video Compression SGN-3506 Introduction to Medical Image Processing SGN-3606 Light Microscopy in Four Dimensions SGN-4051 Puheenkoodaus SGN-4106 Speech Recognition SGN-4200 Digitaalinen audio SGN-4507 Speech Recognition Laboratory SGN-5016 Multimedia Signal Processing SGN-5106 Multimedia Systems and Communications SGN-5200 Multimedia joukkoviestimissä SGN-5306 Knowledge Mining SGN-5406 Virtual Reality 4-7 op 5-8 op 5-8 op 1 op 1 op SGN-5806 Wireless Ambient Multimedia SGN-6056 Introduction to Computational Systems Biology SGN-6206 Genomic Signal Processing SGN-6307 Complex Systems I SGN-6457 Computational Models in Complex Systems SGN-9016 Orientation to Postgraduate Studies TKT-9616 Scientific Publishing 4- TTE-5216 Machine Vision in Production Automation Lisätiedot Signaalinkäsittelymenetelmien sekä Puheen ja audion painotuksissa kurssit SGN-2206 Adaptive Signal Processing ja SGN Multirate Signal Processing ovat vaihtoehtoisesti pakollisia. Kurssit luennoidaan vuorovuosina. Opiskelijan tulisi muissa opinnoissaan hankkia perustietoja ohjelmistosuunnittelusta ja sen mallinnusmenetelmistä, digitaalisten laitteiden suunnittelusta sekä projektitoiminnasta ja kokous-, neuvottelu- ja johtamistaidosta voidakseen toimia täysipainoisesti teollisuuden tuotekehitystehtävissä. Sulautetut järjestelmät Yhteyshenkilö Hannu-Matti Järvinen Sulautetut järjestelmät ovat järjestelmiä, joissa laitteisto ja ohjelmisto muodostavat erottamattoman kokonaisuuden. Tällaisten järjestelmien tekeminen edellyttää sekä ohjelmistojen että laitteistojen tuntemusta. Sulautetuille järjestelmille on tyypillistä laitteiston ja ohjelmiston suunnittelu ja toteutus samanaikaisesti, korkeat turvallisuusja reaaliaikavaatimukset, mobiilius sekä erilaiset sovelluskohtaiset rajoitteet. Käytännön sovelluksissa voidaan tarvita vielä laajaa tietoa sovelluskohteesta, ja erilaiset automaatioon liittyvät sovellukset ovat yleisiä. - Sulautettujen järjestelmien tekemisessä tarvittavien perustietojen ja -taitojen saavuttaminen sekä laitteiston että ohjelmiston osalta.

235 235 - Kyky toimia jäsenenä sulautettujen järjestelmien tuotekehitysprojekteissa. - Valmiudet jatkaa jatko-opintoja sulautettujen järjestelmien alueella. Digitaali- ja tietokonetekniikka ja elektroniikka ovat keskenään vaihtoehtoiset aineopinnot. Hajautetut järjestelmät ja ohjelmistotekniikka ovat keskenään vaihtoehtoiset aineopinnot. Sulautetut järjestelmät edellyttävät siis kahden eri aineopintokokonaisuuden opiskelua pohjatiedoiksi. Digitaali- ja tietokonetekniikka 2 Elektroniikka 2 Hajautetut järjestelmät 2 Ohjelmistotekniikka 2 Kurssi OHJ-4010 on pakollinen ohjelmistotekniikan aineopinnoissa. Hajautettujen järjestelmien lukijoille suositellaan kurssin sisällytettämistä jo aineopintoihin. ELE-3150 EMC-suunnittelu OHJ-4010 Rinnakkaisuus OHJ-4100 Käyttöjärjestelmät OHJ-4200 Laitteistonläheinen ohjelmointi OHJ-4300 Sulautetut järjestelmät TKT-2431 SoC-suunnittelu 2 Vaihtoehtoiset opintojaksot Vaihtoehtoisista opintojaksoista tulee suorittaa vain toinen. ELE-7050 Sulautetut prosessorisovellukset TKT-3500 Mikrokontrollerijärjestelmät Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen ELE-3100 Sovelletun elektroniikan työkurssi ELE-3200 Elektroniikan tuotekehitys 8 op 7 op ELE-3350 Mekatroniikan erityiskysymyksiä ELE-3400 Sovelletun elektroniikan erityiskysymyksiä 5- ELE-4250 Elektroniikan miniatyrisointi ELE-6300 Radiotaajuinen tunnistustekniikka ELE-7100 Moderni käyttöliittymäelektroniikka ELE-7150 Näyttötekniikat OHJ-1450 Olio-ohjelmoinnin jatkokurssi OHJ-2050 Ohjelmointikielten periaatteet OHJ-3050 Ohjelmistotuotannon menetelmät OHJ-3300 Johdatus tietokantoihin OHJ-3320 Tietokantojen suunnittelu OHJ-3500 Ohjelmistotuotannon projektityö 6-10 op OHJ-4040 Rinnakkaisuuden jatkokurssi OHJ-4400 Reaaliaikajärjestelmät OHJ-4500 Lausekielten toteutustekniikka 8 op OHJ-5010 Hajautettujen järjestelmien perusteet OHJ-5050 Hajautettujen järjestelmien tekniikat OHJ-5100 Seittiohjelmointi OHJ-5201 Web-palveluiden toteutustekniikat OHJ-5500 Mobiiliohjelmointi TKT-1400 ASIC-suunnittelu I TKT-1410 Suunnittelun varmennus TKT-1500 ASIC-suunnittelu II TKT-1510 Testattavuussuunnittelu TKT-1530 Asynkroniset piirit TKT-1540 Digitaali- ja tietokonetekniikan diplomityöseminaari 1 op TKT-1550 Digitaali- ja tietokonetekniikan diplomityöseminaariesitys 0 op TKT-1566 Digital Design III TKT-2401 SoC-mallinnus TKT-2511 Formaalit toiminnanvarmennusmenetelmät TKT-2520 Projektityö 5-8 op TKT-3400 Tietokonetekniikka II TKT-3516 Signal Processors TKT-3520 Prosessorien suunnittelu TKT-3541 SoC-alustat SYVENTÄVÄT OPINNOT

236 236 SYVENTÄVÄT OPINNOT Lisätiedot Diplomityön ohjaaja voi olla joko digitaali- ja tietokonetekniikan, elektroniikan tai ohjelmistotekniikan laitokselta riippuen työn pääongelmasta. Systeemiteoria Yhteyshenkilö Terho Jussila - Teknismatemaattisen julkaisun tuottamiseen liittyvien asioiden harjoittelu. - Massa-, energia-, informaatio- tms. systeemien automaatioja säätöteknisen analyysin ja suunnittelun käsitteiden, menetelmien ja algoritmien perusteiden ymmärtäminen ja soveltaminen. Esitietona tarvitaan ehdottomasti myös kurssi ACI Automaatiotekniikan perusteet (tai vastaava). Dynaamisten systeemien mallinnuksen tietoja vailla olevien on syytä sisällyttää valinnaisiin opintoihin ko. aihetta käsittelevä kurssi. Laskennallinen systeemibiologia (B) 2 Matemaattinen mallinnus 2 Matematiikka 2 Oppivat ja älykkäät järjestelmät 2 Oppivat järjestelmät ja systeemiteoria 2 Signaalinkäsittely ja multimedia 2 Teknillinen matematiikka 2 Teknillinen mekaniikka 2 Teknillisen laskennan menetelmät 2 ACI on tässä pakollinen vain niille, jotka tekevät diplomityön systeemiteoriasta. ACI Säätötekniikan diplomityöseminaari 1 op ACI Digitaalinen säätö ACI Säädön suunnittelu 7 op ACI Säätösuunnittelu Matlab:lla ACI Identifiointi 1 ACI System Identification 1 28 op 1. Opintojaksot ACI ja ACI ovat keskenään vaihtoehtoisia. Vaihtoehtoiset opintojaksot Opintojakson ACI voi korvata vastaavalla englanninkielisellä opintojaksolla ACI ACI Robusti säätö 1 ACI Systeemiteorian erityiskysymyksiä 1 1. Opintojaksot ACI ja ACI ovat keskenään vaihtoehtoisia. Matematiikan aineopintojen ja syventävien opintojen monet opintojaksot soveltuvat täydentäviksi. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen ACI Neuro- sumeat järjestelmät MAT Todennäköisyyslaskenta MAT Matriisilaskenta 1 MAT Differentiaaliyhtälöt TLT-5200 Tietoliikenneteoria 5-7 op Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ympäristönäkökulmat Yhteyshenkilö Leena Korpinen ELE-4050 Elektroniikkatuotteen suunnittelun ympäristönäkökohtia STL-2200 Sähkön tuotanto ja sen ympäristövaikutukset 1 STL-3100 Sähkö- ja elektroniikkateollisuuteen liittyvät terveyskysymykset

237 237 STL-3200 Erikoistyö sähköenergiatekniikan ympäristökysymyksistä 1 STL-3400 Sähkö- ja elektroniikkaromun hallinta STL-3800 Sähkötekniikan ja terveyden erikoistyö on pakollinen kaikille niille, jotka opiskelevat energiatekniikan painotusta 2. on pakollinen kaikille niille, jotka opiskelevat elektroniikan painotusta Painotuksien vaihtoehtoiset opintojaksot Elektroniikan painotus Pakollisten opintojaksojen lisäksi tulee valita vaihtoehtoisia kursseja siten, että täyttyy. STL-3920 Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden diplomityöseminaari on pakollinen kaikille niille, jotka tekevät diplomityön elektroniikan painotuksesta. ELE-4100 Elektroniikan tuotantotekniikka ELE-4150 Mikroelektroniikan pakkaustekniikka ELE-4200 Elektroniikan materiaalit ELE-6050 RF-tekniikan perusteet I ELE-6100 Suurtaajuustekniikan perusmittaukset LTT-1010 Ihmisen anatomia ja fysiologia LTT-3300 Säteily ja turvallisuus SMG-5050 Sähkömagnetiikka ja tietoliikennetekniikka SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) STL-3920 Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden diplomityöseminaari TUR-3300 Työhygienia Energiatekniikan painotus Pakollisten opintojaksojen lisäksi tulee valita vaihtoehtoisia kursseja siten, että täyttyy. STL-3910 Sähköenergiatekniikan diplomityöseminaari on pakollinen kaikille niille, jotka tekevät diplomityön energiatekniikan painotuksesta. ENER-1200 Ilmansuojelu ENER-3010 Lämmönsiirron perusteet ENER-8010 Energiatekniikan perusteet ENER-8200 Höyrytekniikka MOL-8300 Materiaalien kierrätys SMG-4050 Energian varastointi ja uudet energialähteet SMG-4300 Aurinkosähkö ja tuulivoima SMG-4350 Polttokennot ja vetyteknologia STL-3910 Sähköenergiatekniikan diplomityöseminaari SVT-1200 Sähkövoimajärjestelmän perusteet TUR-3230 Ympäristöriskien analysointi Sähköenergia Yhteyshenkilö Seppo Valkealahti Energiainfrastruktuuri on keskeinen osan toimivaa nykyaikaista yhteiskuntaa ja sen merkitys kasvaa edelleen. Perinteinen jako energian tuottajien ja tuotetun sähköenergian siirron ja jopa käytön välillä on kuitenkin häviämässä. Tämä on seurausta tapahtuneista energialan liiketoimintarakenteen muutoksista sekä ennakoitavasta tuotantorakenteen muutoksesta lisättäessä uusiutuvien energilähteiden käyttöä sekä hajautettua sähkötuotantoa. Näköpiirissä on lisääntyvä tarve henkilöille, joilla on osaamista niin sähköenergian tuotantotekniikoista kuin sähkövoimatekniikasta. - Antaa valmiudet sähköenergian tuotantoon liittyviin suunnittelu-, kehitys- ja käyttötehtäviin energiayhtiöissä. - Antaa valmiudet perinteiseen lämpövoimaprosessiin perustuvien sähköenergian tuotantomuotojen tutkimus- ja tuotekehitystehtäviin. - Antaa valmiudet uusiin sähköenergian tuotantomuotoihin liittyviin tutkimus- ja kehitystehtäviin. Sähkövoimatekniikka 2 Sähkövoimatekniikasta diplomityön tekevän on suoritettava li- SYVENTÄVÄT OPINNOT

238 238 SYVENTÄVÄT OPINNOT säksi kurssi SVT-2590 Sähkövoimatekniikan diplomityöseminaari. Opintojakso Opintopisteet ENER-8010 Energiatekniikan perusteet SMG-4050 Energian varastointi ja uudet energialähteet SVT-3400 Sähköverkkojen mallintaminen ja analyysi SVT-3411 Sähkövoimajärjestelmän säätö ja käyttö SVT-5300 Sähkölämpötekniikka 2 Vaihtoehtoiset opintojaksot Pakollisten opintojaksojen lisäksi tulee valita vaihtoehtoisia kursseja siten, että intopistettä täyttyy. ENER-8100 Energiatalous ENER-8200 Höyrytekniikka ENER-8220 Ydinvoimalaitokset ENER-8240 Voimalaitostekniikka SMG-4150 Uusiutuvien energiamuotojen työkurssi SMG-4300 Aurinkosähkö ja tuulivoima SMG-4350 Polttokennot ja vetyteknologia SVT-3330 Sähkömarkkinat SVT-3420 Sähköverkon häiriöt ja sähkön laatu Lisätiedot Kattavan kokonaiskuvan saamiseksi energian tuotannon kokonaisuudesta syventäviin opintoihin "Sähköenergiatekniikka" on suositeltavaa yhdistää esimerkiksi Energia- ja prosessitekniikan laitoksen tarjoamat aineopinnot "Energiatekniikka, 2" tai aineopintojen ja syventävien opintojen yhdistelmä "Energia- ja prosessitekniikka, 2" ja "Voimalaitos- ja polttotekniikka, " Sähköenergiatekniikka Yhteyshenkilö Leena Korpinen ENER-8100 Energiatalous ENER-8220 Ydinvoimalaitokset ENER-8240 Voimalaitostekniikka STL-3300 Energiatalouden case-harjoitukset SVT-3300 Muuntajat ja sähkökoneet 2 Vaihtoehtoiset opintojaksot Pakollisten opintojaksojen lisäksi tulee valita vaihtoehtoisia kursseja siten, että täyttyy. ENER-6010 Polttotekniikka SMG-1300 Sähkömagneettiset kentät ja aallot I SMG-4050 Energian varastointi ja uudet energialähteet SMG-4100 Sähkömateriaalioppi SMG-4300 Aurinkosähkö ja tuulivoima SMG-4350 Polttokennot ja vetyteknologia STL-3100 Sähkö- ja elektroniikkateollisuuteen liittyvät terveyskysymykset STL-3910 Sähköenergiatekniikan diplomityöseminaari 1 SVT-3310 Sähköverkkotekniikka SVT-3320 Sähköturvallisuus ja -asennukset SVT-3400 Sähköverkkojen mallintaminen ja analyysi SVT-3420 Sähköverkon häiriöt ja sähkön laatu TEL-1010 Tehoelektroniikan perusteet TEL-1320 Sähkömoottorit TEL-1360 Sähkömoottorikäytöt 1. on pakollinen kaikille niille, jotka tekevät diplomityön sähköenergiatekniikasta Sähköfysiikka Yhteyshenkilö Lauri Kettunen Sähköfysiikan syventävät aineopinnot syventävät ja täydentävät aiheen aineopintoja antaen valmiuden toimia sähkötekniikan tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä. Opintoja voi painottaa joko matematiikan tai fysiikan ja elektroniikan suuntaan. - Hallita ja käyttää yleisimpiä tutkimus- ja tuotekehityshankkeissa sovellettavia suunnittelu- ja analyysimenetelmiä.

239 239 - Hankkia sähkötekniikan tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan tarvittava ammattitaito. - Tuntea sähkömagneettisten ilmiöiden mallintamisen perusfilosofia ja -matematiikka sekä ymmärtää alan tieteellisen toiminnan perusteet. Sähköfysiikka 2 SMG-5300 Sähkömagnetiikka ja matemaattinen fysiikka II SMG-5350 Sähkömagneettinen mallintaminen II 3- SMG-5400 Sähkömagneettisten järjestelmien mekaniikka SMG-5450 Antennit ja ohjatut aallot 19 op Vaihtoehtoiset opintojaksot Vaihtoehtoisia kursseja valitaan siten, että Sähköfysiikan syventävien aineopintojen kokonaisuudeksi tulee vähintään. ELE-6150 RF-tekniikan perusteet II 1 ELE-6200 Antennisuunnittelu 1 ELE-6250 Aktiiviset RF-piirit 1 FYS-4300 Fysiikan matemaattiset apuneuvot 4-1 FYS-5100 Optiikka II 1 KEM-2200 Fysikaalinen kemia 1 1 MAT Johdatus funktionaalianalyysiin 7 op 2 MAT Osittaisdifferentiaaliyhtälöt 2 MAT Osittaisdifferentiaaliyhtälöiden numeeriset menetelmät 2 MAT Inversio-ongelmat 2 1. Fysiikan ja elektroniikan painotus 2. Matematiikan painotus Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen ENER-4010 Virtausoppi SMG-3200 Sähkömagnetiikan erikoistyö SMG-4200 Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto TME-5100 Teknillisen mekaniikan perusteet Sähkökäyttöjen tehoelektroniikka Yhteyshenkilö Heikki Tuusa Sähkökäyttöjen tehoelektroniikassa keskeisiä aiheita ovat erilaiset kolmivaiheiset PWM-suuntaajat, aktiivisuotimet ja -kompensaattorit sekä niiden sulautetut ohjaus- ja säätöjärjestelmät. Tavoitteena on mm. laitteiden virta- ja jännitesäröjen pienentäminen ja hyötysuhteiden sekä ohjaus- ja säätötarkkuuksien parantaminen. Tyypillisiä sovelluskohteita ovat mm. prosessiteollisuuden, liikennevälineiden sekä nosto- ja robottikäyttöjen säädetyt sähkömoottorikäytöt, hajautettuun energiantuotantoon liittyvät tuulivoima-, aurinko- ja polttokennojärjestelmät sekä hitsaus- ja elektrolyysilaitteistot. Opintokokonaisuuden luonteen vuoksi on valinnaisiin opintoihin sisällytetty paljon elektroniikan, digitaali- ja tietokonetekniikan, ohjelmistotekniikan, sulautettujen järjestelmien sekä automaatioja säätötekniikan ja mittaustekniikan opintojaksoja. Nämä ovat samalla suositeltavia muita aineopintoja. Syventävät opinnot voi lisäksi suunnata esimerkiksi uusiutuviin energialähteisiin painottamalla valinnaisissa opintojaksoissa kyseistä osa-aluetta. - Antaa valmiudet teollisuuden suunnittelu- ja asiantuntijatehtäviin. - Antaa valmiudet alan tutkimustehtäviin. - Antaa valmiudet jatko-opintoihin. Elektroniikka Säätötekniikka Tehoelektroniikka SYVENTÄVÄT OPINNOT

240 240 SYVENTÄVÄT OPINNOT Jos jokin pakollisista opintojaksoista on jo sisällytetty aineopintoihin, sen tilalle on valittava jokin opintokokonaisuuden vaihtoehtoisista opintojaksoista siten, että vaaditut täyttyy. TEL-1040 Tasasuuntaajat TEL-1120 Vaihtosuuntaajat TEL-1280 Tehoelektroniikan suunnitteluprojekti 5-8 op TEL-1360 Sähkömoottorikäytöt TEL-1400 Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt TEL-1440 Sähkökäyttöjen mallintaminen TEL-1480 Sähkökäyttöjen ohjaustekniikka TEL-1520 Tehoelektroniikan uudet sovellutukset 38 op Vaihtoehtoiset opintojaksot ACI Automaatiotekniikan perusteet ACI Digitaalinen säätö ACI Säädön suunnittelu ACI Mallinnus ja simulointi ACI Säätösuunnittelu Matlab:lla ACI Sumea laskenta ACI Robusti säätö ELE-1030 Elektroniikan perusteet III ELE-2050 Elektroniikan työkurssi ELE-2100 Puolijohdekomponenttien sovellukset ELE-2200 Analogiatekniikka I ELE-2300 Sulautettujen prosessorisovellusten perusteet ELE-3150 EMC-suunnittelu ELE-3200 Elektroniikan tuotekehitys ELE-3350 Mekatroniikan erityiskysymyksiä ELE-7050 Sulautetut prosessorisovellukset MIT-1010 Mittaustekniikka OHJ-4200 Laitteistonläheinen ohjelmointi SMG-4050 Energian varastointi ja uudet energialähteet SMG-4300 Aurinkosähkö ja tuulivoima SMG-4350 Polttokennot ja vetyteknologia TEL-1160 Tehoelektroniikan komponentit 7 op 7 op TEL-1640 Tehoelektroniikan erikoistyö TKT-1110 Mikroprosessorit TKT-1202 Digitaalisuunnittelu TKT-3500 Mikrokontrollerijärjestelmät TKT-3516 Signal Processors 2-8 op Lisätiedot Mikäli opintokokonaisuuteen tehdään diplomityö, on opintojakso TEL-1900 Tehoelektroniikan diplomityöseminaari pakollinen. Sähköverkot ja -markkinat Yhteyshenkilö Pertti Järventausta Sähkömarkkinoiden avaamisen edelläkävijänä Suomi on ollut luomassa uusia toimintatapoja ja tekniikoita sähkökauppaan ja verkkoliiketoimintaan. Sähkömarkkinat muokkaavat voimakkaasti toimialaa; esimerkiksi automaation ja sähköverkkojen kunnonvalvonnan avulla pyritään tehostamaan yhtiöiden tehokkuutta. Sähkön laatuun ja sähköverkon omaisuudenhallintaan liittyvät kysymykset ovat yhä tärkeämpiä. Sähkönjakelutekniikkaan ja -automaation liittyvien laitteiden ja tietojärjestelmien soveltajana ja kehittäjänä Suomi on maailmanlaajuisesti edelläkävijä. Sähkövoimatekniikan syventävien opintojen kokonaisuus "Sähköverkot ja -markkinat" sisältää niin sähköverkkojen ja sähköenergiajärjestelmien perustekniikkaan kuin uuden teknologian hyödyntämiseen liittyviä asiakokonaisuuksia. - Antaa valmiudet sähköverkkojen suunnitteluun ja käyttöön liittyviin työtehtäviin sähköverkkoyhtiöissä. - Antaa valmiudet sähkömarkkinoihin liittyviin suunnittelu- ja kehitystehtäviin sähkön myyntiyhtiöissä, verkkoyhtiöissä ja erilaisia palveluja tarjoavissa alan yrityksissä. - Antaa valmiudet suunnittelu- ja tuotekehitystehtäviin sähkölaitteita ja -järjestelmiä valmistavassa teollisuudessa. - Antaa valmiuksia sähkönsiirtoverkkojen tai suurten teollisuuslaitosten sähköverkkojen hallintaan liittyvissä tehtäviin.

241 241 Sähkövoimatekniikka 2 Sähkövoimatekniikasta diplomityön tekevän on suoritettava lisäksi kurssi SVT-2590 Sähkövoimatekniikan diplomityöseminaari. SVT-3400 Sähköverkkojen mallintaminen ja analyysi SVT-3411 Sähkövoimajärjestelmän säätö ja käyttö SVT-4400 Suurjännitetekniikka 2 1 Vaihtoehtoiset opintojaksot Pakollisten opintojaksojen lisäksi tulee valita vaihtoehtoisia kursseja siten, että intopistettä täyttyy. SVT-2490 Sähkövoimatekniikan projektityö 2- SVT-2550 Sähkövoimatekniikan erityiskysymyksiä 3-8 op SVT-2600 Sähkövoimatekniikan jatko-opintokurssi 3-8 op SVT-3330 Sähkömarkkinat SVT-3340 Sähköverkko-omaisuuden hallinta SVT-3420 Sähköverkon häiriöt ja sähkön laatu SVT-3430 Sähkönjakeluautomaatio SVT-5300 Sähkölämpötekniikka Lisätiedot Yhdistämällä syventävään opintokokonaisuuteen "Sähköverkot ja -markkinat" Automaatio- ja säätötekniikan laitoksen aineopintokokonaisuus "Hajautetut järjestelmät" muodostuu opiskelijalle laaja sähkönjakeluautomaatioon perehdyttävä kokonaisuus. Yhteyshenkilö Heikki Mattila TEVA-tuotantotekniikan syventävissä opinnoissa perehdytään kansainvälisten hankinta-, osto- ja arvoketjujen toimintaan, kriittisiin menestystekijöihin sekä tulosten mittaukseen tevaalalla. Myös tekstiilien osuus globaalitaloudessa ja globaalien yritysten toiminta tulevat tutuiksi. Opintokokonaisuudessa keskitytään myös vaatetusfysiologian peruskäsitteisiin, ja niiden hyödyntämiseen vaatetuksen suunnittelu-, valmistus- ja markkinointiprosessissa. Opinnoissa tutustutaan myös vaatetusfysiologisiin mittausmenetelmiin ja standardointiin sekä tekstiilien tuntuominaisuuksiin, staattiseen säköistyvyyteen, palo-ominaisuuksiin, tekstiilien aiheuttamiin allergia- ja hajuongelmiin sekä liikkumisvapauteen. Opiskelija oppii myös ymmärtämään ja tuntemaan uusien tekstiiliälymateriaalien rakennetta, toimintaa ja käyttötarkoituksia sekä niistä tehtyjä tuotesovellutuksia. - Syventää opiskelijan tietoja kansainvälisten hankinta-, ostoja arvoketjujen toiminnasta teva-alalla. - Syventää opiskelijan tietoja vaatetusfysiologiasta sekä älyvaatetuksesta. - Antaa valmiudet diplomityön tekemiseen ja jatko-opintoihin. Kuitu- ja tekstiilitekniikka KMT-1600 Vaatetusfysiologia KMT-6000 Hankinta- ja ostotoiminta KMT-6300 Tekstiilit maailmantaloudessa KMT-6400 Älytekstiilit ja älyvaatteet KMT-6506 Fashion Logistics and Brand Management 2 7 op 2 SYVENTÄVÄT OPINNOT TEVA-tuotantotekniikka Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen KMT-1700 Tekstiilien erikoistyö 1- KMT-1900 Tekstiilin syventävä opintojakso 1- KMT-3520 Kestävä tuotesuunnittelu ja johtaminen KMT-5400 Kenkäteknologia

242 242 SYVENTÄVÄT OPINNOT KMT-7200 Tunnistin- ja tiedonsiirtokuidut TETA-1040 Puheviestintä ja neuvottelutaito TETA-5010 Puheviestintä ja neuvottelutaito II Talotekniikka Yhteyshenkilöt Antero Aittomäki, Timo Kalema Rakennukset kuluttavat Suomessa ja EU-maissa noin 40 % kokonaisenergiasta. Uusien energiantuotantomuotojen ohella energian tehokas käyttö on olennainen asia pyrittäessä ratkaisemaan maailman energiaongelmia. Talotekniikan pääaine perehdyttää rakennusten teknisten järjestelmien sekä jäähdytyslaitteiden (kylmälaitteiden) toimintaan ja mitoitukseen. Suunnittelun tavoitteena ovat hyvin toimivat, taloudelliset järjestelmät. Mitoitus- ja analyysimenetelmät ovat lämmönsiirron ja virtausopin sovellutuksia. Opetuksessa keskitytään rakennusten energiajärjestelmien, lämmitys- ja ilmanvaihtolaitteiden sekä lämmöneristyksen mitoitukseen ja tärkeimpiin käyttösovellutuksiin. Muista järjestelmistä voi valinnaisesti paneutua automaatioon, valaistukseen tai rakentamisen ja kiinteistön talouteen. Jäähdytystekniikan opintojaksossa opitaan järjestelmien analyysia ja mitoitusta. Yksi kasvava jäähdytystekniikan sovellutusalue ovat lämpöpumput. Opetus painottuu mitoitus- ja suunnitteluharjoituksiin. - Perehdyttää yleisesti rakennusten taloteknisiin järjestelmiin. - Perehdyttää jäähdytyslaitteiden ja -järjestelmien toimintaan sekä suunnitteluun. - Opettaa rakennusten ja LVI-järjestelmien sekä sisäilmaston energiateknistä suunnittelua. - Antaa valmiudet diplomityön tekoon ja jatko-opintoihin. Energia- ja prosessitekniikan aineopintoja on täydennettävä opintojaksoilla ENER-5050 LVI-tekniikka ja ENER-5200 Jäähdytystekniikka 1 tai vastaavilla tiedoilla. Energiatekniikan aineopintoja on täydennettävä talotekniikan aineopinnoista puuttuvilla opintojaksoilla. Energia- ja prosessitekniikka Energiatekniikka Talotekniikka ACI Tietoverkkopohjainen automaatio ENER-1100 Energiatekniikan mittaukset ENER-5010 LVI-järjestelmien suunnittelu ENER-5240 Jäähdytystekniikka 2 ENER-7200 Prosessien simulointi ENER-7250 Prosessien optimointi ENER-1300 ja ENER-1320 ovat vaihtoehtoisia. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen ENER-1300 Energia- ja prosessitekniikan erikoistyö ENER-1320 Energia- ja prosessitekniikan erikoistyö RTA-1010 Rakentamistalouden perusteet RTA-2020 Kiinteistön hoito ja hallinta RTA-4020 Rakennustuotannon ohjaus RTA-4030 Talotekniset järjestelmät I RTA-4040 Talotekniset järjestelmät II TEL-1560 Valaistustekniikan perusteet Teholähde-elektroniikka op Yhteyshenkilö Teuvo Suntio Teholähde-elektroniikassa paneudutaan hakkuriteholähteiden tuotekehityksen problematiikkaan tasapainotilan analyysin, dynaamisen mallintamisen, säädön suunnittelun ja EMC-häiriöiden vaimentamisen näkökulmasta. Opinnot voi suunnata myös valotekniikkaan, erilaisiin valolähteisiin ja optisiin järjestelmiin ja niiden ohjauksessa käytettävään tehoelektroniikkaan.

243 243 - Antaa valmiudet erilaisten teholähteiden suunnitteluun. - Antaa valmiudet toimia alansa asiantuntijana ja kehittäjänä. - Antaa valmiudet tieteellisiin jatko-opintoihin. Elektroniikka Säätötekniikka Tehoelektroniikka Jos opintojakso TEL-1080 Hakkuriteholähteet on jo sisällytetty aineopintoihin, sen tilalle on valittava joku opintokokonaisuuden vaihtoehtoisista opintojaksoista. TEL-1080 Hakkuriteholähteet 1 TEL-1200 Hakkuriteholähteiden dynamiikka 1 TEL-1240 Hakkuriteholähteiden EMC 1 TEL-1280 Tehoelektroniikan suunnitteluprojekti 5-8 op 20 op Vaihtoehtoisuus: 1. TEL-1086 Switched-Mode Converters, TEL Switched-Mode-Converter Dynamics, TEL-1246 Switched-Mode-Converter EMC. Vaihtoehtoiset opintojaksot ACI Automaatiotekniikan perusteet ACI Digitaalinen säätö ACI Säädön suunnittelu ACI Mallinnus ja simulointi ACI Säätösuunnittelu Matlab:lla ACI Sumea laskenta ACI Robusti säätö ACI Identifiointi ELE-2300 Sulautettujen prosessorisovellusten perusteet ELE-3150 EMC-suunnittelu ELE-3200 Elektroniikan tuotekehitys MAT Matemaattisen mallinnuksen peruskurssi MAT Soft Computing 7 op 7 op SMG-4200 Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto SMG-4350 Polttokennot ja vetyteknologia SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) TEL-1160 Tehoelektroniikan komponentit TEL-1560 Valaistustekniikan perusteet TEL-1600 Erikoisvalotekniikka TEL-1640 Tehoelektroniikan erikoistyö 2-8 op Lisätiedot Mikäli opintokokonaisuuteen tehdään diplomityö, on opintojakso TEL-1900 Tehoelektroniikan diplomityöseminaari pakollinen. Teknillinen fysiikka 40 op Yhteyshenkilö Rolf Hernberg Teknillisen fysiikan syventävät opinnot antavat vahvan teoreettisen, käytännöllisen ja ajankohtaisen tietämyksen klassisesta ja modernista fysiikasta. Opintokokonaisuuteen kuuluu opintojen syventäminen yhteen fysiikan laitoksen kuudesta tutkimusalasta, joita ovat aerosolifysiikka, biologinen fysiikka, laskennallinen fysiikka, optiikka, pintatiede ja puolijohdefysiikka. Aerosolifysiikka, puolijohdefysiikka, optiikka ja pintatiede antavat opiskelijalle mahdollisuuden suuntautua kokeelliseen fysiikkaan. Biologisessa fysiikassa laskennallisen fysiikan menetelmin tutkitaan solutason ilmiöitä. Laskennallinen fysiikka syventyy fysiikan teoreettisiin ja laskennallisiin mallinnusmenetelmiin painottuen mm. puolijohdefysiikkaan ja pintatieteeseen. Kaikki tutkimusalat ovat poikkitieteellisiä ja antavat nykyaikaisen tietoyhteiskunnan kehittämiseen tarvittavan korkean teknologian koulutuksen. - Opiskelijalla on syvälliset tiedot klassisesta ja modernista fysiikasta. - Opiskelijalla on edellytykset teknillisen fysiikan jatko-opintoihin. SYVENTÄVÄT OPINNOT

244 244 SYVENTÄVÄT OPINNOT - Opiskelijalla on edellytykset toimia tutkimus-, tuotekehitys-, opetus-, johto- ja asiantuntijatehtävissä tutkimuslaitoksissa, julkisella sektorilla ja teollisuudessa. Insinöörifysiikka Teknillinen fysiikka FYS-1370 Statistinen fysiikka FYS-1500 Kiinteän olomuodon fysiikka C FYS-1550 Fysiikan seminaari FYS-1580 Fysiikan työt III FYS-1610 Kvanttimekaniikka I FYS-1820 Fysiikan diplomityöseminaari Painotuksien opintojaksot op 18 op Aerosolifysiikka Yhteyshenkilö Jorma Koskinen Aerosolifysiikka käsittelee ilman ja kaasujen hiukkasmaisten epäpuhtauksien käyttäytymistä. Tärkeä sovellusalue on liikenteen, teollisuuden ja energiatuotannon ympäristönsuojeluun liittyvä analytiikka. Tähän sovellusalueeseen liittyy myös hiukkasmaisten epäpuhtauspäästöjen suodatustekniikka. Opintoja voi suunnata myös materiaalitekniikkaan, jossa ajankohtainen tutkimusalue on nanohiukkasmenetelmien käyttö uudentyyppisten materiaalien ja pinnoitteiden tuottamisessa. Painotusalueen pakolliset opintojaksot FYS-3100 Aerosolifysiikka FYS-3200 Aerosolien mittausmenetelmät 10 op Painotusalueen täydentävät opintojaksot ENER-1200 Ilmansuojelu ENER-4010 Virtausoppi FYS-2100 Pintatieteen perusteet FYS-2300 Elektronispektroskopia FYS-5200 Optisen spektroskopian perusteet FYS-5300 Optisen spektroskopian menetelmät Biologinen fysiikka Yhteyshenkilö Ilpo Vattulainen Biologinen fysiikka (biofysiikka) on monitieteinen tieteenala, joka fysiikkaa hyödyntäen sitoo yhteen lukuisia eri aloja kuten biotieteitä, kemiaa, laskennallisia ja lääketieteitä. Biologisen fysiikan periaatteena on hakea elävän aineen systeemeistä niissä piileviä fysikaalisia lainalaisuuksia. Sovelluskohteina ovat laajasti biomolekylaariset systeemit kuten lipoproteiinit, solukalvot ja yleisesti solutason ilmiöt. Opinnoilla on siten läheinen kosketuspinta elävän aineen tieteeseen ja pehmeisiin aineisiin kuten polymeereihin, mistä johtuen sovelluskenttä on laaja. Painotusalueen pakolliset opintojaksot FYS-7100 Johdatus pehmeän aineen fysiikkaan FYS-7200 Biologinen fysiikka 10 op Painotusalueen täydentävät opintojaksot BIO-2000 Molekulaarinen bioteknologia FYS-1640 Klassinen mekaniikka FYS-4100 Laskennallinen fysiikka I FYS-4200 Laskennallinen fysiikka II FYS-4300 Fysiikan matemaattiset apuneuvot 4- FYS-7306 Molecular modeling of bio- and nanosystems 5-8 op KEM-2250 Fysikaalinen kemia 2 SGN-6056 Introduction to Computational Systems Biology SGN-6106 Computational Systems Biology I

245 245 Laskennallien fysiikka Yhteyshenkilö Matti Lindroos Laskennallinen fysiikka tarjoaa mahdollisuuden syventyä fysiikan teoreettisiin ja laskennallisiin mallinnusmenetelmiin. Laskennallinen fysiikka on perinteisesti painottunut pinta- ja puolijohdefysiikkaan, jolloin sovelluskohteina ovat olleet mm. pintojen ja nanorakenteiden geometrian mallinnus, pintareaktioiden molekyylidynaamiset simuloinnit sekä korkean lämpötilan suprajohteiden elektronirakenteen laskenta. Laskennallisen fysiikan opintoja on mahdollista suunnata myös muuhun laitoksella tehtävään tutkimukseen valitsemalla opintojaksoja eri painotusalueista. Painotusalueen pakolliset opintojaksot FYS-4100 Laskennallinen fysiikka I FYS-4200 Laskennallinen fysiikka II 10 op Painotusalueen täydentävät opintojaksot FYS-1640 Klassinen mekaniikka FYS-1760 Kvanttimekaniikka II FYS-4300 Fysiikan matemaattiset apuneuvot 4- FYS-5500 Epälineaarisen optiikan perusteet FYS-5600 Semiklassinen valon ja aineen vuorovaikutus FYS-6300 Molekyylien ja nanorakenteiden kvanttiteoria Optiikka Yhteyshenkilöt Rolf Hernberg, Martti Kauranen Optiikan tutkimus ja optiikkaa soveltava uusi teollisuus kasvavat erittäin voimakkaasti Suomessa ja muualla maailmassa. Optiikan opinnoissa pyritään vastaamaan tämän kasvun asettamaan haasteeseen. Optiikkaan suuntautuvat pääaineopiskelijat ovat läheisessä yhteistyössä optiikan laboratorion monipuoliseen tutkimustoimintaan. Ajankohtaisia uusia tutkimusaloja ovat mm. uudet epälineaariset optiset materiaalit ja epälineaariseen optiikkaan perustuvat mittausjärjestelmät sekä diodilasereiden sovellukset. Painotusalueen pakolliset opintojaksot FYS-5100 Optiikka II Painotusalueen vaihtoehtoiset opintojaksot Opintojaksoista on valittava toinen FYS-5200 Optisen spektroskopian perusteet FYS-5300 Optisen spektroskopian menetelmät Painotusalueen täydentävät opintojaksot FYS-5200 Optisen spektroskopian perusteet FYS-5300 Optisen spektroskopian menetelmät FYS-5400 Laserfysiikka FYS-5500 Epälineaarisen optiikan perusteet FYS-5600 Semiklassinen valon ja aineen vuorovaikutus FYS-6606 Photonics Pintatiede Yhteyshenkilö Mika Valden Pintatiede on laaja ja poikkitieteellinen tieteenala, jonka tutkimustulokset vaikuttavat monin tavoin nykyajan ihmisen elämään. Pintatieteen opinnot keskittyvät kiinteiden aineiden ja erityisesti mataladimensionaalisten rakenteiden ja pintojen nanorakenteiden fysiikkaan sekä pintailmiöiden kinetiikan ja dynamiikan tutkimukseen. Opinnoilla on laaja kontaktipinta erityisesti nanotieteeseen. Pintatieteen sovellusalueita ovat mm. katalyysi, opto- ja mikroelektroniikka, anturitekniikka sekä materiaalitekniikka. Painotusalueen pakolliset opintojaksot FYS-2100 Pintatieteen perusteet FYS-2300 Elektronispektroskopia Painotusalueen täydentävät opintojaksot FYS-2400 Nanorakenteet pinnoilla ja elementaariset pintaprosessit FYS-3200 Aerosolien mittausmenetelmät 11 op SYVENTÄVÄT OPINNOT

246 246 SYVENTÄVÄT OPINNOT FYS-5300 Optisen spektroskopian menetelmät FYS-6300 Molekyylien ja nanorakenteiden kvanttiteoria KEM-2250 Fysikaalinen kemia 2 MIT-1010 Mittaustekniikka MIT-1210 Mittaustekniikan matemaattiset menetelmät MOL-3000 Materiaalitieteen fysikaaliset tutkimusmenetelmät MOL-3100 Elektronimikroskopia MOL-3200 Läpivalaisuelektronimikroskopia Puolijohdefysiikka Yhteyshenkilö Tapio Rantala Puolijohdefysiikka ja optoelektroniikka ovat nykyaikaisen tietoyhteiskunnan perusaloja. Puolijohdefysiikka antaa hyvät tiedot puolijohdemateriaalien ominaisuuksista sekä puolijohteisiin perustuvien elektronisten ja optisten komponenttien toiminnasta (esim. Transistorit, LEDit ja puolijohdelaserit sekä niiden toteuttamisessa käytetyt nanorakenteet). Puolijohdefysiikan opinnoissa on mahdollisuus suuntautua myös teoreettisesti tai laskennallisesti materiaalifysiikkaan. Optoelektroniikka painottuu puolijohdekomponenttien ja optisten kuitujen tutkimukseen, valmistukseen ja käyttöön mm. optisessa tietoliikenteessä. Tällä alalla johtavassa asemassa Suomessa on Optoelektroniikan tutkimuskeskus, ORC. Painotusalueen pakolliset opintojaksot FYS-6100 Puolijohdetekniikan perusteet Painotusalueen vaihtoehtoiset opintojaksot Opintojaksoista on valittava kaksi FYS-5400 Laserfysiikka FYS-6210 Puolijohdefysiikka I FYS-6220 Puolijohdefysiikka II FYS-6406 Advanced Compound Semiconductor Technology FYS-6606 Photonics FYS-6706 Optical Communication Systems 4- Painotusalueen täydentävät opintojaksot FYS-1760 Kvanttimekaniikka II FYS-4200 Laskennallinen fysiikka II FYS-4300 Fysiikan matemaattiset apuneuvot 4- FYS-5400 Laserfysiikka FYS-5500 Epälineaarisen optiikan perusteet FYS-5600 Semiklassinen valon ja aineen vuorovaikutus FYS-6210 Puolijohdefysiikka I FYS-6220 Puolijohdefysiikka II FYS-6300 Molekyylien ja nanorakenteiden kvanttiteoria FYS-6406 Advanced Compound Semiconductor Technology FYS-6500 Optoelektroniikan työmenetelmät FYS-6606 Photonics FYS-6706 Optical Communication Systems 4- MOL-3000 Materiaalitieteen fysikaaliset tutkimusmenetelmät Lisätiedot Opintokokonaisuuden laajuus on vähintään 40 op. Siihen kuuluu kaikille yhteisiä pakollisia opintoja 18 op sekä kuudelta eri fysiikan painotusalueelta valittavat vaihtoehtoiset opinnot. Jokaiseen painotusalueeseen kuuluu pakollisia opintojaksoja noin 10 op sekä valinnaisia opintojaksoja, joilla täydennetään opintoja siten, että vähimmäismäärä 40 op tulee täyteen. Aineopintosuositukset teknillisen fysiikan eri painotusalueilla: Puolijohdefysiikan painotusalue: optiikka, elektroniikan perusteet; Optiikan painotusalue: elektroniikan perusteet, kemia; Aerosolifysiikan painotusalue: mittaustekniikka; Pintatieteen painotusalue: kemia, materiaalitekniikka; Laskennallisen fysiikan painotusalue sekä muilla painotusalueilla teoreettisesti suuntautuvat opinnot: matematiikka, muut luonnontieteet. Aineopintovalinnoista on suositeltavaa keskustella painotusalueen professorin kanssa.

247 247 Teknillinen fysiikka / DI-sivuaine Yhteyshenkilö Rolf Hernberg Insinöörifysiikka Teknillinen fysiikka FYS-1370 Statistinen fysiikka FYS-1500 Kiinteän olomuodon fysiikka C FYS-1550 Fysiikan seminaari FYS-1580 Fysiikan työt III FYS-1610 Kvanttimekaniikka I op Opintokokonaisuus täydennetään kokonaislaajuuteensa FYSalkuisista opintojaksoista, jotka eivät sisälly perus- ja aineopintoihin. Lisätiedot Opintokokonaisuus on tarkoitettu opiskelijoille, jotka haluavat syventää edelleen teknillisen fysiikan opintoja diplomi-insinöörivaiheessa, mutta joilla on jokin muu pääaine. Opintokokonaisuuteen ei voi tehdä diplomityötä. Teknillinen matematiikka: Analyysi Yhteyshenkilöt Sirkka-Liisa Eriksson, Seppo Pohjolainen, Risto Silvennoinen Teknillisen matematiikan analyysin opintokokonaisuus on tarkoitettu muille kuin TL-koulutusohjelman opiskelijoille. Kokonaisuus antaa teoreettiset valmiudet työskennellä tutkimustehtävissä, joissa käytetään ja sovelletaan matematiikkaa. - Pääaineen keskeiset aihepiirit ovat mitta- ja integraaliteoria ja funktionaalianalyysi sovelluksineen sekä geometrinen algebra. - Opintokonaisuus tähtää monipuoliseen katsaukseen ko. alueeseen. - Pääaine sopii hyvin teoreettisesta tutkimustyöstä kiinnostuneille. Opintojakso MAT Kompleksimuuttujan funktiot on pakollinen esitieto. Matematiikka 2 Teknillinen matematiikka 2 MAT Johdatus funktionaalianalyysiin 7 op MAT Mitta- ja integraaliteoria 7 op 1 MAT Funktionaalianalyysin jatkokurssi 7 op 1 21 op 1. Näistä opintojaksoista tulee valita toinen. Vaihtoehtoiset opintojaksot MAT Numeerinen analyysi 1 MAT Matemaattinen optimointiteoria 1 MAT Mitta- ja integraaliteoria 7 op MAT Symbolinen laskenta 7 op MAT Matemaattinen optimointiteoria 2 MAT Stokastiset prosessit MAT Osittaisdifferentiaaliyhtälöt MAT Numerical methods for partial differential equations MAT Jakautuneet järjestelmät MAT Kompleksianalyysin sovellutuksia MAT Matrix Algebra 2 MAT Bayesin menetelmät MAT Inversio-ongelmat MAT Soft Computing MAT Numeerinen analyysi 2 MAT Funktionaalianalyysin jatkokurssi 7 op MAT Numerical methods for ordinary differential equations SYVENTÄVÄT OPINNOT

248 248 SYVENTÄVÄT OPINNOT MAT Johdatusta geometrisiin algebroihin ja niiden sovellutuksiin MAT Matematiikan erikoistyö MAT Mathematical Logic MAT Matematiikan jatko-opintoseminaari MAT Sovelletun matematiikan jatko-opintoseminaari 7 op 7 op 2-10 op 2-10 op Lisäksi voi valita muitakin soveltuvia teknillisen matematiikan syventäviä opintojaksoja, joista kannattaa neuvotella vastaavan opettajan kanssa. Teknillinen matematiikka: Diskreetti matematiikka Yhteyshenkilöt Stephane Foldes, Keijo Ruohonen, Esko Turunen - Diskreetti matematiikka on pääosin tietojenkäsittelyn ja -siirron, operaatiotutkimuksen sekä symbolisen laskennan mallinnuksessa tarvittavaa matematiikkaa. Sovellusmielessä myöskin vanhat lukuteorian ja algebran alueet luetaan diskreettiin matematiikkaan. Opintokonaisuus tähtää monipuoliseen katsaukseen ko. alueeseen. Opintojaksojen valinnoilla voidaan opintokokonaisuudessa painottaa jotain mainituista sovellusalueista. Mikä tahansa näistä käy esitiedoiksi. Matematiikka Teknillinen matematiikka 2 2 Kaikkiaan on valittava kolme opintojaksoa. MAT Algebra 1 3 MAT Theory of Automata 1 MAT Formaalit kielet 1 MAT Graafiteoria 2 MAT Symbolinen laskenta 7 op 2 MAT Coding Theory MAT Information Theory MAT Matemaattinen optimointiteoria 2 MAT Matemaattinen kryptologia MAT Finite Fields MAT Mathematical Logic 7 op 1. Näistä valitaan ainakin toinen. 2. Näistä valitaan ainakin toinen. 3. Jollei jo perus- tai aineopinnoissa. Vaihtoehtoiset opintojaksot MAT Numeerinen analyysi 1 2 MAT Matemaattinen optimointiteoria 1 MAT Algebra 1 MAT Graafiteoria 1 MAT Sovellettu logiikka MAT Symbolinen laskenta 7 op 1 MAT Operaatiotutkimus 2 MAT Coding Theory 1 MAT Information Theory 1 MAT Matemaattinen optimointiteoria 2 1 MAT Matematiikan projektityö 2-10 op MAT Matrix Algebra 2 MAT Matemaattinen kryptologia 1 MAT Soft Computing MAT Numeerinen analyysi 2 MAT Algebra 2 MAT Johdatusta geometrisiin algebroihin ja niiden sovellutuksiin 7 op MAT Matematiikan erikoistyö MAT Finite Fields 1 MAT Mathematical Logic 7 op 1 MAT Matematiikan jatko-opintoseminaari 2-10 op MAT Sovelletun matematiikan

249 249 jatko-opintoseminaari 1. Ellei valittu jo pakollisena opintojaksona. 2. Jollei jo perus- tai aineopinnoissa op Muitakin soveltuvia matematiikan syventäviä opintojaksoja on sopimuksen mukaan valittavissa. Myös muiden aineiden matemaattisesti suuntautuneita opintojaksoja voidaan sovittaessa sisällyttää mukaan, samoin muissa korkeakouluissa ja ulkomaisissa yliopistoissa suoritettuja opintojaksoja ja kirjallisuuden pohjalta suoritettuja opintojaksoja. Teknillinen matematiikka: Matemaattinen mallinnus ja tieteellinen laskenta Yhteyshenkilöt Robert Piche, Seppo Pohjolainen, Samuli Siltanen, Esko Turunen Matemaattisella mallinnuksella ja laskennallisilla menetelmillä (mm. simulointi, optimointi ja visualisointi) on tärkeä rooli monien eri tieteen alojen tutkimuksessa ja huipputekniikan tuotekehityksessä. Mallinnuksen tarkoituksena on rakentaa ilmiölle tai ongelmalle riittävän tarkka matemaattinen malli, jonka ratkaiseminen vaatii yleensä numeerisen menetelmän käyttöä. Opintokokonaisuus antaa opiskelijalle laajan matemaattisen osaamisen uusien monialaisten ilmiöiden mallintamiseen ja vaativien ratkaisumenetelmien kehittämiseen. Opintokokonaisuus soveltuu matematiikan pääaineiden opiskelijoiden lisäksi myös muille teoreettisesti suuntautuneille opiskelijoille, erityisesti jatko-opintoja suunnitteleville. - Opinnot suorittanut opiskelija pystyy formuloimaan matemaattisen tehtävän lähtien tekniikan, fyysiikan, taloustieteen, biologian tms. alan mahdollisesti summittaisesta kuvauksesta; - tekemään tehtävän tarvitseman matemaattisen analyysin; - valitsemaan tai kehittämään sopivan ratkaisumenetelmän; - kirjoittamaan ratkaisumenetelmän ohjelmaksi; - esittämään ja tulkitsemaan tulokset mahdolliselle asiakkaalle. Mikä tahansa näistä aineopintokokonaisuuksista käy esitiedoiksi. Pakollisena esitietona ovat opintojaksot Numeerinen analyysi 1, Differentiaaliyhtälöt ja Matriisilaskenta 1. Matematiikka 2 Teknillinen matematiikka 2 Teknillisen laskennan menetelmät 2 MAT Matemaattinen optimointiteoria 1 MAT Matemaattisen mallinnuksen peruskurssi 10 op Vaihtoehtoiset opintojaksot Muitakin soveltuvia matematiikan syventäviä opintojaksoja on sopimuksen mukaan valittavissa. Myös muiden aineiden matemaattisesti suuntautuneita opintojaksoja voidaan sovittaessa sisällyttää mukaan, samoin muissa korkeakouluissa ja ulkomaisissa yliopistoissa suoritettuja opintojaksoja ja kirjallisuuden pohjalta suoritettuja opintojaksoja. MAT Kompleksimuuttujan funktiot MAT Tilastomatematiikka 3- MAT Vektorikentät MAT Johdatus funktionaalianalyysiin 7 op MAT Tilastolliset monimuuttujamenetelmät MAT Symbolinen laskenta 7 op MAT Operaatiotutkimus 2 MAT Matemaattinen optimointiteoria 2 MAT Stokastiset prosessit MAT Osittaisdifferentiaaliyhtälöt MAT Numerical methods for partial differential equations MAT Jakautuneet järjestelmät MAT Kompleksianalyysin sovellutuksia MAT Matematiikan projektityö 2-10 op MAT Matrix Algebra 2 MAT Bayesin menetelmät SYVENTÄVÄT OPINNOT

250 250 SYVENTÄVÄT OPINNOT MAT Inverse Problems MAT Soft Computing MAT Numeerinen analyysi 2 MAT Numerical methods for ordinary differential equations MAT Johdatusta geometrisiin algebroihin ja niiden sovellutuksiin 7 op MAT Matematiikan erikoistyö MAT Suurteholaskenta MAT Osittaisdifferentiaaliyhtälöt matemaattisessa mallinnuksessa MAT Datan analyysimenetelmät mallinnuksessa MAT Tilastolliset mallit MAT Satunnaisuus mallintamisessa MAT Mathematics of Visual Motion MAT Jatkuvat mallit MAT Mallinnus ja optimointi MAT Matematiikan jatko-opintoseminaari 2-10 op MAT Sovelletun matematiikan jatko-opintoseminaari 2-10 op Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen MAT Osittaisdifferentiaaliyhtälöiden jatkokurssi Lisätiedot Opintokokonaisuus on tarkoitettu muille koulutusohjelmille kuin TL-koulutusohjelmalle. Teknillinen matematiikka: Tilastolliset menetelmät ja datan mallinnus Yhteyshenkilöt Osmo Kaleva, Seppo Pohjolainen, Samuli Siltanen, Esko Turunen Opintokokonaisuus luo stokastiikan ja tilastollisten menetelmien teoreettisen perustan, jonka avulla opiskelija pystyy soveltamaan tunnettuja ja kehittämään uusia menetelmiä tekniikan eri alojen tarpeisiin. Pakollisena esitietona kurssit Todennäköisyyslaskenta, Tilastomatematiikka, Algoritmimatematiikka sekä Matriisilaskenta 1. Matematiikka 2 Teknillinen matematiikka 2 MAT Tilastolliset monimuuttujamenetelmät 1 MAT Sovellettu logiikka 2 MAT Stokastiset prosessit 1 MAT Bayesin menetelmät 2 1. Näistä toinen on pakollinen. 2. Näistä toinen on pakollinen. Vaihtoehtoiset opintojaksot Opintokokonaisuuden pakollisten kurssien listan vaihtoehtoisista kursseista voi valita kaikki. Kursseja pitää valita siten, että tulee täyteen. Lisäksi Tampereen yliopiston tarjonnasta voi sisällyttää tilastotieteen kursseja kokonaisuuteen kunhan ne eivät ole sisällöltään päällekäisiä TTY:n kurssien kanssa. MAT Algebra 1 MAT Tilastolliset monimuuttujamenetelmät MAT Sovellettu logiikka MAT Symbolinen laskenta 7 op MAT Operaatiotutkimus 2 MAT Matemaattisen mallinnuksen peruskurssi MAT Johdatus teknilliseen laskentaan MAT Stokastiset prosessit MAT Tilastollinen laadunvalvonta MAT Tilastollinen kokeiden suunnittelu MAT Luotettavuusmatematiikka MAT Bayesin menetelmät MAT Matemaattinen tilastotiede MAT Todennäköisyys modernissa matematiikassa

251 251 MAT Inversio-ongelmat MAT Soft Computing MAT Kvantitatiiviset menetelmät MAT Algebra 2 MAT Matematiikan erikoistyö MAT Datan analyysimenetelmät mallinnuksessa MAT Tilastolliset mallit MAT Satunnaisuus mallintamisessa MAT Mathematics of Visual Motion MAT Jatkuvat mallit MAT Mallinnus ja optimointi MAT Mathematical Logic 7 op Lisätiedot Tarkoitettu muille koulutusohjelmille kuin TL-koulutusohjelmalle. Teknillinen mekaniikka Yhteyshenkilö Juhani Koski Energia- ja prosessitekniikka Hydrauliikka ja automatiikka Konetekniikan sivuaine Konstruktiotekniikka Materiaaliopin aineopinnot Materiaalitekniikan aineopinnot Metallimateriaalit Rakennustekniikan materiaalit Talonrakentaminen Teknillinen fysiikka Teknillinen matematiikka Teknillinen mekaniikka Teknillisen laskennan menetelmät Tuotantotekniikka op TME-6100 Teknillisen mekaniikan diplomityöseminaari on tarkoitettu pakolliseksi vain niille opiskelijoille, jotka tekevät diplomityön Teknillisestä mekaniikasta. TME-3100 Rakenteiden dynamiikka TME-3300 Murtumismekaniikka ja väsyminen TME-3400 Kantavien rakenteiden optimointi TME-6100 Teknillisen mekaniikan diplomityöseminaari 0 op 18 op Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen TME-3200 Komposiittirakenteiden mekaniikka TME-3500 Lämpöjännitykset ja viruminen TME-3600 Stabiilisuus- ja plastisuusteoria TME-3700 Palkkirakenteet TME-3800 Laatta- ja kuoriteoria TME-5200 Yleinen elementtimenetelmä Tekniset ja erikoistekstiilit 3 Yhteyshenkilö Ali Harlin Teknisten ja erikoistekstiilien syventävät opinnot suuntautuvat erityisesti paperikonekudoksiin, kuitujen valmistustekniikoihin, kuitukangastekniikkaan sekä pinnoitettuihin tuotteisiin. Opintojen tarkoituksena on kouluttaa diplomi-insinöörejä näitä tuotteita valmistavan tekstiili- ja prosessiteollisuuden tarpeisiin. Syventävissä opinnoissa vaaditaan luonnontieteelliset ja materiaalitekniset pohjatiedot, minkä päälle rakennetaan teknisten tekstiilien ammatillinen osaaminen. - Syventää opiskelijan tietoja paperikonekudoksista, kuitujen valmistustekniikoista, kuitukankaista ja pinnoitetuista tuotteista. - Perehdyttää opiskelija alan tuotekehitys- ja tutkimusmenetelmiin. - Antaa valmiudet diplomityön tekemiseen ja jatko-opintoihin. SYVENTÄVÄT OPINNOT

252 252 SYVENTÄVÄT OPINNOT Kuitu- ja tekstiilitekniikka KMT-7100 Tekniset ja hygieniatekstiilit KMT-7200 Tunnistin- ja tiedonsiirtokuidut KMT-7300 Tekniset tekstiilirakenteet KMT-7500 Tekstiilien pinnoitus ja laminointi KMT-7600 Paperikonevaatetus 2 2 Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen KMT-1700 Tekstiilien erikoistyö 1- KMT-1900 Tekstiilin syventävä opintojakso 1- KMT-3520 Kestävä tuotesuunnittelu ja johtaminen KMT-3700 Korkean teknologian kuidut KMT-3800 Lääketieteelliset tekstiilit KMT-6400 Älytekstiilit ja älyvaatteet KMT-7706 Technical Textiles Seminar 8 op Lisätiedot Teknisten ja erikoistekstiilien syventävää opintokokonaisuutta tukevat erityisesti paperinjalostustekniikka, biomateriaalitekniikka, materiaalikemia sekä komposiitit. Teollisuuden sähkönkäyttötekniikka Yhteyshenkilöt Heikki Tuusa, Seppo Valkealahti Teollisuuden sähkönkäyttötekniikassa tarkastellaan mm. sähkökäyttöjen ja teollisuussähköverkon mitoitusta ja suojausta, järjestelmätason ohjauksia sekä sähkökäyttöjen ja sähkönjakelujärjestelmien välisiä vuorovaikutuksia. Opintokokonaisuus antaa yleiskuvan sähköenergian jakelusta ja eri käyttösovelluksista teollisuudessa. Syventävien opintojen kokonaisuuden "Teollisuuden sähkönkäyttötekniikka" opetuksesta vastaavat Sähkövoimatekniikan ja Tehoelektroniikan laitokset yhdessä. - Antaa valmiudet teollisuuden sähkökäyttöjen ja -järjestelmien suunnitteluun, hankintaan ja ylläpitoon liittyviin tehtäviin. - Antaa valmiudet sähköverkon laitteiden ja järjestelmien suunnitteluun ja tuotekehitykseen liittyviin työtehtäviin. - Antaa valmiudet työskennellä teollisuudessa sähköverkon suunnitteluun, ylläpitoon ja hallintaan liittyvissä työtehtävissä. Syventävän opintokokonaisuuden "Teollisuuden sähkönkäyttötekniikka" pohjaksi soveltuvat joko Sähkövoimatekniikan tai Tehoelektroniikan aineopinnot. Pakollisina esitietoina opintojaksot SVT-1200 Sähkövoimajärjestelmän perusteet ja TEL-1010 Tehoelektroniikan perusteet. Sähkövoimatekniikka 2 Tehoelektroniikka 2 Pakollisista opintojaksoista suoritetaan ne, jotka eivät sisälly suoritettuihin aineopintokokonaisuuksiin. SVT-3300 Muuntajat ja sähkökoneet SVT-3310 Sähköverkkotekniikka SVT-3320 Sähköturvallisuus ja -asennukset SVT-5300 Sähkölämpötekniikka TEL-1040 Tasasuuntaajat TEL-1120 Vaihtosuuntaajat TEL-1320 Sähkömoottorit TEL-1360 Sähkömoottorikäytöt TEL-1400 Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt 4 Vaihtoehtoiset opintojaksot Vaihtoehtoisia opintojaksoja valitaan siten, että täyttyy. ACI Automaatiotekniikan perusteet MIT-1010 Mittaustekniikka SVT-3340 Sähköverkko-omaisuuden hallinta SVT-3420 Sähköverkon häiriöt ja sähkön laatu

253 253 SVT-3430 Sähkönjakeluautomaatio TEL-1560 Valaistustekniikan perusteet TEL-1600 Erikoisvalotekniikka 3 Lisätiedot Mikäli opintokokonaisuuteen tehdään diplomityö, se suuntautuu jommalle kummalle vastuuyksikölle diplomityön aiheen perusteella. Tällöin myös toinen opintojaksoista TEL-1900 Tehoelektroniikan diplomityöseminaari tai SVT-2590 Sähkövoimatekniikan diplomityöseminaari on pakollinen. Teollisuustalous Yhteyshenkilö Olavi Uusitalo Teollisuustalouden syventävä opintokokonaisuus on tarkoitettu tuotantotalouden koulutusohjelman opiskelijoille. - Opiskelija osaa hakea ja hyödyntää tieteellistä tietoa. (DI 1.3) - Opiskelija kykenee toteuttamaan suunnitelmat ja analysoimaan saavutettuja tuloksia. - Opiskelija osaa toimia eri alojen asiantuntijoiden muodostamassa verkostossa. - Opiskelija muodostaa itselleen ammatillisen identiteetin. (DI 1.2) - Opiskelija osaa itsenäisesti hankkia tehtävän tekemiseen/ongelman ratkaisemiseen tarvittavan tiedon ja osaamisen. - Opiskelija osaa yhdistellä eri alojen tietämystä ja soveltaa sitä monialaisten ongelmien ratkaisussa. (DI 1.1) Tuotantotalous 2 Vaihtoehtoiset opintojaksot Opintokokonaisuuteen voi sisällyttää ainoastaan yhden vaihtuva-aiheisen opintojakson. TETA-5010 Puheviestintä ja neuvottelutaito II TETA-5030 Teollisuustalouden vaihtuva-aiheinen opintojakso 2- TETA-5046 International Business Simulation (INTOPIA) TETA-5050 Kehityshankkeiden suunnittelu ja toteutus TETA-5060 Teknologiaoikeus TETA-5100 Johtajuuden harjoitukset TETA-5110 Strateginen henkilöstövoimavarojen johtaminen TETA-5200 Ulkoinen laskentatoimi ja verotus TETA-5210 Rahoitus ja rahoitusmarkkinat TETA-5220 Johdon laskentatoimen jatkokurssi TETA-5230 Investointiteoria 5- TETA-5306 Management of Innovation TETA-5310 Markkinointitutkimus TETA-5320 Markkinoinnin johtaminen ja globaalit verkostot TETA-5400 Tuotantostrategiat TETA-5410 Tuotannonohjausmenetelmät TETA-5500 Teknologinen toimintaympäristö ja sen analysointi TETA-5510 Teknologiastrategia ja -johtaminen TETA-5520 Teknologiset innovaatiot ja niiden kaupallistaminen TETA-5600 Strategisen johtamisen case -kurssi TETA-5620 Strategia-ajattelun teoria ja käytäntö Tiedonhallinta Yhteyshenkilö Mika Hannula Tiedonhallinnan syventävä opintokokonaisuus on tarkoitettu tietojohtamisen sekä tietotekniikan koulutusohjelmien opiskelijoille. - Luovat ymmärryksen alan merkityksestä yhteiskunnassa. - Opiskelija tuntee tietojohtamisen soveltamismahdollisuudet. - Opiskelija osaa tarkastella tietoa teknisestä, taloudellisesta ja inhimillisestä näkökulmasta. SYVENTÄVÄT OPINNOT

254 254 SYVENTÄVÄT OPINNOT - Luovat valmiuden syventää itsenäisesti osaamista. - Opiskelija osaa hakea, valikoida ja jalostaa tietoa toiminnan tueksi. - Opiskelija osaa hyödyntää oman ja muiden alojen asiantuntijoiden osaamista. - Antavat hyvän viestintä- ja kielitaidon. - Opiskelija on harjaantunut toimimaan kansainvälisissä ja monialaisissa työryhmissä. - Antavat valmiudet soveltaa tieteellistä tietoa alan käytännön ongelmien ratkaisemisessa. - Luovat pääaineen hyvän tuntemuksen. Tietojohtaminen TITA-2200 Tieto ja liiketoiminta TITA-4400 Tietointensiivinen palvelutoiminta TITA-5300 Tietoturvallisuuden johtaminen TITA-6600 Tietojohtamisen diplomityöseminaari Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen TETA-2200 Sisäinen laskentatoimi TETA-5060 Teknologiaoikeus TITA-2300 Aineeton pääoma TITA-3100 Ohjelmistoliiketoiminta TITA-3206 Venture-to-Capital (V2C) Strategies: Bridging the Knowledge Gap TITA-4300 Tietotyön johtaminen 2 1 TITA-4500 Innovaatioympäristöt TITA-5200 Sovelluslaboratorio - integroidut tietojärjestelmät TITA-6300 Vaihtuva-aiheinen tietojohtamisen opintojakso TITA-6400 Tietojohtamisen erikoistyö TITA-6500 Tietojohtamisen syventävä opintojakso 3- Tiedonsiirtotekniikka Yhteyshenkilö Markku Renfors Tiedonsiirtotekniikan opetuksessa tavoitteena on antaa hyvä yleisnäkemys tietoliikennesignaaleista ja niiden käyttäytymisestä sähköisissä tietoliikennekanavissa, radiotekniikasta sekä digitaalisen tiedonsiirron menetelmistä (modulaatio, koodaus, kanavakorjaimet, lähetin- ja vastaanotinrakenteet). Syventävä opetus painottuu radiotietoliikennejärjestelmien suunnitteluun tai lähettimien ja vastaanottimien signaalinkäsittelymenetelmiin, keskittyen digitaalisen siirtotekniikan linjassa digitaalitekniikalla toteutettaviin algoritmeihin sekä tietoliikennepiirien linjassa tarvittavien analogisten suuritaajuisten piirien suunnitteluun. Tarvittavat suunnittelu- ja simulointityökalut sekä systeemi- ja komponenttitason RF-mittaustekniikka ovat opetuksessa tärkeällä sijalla. - Antaa valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen tiedonsiirtotekniikan alueella. - Tietoliikennepiirien painotusvaihtoehto antaa yleisnäkemyksen digitaalisista tietoliikennejärjestelmistä, perustiedot tietoliikenteen lähetin- ja vastaanotinrakenteista sekä perusteelliset tiedot tarvittavien analogisten RF modulien suunnittelumenetelmistä ja työkaluista. - Langattomien tietoliikennejärjestelmien painotusvaihtoehto antaa laajat tiedot nykyaikaisten langattomien tietoliikenneverkkojen toimintaperiaatteista, linkkitason signaalinkäsittelymenetelmistä ja järjestelmän tietoliikenneteoreettiseen suorituskykyyn vaikuttavista tekijöistä. - Radioverkkosuunnitelun painotusvaihtoehto antaa laajat tiedot solukkoverkkotekniikkaan perustuvien langattomien tietoliikennejärjestelmien toimintaperiaaatteista ja suorituskykyyn vaikuttavista tekijöistä sekä tukiasemaverkon suunnitteluperiaatteista ja -työkaluista. - Radiolaitteiden signaalinkäsittelyn painotusvaihtoehto antaa perustiedot digitaalisista tietoliikennejärjestelmistä sekä tietoliikenteen lähetin- ja vastaanotinrakenteista sekä perusteelliset tiedot nykyaikaisissa ratkaisuissa tarvittavista digitaalisista signaalinkäsittelymenetelmistä.

255 255 - Antaa teoreettiset ja käytännölliset valmiudet toimia asiantuntijana tai suunnittelijana tiedonsiirtojärjestelmiin liittyvissä tutkimus-, konsultointi- tai tuotekehitystehtävissä. Opintokokonaisuuden esitietoina on suoritettava aineopintojen vaihtoehtoisista ja valinnaisista kursseista TLT-5100 Tiedonsiirtotekniikan perusteet, TLT-5200 Tietoliikenneteoria 7 op, TLT-6100 Langattoman tietoliikenteen perusteet. Esitietovaatimuksena Tietoliikennepiirit -painotusvaihtoehdolle on lisäksi Tietoliikennetekniikan aineopintojen Tietoliikennepiirit - panotuksen kurssit. Tietoliikenne-elektroniikka 2 Tietoliikennetekniikka 2 Painotuksien opintojaksot Radiolaitteiden signaalinkäsittely Kurssista TLT-5500 riittää jos kurssi TLT-1200 Tietoliikenneelektroniikan työkurssi on suoritettu, muuten se tulee suorittaa 9 op:n laajuisena. SGN-2010 Digitaalinen lineaarinen suodatus I TLT-5400 Digitaalinen siirtotekniikka 7 op TLT-5500 Tiedonsiirtotekniikan työkurssi 5-9 op TLT-5806 Receiver Architectures and Signal Processing 5-7 op TLT-6306 RF Equipment for Wireless Networks TLT-8206 Communication Circuits and Modules I Langattomat tietoliikennejärjestelmät Kurssista TLT-5500 riittää jos kurssi TLT-1200 Tietoliikenneelektroniikan työkurssi on suoritettu, muuten se tulee suorittaa 9 op:n laajuisena. TLT-5400 Digitaalinen siirtotekniikka 7 op TLT-5500 Tiedonsiirtotekniikan työkurssi 5-9 op TLT-5606 Spread Spectrum Techniques 5-7 op TLT-6206 Radio Propagation in Wireless Networks TLT-6506 Digital Mobile Communication Systems Tietoliikennepiirit Esitietovaatimuksena tällä painotusvaihtoehdolle on Tietoliikennetekniikan aineopintojen Tietoliikennepiirit -panotuksen kurssit. TLT-8506 Communication Circuits and Modules II 7 op TLT-8556 Mixed-Mode Communication Circuits and Modules II 7 op TLT-8606 RF-ASIC Design II Radioverkkosuunnittelu Kurssista TLT-5500 riittää jos kurssi TLT-1200 Tietoliikenneelektroniikan työkurssi on suoritettu, muuten se tulee suorittaa 9 op:n laajuisena. TLT-5400 Digitaalinen siirtotekniikka 7 op TLT-5500 Tiedonsiirtotekniikan työkurssi 5-9 op TLT-6206 Radio Propagation in Wireless Networks TLT-6306 RF Equipment for Wireless Networks TLT-6406 Radio Network Planning 5-8 op TLT-6506 Digital Mobile Communication Systems Tutkimuspainotus Tutkimus- ja tuotekehitys on noussut merkittävään rooliin teollisuudessa kansainvälisen kilpailun tiukentuessa. Tämä on lisännyt ammattitutkijoiden tarpeellisuutta yrityksissä. Tutkimuspainotteisissa syventävissä opinnoissa tavoitteena on kehittää tietoja ja taitoja vaativiin teollisuuden tutkimus- ja tuotekehityshankkeisiin ja akateemiseen tutkimukseen. Opintokokonaisuus soveltuu erittäin hyvin jatko-opintoja suunnitteleville. Tavoitteiden saavuttamiseksi opintokokonaisuus räätälöidään henkilökohtaisesti ja opinnoissa sovelletaan tieteellisiä tutkimusmenetelmiä. Opinnoissa korostetaan kansainvälisyyttä ja mahdollisuuksien mukaan osa opinnoista suoritetaan ulkomailla. Tutkimuspainotteisiin syventäviin opintoihin hyväksytään opiskelijoita, jotka ovat suorittaneen kandidaatin tutkinnon hyvin arvosanoin. Lisäksi kukin opiskelija hakee itselleen ohjaavan professorin, jonka kanssa suunnitellaan varsinainen opintokokonaisuus. Mahdollisia ohjaajia ovat kaikki laitoksen professorit. Opintokokonaisuus on henkilökohtainen, joka sovitaan yhdessä ohjaavan professorin kanssa. SYVENTÄVÄT OPINNOT

256 256 SYVENTÄVÄT OPINNOT TLT-9106 Orientation to Postgraduate Studies Täydentäviin opintojaksoihin voidaan sisällyttää myös muiden painotusvaihtoehtojen kursseja sekä tietoliikennetekniikan aineopintokokonaisuuteen kuuluvia kursseja. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen ELE-2250 Johdatus suurtaajuustekniikkaan ELE-6050 RF-tekniikan perusteet I ELE-6350 Radionavigointi ja tutkajärjestelmät 5- MAT Matriisilaskenta 1 MAT Tilastomatematiikka 3- MAT Algebra 1 MAT Coding Theory MAT Stokastiset prosessit MAT Finite Fields SGN-1250 Signaalinkäsittelyn sovellukset SGN-2106 Multirate Signal Processing SGN-2606 Statistical Signal Processing TKT-1220 Tietokonearitmetiikka I TKT-2200 Johdatus digitaalisten järjestelmien suunnitteluun TKT-2530 Satellittipaikannuksen perusteet TKT-2540 Paikannuksen menetelmät TKT-3516 Signal Processors TLT-1606 Design Project in Telecommunications 5-8 op TLT-2756 Ad Hoc Networks 3- TLT-5706 Multicarrier Techniques TLT-5906 Advanced Course in Digital Transmission 5-7 op TLT-6556 Wireless LANs TLT-6706 Advanced Topics in Radio Network Planning 4- Tietokone- ja prosessoritekniikka Yhteyshenkilö Jari Nurmi Tietokone- ja prosessoritekniikan syventävät opinnot tekevät opiskelijasta ammattilaisen, joka ymmärtää tietokoneiden arkkitehtuureja ja hallitsee prosessorien käytön tietokoneiden ja sulautettujen laitteiden toteutuksessa sekä prosessorien arkkitehtuurin, käskykannan ja toteutuksen suunnittelun. Näitä taitoja tarvitaan suuressa osassa teollisuuden tuotekehitys- ja tutkimustoimintaa teknologian kehittyessä nopeasti kohti prosessoripohjaisia sulautettuja järjestelmiä, usein jopa useiden prosessorien muodostamia järjestelmiä. Opinnoissa käsitellään merkittävimmät nykyisissä tietokoneissa käytössä olevat ratkaisut sekä suorituskykyyn ja tehonkulutukseen vaikuttavat tekijät. Täydentävillä opinnoilla voidaan kokonaisuutta painottaa prosessorijärjestelmien laitteistosuunnittelun tai laitteiston ja ohjelmiston yhteissuunnittelun suuntaan. Tietokone- ja prosessoritekniikan syventävät opinnot voi sisällyttää vapaasti useiden koulutusohjelmien DI-tutkintoihin. Tietokone- ja prosessoritekniikan syventävistä opinnoista voivat tehdä diplomityön tietotekniikan, sähkötekniikan, automaatiotekniikan ja tietoliikenne-elektroniikan koulutusohjelman opiskelijat. Esitietovaatimuksena on Digitaali- ja tietokonetekniikan aineopinnot 2 jotka voivat sisältyä joko kandidaatintutkintoon tai DI-tutkintoon. - Opiskelija hallitsee prosessoreita sisältävien nykyaikaisten laitteiden suunnittelun, toteutuksen ja analysoinnin perusperiaatteet - Opiskelija osaa suunnitella ja mallintaa prosessoriarkkitehtuureita ja ymmärtää niiden suunnitteluavaruuden lainalaisuudet ja rajoitukset - Opiskelijalla on riittävä teoriapohja digitaali- ja tietokonetekniikan jatko-opintoihin ja soveltamaan alan uusinta tieteellistä tietoa Tietoliikenne-elektroniikan aineopintoihin on sisällyttävä (tai niiden lisäksi opiskeltava) opintojakso TKT-3200 Tietokonetekniikka I. Digitaali- ja tietokonetekniikka 2 Tietoliikenne-elektroniikka 2

257 257 TKT-3400 Tietokonetekniikka II TKT-3516 Signal Processors TKT-3520 Prosessorien suunnittelu 1 Täydentävillä opinnoilla voidaan tietokone- ja prosessoritekniikan kokonaisuutta painottaa prosessorijärjestelmien laitteistosuunnittelun tai laitteiston ja ohjelmiston yhteissuunnittelun suuntaan. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen OHJ-4010 Rinnakkaisuus OHJ-4100 Käyttöjärjestelmät OHJ-4200 Laitteistonläheinen ohjelmointi OHJ-4300 Sulautetut järjestelmät OHJ-4400 Reaaliaikajärjestelmät OHJ-4500 Lausekielten toteutustekniikka 8 op TKT-1400 ASIC-suunnittelu I TKT-1410 Suunnittelun varmennus TKT-1540 Digitaali- ja tietokonetekniikan diplomityöseminaari 1 op TKT-1550 Digitaali- ja tietokonetekniikan diplomityöseminaariesitys 0 op TKT-1566 Digital Design III TKT-2431 SoC-suunnittelu TKT-2520 Projektityö 5-8 op TKT-3500 Mikrokontrollerijärjestelmät TKT-3541 SoC-alustat TKT-9616 Scientific Publishing 4- Lisätiedot Opintojaksoista voi suorittaa vaihtoehtoisesti englanninkielisen version, jolla kurssinumero päättyy johonkin numeroista 6-9. Joidenkin opintojaksojen luennot saattavat olla tarjolla vain englanninkielisenä versiona riippuen käytettävissä olevista luennoitsijoista. Tietoliikenneverkot ja protokollat Yhteyshenkilö Jarmo Harju Opetus tähtää vankkaan yleisnäkemykseen moderneista laajakaistaisista verkkotekniikoista, joiden varaan mm. Internet rakentuu. Keskeisiä alueita ovat tietoliikenneprotokollat, reititysmenetelmät, runko- ja liityntäverkkojen tekniikat, verkkoliikenteen analysointi, palvelun laatu ja tietoturva. Ohjelmistojen rooli on useimmilla edellä mainituilla osa-alueilla varsin merkittävä, joten ohjelmistotekniikan osuus esitiedoissa ja sivuaineena korostuu. Syventävät opinnot antavat valmiudet erilaisten verkkokokonaisuuksien ja protokollapinojen suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä niiden kriittiseen analysointiin. Tietoverkkoasiantuntijan toimenkuva voi painotuksista riippuen ulottua verkkoratkaisujen suunnittelusta protokollaohjelmistojen kehittämiseen. Myös koulutukseen, konsultointiin ja tutkimukseen suuntautuvat uravaihtoehdot ovat mahdollisia. - Antaa valmiudet toimia asiantuntijana tai suunnittelijana tietoliikenneverkkoihin liittyvissä tutkimus-, konsultointi- tai tuotekehitystehtävissä. - Perehdyttää tietoliikenneverkkojen ja yleisemmin hajautettujen järjestelmien asettamiin vaatimuksiin kehitettäessä tietoverkkojen palveluita. - Opintokokonaisuus antaa näkemyksen erilaisten tietoliikenneverkkojen toimintaperiaatteista ja protokollien osuudesta tietoliikenteessä. Hajautetut järjestelmät 2 tai Tietoliikenne-elektroniikka 2 tai Tietoliikennetekniikka 2 Hajautetut järjestelmät antaa hyvän pohjan protokolliin ja tietoliikenneohjelmistoihin painottuville opinnoille. Tietoliikennetekniikka ja tietoliikenne-elektroniikka puolestaan antavat mahdollisuuden painottaa opintoja tietoliikenneverkkoihin ja -järjestelmiin (esim. langattomiin verkkoihin). Opintokokonai- SYVENTÄVÄT OPINNOT

258 258 SYVENTÄVÄT OPINNOT suuden esitietoina on suoritettava aineopintojen vaihtoehtoisista kursseista sekä TLT-2100 Tietoliikenneverkkojen perusteet että TLT-2300 Tietoliikenneprotokollat TLT-2500 Tietoliikenneverkkojen työkurssi TLT-2600 Verkkotekniikan jatkokurssi 4-8 op Vaihtoehtoiset opintojaksot TLT-2366 Protocol Programming I 1 TLT-2376 Protocol Programming II 1 TLT-2380 Tietoliikenneprotokollien jatkokurssi 3-2 TLT-2400 Laajakaistaverkot 1 TLT-2486 Advanced Course in Broadband Networks 3-2 TLT-2656 Special Course on Networking 3-2 TLT-2686 Next Generation Networking 4-1 TLT-2707 Network simulation techniques 3-1 TLT-2716 Teletraffic Theory I 3-1 TLT-2727 Teletraffic Theory II 4-1 TLT-2736 Traffic Modelling 3-1 TLT-2756 Ad Hoc Networks 3-1 TLT-3200 Tietoturvallisuuden jatkokurssi 5-7 op 1 TLT-3300 Verkon tietoturva 1 1. Näistä opintojaksoista on valittava vähintään kolme. 2. Opintojaksoista TLT-2380,TLT-2486 ja TLT-2656 on valittava vähintään yksi. Täydentäviksi opintojaksoiksi kelpaavat kaikki TLT-laitoksen tarjoamat kurssit lukuunottamatta seuraavia: TLT-1010, TLT-1200, TLT-2100, TLT-5100 ja TLT Muiden laitosten opintojaksoista kelpaavat oheisessa listassa luetellut kurssit. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen MAT Matriisilaskenta 1 MAT Theory of Automata MAT Graafiteoria MAT Coding Theory MAT Information Theory MAT Stokastiset prosessit MAT Matemaattinen tilastotiede OHJ-2150 Algoritmien analyysi OHJ-2600 Tilakoneet OHJ-4100 Käyttöjärjestelmät OHJ-5010 Hajautettujen järjestelmien perusteet OHJ-5050 Hajautettujen järjestelmien tekniikat OHJ-5100 Seittiohjelmointi OHJ-5200 XML ohjelmistokehityksessä OHJ-5500 Mobiiliohjelmointi SGN-5200 Multimedia joukkoviestimissä SGN-5806 Wireless Ambient Multimedia Tuotantotekniikka, Elektroniikan tuotantotekniikka Yhteyshenkilö Reijo Tuokko Elektroniikan tuotantotekniikan ainekokonaisuus toteutetaan yhteistyössä Elektroniikan laitoksen kanssa. Koulutus tarjoaa vankan teoreettisen ja käytännöllisen pohjan moderniin elektroniikkatuotantoon ja tuotantoautomaatioon sekä antaa valmiudet elektroniikkatuotannon uusimpien menetelmien soveltamiseen. Elektroniikkateollisuuden ohella ja vanavedessä on myös muunlainen kevyt kokoonpaneva teollisuus noussut merkittävään osaan suomalaisessa yrityskentässä. Merkittäviä kevyttä kokoonpanovaltaista tuotantoa edustavia toimialoja ovat myös mekaaninen konepajateollisuus ja muovituoteteollisuus. Suuri osa muovituoteteollisuudesta palvelee osatoimitusten muodossa konepaja- ja elektroniikkateollisuuden tarpeita. Toisena tärkeänä alueena voidaan mainita Suomeen syntynyt, kansainvälisestikin arvioiden poikkeuksellisen vahva tuotantolaitteiden ja -järjestelmien valmistus. Elektroniikan tuotantotekniikan ainekokonaisuus antaa valmiudet tuotantotoiminnan suunnitteluun, ohjaamiseen, kehittämiseen ja johtamiseen.

259 259 Opetus painottuu elektroniikkatuotteiden volyymivalmistuksen kannalta keskeisille alueille kuten elektroniikan valmistustekniikoihin, tuotannon- ja laadunohjaukseen sekä kokoonpanoautomaatioon. - Pääaineen tavoitteena on antaa valmiudet elektroniikkateollisuuden tuotannon kehittämis-, suunnittelu- ja johtamistehtäviin. Elektroniikan tuotantotekniikan suuntautuminen Tuotantotekniikka ELE-4150 Mikroelektroniikan pakkaustekniikka ELE-4200 Elektroniikan materiaalit TTE-5210 Konenäkö tuotantoautomaatiossa TTE-5316 Factory Information Systems in Electronics Production TTE-5710 Elektroniikkatuotannon syventävä työ op 2 Kurssi: TTE-7800 Diplomityöseminaari pakollinen tuotantotekniikasta diplomityönsä tekeville. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen MOL-3000 Materiaalitieteen fysikaaliset tutkimusmenetelmät MOL-5150 Muovien tekniset sovellukset V/Liittäminen TETA-1400 Toiminnanohjaus TETA-2400 Laatujohtaminen TETA-5400 Tuotantostrategiat TETA-5410 Tuotannonohjausmenetelmät TTE-5606 Machine Vision: Advanced Topics TTE-5616 Advanced Assembly System Design TTE-6130 Lasertyöstöprosessit TTE-6230 Mikrovalmistus Tuotantotekniikka, Koneteollisuuden tuotantotekniikka Yhteyshenkilö Paul Andersson Koneteollisuuden tuotantotekniikka pääaineena antaa valmiudet tuotannon ja sen prosessien suunnitteluun, ohjaamiseen ja kehittämiseen. Opintojen pääpaino on menetelmissä, niiden soveltamisessa, laadussa ja sen mittaamisessa sekä tuotantokokonaisuuden hallinnassa. - Pääaineen tavoitteena on antaa valmiudet koneteollisuuden tuotannon kehittämis-, suunnittelu ja johtamistehtäviin. Tuotantotekniikka TTE-4100 Pituussuureiden mittaustekniikka TTE-6200 NC-koneiden käyttö ja ohjelmointi 2 9 op 1 Kurssi: TTE-7800 Diplomityöseminaari pakollinen tuotantotekniikasta diplomityönsä tekeville. Listasta valitaan vähintään 1intopisteen edestä opintojaksoja. KSU-1030 CAD jatkokurssi KSU-4110 Tribologian perusteet KSU-4310 Käyttövarmuuden ja kunnossapidon perusteet MOL-4000 Valaminen valmistusmenetelmänä MOL-4200 Metallien muodonantomenetelmät 7 op MOL-4500 Metallien liittämismenetelmät SYVENTÄVÄT OPINNOT

260 260 SYVENTÄVÄT OPINNOT TETA-1100 Yritysorganisaatiot ja ihmisten johtaminen TETA-1400 Toiminnanohjaus TTE-2010 Ideaalitehdas TTE-2700 Tuotantojärjestelmien syventävä työ TTE-4200 Kalibrointijärjestelmät TTE-6100 Muottitekniikan perusteet TTE-6110 Muottitekniikan jatkokurssi TTE-6130 Lasertyöstöprosessit TTE-6210 Työstötekniikan teoriakurssi TTE-6230 Mikrovalmistus TTE-6700 Valmistustekniikan syventävä työ TTE-7300 Erityistyö teollisuudessa TTE-7800 Tuotantotekniikan diplomityöseminaari Tuotantotekniikka, Tuotekehitys op 6-9 op 6-9 op Yhteyshenkilö Asko Riitahuhta Tuotekehitys on noussut yrityksien merkittäväksi toiminnoksi. Kansainvälinen kilpailu asettaa tuotteille ja palveluille sekä niiden hallinnalle ja integroinnille erityisen suuria vaatimuksia. Tuotekehityksen tuloksellisuus, tehokkuus ja monien näkymien hallinta sekä tuotekehityksen johtaminen edellyttää tuotekehitysmenetelmien, tuotekehityksen IT-järjestelmien (CAE, PDM ja simulointi) sekä tuotekehitysprojektoinnin hallintaa. Opetus perustuu teoriaan, yritysten kanssa tehtyyn pitkäaikaiseen yhteistyöhön sekä kansainvälisissä tutkimusprojekteissa kehitettyyn tietämykseen, joka on muokattu suomalaiseen toimintatapaan. - Tuotekehityksen opintokokonaisuuden tavoitteena on kehittää taitoa tehdä ja johtaa tuotteiden ja palvelujen tuotekehitystä. - Tavoitteiden saavuttamiseksi kehitettyjen oppiaineiden harjoitustöiden tuloksia ovat uudet, innovatiiviset tuotteet, tuotekehitystä tukevien IT-järjestelmien soveltaminen ja kehittäminen, tuotetiedon ja tietämyksen hallinta sekä tuotekehitysprojektien simulointi. Tuotekehityksen painotus. Tuotantotekniikka TTE-3100 Tuotetiedon hallinta TTE-3140 Modulointi TTE-3160 Tuotekehitysprojektit TTE-3700 Tuotekehityksen syventävä työ op 21 op Kurssi: TTE-7800 Diplomityöseminaari pakollinen tuotantotekniikasta diplomityönsä tekeville. Tuotantotekniikan laitoksen tarjoamista kursseista täydennetään opintokokonaisuus kokonaislaajuuteen (). Turvallisuusjohtaminen Yhteyshenkilö Kaija Leena Saarela Tuottava, häiriötön ja turvallinen toiminta ovat yritysten ja muiden organisaatioden toiminnan tärkeitä peruslähtökohtia. Turvallisuusjohtamisen syventävien opintojen kokonaisuus antaa valmiudet tunnistaa ja analysoida tuotantoon ja työhön liittyviä turvallisuus-, terveys- ja ympäristövaaroja, arvioida tuotteen elinkaaren aikaisia turvallisuus-, terveys- ja ympäristövaikutuksia, estää ja pienentää vahinkoja sekä lisätä tuotannon kokonaisturvallisuutta. Lisäksi turvallisuustekniikka antaa valmiudet johtaa yrityksen turvallisuus- ja ympäristötoimintaa sekä riskienhallintaa. - Antaa valmiudet soveltaa tietoa turvallisuusteknisten ja monialaisten ongelmien ratkaisemiseen. Opiskelija osaa myös hakea, valita ja muokata tietoa toiminnan tueksi sekä yhdistellä ja soveltaa eri alojen tietämystä.

261 261 - Antaa valmiudet turvallisuustekniikan jatko-opinnoille. - Opiskelija ymmärtää turvallisuusjohtamisen keskeiset käsitteet sekä alan merkityksen yksilön, organisaation sekä yhteiskunnan tasolla. - Turvallisuusjohtamisen syventävissä opinnoissa turvallisuustekniikan osaaminen täydentyy laajempien kokonaisuuksien hallintaan. Tuotantotalous TUR-2100 Yrityksen turvallisuusjohtaminen TUR-2300 Turvallisuuslainsäädäntö TUR-3130 Työympäristö ja tuottavuus TUR-4110 Turvallisuusjohtamisen erityistyö Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen TUR-2400 Luotettavuus- ja riskianalyysi TUR-3150 Yrityksen turvallisuus- ja suojeluratkaisut TUR-3200 Ympäristöjohtaminen TUR-3250 Ympäristöturvallinen tuotesuunnittelu TUR-3350 Tekniikan psykologia 2 17 op Lisätiedot Opintokokonaisuus soveltuu erityisesti tuotantotalouden opiskelijoille. Turvallisuustekniikka, K Yhteyshenkilö Kaija Leena Saarela Tuottava, häiriötön ja turvallinen toiminta ovat yritysten ja muiden organisaatioiden toiminnan tärkeitä peruslähtökohtia. Turvallisuustekniikan syventävien opintojen kokonaisuus antaa valmiudet tunnistaa ja analysoida tuotantoon ja työhön liittyviä turvallisuus-, terveys- ja ympäristövaaroja, arvioida tuotteen elinkaaren aikaisia turvallisuus-, terveys- ja ympäristövaikutuksia, estää ja pienentää vahinkoja sekä lisätä tuotannon kokonaisturvallisuutta. Lisäksi turvallisuustekniikka antaa valmiudet johtaa yrityksen turvallisuus- ja ympäristötoimintaa sekä riskienhallintaa. - Syventää tietoja ja ohjaa opiskelijaa ymmärtämään turvallisuustekniikan merkityksen organisatorisella ja yhteiskunnallisella tasolla. - Antaa valmiudet soveltaa tietoa turvallisuusteknisten ja monialaisten ongelmien ratkaisemiseen. Opiskelija osaa myös hakea, valikoida ja jalostaa tietoa toiminnan tueksi sekä yhdistellä ja soveltaa eri alojen tietämystä. - Antaa valmiudet turvallisuustekniikan jatko-opinnoille. - Turvallisuustekniikan syventävät opinnot ovat suoraa jatkoa kandidaatin tutkinnossa suoritetuille aineopinnoille. - Syventävissä opinnoissa turvallisuustekniikan osaaminen täydentyy laajempien kokonaisuuksien hallintaan. Mikäli opiskelija on suorittanut turvallisuustekniikan aineopinnot kandidaattivaiheessa, tulee diplomi-insinöörivaiheessa suorittaa pakollisena kurssi "TUR-4200 Turvallisuustekniikan diplomityöseminaari" ja täydentää aineopinnot intopisteeseen valitsemalla täydentävistä opintojaksoista soveltuvat kurssit. TUR-2200 Riskienhallinta TUR-2300 Turvallisuuslainsäädäntö TUR-2400 Luotettavuus- ja riskianalyysi TUR-3100 Prosessiautomaation turvallisuus TUR-3250 Ympäristöturvallinen tuotesuunnittelu TUR-4200 Turvallisuustekniikan diplomityöseminaari 1 op 2 SYVENTÄVÄT OPINNOT

262 262 SYVENTÄVÄT OPINNOT Vaihtoehtoiset opintojaksot Syventäviin opintoihin tulee sisällyttää vähintään yksi, mutta enintään kaksi erityistyötä. TUR-4110 Turvallisuusjohtamisen erityistyö TUR-4120 Riskienhallinnan erityistyö TUR-4130 Ergonomian erityistyö Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen TUR-2100 Yrityksen turvallisuusjohtaminen TUR-3130 Työympäristö ja tuottavuus TUR-3150 Yrityksen turvallisuus- ja suojeluratkaisut TUR-3200 Ympäristöjohtaminen TUR-3230 Ympäristöriskien analysointi TUR-3300 Työhygienia TUR-3330 Ergonomia TUR-3350 Tekniikan psykologia TUR-3370 Ergonomian syventävä opintojakso TUR-4110 Turvallisuusjohtamisen erityistyö TUR-4120 Riskienhallinnan erityistyö TUR-4130 Ergonomian erityistyö Lisätiedot Opintokokonaisuus on tekniikkapainotteinen ja soveltuu erityisesti esimerkiksi kone-, automaatio-, materiaali- tai tekstiili- ja vaatetustekniikan opiskelijoille. Turvallisuustekniikka, Y Yhteyshenkilö Kaija Leena Saarela Tuottava, häiriötön ja turvallinen toiminta ovat yritysten ja muiden organisaatioiden toiminnan tärkeitä peruslähtökohtia. Turvallisuustekniikan syventävien opintojen kokonaisuus antaa valmiudet tunnistaa ja analysoida tuotantoon ja työhön liittyviä turvallisuus-, terveys- ja ympäristövaaroja, arvioida tuotteen elinkaaren aikaisia turvallisuus-, terveys- ja ympäristövaikutuksia, estää ja pienentää vahinkoja sekä lisätä tuotannon kokonaisturvallisuutta. Lisäksi turvallisuustekniikka antaa valmiudet johtaa yrityksen turvallisuus- ja ympäristötoimintaa sekä riskienhallintaa. - Syventää tietoja ja ohjaa opiskelijaa ymmärtämään turvallisuustekniikan merkityksen organisatorisella ja yhteiskunnallisella tasolla. - Antaa valmiudet soveltaa tietoa turvallisuusteknisten ja monialaisten ongelmien ratkaisemiseen. Opiskelija osaa myös hakea, valikoida ja jalostaa tietoa toiminnan tueksi sekä yhdistellä ja soveltaa eri alojen tietämystä. - Antaa valmiudet turvallisuustekniikan jatko-opinnoille. - Turvallisuustekniikan syventävät opinnot ovat suoraa jatkoa kandidaatin tutkinnossa suoritetuille aineopinnoille. - Syventävissä opinnoissa turvallisuustekniikan osaaminen täydentyy laajempien kokonaisuuksien hallintaan. Mikäli opiskelija on suorittanut turvallisuustekniikan aineopinnot kandidaattivaiheessa, on diplomi-insinöörivaiheessa suoritettava pakollisina kurssit: TUR-2300 Turvallisuuslainsäädäntö ja TUR-4200 Turvallisuustekniikan diplomityöseminaari. Näiden kurssien lisäksi syventävät opinnot täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen valitsemalla täydentävistä opintojaksoista soveltuvat kurssit. TUR-2100 Yrityksen turvallisuusjohtaminen TUR-2200 Riskienhallinta TUR-2300 Turvallisuuslainsäädäntö TUR-3100 Prosessiautomaation turvallisuus TUR-3200 Ympäristöjohtaminen TUR-3250 Ympäristöturvallinen tuotesuunnittelu TUR-3300 Työhygienia TUR-4200 Turvallisuustekniikan diplomityöseminaari 1 op

263 263 Vaihtoehtoiset opintojaksot Syventäviin opintoihin tulee sisällyttää vähintään yksi, mutta enintään kaksi erityistyötä. TUR-4110 Turvallisuusjohtamisen erityistyö TUR-4120 Riskienhallinnan erityistyö TUR-4130 Ergonomian erityistyö Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen TUR-2400 Luotettavuus- ja riskianalyysi TUR-2500 Koneiden ja laitteiden turvallisuus TUR-3130 Työympäristö ja tuottavuus TUR-3150 Yrityksen turvallisuus- ja suojeluratkaisut TUR-3330 Ergonomia TUR-3350 Tekniikan psykologia TUR-3370 Ergonomian syventävä opintojakso TUR-4110 Turvallisuusjohtamisen erityistyö TUR-4120 Riskienhallinnan erityistyö TUR-4130 Ergonomian erityistyö Lisätiedot Opintokokonaisuus on turvallisuus- ja ympäristöpainotteinen ja soveltuu erityisesti ympäristö- ja energiatekniikan opiskelijoille. Vaativien rakenteiden suunnittelu Yhteyshenkilö Ralf Lindberg 2 - Tavoitteena on antaa syventävät tiedot vaativien ns. insinöörirakenteiden suunnittelijan tehtäviin. Talonrakentaminen 50 op Vaihtoehtoiset opintojaksot MAT Matriisilaskenta 1 MAT Differentiaaliyhtälöt MAT Osittaisdifferentiaaliyhtälöt MPR-5120 Perustusten vahvistaminen MPR-5131 Pohjarakentamisen laskentaohjelmat MPR-5140 Elementtimenetelmän käyttö geotekniikassa MPR-5430 Maa- ja pohjarakenteiden erikoistyö I MPR-5450 Maa- ja pohjarakenteiden erikoistyö II MPR-5480 Maa- ja pohjarakenteiden erikoistyö III RTEK-2110 Rakenteiden mekaniikan numeeriset menetelmät RTEK-2130 Rakennusstatiikan sovellutuksia RTEK-2150 Rakenteiden stabiilisuusteoria RTEK-2170 Pintarakenteet RTEK-2230 Rakennusstatiikan erikoistyö RTEK-3320 Teräsrakenteiden jatkokurssi RTEK-3511 Rakennusfysiikka RTEK-3610 Sillanrakennuksen perusteet RTEK-3620 Betoni- ja puusillat RTEK-3630 Jännitetyt ja terässillat RTEK-3720 Kantavien rakenteiden korjaaminen RTEK-3820 Talonrakennustekniikan erikoistyö I RTEK-3830 Talonrakennustekniikan erikoistyö II RTEK-3840 Talonrakennustekniikan erikoistyö III RTEK-3880 Rakennushankkeen suunnittelun simulointi TME-3100 Rakenteiden dynamiikka 8 op 3-7 op 8 op Lisätiedot Opintokokonaisuuden voi valita sivuaineeksi vain mikäli pääaineena on rakennesuunnittelu. Vesi- ja jätehuollon maarakenteet 2 Yhteyshenkilö Pauli Kolisoja Opintokokonaisuus on tarkoitettu ympäristö- ja energiatekniikan koulutusohjelmassa diplomi-insinööritutkintoa suorittaville SYVENTÄVÄT OPINNOT

264 264 SYVENTÄVÄT OPINNOT vesi- ja jätehuoltotekniikkaa tai ympäristöbiotekniikkaa pääaineenaan opiskeleville. Opintokokonaisuuden tavoitteena on antaa opiskelijalle perustiedot maaperään ja maarakenteisiin liittyvistä käsitteistä ja ilmiöistä. Lisäksi hän tuntee keskeisimmät maaperän ominaisuuksien tutkimiseen käytettävät menetelmät ja omaa perusedellytykset maamateriaaleista tehtyjen rakenteiden käyttäytymisen ymmärtämiseen. Edelleen opintokokonaisuuden tavoitteena on antaa edellytyksiä vesi- ja jätehuollon maarakenteisiin liittyvän tiedon hankintaan, tulkintaan ja soveltamiseen työelämässä. Vesi- ja jätehuoltotekniikka Ympäristöbiotekniikka (Y) MPR-4010 Insinöörigeologian perusteet MPR-4110 Ympäristögeologia MPR-4400 Pohjavedet MPR-5020 Pohjatutkimukset MPR-5220 Maarakennustekniikka MPR-5250 Ympäristögeotekniikka Vesi- ja jätehuoltotekniikka Yhteyshenkilö Tuula Tuhkanen Antaa opiskelijalle hyvä vesi- ja jätehuoltotekniikan asiantuntemus toimia kansallisessa ja kansainvälisessä toimintaympäristössä. - Antaa valmiudet vesi- ja jätehuollon sekä ympäristöhallinnan asiantuntija-, tutkimus-, opetus-, kehitys- ja johtotehtäviin elinkeinoelämässä ja julkisella sektorilla. - Antaa edellytykset vesi- ja jätehuollon jatko-opintoihin omassa, toisessa suomalaisessa tai ulkomaisessa yliopistossa. - Antaa edellytykset yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen vesi- ja jätehuoltotekniikkaa koskevissa kysymyksissä. Tarvittaessa on täydennettävä kemian opintoja. Ei-teknillisestä koulutusohjelmasta siirtyvän opiskelijan tulee suorittaa riittävät tekniikan alan opinnot. Huom! Opiskelijan on syytä huomioida opintojaksokohtaiset esitietovaatimukset. Kemia/Y/aineopinnot 2 Vesi- ja jätehuoltotekniikka 2 Ympäristöbiotekniikka (Y) 2 Ympäristötekniikan suunnan aineopinnot 2 BIO-4100 Vesi- ja viemärilaitokset BIO-4150 Hydromekaniikan sovellukset BIO-4250 Ympäristötekniikan laboratorioharjoitukset BIO-4300 Vesitekniikan fysikaalisten ja kemiallisten operaatioiden jatkokurssi BIO-4650 Materiaalivirtojen hallinta BIO-4700 Laitossuunnittelu BIO-4906 Seminar on Environmental Engineering 3 Lisätiedot Materiaalivirtojen hallintaan ja jätehuoltoon liittyvissä opintoasioissa tarkempia tietoja saa lehtori Simo Isoaholta. Vesitekniikka (DI) 2 Yhteyshenkilö Tuula Tuhkanen Opintokokonaisuus vesitekniikka (25) on tyypiltään sivuaine, joka on tarkoitettu vain vesi- ja jätehuoltotekniikan syventävät opinnot valinneille opiskelijoille.

265 265 - Antaa valmiudet toimia vesihuollon erikoisasiantuntija- ja johtamistehtävissä sekä julkisella sektorilla että elinkeinoelämässä. - Antaa hyvät perusvalmiudet suuntautua vesihuollon tutkimustehtäviin. Vesitekniikka on syventäviin opintoihin kuuluva sivuaine, joka on tarkoitettu vain vesi- ja jätehuoltotekniikan pääaineopiskelijoille. Tämä sivuaine opiskellaan rinnan pääaineopintojen kanssa tai niiden jälkeen. Huom! Opiskelijan on syytä huomioida opintojaksokohtaiset esitietovaatimukset. BIO-5150 Ympäristölainsäädännön luvat Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen AYS-1100 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet R BIO-1706 Fundamentals of Environmental Risk Analysis BIO-3306 Biological wastewater treatment laboratory BIO-4406 Water Risk Management BIO-4820 Ympäristötekniikan erikoistyö BIO-5000 Kestävä kehitys BIO-5206 International Water Policy and Management BIO-5256 Management Options of Water Services BIO-5300 Hydrologia BIO-5350 Sovellettu limnologia RTT-1050 Yhdyskuntatekniikan talous RTT-1080 Ympäristötalous RTT-4080 Maarakentamisen tuotantotalous RTT-8050 Kaukokartoitus ja ympäristötietojärjestelmät RTT-8060 Paikkatietoanalyysi TUR-3200 Ympäristöjohtaminen Virtaustekniikka Yhteyshenkilöt Hannu Ahlstedt, Reijo Karvinen Energian tehokas käyttö on tulevaisuuden haaste. Suomen sähköstä kuluu merkittävä osa erilaisissa prosessiteollisuuden laitteissa, joissa virtaus- ja lämmönsiirtoilmiöt ovat oleellisia laitteiden toiminnan kannalta. Virtaustekniikan opinnot syventävät virtaustekniikan ja lämmönsiirron teorian tuntemusta ja tutustuttavat opiskelijat tietokoneavusteisiin laskentamenetelmiin ja nykyaikaisiin mittauslaitteisiin. Opinnot antavat valmiuden ymmärtää, tutkia ja suunnitella erilaisia prosessilaitteita kuten lämmönsiirtimet, sekoittimet, erottimet, kuivauslaiteet, pumput, puhaltimet, putki- ja kanavaverkot jne. Kokonaisuus tarjoaa hyvän pohjan mihin hyvänsä alueeseen, missä virtaus ja lämmönsiirto ovat oleellista laitteiden toiminnan tai ilmiöiden ymmärtämisen kannalta. Opinnot antavat hyvät valmiudet alan jatko-opintoihin. - Antaa opiskelijalle hyvä virtaus- ja lämmönsiirtotekniikan tuntemus. - Antaa valmiudet diplomityön tekoon. - Antaa valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen. - Antaa valmiudet toimia virtaustekniikan asiantuntija-, tutkimus-, opetus- ja kehitystehtävissä työelämässä. Energiatekniikan aineopintokokonaisuutta on täydennettävä energia- ja prosessitekniikan aineopinnoista puuttuvilla opintojaksoilla. Talotekniikan aineopintokokonaisuutta on täydennettävä opintojaksoilla ENER-1100 Energiatekniikan mittaukset ja ENER-1020 Energia- ja prosessitekniikan matemaattiset menetelmät tai vastaavilla tiedoilla. Muiden aineopintojen pohjalta voi jatkaa helpoimmin painottuen virtaustekniikkaan opintojaksolla ENER-4010 Virtaustekniikka. Energia- ja prosessitekniikka 25-2 Energiatekniikka 2 Konstruktiotekniikka 2 Säätötekniikka 2 Talotekniikka 24-2 SYVENTÄVÄT OPINNOT

266 266 SYVENTÄVÄT OPINNOT Teknillinen fysiikka Teknillinen mekaniikka ENER-4040 Kitkallinen virtaus ENER-4080 Virtauskoneet ENER-4200 Virtauslaskennan perusteet Vaihtoehtoiset opintojaksot Valittava vähintään kaksi opintojaksoa. ENER-3800 Konvektiivinen lämmönsiirto ENER-4300 Turbulenssin mittaus ENER-4750 Monifaasivirtaus ENER-4800 Virtausten numeerinen laskenta ENER-4850 Virtauksen turbulenssi-ilmiöt Laitoksen kaikki muut opintojaksot, Ympäristö- ja energiatekniikan koulutusohjelman perus- ja aineopintojen Virtaustekniikan valinnaiset opintojaksot ja Listassa luetellut opintojaksot, joilla opintokokonaisuus täydennetään laajuuteen. ACI Mallinnus ja simulointi MAT Matemaattisen mallinnuksen peruskurssi MAT Osittaisdifferentiaaliyhtälöiden numeeriset menetelmät MAT Suurteholaskenta TME-2100 Materiaalien mekaniikka TME-2500 Optimoinnin perusteet TME-5200 Yleinen elementtimenetelmä Voimalaitos- ja polttotekniikka Yhteyshenkilöt Antti Oksanen (polttotekniikka), Risto Raiko (voimalaitostekniikka) Voimalaitos- ja polttotekniikan pääaine voidaan painottaa kahteen eri alueeseen: - polttotekniikka - voimalaitostekniikka Voimalaitos- ja polttotekniikan opetus koostuu alan yleisistä teoreettisista perusteista ja sovelluksista sisältäen mm. seuraavia erikoistumisalueita: - energiatalous - energiatekniikan informaatiojärjestelmät - höyryvoimalaitokset, kaasuturbiinit, polttomoottorit - yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto (CHP) sekä kaukolämmitys - ydinvoimalaitokset, reaktoritekniikka, turvajärjestelmät - uudet voimalaitos- ja polttotekniikat kuten kaasutus, leijutekniikka ja paineistettu poltto - uusiutuvat energialähteet - ilmansuojelutekniikka, päästöt, ilmastonmuutos - höyrykattilat, polttimet sekä eri polttoaineet ja -tavat - palamisen aineen- ja lämmönsiirto - palamisen perusilmiöt, hallitsevat teoriat ja termodynamiikka, reaktiokinetiikka - polttoprosessit ja palamisen päästöt - polttoprosessien ja reaktiivisten virtausten numeerinen mallinnus ja simulointi, polton aerodynamiikka - palamisen ja turbulenssin vuorovaikutus Sopivalla sivuaineen valinnalla, kuten teollisuustalous, tutkinto antaa erinomaiset valmiudet energia-alan johtotehtäviin. - Antaa valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen. - Antaa pätevyys energia-alan tutkimus-, tuotekehitys-, konsultointi-, käyttö- ja myyntitehtäviin mm. energiayhtiöissä, kattila- ja poltinteollisuudessa, suunnittelutoimistoissa ja tutkimuslaitoksissa. - Antaa opikelijalle hyvä voimalaitos- ja polttotekniikan tuntemus. - Antaa valmiudet diplomityön tekoon. Talotekniikan aineopintokokonaisuutta on täydennettävä voimalaitostekniikan painotuksessa opintojaksoilla ENER-1100

267 267 Energiatekniikan mittaukset ja ENER-2060 Teknillinen termodynamiikka tai vastaavilla tiedoilla ja Polttotekniikan painotuksessa opintojaksoilla ENER-1100 Energiatekniikan mittaukset ja ENER-1020 Energia- ja prosessitekniikan matemaattiset menetelmät tai vastaavilla tiedoilla. Muiden aineopintojen pohjalta jatkettaessa ainakin energiatekniikan ja termodynamiikan perusteiden (esim. opintojaksot ENER-2010 ja ENER -8010) riittävä hallinta on oleellista. Energia- ja prosessitekniikka 25-2 Energiatekniikka 2 Konstruktiotekniikka 2 Sähköenergiatekniikka 2 Sähkövoimajärjestelmät 2 Säätötekniikka 2 Talotekniikka 24-2 ENER-6010 Polttotekniikka ENER-8200 Höyrytekniikka Painotuksien opintojaksot 10 op Voimalaitostekniikka Opintojaksot ENER-6900 ja ENER-8220 ovat keskenään vaihtoehtoisia. ENER-6900 Biopolttoaineiden konversioprosessit ENER-8100 Energiatalous ENER-8220 Ydinvoimalaitokset ENER-8240 Voimalaitostekniikka STL-3300 Energiatalouden case-harjoitukset Polttotekniikka ENER-4040 Kitkallinen virtaus ENER-6700 Reaktiiviset virtaukset I ENER-6750 Reaktiiviset virtaukset II 7 op Laitoksen muut opintojaksot ja listassa luetellut opintojaksot, joilla opintokokonaisuus täydennetään laajuuteen. ACI Mallinnus ja simulointi FYS-3100 Aerosolifysiikka KEM-2100 Orgaaninen kemia KEM-2250 Fysikaalinen kemia 2 KEM-2300 Fysikaalinen kemia 3 KSU-1200 Koneenosaopin perusteet KSU-1230 Kevyet konerakenteet KSU-4310 Käyttövarmuuden ja kunnossapidon perusteet KSU-4320 Käyttövarmuuden suunnittelu MAT Operaatiotutkimus MAT Tilastolliset monimuuttujamenetelmät MAT Osittaisdifferentiaaliyhtälöiden numeeriset menetelmät SMG-4050 Energian varastointi ja uudet energialähteet SMG-4300 Aurinkosähkö ja tuulivoima SMG-4350 Polttokennot ja vetyteknologia TETA-1050 Kansantalous TETA-1200 Yrityksen talous TUR-2100 Yrityksen turvallisuusjohtaminen TUR-2200 Riskienhallinta TUR-2400 Luotettavuus- ja riskianalyysi Lisätiedot Jos opiskelija haluaa saada kattavat tiedot sekä energian tuotannosta että sähkövoimatekniikasta kannattaa Voimalaitostekniikan syventäviin opintoihin yhdistää Sähkövoimajärjestelmien, 2, aineopinnot tai aineopintojen ja syventävien opintojen yhdistelmä Sähkövoimatekniikka, 2, ja Sähköenergia,. SYVENTÄVÄT OPINNOT

268 268 SYVENTÄVÄT OPINNOT Yhdyskuntarakentaminen 1 Yhteyshenkilö Pauli Kolisoja 3 Tavoitteena on syventää yhdyskuntien toiminnan perustana olevan infrastruktuurin suunnittelussa, rakentamisessa, ylläpidossa ja korjaamisessa tarvittavia tietoja erityisesti tie-, katu-, rata- ja kunnallisteknisten rakenteiden sekä näihin liittyvien pohjarakenteiden osalta. Yhdyskuntarakentaminen Yhdyskuntatekniikka 2 2 BIO-4100 Vesi- ja viemärilaitokset MPR-4110 Ympäristögeologia MPR-5131 Pohjarakentamisen laskentaohjelmat MPR-5230 Tie-, katu- ja ratarakenteiden suunnittelu MPR-5240 Tien rakenteen parantaminen ja kunnossapito MPR-5270 Tien ja kadun suunnittelu RTEK-3140 Betonitekniikka 3 Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen MPR-5140 Elementtimenetelmän käyttö geotekniikassa MPR-5350 Maa- ja pohjarakenteiden vaihtuva erikoisopintojakso 4-1 MPR-5430 Maa- ja pohjarakenteiden erikoistyö I MPR-5450 Maa- ja pohjarakenteiden erikoistyö II MPR-5480 Maa- ja pohjarakenteiden erikoistyö III 8 op Yhdyskuntarakentaminen 2 Yhteyshenkilö Pauli Kolisoja 2 Tavoitteena on tehtyjä pääainevalintoja vastaavasti edelleen syventää infrarakenteisiin ja niiden materiaalitekniikkaan liittyviä tietoja painopisteenä pääainevalinnan mukaisesti joko yhdyskuntarakentaminen, liikenne- ja kuljetusjärjestelmät tai yhdyskuntien ympäristötekniikka. Yhdyskuntatekniikka on kaikille pakollinen esitietokokonaisuus, Liikenne- ja kuljetusjärjestelmät, Yhdyskuntarakentaminen ja Yhdyskuntien ympäristötekniikka opintokokonaisuuksien pakollisuus riippuu valittavasta painotuksesta. Liikenne- ja kuljetusjärjestelmät, R 2 Yhdyskuntarakentaminen 2 Yhdyskuntatekniikka 2 Yhdyskuntien ympäristötekniikka 2 Painotuksien opintojaksot Yhdyskuntien ympäristötekniikka Yhdyskuntarakentaminen intokokonaisuus (2) Yhdyskuntien ympäristötekniikka painotuksella on tarkoitettu sivuaineeksi opiskelijoille, joiden pääaine on Yhdyskuntien ympäristötekniikka. Opintokokonaisuuteen kuuluva pakollinen opintojakso on BIO-4700 Laitossuunnittelu. Opintokokonaisuus täydennetään 2intopisteeseen valitsemalla seuraavista opintojaksoista: BIO-4700 Laitossuunnittelu MPR-4310 Kiviainesten tutkimusmenetelmät MPR-4500 Viherrakentaminen MPR-4600 Maaperäfysiikka MPR-5350 Maa- ja pohjarakenteiden vaihtuva erikoisopintojakso 4-1 MPR-5430 Maa- ja pohjarakenteiden erikoistyö I RTT-4080 Maarakentamisen tuotantotalous RTT-8060 Paikkatietoanalyysi RTT-8540 Tiedonhallinnan perusteet

269 269 Liikenne- ja kuljetusjärjestelmät Yhdyskuntarakentaminen intokokonaisuus (2) Liikenne- ja kuljetusjärjestelmät painotuksella on tarkoitettu sivuaineeksi opiskelijoille, joiden pääaine on Liikenne- ja kuljetusjärjestelmät. BIO-4100 Vesi- ja viemärilaitokset MPR-4410 Tierakennusmateriaalit MPR-5240 Tien rakenteen parantaminen ja kunnossapito MPR-5270 Tien ja kadun suunnittelu MPR-5350 Maa- ja pohjarakenteiden vaihtuva erikoisopintojakso 4-1 MPR-5430 Maa- ja pohjarakenteiden erikoistyö I MPR-5450 Maa- ja pohjarakenteiden erikoistyö II MPR-5480 Maa- ja pohjarakenteiden erikoistyö III 8 op RTT-4080 Maarakentamisen tuotantotalous RTT-8540 Tiedonhallinnan perusteet RTT-8550 Tietojärjestelmien suunnittelu Yhdyskuntarakentaminen Yhdyskuntarakentaminen intokokonaisuus (2) Yhdyskuntarakentaminen painotuksella on tarkoitettu täydentäväksi opintokokonaisuudeksi opiskelijoille, joiden pääaine on Yhdyskuntarakentaminen. BIO-1400 Hydromekaniikan perusteet BIO-4150 Hydromekaniikan sovellukset MPR-4210 Kalliorakennuksen jatkokurssi MPR-4310 Kiviainesten tutkimusmenetelmät MPR-4400 Pohjavedet MPR-4500 Viherrakentaminen MPR-4600 Maaperäfysiikka MPR-5110 Pohjarakenteet MPR-5120 Perustusten vahvistaminen MPR-5140 Elementtimenetelmän käyttö geotekniikassa MPR-5350 Maa- ja pohjarakenteiden vaihtuva erikoisopintojakso 4-1 MPR-5430 Maa- ja pohjarakenteiden erikoistyö I MPR-5450 Maa- ja pohjarakenteiden erikoistyö II MPR-5480 Maa- ja pohjarakenteiden erikoistyö III 8 op MPR-5880 Rakennushankkeen suunnittelun simulointi RTT-8040 Muodonmuutosmittaukset RTT-8050 Kaukokartoitus ja ympäristötietojärjestelmät RTT-8540 Tiedonhallinnan perusteet RTT-8550 Tietojärjestelmien suunnittelu Yhdyskuntien ympäristötekniikka 1 Yhteyshenkilö Tuula Tuhkanen 3 - Tavoitteena on antaa opiskelijalle hyvä vesi- ja jätehuoltotekniikan asiantuntemus toimia kansallisessa ja kansainvälisessä toimintaympäristössä. - Tavoitteena on antaa valmiudet vesi- ja jätehuoltoalan suunnittelu-, asiantuntija-, viranomais-, tutkimus-, opetus-, rakennusja käyttötehtäviin elinkeinoelämässä ja julkisella sektorilla. Huom! Opiskelijan on syytä huomioida opintojaksokohtaiset esitietovaatimukset. Yhdyskuntatekniikka 2 Yhdyskuntien ympäristötekniikka 2 BIO-3000 Ympäristöbiotekniikan operaatiot BIO-4100 Vesi- ja viemärilaitokset BIO-4150 Hydromekaniikan sovellukset BIO-4200 Vesitekniikan fysikaaliset ja kemialliset operaatiot BIO-4600 Jätehuollon fysikaaliset ja kemialliset operaatiot BIO-4650 Materiaalivirtojen hallinta BIO-4906 Seminar on Environmental Engineering MPR-5250 Ympäristögeotekniikka 3 SYVENTÄVÄT OPINNOT

270 270 SYVENTÄVÄT OPINNOT Yhdyskuntien ympäristötekniikka 2 Yhteyshenkilö Tuula Tuhkanen 2 Tavoitteena on syventää vesi- ja jätehuoltoalan suunnittelu-, tutkimus-, opetus-, rakennus- ja käyttötehtävissä tarvittavia tietoja. Huom! Opiskelijan on syytä huomioida opintojaksokohtaiset esitietovaatimukset. Yhdyskuntarakentaminen 2 Yhdyskuntatekniikka 2 Yhdyskuntien ympäristötekniikka 2 Painotuksien opintojaksot Yhdyskuntarakentaminen Yhdyskuntien ympäristötekniikka opintokokonaisuus (2) Yhdyskuntarakentaminen painotuksella on tarkoitettu sivuaineeksi opiskelijoille, joiden pääaine on Yhdyskuntarakentaminen. Valitaan 2 seuraavista opintojaksoista. BIO-1400 Hydromekaniikan perusteet BIO-1600 Ympäristöanalytiikka BIO-1650 Päästöjen ympäristövaikutukset BIO-4050 Vesihuollon luonnontieteelliset perusteet (R) BIO-4150 Hydromekaniikan sovellukset BIO-4650 Materiaalivirtojen hallinta BIO-5100 Ympäristöoikeuden perusteet BIO-5150 Ympäristölainsäädännön luvat MPR-4400 Pohjavedet MPR-4600 Maaperäfysiikka RTT-8050 Kaukokartoitus ja ympäristötietojärjestelmät Yhdyskuntien ympäristötekniikka Yhdyskuntien ympäristötekniikka intokokonaisuus (2) Yhdyskuntien ympäristötekniikka painotuksella on tarkoitettu täydentäväksi opintokokonaisuudeksi opiskelijoille, joiden pääaine on Yhdyskuntien ympäristötekniikka. Valitsemalla tämän syventävän kokonaisuuden on mahdollisuus laajentaa valmiuksia toimia erityisasiantuntija- ja johtamistehtävissä julkisella sektorilla ja elinkeinoelämässä. Opintokokonaisuuteen kuuluva pakollinen opintojakso on BIO Laitossuunnittelu. Opintokokonaisuus täydennetään 2intopisteeseen valitsemalla seuraavista opintojaksoista. BIO-4250 Ympäristötekniikan laboratorioharjoitukset BIO-4300 Vesitekniikan fysikaalisten ja kemiallisten operaatioiden jatkokurssi BIO-4700 Laitossuunnittelu BIO-4820 Ympäristötekniikan erikoistyö BIO-5000 Kestävä kehitys BIO-5150 Ympäristölainsäädännön luvat MPR-4110 Ympäristögeologia MPR-4400 Pohjavedet RTT-1050 Yhdyskuntatekniikan talous RTT-1080 Ympäristötalous RTT-8050 Kaukokartoitus ja ympäristötietojärjestelmät Yleinen materiaalioppi Yhteyshenkilö Toivo Lepistö Materiaalitekniikan merkitys on viime vuosien nopean teknologiakehityksen johdosta kasvanut voimakkaasti. Samanaikaisesti on myös tekniikan ja tieteen muiden osa-alueiden tarve hyödyntää materiaaliteknistä tietämystä lisääntynyt. Tämän johdosta tulevaisuudessa tarvitaan yhä enenevässä määrin sellaisia henkilöitä, joilla on riittävän laaja-alainen tietämys kaikista materiaaliryhmistä ja niihin liittyvistä käyttö- ja valmistusteknisistä kysymyksistä. Lisäksi heiltä edellytetään myös riittävän syvällistä perustietoutta alasta, johon materiaalitietoutta sovelletaan. Yleisen materiaaliopin kokonaisuus antaa laajat tiedot materiaaleihin liittyvistä perusasioista ja eri materiaaliryhmistä. Laaja valinnaisuus takaa sen, että opiskelija voi painottaa mate-

271 271 riaaliopillisia opintojaan muiden ainevalintojen perusteella. Tämä opintokokonaisuus soveltuu nimenomaan niille, jotka ovat valinneet pää- ja/tai sivuaineitaan muista koulutusohjelmista. Keraamit ja pinnoitteet Materiaaliopin aineopinnot Materiaaliopin henkilökohtaiset aineopinnot Materiaalitekniikan aineopinnot MOL-2200 Materiaalien mekaaninen käyttäytyminen MOL-2300 Korroosio ja kuluminen MOL-2400 Johdatus materiaaliopillisiin laboratoriotöihin MOL-4100 Metallien faasimuutokset ja lämpökäsittelyt MOL-5110 Muovien tekniset sovellukset I/Materiaalit 2 Opintokokonaisuuden sisällöstä sovitaan materiaaliopin laitoksen jonkun professorin kanssa. Opintokokonaisuuteen voi kuulua myös muita kuin edellä lueteltuja kursseja. Kokonaisuuden hyväksyy laitoksen johtaja. Mikäli jokin pakollisista kursseista sisältyy muuhun opintokokonaisuuteen, tulee näiden kurssien tilalle ottaa täydentäviä kursseja niin, että intopistettä tulee täyteen. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen MOL-1300 Keraamit MOL-2700 Metallien plastinen muodonmuutos ja väsyminen MOL-2800 Mallintaminen ja simulointi materiaalitekniikassa MOL-3100 Elektronimikroskopia MOL-3200 Läpivalaisuelektronimikroskopia MOL-3300 Röntgendiffraktio MOL-3400 NDT-tekniikan perusteet MOL-3500 Vaurioanalyysi MOL-4000 Valaminen valmistusmenetelmänä MOL-4100 Metallien faasimuutokset ja lämpökäsittelyt MOL-4200 Metallien muodonantomenetelmät 7 op MOL-4400 Moderni valuteknologia MOL-4500 Metallien liittämismenetelmät MOL-4600 Moderni terästeknologia MOL-4700 Kevyet ja erikoismetallimateriaalit MOL-5120 Muovien tekniset sovellukset II/ Materiaalien ominaisuudet MOL-5130 Muovien tekniset sovellukset III/ Tuotteiden tekninen suunnittelu MOL-5140 Muovien tekniset sovellukset IV/ Muotoilu, mekaaninen työstö MOL-5150 Muovien tekniset sovellukset V/ Liittäminen MOL-5200 Polymeerimateriaalien työt 1- MOL-5400 Muovikomposiittien täyte- ja lujiteaineet, valmistus MOL-5500 Muovikomposiittien suunnittelu ja testaus MOL-5800 Elastomeerimateriaalit MOL-6100 Polymeerien reologia MOL-6200 Polymeerituotteiden valmistus MOL-6300 Polymeerituotteiden muotit ja työkalut MOL-6500 Polymeerifysiikka MOL-6600 Polymeerien vaurioanalyysi ja tutkimusmenetelmät MOL-6700 Polymeeritekniikan erityiskurssi 1- MOL-6800 Muovien kemia MOL-6910 Muovimateriaalit MOL-6920 Muovien käyttö MOL-7100 Konstruktiiviset keraamit MOL-7200 Tekniset keraamit MOL-7300 Moderni keraamitekniikka MOL-7610 Pinnoitteet ja pintakäsittelyt MOL-7620 Ohutkalvotekniikat MOL-8100 Puun materiaalioppi MOL-8200 Metallien historia MOL-8300 Materiaalien kierrätys SYVENTÄVÄT OPINNOT

272 272 SYVENTÄVÄT OPINNOT MOL-8500 Materiaaliopin erityistyö TTE-6130 Lasertyöstöprosessit Ympäristöbiotekniikka (B) Yhteyshenkilö Matti Karp 3-8 op - Antaa opiskelijalle hyvä tulevaisuuden ympäristöbiotekniikan tuntemus - Antaa edellytykset ympäristöbiotekniikan jatko-opintoihin ja niihin liittyvään molekulaariseen biotekniikkaan - Antaa valmiudet pilaantuneen ympäristön kunnostuksen tai tuotannollisen biotekniikan asiantuntija-, tutkimus-, opetus-, kehitys- ja johtotehtäviin elinkeinoelämässä ja julkisella sektorilla - Antaa edellytykset osallistua yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen bio- ja ympäristötekniikkaa koskevissa kysymyksissä - Antaa valmiudet poikkitieteelliseen keskusteluun ja yhteistyöhön hyvinkin erilaisissa biotekniikkaan liittyvissä kysymyksissä. Huom! Opiskelijan on syytä huomioida opintojaksokohtaiset esitietovaatimukset. Ympäristöbiotekniikka (B) 2 BIO-2306 Instrumental Bioanalysis BIO-2601 Geeniteknologian menetelmät BIO-2700 Biotekniikan syventävät laboratoriotyöt 1 BIO-2756 Trends in biotechnology 1 BIO-2776 Trends in eukaryotic biotechnology 1 BIO-3100 Haitta-aineiden biohajoaminen ja biotekninen käsittely BIO-3200 Ympäristöbiotekniikan laboratorioharjoitukset 1. Opintojaksot BIO-2756 Trends in biotechnology and BIO Trends in eukaryotic biotechnolgy luennoidaan vuorovuosin ja ne ovat keskenään vaihtoehtoiset opintokokonaisuuden pakollisissa opinnoissa, mutta opiskelija voi suorittaa molemmat opintojaksot ja sisällyttää toisen täydentäviin opintojaksoihin. Seuraavat opintojaksot järjestetään IMT:llä: YHTTAY-1070 Molekyylibiologian työt, YHTTAY-1090 Mikroskopiatekniikat, YHTTAY-2020 Biomolekyylit, YHTTAY-2030 Biokemian työkurssi I, YHTTAY-2100 Biotekninen tuotekehitys. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen BIO-2456 Laboratory Course on Macromolecules: Structure BIO-2556 Laboratory Course on Macromolecules: Function BIO-2666 Nanobiotechnologies BIO-2710 Biotekniikan syventävät laboratoriotyöt 2 BIO-2726 Genetic engineering and fermentation technologies BIO-2830 Biotekniikan erikoistyö BIO-2840 Biotekniikan erikoistyö BIO-2850 Biotekniikan erikoistyö BIO-2860 Biotekniikan erikoistyö BIO-2870 Biotekniikan erikoistyö 7 op BIO-2880 Biotekniikan erikoistyö 8 op BIO-3306 Biological wastewater treatment laboratory BIO-3830 Ympäristöbiotekniikan erikoistyö BIO-3840 Ympäristöbiotekniikan erikoistyö BIO-3850 Ympäristöbiotekniikan erikoistyö BIO-3860 Ympäristöbiotekniikan erikoistyö BIO-3870 Ympäristöbiotekniikan erikoistyö 7 op BIO-3880 Ympäristöbiotekniikan erikoistyö 8 op BIO-4700 Laitossuunnittelu MIT-4070 Bioanturit YHTTAY-1070 Molekyylibiologian työt YHTTAY-1090 Mikroskopiatekniikat

273 273 YHTTAY-2020 Biomolekyylit YHTTAY-2030 Biokemian työkurssi I YHTTAY-2100 Biotekninen tuotekehitys Ympäristöbiotekniikka (Y) Yhteyshenkilö Jaakko Puhakka - Antaa opiskelijalle hyvä ympäristöbiotekniikan tuntemus - Antaa edellytykset ympäristöbiotekniikan jatko-opintoihin - Antaa valmiudet vesi- ja jätehuollon, pilaantuneen ympäristön kunnostuksen tai tuotannollisen biotekniikan asiantuntija-, tutkimus-, opetus-, kehitys- ja johtotehtäviin elinkeinoelämässä ja julkisella sektorilla - Antaa edellytykset osallistua yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen bio- ja ympäristötekniikkaa koskevissa kysymyksissä Tarvittaessa kemian opintoja täydennettävä. Ei-teknillisestä koulutusohjelmasta siirtyvän opiskelijan tulee suorittaa riittävät tekniikan alan opinnot. Huom! Opiskelijan on syytä huomioida opintojaksokohtaiset esitietovaatimukset. Vesi- ja jätehuoltotekniikka 2 Ympäristöbiotekniikka (B) 2 Ympäristöbiotekniikka (Y) 2 BIO-2200 Mikrobiologia II BIO-2906 Seminar in Biotechnology BIO-3100 Haitta-aineiden biohajoaminen ja biotekninen käsittely BIO-3200 Ympäristöbiotekniikan laboratorioharjoitukset BIO-4250 Ympäristötekniikan laboratorioharjoitukset BIO-5900 Reaktorin suunnittelu ja mallintaminen 2 Ensisijaisesti suositeltava opintojakso: BIO-4700 Laitossuunnittelu (). Huom! opintojakson esitietovaatimukset. Listasta täydennetään opintokokonaisuuden laajuuteen BIO-2306 Instrumental Bioanalysis BIO-2406 Microbial genetics BIO-2456 Laboratory Course on Macromolecules: Structure BIO-2506 Biocatalysis and Enzymology BIO-2556 Laboratory Course on Macromolecules: Function BIO-2601 Geeniteknologian menetelmät BIO-3306 Biological wastewater treatment laboratory BIO-4100 Vesi- ja viemärilaitokset BIO-4600 Jätehuollon fysikaaliset ja kemialliset operaatiot BIO-4700 Laitossuunnittelu KEM-3500 Biofysiikka MPR-5250 Ympäristögeotekniikka SGN-6106 Computational Systems Biology I SYVENTÄVÄT OPINNOT

274 274 TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON TUTKINTOSÄÄNTÖ HYVÄKSYTTY TTY:N HALLITUKSESSA 15 PÄIVÄNÄ KESÄKUUTA 2005 Tutkinnoista on voimassa mitä yliopistolaissa (645/1997), laissa yliopistolain muuttamisesta (715/2004), yliopistoasetuksessa (115/1998) ja valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) on säädetty sekä mitä tässä tutkintosäännössä on määrätty. 1 LUKU Yleisiä määräyksiä 1 Tehtävä Yliopistolain (L yliopistolain muuttamisesta 714/2004) mukaan Tampereen teknillisen yliopiston, jäljempänä yliopisto, tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Tehtäviään hoitaessaan yliopiston tulee toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Yliopistossa annetaan tutkintoihin tähtäävää koulutusta, avointa yliopistokoulutusta ja täydennyskoulutusta. 2 Tutkinnot Yliopistossa voidaan suorittaa tekniikan kandidaatin tutkinto, joka on alempi korkeakoulututkinto, diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinto, jotka ovat ylempiä korkeakoulututkintoja sekä jatkotutkintoina tekniikan lisensiaatin, tekniikan tohtorin ja filosofian tohtorin tutkinnot. 3 Tutkintoon johtavan koulutuksen järjestäminen Yliopistossa arkkitehdin tutkinto suoritetaan arkkitehtuurin koulutusohjelmassa ja diplomi-insinöörin tutkinto seuraavissa koulutusohjelmissa: automaatiotekniikka, konetekniikka, materiaalitekniikka, rakennustekniikka, sähkötekniikka, teknis-luonnontieteellinen, tekstiili- ja vaatetustekniikka, tietojohtaminen, tietoliikenne-elektroniikka, tietotekniikka, tuotantotalous sekä ympäristö- ja energiatekniikka. Osasto vastaa koulutusohjelman suunnittelusta ja järjestämisestä. Tekniikan kandidaatin, diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkintoihin johtava koulutus suunnitellaan ja järjestetään teknistieteellistä ja taiteellista asiantuntemusta edellyttäviin tehtäväalueisiin suuntautuvina tutkinto-ohjelmina. Tutkinto-ohjelma on yliopiston eri yksiköiden yhteistyössä suunnittelema ja järjestämä tavoitteellinen opintokokonaisuus. Koulutusohjelmassa voi olla yksi tai useampia tutkinto-ohjelmia. Opetus- ja tutkimusneuvosto päättää niistä yleisistä periaatteista, joita tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmien suunnittelussa noudatetaan. Osastoneuvosto vahvistaa tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmat. Jatkotutkintoihin johtava koulutus suunnitellaan ja järjestetään osastoissa tutkimusalakohtaisesti. 4 Opintojaksot Opinnot järjestetään opintojaksoina. Opintojaksoista ja niiden peruuttamisesta päättää osastoneuvosto. Opintojaksot mitoitetaan opintopisteen tarkkuudella. Laitos vastaa tarjoamiensa opintojaksojen suunnittelusta, organisoinnista ja arvioinnista. Yksittäiselle opintojaksolle määrätään vastuullinen opettaja. Tutkinto-ohjelmille yhteisten opintojaksojen suunnittelussa ja järjestämisessä otetaan huomioon eri tutkinto-ohjelmien tarpeet. Opintojaksojen opetusmuotoina voivat olla luennot, harjoitukset, seminaarit, kirjallisuuteen perehtyminen, laboratoriotyöskentely, verkko-opiskelu, monimuoto-opiskelu tai muu tarkoituksenmukainen tapa. Opiskelijan on ilmoittauduttava erikseen ilmoitettavana ajankohtana niille opintojaksoille, joiden opetukseen hän aikoo osallistua. Laitoksen johtaja päättää opintojakson suorittamistavoista poikkeustilanteissa. Jos opintojaksoille ilmoittautuu opiskelijoita enemmän, kuin sille voidaan ottaa, laitoksen johtaja määrää karsintaperusteet opetus- ja tutkimusneuvoston antamien periaatteiden mukaisesti.

275 275 5 Opiskelijat Yliopistossa on tutkinto- ja erillisopiskelijoita. Tutkinto-opiskelijat suorittavat joko alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon tai jatkotutkintojen opintoja sen mukaan, mitä tutkintoa suorittamaan heidät on yliopistoon hyväksytty. Tutkinto-opiskelijan on joka vuosi ilmoittauduttava läsnä- tai poissaolevaksi yliopiston määräämällä tavalla. Mikäli ilmoitusta ei tehdä, opiskelija menettää opiskeluoikeutensa. Opiskeluoikeuden menettänyt voi hakea yliopistolta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi. Tutkinto-opiskelijan opiskeluoikeus päättyy, kun hän on suorittanut opiskeluoikeuden perusteena olevan tutkinnon. Tutkinto-opiskelija voi luopua opiskeluoikeudestaan ilmoittamalla asiasta kirjallisesti yliopistolle. Tällöin tutkinnon opiskeluoikeus merkitään päättyneeksi ilmoituspäivästä lukien. Erillisopiskelija voi suorittaa yliopistossa määrätyn ajan niitä opintoja, joita suorittamaan hänet on erillisopiskelijaksi hyväksytty. Erillisopiskelijan on joka vuosi opiskeluoikeutensa määräaikana ilmoittauduttava läsnä- tai poissaolevaksi yliopiston määräämällä tavalla. 6 Opintojen ohjaus Tutkinto-ohjelman hallinnosta vastaava osasto nimeää tutkintoopiskelijoille opintojen ohjaajan. Opintojen ohjaajalla tulee olla ylempi korkeakoulututkinto. Jokaisella tutkinto-opiskelijalla tulee olla osastoneuvoston määräämällä tavalla vahvistettu henkilökohtainen opintosuunnitelma. Henkilökohtaisesta opintosuunnitelmasta määrätään tarkemmin jäljempänä 7 luvussa. 7 Kielitaito Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneens 1 suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä 2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. (Tutkintoasetus 794/2004) Koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä saaneelta tai koulusivistyksensä ulkomailla saaneelta vaadittavan kielitaidon osoittamisesta päättää osastonjohtaja. 8 Harjoittelu Alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon voi sisältyä osastoneuvoston määrittelemää ammattitaitoa kehittävää ja syventävää harjoittelua. Harjoittelusta tulee laatia kirjallinen selvitys osastolle, joka hyväksyy harjoittelun ja siitä annettavat opintopisteet. Alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon voi sisältyä harjoittelua yhteensä enintään 10 opintopistettä. Osastoneuvosto antaa harjoittelusta ja sen hyväksymisestä tarkemmat ohjeet. 9 Todistukset Suoritettuaan tekniikan kandidaatin, diplomi-insinöörin, arkkitehdin, tekniikan lisensiaatin, tekniikan tohtorin tai filosofian tohtorin tutkintovaatimusten mukaiset suoritukset, opiskelijalla on oikeus saada yliopistolta tutkintotodistus. Hallitus päättää todistuksen muodon. Rehtori ja osastonjohtaja allekirjoittavat tutkintotodistuksen. Yliopisto antaa tutkintotodistuksiin erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen (diploma supplement), jossa annetaan tiedot yliopistosta samoin kuin tutkintotodistuksessa mainituista opinnoista ja opintosuorituksista sekä niiden tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä. Tutkintotodistus ja edellä tarkoitettu liite saadaan luovuttaa opiskelijalle vain edellyttäen, että hän on täyttänyt velvoituksensa yliopistoa ja sen ylioppilaskuntaa kohtaan. Saadakseen yliopistosta todistuksen tekniikan kandidaatin tutkinnon suorittamisesta opiskelijan on suoritettava yliopistossa opintoja vähintään 60 opintopistettä sisältäen kandidaatintyön.

276 276 Saadakseen todistuksen diplomi-insinöörin tai arkkitehdin tutkinnosta opiskelijan on suoritettava yliopistossa vähintään 60 opintopistettä sisältäen diplomityön. Rehtori voi erityisestä syystä päättää toisin. Yliopisto antaa opiskelijalle otteita opintosuoritusrekisteristä myös opintojen kuluessa. 10 Tutkinnon suorittaminen oivallisesti Alempi tai ylempi korkeakoulututkinto on suoritettu "oivallisesti", mikäli opintosuoritusten opintopisteillä painotettu, pyöristämätön keskiarvo on 4 tai enemmän ja tutkintoon kuuluva kandidaatintyö tai diplomityö suoritettu joko arvosanalla erittäin hyvä (4) tai kiitettävä (5). Jos arvostelussa on käytetty asteikkoa hyväksytty-hylätty, ei tätä oteta huomioon keskiarvoa laskettaessa. Mikäli tutkintoon sisältyy muualla suoritettuja opintoja, saadakseen todistukseen merkinnän "oivallisesti", opiskelijan on suoritettava yliopistossa tutkinnosta vähintään puolet, opinnäytetyö mukaan lukien 2 LUKU Alempi korkeakoulututkinto 11 Alemman korkeakoulututkinnon tavoitteet ja laajuus Alemman korkeakoulututkinnon eli tekniikan kandidaatin tutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: 1. tutkinnon alan perusteiden tuntemus sekä edellytykset seurata oman alan kehitystä; 2. valmiudet ymmärtää tieteellistä ajattelua ja perusvalmiudet tieteellisiin työskentelytapoihin, tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset perusvalmiudet; 3. edellytykset jatkaa ylempään korkeakoulututkintoon sekä valmius jatkuvaan oppimiseen; 4. edellytykset hankitun tiedon soveltamiseen työelämässä alan edellyttämillä työskentelytavoilla; 5. edellytykset tulkita oman alan yhteiskunnallinen merkitys ja kehitys; 6. tutkintoasetuksen vaatima suomen ja ruotsin kielen sekä vieraan kielen taito; sekä 7. työelämässä tarvittavat hyvät viestintätaidot. Tekniikan kandidaatin tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 180 opintopistettä. Osaston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. 12 Alemman korkeakoulututkinnon rakenne Tekniikan kandidaatin tutkintoon johtaviin opintoihin kuuluu: 1. tutkinto-ohjelman edellyttämiä matemaattis-luonnontieteellisiä ja muita perusopintoja opetus- ja tutkimusneuvoston erikseen vahvistama määrä 2. aineopintoja yhdessä (arkkitehtuurin koulutusohjelma) tai vähintään kahdessa oppiaineessa (diplomi-insinöörin koulutusohjelmat) tai muussa siihen rinnastettavassa kokonaisuudessa, joista yksi kokonaisuus muodostaa pääaineen, sekä vapaasti valittavia opintoja 3. kandidaatintyö ja siihen liittyvä kypsyysnäyte, yhteensä 8 opintopistettä. 13 Pää- ja sivuaine Opiskelijan on valittava pääaine tai siihen rinnastettava opintokokonaisuus, josta hän tekee kandidaatintyön, oman tutkintoohjelman pääainevaihtoehdoista. Sivuaine voi olla myös toisen tutkinto-ohjelman opintokokonaisuus tai toisesta koti- tai ulkomaisesta yliopistosta edellyttäen, että se hyväksytään opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. 14 Kandidaatintyö Kandidaatintyö tehdään tutkinto-ohjelman pääaineeseen liittyvänä opinnäytetyönä. Osasto määrää kandidaatintyön tarkastajan. Tarkastajan tulee olla ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut. Kandidaatintyö voidaan tehdä ryhmätyönä, jolloin jokaisen tekijän itsenäinen osuus on osoitettava.

277 277 Kandidaatintyön tarkastuslausunto annetaan osastoneuvostolle tiedoksi. Kandidaatintyöhön sisältyy kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. 15 Alemman korkeakoulututkinnon suorittaminen Tekniikan kandidaatin tutkinnon suorittamista varten opiskelijan on suoritettava edellä 12 :ssä tarkoitetut opinnot. Opiskelijan on osoitettava saavuttaneensa tutkinnolle, opinnoille, kandidaatintyölle ja kypsyysnäytteelle asetetut tavoitteet sekä 7 :ssä tarkoitetun kielitaidon. Kun opiskelijalta ei vaadita 7 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa, osastonjohtaja määrää kypsyysnäytteen kielestä erikseen. 3 LUKU Ylempi korkeakoulututkinto 16 Ylemmän korkeakoulututkinnon tavoitteet ja laajuus Ylemmän korkeakoulututkinnon eli diplomi-insinöörin ja arkkitehdin koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: 1. pääaineen tai siihen rinnastettavan opintokokonaisuuden hyvä tuntemus ja sivuaineiden tai niihin rinnastettavien opintokokonaisuuksien tuntemus; 2. ymmärrys tieteellisen tiedon ja menetelmien perusteista sekä taito soveltaa tieteellisiä menetelmiä ajankohtaisiin ja konkreettisiin tehtäviin, tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön; 3. valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen; 4. valmiudet toimia työelämässä alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; 5. edellytykset osallistua tekniikkaa tai arkkitehtuuria koskevien kysymysten yhteiskunnalliseen keskusteluun; sekä 6. työelämän, tieteellisen tai taiteellisen toiminnan sekä yhteiskunnallisen keskustelun edellyttämät kieli-, viestintä- ja yhteistyötaidot. Diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on 120 opintopistettä. Osaston on järjestettävä koulutus siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. 17 Ylemmän korkeakoulututkinnon rakenne Diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkintoon johtaviin opintoihin kuuluu: 1. tutkinto-ohjelman perusopintoja 2. aineopintoja, jotka muodostavat mahdollisen sivuaineen 3. vapaasti valittavia opintoja 4. pääaine, joka sisältää syventäviä opintoja vähintään 60 opintopistettä mukaan lukien intopisteen laajuinen diplomityö. 18 Pää- ja sivuaine Opiskelijan on valittava pääaine oman tutkinto-ohjelman pääainevaihtoehdoista. Opiskelija voi valita sivuaineita myös muista tutkinto-ohjelmista tai toisesta koti- tai ulkomaisesta yliopistosta edellyttäen, että se hyväksytään opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. 19 Diplomityö Diplomityö tehdään pääaineeseen liittyvästä aiheesta. Osastoneuvosto vahvistaa diplomityön aiheen ja kielen ja nimeää diplomityölle vähintään yhden tarkastajan, jonka tulee olla pääainetta edustava professori tai tohtori tai erityisestä syystä osastoneuvoston nimeämä muu opettaja. Diplomityön arvostelee osastoneuvosto. Arvosteluun ottavat osaa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet osastoneuvoston jäsenet. Diplomityö tehdään yksilöllisesti, mutta erityisistä syistä voidaan tehdä myös ryhmätyönä, jolloin jokaisen tekijän itsenäinen osuus on osoitettava. Diplomityön aihetta voi hakea, kun opiskelija on suorittanut tekniikan kandidaatin tutkinnon ja riittävästi pääaineen syventäviä opintoja.

278 Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen Tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava 17 :ssä tarkoitetut opinnot. Opiskelijan on osoitettava saavuttaneensa tutkinnolle, opinnoille ja opinnäytteelle asetetut tavoitteet sekä 7 :ssä tarkoitetun kielitaidon. Opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Opiskelijan ei kuitenkaan tarvitse osoittaa kypsyysnäytteellä suomen tai ruotsin kielen taitoa samalla kielellä suoritettavaa ylempää korkeakoulututkintoa varten, kun hän on osoittanut kielitaitonsa tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä. Kun opiskelijalta ei vaadita 7 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa, osastonjohtaja määrää kypsyysnäytteen kielestä erikseen. 4 LUKU Jatkotutkinnot 21 Jatkokoulutuksen tavoitteet Jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija 1) perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tai taiteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luo uutta tieteellistä tai taiteellista tietoa; 2) perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; sekä 3) saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen. 22 Jatkokoulutuksen sisältö Yliopistossa voidaan suorittaa jatkotutkintoina tekniikan lisensiaatin, tekniikan tohtorin sekä filosofian tohtorin tutkinnot. Tohtorin tutkinnot voidaan suorittaa suoraan ilman lisensiaatin tutkinnon suorittamista. Jatkotutkinnot koostuvat opinnäytetyöstä ja tutkimusalan opinnoista (pääaine) ja joko niitä tukevista opinnoista tai sivuaineesta sekä mahdollisista tieteellisistä yleisopinnoista. Edellä mainittujen opintojen laajuus on yhteensä 70 opintopistettä. Lisensiaatin tutkintoa varten tehtävä opinnäytetyö on lisensiaatintutkimus ja tohtorin tutkintoa varten tehtävä opinnäytetyö on väitöskirja. Osastoneuvosto hyväksyy opiskelijan laatiman henkilökohtaisen opintojen rakenteen, jossa on mainittu: 1. tutkinto 2. pääaineen (vähintään 40 op) tutkintovaatimukset 3. sivuaineen (vähintään 20 op) tai pääainetta tukevien opintojen tutkintovaatimukset 4. lisensiaatintutkimuksen tai väitöskirjan aihepiiri ja tutkintotyön ohjaaja 5. opintojen kokonaisuudesta vastaava valvoja, joka on pääaineen professori tai dosentti 6. mahdollisen sivuaineen valvoja. 23 Tekniikan lisensiaatin tutkinnon suorittaminen Jatkokoulutukseen otettu opiskelija voi suorittaa tekniikan lisensiaatin tutkinnon, kun hän on suorittanut osastoneuvoston vahvistamien tutkintovaatimusten mukaiset opinnot sekä laatinut lisensiaatintutkimuksen. Lisensiaatintutkimuksessa opiskelijan tulee osoittaa hyvää perehtyneisyyttä tutki musalaansa sekä valmiutta itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tai taiteellisen tutkimuksen menetelmiä. Lisensiaatintutkimus voi olla tekijän kirjoittama yhtenäinen työ, tai osastoneuvoston riittäväksi katsoma määrä samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä tai taiteellisia julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto tai muu vastaavat tieteelliset tai taiteen tuntemuksen kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. (Tutkintoasetus 794/2004) Osastoneuvosto määrää lisensiaatintutkimukselle kaksi tarkastajaa, joista toisen on oltava professori tai dosentti ja toisen yliopistollisen jatkotutkinnon suorittanut henkilö.

279 279 Osastoneuvosto päättää lisensiaattitutkimuksen hyväksymisestä. Lisensiaattitutkimuksen arvosteluun ottavat osaa professorit ja jatkotutkinnon suorittaneet osastoneuvoston jäsenet. 24 Tekniikan tohtorin ja filosofian tohtorin tutkinnon suorittaminen Tohtorin tutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on suoritettava osastoneuvoston erikseen vahvistamien tutkintovaatimusten mukaiset opinnot, osoitettava tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua sekä tehtävä väitöskirja ja puolustettava sitä julkisesti. Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä myös osastoneuvoston riittäväksi katsoma määrä samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä tai taiteellisia julkaisuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto tai muu vastaavat tieteelliset ja/tai taiteen tuntemuksen kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. (Tutkintoasetus 794/2004) 25 Väitöskirjan esitarkastus ja julkaisulupa Väitöskirjaksi aiottu käsikirjoitus jätetään julkaisuluvan saamiseksi osastoneuvostolle. Osastoneuvosto määrää käsikirjoitukselle vähintään kaksi esitarkastajaa, joiden tulee olla professoreita tai tohtorin tutkinnon suorittaneita, yliopiston ulkopuolisia henkilöitä. Esitarkastajat antavat osastoneuvostolle lausuntonsa siitä, onko käsikirjoituksella sellainen tieteellinen tai taiteellinen arvo, että osastoneuvosto voi antaa luvan sen julkaisemiseen väitöskirjana. Esitarkastajien on lausunnossaan arvioitava, onko käsikirjoituksen rakenne johdonmukainen, käsittely objektiivista ja kriittistä, perustuuko tutkielma tieteellisten tai taiteentutkimuksen metodien soveltamiseen ja onko saavutettu tulos uutuusarvoltaan ja merkittävyydeltään riittävä. 26 Väitöstilaisuus Kun väitöskirjalle on myönnetty julkaisulupa, osastoneuvosto määrää yhden tai kaksi vastaväittäjää. Vastaväittäjien tulee olla professoreita tai tohtorin tutkinnon suorittaneita, joiden tulee olla yliopiston ulkopuolisia henkilöitä. Väitöskirjan tekijälle on ennen vastaväittäjien valintaa varattava tilaisuus antaa asiasta lausuntonsa. Osastoneuvosto nimeää yliopiston professorin tai dosentin väitöstilaisuuden valvojaksi. Ennen väitöstilaisuutta väittelijän on luovutettava osastolle 50 kpl väitöskirjaansa. Väitöskirjan on oltava nähtävänä julkisesti osastolla vähintään 10 päivää ennen julkista tarkastusta. Opetus- ja tutkimusneuvosto antaa erilliset ohjeet väitöstilaisuudesta. 27 Väitöskirjan arvostelu Väitöstilaisuuden jälkeen osastoneuvoston määräämän vastaväittäjän, tai jos heitä on kaksi, kummankin joko yhdessä tai erikseen on toimitettava kirjallinen lausunto osastolle kahden viikon kuluessa väitöstilaisuudesta. Väitöstilaisuudessa läsnä oleva henkilö voi ilmoittaa tekevänsä huomautuksen väitöksestä. Huomautus on toimitettava kirjallisesti osastolle kahden viikon kuluessa väitöstilaisuudesta. Väitöskirjan hylkäämistä koskeva vaatimus perusteluineen on esitettävä kirjallisesti. Vaatimuksen ovat oikeutetut tekemään vastaväittäjät sekä osastoneuvoston kyseistä opintosuoritusta koskevaan päätöksentekoon oikeutettu jäsen. Osastolle on toimitettava väitöskirjan hyväksymistä ja arvostelemista varten vastaväittäjien kirjalliset lausunnot sekä muut kirjalliset huomautukset. Tekijälle on annettava tilaisuus kirjallisesti vastata näihin lausuntoihin ja huomautuksiin osaston määräämässä kohtuullisessa ajassa. Osastoneuvosto päättää väitöskirjan hyväksymisestä ja arvosanasta, joka voi olla kiitettävä tai hyväksytty. Väitöskirjan arvosteluun ottavat osaa professorit ja tohtorin tutkinnon suorittaneet osastoneuvoston jäsenet. Osastoneuvosto voi kuulla myös väitöstilaisuuden valvojaa päätettäessä väitöskirjan arvostelusta.

280 280 5 LUKU Aikuiskoulutus 28 Erillisopinnot Yliopistossa voi täydentää opintojaan suorittamalla opintosuunnitelmiin kuuluvia opintojaksoja erillisopintoina. Rehtori päättää erillisopintoihin liittyvistä maksuista. Mikäli opintojakson osallistujamäärää joudutaan rajoittamaan, tutkinto-opiskelijat ovat ensisijaisesti oikeutettuja suorittamaan opintojakson. 29 Avoin yliopisto-opetus Yliopisto järjestää kaikille avointa yliopisto-opetusta. Avoimesta yliopistosta vastaava vararehtori päättää opetussuunnitelmasta. Rehtori päättää avoimeen yliopisto-opetukseen liittyvistä maksuista. 30 Täydennyskoulutus Yliopisto järjestää opetussuunnitelmiin kuulumatonta, pääasiallisesti ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneille suunniteltua täydennyskoulutusta. Haku täydennyskoulutukseen on avointa. Kurssimaksuista päättää koulutuksen järjestäjä. 6 LUKU Opiskelijavalinta 31 Alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa koskeva valinta Opiskelijavalinnassa hyväksytty opiskelija saa tutkinto-oikeuden ylempään korkeakoulututkintoon asti. Valinnassa noudatetaan vuosittain hallituksen vahvistamia opiskelijavalintaperusteita. Opiskelijavalintapäätöksen tekee yliopiston rehtori. Rehtori päättää opiskelijan valitsemisesta koulutusohjelmaan sekä kandidaatin että diplomi-insinöörin/arkkitehdin tutkintoon. 32 Ylempää korkeakoulututkintoa koskeva valinta Soveltuvan alemman korkeakoulututkinnon tai soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut tai soveltuvan ulkomaisen koulutuksen saanut henkilö voidaan ottaa suorittamaan ylempää korkeakoulututkintoa vuosittain hallituksen erikseen vahvistamia opiskelijavalintaperusteita noudattaen. Opiskelijavalintapäätöksen tekee yliopiston rehtori. Osasto voi määrätä täydentäviä opintoja ylempään korkeakoulututkintoon hakevalle. 33 Koulutusohjelman tai tutkinto-ohjelman vaihto Alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa opiskeleva voi hakea koulutusohjelman tai tutkinto-ohjelman vaihtoa. Hakemuksen hyväksymisen edellytyksenä on vastaanottavasta koulutusohjelmasta tai tutkinto-ohjelmasta vastaavan osaston erikseen määrittelemät perusteet. Koulutusohjelman tai tutkinto-ohjelman vaihtoa koskevan päätöksen tekee vastaanottavan osaston osastonjohtaja. 34 Jatko-opiskelijoiden valinta Henkilö, joka on suorittanut teknistieteellisen ylemmän perustutkinnon tai muun ylemmän korkeakoulututkinnon tai muun vastaavantasoisen tutkinnon, jonka osastoneuvosto toteaa antavan riittävät valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen, voidaan ottaa suorittamaan tekniikan lisensiaatin, tekniikan tohtorin tai filosofian tohtorin tutkintoa. Osastoneuvosto voi asettaa esitietovaatimuksia ja arvosanoille vähimmäisvaatimuksia jatkokoulutukseen hakevalle. Rehtori hyväksyy jatko-opiskelijan yliopistoon osastoneuvoston esityksestä. Jatkokoulutus-hakemukseen tulee liittää myös jatko-opiskelun etenemissuunnitelma esitettäväksi rehtorille. Osastoneuvosto vahvistaa jatkotutkinnon esitieto- ja tutkintovaatimukset ja määrää jatko-opintojen valvojan/valvojat.

281 Valinta avoimeen yliopisto-opetukseen ja täydennyskoulutukseen Avointa yliopisto-opetusta ja täydennyskoulutusta järjestävä yksikkö päättää valintaperusteista asianomaiseen koulutukseen. 7 LUKU Opetuksen järjestäminen ja opintosuoritusten arvostelu 36 Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelma Yliopiston hallitus päättää, mistä tutkinto-ohjelmista kukin osasto vastaa. Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelma on kokonaisesitys ohjelman tavoitteista ja toimenpiteistä, joita noudattaen ohjelma toteutetaan. Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelma sisältää ainakin: 1. tutkinto-ohjelman tieteelliset, taiteelliset ja ammatilliset tavoitteet 2. tutkinto-ohjelman rakenteen: pakolliset, vaihtoehtoiset ja vapaavalintaiset opinnot 3. tutkinto-ohjelmaan kuuluvien opintojaksojen kuvaukset: nimi, opintopistelaajuus, tavoitteet, keskeinen sisältö, opetusja työmuodot, opintojakson ajoitus sekä opintojakson tuottamisesta vastaava laitos. Tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmassa määrätään opintojakson kuulumisesta opintokokonaisuuteen sekä siitä, onko se pakollinen, vaihtoehtoinen vai vapaasti valittava. Tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmat julkaistaan yliopiston opinto-oppaissa. 37 Henkilökohtainen opintosuunnitelma Opiskelijan on tehtävä henkilökohtainen opintosuunnitelma, joka kattaa erikseen sekä alemman että ylemmän korkeakoulututkinnon opinnot. Henkilökohtainen opintosuunnitelma on tehtävä viimeistään silloin, kun opiskelija aloittaa pää- tai sivuaineen opintokokonaisuuden opiskelun. Opintosuunnitelmassa opiskelija ilmoittaa, mitkä opintokokonaisuudet sisältyvät hänen tutkintoonsa ja miten hän opintonsa ajoittaa. Opintosuunnitelma vahvistetaan osaston erikseen määräämällä tavalla. Opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkintonsa vahvistetun opintosuunnitelman mukaisesti. Mikäli opiskelijan suunnitelmat valittujen opintokokonaisuuksien tai ajoituksen suhteen muuttuvat, on hänen tehtävä uusi opintosuunnitelma ja esitettävä se osaston vahvistettavaksi. Osastot antavat tarkemmat määräykset opintosuunnitelmien laatimisesta ja vahvistamisesta. 38 Opintojen hyväksi lukeminen Tutkintoihin voi sisältyä muussa koti- tai ulkomaisessa korkeakoulussa tai yliopistossa suoritettuja opintoja. Osastonjohtaja päättää muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukemisesta opetus- ja tutkimusneuvoston hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Osastonjohtaja päättää opetussuunnitelmaan pakollisina sisältyvien opintojen korvaamisesta muilla opinnoilla opetus- ja tutkimusneuvoston hyväksymien periaatteiden mukaisesti. 39 Opintosuoritusten arvostelu Opintojaksojen tavoitteiden saavuttamista arvioidaan opetusmuodon edellyttämillä tavoilla. Opintojaksoon mahdollisesti kuuluva tentti järjestetään vähintään kolme kertaa. Opiskelijan pitää ilmoittautua tenttiin vähintään viikkoa ennen tenttitilaisuutta. Rehtori vahvistaa erikseen tenttiohjesäännön, jossa on tarkemmat määräykset tenttien järjestämisestä. Opintosuorituksen arvostelee opintojakson vastaava opettaja. Opettajan ollessa esteellinen tai tilapäisesti estynyt laitosjohtajan on määrättävä toinen henkilö opintosuorituksen arvostelijaksi. Opettaja on velvollinen toimittamaan opintosuorituksen arvostelun opintosuoritusrekisteriin kuukauden kuluessa suorituksesta.

282 Arvosanat Perustutkintojen opintosuoritukset arvostellaan asteikolla kiitettävä (5), erittäin hyvä (4), hyvä (3), erittäin tyydyttävä (2), tyydyttävä (1) ja hylätty (0). Erityisestä syystä opintosuoritus voidaan arvostella myös asteikolla hyväksytty, hylätty. Jatko-opintojen opintosuoritukset voidaan arvostella myös asteikolla kiitettävä, hyväksytty, hylätty. Muualla kuin omassa yliopistossa suoritetut opinnot merkitään todistukseen pääsääntöisesti kokonaisuuksina arvosanalla hyväksytty. Perustutkintojen opinnäytetyöt, kandidaatintyö ja diplomityö, arvostellaan asteikolla kiitettävä (5), erittäin hyvä (4), hyvä (3), erittäin tyydyttävä (2), tyydyttävä (1), hylätty (0). Lisensiaatintutkimus ja väitöskirja arvostellaan asteikolla kiitettävä, hyväksytty, hylätty. 41 Opintosuoritusten arvostelun oikaiseminen Opiskelijalla on oikeus saada tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa. Hänelle on varattava tilaisuus tutustua arvosteltuun kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintosuoritukseen. Opintosuoritukset on säilytettävä vähintään kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta. Jos opiskelija ei ole tyytyväinen opintosuorituksensa arvosteluun (poislukien väitöskirja tai lisensiaatintutkimus), hän voi pyytää siihen oikaisua joko suullisesti tai kirjallisesti suorituksen arvostelun tehneeltä opettajalta. Diplomityön osalta oikaisupyyntö tehdään kirjallisesti osastoneuvostolle. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, josta opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Jos opiskelija on tyytymätön opettajan tekemään oikaisupäätökseen, hän voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua osastonjohtajalta, joka tarvittaessa voi siirtää asian osastoneuvoston käsiteltäväksi. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun opiskelija on saanut tiedon päätöksestä. Väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen tai diplomityön arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen oikaisua kirjallisesti osastoneuvostolta 14 päivän kuluessa siitä, kun on saanut tiedon arvostelusta. Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi saattaa asian edelleen opetus- ja tutkimusneuvoston ratkaistavaksi 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. Ennen väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen arvostelua tekijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajan, tarkastajan tai vastaväittäjän lausunnosta. (YliopistoA 115/1998) 42 Opiskelijan kurinpito Opiskelijaa, joka on yliopiston piirissä syyllistynyt opetus- tai tutkimustoimintaan kohdistuvaan rikkomukseen, voidaan kurinpidollisesti rangaista varoituksella tai erottamalla määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi. (YliopistoL 645/1997). Varoituksesta päättää yliopiston rehtori ja opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta yliopiston hallitus. Ennen asian käsittelyä on opiskelijalle todisteellisesti toimitettava tiedoksi, mistä rikkomuksesta häntä syytetään, sekä varattava hänelle tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. (YliopistoA 115/1998) Opintosuoritus hylätään, mikäli opiskelija toimii kuulustelussa vilpillisesti, kopioi materiaalia omiin harjoitustöihinsä tai opinnäytteeseensä ilman asianmukaisia viittauksia alkuperäisiin lähteisiin tai hänen todetaan syyllistyneen muuhun opintosuoritusta koskevaan vilppiin. Vilpin toteaa opintosuorituksesta vastaava opettaja. Vilpistä seuranneeseen hylkäämiseen opiskelija voi pyytää oikaisua 41 :ssä mainitulla tavalla. Mikäli opintosuoritusvilpit toistuvat seuraa 1. momentissa tarkoitetut rehtorin varoitus tai opiskelijan määräaikainen erottaminen.

283 283 8 LUKU Voimaantulo- ja siirtymämääräykset 43 Voimaantulo Tämä tutkintosääntö tulee voimaan Siirtymäsäännökset Ennen tämän tutkintosäännön voimaantuloa perus- tai jatkotutkinto-opintonsa aloittaneet opiskelijat saavat saakka opiskella siinä järjestyksessä kuin yliopiston hyväksytyssä tutkintosäännössä myöhempine muutoksineen on määrätty. Ennen tämän tutkintosäännön voimaantuloa opintonsa aloittaneet voivat hakemuksesta siirtyä opiskelemaan tämän tutkintosäännön mukaisesti yliopiston tarkemmin määräämällä tavalla alkaen. Hakemuksen käsittelee opiskelijan koulutusohjelmasta vastaavan osaston osastonjohtaja, joka myös päättää, miten opiskelijan aikaisemmat opinnot luetaan hyväksi tutkintoon. Yliopiston hallitus voi siirtymävaiheessa myöntää poikkeuksia tämän tutkintosäännön määräyksistä samoin kuin vahvistaa siirtymäkautta varten muitakin määräyksiä, joihin tutkintosääntöjen eroavuudet antavat aihetta.

284 284 TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON TENTTIOHJESÄÄNTÖ VAHVISTETTU REHTORIN PÄÄTÖKSELLÄ 17 PÄIVÄNÄ KESÄKUUTA 2005 Tämä tenttiohjesääntö sisältää Tampereen teknillisen yliopiston tutkintosäännön 39 kolmannessa momentissa mainitut tarkemmat määräykset tenttien järjestämisestä. Tentin järjestäminen Opintojaksoon mahdollisesti kuuluva tentti järjestetään vähintään kolme kertaa. Opiskelijan pitää ilmoittautua tenttiin vähintään viikkoa (5 arkipäivää) ennen tenttitilaisuutta sähköisen ilmoittautumistyökalun kautta. Tähän määräaikaan ei lasketa mukaan ilmoittautumispäivää eikä tenttipäivää esimerkiksi perjantain tenttiin tulee ilmoittautua viimeistään edellisen viikon torstaina. Ongelmatilanteissa opiskelijan tulee ottaa yhteyttä tentin järjestävälle osastolle. Kesätenttejä hallinnoi opiskelijapalvelut -yksikkö. Tällöin opiskelija, joka ei voi ilmoittautua tenttiin ilmoittautumistyökalun kautta, ottaa yhteyttä opiskelijoiden palvelupisteeseen. Tentti-ilmoittautumisen peruminen on tehtävä viimeistään kolme arkipäivää ennen tenttiä sähköisen ilmoittautumistyökalun kautta. Tähän määräaikaan ei lasketa mukaan perumispäivää eikä tenttipäivää. Perumatta jätetty ilmoittautuminen lasketaan käytetyksi tenttikerraksi. Sairastapauksessa tai muusta perustellusta syystä tentti voidaan perua myöhemminkin. Tenttikerta palautetaan opiskelijan käyttöön sairastapauksessa lääkärintodistuksen tai muussa tapauksessa luotettavan selvityksen perusteella. Opiskelijalla on oikeus suorittaa samaan opintojaksoon liittyvä tentti korkeintaan kolme kertaa, riippumatta siitä ovatko aiemmat tenttisuoritukset hyväksyttyjä vai hylättyjä. Kolmen käytetyn tenttikerran jälkeen opiskelijan tulee ottaa yhteyttä opintojakson vastaavaan opettajaan kirjallisen tenttiluvan saamiseksi. Tenttiluvalla tenttiin ilmoittautuminen tapahtuu ottamalla yhteyttä tentin järjestävälle osastolle. Myös tenttiluvalla ilmoittautuvan tulee ilmoittautua määräaikojen puitteissa. Vain tenttiin ilmoittautuneiden tenttipaperit toimitetaan opettajille tarkastettavaksi! Tentin kulku Tentit alkavat tasatunnein. Tenttitilaan pääsee sisään viimeistään tentin alkamisajankohdaksi ilmoitettuna aikana. Tilasta saa poistua aikaisintaan 30 minuutin kuluttua tentin alkamisesta. Tentti alkaa tentin valvojan ilmoituksesta. Aikaisin sallittu poistumisaika sekä tentin päättymisaika lasketaan tästä ajankohdasta. Matkapuhelimet pidetään suljettuina koko tentin ajan. Tenttivälineitä lukuun ottamatta tavarat jätetään salin seinustoille. Tenttijän on todistettava henkilöllisyytensä tenttipaperia luovuttaessaan opiskelijakortilla tai kuvallisella henkilöllisyystodistuksella. Tentissä kiertää nimilista, johon läsnäolo tentissä merkitään. Jokaisen tenttijän on palautettava nimellä varustettu tenttipaperi ennen tentistä poistumista. Tenttivälineet Tenttitilaisuudessa täytyy olla mukana kirjoitusvälineet ja henkilöllisyystodistus. Useissa tenteissä tarvitaan myös laskin, joka pääsääntöisesti ei saa olla ohjelmoitava. Poikkeuksesta tähän sääntöön ilmoitetaan erikseen. Tenttijä saa tentti- ja vastauspaperit tenttitilaisuudessa. Tenttijän tulee kirjoittaa nimensä jokaiseen vastauspaperiin. Nimettömiä papereita ei tarkasteta. Mikäli tentissä saa olla mukana aineistoa, ilmoitetaan siitä erikseen. Pääsääntöisesti tentistä ei saa viedä mukanaan mitään, mitä ei ole sinne tuonut. Vastauspaperi palautetaan, vaikka siihen ei olisi tehty vastausmerkintöjä. Tenttisalista ei saa poistua jättämättä nimellä varustettua paperia. Tentin arvostelu Opintosuorituksen arvostelusta vastaa opintojakson vastaava opettaja. Opettajan ollessa esteellinen tai tilapäisesti estynyt laitosjohtajan on määrättävä toinen henkilö opintosuorituksen arvostelijaksi. Tenttiin ilmoittautumattomien opiskelijoiden vastauspapereita ei tarkasteta. Opettaja on velvollinen toimittamaan opintosuorituksen arvostelun opintosuoritusrekisteriin kuukauden kuluessa suorituksesta. Opiskelijalla on oikeus saada tieto arvosteluperusteiden sovel-

285 285 tamisesta opintosuoritukseensa. Hänelle on varattava tilaisuus tutustua arvosteltuun kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintosuoritukseen. Jos opiskelija ei ole tyytyväinen opintosuorituksensa arvosteluun, hän voi pyytää siihen oikaisua joko suullisesti tai kirjallisesti suorituksen arvostelun tehneeltä opettajalta. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Jos opiskelija on tyytymätön opettajan tekemään oikaisupäätökseen, hän voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua osastonjohtajalta, joka tarvittaessa voi siirtää asian osastoneuvoston käsiteltäväksi. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun opiskelija on saanut tiedon päätöksestä. Rikkomukset ja kurinpito Epäillessään tenttivilppiä valvoja antaa opiskelijalle asiasta suullisen huomautuksen, joka merkitään opettajalle tiedoksi opiskelijan vastauspaperiin. Myös muut tenttitilaisuudessa opiskelijasta tehdyt tavallisuudesta poikkeavat huomiot merkitään opiskelijan vastauspaperiin. Mikäli vilppiepäily ei poistu, voidaan opiskelija poistaa tenttitilaisuudesta. Opintosuoritus hylätään, mikäli opiskelija toimii tentissä vilpillisesti. Päätöksen opintosuorituksen hylkäämisestä tekee opintosuorituksesta vastaava opettaja. Opettajan on kuultava opiskelijaa ennen hylkäyspäätöksen tekemistä. Opiskelija voi valittaa hylkäyspäätöksestä laitoksen johtajalle. Opintosuoritusvilppien toistuessa seuraa rehtorin varoitus tai opiskelijan määräaikainen erottaminen. Erikoistapaukset tentissä Opiskelija, jolla on todettu lukihäiriö, voi saada lisäaikaa tentin suorittamiseen. Lisäajasta on sovittava tentistä vastaavan opettajan kanssa. Mikäli opiskelija on tilapäisesti estynyt kirjoittamasta käsin, voi hän saada mahdollisuuden suorittaa tentti konetenttinä. Tällöin hänen tenttiään valvoo henkilökohtainen valvoja tai valvonta on muutoin järjestetty erityisjärjestelyin. Konetentistä sovitaan tentistä vastaavan opettajan kanssa. Erikoiskohtelua tarvitsevan opiskelijan tulee ensin ottaa yhteyttä tentistä vastaavaan opettajaan ja sitten tentin järjestävään osastoon. Opettajan kanssa sovitusta erikoiskohtelusta on ilmoitettava tentin järjestäjälle viimeistään kaksi viikkoa (10 arkipäivää) ennen tenttiä.

286 286 MOBILIHYDRAULIIKAN LABORATORIO POLYMEERI- LABORATORIO TAMPPI AREENA TTY-PARKKI

287 287 PÄÄRAKENNUS Korkeakoulunkatu 10, PL 527 Kirjasto (PL 537) KONETALO Korkeakoulunkatu 6, PL 589 Hallintopalvelut Konetekniikan osasto Materiaalitekniikan osasto Energia- ja prosessitekniikka Hydrauliikka ja automatiikka Kielikeskus Koneensuunnittelu Kuitumateriaalitekniikka Materiaalioppi Rehtori Teknillinen mekaniikka ja optimointi Tuotantotekniikka Edutech SÄHKÖTALO Korkeakoulunkatu 3, PL 692 Automaatiotekniikan osasto Sähkötekniikan osasto Automaatio- ja säätötekniikka Elektroniikka Fysiikka Lääketieteellinen tekniikka Ragnar Granit instituutti Mittaus-ja informaatiotekniikka Sähkömagnetiikka Sähkövoimatekniikka Tehoelektroniikka Optoelektroniikan tutkimuskeskus ORC Tietoverkkoinstituutti FESTIA Korkeakoulunkatu 8, PL 541 Tuotantotalouden osasto Ympäristötekniikan osasto Bio- ja ympäristötekniikka Kemia Liikenne- ja kuljetustekniikka Paperinjalostustekniikka Teollisuustalous Turvallisuustekniikka RAKENNUSTALO Korkeakoulunkatu 5, PL 600 Arkkitehtuurin osasto Rakennustekniikan osasto Arkkitehtuurin historia ja teoria Rakennetekniikka Rakennussuunnittelu Rakentamistalous Yhdyskuntasuunnittelu Tampere VRC (Virtual Reality Center) HERMITEC Hermiankatu 12 C, PL 553, A-siipi Biomateriaalitekniikka TIETOTALO Korkeakoulunkatu 1, PL 553 Tietotekniikan osasto Digitaali- ja tietokonetekniikka Matematiikka Ohjelmistotekniikka Signaalinkäsittely Tietoliikennetekniikka Digitaalisen median instituutti DMI

288