UUMA2 Materiaali- ja palvelutuottajan näkökulma

Samankaltaiset tiedostot
Betoniliete hankala jäte vai arvotuote Betonipäivät , Messukeskus Helsinki. Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen

HELSINKI JA UUMA II MASSATALOUS YTLK

Kiertotalous ja rakentaminen. INFRA ry Juha Laurila

Kierrätyskiviainesten hankinta avaimet kestäviin ratkaisuihin

BAT JA JÄTTEIDEN TUOTTEISTAMINEN

Rakennus- ja purkujätteet jätedirektiivissä ja Valtsussa

Uuma-rakentaminen Oulun seudulla. Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto

Betoroc- murskeet. Tuomo Joutsenoja

Kierrätyskiviainesten hankinta ja hyödyntäminen

Haitallisten aineiden riskien. tunnistaminen, arviointi ja hallinta. materiaalien kierrättämisessä. - tarpeita ja mahdollisuuksia

HANKKEEN YHTEYDESSÄ SAATUJA KOKEMUKSIA JA TULOKSIA

K e s t ä v ä s t i - s u o m a l a i s e s t a k i v e s t ä.

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet

Uusiomateriaalien käyttö väylärakentamisessa Luonnos

Vuosiseminaari , Pasilan virastotalo, Auditorio, Opastinsilta 12 B UUMA2. Tuotteistamisohje. Juha Forsman Ramboll Finland Oy

Purkubetonin hyödyntäminen Helsingin infrarakentamisessa

Uusiomaarakentamisen mahdollisuudet

HANKINNAT KESTÄVIEN MAARAKENNUSRATKAISUJEN MAHDOLLISTAJANA 6Aika: CircVol Suurivolyymisten sivuvirtojen ja maamassojen hyödyntäminen kaupungeissa

Resurssitehokkuus ja rakentaminen. Toimittajataustainfo Pekka Vuorinen energia ja ympäristöjohtaja Rakennusteollisuus RT ry

Kiviainesten kestävä kierrätys ja käyttö

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY

Varsinais-Suomen ylijäämä- ja uusiomaa-aineshankkeen koulutus. Betonimurskeet ja kiviainespohjaiset rakennusjätteet maarakentamisessa

Sivutuotteiden ja jätteiden hyötykäytölle hyvät mahdollisuudet Kaakkois-Suomessa

Keinot tiskiin! Miten kiviainekset pannaan riittämään kestävästi? Jukka Annevirta, INFRA ry

Havaintoja toimijakentän haastatteluista

Pohjanmaan UUMA2. Tienrakentamisen mahdollisuuksia. Ari Perttu

Uusiomateriaalit rakentamisessa jätteenpolton pohjakuona betonituotteissa

Betonimurskan ja rakeistetun tuhkan käyttö katurakentamisessa case Kipsitie, Oulu

Lahden ammattikorkeakoulu / Tekniikan ala Cleantech-insinöörit -projekti

Siltojen ja muiden taitorakenteiden purkubetonijätteen hyödyntäminen Väyläviraston tutkimuksia 8/2019

Kierrätyksestä kiertotalouteen - valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023

MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU JA MAARAKENTAMISEN KIERTOTALOUS 6Aika: CircVol Suurivolyymisten sivuvirtojen ja maamassojen hyödyntäminen kaupungeissa

INFRARAKENTAMISEN UUSI MATERIAALITEKNOLOGIA: UUMA2-HANKE

UUSIOMATERIAALIEN KÄYTTÖ MAARAKENTAMISESSA KAUPUNGIN MASSAKOORDINAATTORI MIKKO SUOMINEN

Tieinfran kestävyys & kiertotalous päivä - Miten toteutan kestävän tie- ja -katuhankkeen?

Uusiomateriaalien ja kalliokiviaineksen käytön esteet. Vahanen Environment Oy Ulla-Maija Liski

KOKOEKO seminaari, Kuopio, Palvelun tuottajan näkökulma Jaakko Soini, Ekokem

UUSIOMATERIAALIEN KÄYTÖN OHJEISTUS JA HANKEKÄYTÄNNÖT - KEHITYSTARPEET JA MAHDOLLISUUDET TIERAKENTAMISESSA

AVIAPOLIS - NÄYTÖN PAIKKA. AVIAPOLIS -kestävää kehitystä kiertotaloudesta Tallinna, Kuntatekniikan päivät

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry

MAA-AINESHUOLTO HELSINKI

MARA-asetuksen uudistaminen. Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö UUMA2-vuosiseminaari , SYKE

UUMA2 - Seminaari Rakennuttajanäkökulma Tuotehyväksyntä ja EN-standardit Liikennevirasto/Tuomo Kallionpää

ABSOILS-HANKE JA PÄÄKAUPUNKI- SEUDUN BETONIMURSKEOHJE

Purkutöitä sisältävien hankkeiden suunnittelu ja toteutus

Kestävä infrarakentaminen

LIIKENNEVIRASTON UUSIOMATERIAALI-ILTAPÄIVÄ VÄYLÄSUUNNITTELUN UUSIOMATERIAALISELVITYKSET CASE: LUUMÄKI-IMATRA TAVARA -RATAHANKE

UUSIOMAARAKENTAMISEN OHJEET. J. Forsman / Ramboll Finland Oy

Jätelain kokonaisuudistus

MARA- asetuksen uudistaminen. Neuvo3eleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö Jätehuoltopäivät , Tampere

Ylijäämämaiden ja uusiomaaainesten

Uuden MARAn mahdollisuudet. Marjo Koivulahti Ramboll Finland Oy

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä

Hankinnan kehittäminen Väylät. Timo Tirkkonen, Liikennevirasto UUMA2 vuosiseminaari,

Resurssitehokkuus Teknologiateollisuuden näkökulmasta. Jouni Lind

Materiaalitehokkuuden edistäminen Lahden kaupungissa Saara Vauramo, Lahden kaupunki ja Sirpa Rivinoja, Risain Oy

Betonin valmistajan näkökulma. By 43. Mika Autio, Kehityspäällikkö

Uusiomateriaalien hyödyntäminen rakentamisessa esteet ja mahdollisuudet

Uusiomateriaalien käyttö tierakenteissa, Liikenneviraston ohjeet

Raaka-aineesta rakennetuksi ympäristöksi

KIERTOTALOUDELLA SÄÄSTÖÄ RAKENTAMISEEN

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA UUMA2. Uusiomateriaalit maarakentamisessa Marjo Ronkainen, Ramboll

UUSIOMATERIAALIT HYÖTYKÄYTTÖÖN SAVO-KARJALAN UUMA-HANKKEEN SEMINAARI Ympäristönäkökulma UUMA-ratkaisujen kannalta

UUMA2 -sisältö. UUMA2 Demoohjelma

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä

PÄÄSTÖVÄHENNYKSIÄ RESURSSITEHOKKAALLA MAARAKENTAMISELLA. FM, projektipäällikkö, ympäristöasiantuntija Riina Känkänen, Ramboll YGOForum 2.11.

Betonimurskeen hankinta ja käyttö

Rakennusjätteiden lajittelu hyötykäyttöä varten

UUMA2 UUMA2. Uusiomateriaalien tekninen kelpoisuus ja ohjeet ryhmän toimintaa (TKO-ryhmä)

UUMA2 Väylät. Timo Tirkkonen, Liikennevirasto Kiviaines- murskauspäivät,

Östersundomin maa-aines-yva

Ekomo Ämmässuon ekoteollisuuskeskus. Resurssiviisas tulevaisuus -seminaari Kuopio

Kiertotalous. toimenpiteet. Visa Niittyniemi vesistöpäällikkö, toiminnanohjauspäällikkö

Kaivetut maa-ainekset - jäteluonne ja käsittely

materiaalitehokkuuden näkökulmasta

Rakentamisen toimenpiteet valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting

Outotec kasvava teknologiayritys

Jenni Nurmi. Kestävää kasvua kiertotaloudesta

Materiaalitehokkuus valvojan näkökulmasta

SUCCE SS, R E CYCL E D.

Kiviainesten CE merkintä. Infra alan laatupäivä Tuuli Kunnas

UUSIOMATERIAALEIHIN LIITTYVÄ OHJEISTUS - NYKYTILANNE JA TULEVAISUUS. J. Forsman / Ramboll Finland Oy

MARA-kysymyksiä. Else Peuranen MARA-koulutustilaisuus Pankkisali, ympäristöministeriö

KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari Jorma Mikkonen

Kunnat kiertotalouden edistäjänä rakennusalalla

BETONIMURSKE INFRARAKENTAMISESSA PURKUBETONIN HYÖDYNTÄMINEN HELSINGIN INFRARAKENTAMISESSA

Uusiomateriaalit Lappeenannan kaupungissa. Markku Mäki-Hokkonen, Ilkka Räsänen Lappeenrannan kaupunki

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari

Seinäjoen kaupunki, uusiomateriaalien käyttö maanrakentamisessa

HELSINGIN KIERRÄTYSMAAT CircVol, Oulu Kaupungin massakoordinaattori Mikko Suominen

UUMA2 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA

UUSIOMATERIAALIEN HYÖTYKÄYTTÖ SAVO- KARJALAN KIERTOTALOUDESSA

Rakennusjätteestä uusiomateriaalia Lahden ammattikorkeakoulu Koulutuspäivä

Kemianteollisuuden näkemyksiä. Vientiliittojen jäte- ja materiaalihyödyntämispäivä

by 43 Betonin kiviainekset 2018 Betonin kiviainesten valmistajan näkökulma Tero Virtanen Laatupäällikkö Rudus Oy

Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 5: Materiaalitehokkuus

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto

Betonikuorma, joka kuormittaa vähemmän ympäristöä.

Transkriptio:

KA- ja Murskauspäivät 2014 13.2.2014 UUMA2 Materiaali- ja palvelutuottajan näkökulma Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen

UUMA materiaalit Maarakentamiseen soveltuvia, pääosin mineraalipohjaisia materiaaleja, jotka ovat peräisin - Rakennusteollisuudesta ja rakentamisesta (rakennustuotteiden- ja rakennusmateriaalien valmistus, vanhojen rakenteiden korjaus- ja purkutoiminta ym.). Mm. betoni- ja tiilijäte, lasi, ylijäämämaat, louheet ym. - Energia-, metsä-, metalli- ym. teollisuus, jossa mm. tuhkia ja kuonia syntyy tuotantoprosesseissa joko sivutuotteina tai jätteinä Kiviainesstandardeissa rakentamisessa käytetyn kiviaineksen (aggregate) määritelmä pitää sisällään luonnon kiviaineksen lisäksi myös sekundäärisistä lähteistä peräisin olevat mineraaliset materiaalit. Eli edellä mainitut materiaalit ovat tämän perusteella yhdenvertaisia materiaaleja luonnon kiviaineksen rinnalla ja niitä voidaan käyttää rakentamiseen Uuma materiaaleja syntyy vuosittain miljoonia tonneja. Luonnon kiviaineksia käytetään Suomessa vuosittain n. 100 milj. tonnia.

UUMA2 materiaalituottajan näkökulmasta Yhden jäte on toisen raaka-aine; Uusiomateriaalit halutaan hyötykäyttöön, ei kaatopaikalle - Taloudellisuus (pääsääntöisesti halvempaa sekä tuottajalle että materiaalin käyttäjälle) - Ekologisuus (yritysten vastuullinen toiminta, EU:n ja Suomen kansalliset tavoitteet kierrätyksestä ja materiaalitehokkuudesta, rakentamisen ekotehokkuus) Uusiomateriaalit ovat rakentamiseen hyvin soveltuvia ja turvallisia materiaaleja - Materiaalituottajat haluavat panostaa jätteiden ja sivutuotteiden tuotteistukseen ja jalostukseen, mikäli materiaaleille on kysyntää. Kaikki jäte- ja sivutuotemateriaalit eivät tietenkään sellaisenaan sovellu ainakaan helposti hyötykäyttöön eikä uusiomateriaalien tarkoitus ole olla jätteiden dumppausta. - Mm. betonimurskeita, tuhkia ja kuonia on tutkittu pitkään, niille ja niiden käytölle on olemassa paljon suunnittelu- ja rakentamisohjeita. Vanhoja toteutettuja rakenteita on tutkittu ja seurattu pitkään -> myös pitkäaikaiskestävyys voidaan osoittaa - Uusiomateriaalit voidaan ja pitää CE merkitä aiottuun käyttötarkoitukseen siinä missä luonnon kiviaineksetkin Hyötykäytön lainsäädännöllisiä esteitä pitää poistaa - Lainsäädännöllä pitää nykyistä paremmin edistää hyvien, tuotteistettujen ja ympäristöturvallisten materiaalien käyttöä. UUMA2:n tavoitteena on edesauttaa tämän toteutumista - Samalla täytyy kuitenkin huolehtia, että vain korkeatasoisten materiaalien hyödyntäminen sallitaan kevennetyillä menettelyillä Hankinnoissa huomioitaisiin uusiomateriaalit ja edellytettäisiin niiden käyttöä - Kysyntä lisää tarjontaa ja sitä kautta halua kehittää ja tuotteistaa materiaaleja 11.2.2014 - Julkiset hankkijat esimerkkinä, jolloin materiaalien imago ja hyväksyttävyys paranee

11.2.2014

Miksi sorakeisareita ja kivenmurskaajia kiinnostaisi? Luonnonvarojen kestävä käyttö ja materiaalitehokkuus on mm. hallitusohjelmaan kirjattu tavoite, johon EU myös omalla ohjauksellaan painostaa - Tavoitteisiin pääseminen edellyttää toimenpiteitä. Mm. soraveroa on väläytelty, kiviainesten otto- ja ympäristölupien saaminen saattaa vaikeutua. - Rakennushankkeissa tulee jollakin aikataululla olemaan uusiomateriaalien käyttö tai ainakin saatavuuden selvittäminen mukana. Toivottavasti tähän päästään rakennuttajien ja hankinnoista vastaavien oma-aloitteisuudella ja halulla. Ellei, niin valtiovallan puolelta asian edistämiseksi voi tulla velvoitteita. Luonnon kiviaineksia tarvitaan aina, siksi uusiomateriaalien käytön edistämistä ei kannata alalla nähdä uhkana vaan mahdollisuutena - Asiakkaat alkavat tarjouspyynnöissään kysyä myös uusiomateriaaleja luonnon kiviainesten rinnalla. Materiaalien jalostajille tulee myös lisääntyvää kysyntää. - Alan positiivinen suhtautuminen uusiomateriaaleihin raaka-aineina antaa myös oikeutuksen tarvittaville maa- ja kiviainesten ottopaikoille, joita edelleenkin tarvitaan 11.2.2014

Kiitos. 11.2.2014