TILASTOKATSAUS 1:2018

TILASTOKATSAUS 1:2018 5.2.2018 PENDELÖINTI VANTAALLA JA HELSINGIN SEUDULLA 2006 2015 Tässä tilastokatsauksessa käsitellään Vantaan työssäkäyntiä (pendelöintiä) kahdesta näkökulmasta. Ensin tarkastelun kohteena on Vantaalla työssäkäyvät, jolloin saadaan selville, mistä kunnista Vantaalla käydään töissä. Sen jälkeen tarkastellaan Vantaalla asuvaa työllistä työvoimaa, jolloin saadaan selville, missä kunnissa vantaalaiset käyvät töissä. Vantaalle ja Vantaalta pendelöintiä on tarkasteltu toimialoittain ja vertailutiedon saamiseksi katsauksessa on myös tietoa Espoon, Helsingin ja KUUMA-kuntien työssäkäynnistä. Lisäksi katsauksen lopussa on oma osionsa Vantaan suuralueiden työssäkäynnistä. Vantaan työpaikkakasvusta entistä suurempi osa koitui vantaalaisten työntekijöiden hyödyksi Vantaan lähes 109 800 työpaikasta 42 prosenttia oli sellaisia, joissa oli myös vantaalainen työntekijä vuonna 2015 (taulukot 1 2). Muista kunnista selvästi eniten Vantaalle pendelöitiin Helsingistä, jossa asui melkein joka neljäs Vantaalla työskentelevistä. Espoolaisia oli 8 prosenttia ja KUUMA-kunnissa asuvia 17 prosenttia. Viimeisten kymmenen vuoden aikana Vantaan työpaikkamäärä on lisääntynyt 12 800 työpaikalla (taulukko 1). Vantaalla asuvien osuus alueella työssäkäyvien määrän kasvusta on ollut lähes kolmannes. Vajaa neljännes on tullut Helsingissä asuvien ja viidennes KUUMA-kunnissa asuvien hyödyksi (taulukossa 1 rivi osuus muutoksesta, % ). Vuonna 2015 Vantaan työpaikkalisäyksestä entistä suurempi osa, 39 prosenttia, koitui Vantaalla asuvien hyväksi (taulukon 1 alin rivi). Taulukko 1. Vantaalla työssä käyvät (työpaikat) työntekijän asuinkunnan 1 mukaan vuosina 2006 2015 (31.12.) Vuosi Työpaikat Vantaa Osuus työssäkäyvistä, % Vantaalla työssä käyvien asuinkunta KUUMA- Espoo Helsinki kunnat Muu Uusimaa Muu Suomi 2006 96 977 42 171 43,5 7 381 22 900 15 852 2 683 5 990 2007 103 196 44 006 42,6 8 048 24 695 16 961 2 967 6 519 2008 105 716 45 585 43,1 8 376 25 248 17 222 2 992 6 293 2009 101 134 43 578 43,1 8 003 23 949 16 774 2 927 5 903 2010 103 955 44 680 43,0 8 272 24 436 17 243 3 055 6 269 2011 105 995 45 375 42,8 8 386 24 843 17 649 3 152 6 590 2012 106 602 45 749 42,9 8 322 24 765 17 843 3 242 6 681 2013 106 420 45 340 42,6 8 441 24 929 17 909 3 263 6 538 2014 107 332 45 323 42,2 8 718 25 260 17 958 3 331 6 742 2015 109 779 46 281 42,2 8 822 25 822 18 411 3 484 6 959 Muutos 06 15 12 802 4 110-1,3 1 441 2 922 2 559 801 969 Muutos, % 13,2 9,7 19,5 12,8 16,1 29,9 16,2 Osuus muutoksesta, % 32,1 11,3 22,8 20,0 6,3 7,6 Muutos 14 15 2 447 958-0,1 104 562 453 153 217 Muutos, % 2,3 2,1 1,2 2,2 2,5 4,6 3,2 Osuus muutoksesta, % 39,1 4,3 23,0 18,5 6,3 8,9 1 KUUMA-kunnat = Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vihti. Muu Uusimaa = Askola, Hanko, Inkoo, Karkkila, Kauniainen, Lapinjärvi, Lohja, Loviisa, Myrskylä, Porvoo, Pukkila, Raasepori, Siuntio

2 Espoon ja Helsingin työpaikoissa yhä useampi oli oman kunnan työntekijä, KUUMAalueella päinvastoin Vuosina 2006 2015 Vantaan työpaikkojen määrä kasvoi 12 800 työpaikalla (13,2 %), joka oli selvästi enemmän kuin muualla Helsingin seudulla. KUUMA-kunnissa kasvua oli vajaa kahdeksan prosenttia, Espoossa vajaa neljä prosenttia ja Helsingissä 0,4 prosenttia. Vuonna 2015 Espoossa työssä käyvistä hieman yli puolet oli espoolaisia, viidennes helsinkiläisiä ja joka kymmenes asui KUUMA-kunnissa (taulukko 2). Vantaalaisten osuus Espoossa työssä käyvistä oli ainoastaan kuusi prosenttia. Uudenmaan ulkopuolella sijaitsevasta Suomesta käytiin Espoossa selvästi vähemmän työssä vuonna 2015 kuin vuonna 2006. Helsingin työpaikoista 61 prosentissa oli helsinkiläinen työntekijä. Espoosta, Vantaalta ja KUUMA-kunnista työssä käyvien osuudet olivat melko lähellä toisiaan, 9 12 prosenttia. Viimeisten kymmenen vuoden aikana helsinkiläisten osuus kaupungissa sijaitsevissa työpaikoissa on kasvanut ja muilla alueilla asuvien osuus on pienentynyt (Espoon osuus on säilynyt ennallaan). Helsingin seudun kehyskunnissa eli KUUMA-kunnissa työpaikkamäärä kasvoi vuodesta 2006 vuoteen 2015 vajaalla kahdeksalla prosentilla. Suhteellisesti eniten kasvoi Vantaalta ja Espoosta KUUMA-alueella työssä kävijöiden määrä, kasvua oli lähes 30 prosenttia. Myös muilta alueilta (Helsinki, muu Uusimaa ja muu Suomi) työssä käyvien määrät kasvoivat selvästi. Edelleen valtaosa KUUMA-kuntien työpaikoista on sellaisia, joissa on KUUMA-alueella asuva työntekijä (69 %), mutta osuus on selvästi laskenut viimeisten kymmenen vuoden aikana. Taulukko 2. Vantaalla, Espoossa, Helsingissä ja KUUMA-kunnissa työssäkäyvät (työpaikat) työntekijän asuinalueen mukaan vuosina 2006 ja 2015 (31.12.) Alueella työssäkäyvät (työpaikat) Vantaa Espoo Helsinki KUUMA-kunnat Asuinalue 2006 2015 2006 2015 2006 2015 2006 2015 Yhteensä (lkm) 96 977 109 779 112 344 116 246 378 158 379 518 93 490 100 594 Vantaa 42 171 46 281 7 307 7 466 40 741 38 396 4 203 5 429 Espoo 7 381 8 822 59 000 62 564 45 778 45 734 3 071 3 941 Helsinki 22 900 25 822 22 927 23 260 220 132 229 669 6 012 6 893 Kuuma-kunnat 15 852 18 411 11 998 12 271 37 666 35 276 68 246 69 666 Muu Uusimaa 2 683 3 484 4 991 5 186 10 646 10 341 4 140 4 976 Muu Suomi 5 990 6 959 6 121 5 499 23 195 20 102 7 818 9 689 Yhteensä (%) 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Vantaa 43,5 42,2 6,5 6,4 10,8 10,1 4,5 5,4 Espoo 7,6 8,0 52,5 53,8 12,1 12,1 3,3 3,9 Helsinki 23,6 23,5 20,4 20,0 58,2 60,5 6,4 6,9 Kuuma-kunnat 16,3 16,8 10,7 10,6 10,0 9,3 73,0 69,3 Muu Uusimaa 2,8 3,2 4,4 4,5 2,8 2,7 4,4 4,9 Muu Suomi 6,2 6,3 5,4 4,7 6,1 5,3 8,4 9,6 Vantaalla sijaitsevista hallinto- ja tukipalvelutoiminnan työpaikoista peräti 70 prosentissa oli vantaalainen työntekijä Kun Vantaan työpaikkoja tarkastellaan toimialan ja työntekijän asuinkunnan mukaan, saadaan selville, onko tietyn toimialan työpaikoissa keskimääräistä enemmän oman kunnan vai muiden kuntien työntekijöitä (liite 1). Vuoden 2015 tietojen mukaan Vantaan työpaikoista kahdella pienellä toimialalla (Kotitalouden toiminta työnantajana ja Kansainväliset organisaatiot) oli pelkästään vantaalaisia työntekijöitä, mutta näiden jälkeen osuus oli suurin hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa, jonka työpaikoista peräti 70 prosentissa oli vantaalainen työntekijä. Lisäksi vähintään puolet vantaalaisia oli terveys- ja sosiaalialalla (62 %), muussa palvelutoiminnassa (55 %) sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnassa (50 %). Selvästi alhaisin vantaalaisten osuus (18 %) oli työpaikkamäärältään pienellä kaivostoiminnan ja louhinnan alalla. Lähes joka neljäs Vantaalla työssä käyvistä asui Helsingissä. Kovin korkeaksi helsinkiläisten osuus ei noussut millään alalla, mutta suhteellisesti eniten heitä työskenteli koulutuksen sekä kuljetuksen ja varastoinnin toimialoilla (30 31 %). Espoolaisten osuus kaikissa Vantaan työpaikoissa oli kahdeksan prosenttia ja suurimmillaan osuus oli ammatillisessa, tieteellisessä ja teknisessä toiminnassa (13 %). KUUMA-kunnissa asuvia oli 17 prosenttia Vantaalla työssäkäyvistä ja suhteellisesti eniten heitä toimi kaivostoiminnan ja louhinnan sekä vesi-, viemäri- ja jätevesihuollon parissa (22 23 %).

3 Vantaalaisten työssäkäynti omassa asuinkunnassaan selvästi lisääntynyt, Helsingissä työssäkäynti vähentynyt Kun työssäkäynnin asetelma käännetään työpaikoista alueella asuviin työntekijöihin, voidaan tarkastella missä kunnissa vantaalaiset ja muiden kuntien työlliset käyvät töissä. Vuonna 2015 Vantaalla asui lähes 100 400 työllistä, joista 46 prosenttia kävi töissä Vantaalla (taulukot 3 4). Osuus oli suurempi kuin kertaakaan aiemmin viimeisten kymmenen vuoden aikana. Hieman yli puolet Vantaan työssäkäyvistä kävi työssä kotikuntansa ulkopuolella, useimmiten Helsingissä (38 %). Espoossa työpaikka oli 7,4 prosentilla, KUUMA-kunnissa 5,4 prosentilla ja muualla Suomessa 2,8 prosentilla. Suomessa oli kaikkiaan 214 kuntaa, joissa vantaalaiset kävivät töissä kotikuntansa lisäksi. Vastavuoroisesti Vantaalla työskenteli kaikkiaan 274:ssä muussa kunnassa asuvaa. Viimeisten kymmenen vuoden aikana vantaalaisten työssäkäynti omassa asuinkunnassaan on kasvanut lähes 10 prosentilla (+ 4 100 hlöä). Samaan aikaan Helsingissä työssä käyvien vantaalaisten määrä on vähentynyt kuudella prosentilla ja KUU- MA-kunnissa työssä käyvien on lisääntynyt 29 prosentilla (taulukko 3). Taulukko 3. Vantaalla asuvien työllisten työssäkäyntialue vuosina 2006 2015 (31.12.) Vuosi Työllisiä Vantaa Vantaalla asuvien työllisten työssäkäyntikunta (työpaikan sijainti) Osuus KUUMA- Muu työllisistä, Espoo Helsinki kunnat Uusimaa % Muu Suomi 2006 96 879 42 171 43,5 7 307 40 741 4 203 675 1 782 2007 99 865 44 006 44,1 7 642 41 032 4 606 697 1 882 2008 101 539 45 585 44,9 7 671 41 136 4 632 674 1 841 2009 98 370 43 578 44,3 7 546 40 142 4 580 691 1 833 2010 99 594 44 680 44,9 7 679 39 881 4 865 701 1 788 2011 101 348 45 375 44,8 7 957 40 290 5 074 763 1 889 2012 101 434 45 749 45,1 7 865 40 039 5 183 736 1 862 2013 100 564 45 340 45,1 7 865 39 434 5 265 780 1 880 2014 99 837 45 323 45,4 7 674 38 886 5 317 804 1 833 2015 100 374 46 281 46,1 7 466 38 396 5 429 827 1 975 Muutos 06 15 3 495 4 110 +2,6 159-2 345 1 226 152 193 Muutos, % 3,6 9,7 2,2-5,8 29,2 22,5 10,8 Osuus muutoksesta, % 117,6 4,5-67,1 35,1 4,3 5,5 Muutos 14 15 537 958 +0,7-208 -490 112 23 142 Muutos, % 0,5 2,1-2,7-1,3 2,1 2,9 7,7 Vantaalla asuvien työllisten pendelöinnissä oli eroja toimialan mukaan (liite 2). Rahoitus- ja vakuutustoiminnan sekä informaatio ja viestinnän parissa toimivat vantaalaiset kävivät usein töissä Helsingissä ja ainoastaan 14 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Myös sähkö-, kaasu- ja lämpöhuollon ammattilaiset olivat harvoin työllistyneet Vantaalle, sillä vain joka neljäs työskenteli asuinkunnassaan. Toisenlainen tilanne oli hallinto- ja tukipalvelutoiminnan toimialalla, jonka parissa työskentelevistä vantaalaisista 70 prosenttia oli löytänyt työpaikan Vantaalta. Suurin osuus oli kuitenkin kotitalouden toiminta työnantajana toimialalla, jonka työntekijöistä kaikki olivat vantaalaisia. Helsingin työllisistä lähes neljä viidestä kävi töissä kotikaupungissaan, espoolaisista puolet Kuluneen kymmenen vuoden aikana työllisen työvoiman kasvu on ollut Vantaalla (3,6 %) pienempää kuin Helsingissä ja Espoossa (5,4 %), mutta suurempaa kuin KUUMA-kunnissa (1,7 %). Espoossa asuvista työllisistä puolet kävi töissä kotikaupungissaan vuonna 2015 (taulukko 4). Useampi kuin joka kolmas (36 %) kävi työssä Helsingissä ja seitsemällä prosentilla työpaikka oli Vantaalla. Verrattuna vuoteen 2006, ainoastaan Helsingissä työssäkäynti oli vähentynyt. Helsingissä asuvien työllisten määrä on kasvanut 15 200:lla vuodesta 2006 vuoteen 2015. Työssäkäynti on lisääntynyt kaikille alueille, mutta tarkasteltavista isoista kaupungeista Vantaa on saanut kasvusta selvästi suuremman osan kuin Espoo.

4 Helsinkiläiset käyvätkin nykyisin hieman useammin töissä Vantaalla (8,7 %) kuin Espoossa (7,9 %). Valtaosa helsinkiläisistä käy kuitenkin edelleen töissä omassa asuinkunnassaan (78 %). KUUMA-alueella asuvista työllisistä lähes puolet kävi työssä KUUMA-kunnissa vuonna 2015. Helsingissä työssäkäynti on laskenut kuudella prosentilla vuodesta 2006, mutta edelleen joka neljäs työllisistä pendelöi Helsinkiin. Vantaalla työssäkäynti oli vertailualueista kasvanut eniten, 16 prosentilla. Vuonna 2015 KUUMA-alueen työllisistä 13 prosenttia kävi töissä Vantaalla ja 8,5 prosenttia Espoossa. Kun KUUMA-alueen kuntia tarkastellaan erikseen, voidaan huomata, että Vantaalle pendelöinnissä oli kuntakohtaisia eroja. Tuusulan, Keravan ja Nurmijärven työllisistä 17 19 prosentilla oli työpaikka Vantaalla, kun taas Kirkkonummella osuus oli 6 prosenttia. Kaikissa KUUMA-kunnissa Vantaalle pendelöinti oli kuitenkin lisääntynyt vuodesta 2006 vuoteen 2015. Taulukko 4. Vantaalla, Espoossa, Helsingissä ja KUUMA-kunnissa asuvien työllisten työssäkäyntialue vuosina 2006 ja 2015 (31.12.) Alueella asuva työllinen työvoima Vantaa Espoo Helsinki KUUMA-kunnat Työpaikan sijainti 2006 2015 2006 2015 2006 2015 2006 2015 Yhteensä (lkm) 96 879 100 374 119 169 125 599 280 714 295 913 141 393 143 811 Vantaa 42 171 46 281 7 381 8 822 22 900 25 822 15 852 18 411 Espoo 7 307 7 466 59 000 62 564 22 927 23 260 11 998 12 271 Helsinki 40 741 38 396 45 778 45 734 220 132 229 669 37 666 35 276 KUUMA-kunnat 4 203 5 429 3 071 3 941 6 012 6 893 68 246 69 666 Muu Uusimaa 675 827 1 690 1 933 2 154 2 671 3 054 3 344 Muu Suomi 1 782 1 975 2 249 2 605 6 589 7 598 4 577 4 843 Yhteensä (%) 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Vantaa 43,5 46,1 6,2 7,0 8,2 8,7 11,2 12,8 Espoo 7,5 7,4 49,5 49,8 8,2 7,9 8,5 8,5 Helsinki 42,1 38,3 38,4 36,4 78,4 77,6 26,6 24,5 KUUMA-kunnat 4,3 5,4 2,6 3,1 2,1 2,3 48,3 48,4 Muu Uusimaa 0,7 0,8 1,4 1,5 0,8 0,9 2,2 2,3 Muu Suomi 1,8 2,0 1,9 2,1 2,3 2,6 3,2 3,4 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta vuonna 2015 Suuralueilla työssäkäyvät (työpaikat) Suuralueiden työpaikkamäärät vaihtelivat Kivistön alle 3 000:sta Aviapoliksen runsaaseen 36 000 työpaikkaan vuonna 2015 (taulukko 5). Eroja oli myös siinä, mistä suuralueille tultiin töihin. Koivukylässä ja Korsossa selvästi yli puolet (57 %) suuralueella työssäkäyvistä oli vantaalaisia. Lisäksi Korsossa oli ylivoimaisesti eniten oman suuralueen työntekijöitä, peräti 37 prosenttia. Seuraavaksi eniten paikallisia oli töissä Koivukylässä, jossa työssäkäyvistä neljäsosa myös asui Koivukylän suuralueella. Aviapoliksen suuralue on ollut pitkään yksi ripeimmin kasvaneista työpaikka-alueista Vantaalla. Vuonna 2015 Aviapoliksessa oli hieman yli 36 300 työpaikkaa, joka oli kolmannes kaikista Vantaan työpaikoista. Määrällisesti Aviapoliksessa käy enemmän vantaalaisia töissä kuin muilla suuralueilla, yli 11 300. Mutta alueen suuresta työpaikkamäärästä johtuen työntekijöitä tulee paljon muistakin kunnista ja suhteellisesti Aviapoliksen työntekijöistä ainoastaan 31 prosenttia oli vantaalaisia, mikä oli vähemmän kuin muilla suuralueilla. Helsinkiläisten osuus oli suurin Aviapoliksen ja Hakunilan suuralueilla: molempien alueiden työpaikoista 28 prosenttia oli sellaisia, joissa oli helsinkiläinen työntekijä. Korson ja Koivukylän työpaikoissa oli vähiten helsinkiläisiä (14 15 %). Espoolaisten osuus oli puolestaan suurin Myyrmäen suuralueella työssäkäyvistä (14 %) ja pienin Korsossa (3 %). KUUMA-alueella asuvia oli melko tasaisesti töissä kaikilla suuralueilla.

5 Taulukko 5. Vantaan suuralueilla työssä käyvät (työpaikat) työntekijän asuinalueen 2 mukaan 31.12.2015 Alueella työssäkäyvät (työpaikat) Asuinalue Myyrmäki Kivistö Aviapolis Tikkurila Koivukylä Korso Hakunila Tuntematon Yhteensä 22 783 2 863 36 344 23 488 5 040 3 628 6 631 9 002 Vantaa 8 130 1 187 11 330 9 759 2 888 2 084 2 894 8 009 Myyrmäki 4 656 238 2 035 876 119 62 147 1 897 Kivistö 567 522 612 217 43 19 36 347 Aviapolis 618 55 2 372 647 95 41 102 745 Tikkurila 864 153 2 578 4 100 586 236 475 1 651 Koivukylä 450 81 1 300 1 427 1 245 259 277 1 093 Korso 475 73 1 261 1 334 559 1 328 325 1 054 Hakunila 433 53 1 077 1 096 210 119 1 493 1 073 Tuntematon 67 12 95 62 31 20 39 149 Vantaan ulkopuolella 14 653 1 676 25 014 13 729 2 152 1 544 3 737 993 Espoo ja Kauniainen 3 181 229 3 465 1 458 208 108 333 102 Helsinki 5 663 542 10 140 5 888 755 493 1 868 473 KUUMA-kunnat 3 748 586 6 959 4 226 888 736 981 287 Muu Suomi 2 061 319 4 450 2 157 301 207 555 131 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Vantaa 35,7 41,5 31,2 41,5 57,3 57,4 43,6 89,0 Myyrmäki 20,4 8,3 5,6 3,7 2,4 1,7 2,2 21,1 Kivistö 2,5 18,2 1,7 0,9 0,9 0,5 0,5 3,9 Aviapolis 2,7 1,9 6,5 2,8 1,9 1,1 1,5 8,3 Tikkurila 3,8 5,3 7,1 17,5 11,6 6,5 7,2 18,3 Koivukylä 2,0 2,8 3,6 6,1 24,7 7,1 4,2 12,1 Korso 2,1 2,5 3,5 5,7 11,1 36,6 4,9 11,7 Hakunila 1,9 1,9 3,0 4,7 4,2 3,3 22,5 11,9 Tuntematon 0,3 0,4 0,3 0,3 0,6 0,6 0,6 1,7 Vantaan ulkopuolella 64,3 58,5 68,8 58,5 42,7 42,6 56,4 11,0 Espoo ja Kauniainen 14,0 8,0 9,5 6,2 4,1 3,0 5,0 1,1 Helsinki 24,9 18,9 27,9 25,1 15,0 13,6 28,2 5,3 KUUMA-kunnat 16,5 20,5 19,1 18,0 17,6 20,3 14,8 3,2 Muu Suomi 9,0 11,1 12,2 9,2 6,0 5,7 8,4 1,5 Suuralueilla asuva työllinen työvoima Viimeisten kymmenen vuoden aikana työllisten määrä on kasvanut Vantaalla noin 3 500:lla (3,6 %), mutta kasvu ei ole jakautunut tasaisesti suuralueiden kesken. Kivistön suuralueella työllisten määrä on voimakkaan muuttoliikkeen ansiosta kasvanut suhteellisesti eniten, 46 prosenttia (+ 1 621), mutta Aviapoliksessa kasvua on ollut määrällisesti eniten, 2 300 työllistä (29,9 %). Hakunilan suuralueella työllisten määrä väheni kyseisellä ajanjaksolla eniten, lähes kymmenellä prosentilla (-1 370). Myös Myyrmäessä työllisten määrä väheni, lähes kuudella prosentilla (-1 466). Tikkurila oli Vantaan suuralueista ainoa, jossa asuvista työllisistä yli puolet (52 %) kävi työssä omassa asuinkunnassaan (taulukko 6). Myös Koivukylän suuralueella oli keskimääräistä enemmän Vantaalla työssäkäyviä (50 %). Vantaan ulkopuolella työpaikka oli useimmin Myyrmäessä ja Hakunilassa asuvilla, joiden työllisistä lähes 60 prosenttia pendelöi muihin kuntiin töihin. Hakunila olikin ainoa suuralue, jossa useammalla oli työpaikka Helsingissä (45 %) kuin Vantaalla (43 %). Myyrmäestäkin pendelöitiin usein Helsinkiin (40 %), mutta muihin suuralueisiin verrattuna myös Espooseen ja Kauniaisiin, jonne suuntasi työmatkansa peräti 13 prosenttia työllisistä. KUUMA-kuntiin pendelöitiin useimmin Korsosta: lähes joka kymmenes alueen työllisistä työskenteli siellä. Kaikista Vantaan työllisistä 16 prosenttia asui ja työskenteli samalla suuralueella. Eniten heitä oli alueilla, joilla oli paljon työpaikkoja: Aviapoliksen suuralueen työllisistä lähes neljännes, ja Myyrmäen sekä Tikkurilan työllisistä viidennes työskenteli asuinsuuralueellaan. 2 Tässä taulukossa Kauniaisen tiedot on yhdistetty naapurikunta Espooseen, koska Kauniaisen luvut ovat niin pieniä. KUUMA-kunnat = Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vihti.

6 Taulukko 6. Vantaan suuralueilla asuva työllinen työvoima työpaikan sijainnin 3 mukaan 31.12.2015 Alueella asuva työllinen työvoima Työssäkäyntialue Myyrmäki Kivistö Aviapolis Tikkurila Koivukylä Korso Hakunila Tuntematon Yhteensä 24 317 5 165 10 007 20 734 12 259 13 945 13 042 905 Vantaa 10 114 2 377 4 714 10 714 6 182 6 468 5 610 480 Myyrmäki 4 656 567 618 864 450 475 433 67 Kivistö 238 522 55 153 81 73 53 12 Aviapolis 2 035 612 2 372 2 578 1 300 1 261 1 077 95 Tikkurila 876 217 647 4 100 1 427 1 334 1 096 62 Koivukylä 119 43 95 586 1 245 559 210 31 Korso 62 19 41 236 259 1 328 119 20 Hakunila 147 36 102 475 277 325 1 493 39 Tuntematon 1 981 361 784 1 722 1 143 1 113 1 129 154 Vantaan ulkopuolella 14 203 2 788 5 293 10 020 6 077 7 477 7 432 425 Espoo ja Kauniainen 3 066 504 790 1 130 655 701 624 46 Helsinki 9 674 1 833 3 803 7 240 4 372 5 113 5 906 268 KUUMA-kunnat 918 308 384 1 132 746 1 277 559 60 Muu Suomi 545 143 316 518 304 386 343 51 Yhteensä 100 100 100 100 100 100 100 100 Vantaa 42 46 47 52 50 46 43 53 Myyrmäki 19 11 6 4 4 3 3 7 Kivistö 1 10 1 1 1 1 0 1 Aviapolis 8 12 24 12 11 9 8 10 Tikkurila 4 4 6 20 12 10 8 7 Koivukylä 0 1 1 3 10 4 2 3 Korso 0 0 0 1 2 10 1 2 Hakunila 1 1 1 2 2 2 11 4 Tuntematon 8 7 8 8 9 8 9 17 Vantaan ulkopuolella 58 54 53 48 50 54 57 47 Espoo ja Kauniainen 13 10 8 5 5 5 5 5 Helsinki 40 35 38 35 36 37 45 30 KUUMA-kunnat 4 6 4 5 6 9 4 7 Muu Suomi 2 3 3 2 2 3 3 6 3 Tässä taulukossa Kauniaisen tiedot on yhdistetty naapurikunta Espooseen, koska Kauniaisen luvut ovat niin pieniä. KUUMA-kunnat = Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vihti.

7 Liitetaulukko 1. Vantaan työpaikat toimialan ja työntekijän asuinalueen mukaan 31.12.2015 Vantaalla työssä käyvien asuinkunta KUUMA- Muu Muu Toimiala Yhteensä Vantaa Espoo Helsinki kunnat Uusimaa Suomi Yhteensä (lkm) 109 779 46 281 8 822 25 822 18 411 3 484 6 959 Maa-, metsä- ja kalatalous (A) 295 109 15 81 55 11 24 Kaivostoiminta, louhinta (B) 62 11 7 17 14 3 10 Teollisuus (C) 12 466 3 928 1 376 3 513 2 423 487 739 Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto (D) 340 130 30 67 72 17 24 Vesi-, viemäri- ja jätevesihuolto (E) 747 243 52 219 165 38 30 Rakentaminen (F) 9 630 3 271 897 2 088 1 843 503 1 028 Kauppa, moottoriajoneuvojen korjaus (G) 22 230 7 580 2 119 5 630 4 332 758 1 811 Kuljetus ja varastointi (H) 17 069 5 620 1 415 5 147 3 031 583 1 273 Majoitus- ja ravitsemistoiminta (I) 4 094 2 035 210 969 675 74 131 Informaatio ja viestintä (J) 1 957 716 197 382 358 96 208 Rahoitus- ja vakuutustoiminta (K) 891 368 78 205 184 20 36 Kiinteistöalan toiminta (L) 676 303 52 158 123 15 25 Ammatillinen, tieteellinen ja tekn. toim. (M) 5 429 1 865 730 1 447 804 168 415 Hallinto- ja tukipalvelutoiminta (N) 10 547 7 353 453 1 293 881 212 355 Julkinen hallinto (O) 4 397 1 866 277 996 832 153 273 Koulutus (P) 4 002 1 609 279 1 245 598 129 142 Terveys- ja sosiaalipalvelut (Q) 9 775 6 059 367 1 462 1 548 142 197 Taiteet, viihde, virkistys (R) 1 646 733 146 470 208 28 61 Muu palvelutoiminta (S) 2 315 1 271 122 433 265 47 177 Kotitalouden toiminta työnantajana (T) 355 355 0 0 0 0 0 Kansainväliset organisaatiot (U) 14 14 0 0 0 0 0 Tuntematon (X) 842 842 0 0 0 0 0 Yhteensä (%) 100,0 42,2 8,0 23,5 16,8 3,2 6,3 Maa-, metsä- ja kalatalous (A) 100,0 36,9 5,1 27,5 18,6 3,7 8,1 Kaivostoiminta, louhinta (B) 100,0 17,7 11,3 27,4 22,6 4,8 16,1 Teollisuus (C) 100,0 31,5 11,0 28,2 19,4 3,9 5,9 Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto (D) 100,0 38,2 8,8 19,7 21,2 5,0 7,1 Vesi-, viemäri- ja jätevesihuolto (E) 100,0 32,5 7,0 29,3 22,1 5,1 4,0 Rakentaminen (F) 100,0 34,0 9,3 21,7 19,1 5,2 10,7 Kauppa, moottoriajoneuvojen korjaus (G) 100,0 34,1 9,5 25,3 19,5 3,4 8,1 Kuljetus ja varastointi (H) 100,0 32,9 8,3 30,2 17,8 3,4 7,5 Majoitus- ja ravitsemistoiminta (I) 100,0 49,7 5,1 23,7 16,5 1,8 3,2 Informaatio ja viestintä (J) 100,0 36,6 10,1 19,5 18,3 4,9 10,6 Rahoitus- ja vakuutustoiminta (K) 100,0 41,3 8,8 23,0 20,7 2,2 4,0 Kiinteistöalan toiminta (L) 100,0 44,8 7,7 23,4 18,2 2,2 3,7 Ammatillinen, tieteellinen ja tekn. toim. (M) 100,0 34,4 13,4 26,7 14,8 3,1 7,6 Hallinto- ja tukipalvelutoiminta (N) 100,0 69,7 4,3 12,3 8,4 2,0 3,4 Julkinen hallinto (O) 100,0 42,4 6,3 22,7 18,9 3,5 6,2 Koulutus (P) 100,0 40,2 7,0 31,1 14,9 3,2 3,5 Terveys- ja sosiaalipalvelut (Q) 100,0 62,0 3,8 15,0 15,8 1,5 2,0 Taiteet, viihde, virkistys (R) 100,0 44,5 8,9 28,6 12,6 1,7 3,7 Muu palvelutoiminta (S) 100,0 54,9 5,3 18,7 11,4 2,0 7,6 Kotitalouden toiminta työnantajana (T) 100,0 100,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Kansainväliset organisaatiot (U) 100,0 100,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tuntematon (X) 100,0 100,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0

8 Liitetaulukko 2. Vantaalla asuva työllinen työvoima toimialan ja työpaikan sijainnin mukaan 31.12.2015 Vantaalla asuvien työllisten työssäkäyntikunta KUUMA- Muu Muu Toimiala Yhteensä Vantaa Espoo Helsinki kunnat Uusimaa Suomi Yhteensä (lkm) 100 374 46 281 7 466 38 396 5 429 827 1 975 Maa-, metsä- ja kalatalous (A) 178 109 3 24 23 0 19 Kaivostoiminta, louhinta (B) 16 11 0 0 2 0 3 Teollisuus (C) 8 512 3 928 997 2 170 947 219 251 Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto (D) 511 130 110 257 12 0 2 Vesi-, viemäri- ja jätevesihuolto (E) 483 243 34 149 44 2 11 Rakentaminen (F) 8 108 3 271 615 2 903 829 133 357 Kauppa, moottoriajoneuvojen korjaus (G) 15 181 7 580 1 432 4 760 1 124 59 226 Kuljetus ja varastointi (H) 9 349 5 620 322 2 504 603 92 208 Majoitus- ja ravitsemistoiminta (I) 4 391 2 035 202 1 966 104 24 60 Informaatio ja viestintä (J) 4 987 716 825 3 326 48 5 67 Rahoitus- ja vakuutustoiminta (K) 2 682 368 175 2 066 44 6 23 Kiinteistöalan toiminta (L) 957 303 63 541 25 5 20 Ammatillinen, tieteellinen ja tekn. toim. (M) 5 964 1 865 785 2 832 249 65 168 Hallinto- ja tukipalvelutoiminta (N) 10 549 7 353 427 2 456 204 37 72 Julkinen hallinto (O) 5 241 1 866 111 2 932 188 29 115 Koulutus (P) 4 473 1 609 413 1 947 313 51 140 Terveys- ja sosiaalipalvelut (Q) 12 918 6 059 682 5 480 495 71 131 Taiteet, viihde, virkistys (R) 1 728 733 171 707 59 9 49 Muu palvelutoiminta (S) 2 921 1 271 98 1 364 116 20 52 Kotitalouden toiminta työnantajana (T) 356 355 0 0 0 0 1 Kansainväliset organisaatiot (U) 26 14 0 12 0 0 0 Tuntematon (X) 843 842 1 0 0 0 0 Yhteensä (%) 100,0 46 7 38 5 1 2 Maa-, metsä- ja kalatalous (A) 100,0 61 2 13 13 0 11 Kaivostoiminta, louhinta (B) 100,0 69 0 0 13 0 19 Teollisuus (C) 100,0 46 12 25 11 3 3 Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto (D) 100,0 25 22 50 2 0 0 Vesi-, viemäri- ja jätevesihuolto (E) 100,0 50 7 31 9 0 2 Rakentaminen (F) 100,0 40 8 36 10 2 4 Kauppa, moottoriajoneuvojen korjaus (G) 100,0 50 9 31 7 0 1 Kuljetus ja varastointi (H) 100,0 60 3 27 6 1 2 Majoitus- ja ravitsemistoiminta (I) 100,0 46 5 45 2 1 1 Informaatio ja viestintä (J) 100,0 14 17 67 1 0 1 Rahoitus- ja vakuutustoiminta (K) 100,0 14 7 77 2 0 1 Kiinteistöalan toiminta (L) 100,0 32 7 57 3 1 2 Ammatillinen, tieteellinen ja tekn. toim. (M) 100,0 31 13 47 4 1 3 Hallinto- ja tukipalvelutoiminta (N) 100,0 70 4 23 2 0 1 Julkinen hallinto (O) 100,0 36 2 56 4 1 2 Koulutus (P) 100,0 36 9 44 7 1 3 Terveys- ja sosiaalipalvelut (Q) 100,0 47 5 42 4 1 1 Taiteet, viihde, virkistys (R) 100,0 42 10 41 3 1 3 Muu palvelutoiminta (S) 100,0 44 3 47 4 1 2 Kotitalouden toiminta työnantajana (T) 100,0 100 0 0 0 0 0 Kansainväliset organisaatiot (U) 100,0 54 0 46 0 0 0 Tuntematon (X) 100,0 100 0 0 0 0 0 Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäyntitilastot vuosilta 2006 2015 Katsauksen laatija: Elina Parviainen www.vantaa.fi/tilastot ISBN 978-952-443-576-5 Taloussuunnittelu/Tietopalvelu ISSN-L 1799-702X Sähköposti: etunimi.sukunimi@vantaa.fi ISSN 1799-7089 (verkkojulkaisu) Puh. vaihde: (09) 839 11 Vantaan kaupunki. Tietopalvelut B1:2018